Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodesta 2017

Me muutamme maailmaa.

Yhtymähallitus 19.2.2018 Yhtymäkokous 7.5.2018

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä

www.salpaus.fi

Sisällysluettelo

SISÄLLYSLUETTELO 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ............................................................................ 1 1.1.1 Toimitusjohtajan ja rehtorin katsaus ................................................................................................ 1 1.1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset .......................................................................................... 3 1.1.3 Yleinen ja kuntayhtymän alueen taloudellinen kehitys .................................................................... 8 1.1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna 2017 ...................................................... 9 1.1.5 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2018 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä .................... 12 1.1.6 Henkilöstö ....................................................................................................................................... 13 1.1.7 Ympäristötekijät .............................................................................................................................. 14 1.2 HALLITUKSEN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA VUODELTA 2017 ............................................................. 14 1.2.1 Johtamis- ja hallintokulttuuri .......................................................................................................... 14 1.2.2 Johtamis-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmät ............................................................................. 18 1.2.3 Riskienhallinnan järjestäminen ....................................................................................................... 19 1.2.4 Tietosuoja ja tietoturvallisuus ......................................................................................................... 25 1.2.5 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta .............................................................. 26 1.2.6 Sopimustoiminta ............................................................................................................................. 28 1.2.7 Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä .................................................................................... 29 1.3 KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU .......................................................................................................... 30 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen ............................................................................................. 30 1.3.1.1 Tuloslaskelma .................................................................................................................................. 32 1.3.1.2 Tuloslaskelman tunnusluvut ........................................................................................................... 33 1.3.2 Toiminnan rahoitus ......................................................................................................................... 34 1.3.2.1 Rahoituslaskelma ............................................................................................................................ 35 1.3.2.2 Rahoituslaskelman tunnusluvut ...................................................................................................... 36 1.3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset ................................................................................................... 39 1.3.3.1 Tase ................................................................................................................................................. 40 1.3.3.2 Taseen tunnusluvut ......................................................................................................................... 42 1.3.4 Kokonaistulot ja –menot ................................................................................................................. 43 1.4 KUNTAYHTYMÄN KONSERNITILINPÄÄTÖS .................................................................................................. 43 1.4.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä .......................................................... 43 1.4.2 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut ...................................................................................... 44 1.4.3 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ................................................................................ 46 1.4.4 Konsernitase ja sen tunnusluvut ..................................................................................................... 48 1.5 KESKEISET LIITETIEDOT .......................................................................................................................... 50 1.5.1 Investointivarausten käyttö ............................................................................................................ 50 1.5.2 Opiskelijakohtaiset yksikköhintakorvaukset ................................................................................... 51 1.5.3 Opiskelijoiden kotikuntajakauma .................................................................................................... 51 1.5.4 Laskelma peruspääoman ja ylijäämien jakautumisesta jäsenkunnittain ........................................ 51 1.6 TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET ........................................................... 53 1.6.1 Tilikauden tuloksen käsittely ........................................................................................................... 53 1.6.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet ......................................................................................... 53

2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ................................................................................................... 56

Sisällysluettelo

2.1 KOULUTUSKESKUS SALPAUKSEN TOIMINTAKERTOMUS ................................................................................ 56 2.1.1 Koulutuskeskus Salpauksen strategia ............................................................................................. 56 2.1.2 Strategisten kehitysohjelmien toteuma .......................................................................................... 57 2.1.2.1 Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen -kehitysohjelman toteuma .............. 57 2.1.2.2 Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen -kehitysohjelman toteuma ........ 59 2.1.2.3 Taloudellinen perusta -kehitysohjelman -toteuma ......................................................................... 61 2.1.3 Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueiden toteuma .............................................................. 64 2.1.3.1 Opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen ...................................................... 64 2.1.3.2 Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen ...................................................... 66 2.1.3.3 Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen ................................................................................ 67 2.1.4 Henkilöstön koulutussuunnitelman toteuma ................................................................................. 69 2.1.5 Tuloskortti ....................................................................................................................................... 71 2.1.6 Tulosanalyysi vuoden 2017 toiminnasta ......................................................................................... 72 2.2 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN......................................................................................................... 80 2.3 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN ................................................................................................... 81 2.4 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN ......................................................................................................... 82 2.5 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN ............................................................................................................ 83 2.6 YHTEENVETO YHTYMÄKOKOUKSEN HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTTAMISESTA .................................... 84

3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ................................................................................................................. 85

3.1 TULOSLASKELMA .................................................................................................................................. 85 3.2 RAHOITUSLASKELMA ............................................................................................................................. 86 3.3 TASE .................................................................................................................................................. 87 3.4 KONSERNITULOSLASKELMA .................................................................................................................... 89 3.5 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA ............................................................................................................... 90 3.6 KONSERNITASE .................................................................................................................................... 91

4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ......................................................................................................... 93

4.1 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT .................................................................................. 93 4.1.1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät (Liitetieto 1) ................................................... 93 4.1.2 Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus (Liitetieto 4)..................................................................... 94 4.1.3 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ................................................................... 94 4.2 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT ............................................................................................................... 95 4.2.1 Toimintatuotot (Liitetieto 6) ........................................................................................................... 95 4.2.2 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet (Liitetieto 11) ......................................................... 96 4.2.3 Pakollisten varausten muutokset (Liitetieto 12) ............................................................................. 96 4.2.4 Olennaiset pysyvien vastaavien myyntivoitot ja –tappiot (Liitetieto 13) ....................................... 97 4.2.5 Satunnaiset erät (Liitetieto 14) ....................................................................................................... 97 4.2.6 Erittely poistoeron muutoksista (Liitetieto 16) ............................................................................... 97 4.3 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT .............................................................................................................. 98 4.3.1 Arvonkorotusrahasto (Liitetieto 18) ................................................................................................ 98 4.3.2 Pysyvät vastaavat (Liitetieto 19) ..................................................................................................... 99 4.3.3 Omistukset muissa yhtiöissä (Liitetiedot 20-22) ........................................................................... 101 4.3.4 Saamisten erittely (Liitetieto 23) ................................................................................................... 101 4.3.5 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät (Liitetieto 24) ............................................................... 102 4.4 TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT .......................................................................................... 102

Sisällysluettelo

4.4.1 Oman pääoman erittely (Liitetieto 25) ......................................................................................... 102 4.4.2 Poistoerot (Liitetiedot 26) ............................................................................................................. 103 4.4.3 Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät viiden vuoden jälkeen (Liitetieto 27) .................................. 103 4.4.4 Pakolliset varaukset (Liitetieto 29) ................................................................................................ 103 4.4.5 Pitkä- ja lyhytaikaiset velat (Liitetieto 30) ..................................................................................... 103 4.4.6 Maksuliiketilin luottolimiitti (Liitetieto 31) ................................................................................... 104 4.4.7 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät (Liitetieto 33) ................................................................ 104 4.5 VAKUUKSIA, VASTUUSITOUMUKSIA JA TASEEN ULKOPUOLISIA JÄRJESTELYJÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT .................. 104 4.5.1 Leasingvastuiden yhteismäärä (Liitetieto 38) ............................................................................... 104 4.5.2 Muut vastuusitoumukset (Liitetieto 39-40) .................................................................................. 105 4.5.3 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (Liitetieto 41) ..................................................................... 106 4.6 HENKILÖSTÖÄ, TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA JA INTRESSITAHOTAPAHTUMIA KOSKEVAT LIITETIEDOT ............... 107 4.6.1 Henkilöstömäärä 31.12.2017 (Liitetieto 42) ................................................................................. 107 4.6.2 Luottamushenkilön palkoista perityt ja puolueelle tilitetyt luottamushenkilömaksut (Liitetieto 44) ....................................................................................................................................................... 107 4.6.3 Tilintarkastajan palkkiot (Liitetieto 45) ......................................................................................... 107 4.7 LUETTELO TILIKAUDELLA KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA ................................................................................. 108 4.7.1 Käytetyt tilikirjat ............................................................................................................................ 108 4.7.2 Käytetyt tositelajit ......................................................................................................................... 108 4.8 TULOSKORTTIMITTAREIDEN SELITYKSET JA LASKENTAKAAVAT ..................................................................... 109

5 TILINPÄÄTÖKSEN 2017 ALLEKIRJOITUKSET ................................................................................... 112

Toimintakertomus

1

TOIMINTAKERTOMUS

1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa

1.1.1 Toimitusjohtajan ja rehtorin katsaus

Koulutuskeskus Salpaus –kuntayhtymä on ammatillisen toisen asteen koulutuksen ylläpitäjä ja kehittäjä Päijät-Hämeessä. Vuoden 2018 järjestämisluvan tavoitteellisen opiskelijavuosien kokonaismäärän perusteella Salpaus on seitsemänneksi suurin ammatillisen koulutuksen jär-jestäjä Suomessa. Salpauksen palveluiden piirissä oli vuonna 2017 yli 13 000 eri henkilöä. Henkilöstöä kuntayhtymässä 31.12.2017 oli 656.

Salpaus tuotti yhteistoiminnassa vuonna 2017 oppilaitospalveluja oman toimintansa lisäksi vielä Lahden ammattikorkeakoulun käyttöön. Kuntayhtymä omisti kahdeksan jäsenkuntansa puolesta ammattikorkeakouluyhtiötä LUT-konsernin muodostamiseen saakka.

Ammatilliseen koulutukseen on kohdistunut ja kohdistuu vuosina 2014–2018 yli 440 miljoo-nan euron leikkaukset, mikä tarkoittaa Salpaukselle lähes 30 prosentin vähennystä rahoituk-seen. Suurin yksittäinen 220 miljoonan euron suuruinen leikkaus kohdistui vuodelle 2017.

Salpauksen rahoituspäätös vuodelle 2017 vastasi talousarviota. Odotettua suuremmat järjes-täjäkohtaiset leikkaukset olivat kuitenkin ankaria. Salpauksen ammatillisen peruskoulutuksen tuotot laskivat vuonna 2017 edellisvuodesta peräti -8,3 miljoonaa euroa (-15 %). Käytän-nössä rahoitusleikkaukset toteutettiin siten, että rahoituspäätöksen mukainen rahoitus tuli vain 4533 opiskelijasta, leikkaus -12,44 %, mikä tarkoittaa -645 opiskelijaa ilman rahoitusta. Koulutuksen muiden rahoitusmuotojen tuotot pienenivät lisäksi -1,8 miljoonaa euroa, joten koulutuksen tuottojen kokonaisleikkaus toteutui -10,1 miljoonana (-15,5 %) vuonna 2017.

Salpaus ei ole rahoitusleikkauksista huolimatta vielä vähentänyt koulutuspaikkoja. Lähes kaikki koulutusluvan (5178) mukaiset paikat saatiin täytettyä ja näin vastataan alueelliseen koulutustarpeeseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Päijät-Hämeessä on tarjolla toisen asteen koulutuspaikka koko ikäluokalle, jos opiskelija on koulukuntoinen. Mahdollisuus säilyttää ny-kyinen palveluiden laajuus riippuu Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevista rahoituspäätök-sistä. Vuoden 2018 rahoituspäätös vastasi talousarviossa odotettua, mutta laski edelleen vuoden 2017 tasosta noin 0,8 miljoona euroa.

Salpauksen koulutuksen rahoituksen leikkausten kokonaistaso on vuosina 2013–2018 yh-teensä -21,4 miljoonaa euroa, -28%. Kuntayhtymä on sopeuttanut toimintaansa vuosina 2013–2017. Toiminnallinen operatiivinen tulos on onnistuttu pitämään positiivisena. Tilikau-den 2017 operatiivinen tulos ilman Salpauksen toiminnasta erillään olevien kiinteistöjen tu-losvaikutusta, kiinteistöjen arvonalennuksia, myyntivoittoja tai muita satunnaisia eriä oli +285 000 euroa positiivinen. Kilpailukykysopimus (Kiky) vaikutti tilikauden aikana lomarahaa alentavasti -30 prosenttia ja vaikutti kertaluonteisesti päättyneelle tilikaudelle noin 550 000 euroa henkilöstökuluja alentavasti ja näin tulosta parantaen. Käytännössä +/- 0 euron tulos on erinomainen saavutus, kun ottaa huomioon päättyneen vuoden 2017 Salpauksen tuotto-jen laskun noin 1 miljoonalla eurolla kuukaudessa verrattuna edelliseen vuoteen. Jokainen ymmärtää, että kaikki säästöt on tarvittu, mitään ei ole tehty etuajassa. Vuoden 2018 talous-arvio on edelleen alijäämäinen ja kehittämistä tarvitaan. Vuoden 2017 saavutettu tulos antaa uskoa talousarviota paremmasta taloudellisesta tuloksesta myös 2018.

Toimintakertomus

2

Vuosina 2015 ja 2016 valmisteltiin ja vuonna 2017 toteutettiin Salpauksen organisaation ko-konaisuudistus, jossa vähennettiin merkittävästi johtavien viranhaltijoiden määrää sekä tuki-palveluhenkilöstöä. Opettajien lähiesimiestyön sekä opetuksen ja oppimisen tuen paranta-miseksi samaan aikaan kuitenkin opetusalapäälliköiden määrää lisättiin, heidän vastuualueita pienennettiin sekä vahvistettiin heidän saamaa teknistä tukea resurssisuunnittelijoiden muo-dossa.

Valtakunnallisesti ammatillisen koulutuksen reformi uudistaa ammatillista koulutusta koko-naisuudessaan. Nykyiset nuorten ja aikuisten koulutuksen lait lakkasivat vuoden 2017 lo-pussa ja 1.1.2018 astui voimaan yksi uusi ammatillisen koulutuksen laki. Suomen hallituksen ammatillisen koulutuksen reformin ja Koulutuskeskus Salpauksen strategian yhtenä keskei-senä painopisteenä on mm. työelämäyhteyksien ja verkostojen vahvistaminen. Työpaikalla tapahtuva koulutus voi tapahtua jatkossakin osana henkilön omaa nykyistä työtä, oppisopi-muksena tai koulutussopimuksella, jossa opiskelija ei ole työsuhteessa.

Vuosi 2017 oli Salpauksessa merkittävien toiminnallisten ja taloudellisten muutosten aikaa sekä valmistautumista reformin täytäntöön panoon. Tässä onnistuimme henkilöstön kanssa yhdessä rakennettuja Salpauksen arvoja ja eettisen johtamisen periaatteita noudattamalla. Suuria muutoksia on edessä myös tulevina vuosina, sillä pedagogiset muutokset yhdessä työ-elämän toimijoiden kanssa toteutettuna edellyttävä jatkuvaa valmiutta uudenlaiseen ajatte-luun meiltä kaikilta.

Vuoden 2017 toiminnallinen ja taloudellinen tulos on monella tavalla tarkasteltuna positiivi-nen. Saavutus on merkittävä. Kiitos siitä kuuluu koko henkilökunnalle.

Toimintakertomus

3

1.1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset

Yhtymäkokousedustajat ja varaedustajat vuonna 2017 Vuonna 2017 pidettiin kolme kokousta: 27.3., 8.5. ja 30.10.2017. Edustajat kokouksissa 27.3. ja 8.5. (37 edustajaa) Kunta Edustaja Varaedustaja Asikkala Katja Riihilahti Marja Koivisto Terttu Mäkinen Antti Broman Aaro Moilanen Aulis Lehto Hartola Matti Tanskanen Markku Karnaattu Vesa Järvinen Jarkko Fågel Heinola Jari Honkaharju Niina Forsman Seija Kasurinen Kirsi Lehtimäki Seppo Hokkanen Mika Kaasalainen Marja-Leena Ropponen Jaana Ropponen Hollola Teemu Riihelä Juha Saarikko Markku Pulkkanen Pasi Jalonen Petra Posa Liisa Tiilikka Juhani Sirkiä Antero Nieminen 27.3. Miia Rajala,

8.5. Tiina Kiljunen 27.3. Tiina Kiljunen, 8.5. Minna Suominen

Ria Tulonen Eira Mutala Kuhmoinen Marja Lahtinen Risto Ojala Mariella Rauhala Ulla Salmi Kärkölä Reijo Päivärinta Jari Rantala Marko Hietala Matti Mäntylä Lahti Jouko Pylväs Kimmo Nikula Marjut Hakala Susanna Iivonen-Pekesen Ulla Vaara Sanna Mäkinen Vuokko Kautto Pia Peltomaa Hannu Himanen Einari Pohjolainen Jari Salonen Simo Räihä Milla Bruneau Arja Nikkanen Sinikka Ruuska Marja-Liisa Immonen Sirpa Purmonen Sirpa Hassinen Marko Helin Panu Heinonen Orimattila Markku Vaara Timo Väisänen Kirsti Laatunen Jani Markkanen Mikko Koivisto Marko Suuronen Padasjoki Sanna-Maria Laine Silja Savola Antti Härkönen Atte Härkälä

Toimintakertomus

4

Pertunmaa Jarmo Parkkinen Kaarlo Fellman Sysmä Veli-Pekka Koskinen Arja Hiltunen Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg Heli Sarmala Kokous 30.10.2017 (31 edustajaa) Uudet edustajat nimettiin kuntavaalien 2017 jälkeen. Tässä yhteydessä muutettiin myös edustajien lukumäärä vastaamaan yhdistyneiden kuntien, Lahti ja Nastola sekä Hollola ja Hämeenkoski, mukaisia edustajamääriä. Kunta Edustaja Varaedustaja Asikkala Niko Lahtinen Olli Tapanainen Terttu Mäkinen Pirjo Ahola Harry Nordström Martti K. Lehto Hartola Vesa Järvinen Pertti Mäkinen Sirpa Rautiainen Mari Eilamo Heinola Tiina Bragge Heli Seppälä Pertti Pohjola Ville Knuuttila Ilkka Valonen Niko Turpeinen Hollola Janne Bröijer Pasi Pälsi Heidi Hakanen Jaana Seppälä Juhani Sirkiä Katja Kärki Antti Varpa Elina Tura Kuhmoinen Risto Honkanen Mikko Kekäläinen Marja Lahtinen Susanna Manninen Kärkölä Jouni Nieminen Juuso Paulasuo Mari Tommiska Anne Seppälä Lahti Marja Kaitainen Saara Kantanen Ulla Koskinen-Laine Riitta-Raakel Alatalo Kalle Kytölä Sami Metsäranta Marju Markkanen Marjut Kajander Tarja Pölkki Minna Kyllinen Pekka Sillanmäki Markus Jokinen Markus Vierumäki Niko Niemi Orimattila Saija Hakonen Jussi Vahe Sanna Heikkinen Helena Ylöstalo Torsti Hokkanen Timo Turunen Padasjoki Atte Härkälä Antti Härkönen Mira Vilkman Suvi Korelin Pertunmaa Annukka Räisänen Kirsi Vekkeli Sysmä Bror Ahlgren Mia Kärkkäinen

Toimintakertomus

5

Jaakko Palvaila Perttu Mäkelä Yhtymähallitus ajalla 1.1. – 30.10.2017 Puheenjohtaja Varajäsenet Kari Salmi, Lahti, Seppo Koskinen, Lahti Varapuheenjohtaja Merja Vahter, Lahti Sari Niinistö, Lahti Jäsenet Kalle Aaltonen, Lahti Juhani Sirkiä, Hollola Aino Alonen, Orimattila Nina Laihanen, Lahti Juhani Hilkemaa, Lahti Simo Räihä, Lahti Paula Ijäs, Heinola Kati Pölönen, Hollola Helena Maattola, Hollola Kristiina Hämäläinen, Hollola Harry Nordström, Asikkala Arto Juva, Asikkala Irmeli Perkiö, Heinola Sanni Honkanen, Sysmä Jukka Tonteri, Lahti Pekka Niemelä, Lahti Sara Etola, Lahti Veini Holopainen, Orimattila Yhtymähallitus ajalla 1.11. – 31.12.2017 Puheenjohtaja Merja Vahter, Lahti Maritta Vuorinen, Lahti Varapuheenjohtaja Juha Halme, Lahti Paula Kukkurainen, Lahti Jäsenet Sara Etola, Lahti Hanne Savolainen, Lahti Päivi Granlund, Lahti Raila Lindroos, Lahti Kari Hyytiä, Hollola Miikka Lönnqvist, Hollola Riitta Karjalainen, Orimattila Ida Jokinen, Orimattila Markku Karjula, Lahti Lasse Pakkanen, Lahti Jari Laaksonen, Asikkala Tuomo Riihilahti, Asikkala Mika Mäentalo, Heinola Seppo Hokkanen, Heinola Jouko Rajajärvi, Heinola Kimmo Huvinen, Heinola Riitta Vuori, Lahti Kaarina Marjanen, Lahti Tarkastuslautakunta ajalla 1.1. – 30.10.2017 Puheenjohtaja Rauno Hännikäinen, Padasjoki Markku Vaara, Orimattila Varapuheenjohtaja Kirsti Laatunen, Orimattila Maija-Liisa Siren, Hollola Jäsenet Mervi Lilja, Lahti Annika Kiander, Heinola Heikki Raitanen, Lahti Antero Nieminen, Hollola Tuulia Salo, Hollola Pirjo Ikävalko, Hollola Matti Tanskanen, Hartola Markku Karnaattu, Hartola Tarkastuslautakunta ajalla 1.11. – 31.12.2017 Puheenjohtaja Kirsti Laatunen, Orimattila Ulla Katajavuori, Orimattila Varapuheenjohtaja Vesa Järvinen, Hartola Pertti Mäkinen, Hartola Jäsenet

Toimintakertomus

6

Aino Alonen, Orimattila Joona Silvennoinen, Orimattila Hannu Heikkilä, Hollola Keijo Penttilä, Hollola Tuulia Salo, Hollola Minna Nieminen, Hollola Matti Tanskanen, Hartola Pirkko Kauren, Padasjoki Kuntayhtymän/Koulutuskeskus Salpauksen hallinto Johtoryhmä 1.1. – 31.8.2017 Martti Tokola, puheenjohtaja, toimitusjohtaja, vuorotteleva puheenjohtaja Päivi Saarelainen, rehtori, vuorotteleva puheenjohtaja Arja Mikkonen, palveluvastaava, rehtorin sihteeri, vuorotteleva kokoussihteeri Reija Launiemi, hallintosihteeri, vuorotteleva kokoussihteeri Jarmo Kröger, henkilöstöpäällikkö Jyrki Pyykkönen, myyntijohtaja Marko Viljamaa, ravintolapalvelujohtaja Merja Helminen, talouspäällikkö Merja Tirkkonen, opetusalajohtaja Mika Rauhala, tietohallintojohtaja Riitta Murtorinne, opiskelijapalvelujohtaja Risto Salmela, opetusalajohtaja Sari Mikkola, kehittämispäällikkö Seija Katajisto, vararehtori Jonna Uski, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Ville Rainisto, tilapalvelupäällikkö Johtoryhmä 1.9. – 31.12.2017 Martti Tokola, puheenjohtaja, toimitusjohtaja, vuorotteleva puheenjohtaja Päivi Saarelainen, rehtori, vuorotteleva puheenjohtaja Arja Mikkonen, palveluvastaava, rehtorin sihteeri Jarmo Kröger, henkilöstöpäällikkö Merja Helminen, talouspäällikkö Merja Tirkkonen, opetusalajohtaja Mika Rauhala, tietohallintojohtaja Riitta Murtorinne, opiskelijapalvelujohtaja Risto Salmela, opetusalajohtaja Sari Mikkola, kehittämispäällikkö Seija Katajisto, vararehtori Jonna Uski, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Kuntayhtymän/Koulutuskeskus Salpauksen hallinto, tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Sitovuustasoja tarkentavina vastuualueina on määritelty seuraavat alueet ja vastuuhenkilöt:

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä toimitusjohtaja ja rehtori oman vastuualueensa osalta

Oppimis- ja koulutuspalvelut vararehtori

Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut

vararehtori

Oppimisen kehittämispalvelut vararehtori

Toimintakertomus

7

Opiskelijapalvelut opiskelijapalvelujohtaja

Työelämäpalvelut markkinointi- ja viestintäpäällikkö ja myynti-johtaja oman vastuualueensa osalta

Oppilaitospalvelut toimitusjohtaja

Kiinteistöpalvelut toimitusjohtaja

Ravintolapalvelut ravintolapalvelujohtaja

Tietohallintopalvelut tietohallintojohtaja

Rehtorintoimisto ja hallinto toimitusjohtaja, rehtori ja henkilöstöpääl-likkö kukin oman vastuualueensa mukaisesti

Organisaatio ja toimintamallit Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä ja kuntayhtymän tytäryhtiö Salpaus-palvelut Oy muodosta-vat konsernin, joka palvelee aluetta ammatillisen toisen asteen koulutuksen toiminnalla.

Toimintakertomus

8

1.1.3 Yleinen ja kuntayhtymän alueen taloudellinen kehitys

”Suomen talouden voimakasta elpymistä tukee maailmankaupan kysyntä, joka on saanut in-vestoinnit käyntiin. Erityisesti Suomelle tärkeä euroalue on tänä vuonna yllättänyt myöntei-sesti, ja rahapolitiikka on yhä keveää. Myös kotitalouksien kulutus on jatkunut vahvana hi-taasta ansiokehityksestä huolimatta. Investointien ohella elpymisen toinen päätekijä on tällä hetkellä vienti, joka lähti vahvaan nousuun viime vuoden lopulla. - Vuoden kolmannella neljänneksellä bruttokansantuote oli kolme prosenttia edellisen vuo-den tasoa korkeammalla. Yhtä ripeää kasvua on viimeksi nähty finanssikriisin jälkeisestä pa-himmasta tuotantokuopasta palauduttaessa, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appel-qvist. Danske Bank ennustaa kuluvalle vuodelle 3,1 prosentin kasvua. Ensi vuonna talous kasvaa 2,3 prosenttia ja 1,9 prosenttia vuonna 2019. Ensi vuoden ennustetta nostettiin 0,5 prosent-tiyksikköä syyskuussa julkaistusta ennusteesta. Ensi vuosi tarjoaa kuluttajalle kolme selkeää ilonaihetta. Talouskasvu parantaa työllisyyttä ja nostaa palkkoja, mutta samaan aikaan korot pysyvät vielä matalalla tasolla. - Nousu riittää lähivuosina luomaan työpaikkoja, parantamaan maltillisesti ostovoimaa ja pi-tämään asuntomarkkinat liikkeessä. Talouden kasvun hedelmät leviävät ensi vuonna laajem-malle joukolle, kun palkkojen nousu ja työllisyyden paraneminen tukevat kuluttajia. Myös korkotaso säilyy yhä matalalla, jolloin rahaa jää muihin kohteisiin. Ensi vuosi vakaata kasvua kansainvälisessä taloudessa – sen jälkeen kaivataan apua digitali-saatiolta.” 1 Alueelliset kehitysnäkymät – julkaisu (Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten kaksi ker-taa vuodessa laatima julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten yhdessä muiden aluekehittä-jien kanssa muodostamat näkemykset ELY-keskusalueen ja sen seutukuntien nykytilasta ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä 2/2017, julkaistu 25.9.2017) näkee kehityksen seuraavasti. ”Lahden seutukunta (Asikkala, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, Hartola, Sysmä, Heinola); Lahden seutukunnassa asui vuoden 2017 kesäkuun lopussa 201 482 henkilöä. Vuo-den aikana vähennystä oli 273 henkilöä. Vuoden 2017 kesäkuun lopussa työttömien työnha-kijoiden osuus työvoimasta oli 14,6 % ja työttömiä työnhakijoita oli 13 597.

Työttömien määrän vähentyminen jatkuu edelleen Hämeen ELY-keskuksen alueella sekä kai-kissa Hämeen seutukunnissa. Työttömyyden lasku alkoi Hämeessä monia ELY-alueita aikai-semmin, mutta on tällä hetkellä hidastunut muihin alueisiin verrattuna. Työttömien määrän

1 Danske Bankin suhdannekatsaus 19.12.2017

Toimintakertomus

9

vähentyessä uusien avoimien työpaikkojen määrä on ollut kasvussa. Työttömyyden raken-teelliset ongelmat sekä kohtaanto-ongelmat ovat edelleen merkittäviä. Alkuvuoden 2017 ai-kana työttömien työnhakijoiden määrä on Hämeessä vähentynyt nopeimmin Forssan ja Riihi-mäen seutukunnissa. Lahden ja Hämeenlinnan seutukunnissa lasku on ollut hitaampaa.” Etelä-Suomen Sanomat raportoi työttömien määrän muutoksesta: ”Työttömyys väheni elo-kuussa kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa vuoden takaiseen verrattuna, selviää Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsauksesta. Päijät-Hämeen työttömien määrä väheni edellisvuodesta 9 prosenttia, eli 1 285:llä. Hämeen ELY-keskuksen kuntien alueella oli elokuun lopussa 20 448 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 557 vähemmän kuin viime vuonna. Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni Hämeessä 15 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita on yli 50-vuotiaissa 8 prosenttia vähemmän ja nuo-rissa alle 25-vuotiaissa 13 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden elokuussa. Uusia avoimia työpaikkoja puolestaan ilmoitettiin Hämeessä TE-toimistoon tämän vuoden elokuun aikana 500 vähemmän kuin edellisen vuoden elokuussa. Vaikka työttömyys on vähentynyt, Lahti on 12 suurimman kaupungin työttömyysasteen ver-tailussa kärjessä. Lahden työttömyysaste oli elokuussa 15,2 prosenttia. Suurista kaupungeista korkeampi työttömyysaste on vain Joensuussa (16,6%). Kolmantena tulee Tampere, jossa työttömyysaste on 14,2 prosenttia. Työttömien määrä on vähentynyt Lahdessa vuoden aikana 845 ihmisellä. Nuorisotyöttömiä on 53 vähemmän kuin viime vuonna, ja pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt 611 ih-misellä.”2 ” Lahden työttömyysaste oli marraskuussa 2017 14,8 prosenttia. Laskua vuoden takaiseen on 1,1 prosenttiyksikköä. Lahdessa on matkaa maan keskiarvoon vielä yli neljä prosenttiyksikköä, sillä työ- ja elinkeino-ministeriön työnvälitystilaston mukaan koko maan työllisyysaste oli marraskuun lopussa 10,3 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli Lahdessa marraskuussa 8 354, joka on liki 700 henkilöä vähem-män kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt ja työllistyminen parantunut vuoden aikana var-sinkin 25-45-vuotiaiden joukossa. Ennakkotietojen perusteella kuluvan vuoden marraskuussa Lahden työllisyysaste oli 68,4 prosenttia, eli 1,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sit-ten.”3

1.1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna 2017 Kuntayhtymän eri tulosyksiköiden, yhteisten toimintojen ja projektien osalta tilikauden oleel-lisia muutoksia on selvitetty lisäksi toimintakertomuksen luvussa 2, Talousarvion toteutumi-nen.

2 www.ess.fi, 26.9.2017, Mimmi Pitkänen 3 www.ess.fi, 22.12.2017, Erno Laisi

Toimintakertomus

10

Yhtymäkokous kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Maaliskuussa yhtymäkokous käsitteli - Kuntayhtymän ja kuntien omistus Lahden ammattikorkeakoulusta ja LUT-konserniin

(Lappeenrannan teknillinen yliopisto) liittyminen Toukokuussa yhtymäkokous käsitteli - Kuntayhtymän vuoden 2016 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntämi-

nen tilivelvollisille - Irtaimistoinvestointien talousarvion muutos vuodelle 2017 - Kuntayhtymän hallintosäännön uudistaminen kuntalain vaatimuksesta 1.6.2017 lukien Lokakuun kokouksessa yhtymäkokous käsitteli - Kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2018–2020 ja talousarvio vuodelle

2018 - Kiinteistöinvestointien ja lainannoston talousarviomuutos 2017 - Muutokset hallintosääntöön - Kuntayhtymän perussopimuksen päivittäminen kuntalain vaatimuksesta 1.6.2017 lukien - Luottamushenkilöiden palkkiosäännön päivittäminen - Tarkastuslautakunnan jäsenten ja varajäsenten valinta sekä puheenjohtajan ja varapu-

heenjohtajan nimeäminen toimikaudelle 2017–2021 - Yhtymähallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta sekä puheenjohtajan ja varapuheen-

johtajan nimeäminen toimikaudelle 2017–2021 Yhtymähallitus kokoontui toimintavuonna 22 kertaa. Merkittävimmän yksittäisen asiakoko-naisuuden muodosti yhtymäkokoukseen menevien asioiden valmistelutyö. Muita päätöksiä ja käsittelyssä olleita asioita olivat mm.: - Tilinpäätös 2016, luottotappioiden käsittely - Tilinpäätös 2016, hallituksen arviointi- ja vahvistuslausuman valmistelu - Tilinpäätös 2016, kuntayhtymän henkilöstökertomus vuodelta 2016 - Tilinpäätös 2016, tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodesta 2016 - Opetusneuvos Arpo Heinosen stipendirahaston stipendit vuodelle 2017 - Kuntayhtymän 1. tilinpäätösennuste (käyttösuunnitelma) vuodelle 2017 - Kuntayhtymän osavuosikatsaukset Q1, Q2 ja Q3, kuntaraportointi - Salpaus-palvelut Oy:n toiminnan ja talouden raportti Q1, Q2 ja Q3 - Kuntayhtymän edustus yhteisöissä ja osakeyhtiöissä, edustajien nimeäminen vuodelle

2017 - Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän uusi ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen

järjestämislupa 1.1.2018 alkaen - Vuoden 2018 suoritusrahoituksen perusteena käytettävät suoritemäärät - Toiminta- ja taloussuunnitelman 2018–2020 ja vuoden 2018 talousarvion laadintaohje - Toiminta- ja taloussuunnitelman 2018–2020 ja talousarvion 2018 valmistelu - Toiminta- ja taloussuunnitelman 2018–2020 ja talousarvion 2018 valmistelu, lausunto-

pyynnöt jäsenkunnilta - Vuoden 2018 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet - Viranhaltijapäätösten tekijät vuodelle 2018 - Allekirjoitusoikeudet vuodelle 2018 - Hankintavaltuudet ja tositteiden hyväksyjät vuodelle 2018 - Raportti kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta - AMIS 2016 -tutkimus: Elämää ammatillisten opiskelijoiden silmin - Hankintaohjeen päivittäminen

Toimintakertomus

11

- Henkilöstöasioiden toimintaohjeen päivittäminen - Katsastajankadun opiskelija- ja henkilöstöruokailun järjestäminen syyskaudella 2017 - Omistajapoliittiset linjaukset koskien Provincia Oy:tä - Omistajapoliittiset linjaukset koskien Työterveys Wellamo Oy:tä - Koulutuskeskus Salpauksen toimintamallin kehittäminen - Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan sekä asiakirjahallinnon valmistelusta ja toimeen-

panosta vastaavan toimenhaltijan nimeäminen ja toiminnan organisointi - Koulutuskeskus Salpauksen asiakirjahallinnon ja arkistotoimen nykytila ja kehittäminen - Koulutuskeskus Salpauksen tietosuojavastaavan nimeäminen - Koulutuskeskus Salpauksen Jokimaan toimipisteen vuokrasopimuksen päivittäminen - Nastopolin kiinteistön, Rakokiventie 2, Nastola, jatkokäyttö ja vuokrasopimuksen hyväk-

syminen - Koulutuskeskus Salpauksen Palvelualojen koulutusneuvottelukunnan sekä Tekniikan ja

luonnonvara-alojen koulutusneuvottelukunnan asettaminen sekä edustajien nimeämi-nen

Koulutusalojen esittelyä - Ammatillisen koulutuksen järjestämislupien uudistaminen, koulutusalaselvitykset luvan

hakemisen pohjaksi - Talotyömaat oppimisympäristönä, tilannekatsaus - Liiketalouden sekä tieto- ja viestintätekniikan koulutusten esittely - Turvallisuusalan sekä audiovisuaalisen viestinnän (1.8.2017 media-alan) koulutusten esit-

tely - Heinolan toimipisteen toimintojen ja koulutusten esittely opetusaloittain - Tekniikan ja liikenteen alojen (autoala, logistiikka, laboratorioala) koulutusten esittely - Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen esittely - Tekniikan ja liikenteen alojen teollisuuden ja talotekniikan esittely - Koulutusalaesittely, maahanmuuttajien koulutus - Valma-koulutuksen, Pulssin ja Pulssin pajan, opintojen ohjauksen ja opiskelijatoiminnan

koordinoinnin esittely Henkilöstöasiat - Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tulokset - Työsuojelu ja työhyvinvointi Koulutuskeskus Salpauksessa - Kuntaa koskevien kuntalain 410/2015 säännösten soveltaminen kuntayhtymässä, johta-

jasopimus - Ravintolapalveluita koskevien yhteistoimintaneuvottelujen käynnistäminen - Vasemmistoliiton Lahden valtuustoryhmän valtuustoaloite ns. nollatuntisopimuksien

käytöstä kaupunkikonsernissa ja kuntayhtymissä, vastauksen antaminen Hankinta-asiat - Elintarvike- ja päivittäistavaroiden hankinta sopimuskaudelle 1.8.2017 – 31.7.2019 - Koo-kuppila Kytölän suurkeittiökoneiden, -laitteiden ja kaluston hankinta - Jätehuoltopalveluiden hankinta - Tietokoneiden, näyttöjen ja it-pientarvikkeiden sekä laitevaihtoihin liittyvien palveluiden

hankinta - Tietokoneiden, näyttöjen ja tablet-laitteiden ICT-leasingrahoituksen ja elinkaarenhallin-

tapalveluiden hankinta - Kuntayhtymän liittyminen Suomen toisen asteen ja kolmannen asteen oppilaitosten Mic-

rosoft EES -sopimukseen vuosille 2018-2020 - Opintohallintojärjestelmän kehittäminen, käsittelyt markkinaoikeudessa

Toimintakertomus

12

Investointihankkeet - Ståhlberginkatu 4 A, Lahti, peruskorjaushankkeen suunnitelmien hyväksyntä ja kokonais-

urakoitsijan valinta - Keskustakampuksen, Ståhlberginkatu 8-10, hankesuunnitelman hyväksyminen - Ståhlberginkatu 8-10, Lahti, investointihanke, rakennuttajakonsultin sekä suunnittelijoi-

den kilpailutus ja valinta Omaisuuden myynti - Opintie 2, Heinola, kiinteistön myynnin aloittaminen - Kuntayhtymän omistamien asunto-osakkeiden myynti - Hollolan Kukonkoivussa osoitteessa Kukonkannus 2, Hollola sijaitsevan kiinteistön osto-

tarjouksen hyväksyminen

1.1.5 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2018 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä

Vuoden 2017 tilinpäätös oli talousarviosta poiketen positiivinen. Salpaukselle kohdistuvien vuoden 2017 koulutuksen rahoitusleikkausten (-10,1 miljoonaa euroa, -15,5 %) takia tehdyt sopeuttamistoimet olivat välttämättömät ja riittivät juuri positiivisen operatiivisen tuloksen saavuttamiseen. Tämä on erittäin tärkeää, sillä vuoden 2018 talousarvio on edelleen alijää-mäinen. Koulutuksen rahoituksen arvioidaan laskevan edelleen alkaneena vuonna noin -0,8 miljoonaa euroa vuonna 2017 toteutuneesta. Kaikkiaan lähes 30 prosentin rahoitusleikkauk-seen sopeutuminen ottaa aikaa. Rahoitus on laskenut dramaattisesti. Kuva 1, koulutuksen rahoituksen kehitys

Kuva 1. Koulutuksen rahoituksen kehitys Saatu ammatillisen peruskoulutuksen rahoituspäätös vuodelle 2018 vastaa kutakuinkin ta-lousarviota (-0,2 miljoonaa euroa). Saatu koulutuksen järjestämisluvan mukainen rahoitus-päätös kattaa 52,1 miljoonaa euroa vuoden 54,6 miljoonan euron koulutuksen rahoitustuot-totavoitteesta. 2,5 miljoonaa euroa odotetaan saatavan järjestämisluvan ulkopuolisen rahoi-tuksen kautta. Salpauksen talouden tasapainoon vaikuttaa jatkossa merkittävästi uuden ammatillisen koulu-tuksen rahoituslainsäädännön mukaisen rahoituksen toteutuminen. Tulosperusteiseen rahoi-tukseen vähittäisen siirtymisen vaikutuksen Salpaukseen ovat vielä avoinna. Tulosperustei-nen rahoitus on täysimääräisesti voimassa vuonna 2022.

Toimintakertomus

13

Kuva 2. Siirtyminen uusiin rahoituksen määräytymisperusteisiin Vuonna 2018 vähenee lisäksi mm. kiinteistötuotot, kun Lahden ammattikorkeakoulun siirty-minen Lahden Niemen kampukselle toteutuu. Keva-lain 19§ muutosesitys vuodesta 2019 al-kaen on tärkeä osa raskaiden henkilösivukulujen pienentämisessä. Esityksen mukaan eläke-menoperusteinen maksu lakkaisi 2018 ja uutta korvaavaa tasausmaksua ei vuodesta 2019 alkaen kohdistettaisi kuntayhtymiin eikä osakeyhtiöihin. Tavoitteena on, että kuntayhtymien eläkemaksu ei ylittäisi TyEl:n mukaista työnantajan työeläkemaksua. Eläkemenoperusteinen maksu on Salpaukselle vuonna 2018 tasolla 1,7 miljoonaa euroa.

1.1.6 Henkilöstö

Henkilöstöjohtamisen painopisteet ja toimenpiteet vuodelle 2017 on johdettu Salpauksen yhteisen strategian kehitysohjelmista sekä toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueista. Henkilöstöjohtamisessa painopisteinä ovat erityisesti olleet: - Salpauksen arvojen mukaisen eettisen toiminnan ja johtamisen kehittäminen - Johtamisjärjestelmän ja esimiesorganisaation kehittäminen - Yhteisen ymmärryksen ja keskustelukulttuurin vahvistaminen, erityisesti ammatillisen

koulutuksen muutosta koskien Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän koko henkilöstön määrä oli 31.12.2017 yhteensä 656 henkilöä. Luku sisältää myös pitkillä poissaoloilla olijat. Tarkempi henkilöstömääräselvitys sekä henkilöstökulut on esitetty kohdassa 4.6.1. Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymässä laaditaan vuodelta 2017 erillinen Henkilöstökerto-mus, joka valmistuu sähköisenä julkaisuna helmikuussa 2017 ja julkaistaan kuntayhtymän www-sivuilla. Henkilöstökertomuksessa on kattavasti tietoa henkilöstötunnusluvuista ja hen-kilöstöjohtamisen toteuttamisesta sekä kuntayhtymästä työnantajana. Henkilöstökertomuk-sessa korostuu Salpauksen vision mukaisesti: Salpaus – enemmän kuin koulu- opiskelijan ja työelämän kohtaamispaikka.

Toimintakertomus

14

1.1.7 Ympäristötekijät Koulutuskeskus Salpauksen toiminnassa otetaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteet sekä toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Kestävää kehitystä tarkastellaan Salpauk-sessa kokonaisvaltaisesti, huomioon ottaen kestävän kehityksen sosiaalisen, kulttuurisen, ekologisen sekä taloudellisen ulottuvuuden. Kestävä kehitys on olennainen osa opetus- ja koulutustoimintaa sekä Salpauksen toiminta-kulttuuria. Kestävän kehityksen ja ympäristövastuun tavoitteet huomioidaan erityisesti osana opetus- ja koulutustoimintaa, mutta myös kuntayhtymän muussa toiminnassa muun muassa hankintojen suunnittelussa sekä energiansäästötavoitteissa. Kestävän kehityksen kokonais-valtainen näkökulma on sisällytetty opetussuunnitelmiin ja vaikuttaa siten valtaosaan Sal-pauksessa toteutettavaan opetukseen. Kuntayhtymä sai Kuntarahoitus Oyj:ltä Vihreä Rahoitusta projektikategoriassa kestävä raken-taminen. Koulutuskeskus Salpaus rakennuttaa kaksi uudisrakennusta Vipusenkadun teknolo-giakampukselle. Rakentamista rahoitettiin vuoden 2017 aikana 8 miljoonan euron lainalla, joka myönnettiin Vihreänä Rahoituksena. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on otettu huomi-oon kohteen energiatehokkuus ja vihreät arvot. Kohdetta lämmitetään maalämpöjärjestel-mällä ja loput energiantarpeesta katetaan aurinkopaneeleilla sekä huippukulutukset kauko-lämmöllä. Rakenteellisesti suunnittelussa on käytetty energiatehokkuutta parantavia ja ra-kennusmääräyskokoelmien minimivaatimuksia parempia eristävyyksiä, jolloin laskennalliset lämpöhäviöt ovat huomattavasti vertailutasoa pienemmät. Vuoden 2017 aikana on tunnistettu tarve jäntevöittää Salpauksen kestävän kehityksen toi-mintaa. Tätä työtä varten päätettiin Kestävän kehityksen työryhmä käytännön toimenpitei-den koordinointiin ja tekemään näkyväksi kaikkea Salpauksessa tapahtuvaa hyvää toimintaa. Työryhmän perustamisen yhteydessä todettiin, että Salpauksessa on tehty paljon työtä kes-tävän kehityksen sekä kiertotalouden eri osa-alueilla. Nykytilanteessa Salpauksessa ei kuiten-kaan ole yhteisiä toimintatapoja. Työryhmän työskentelyn pohjana hyödynnetään maratael-aloille tehdyn opinnäytetyön sekä Salpauksen johdolle tehtyjen haastattelujen tuloksia. Työ-ryhmän toimintaa kuvataan vuosittain kuntayhtymän toimintakertomuksessa.

1.2 Hallituksen arviointi- ja vahvistuslausuma vuodelta 2017

1.2.1 Johtamis- ja hallintokulttuuri Perusta Yhtymähallituksen lausuma johtamis- ja hallintojärjestelmästä sisältää arvion säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisesta. Kuntayhtymän toimintajärjestelmän vuotta 2017 koskevassa kuvauksessa (Santra-intra) esi-tetty johtamisjärjestelmä konkretisoituu johtamisjärjestelmäksi, organisaatioksi, säännöiksi ja toimivallaksi. Toimintajärjestelmän kuvaus sisältää sääntöjen päivityksen, organisaation vahvistamisen, ydinprosessien johtamis- ja kehittämisvastuut, laskentamallin vahvistamisen, vuosittaiset delegointipäätökset, arvioinnit järjestelmän toimivuudesta sekä sisäisen valvon-

Toimintakertomus

15

nan ja riskienhallinnan järjestämisen. Lisäksi toimintajärjestelmän kuvaus sisältää linkit tieto-järjestelmiin, asiakirjoihin ja dokumentteihin kuten sääntöihin, päätöksiin ja ohjeisiin. Ku-vauksessa on myös linkit prosesseihin sekä organisointi ja vastuut.

Päätöksenteko on kuvattu kokonaisuudessaan toimintajärjestelmän kuvauksessa Santra-in-trassa. Toimivallan delegointi jakautuu allekirjoitusoikeuksiin, päätöksiin viranhaltijapäätös-ten tekijöistä, päätöksiin hankintavaltuuksista ja tositteiden hyväksyjistä, hankinta- ja tilaus-oikeuksiin, tilaus- ja hyväksymisoikeuksiin sisäisissä ravintolapalveluissa sekä muihin dele-gointeihin kuten varahenkilöistä tehtäviin päätöksiin. Yhtymähallitus antaa vuosittain talousarvion laadintaohjeen ja täytäntöönpano-ohjeen ja tekee delegointipäätökset (viranhaltijapäätösten tekijät, hankintavaltuudet ja tositteiden hy-väksyjät sekä allekirjoitusoikeudet). Kuntayhtymän luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiot määräytyvät perussopimuksen ja hallintosäännön mukaisesti. Hallintoelimiä vuoden 2017 osalta ovat olleet yhtymäkokous, tarkastuslautakunta, yhtymähallitus, Koulutuskeskus Salpauksen Ammattiosaamisen toimi-kunta sekä Koulutuskeskus Salpauksen Soveltumattomuuden ratkaisutoimikunta (SORA-toimikunta). Kuntayhtymän omistajapoliittisten tavoitteiden toteutumisen seuranta on yhtymähallituksen tehtävä. Yhtymähallitus käyttää kuntayhtymän valmistelu-, päätäntä- ja toimeenpanovaltaa sekä vastaa omistajaohjauksesta, seuraa omistajapoliittisten tavoitteiden toteutumista sekä taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja systemaattisesti. Yhtymäkokous valitsee yhtymähalli-tuksen. Yhtymähallituksen vastuulla on huolehtia siitä, että kuntayhtymällä on sellainen ris-kienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintojärjestelmä, että hallitus voi olla kohtuullisen varma tavoitteiden saavuttamisesta. Kuntayhtymää johtavat yhtymähallitus sekä toimitusjohtaja ja rehtori. Kuntayhtymän ylim-mällä johdolla on ensisijainen vastuu riskienhallinnasta, sisäisen valvonnan järjestämisestä ja johtamisesta, samoin kuin kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamisesta ja niihin liittyvän toi-minnan järjestämisestä. Sisäisellä tarkastuksella tuetaan johtoa valvontavelvollisuuden arvi-oinnissa ja kehittämisessä. Sääntöjen päivittämisen ja ajan tasalla pitämisen avulla kehitetään edelleen eri hallintoeli-mille tehtävää valmisteluprosessia sekä varmennetaan toiminnan laatu- ja hallintoprosessien sujuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Santra-intrassa pidetään ajantasaisesti yllä sivua On-nistuminen / toimintaohjeet, jossa on linkit päätöksiin, sääntöihin ja ohjeisiin. Toiminta vuonna 2017 Salpauksen organisaation uudistamisessa on ollut tavoitteena luoda edellytyksiä yhteisölli-selle toimintakulttuurille. Uusi johtamisjärjestelmä siihen liittyvine organisaatiorakenteen muutoksineen otettiin kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2017 alusta. Johtamisen ja esi-miestyön kantavina periaatteina Salpauksessa on yhteisöllinen toimintakulttuuri sekä arvo-jen mukainen eettinen toiminta ja johtaminen. Koko työyhteisömme, lähiesimiestyö ja johta-minen vaikuttavat toimintakulttuuriin ja arjen toimintaan. Vuoden 2017 aikana on edetty ammatillisen koulutuksen reformiin valmistautumisessa ja toimeenpanon varmistamisessa. Reformin vaikutus koko kuntayhtymän toimintaan on mer-kittävä. Valtakunnallinen ammatillisen koulutuksen reformi on edennyt siten, että hallituksen

Toimintakertomus

16

päättämät rahoitusleikkaukset ovat astuneet voimaan vuoden 2017 alusta, mikä tarkoitti Sal-pauksessa noin miljoonan euron vähennystä tuloihin kuukausittain edellisvuoteen verrat-tuna. Koulutuskeskus Salpaus on varautunut rahoituksen vähenemiseen jo aiempina vuosina. Ammatillisen koulutuksen lakiesitysten sekä asetusten valmistuminen tapahtui vuoden 2017 aikana ja ne tulivat voimaan 1.1.2018 alkaen. Uusien lakien ja asetusten myötä myös koulu-tuksen järjestämisluvat haettiin uudelleen. Koulutuskeskus Salpaus on oman valmistautumisen lisäksi osallistunut reformin valmisteluun mm. Kuntaliiton Areenan, Ammatillisen koulutuksen kehittämisyhdistys AMKE ry:n hallituk-sen ja useiden valtakunnallisten kehityshankkeiden kautta. Salpauksen strategiset kehitysoh-jelmat ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet tukevat vahvasti reformin toimeenpa-noa. Tasekirjan kohdassa 1.1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna 2017 ker-rotaan keskeiset yhtymäkokouksen ja hallituksen käsittelemät asiat. Keskeneräisiä oikeuskäsittelyjä ei 31.12.2017 ollut lainkaan. Tilintarkastajien havainnot säännösten, päätösten ja määräysten noudattamisesta Tilintarkastus on toteuttanut hallinnon tarkastuksen, sisäinen valvonnan ja konsernivalvon-nan, kirjanpidon, valtionosuuksien käytön ja perusteiden tarkastusta vuonna 2017. Alla ole-vassa taulukossa on koottu tarkastuksien tavoitteet sekä kohteet.

Tarkastusalue Tarkastuksen tavoite Tarkastuskohde Hallinnon laillisuus Varmistaa tarkastuskohteen hallin-

non ensisijaisesti kuntalain ja mui-den hallintolakien sekä valtuuston päätösten mukaisuus

-Toimielinten / viranhaltijoiden päätöksenteko ja täytäntöön-pano

Tilinpäätöksen ja konser-nitilinpäätöksen oikeelli-suus ja annettujen tieto-jen riittävyys

Tilinpäätös ja konsernitilinpäätös si-sältävät lakien, ohjeiden ja suositus-ten mukaiset tiedot ja ne on oikein johdettu kirjanpidosta ja muista asiakirjoista

-Tilinpäätöslaskelmien ja laati-misperiaatteiden oikeellisuus -Johtaminen kirjanpidosta -Oikeat ja riittävät tiedot

Valtionosuuksien perusteista annettujen tietojen oikeellisuus

Todeta, että asiakas antaa valtion-osuuksien perusteista ja käytöstä oi-keat tiedot ja saa valtionosuudet oi-kean suuruisina

-Tietojen keräily- ja käsittely-järjestelmän luotettavuus ja valtionosuuspäätösten käsit-tely -Ohjeiden ja valtionosuusehto-jen noudattaminen -Dokumentointi

Sisäisen valvonnan ja kon-sernivalvonnan toimivuus

Arvioida sisäistä valvontaa ja kon-sernivalvontaa painopistealueilla sekä kontrollien riittävyyttä tietojen oikeellisuuden, toiminnan ja talou-den turvaamiseksi

-Suunnittelu-, seuranta- ja joh-tamisjärjestelmien toimivuus -Toimintariskien hallinta -Kontrollit

Toimintakertomus

17

Yhtymähallituksen lausuma Kuntayhtymässä sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat hyväksyttävällä tasolla. Kuntayhty-män johtamis- ja hallintojärjestelmä varmistaa säännösten, määräysten ja päätösten noudat-tamista. Toiminnan ja talouden lainmukaisuudessa ja talousarvion noudattamisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Kuntayhtymä on lähtenyt sopeutumaan julkisen talouden haasteeseen jo vuodesta 2013 lähtien. Toimenpiteet ovat olleet oikeita, oikea-aikaisia ja tar-peellisia. Tilikauden 2017 operatiivinen tulos, ilman Salpauksen toiminnasta erillään olevien kiinteistö-jen tulosvaikutusta, kiinteistöjen arvonalennuksia, myyntivoittoja tai muita satunnaisia eriä, oli +285 000 euroa positiivinen. Kilpailukykysopimus (Kiky) vaikutti tilikauden aikana lomara-haa alentavasti -30 prosenttia ja vaikutti kertaluonteisesti päättyneelle tilikaudelle noin 550 000 euroa henkilöstökuluja alentavasti ja näin tulosta parantaen. Käytännössä +/- 0 euron tulos on erinomainen saavutus, kun ottaa huomioon päättyneen vuoden 2017 Salpauksen tuottojen laskun noin 1 miljoonalla eurolla kuukaudessa verrattuna edelliseen vuoteen. Haastava taloudellinen tilanne jatkuu koko toisen asteen koulutuksen piirissä. Nykyinen ra-hoitustaso on uusi normaali, jolla toimintaa on laadukkaasti kyettävä hoitamaan. Reformin toteuttamisen näkökulmasta koulutuksen järjestäjillä on edessä merkittäviä muu-toksia edelleen. Vuoden 2017 rahoitusleikkausten ja 2018 alussa voimaan tulevan lakiuudis-tuksen lisäksi vuonna 2019 on tulossa voimaan suuri tutkintouudistus. Esitetyssä muodossa toteutuessaan se vähentää tutkintojen määrää merkittävästi nykyisestä yli 350:stä reiluun 160:n. Uudistuksen tavoitteena on, että työelämän tarvitsema osaaminen ei kuitenkaan ka-peudu, vaan tutkintojen sisällöt laajenee. Tavoitteena on myös, että eri tutkintojen välinen valinnaisuus ja osaamisalueiden yhdistäminen helpottuu. Kehittämiskohteet Koulutuskeskus Salpauksen toiminnan ja kehittämistyön painoalueet tulee olla erityisesti am-matillisen koulutuksen reformin toimeenpanon varmistamisessa. Sopeuttamistoimet on mo-nelta osin tehty, mutta toiminnan ja resursoinnin muutoksiin tulee olla edelleen valmius. On kyettävä laadukkaaseen toimintaan pysyvästi aiempaa pienemmin resurssein. Rahoitus tulee jatkossa perustumaan ensisijaisesti saavutettuihin tuloksiin ja vaikuttavuu-teen laskennallisen opiskelijamäärän sijaan. Perusrahoituksen lisäksi suuri painoarvo tulee olemaan tutkinnon tai sen osien suorittamisella sekä työllistymisellä tai jatko-opintoihin si-joittumisella. Rahoituksen painotuksessa pääpaino ammatillisissa perustutkinnoissa tulee olemaan erityisesti ilman toisen asteen tutkintoa olevat nuoret ja aikuiset. Salpauksen on kyettävä uudistamaan koulutuksen toteuttamista siten, että se reagoi aiem-paa paremmin ja ketterämmin taloudessa, työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuviin muu-toksiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Tämä edellyttää myös jatkuvaa koulutustarjonnan arviointia sekä opintojen henkilökohtaistamista opiskelijoiden ja työelämän tarpeisiin vastaa-miseksi. Uusi toimintatapa haastaa koko oppimisen mahdollistamisen prosessin siirryttäessä yhä enemmän ryhmäopetuksesta yksilölliseen oppimiseen.

Toimintakertomus

18

1.2.2 Johtamis-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmät Perusta Yhtymähallituksen lausuma johtamis-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmistä sekä strategia-prosessista sisältää arvion tavoitteiden toteuttamisesta, varojen käytön valvonnasta, tulok-sellisuuden arvioinnista, pätevyydestä ja luotettavuudesta. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen raportointia tukevat toiminnan ja talouden suunnittelu- ja seurantakäytännöt toiminta- ja taloussuunnitelmasta, talousarvi-oon, tilinpäätösennusteisiin ja neljännesvuosiraportointiin. Kuntayhtymällä on toiminnan ja talouden reaaliaikainen raportointijärjestelmä, jonka avulla toimintaa ja tuloksia säännölli-sesti seurantaan. Määrällisen ja laadullisen henkilöstösuunnittelun tukena käytössä on henki-löstöraportointiosio palkkajärjestelmässä ja tietovarastoraportoinnissa. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta on vaiheistettu ja laadittu aikataulu kuntayhtymän vuo-sikellon avulla. Raportointia tukevat henkilöstö- ja taloussuunnittelupalaverit sekä DW-tietovaraston käyttö. Onnistumiskeskustelujen avulla konkretisoidaan ja seurataan toimin-nallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista eri organisaatiotasoilla ja yksiköissä. Toiminta vuonna 2017 Kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous ja käytännön johtaminen ja pää-töksenteko tapahtuvat yhtymähallituksessa. Esittelijöinä yhtymähallituksessa toimivat toimi-tusjohtaja sekä rehtori. Muita toimielimiä vuonna 2017 on ollut tarkastuslautakunta, ammat-tiosaamisen toimikunta sekä soveltumattomuuden ratkaisutoimikunta. Salpauksen uudistettu johtamisjärjestelmä on otettu täysipainoisesti käyttöön vuoden 2017 alusta. Salpauksen johtamisjärjestelmä muodostuu johtoryhmästä, kriisiryhmästä, johtotii-mistä, pedapajasta sekä esimiesfoorumista. Kehittämistyötä johtamisrakenteissa on tehty edelleen uudistamalla muun muassa opiskelija- ja asiakashankintaan liittyvät rakenteet sekä toimintamallit. Uudistukset ovat osa ammatillisen koulutuksen muutoksiin valmistautumista. Salpauksen toimintajärjestelmää on kehitetty vastaamaan johtamisjärjestelmän rakenteita sekä tukemaan erityisesti ammatillisen koulutuksen reformiin valmistautumista. Salpauksen toimintajärjestelmä sisältää toiminnan suunnittelun, resursoinnin, toteutuksen, seurannan, arvioinnin ja kehittämisen kuvaukset. Painopiste on opetuksen toteuttamisessa ja siihen vai-kuttavissa muutostarpeissa. Toimintajärjestelmän kuvaus on päivitetty vuoden 2016 aikana ja uudistetaan vuoden 2018 keväällä vastaamaan lainsäädännön edellyttämiä muutoksia toi-minnassa. Salpauksen strategiakokonaisuutta on toteutettu tavoitteellisesti kehitysohjelmien ja toimin-takulttuurin vahvistamisen osa-alueiden kautta. Sekä kehitysohjelmien että toimintakulttuu-rin vahvistamisen osa-alueiden käytännön toimenpiteiden suunnittelusta ja edistämisestä vastaavat nimetyt vastuuhenkilöt ja työryhmät. Strategiatyön edistymistä seurataan yhtymä-hallituksessa sekä johtoryhmässä. Hallituksen lausuma Koulutuskeskus Salpauksen toimintaympäristön muutoksiin sekä ammatillisen koulutuksen rahoituksen vähenemiseen on reagoitu jo aiempina vuosina ja kuntayhtymän johtamisjärjes-telmää sekä toimintaa on sopeutettu muutosten edellyttämällä tavalla.

Toimintakertomus

19

Salpauksen strategiatyö tukee ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon toteutta-mista ja strategiakokonaisuuden kehitysohjelmat sekä toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet muodostavat uudistuvaa pedagogiikkaa tukevan kokonaisuuden. Ammatillisen koulutuksen reformiin valmistautuminen on ollut keskiössä vuoden 2017 ai-kana. Kehittämiskohteet Kuntayhtymän johtamisjärjestelmää ja toimintaa tulee edelleen kehittää vastaamaan amma-tillisen koulutuksen valtakunnallisia muutostarpeita ja uutta lainsäädäntöä. Huomiota tulee erityisesti kiinnittää uudistuvien pedagogisten ratkaisujen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen. Ammatillisen koulutuksen mitoitus muuttui vuoden 2018 alusta opiskelijavuosiksi, jotka kertyvät opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukaisesti. Samalla rahoitusjärjestelmä muuttuu vaiheittain tulospohjaiseksi. Tilastointi- ja raportointijärjestelmät kehittyvät valtakunnallisesti tämän muutoksen mukaisesti. Kaikki ei ollut valmista vuoden 2018 alussa. Kuntayhtymän suunnittelu ja –seurantajärjestelmää tulee kehittää vastaamaan tämän muutoksen vaatimuk-siin. Uusi lainsäädäntö ja Salpauksen vuoden 2017 alusta toiminut uusi organisaatio, toiminta-malli ovat vaikuttaneet henkilöstö- ja taloussuunnittelurakenteeseen. Tällä on vaikutus histo-riatiedon vertailtavuuteen. Tulevissa suunnitelmissa tulee minimoida mahdollisuuksien mu-kaan sellaiset muutokset, jotka pidentäisivät raportoinnin historiatiedon puuttumista. Voimassa olevaa strategiakokonaisuutta on toteutettava tavoitteellisesti. Strategisten kehi-tysohjelmien sekä toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueiden käytäntöön vientiä tulee edistää ja kytkeä ne vahvasti osaksi uudistuvan lainsäädännön mukana tuomia toiminnan ja rahoituksen muutoksia. Strategian toteutumisen seurantaa tulee kehittää tarkoituksenmu-kaisesti. Johtamisjärjestelmää on kehitettävä edelleen erityisesti pedagogisen muutoksen johtamisen osalta sekä lähiesimiestyötä vahvistamalla. Johtamisessa on huomioitava Salpauksen eetti-sen johtamisen kulmakivet osana jokaisen salpauslaisen toimintaa sekä johtamisen ja lä-hiesimiestyön tasalaatuisuuden varmistaminen.

1.2.3 Riskienhallinnan järjestäminen

Perusta Riskienhallinnalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista tarkastelua, jota toteutetaan strategia- ja suunnitteluprosessissa koko organisaatiossa. Strategiaprosessissa määritellään ja on kuvattu tavoitteet, tulokset ja niihin liittyvät riskit. Toimintajärjestelmän kuvaus sisältää ohjeet ja prosessit toimintatapojen soveltamiseen, arvioimiseen ja seurantaan. Kuntayhtymän johto päättää osana strategiatyötä, millaisia riskejä ja millä tasolla kuntayh-tymä voi toiminnassaan ottaa. Kuntayhtymän johto arvioi ja kehittää strategiaprosessia sys-temaattisesti.

Toimintakertomus

20

Erityistä huomiota kiinnitetään strategiassa onnistumiseen liittyviin riskeihin. Sisäistä tarkas-tusta hyödynnetään riskien arvioinnin suunnittelun ja toteutuksen tukena. Kuntayhtymän tuloskortissa on määritelty keskeiset strategiset mittarit. Kuntayhtymän johto vahvistaa riskienhallintaa oleellisena osana toiminnan ja talouden suunnittelua, ydinproses-sien toteuttamista, arviointia ja kehittämistä. Vastuu riskienhallinnan johtamisesta on kun-tayhtymän johdolla. Päivittäinen riskienhallinta on kiinteä osa esimiestyötä. Toiminta riskienhallinnassa vuonna 2017 Vuoden 2017 aikana riskienhallinnan painopiste on keskittynyt erityisesti ammatillisen koulu-tuksen uudistuksiin valmistautumiseen sekä Salpauksen toimintamallien tarvittavaan tarkas-teluun vastaamaan uudistunutta ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä. Ammatillisen kou-lutuksen uuden lainsäädännön ja rahoituslain uudistukseen valmistautuminen ovat edellyttä-neet Salpauksen strategiatyön suuntaamista aiempaa vahvemmin valmistautumaan reformin toimeenpanon. Tässä yhteydessä strategisten kehitysohjelmien sekä toimintakulttuurin vah-vistamisen osa-alueiden tavoitteita on täsmennetty vastaamaan muutosta. Työhön ovat osal-listuneet vahvasti johto sekä lähiesimiehet. Taloudellisten riskien hallinta Riskienhallinta on osa toiminnan ja talouden suunnittelua. Johtamisnäkökulmittain riskejä tarkastellaan suhteessa strategisten tavoitteiden saavuttamiseen ja kriittisissä menestysteki-jöissä tavoitteena on tasapainoisen talouden turvaaminen ja menestystekijöinä tulorahoituk-sen turvaaminen ja mahdollinen laajentaminen ja siihen suhteutettu resurssien käyttö sekä rahoituksen turvaaminen koulutuksen käyttöön. Kuntayhtymän rahoitus-, maksuliikenne- ja sijoitustoiminta hoidetaan riskejä halliten. Talous-arvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä yhtymäkokous päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Lainan ottamisesta ja muusta sijoitustoiminnasta päättää yhtymähallitus. Päätökset lainojen ottamisesta tehdään eri rahoittajien kilpailuttamisen jäl-keen. Korkoriskin hallinnassa on käytetty korkosuojausta osalle suunnitellusta lainapää-omasta. Kuntayhtymässä sijoitusriskit hallitaan käyttämällä vain pääomaa turvaavia sijoitusinstru-mentteja. Ylimääräisiä kassavaroja sijoitetaan maksuliikennetiliä paremman korkotuoton saamiseksi, jos saatava tuotto kattaa maksuliikenteen kokonaiskilpailutuksen yhteydessä va-litun maksuliikennetilin tuoton lisäksi sijoittamisesta aiheutuvat kulut. Kassavaroja ei talle-teta kuitenkaan yhteen rahalaitokseen kuin enintään 50 % talletushetken kassavaroista ja enintään 12 kuukauden ajaksi. Kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta päättää toimitus-johtaja raportoiden sijoituksista hallitukselle. Kuntayhtymän rahoitukseen liittyvien riskien hallintaa tukee reaaliaikainen taloushallinnon järjestelmä. Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi tulosyksiköiden on noudatettava yhtymähallituksen ja toi-mitusjohtajan antamia ohjeita mm. menojen jaksottamisessa. Lisäksi tulosyksiköiden tulee tehdä tarvittaessa rahoitusbudjetti yhteistoiminnassa talouspalvelujen kanssa. Kuntayhtymän pankkilainojen korkoriskin hallintaan on vuonna 2013 otettu (hallitus 158 § 26.8.2013) kynnyksellinen koronvaihtosopimus, joka on tehty kuntayhtymän lainasalkun kor-koriskin suojaamiseksi. Sopimuksella on muutettu vaihtuva korko kiinteäksi 8 miljoonan eu-ron pääoma osalta. Kuntayhtymän taloussuunnitelman mukaisen lainakannan loppuosan

Toimintakertomus

21

korko määräytyy markkinakorkojen mukaan. Koronvaihtosopimuksella kuntayhtymän laina-salkun korko on 8 miljoonaan euron osalta muutettu kiinteäksi 2,55 prosentin koroksi 6 kuu-kauden euriborin ollessa korkeintaan 5 %. Koron ollessa yli 5 % kuntayhtymän maksama korko on 6 kuukauden euriborkorko vähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Koronvaihtoso-pimuksella kiinteäksi muutettu korko ei sisällä varsinaisten lainojen marginaalia. Korkotarkas-telu tehdään aina korkojaksoittain 6 kuukauden välien. Ensimmäinen taloussuunnitelman 2017–2019 mukainen laina nostettiin tammikuussa 2017. Nostettavan lainan ja koronvaihto-sopimuksen pääomat vastaavat toisiaan. Vuosina 2018–2019 nostettavat lainat ylittävät kor-kosuojauksen. Koronvaihtosopimus alkaa 27.12.2016 ja erääntyy 28.12.2026. Saatavien perintää hoitaa Lindorff Oy, hallitus käsittelee luottotappiot vuosittain. Lisäksi riskejä arvioidaan osana tulosalueilla toteutettavia auditointi- ja kartoitusprosesseja. Kuntayhtymän ennakointitoiminnalla vahvistetaan tulevaisuuden riskeihin varautumista. Kuntayhtymä on aktiivinen toimija Päijät-Hämeen ennakointiverkossa. Kuntayhtymällä on omat ennakoinnin asiantuntijansa ja ennakointia tukevaa hanketoimintaa. Ennakointitoimin-nan kuvaus on osa toiminnanohjauksen kuvausta. Toiminta taloudellisten riskien hallinnassa vuonna 2017 Kuntayhtymä on varautunut julkisen talouden leikkauksiin ja rakennemuutokseen toteute-tuilla yhteistoimintaneuvotteluilla ja merkittävillä rakennemuutokseen liittyvillä tehtävä- ja toimintamallimuutoksilla. Vuonna 2016 päätetyt sopeuttamistoimenpiteet kohdistuivat pää-asiassa oppimis- ja koulutuspalveluiden toimintoihin ja vaikutuksina vuodesta 2017 eteen-päin, mutta myös muiden toimintojen tehostamisen tarkastelua on jatkettu osana yhteistoi-mintaneuvotteluita. Myös vuonna 2017 jouduttiin käymään yhteistoimintalain mukaisia neu-votteluja toiminnan tulevista muutoksista (Ravintolapalvelut) johtuen, mutta myös jatka-maan ryhmäkohtaisia sopeuttamistoimia vuoden 2016 neuvotteluissa ratkaisematta jää-neissä toiminnoissa. Talouden sopeuttamista tuetaan pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutosten keinoin. Toimitilavision tavoitteiden mukaisesti toimitilojen määrää on vähennetty. Jos Kukonkoivun ja Toimistokartanon, jo päätetyt kiinteistö ja osakekaupat toteutuvat vuoden 2018 puolella, on toiminnasta tyhjentyneistä kiinteistöistä myymättä enää Opintie 2 Heinolan kampuksella. Taloudellinen tulos on ollut hyvä vuosina 2013–2017, mikä antaa hyvän pohjan keskittyä pe-rustehtävän muutoksen toteuttamiseen uudenlain, tutkintouudistuksen ja rahoituslain muu-toksen edellyttämällä tavalla. Tilikauden 2017 operatiivinen tulos ilman Salpauksen toimin-nasta erillään olevien kiinteistöjen tulosvaikutusta, kiinteistöjen arvonalentumisia, myynti-voittoja tai muita satunnaisia eriä oli +285 000 euroa positiivinen. Kilpailukykysopimus (Kiky) vaikutti tilikauden aikana lomarahaa alentavasti -30 prosenttia ja vaikutti kertaluonteisesti päättyneelle tilikaudelle noin 550 000 euroa henkilöstökuluja alentavasti ja näin tulosta pa-rantaen. Käytännössä +/- 0 euron tulos on erinomainen saavutus, kun ottaa huomioon päät-tyneen vuoden 2017 Salpauksen tuottojen laskun noin 1 miljoonalla eurolla kuukaudessa verrattuna edelliseen vuoteen. Henkilöriskien hallinta Toimivalta henkilöstöasioissa on määritelty vuoden 2017 osalta hallintosäännössä sekä hen-kilöstöasioiden toimintaohjeessa.

Toimintakertomus

22

Henkilöriskien hallinnassa keskitytään kahteen osa-alueeseen: yksilöihin liittyviin riskeihin ja työyhteisöön liittyviin riskeihin. Keskeiset tekijät henkilöstöriskien hallinnassa ovat toiminnan tarpeista lähtevä osaamisen varmistaminen, henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi sekä yksilön työkyky. Työyhteisöön liittyviä riskejä (osaaminen, työn oikea kohdentuminen, vaihtuvuus, rekrytointi, esimiestyö ja ikärakenne) hallitaan ajantasaisella ohjeistuksella, valmentamalla esimiehiä sekä kehittämällä laadullista ja määrällistä henkilöstösuunnittelua. Salpauksen strategiakokonaisuudessa on Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen -toi-mintakulttuurin vahvistamisen osa-alue, joka sisältää henkilöstöriskienhallinnan laajan näkö-kulman. Mainitun toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueen mukaisesti Salpauksessa on tavoitteena arvojen mukainen eettinen toiminta ja johtaminen. Eettisen johtamisen piirteitä ovat: oikeudenmukaisuus, laajojen kokonaisuuksien hahmotuskyky, vastuunkantokyky, re-hellisyys, rohkeus, päämäärätietoisuus, johdonmukaisuus ja onnistunut vuorovaikutus. Koko työyhteisö, lähiesimiestyö ja johtaminen vaikuttavat yhteisöllisen toimintakulttuurin rakenta-miseen ja toimintaan. Henkilöstöjohtamisen tukena ovat henkilöstötietojärjestelmät, joka tuottavat ajantasaista tietoa. Osaamisen johtamisen ohjelmisto, jonka avulla henkilöstösuunnitteluun ja osaami-seen liittyvää tietoa pystytään kokoamaan, analysoimaan ja johtamaan. HR-DW-tietovarastossa on mittareita, joilla seurataan, ohjataan ja ennakoidaan henkilöstöjohtami-sen kokonaisuutta. Pitkällä aikavälillä tämä tukee henkilöstöprosessien ja riskienhallinnan kehittämistä. Henkilöstöriskienhallinnan osalta erikseen mainittavana kokonaisuutena on henkilöstö- ja siihen nitoutuva opiskelijaturvallisuus. Henkilöstö- ja opiskelijaturvallisuuteen liittyviä riskejä hallitaan jatkuvasti kehitettävällä ohjeistuksella sekä osaamisen kehittämisellä. Systemaattinen ja etupainotteinen yhteistoimintajärjestelmä toimii laajasti henkilöstöjohta-mista ja henkilöstöriskienhallintaa tukevana elementtinä. Toiminta henkilöstöriskien hallinnassa vuonna 2017 Vuoden 2017 aikana henkilöstöjohtamista on tavoitteellisesti tuotu lähemmän Salpauksen perustehtävää. Muutosta ovat olleet keskeisesti tukemassa uudistettu toiminta- ja henkilös-tösuunnitteluprosessi, jota toteutetaan yhdessä henkilöstöasiantuntijoiden sekä esimiesten kanssa. Salpauksen organisaation uudistamisessa on ollut tavoitteena luoda edellytyksiä yhteisölli-selle toimintakulttuurille. Uusi johtamisjärjestelmä siihen liittyvine organisaatiorakenteen muutoksineen otettiin kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2017 alusta. Johtamisen ja lä-hiesimiestyön järjestelyjen toimivuutta on seurattu ja toimivuutta arvioitu muun muassa joh-tamis- ja työhyvinvointikyselyn tulosten sekä esimiesten kanssa käytyjen keskustelujen kautta. Esimiestyön tasalaatuisuuden kehittäminen nähdään edelleen tarpeellisena muun muassa määrittelemällä esimiesten tehtävärooleja arjen johtamisen sujuvuutta tukemaan. Ammatillisen koulutuksen muutos on edellyttänyt opetus- ja ohjaushenkilöstöltä yhteisölli-sen oppimisen pedagogiikan kehittämistä, jota on otettu haltuun muun muassa lisäämällä yhteistä aikaa suunnittelulle ja yhteiselle keskustelulle, projektioppimisen periaatteita hyö-dyntäen sekä 70-20-10-mallin mukaisesti vertaisoppimisen keinoin. Substanssiosaamisen varmistaminen on huomioitu onnistumiskeskusteluiden mukaisesti. Vuoden 2017 aikana henkilöstöä on kannustettu oman osaamisidentiteetin vahvistamiseen.

Toimintakertomus

23

Kiinteistöriskien hallinta Kuntayhtymän toimitilaohjelman tavoitteena on vähentää salpauksen käytössä olevia tiloja noin 40 prosenttia noin 100 000 neliöön vuoteen 2023 mennessä. Salpauksella oli käytössä 103 000 neliötä vuoden 2017 lopun tilanteessa. Toimitilaohjelman toteuttaminen keskittää Salpauksen toiminnan kolmen kunnan (Lahti, Heinola, Asikkala) alueelle viiteen toimipistee-seen (Lahdessa kolme: keskustan kampus, Vipusenkatu ja Jokimaa). Toiminta kiinteistöriskien hallinnassa vuonna 2017 Lahden Katsastajankadun toiminta siirtyi vuodenvaihteessa Vipusenkadulle. Katsastajanka-dun kiinteistö myytiin jo kesällä 2016, ja Salpaus oli loppuajan kiinteistössä vuokralla. Kuntayhtymä on rakennuttanut kaksi uudisrakennusta A1 ja A2 Vipusenkadulle Teknologia-kampuksen käyttöön. Pääurakoitsija HL-Rakentajat Oy ajautui taloudellisiin ongelmiin loppu-vuodesta, jonka johdosta työmaa pysähtyi. Koulutuskeskus Salpaus tilaajana purki YSE 1998 78–79§ perusteella urakkasopimuksen 21.12.2017 ja otti YSE 1998 82§ mukaisesti rakennus-työmaan välittömästi haltuunsa. YSE 1998 78§ mukaan tilaajalla on oikeus purkaa sopimus, jos työtä tehdään niin hitaasti, ettei se ilmeisesti valmistu sopimuksen mukaisessa ajassa. Li-säksi YSE 1998 79§ mukaan tilaajalla on oikeus purkaa sopimus, jos urakoitsijan havaitaan olevan sellaisessa tilassa, ettei voida odottaa hänen täyttävän sopimuksen mukaisia velvolli-suuksiaan, eikä luotettavaa selvitystä näiden velvoitteiden täyttämisestä anneta. Pääurakoit-sija HL-rakentajat Oy hakeutui konkurssiin heti joulun pyhien jälkeen. Vipusenkadun hankkeeseen sisältyvän A2–rakennuksen vastaanotto ja viranomaistarkastuk-set tehtiin 18.12.2017 ja käyttö A2-rakennuksen työsaleissa pääsee alkamaan suunnitellusti. Rakennuksen käyttöönotto, kalustaminen ja varustaminen jatkuvat samalla, kun vastaanot-totarkastuksen mukaisia puutteita korjataan. Ennen joulua aloitettiin Rakennusliike Timo Salminen Ky:n kanssa puitesopimuksen (ensim-mäinen kilpailutetuista puitesopimusurakoitsijoista) perusteella valmistelu työmaan jatkami-sesta ja pääurakoitsijalle aiemmin kuuluneiden tehtävien ja työmaapalveluiden/aputöiden hoitamisesta. Sweco jatkaa rakennuttamistehtävissä ja heiltä tultaisiin tilaamaan tilanteen vaatimia lisätehtäviä. Vuoden vaihteen jälkeen on aloitettu neuvottelut keskeisimpien aliurakoitsijoiden kanssa urakan loppuun saattamisen ehdoista toteutusaikatauluineen, tavoitteena urakan mahdolli-simman nopea loppuun saattaminen ja aikatauluviiveen minimoinnilla vältettävät lisäkustan-nukset. Rakennusaikaisen takuun antanut Vakuutusosakeyhtiö Garantia ja HL-Rakentajat Oy:n kon-kurssipesä ovat antaneet suostumuksensa edellä kuvattuun etenemiseen ja korostaneet, että työt urakkakohteessa aloitetaan viipymättä tavoitteena hankkeen mahdollisimman no-pea valmisteluminen. Hankkeessa kesken oleva A1-rakennuksen työmaa käynnistettiin 8.1.2018.

Toimintakertomus

24

Nastolan ja Orimattilan toimipisteet on lakkautettu suunnitellusti vuonna 2016. Nastopoli vuokrattiin Lahden koulutoimen käyttöön 30.6.2023 asti, ellei vuokralainen ole käyttänyt irti-sanomisoikeuttaan ennen sitä. Kaupunki toteutti omalla kustannuksellaan tarvittavat kor-jaustoimet vuokrausta varten. Lahti ei ole tehnyt päätöstä rakennuksen käytöstä kaupungin tarpeisiin tämä jälkeen. Orimattilan Koulutien kiinteistö on myyty. Kannaksenkadun, Hoitajankadun ja Sammonkadun valitukset hylättiin ja kiinteistöluovutuk-set on tehty alkuperäisten päätösten mukaisesti Lahden kaupungille. Heinolan kaupunki päätti sijoittaa kaupungin lukiotoiminnot keskustaan. Opintie 2 kiinteistöä oli tarjottu tähän tarkoitukseen. Kiinteistö on nyt myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöä kohtaan ei ole ollut. Svinhufvudinkatu 7-9 (Patinan kiinteistö) kaavamuutos asumiseen ja Svinhufvudinkatu 2 A ja B talojen muutos asumiseen on valmisteilla yhteistyössä Lahden Talot Oy:n ja kaupungin kanssa aiesopimuksen mukaisesti. Hollolan Kukonkoivusta hyväksyttiin ostotarjous. Omistus- ja hallintaoikeus siirtyy kauppa-hinnan maksun toteuduttua tammikuun 2018 lopussa. Kaupan toteutuminen on vielä tase-kirjaa valmisteltaessa epävarmaan. Toimistokartano/Svinhufvudinkatu 23 (Lahti) viimeinen, ylin kerros 823 m2 osakkeista saatiin ennen joulua ostotarjous, joka hyväksyttiin tammikuun 2018 yhtymähallituksen ensimmäi-sessä kokouksessa. Kauppa peruuntui ostajan vetäydyttyä kaupasta. Kohde laitetaan yhtymä-hallituksen aiemman päätöksen mukaisesti myyntiin huutokaupalla, huutokaupat.com sivus-tolla. Myyjä pidättää itsellään oikeuden hylätä kaikki tarjoukset. Sisäilmatyöryhmä on käsitellyt kaikki sisäilmailmoitukset ja tarvittaviin toimenpiteisiin on ryhdytty välittömästi. Hallituksen lausuma riskienhallinnata Riskienhallintakokonaisuus kuntayhtymässä on hyväksyttävällä tasolla. Riskienhallinta on osa kokonaisvaltaista prosessia, jota toteutetaan strategia- ja suunnitteluprosessissa koko kun-tayhtymässä. Riskien tunnistaminen ja strategisten mittareiden määrittely ovat osa johdon vuosittaista toiminnan suunnittelua ja seurantaa. Reaaliaikaisia talous- että henkilöstötieto-järjestelmistä saatavia tietoja hyödynnetään suunnittelussa (toiminta, talous ja henkilöstö). Toimintajärjestelmän tavoitteena on jatkuva parantaminen strategisten tavoitteiden saavut-tamisen tukena. Toimintajärjestelmän kokonaisuutta on kehitetty osana toiminnan ja talou-den tasapainottamista vastaamalla ammatillisen koulutuksen muutokseen. Salpauksen johto päättää osana strategiaprosessia, millaisia riskejä ja millä tasolla Salpaus voi toiminnassaan ottaa. Salpauksen johto arvioi ja kehittää strategiakokonaisuutta systemaattisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään opetuksen ja ohjauksen onnistuneeseen toteuttamiseen. Sisäistä tar-kastusta hyödynnetään riskien arvioinnin suunnittelun ja toteutuksen tukena. Kuntayhtymän pankkilainojen korkoriski on osittain suojattu. Jälkikäteen voidaan arvioida, että vuonna 2013 tehty korkosuojaus on nykyiseen tilanteeseen verraten epäedullinen, mutta markkinakorkoinen osa lainasalkussa hyödyntää mahdollisia matalia korkoja jatkossa ja alentaa näin lainasalkun kokonaiskustannuksia.

Toimintakertomus

25

Toimitilojen tarkastelu osana reformin toimeenpanoa, tutkintojen uudistusta, rahoituslain-säännön muutosta sekä pedagogiikan muutosta on tärkeä osa toiminnan kehittämistä. Vipusenkadun hankkeen vaikeuksiin reagoitiin nopeasti ja sillä pyrittiin turvaamaan kuntayh-tymän edut pääurakoitsijan konkurssitilanteessa. Työmaan tilannetta koskevassa tilaajan, pääurakoitsijan ja rakennusaikaisen vakuuden antajan välisessä neuvottelussa 18.12.2017 HL-Rakentajat Oy:n toimitusjohtaja ilmoitti henkilökohtaisesti konkurssiuhkasta ja ettei yhtiö pysty jatkamaan urakkaa ja saattamaan sitä valmiiksi. Tilaaja on välittömästi ilmoittanut kir-jallisesti maksuliikenteen ja urakoitsijan osuuden urakkahinnasta pidättämisestä YSE 83 §:n 3 momentin nojalla. Työmaatoiminnot keskeytyivät muutamassa päivässä käytännössä koko-naan, jolloin tilaaja on 21.12.2017 purkanut urakkasopimuksen Rakennusurakan yleisten so-pimusehtojen YSE 1998 78 ja 79 §:ien nojalla sekä päättänyt ottaa työmaan haltuunsa YSE 82 §:n mukaisesti. Konkurssiin hakeutumisen ajankohdasta ei voinut olla varmuutta, joten työ-maan haltuunotolla voitiin nopeuttaa työmaan uudelleen käynnistämistä ja hankkeen valmis-tumista ja tilojen saamista Salpauksen käyttöön. Toinen vaihtoehto olisi ollut odottaa pää-urakoitsijan ratkaisuja, konkurssipesän järjestäytymistä ja tulevia ratkaisuja työmaan lop-puunsaattamiseksi. Tämä vaihtoehto näytti liian epämääräiseltä tilanteessa, jossa työmaan haltuunottoon päädyttiin. Kehittämiskohteet Salpauksen toiminnan uudistaminen ja muutosten toteuttaminen eri toiminnoissa ja henki-löstöryhmissä, erityisesti opetus- ja koulutustoiminnassa, on kyettävä toteuttamaan suunni-telmallisesti ja talouden kehityksen asettamassa aikataulussa hallitusohjelman ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti. Oppimis- ja koulutuspalveluiden toiminnan onnistunut uu-distaminen, sekä reformin edellyttämän uudistuvan pedagogiikan kehittäminen, ovat edelly-tyksiä laadukkaan ja taloudellisesti kantavan ammatillisen koulutuksen toteuttamiselle tule-vina vuosina. Osana Salpauksen toiminnan uudistamista ja muutosten toteuttamista toteutetaan toimitila-ohjelman mukaista tilamäärän vähentämistä. Tämä edellyttää samanaikaisesti myös käyt-töön jäävien toimitilojen sekä oppimisympäristöjen kehittämistä vastaamaan nykyistä ja eri-tyisesti uudistuvaa pedagogiikkaa. Kuntayhtymässä on käynnissä merkittävä kiinteistöinves-tointiohjelma. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kokonaisuudessa kohdennetaan tarkastelua erityisesti ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon varmistamiseen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan painopistettä viedään lähemmän opetus- ja koulutustoiminnassa onnistumi-sen arviointia. Salpauksen strategiakokonaisuuden toteuttamissuunnitelmiin on sisällytetty riskienhallinnan näkökulma.

1.2.4 Tietosuoja ja tietoturvallisuus Perusta Euroopan Unionin tietosuojalainsäädäntö uudistui yleisen tietosuoja-asetuksen tultua voi-maan 24.5.2016. Tietosuoja-asetuksen soveltaminen astuu voimaan kahden vuoden siirty-mäajan kuluttua 25.5.2018. Koulutuskeskus Salpauksessa on tietoturvanhallintamalli, joka määrittelee tietoturvatyön organisoinnin siten, että se kattaa johdon, esimiehet, henkilös-tön, opiskelijat ja muut sidosryhmät. Näkökulmina mallissa ovat hallinnollinen, tekninen sekä fyysinen tietosuoja ja tietoturvallisuus.

Toimintakertomus

26

Toiminta vuonna 2017 Koulutuskeskus Salpauksessa on ryhdytty valmistautumaan tietosuoja-asetuksen vaatimuk-siin etupainotteisesti. Syksyn 2017 aikana on laadittu tietosuojatoimenpiteet ja tavoitteet tietosuojatyön etenemiseksi sekä jatkotoimenpiteet vuodelle 2018. Kuntayhtymän hallitus on nimennyt tietosuojavastaavan tehtävään 1.10.2017 alkaen. Koulutuskeskus Salpauksessa toimii kaksi asiaa valmistelevaa ryhmää. Toinen ryhmistä kes-kittyy hallinnolliseen tietosuojaan ja toinen tarkastelee teknisen tietoturvallisuuden tilaa. Ryhmien kokoonpano käsittää opetusalajohdon, opiskelijahallinnon, henkilöstöhallinnon, tietohallinnon ja viestinnän edustajat sekä tietosuojavastaavan. Hallituksen lausuma riskienhallinnata Tietosuoja ja tietoturvallisuus ovat kuntayhtymässä kehittyvällä tasolla. Asiaan valmistele-maan on nimetty tarvittavat henkilö- sekä valmisteluryhmätasoiset tehtävät. Tietosuoja on tunnistettu kuntayhtymässä keskeiseksi riskienhallinnan osa-alueeksi ja tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin valmistautuminen on käynnistetty. Kehittämiskohteet Tietosuojatyön lähtökohtana on ollut nykytilan arviointi tietosuoja-asetuksen vaatimuksien ja velvoitteiden osalta. Nykytilan kartoitusta on tarkoituksenmukaista jatkaa. Lisäksi henkilös-tön tietosuojaosaamiseen on kiinnitettävä huomiota ja varmistettava, että kaikilla henkilös-töön kuuluvilla on tehtäväänsä nähden riittävä osaaminen tietosuoja-asioissa. Tietoturva- ja tietosuojatyön tavoitteet ja toimenpiteet kuvataan tietotilinpäätöksessä, joka laaditaan ensimmäisen kerran vuoden 2018 aikana tehdyistä toimenpiteistä.

1.2.5 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Perusta Investointien käynnistämisen toimintatavat ja prosessit on mallinnettu ja ohjeistettu. Kun-tayhtymän johtoryhmä käsittelee irtaimistoinvestoinnit ja antaa investointien toteutusluvat. Hankintaprosessi on mallinnettu ja ohjeistettu. Hankintalain muutokset on ennakoitu. Asian-hallinnan asiantuntijat ohjaavat käyttäjiä Dynasty-asianhallintajärjestelmän käytössä ja hyö-dyntämisessä. Asianhallinnan asiantuntijoilla on systemaattinen menettely tunnistaa puut-teita ja auttaa niiden korjaamisessa (mm. sen varmistamiseen, että hankintailmoitukset teh-dään kaikista hankinnoista). Hankintaprosessiin liittyvää koulutusta järjestetään henkilös-tölle. Lisäksi kuntayhtymällä on yhteistyösopimus Lahden seudun hankintakeskuksen kanssa. Kiinteän omaisuuden hankinnasta päättää yhtymähallitus. Rakennushankkeet toteutetaan talousarviossa hyväksyttyjen hankintaohjelmien mukaisesti seuraavasti: yhtymähallitus hy-väksyy 300 000 euroa ylittävien hankkeiden suunnitelmat ja urakkatarjoukset, muiden hank-keiden suunnitelmat ja urakkatarjoukset hyväksyy toimitusjohtaja.

Toimintakertomus

27

Kiinteistöjen omistamisessa ja vuokraamisessa noudatetaan selkeitä strategisia periaatteita. Tehokas kiinteistöjen hallintajärjestelmä on osa kuntayhtymän suunnittelu- ja toimintajärjes-telmää. Kuntayhtymän strategiassa ja kiinteistöohjelmassa on määritelty kiinteistönpidon keskeiset periaatteet. Perustoiminnan taloudellisten haasteiden osalta tuottavuusohjelman yksi peruslähtökoh-dista on toimitilojen käytön tehostaminen ja tiloista luopuminen. Kiinteistöpalvelut organi-soi, toteuttaa ja antaa tehtäväksi kiinteistöjen omistamiseen, rakentamiseen, kunnostami-seen ja ylläpitämiseen kuuluvia toimenpiteitä. Kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta, arvopapereista, saamisista ja muusta omaisuudesta sekä talousarviolainoista, sopimuksista, sitoumuksista, vakuutuksista ja vakuutusasiakirjoista pidetään luetteloita. Kuntayhtymän omistamien kiinteistöjen tasearvot määritellään käyttö-omaisuuskirjanpidon avulla. Kiinteistömassan arvo kokonaisuudessaan turvataan vakuutus-yhtiön kanssa solmitulla täysarvovakuutuksella. Kiinteistöpalvelut ylläpitävät tietoja kiinteis-töjen kaupoista, kiinteistöjen saannon lainhuudatuksista, kiinnityksistä ja vuokraoikeuksien siirroista sekä huolehtivat kiinteistöjen markkinahintojen seurannasta. Käyttöomaisuuden myynnistä päättää yhtymähallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä yhtymähallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Myynneistä raportoidaan hallitukselle etukäteen ja niistä tiedotetaan (huu-tokauppa tai muu tarkoituksenmukainen tapa). Kuntayhtymän Talouspalvelut vastaavat käyt-töomaisuuskirjanpidon ylläpidosta ja neuvonnasta sekä ylläpitävät intranetissä käyttöomai-suuden luettelointiohjetta. Toiminta vuonna 2017 Hankintalain muutoksiin vuonna 2017 valmistauduttiin ennakolta. Otettiin käyttöön julkisille toimijoille tarkoitettu vanhaksi ja tarpeettomaksi käyneen käyttöomaisuuden nettipohjainen myyntikanava Kiertonet. Kuntayhtymän toimitilaohjelman tavoitteena on vähentää salpauksen käytössä olevia tiloja 40 prosenttia noin 100 000 neliöön vuoteen 2023 mennessä. Toimitilaohjelman toteuttami-nen keskittää Salpauksen toiminnan kolmen kunnan (Lahti, Heinola, Asikkala) alueelle viiteen toimipisteeseen (Lahdessa kolme: keskustan kampus, Vipusenkatu ja Jokimaa). Toteutettiin Kannaksenkadun ja Hoitajankadun kiinteistöjen luovutus Lahden kaupungille 31.12.2017 Hallinto-oikeuden kuntayhtymän kannalta myönteisen päätöksen saatua lainvoi-man. Käytössä olevien toimitilojen vähentäminen on edennyt ennakoitua nopeammin. Vuoden lopussa käytössä on 103 000 neliötä. Hallituksen lausuma Kuntayhtymän omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta ovat hyväksyttävällä tasolla. Hankkeet ja hankintasuunnitelmat on toteutettu toimintasuunnitelmien mukaisesti. Kuntayhtymän sopeuttamisohjelmassa ja rakennemuutoksen suunnittelussa on kiinteistö-kannan vähentäminen ollut suunnitelmallisesti mukana. Kiinteistöjen käyttöasteessa on edel-leen tehostamista. Kehittämiskohteet

Toimintakertomus

28

Toimitilaohjelman mukaista toimitilojen vähentämisen toimenpiteiden toteuttamista tulee suunnitelmallisesti jatkaa ja kehittää. Keskustakampuksen Pikku-Vesijärven puoleisen pään remontin suunnittelun yhteydessä tarkastellaan koko kampuksen tilankäyttöä. Vipusenkadun jatkokehittäminen on käynnissä.

1.2.6 Sopimustoiminta Perusta Dynasty-asianhallintajärjestelmä sisältää toiminnot kokous-, asian-, viranhaltijapäätösten-, sopimusten- ja dokumenttien hallintaan. Kuntayhtymässä on Dynasty-asianhallintajärjestel-män käyttöönoton myötä kehitetty hankintojen ja sopimusten hallintaan liittyvää osaamista sisäisen arvioinnin ja koulutuksien avulla. Lisäksi PTC Services Oy:n kanssa on allekirjoitettu sopimus 1.9.2017 hankintajuridisten asian-tuntijapalveluiden käytöstä, joka tukee kuntayhtymän toimintaa tarpeen mukaan. Hankinta-lain mukaisesti kaikista kansallisen kynnysarvon ylittävistä (yli 60 000 euroa) hankinnoista tulee tehdä sopimus ja tallentaa sopimushallinnan järjestelmään. Dynasty-sopimushallinnan järjestelmän avulla seurataan sopimusmääriä sopimustyypeittäin. Sopimushallinnasta kerätään vuosittain sopimusmääräraportti tilinpäätöskirjaa varten. Sopi-musten seurannan tukena on käytössä sopimushallinnan hälytystoiminto. Hälytystoiminnon avulla seurataan sopimusten voimassaolo- ja päättymisaikoja. Hälytys ohjautuu sopimuk-sesta vastuuhenkilölle, sopimusneuvottelijalle ja laatijalle. Toiminta vuonna 2017 Salpauksen toimintamallin mukaisesti sopimushallinnassa käytetään Dynasty-asiahallintajär-jestelmää, johon kuntayhtymän kaikki voimassa olevat sopimukset tallennetaan. Dynasty-asiahallintajärjestelmän käyttö on vakiintunut osaksi Salpauksen toimintaa ja henki-löstön kiinnostus erityisesti sopimushallintaan ja sen käyttöön on lisääntynyt viime vuosien aikana. Hallituksen lausuma Dynasty-asianhallintajärjestelmä on aktiivisessa käytössä sopimusten hallinnassa. Lisäksi so-pimusasioista on ohjeistettu kuntayhtymän Dynasty-asianhallintajärjestelmän toimintatapa-ohjeessa ja intranet-sivuilla. Sivuille on koottu selkeästi päätökset allekirjoitusoikeuksista so-pimusasioissa, sopimuksen sisältövaatimukset, ohjeita ja pohjamalleja. Kuntayhtymän sopi-mustoiminnan hallinta on hyväksyttävällä tasolla. Kehittämiskohteet Vuonna 2018 kehitetään Dynasty-sopimushallinnan sisällöllistä yhtenäistämistä sopimusten kirjaamiskäytänteissä. Kehittämisellä parannetaan sopimushallinnan hakutoiminnon käytet-tävyyttä. Näin toimien varmistetaan sopimushallinnan tehokkaampi ja laadukkaampi käyttö.

Toimintakertomus

29

Kehittämiskohteena on edelleen tarkentaa ja ohjeistaa kuntayhtymän ja sopimuskumppa-nien välisiin sopimuksiin liittyviä sopimusoikeudellisia näkökulmia ja toimivaltuuksia. Täs-mennettävällä ohjeistuksella pyritään välttämään perusteetta syntyviä sopimuksia.

1.2.7 Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Perusta Kuntayhtymän sisäisen tarkastuksen tehtävät on järjestetty osana johtamisjärjestelmää hen-kilöstöpäällikön arviointi- ja kehittämistehtävän tukemana. Sisäisen tarkastuksen toteuttami-nen tapahtuu yhteistyössä tilintarkastajien ja tarkastuslautakunnan kanssa. Sisäisen tarkastuksen kohteet suunnitellaan vuosittain tunnistettujen tarpeiden perusteella. Sisäisen tarkastuksen tehtävät toteutetaan ostopalveluina tapauskohtaisesti sovittavilla ta-voilla. Vastuu tarkoituksenmukaisen valvonta-, riskienhallinta- sekä johtamis- ja hallintojärjestel-män olemassaolosta on yhtymähallituksella. Toimitusjohtaja ja rehtori yhdessä muun toi-meenpanevan johdon kanssa vastaavat järjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta ja seu-rannasta yhdessä henkilöstön kanssa. Toimeenpaneva johto vastaa siitä, että sisäisen tarkas-tuksen raportit ja suositukset käsitellään asian mukaisesti, tarvittaessa johtoryhmissä, ja että vastuulliset esimiehet valvovat toimenpiteiden toteuttamista sovitussa aikataulussa. Kuntayhtymän sisäisen tarkastuksen toteuttamistapaa on kehitetty kuntayhtymän rakenteen ja johtamisjärjestelmän muuttuessa. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on tukea kuntayhtymää sen tavoitteiden saavuttamisessa. Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on tarjota järjestelmälli-nen lähestymistapa kuntayhtymän riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintopro-sessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen. Sisäisen tarkastuksen tehokkuutta arvioi-daan sen yhtymähallitukselle ja toimeenpanevalle johdolle tuottaman lisäarvon avulla. Lisä-arvon tuottaminen edellyttää, että sisäinen tarkastus tuottaa luotettavia arvioita ja kehittä-misehdotuksia kuntayhtymän tavoitteiden toteutumisen tueksi. Toiminta vuonna 2017 Sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin toteuttamista on tarkasteltu toimintamallien ja ohjeistus-ten osalta. Kuntayhtymän johtoryhmä keskusteli sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan oh-jeen päivittämisestä ja sisällöllisistä kehittämistarpeista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallin-nan ohjeen ja toimintamallien tarkastelu on osa vuosittaista tilinpäätös-prosessia sekä päivit-täistä johtamista. Ohjeessa kuvataan, miten riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa. Hallituksen lausuma Sisäisen tarkastuksen järjestäminen on kuntayhtymässä hyväksyttävällä tasolla. Toiminnon asemointi ja toteuttamistapa on tarkoituksenmukainen nykyisessä kuntayhtymän raken-teessa sekä suhteessa johdon ja henkilöstön vastuuseen. Sisäinen tarkastus toteutetaan riip-pumattomasti ostopalveluperiaatteella. Kehittämiskohteet

Toimintakertomus

30

Vuonna 2018 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintamallia ja ohjeistusta tarkastel-laan ja kehitetään tunnistetavien tarpeiden mukaisesti, vastaamaan kuntayhtymän ja amma-tillisen koulutuksen nykytilaa.

Sisäisen tarkastuksen toteutus tehdään jatkossakin Rehtorintoimiston ja hallinnon omana kehittämistoimintaan liittyvänä työnä ja tarvittavilta osin sitä täydentäen ostopalveluin sel-keästi nimetyissä tarkastuskohteissa.

1.3 Kokonaistalouden tarkastelu

1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän tuotot alenivat edellisvuodesta noin -1 miljoona eu-roa kuukaudessa, yhteensä -12,5 miljoonaa euroa. Toimintakulut alenivat vastaavasti -10,5 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän vuosikate 9,3 miljoonaa euroa laski edellisvuodesta -2,1 mil-joonaa euroa. Vuosikateprosentti oli 14,1 (14,5 % vuonna 2016). Vuosikate ylitti talousarvion 3,7 miljoonaa euroa. Toimintatuotot toteutuivat odotettua suurempina 4,3 miljoonaa euroa. Merkittävin poik-keama talousarvioon muodostui kiinteistöjen vuokratuotoista (+3 miljoonaa euroa). Lahden ammattikorkeakoulun vuokraamien tilojen määrä oli odotettua suurempi Niemeen muuton lykkääntymisestä sekä Kannaksenkadun ja Hoitajankadun omistussiirtojen valituksista joh-tuen. Projektien laajuus nosti tuottoja 0,7 miljoonaa euroa talousarviosta. Koulutuksen tuo-tot toteutuivat kokonaisuutena talousarvion mukaisesti. Toimintakulut toteutuivat lähes tiukan talousarvio mukaisesti (toteumaprosentti 101,1). Kaikki Salpauksen toimialat tekivät talousarviota paremman tilinpäätöksen. Voidaan sanoa, että tehdyt sopeutustoimet oikaisivat alijäämäisen talouden tasapainoon. Lisätuotot mahdol-listivat positiivisen tuloksen. Rahoitustuotot ja –kulut toteutuivat talousarvion mukaisesti. Korkotuotot laskivat edellisvuo-desta. Korkokulut nousivat lainamäärän kasvaessa. Muut rahoituskulut pienenivät edellis-vuodesta, koska edellisvuonna toteutunutta arvonlisäverotarkastuksen lisätilityksen korkoku-luja ei ollut. Kuntayhtymän tilikauden tulos vuonna 2017 oli 0,918 miljoonaa euroa. Tulos pieneni edellis-vuoteen -0,6 miljoonaa euroa. Tilikauden 2017 operatiivinen tulos ilman Salpauksen toimin-nasta erillään olevien kiinteistöjen tulosvaikutusta, kiinteistöjen arvonalennuksia, myyntivoit-toja tai muita satunnaisia eriä oli 0,3 miljoonaa. Suunnitelman mukaiset poistot toteutuivat 1,0 miljoonaa euroa alle talousarvion. Lasku edel-lisvuodesta on 1,5 miljoona euroa. Kertaluonteisia lisäpoistoja kirjattiin Nastopoli-kiinteis-töstä ulkopuoliseen arviointiin perustuen -1,8 miljoonaa euroa ja Kiinteistö Oy Lahden Toi-mistokartano osakkeisiin -0,2 miljoonaa euroa. Tilikauden tulokseen vaikuttivat myös satunnaiset erät, joista merkittävin Kannaksenkadun ja Hoitajankadun myyntivoitto 1,5 miljoonaa euroa. Tilikauden tuloksesta tehtiin seuraavat kirjaukset: Poistoeron vähennyksenä

Toimintakertomus

31

- kirjattiin aiempina vuosina investointivarauksilla tehdyistä investoinneista talousarvion mukaisesti 0,608 miljoonaa euroa,

- Kannaksenkadun ja Hoitajankadun kauppojen yhteydessä kirjattiin taseessa ollut pois-toero 0,914 miljoonaa euroa tulosvaikutteisesti,

- Vipusenkadun investointihankkeen investointivarauksen purun yhteydessä kirjattiin pois-toeron lisäyksenä -9,504 miljoonaa euroa.

Varausten vähennyksenä vastaava +9,504 miljoonaa euron erä. Salpauksen kassavaroina oleville stipendirahastoille maksettavina korkoina kirjattiin 4 853 euroa, joista rahastojen sääntöjen mukaan osa maksetaan stipendejä opiskelijoille ja osalla kartutetaan rahastojen pääomaa. Opiskelijamäärät on selvitetty alla olevassa taulukossa

OPISKELIJAMÄÄRÄT KAIKKI TP2015 TP2016 TA 2017 TP2017 poikkeamaKoulutuskeskus Salpaus (2.asteen koulutus)yksikköhintarahoitteinen koulutus yhteensä 6 863 6 576 6 373 6 279 -94 - ammatillinen 5 261 5 178 5 090 5 027 -63 - oppisopimus 1 452 1 314 1 283 1 252 -31 - lukio 151 84 0Nao Mao 80 146palvelutoimintana järjestetty koulutus 1 158 873 820 669 -151Yhteensä 8 021 7 449 7 273 7 094 -179

Toimintakertomus

32

1.3.1.1 Tuloslaskelma

2017 20161000 € 1000 €

Toimintatuotot 66 170 78 627 Myyntituotot 58 466 69 680 Maksutuotot 92 144 Tuet ja avustukset 2 887 3 427 Vuokratuotot 4 525 5 282 Muut tuotot 200 94

Valmistus omaan käyttöön 0 0

Toimintakulut -56 689 -67 196 Henkilöstökulut -34 235 -42 038 Palveluiden ostot -11 262 -12 547 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 379 -8 401 Avustukset -1 015 -1 039 Vuokrakulut -1 445 -1 639 Muut kulut -1 353 -1 531

Toimintakate 9 480 11 432

Korkotuotot 25 66 Muut rahoitustuotot 62 35 Korkokulut -252 -107 Muut rahoituskulut -17 -62

Vuosikate 9 300 11 362

Suunnitelman mukaiset poistot -7 980 -8 513 Kertaluontoiset poistot 0 -1 138 Arvonalentumiset -2 004 0 Satunnaiset tuotot 1 639 122 Satunnaiset kulut -36 -284

Tilikauden tulos 918 1 549

Poistoeron l isäys(-), vähennys(+) -7 982 1 450 Varausten l isäys(-), vähennys(+) 9 505 0 Rahastojen l isäys(-), vähennys(+) -5 -6

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 2 436 2 994

Toimintakertomus

33

1.3.1.2 Tuloslaskelman tunnusluvut

2017 2016 2015 Muutos 17-16Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0Toimintatuotot 66 169 773 78 627 130 84 594 219 -12 457 357Toimintakulut 56 689 362 67 195 627 73 474 559 -10 506 264Vuosikate 9 299 555 11 362 356 11 041 852 -2 062 800Poistot ja arvonalentumiset 9 984 044 9 651 045 13 111 584 332 998Lainanhoitokustannukset (lyhennykset + korot) 335 506 4 862 210 2 103 541 -4 526 704Yksikköhintatuotot (op.- ja kult.toim. Rahoituslaki) 51 120 256 59 378 420 62 658 694 -8 258 164Bruttoinvestoinnit 14 603 284 13 004 758 5 411 088 1 598 526

Opiskelijamäärä 7 094 7 449 7 932 -355Vuosikate €/opiskelija 1 311 1 525 1 392 -214Toimintatuotot/toimintakulut % 116,7 117,0 115,1 -0,3Vuosikate/poistot % 93,1 117,7 84,2 -24,6

Vuosikate/toimintatuotot % 14,1 14,5 13,1 -0,4Poistot/toimintatuotot % 15,1 12,3 15,5 2,8Bruttoinvestoinnit/toimintatuotot % 22,1 16,5 6,4 5,5Lainanhoitokustannukset/toimintatuotot % 0,5 6,2 2,5 -5,7Yksikköhintakorvaukset/toimintatuotot % 77,3 75,5 74,1 1,7

Toimintatuottojen osuus toimintakuluista, % =100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttööön)

Vuosikate/poistot, % = Bruttoinvestoinnit/toimintatuotot, % = 100 * Vuosikate / Poistot 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno

Vuosikate/toimintatuotot, % = Lainanhoitokustannukset/toimintatuotot, % =100 * Vuosikate / Toimintatuotot 100 * Lainanhoitokustannukset / Toimintatuotot

Poistot/toimintatuotot % = Yksikköhintakorvaukset/toimintatuotot, % =100 * Poistot / Toimintatuotot 100 * Yksikköhintakorvaukset / toimintatuotot

115,1

84,2

117,0

117,7

116,7

93,1

0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0

Toimintatuotot/toimintakulut %

Vuosikate/poistot %

2017 2016 2015

Toimintakertomus

34

1.3.2 Toiminnan rahoitus

Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Toiminnan rahavirta, vuosikate, toteutui 9,3 miljoonaa eurona. Rahoitukseen vaikuttavana satunnaisena eränä kirjattiin Kannaksenkadun ja Hoitajankadun myyntivoitto 1,5 miljoonaa euroa sekä muut satunnaiset erät (erittely liitetietona 14). Investoinnit olivat 14,6 miljoonaa euroa ja jakautuivat kiinteistöinvestointeihin 13,6 miljoo-naa euroa ja irtaimistoinvestointeihin 1 miljoonaa euroa. Investoinnit alittivat talousarvion 2,5 miljoonalla eurolla. Pysyvien vastaavien luovutustulot koostuvat Koulutie 19, Orimattila kiinteistön myynnistä (0,170 miljoonaa euroa), As Oy Kokkotorni ja As Oy Sopenportti osakkeiden myynneistä (0,115 miljoonaa euroa) sekä Kannaksenkatu 22 ja Hoitajankatu 3, Lahti kiinteistöjen myyn-nistä Lahden kaupungille (5,339 miljoonaa euroa) ja kone- ja metallialan käytettyjen työstö-koneiden myynnistä (0,060 miljoonaa euroa). Toiminnan ja investointien nettokassavirta oli ylijäämäinen kaikkiaan 2,1 miljoonaa euroa. Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainasaamisten lisäys perustuu Lahden ammattikorkeakoulun omistusjärjestelyyn Lah-den ammattikorkeakoulu Oy:n siirtyessä osaksi Lappeenrannan Teknillinen yliopisto LUT –konsernia. Kunkin Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeita omistaneen kunnan ja Koulu-tuskeskus Salpaus -kuntayhtymän osakeomistus muuttui järjestelyssä oman pääoman eh-toiseksi pääomalainaksi. Oman pääoman muutoksen perustana on Kannaksenkatu 22 ja Hoitajankatu 3, Lahti kiinteis-töjen kauppa Lahden kaupungin kanssa pääomaluovutuksena. Muut maksuvalmiuteen vaikuttavat erät (saamiset ja velat) vapauttivat kassavaroja +0,3 mil-joonaa euroa. Kokonaisuutena rahoitustoiminnan nettokassavirta oli +1,4 miljoonaa euroa.

Kassavarojen muutos Kassavarat olivat vuoden lopussa 18,8 miljoonaa. Maksuvalmius oli 94 päivää ja quick ratio -tunnusluvulla (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset velat) tarkasteltuna 1,66. Maksuvalmius vuotta aiemmin oli 66 päivää, ja quick ratio 1,32.

Toimintakertomus

35

1.3.2.1 Rahoituslaskelma

2017 20161000 € 1000 €

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA

Toiminnan rahavirtaVuosikate 9 300 11 362Satunnaiset erät 1 603 -162Tulorahoitukseen korjauserät 78 156

Investointien rahavirta Investointimenot -14 603 -13 005Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 231Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 5 684 5 253

Toiminnan ja investointien nettokassavirta 2 061 4 837

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Antolainauksen muutoksetAntolainasaamisten l isäykset -1 512 -35Antolainasaamisten vähennykset 1 2

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen l isäys 8 000Pitkäaikaisten lainojen vähennys -84 -4 755Lyhytaikaisten lainojen muutos

Oman pääoman muutokset -5 339 -5 984Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -1 -4Vaihto-omaisuuden muutos 99 549Saamisten muutos 1 353 -912Korottomien velkojen muutos -1 148 -468

Rahoituksen nettorahavirta 1 370 -11 607

RAHAVAROJEN MUUTOS 3 431 -6 771

Rahavarat 31.12. 18 853 15 422Rahavarat 1.1. 15 422 22 193

Toimintakertomus

36

1.3.2.2 Rahoituslaskelman tunnusluvut

204 %

159 %

97 %

69 %

64 %

57 %

0 % 50 % 100 % 150 % 200 % 250 %

Investointientulorahoitus, %

Pääomamenojentulorahoitus, %

201720162015

2017 2016 2015

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodeltä (1 000 €) 37 163 41 334 33 219Investointien tulorahoitus, % *) 64 % 97 % 204 %Pääomamenojen tulorahoitus, % *) 57 % 69 % 159 %Lainanhoitokate 28,5 2,4 6,8Kassan riittävyys (pv) 94 66 100Opiskelijamäärä 7 094 7 449 7 932

Kassavarat 31.12. (1 000 €) 18 853 15 422 22 193Kassasta maksut/vuosi, me 73 85 81

Investointien tulorahoitus, % =100 * vuosikate / investointien omahankintameno

Pääomamenojen tulorahoitus, % =100 * vuosikate / ( investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys +lainanlyhennykset)

Lainanhoitokate =(vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset)Lainanhoitokyky on hyvä jos arvo on yli 2.

Kassan riittävyys (pv) =365 * kassavarat 31.12. / kassasta maksut ti l ikaudella.

Kassavarat =Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset 31.12.

Kassasta maksut/vuosi, me =Kootaan ti l ikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä.Tuloslaskelmasta; Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön, alv-takaisinperintä, korko-kulut, muut rahoituskulut. Rahoituslaskelmasta; Käyttöomaisuusinvestoinnit, antolainojenlisäys, pitkäaikaisten lainojen vähennys.

Toimintakertomus

37

1,20

1,40

1,60

1,80

2,00

2,20

2,40

2,60

2,80

3,00

3,20

3,40

3,60

CURR

ENT

RATI

O

Maksuvalmiuden kehitys kuukausittain 2015 - 20172015 2016 2017 2017 limiitti

Current Ratio =(Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen v ieras pääoma – Saadut ennakot)

0,600,801,001,201,401,601,802,002,202,402,602,803,003,20

QU

ICK

RATI

O

Maksuvalmiuden kehitys kuukausittain 2015 - 20172015 2016 2017 2017 limiitti

Quick Ratio =(Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen v ieras pääoma – Saadut ennakot)

Toimintakertomus

38

40

60

80

100

120

140

160

PÄIV

INÄ

Kassan riittävyys kehitys kuukausittain 2015 - 20172015 2016 2017 201 limiitti

Kassan riittävyys (pv) =365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella

0

100

200

300

400

500

600

Projekteista tuloutumatta vuonna 2017 x 1 000 uroa

Projektit Eu Projektit Muut Projektit siirtosaamiset Yhteensä

Toimintakertomus

39

1.3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset

Kuntayhtymän taseen loppusumma oli 100,1 miljoonaa euroa (103,3 miljoonaa euroa vuonna 2016). Lainakanta vuoden lopussa oli 8,6 miljoonaa euroa. Omavaraisuus on pienentynyt 80,1 prosenttiin (87,5 % vuonna 2016) ja suhteellinen velkaan-tuneisuus on kasvanut 28,8 prosenttiin (15,6 % vuonna 2016). Kuntayhtymä ottaa investointivelkaa myös tulevina vuosina, jolloin tunnusluvut suunnitel-lusti heikentyvät edelleen.

Toimintakertomus

40

1.3.3.1 Tase

2017 2016VASTAAVAA 1 000 € 1 000 €

A PYSYVÄT VASTAAVAT *) 76 989 82 192

I Aineettomat hyödykkeet 242 200Aineettomat oikeudet 242 163Aneettom.hyöd. ennakkomaksut 0 38

II Aineell iset hyödykkeet 74 328 79 287Maa- ja vesialueet 2 949 3 408Rakennukset 67 801 68 485Kiinteät rakenteet ja laitteet 888 1 187Koneet ja kalusto 2 156 2 193Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 533 4 015

III Sijoitukset 2 419 2 704Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet 200 200Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet 338 338Muut osakkeet ja osuudet 159 1 955Muut pysyvät lainasaamiset 1 512 1Muut pysyvät saamiset 210 210

B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 26 26

Muut toimeksiantojen varat 26 26

C VAIHTUVAT VASTAAVAT 23 105 21 126

I Vaihto-omaisuus 1 884 1 983Aineet ja tarvikkeet 182 213Keskeneräiset tuotteet 1 644 1 719Valmiit tuotteet 58 51

II Saamiset 2 368 3 721 Lyhytaikaiset saamiset 2 368 3 721

Myyntisaamiset 1 418 1 216Muut saamiset (alv, valtionosuus) 263 890Siirtosaamiset 687 1 615

III RahoitusarvopaperitSijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 8 062 10 018

IV Rahat ja pankkisaamiset 10 792 5 404

VASTAAVAA YHTEENSÄ 100 120 103 343

*) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin.

Toimintakertomus

41

2017 2016VASTATTAVAA 1000 € 1000 €

A OMA PÄÄOMA 67 041 75 779

I Peruspääoma 41 156 44 379III Arvonkorotusrahasto 3 076 8 911V Edellisten ti l ikausien yli-/ali jäämä 20 373 19 495VI Til ikauden yli-/ali jäämä 2 436 2 994

B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 13 163 14 686

Poistoero 13 163 5 181Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset 0 9 505

C PAKOLLISET VARAUKSET 270 0

Muut pakoll iset varaukset 270 0

D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 594 594

Muut toimeksiantojen pääomat 594 594

E VIERAS PÄÄOMA 19 052 12 284

I Pitkäaikainen 7 707 633Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 7 578 504Lainat julkisyhteisöiltä 129 129

II Lyhytaikainen 11 346 11 651Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 926 84Ostovelat 2 984 3 100Muut velat 1 127 1 952Siirtovelat 6 309 6 515

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 100 120 103 343

Toimintakertomus

42

1.3.3.2 Taseen tunnusluvut

84,0

20,7

87,5

15,6

80,1

28,8

0 20 40 60 80 100

Omavaraisuus %

Suhteellinenvelkaantuneisuus %

2017

2016

2015

2017 2016 2015

Omavaraisuus % 80,1 87,5 84,0Suhteellinen velkaantuneisuus % 28,8 15,6 20,7Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € 22 809 22 489 22 326Kertynyt yli-/alijäämä, €/opiskelija 3 215 3 019 2 815Lainakanta 31.12. , 1000 € 8 633 717 5 472Lainakanta 31.12. , €/opiskelija 1 217 96 690Opiskelijamäärä 7 094 7 449 7 932

Lainakanta 31.12. % 8,6 0,7 4,8Sidotun pääoman osuus % 44,2 51,6 50,1Rahoitusvarall isuus, 1000 € 2169 6859 7496

Omavaraisuusaste, % =100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot)Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta.

Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) / käyttötulotMitä pienempi velkaantuneisuuden tunnuslukuarvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteell inen velkaantuneisuus on koko kuntasektoril la keskimäärin 30 %.

Kertynyt yli-/alijäämä = Edell isten ti l ikausien yli jäämä (ali jäämä) + ti l ikauden yli jäämä (ali jäämä)

Kertynyt yli-/alijäämä, €/opiskelija = Edell isten ti l ikausien yli jäämä (ali jäämä) + ti l ikauden yli jäämä (ali jäämä) / opiskeli jamäärä

Lainakanta 31.12. =Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + si irtovelat + muut velat)

Lainakanta 31.12. €/opiskelija =Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + si irtovelat + muut velat) / opiskeli jamäärä

Lainakanta 31.12. % =100 * koroll inen vieras pääoma / (koko pääoma - saadut ennakot)

Sidotun pääoman osuus % = 100 * sidottu oma pääoma / (koko pääoma - saadut ennakot)

Rahoitusvarallisuus € =(saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) - (vieras pääoma - saadut ennakot))

Toimintakertomus

43

1.3.4 Kokonaistulot ja –menot

1.4 Kuntayhtymän konsernitilinpäätös

1.4.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä

TULOT 1 000 € % MENOT 1 000 € %Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta

Toimintatuotot, joista 66 170 79,4 Toimintakulut 56 689 70,7 yksikköhintarahoitus 51 120 77,3 Valmistus omaan käyttöön 0 0,0 tuet ja avustukset Eu:lta 150 0,2 Korkokulut 252 0,3 tuet ja avustukset muilta 2 736 4,1 Muut rahoituskulut 17 0,0 koulutuksen myyntitulot 6 872 10,4 Satunnaiset kulut 36 0,0 muut toimintatuotot 5 291 8,0 Tulorahoituksen korjauserät 1 704 2,1Korkotuotot 25 0,0Muut rahoitustuotot 62 0,1Satunnaiset tuotot 1 639 2,0Tulorahoituksen korjauserät 1 782 2,1

Investoinnit InvestoinnitRahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,0 Investointimenot 14 603 18,2Käyttöomaisuuden myyntitulot 5 684 6,8

Rahoitustoiminta RahoitustoimintaAntolainasaamisten vähennykset 2 0,0 Antolainasaamiset l isäykset 1 512 1,9Pitkäaikaisten lainojen l isäys 8 000 9,6 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 84 0,1Lyhytaikaisten lainojen l isäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Oman pääoman vähennys 5 339 6,7

Kokonaistulot yhteensä 83 364 100,0 Kokonaismenot yhteensä 80 236 100,0

Y-tunnus OmistusÄäni-

vallasta

% %

TytäryhteisötSalpaus palvelut Oy 2797737-2 Kyllä 100,00 100,00

Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisötOppilastalo Oy 0150345-1 Kyllä 20,00 20,00Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata 0714333-8 Kyllä 30,00 30,00

Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä

Yhdistetty konsernitilin-päätökseen

Toimintakertomus

44

1.4.2 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

2017 20161000 € 1000 €

Toimintatuotot 66 190 78 627Toimintakulut -56 692 -67 196Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 83 0(tappiosta)

Toimintakate 9 580 11 432

Korkotuotot 25 66Muut rahoitustuotot 47 35Korkokulut -252 -107Muut rahoituskulut -17 -62

Vuosikate 9 384 11 362

Suunnitelman mulkaiset poistot -8 057 -9 651Arvonalentumiset -2 004 0Satunnaiset tuotot 1 639 122Satunnaiset kulut -36 -284

Tilikauden tulos 926 1 549

Tilinpäätössiirrot 1 518 1 445Tilikauden verot -3 0Laskennalliset verot 0 0Vähemmistöosuudet 0 0

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 2 440 2 994

Toimintakertomus

45

117,0

117,7

116,8

93,3

0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0

Toimintatuotot/toimintakulut %

Vuosikate/poistot %

2017 2016 -

2017 2016 - Muutos 17-16Valmistus omaan käyttöön 0

Toimintatuotot 66 190 152 78 627 130 -12 436 978Toimintakulut 56 692 398 67 195 627 -10 503 228Vuosikate 9 384 063 11 362 356 -1 978 292Poistot + Arvonalentumiset 10 061 035 9 651 045 409 989Opiskelijamäärä 7 094 7 449 -355

Vuosikate €/opiskelija 1 323 1 525 -203Toimintatuotot/toimintakulut % 116,8 117,0 -0,3Vuosikate/poistot % 93,3 117,7 -24,5

Toimintatuottojen osuus toimintakuluista, % =100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön)

Vuosikate/poistot, % =100 * Vuosikate / (Poistot + Arvonalentumiset)

Toimintakertomus

46

1.4.3 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

2017 20161000 € 1000 €

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA

Toiminnan rahavirtaVuosikate 9 384 11 362Satunnaiset erät 1 603 -162Tulorahoitukseen korjauserät 8 156

Investointien rahavirta Investointimenot -14 603 -13 005Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 231Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 5 684 5 253

Toiminnan ja investointien nettokassavirta 2 075 4 837

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Antolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäykset -1 512 -35Antolainasaamisten vähennykset 1 2

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 8 000Pitkäaikaisten lainojen vähennys -84 -4 755Lyhytaikaisten lainojen muutos

Oman pääoman muutokset -5 339 -5 984Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -1 -4Vaihto-omaisuuden muutos 99 549Saamisten muutos 1 388 -912Korottomien velkojen muutos -1 143 -468

Rahoituksen nettorahavirta 1 410 -11 607

RAHAVAROJEN MUUTOS 3 485 -6 771

Rahavarat 31.12. 19 107 15 422Rahavarat 1.1. 15 622 22 193

0 %

0 %

97 %

69 %

64 %

58 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 %

Investointientulorahoitus, %

Pääomamenojentulorahoitus, %

2017

2016

-

Toimintakertomus

47

2017 2016 -

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5vuodeltä (1 000 €) * 6 912 4 837Investointien tulorahoitus, % *) 64 % 97 %Pääomamenojen tulorahoitus, % *) 58 % 69 %Lainanhoitokate 28,7 2,4Kassan riittävyys (pv) 95 66Opiskelijamäärä 7 094 7 449

Kassavarat 31.12. (1 000 €) 19 107 15 422Kassasta maksut/vuosi, me 73 85

Investointien tulorahoitus, % =100 * vuosikate / investointien omahankintameno

Pääomamenojen tulorahoitus, % =100 * vuosikate / ( investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys +lainanlyhennykset)

Lainanhoitokate =(vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset)Lainanhoitokyky on hyvä jos arvo on yli 2.

Kassan riittävyys (pv) =365 * kassavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella.

Kassavarat =Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset 31.12.

Kassasta maksut/vuosi, me =Kootaan tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä.Tuloslaskelmasta; Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön, alv-takaisinperintä, korko-kulut, muut rahoituskulut. Rahoituslaskelmasta; Käyttöomaisuusinvestoinnit, antolainojenlisäys, pitkäaikaisten lainojen vähennys.

Toimintakertomus

48

1.4.4 Konsernitase ja sen tunnusluvut

2017 2016VASTAAVAA 1000 € 1000 €

A PYSYVÄT VASTAAVAT *) 78 162 82 192

I Aineettomat hyödykkeet 242 200Aineettomat oikeudet 242 163Ennakkomaksut 0 38

II Aineelliset hyödykkeet 74 251 79 287Maa- ja vesialueet 2 949 3 408Rakennukset 67 724 68 485Kiinteät rakenteet ja laitteet 888 1 187Koneet ja kalusto 2 156 2 193Muut aineelliset hyödykkeet 0 0Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinna 533 4 015

III Sijoitukset 3 669 2 704Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet 1 788 338Muut osakkeet ja osuudet 159 2 155Muut pysyvät lainasaamiset 1 512 1Muut pysyvät saamiset 210 210

B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 26 26

Muut toimeksiantojen varat 26 26

C VAIHTUVAT VASTAAVAT 23 324 21 126

I Vaihto-omaisuus 1 884 1 983

II Saamiset 2 333 3 721 Pitkäaikaiset saamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset 2 333 3 721

III Rahoitusarvopaperit 8 062 10 018

IV Rahat ja pankkisaamiset 11 046 5 404

VASTAAVAA YHTEENSÄ 101 512 103 343

*) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin.

Toimintakertomus

49

2017 2016VASTATTAVAA 1000 € 1000 €

A OMA PÄÄOMA 81 592 90 465

I Peruspääoma 41 156 44 379III Arvonkorotusrahasto 3 076 8 911V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 34 920 34 181VI Tilikauden yli-/alijäämä 2 440 2 994

B VÄHEMMISTÖOSUUDET 0 0

C PAKOLLISET VARAUKSET 270 0

Muut pakoll iset varaukset 270 0

D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 594 594

Valtion toimeksiannot 0 0Muut toimeksiantojen pääomat 594 594

E VIERAS PÄÄOMA 19 057 12 284

I Pitkäaikainen 7 707 633Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 7 578 504Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 129 129

II Lyhytaikainen 11 350 11 651Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 926 84Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 10 424 11 567

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 101 512 103 343

0,0

0,0

87,5

15,6

80,4

28,8

0 20 40 60 80 100

Omavaraisuus %

Suhteellinenvelkaantuneisuus %

2017

2016

-

Toimintakertomus

50

1.5 Keskeiset liitetiedot

1.5.1 Investointivarausten käyttö

2017 2016 -

Omavaraisuus % 80,4 87,5Suhteellinen velkaantuneisuus % 28,8 15,6Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € 37 359 794 37 175 108Korollinen lainakanta 31.12. , 1000 € 8 504 000 588 000Korollinen lainakanta 31.12. , €/opiskelija 1 198 760 78 937Opiskelijamäärä 7 094 7 449

Omavaraisuusaste, % =100 * oma pääoma / (koko pääoma - saadut ennakot)Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta.

Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) / käyttötulotMitä pienempi velkaantuneisuuden tunnuslukuarvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteell inen velkaantuneisuus on koko kuntasektoril la keskimäärin 30 %.

Kertynyt yli-/alijäämä =

Edell isten ti l ikausien yli jäämä (ali jäämä) + ti l ikauden yli jäämä (ali jäämä)

Kertynyt yli-/alijäämä, €/opiskelija =

Edell isten ti l ikausien yli jäämä (ali jäämä) + ti l ikauden yli jäämä (ali jäämä) / opiskeli jamäärä

Korollinen lainakanta 31.12. =Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + si irtovelat + muut velat +korottomat lainat)

Lainakanta 31.12. €/opiskelija =Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + si irtovelat + muut velat) / opiskeli jamäärä

Toimielin Varaukset Käyttötarkoit. Purku Lisäys Varaukset

Hanke/kohde 1.1.2017 muutos TP 2017 TP 2017 31.12.2017

Kiinteistöinvestoinnit

Ståhlberginkatu 10, Lahti 9 504 729 -9 504 729 Saneeraus- Yhtymäkokous 9.5.2005 § 8 (v .2004 tuloksen käsittely) 1 000 000- Yhtymäkokous 15.5.2006 § 8 (v .2005 tuloksen käsittely) 3 600 000- Yhtymäkokous 7.5.2007 § 9 (v .2006 tuloksen käsittely) 3 000 000- Yhtymäkokous 12.5.2008 § 9 (v .2007 tuloksen käsittely) 1 600 000- Yhtymäkokous 11.5.2009 § 9 (v .2008 tuloksen käsittely) 149 386- Yhtymäkokous 10.5.2010 § 9 (v .2009 tuloksen käsittely) 155 343- Yhtymäkokous 9.5.2016 § 11 (v .2015 tuloksen käsittely) -9 504 729

Vipusenkatu 5, Lahti 9 504 729Uudisrakennus ja peruskorjaus- Yhtymäkokous 9.5.2016 § 11 (v .2015 tuloksen käsittely) 9 504 729- Yhtymäkokous 7.5.2018 § ?? (v .2017 tuloksen käsittely) -9 504 729

Investointivaraukset yhteensä 9 504 729 -9 504 729

Toimintakertomus

51

1.5.2 Opiskelijakohtaiset yksikköhintakorvaukset

1.5.3 Opiskelijoiden kotikuntajakauma

1.5.4 Laskelma peruspääoman ja ylijäämien jakautumisesta jäsenkunnittain

Kuntayhtymä ylläpitää Koulutuskeskus Salpausta kaikkien jäsenkuntiensa puolesta ja on pää-omalainan antaja Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle kahdeksan jäsenkuntansa puolesta Lah-

Koulutuskeskus SalpausOpisk.määrä

Opisk.-koht.

yksikkö-hinta

€Opisk. tot.

määrä

Opisk.-koht.

yksikkö-hinta

€

Ammatillinen koulutus:Tutkintotavoitteinen koulutus 4 941 41 296 727 4 888 39 270 869 46 804 871Valmentava koulutus 120 964 116 105 879 020 1 018 581Kaarisilta 29 917 665 34 1 047 269 1 187 628Majoitus 93 189 102 293 107 350Tulosrahoitus ja ka-hinnan vaikutus 1 801 889 1 420 064

Ammatillinen peruskoulutus yht. 5 090 8 501 43 271 697 *) 5027 8 574 43 101 340 50 538 494

Oppisopimuskoulutus 1 283 4 249 5 449 473 1 252 4 318 5 403 934 5 710 553

Lukiokoulutus 590 212

Ammatillinen lisäkoulutus 332 6 757 2 243 354 332 7 874 2 614 982 2 539 166

SALPAUS YHTEENSÄ 6 705 7 602 50 964 524 6 611 7 733 51 120 256 59 378 425

*) OPH maksaa opiskel i jamäärästä 4533,9

TA 2017 Valtion päätös 2017

Valtion päätös 2016

KUNTAAmmatillinen koulutus

Oppisopimus-koulutus, (peruskoulutus)

YHTEENSÄ

Asikkala 156 7 163Hartola 22 1 23Heinola 435 36 471Hollola 549 46 595Kuhmoinen 1 1Kärkölä 53 11 64Lahti 3 013 167 3 180Orimattila 336 36 372Padasjoki 39 7 46Pertunmaa 6 2 8Sysmä 56 6 62Jäsenkunnat yhteensä 4 666 319 4 985

Muut kunnat 508 121 629

Kaikki yhteensä 5 174 440 5 614

Koulutuskeskus Salpaus

Toimintakertomus

52

den ammattikorkeakoulu Oy:n LUT –konserniin siirtojärjestelyn päätösten perusteella. Hollo-lan ja Hämeenkosken kuntaliitoksen jälkeen Hollola on myös yksi Lahden ammattikorkea-koulu Oy:n lainaosuuden omistava kunta. Kuntayhtymän osuus Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n pääomalainasta on 8,93 prosenttia. Peruspääoman ja ylijäämien muutoksista lisätietoa tasekirjan kohdassa 4.1.1. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät (liitetieto 1), Peruspääoman vähennys, Edellisten tilikau-sien ylijäämän vähennys

Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen yhteydessä palautettiin sekä peruspääomaa että ylijäämiä viidelle kunnalle, jotka tulivat ammattikorkeakouluyhtiön suoriksi omistajiksi. Tästä seuraa se, että 31.12.2014 asti kertynyt ylijäämä jakautuu omistajille eri osuuksin kuin 1.1.2015 alkaen. Tilikauden 2017 yli-/alijäämäjakaumassa on kuntayhtymän kautta Lahden ammattikorkea-koulu Oy:tä omistavien jäsenkuntien ylijäämässä huomioitu LUT-järjestelyn yhteydessä kirjat-tava alaskirjaus, joka vastaa ammattikorkeakouluyhtiötä perustettaessa rahana maksettua osakepääomaosuutta 887,56 euroa. Loppuosa osakesijoituksesta maksettiin apporttiomai-suuden siirtona. Osakepääoman muunnettaessa pääomalainaksi ei tätä erää huomioitu.

Orimattilan kaupunki ja Artjärven kunta ovat yhdistyneet kuntaliitoksessa 1.1.2011 Orimatti-lan kaupungiksi. Yhdistymisessä lakanneen Artjärven kunnan omistama osuus peruspää-omasta on siirtynyt Orimattilan kaupungin omistukseen. Perussopimuksessa ja kuntayhty-män muissa asiakirjoissa mainittu Artjärven kunta on kuntaliitoksessa lakannut.

Jäsenkunta Peruspääoma Peruspääoma Peruspääoma31.12.2017 31.12.2017 31.12.2017

Asikkala 1 553 962,85 3,80 % 85 172,48 3,29 % 1 639 135,34 3,98 %Hartola 378 517,98 0,92 % 20 716,23 0,80 % 399 234,21 0,97 %Heinola 3 943 164,42 9,64 % 0,00 0,00 % 3 943 164,42 9,58 %Hollola 3 896 490,87 9,52 % 17 034,50 0,66 % 3 913 525,37 9,51 %Kuhmoinen 89 087,75 0,22 % 4 848,48 0,19 % 93 936,23 0,23 %Kärkölä 476 607,25 1,16 % 26 083,26 1,01 % 502 690,51 1,22 %Lahti 26 281 669,42 64,22 % 0,00 0,00 % 26 281 669,42 63,86 %Orimattila 2 884 411,81 7,05 % 0,00 0,00 % 2 884 411,81 7,01 %Padasjoki 575 234,60 1,41 % 31 502,15 1,22 % 606 736,75 1,47 %Pertunmaa 125 986,87 0,31 % 6 870,84 0,27 % 132 857,71 0,32 %Sysmä 719 102,41 1,76 % 39 410,10 1,52 % 758 512,51 1,84 %YHTEENSÄ 40 924 236,23 100,00 % 231 638,04 8,93 % 41 155 874,27 100,00 %

Salpaus LAMK Oy:n pääomalainan osuus

Yhteensä

% % %

Jäsenkunta

€ % € % € % € % € % € %Asikkala 552 563,55 2,89 % 471 003,94 3,29 % 1 023 567,49 5,02 % -326,35 3,29 % 97 061,83 3,98 % 1 120 302,97 4,91 %Hartola 134 743,32 0,71 % 114 560,78 0,80 % 249 304,10 1,22 % -79,38 0,80 % 23 640,76 0,97 % 272 865,48 1,20 %Heinola 1 793 016,10 9,39 % 0,00 0,00 % 1 793 016,10 8,80 % 0,00 0,00 % 233 495,52 9,58 % 2 026 511,62 8,88 %Hollola 1 741 299,73 9,12 % 94 200,79 0,66 % 1 835 500,52 9,01 % -65,27 0,66 % 231 740,43 9,51 % 2 067 175,68 9,06 %Kuhmoinen 31 846,92 0,17 % 26 812,10 0,19 % 58 659,02 0,29 % -18,58 0,19 % 5 562,46 0,23 % 64 202,90 0,28 %Kärkölä 169 667,50 0,89 % 144 240,48 1,01 % 313 907,98 1,54 % -99,94 1,01 % 29 766,95 1,22 % 343 574,99 1,51 %Lahti 12 851 871,16 67,32 % 0,00 0,00 % 12 851 871,16 63,08 % 0,00 0,00 % 1 556 275,97 63,86 % 14 408 147,13 63,17 %Orimattila 1 311 640,14 6,87 % 0,00 0,00 % 1 311 640,14 6,44 % 0,00 0,00 % 170 801,20 7,01 % 1 482 441,34 6,50 %Padasjoki 204 673,32 1,07 % 174 206,94 1,22 % 378 880,26 1,86 % -120,71 1,22 % 35 928,08 1,47 % 414 687,63 1,82 %Pertunmaa 44 968,01 0,24 % 37 995,75 0,27 % 82 963,76 0,41 % -26,33 0,27 % 7 867,20 0,32 % 90 804,64 0,40 %Sysmä 255 719,60 1,34 % 217 937,90 1,52 % 473 657,50 2,32 % -151,01 1,52 % 44 915,52 1,84 % 518 422,01 2,27 %YHTEENSÄ 19 092 009,36 100,00 % 1 280 958,66 8,93 % 20 372 968,02 100,00 % -887,56 8,93 % 2 437 055,92 100,00 % 22 809 136,38 100,00 %

Ylijäämien jakautuma yhteensä LAMK Oy:n omistuksen

järjestelystä

Tilikauden 2017 yli-/alijäämän jakautuma

Salpaus LAMK Oy:n pääomalainan

osuusYhteensä Muista toiminnoista

Edellisten tilikausien ylijäämien jakautuma

Toimintakertomus

53

Hollola ja Hämeenkoski kunnat ovat yhdistyneet kuntaliitoksessa 1.1.2016 Hollolan kunnaksi. Yhdistymisessä lakanneen Hämeenkosken kunnan omistama osuus peruspääomasta on siir-tynyt Hollolan kunnan omistukseen. Perussopimuksessa ja kuntayhtymän muissa asiakir-joissa mainittu Hämeenkoski kunta on kuntaliitoksessa lakannut. Lahden kaupunki ja Nastola kunta ovat yhdistyneet kuntaliitoksessa 1.1.2016 Lahden kau-pungiksi. Yhdistymisessä lakanneen Nastolan kunnan omistama osuus peruspääomasta on siirtynyt Lahden kaupungin omistukseen. Perussopimuksessa ja kuntayhtymän muissa asia-kirjoissa mainittu Nastola kunta on kuntaliitoksessa lakannut. Kuntajakolain (1698/2009) 8 luvun 36 §:n 1 momentin mukaan kuntien yhdistyessä lakkaa-van kunnan oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät uudelle kunnalle.

1.6 Tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet

1.6.1 Tilikauden tuloksen käsittely

Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä: Poistoerojen lisäys ja vähennys Poistoeron lisäyksenä kirjataan Vipusenkadun investointivarauksen purku -9 504 729,09 eu-roa. Poistoeron vähennyksenä kirjataan aiempina vuosina investointivarauksilla tehdyistä inves-toinneista 608 439,90 euroa sekä Kannaksenkadun ja Hoitajankadun kiinteistökauppojen pe-rusteella taseessa jäljellä ollut poistoero 914 313,40 euroa, Varausten vähennys Varausten vähennyksenä kirjataan Vipusenkadun investointivarauksen purku 9 504 729,09 euroa. Rahastojen lisäys Tilikauden tuloksesta esitetään rahastosiirtoina kirjattavaksi korkoa kuntayhtymän kassava-roina oleville stipendirahastojen pääomille 4 852,78 euroa. Tilikauden tuloksen käsittely Varausten, poistoeron ja rahastosiirtojen jälkeen jäävä tilikauden ylijäämä 2 436 168,36 eu-roa esitetään kirjattavaksi tilikauden yli-/alijäämätilille.

1.6.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Tilikauden 2017 operatiivinen tulos ilman Salpauksen toiminnasta erillään olevien kiinteistö-jen tulosvaikutusta, kiinteistöjen arvonalennuksia, myyntivoittoja tai muita satunnaisia eriä oli +285 000 euroa positiivinen. Kilpailukykysopimus (Kiky) vaikutti tilikauden aikana lomara-haa alentavasti -30 prosenttia ja vaikutti kertaluonteisesti päättyneelle tilikaudelle noin 550 000 euroa henkilöstökuluja alentavasti ja näin tulosta parantaen. Käytännössä +/- 0 euron

Toimintakertomus

54

tulos on erinomainen saavutus, kun ottaa huomioon päättyneen vuoden 2017 Salpauksen tuottojen laskun noin 1 miljoonalla eurolla kuukaudessa verrattuna edelliseen vuoteen. Teh-dyt sopeuttamistoimet ovat olleet välttämättömät ja riittivät juuri positiivisen operatiivisen tuloksen saavuttamiseen. Tämä on erittäin tärkeää, sillä vuoden 2018 talousarvio on edel-leen alijäämäinen. Koulutuksen rahoituksen arvioidaan laskevan edelleen alkaneena vuonna noin 0,8 miljoonaa euroa vuonna 2017 toteutuneesta. Kaikkiaan lähes 30 prosentin rahoitus-leikkaukseen sopeutuminen ottaa aikaa. Rahoitus on laskenut dramaattisesti. Kuva 1, koulutuksen rahoituksen kehitys

Kuva 1. Koulutuksen rahoituksen kehitys Saatu ammatillisen peruskoulutuksen rahoituspäätös vuodelle 2018 vastaa kutakuinkin ta-lousarviota (-0,2 miljoonaa euroa). Saatu koulutuksen järjestämisluvan mukainen rahoitus-päätös kattaa 52,1 miljoonaa euroa vuoden 54,6 miljoonan euron koulutuksen rahoitustuot-totavoitteesta. 2,5 miljoonaa euroa odotetaan saatavan järjestämisluvan ulkopuolisen rahoi-tuksen kautta. Salpauksen talouden tasapainoon vaikuttaa jatkossa merkittävästi uuden ammatillisen koulu-tuksen rahoituslainsäädännön mukaisen rahoituksen toteutuminen. Tulosperusteiseen rahoi-tukseen vähittäisen siirtymisen vaikutuksen Salpaukseen ovat vielä avoinna. Tulosperustei-nen rahoitus on täysimääräisesti voimassa vuonna 2022.

Toimintakertomus

55

Kuva 2. Siirtyminen uusiin rahoituksen määräytymisperusteisiin Vuonna 2018 vähenee lisäksi mm. kiinteistötuotot, kun Lahden ammattikorkeakoulun siirty-minen Lahden Niemen kampukselle toteutuu. Keva-lain 19§ muutosesitys vuodesta 2019 al-kaen on tärkeä osa raskaiden henkilösivukulujen pienentämisessä. Esityksen mukaan eläke-menoperusteinen maksu lakkaisi 2018 ja uutta korvaavaa tasausmaksua ei vuodesta 2019 alkaen kohdistettaisi kuntayhtymiin eikä osakeyhtiöihin. Tavoitteena on, että kuntayhtymien eläkemaksu ei ylittäisi TyEl:n mukaista työnantajan työeläkemaksua. Eläkemenoperusteinen maksu on Salpaukselle vuonna 2018 tasolla 1,7 miljoonaa euroa. Henkilöstö on vähentynyt kokonaisuutena vuodesta 2013 noin -38 prosenttia, -400 henkeä. Toimitilaohjelman toteuttaminen on vähentänyt Salpauksen käytössä olevien tilojen määrää lähes -40 prosenttia (-60 000 m2). Henkilöstön kokonaismäärän ei odoteta enää laskevan. Toimitilaohjelmaa kehitetään edelleen niin tavoitteena olevan tilojen määrän osalta kuin tar-peettomiksi jääneiden tai jäävien tilojen myynnin tai uusiokäytön osalta. Salpaus on tehnyt merkittävät säästö- ja sopeuttamistoimet. Jatkossa ammatillisen koulutuk-sen rahoituslain uudistuessa, Salpauksen talouden tasapainoon saatavien tuottojen kautta vaikuttaa erityisesti Salpauksen perustehtävän tuloksellisuus ja vaikuttavuus. Keskeistä on edelleenkin koulutuspaikkojen pitäminen täynnä (50 % rahoituksesta), mutta jatkossa vaikut-tavat myös osatutkinto- ja tutkintotuotto sekä keskeyttämisten määrä (35 % rahoituksesta) ja lisäksi valmistuneiden työllistyminen, jatko-opintoihin sijoittuminen sekä opiskelija- ja työ-elämäpalaute (15 % rahoituksesta). Opintojen henkilökohtaistaminen, opettajuuden muutos, oppimismaiseman laajuus ja monipuolisuus; työpaikoilla tapahtuva oppiminen on keskiössä.

Talousarvion toteutuminen

56

2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Koulutuskeskus Salpauksen toimintakertomus

Toimintakertomuksessa kuvataan vuonna 2017 toteutettuja toimenpiteitä ja tuloksia strate-gisten kehitysohjelmien ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueiden tavoitteiden mu-kaisesti. Lisäksi kuvataan henkilöstön koulutussuunnitelman toteuma.

2.1.1 Koulutuskeskus Salpauksen strategia

Koulutuskeskus Salpauksen strategia vuosille 2016–2020 hyväksyttiin yhtymähallituksen ko-kouksessa 15.6.2015. Strategiaprosessissa määriteltiin uudet arvot, jotka ovat oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne. Visio vuoteen 2020 on: Salpaus - enemmän kuin koulu - opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka. Visiota kohti kuljemme strategisia kehitysohjelmia toteuttamalla ja toimintakulttuuria vahvis-tamalla. Seuraavissa kappaleissa 2.1.2 ja 2.1.3 on kuvattu strategisten kehitysohjelmien ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueiden toteumaa vuonna 2017.

Kuva 3. Salpauksen strategiakokonaisuus

Talousarvion toteutuminen

57

2.1.2 Strategisten kehitysohjelmien toteuma 2.1.2.1 Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen -kehitysohjelman toteuma

Koulutuskeskus Salpauksella on työelämän tarpeista lähtevä keskeinen rooli alueellisena kouluttajana, kehittäjänä ja verkostojen vahvista-jana. Lisätään Salpauksen vaikuttavuutta paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Luodaan lisäarvoa ja menestystä alueelle yhdessä työelämän ja opiskelijoiden kanssa. Työelämän kumppanuuksia systemaattisesti syventämällä ja verkostoja vahvistamalla Salpauk-sesta kehittyy palveluintegraattori, joka toimii aktiivisesti ja tuloksellisesti asiakkaan tarvitsemien koulutus- ja kehittämispalvelujen yhdistä-jänä. Salpaus toimii ammatillisen elinikäisen oppimisen uudistajana ja vauhdittajana koko työuran ajan.

Kehitysohjelma Tavoitteet vuodelle 2017 Toteutuma 2017 2020 Vastuuhenkilö Jyrki Pyykkönen

Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Mikä on tavoiteltu tila vuonna 2020?

Työelämän kumppa-nuuksien ja verkosto-jen vahvistaminen

Salpauksen tarjonnan, henkilöstön osaamisen ja dokumentoinnin var-mistaminen

• Yhteisen asiakaskeskeisen toimintatavan konseptointi, raken-taminen ja aktivointi (mm. palvelutapausten kuvaaminen)

• Asiakkuuksien johtamisen, myynnin ja konsultoinnin osaami-sen varmistaminen (työpajat, tutkintotavoitteinen koulutus, materiaalit jne.)

• Tuotevalikoiman analysointi, kehittäminen, uudistaminen ja näkyväksi tekeminen (sisäinen markkinointi)

• Asiakkuudenhallintajärjestelmän kehittäminen ja käytön te-hostaminen

Suunnitelmien toteuttaminen ja sopimusten solmiminen

• Salpaus-tasoisen ja alakohtaisten sidosryhmäsuunnitelmien laatiminen, toteuttaminen ja raportointi vuosittain: vastuut, tavoitteet, painopisteet, yhteistyön muodot ja aikataulut

• Kumppanuussopimusten teko strategisesti tärkeiden kumppa-neiden kanssa, 15-30 uutta sopimusta

• Salpaus-tasoisten ja alakohtaisten työpajojen sekä ammatillis-ten aamukahvien järjestäminen sekä suunnitelmallisen yhteis-työn toteuttaminen työelämän kumppaneiden kanssa. Jokai-sella salpauslaisella on aktiivisia työelämä- ja sidosryhmä-kumppaneita.

• Aktiivinen toimiminen alueellisissa verkostoissa, esimerkiksi ennakointi ja aluekehitysyhteistyö

Henkilöstön myynti- ja markkinointiosaamista vahvistettiin yksikkökierroksilla, lisäksi järjestettiin mm. hinnoittelukoulutuksia henkilöstölle Laadittiin Salpaustason ja alakohtaiset sidosryhmäsuunnitelmat Salpauksen www-sivut sekä tuote- ja palveluvalikoima uudistettiin työelämän tarpeisiin Opiskelija- ja asiakashankinnan prosessikuvaus tehty ja yksiköiden vastuuhen-kilöt on nimetty. Ohjaushenkilöstön toimintojen uudelleenorganisointi ja tehtäväkuvien tarkas-telu on käynnissä ja uusi ohjauspalvelujen malli tulee käyttöön 1.8.2018. Parasta osaamista -hankkeessa toteutettiin kaksi työelämäfoorumia: Oppilai-tosten ja työelämän yhteinen näkemys työpaikalla järjestettävän koulutuksen toimintamalleista sekä Työelämän tarpeita vastaavat työpaikkaohjaajien pe-rehdyttämisen ja kouluttamisen toteutusmallit ja niiden tukimateriaalit. Valmisteltiin Asiakkuusosaaminen-hanketta yhdessä muiden koulutuksenjär-jestäjien kanssa ja hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen joulukuussa 2017. Asiakkuudenhallinta-järjestelmän (AHA) uudistamiseen valmisteltiin projekti-suunnitelma ja arvioitiin uutta tietojärjestelmäversiota. Osallistuttiin alueellisena yhteistyönä toteutettavaan Näky-hankkeeseen Hä-meen kauppakamarin ja LAMK/LUTin kanssa. Hankkeessa kehitetään malleja pk-yritysten ennakointiosaamisen vahvistamiseen.

• Salpaus — enem-män kuin koulu — opiskelijan ja työ-elämän kohtaamis-paikka

• Salpaus on pal-velu-integraattori, joka toimii aktiivi-sesti ja tulokselli-sesti asiakkaan tar-vitsemien koulu-tus- ja kehittämis-palvelujen yhdistä-jänä

• Koko henkilöstö osallistuu toimin-nan, tuotteiden ja palvelujen kehittä-miseen

• Salpaus on amma-tillisen elinikäisen

Talousarvion toteutuminen

58

Yhteistyön arviointi ja kehittäminen • Työelämäyhteistyön ja kumppanuusohjelman toteutumisen

arviointi ja kehittäminen yhdessä kumppaneiden kanssa • Sidosryhmätutkimuksen toteuttaminen • Työpaikkaohjaajille ja -kouluttajille suunnattujen kyselyjen to-

teuttaminen ja tulosten analysointi

LAMKin kanssa yhteistyössä toteutettiin PH-HYKY henkilöstön erikoisammatti-tutkintokoulutusta Ammatillisen koulutuksen reformin tuomat muutokset pysäyttivät kumppa-nuussopimusten tekemisen, vain muutama uusi sopimus Mielikuvatutkimus tehtiin syksyllä 2017, sidostyhmätutkimus tehdään 2018

oppimisen vauh-dittaja koko työ-uran ajan

Mittarit Valmistuneiden työllistyminen: 60,2 % (uusin tilasto Tilastokeskuksen Sijoittumispalvelun tilasto vuoden 2015 lopun tilanteesta) Kumppanuussopimusten määrä: voimassa seitsemän kumppanuussopimusta, uusia kumppanuussopimuksia ei aktiivisesti haettu vuoden 2017 aikana ammatillisen koulutuksen reformin muutosten takia Syksyllä 2017 toteutetun mielikuvatutkimuksen tulokset ovat analysointivaiheessa.

Talousarvion toteutuminen

59

2.1.2.2 Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen -kehitysohjelman toteuma

Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen kehitysohjelmassa on asetettu tavoitetila opintojen henkilökohtaistamiseen, digitalisaatioon, aikaan ja paikkaan sitomattomaan oppimiseen ja Salpauksen oppimismaisemaan: Jokaisen oppijan opiskelu suunnitellaan henkilökohtaisesti, opetuk-sessa ja ohjauksessa käytetään yhteisiä sähköisiä ympäristöjä, oppiminen on mahdollista 24/7 opiskelijan kanssa suunnitellussa oppimismai-semassa, jossa yhdistyvät hänen henkilökohtaiset ympäristönsä ja Salpauksen tarjoamat muuntojoustavat aktiiviseen vuorovaikutukseen kannustavat oppimisympäristöt.

Kehitysohjelma Tavoitteet vuodelle 2017 Toteutuma 2017 2020 Vastuuhenkilö Seija Katajisto

Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Mikä on tavoiteltu tila vuonna 2020?

Opintojen henki-lökohtaistaminen

Salpauksen yhteinen oppimisen ja ohjauksen dokumentoinnin tapa ote-taan käyttöön

- Yhteinen HOPS / ”henkilökohtaistamissuunnitelma” on käytössä (dokumentti ja keskustelutapa)

Oppa.fi-järjestelmä otettiin henkilökohtaista-misen dokumentoinnin välineenä käyttöön. Henkilöstöä perehdytettiin uuden lainsää-dännön mukaiseen henkilökohtaistamiseen sekä Oppa.fi-järjestelmän käyttöön. Henkilö-kohtaistamisen prosessia ja ohjeistusta val-misteltiin ammatillisen koulutuksen uuden lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

Henkilökohtaiset ja yksilölliset oppimispolut ovat käy-tössä. Polut muodostuvat tutkinnon osista ja vaihte-luista oppimismaisemassa.

Digitaalinen työ-tapa ja toiminta-kulttuuri

• Yhteiset sähköiset paikasta ja ajasta riippumattomat työskentely- ja op-pimisympäristöt ovat käytössä

- Palvelut ja toimintamallit (oppimisen ja opetuksen digimaailma) - Jokainen henkilöstöstä ottaa käyttöön ainakin yhden uuden digi-

työtavan - Osaamismerkki (ajokortti/osaamismerkki)

• Reaaliaikainen ohjaus verkossa otetaan käyttöön - Opiskelijapalveluihin ja opinto-ohjauksen eOhjaus

Salpauksen digimaisema kuvattiin organisaa-tiotasolla ja alakohtaisesti. Oppimisalustana käytetään edelleen ElsaMoodlea, jonka toi-minnallisuutta kehitettiin monipuolisem-maksi ja myös mobiilina toimivaksi. Henkilöstön digityötavan käyttöönotto var-mistettiin onnistumiskeskusteluissa. Valmis-teltiin digiosaamisen osaamismerkit ja henki-löstöä kannustettiin niiden suorittamiseen SalpausDigittää-valmennusohjelman kautta. Opiskelijapalvelut, erityisesti hakutoimisto, ottivat käyttöön chat-palvelun.

Salpauksen henkilöstö ja opiskelijat käyttävät päivittäi-sissä työtehtävissään yhteisiä paikasta ja ajasta riippu-mattomia sähköisiä työskentely- ja oppimisympäris-töjä.

Salpauksen oppi-mismaisema

• Pedagogista valikoimaa laajennetaan vertaisoppimalla - Pedagogiikan sisäinen auditointi koulutusalojen välillä

• Salpauksen yhteinen opintojen tarjonta on käytössä - Yhteisten opintojen tarjottimesta, yrittäjyysopinnoista ja kesä-

opinnoista on yhteinen käsitys ja sovitut toimintatavat

Toimitilamuutokset vuodelle 2017

Pedagogiikan vertaisarviointi toteutettiin ke-väällä päälliköiden vertaiskehittämisen kier-roksella. Yksi kehittämisen kohde oli yhtei-nen opintojen tarjonta, jota ei kuitenkaan saatu toteutukseen asti syksyn aikana.

Oppiminen on mahdollista 24/7 opiskelijan kanssa suunnitellussa oppimismaisemassa, jossa yhdistyvät hänen henkilökohtaiset ympäristönsä, työelämän aidot ja ajantasaiset työtilaisuudet sekä Salpauksen tarjoa-mat muuntojoustavat aktiiviseen vuorovaikutukseen kannustavat oppimisympäristöt.

Talousarvion toteutuminen

60

- Osoitteeseen Vipusenkatu 5, Lahti valmistuu vuoden 2017 lop-puun mennessä uusi A-talo kokonaisuus vanhan A-talon tilalle.

- Ståhlberginkatu 8-10 muutostyöt alkaa kesällä 2017 - Koulutusta järjestetään Lahden alueella kolmella kampuksella

(Ståhlbergin-, Vipusenkadun ja Jokimaan kampus) sekä Asikkalan ja Heinolan kampuksilla

Vipusenkatu 5A2-talo on valmistunut ja me-tallialan koulutus on siirtynyt Katsastajanka-dulta Vipusenkadulle. Ståhlberginkadun muutostyöt siirtyivät LAMK:n aikataulun vuoksi vuodella. Koulu-tusta järjestetään siksi edelleen myös Kan-naksenkadulla Lahdessa.

Pedagogiikka on o monimuotoista ja osaamisperus-

teista o perusteltua ja läpinäkyvää, o opetushenkilöstön, työelämän ja

opiskelijoiden yhdessä suunnittele-maa sekä uudistuvaa.

Mittarit • Oppimisympäristöjen käyttö • Tulostemäärät (sähköinen materiaali)

Tulostemäärät ovat vähentyneet merkittä-västi vuodesta 2015. Sähköisen materiaalin käyttö on lisääntynyt, mutta käyttöä on edelleen laajennettava.

Talousarvion toteutuminen

61

2.1.2.3 Taloudellinen perusta -kehitysohjelman -toteuma Koulutuskeskus Salpauksen talouden hallinta julkisen rahoituksen laskiessa lähes 30 prosenttia on toiminnan elinehto. Saamme lisäaikaa sopeuttamiselle käyttämällä aiempina vuosina kertyneitä ylijäämiä. Toimintaa on sopeutettava aina vuoteen 2020 asti. Pääsemme tavoittee-seen muuttamalla pedagogiikka- ja oppimisratkaisuja, vahvistamalla ja toteuttamalla palveluverkkoselvityksen ja toimitilaohjelman toimenpi-teet sekä muuttamalla ja kehittämällä koko organisaation toimintaa. Vuonna 2020 talous on jälleen tasapainossa, taseessa on jäljellä vanhoja ylijäämiä 15 milj. €, (ylijäämiä on käytetty 10 milj. € 2015–2020 toi-minnallisten alijäämien kattamiseen sekä kiinteistöjen alaskirjaukseen ja myyntitappioihin), kiinteistöinvestointeja on toteutettu 2016–2020 toimitilaohjelman mukaisesti noin 45 milj. €, kiinteistöjä on käytössä 108 000 neliötä, lainapääoma on 13 milj. €, lainanhoitokate 3,0 ja maksu-valmius on vähintään 30 päivää.

Kehitysohjelma Tavoitteet vuodelle 2017 Toteutuma 2017 2020 Vastuuhenkilö Martti Tokola

Arvio talousarviovuoden tilanteesta / Miten tavoiteltu tila saavute-taan?

Mikä on tavoiteltu tila vuonna 2020?

Talouden suunta Muutokset ammatil-lisen koulutuksen rahoituksessa

Suomen hallitusohjelman mukaisessa Ammatillisen koulutuksen re-formissa uudistetaan koulutuksen rahoitus-, ohjaus- ja säätelyjärjes-telmät ja toteutetaan mittavat rahoitusleikkaukset. Säästöjen arvioitu vaikutus Salpaukselle - yksikköhintarahoitukseen -5,7 milj.€ (-10,5 %), - aikuiskoulutuksen muihin rahoitusmuotoihin -4,1 milj.€ (-38,9 %), Yhteensä -9,8 milj.€ (-15,1 %)

Koulutuskeskus Salpauksen toi-minta ja tuloksellisuus tukee uuden rahoituslain mukaisen riittävän ja ennustettavan ra-hoituksen saamista.

Tarvittavat muutok-set/ päätökset Sal-pauksessa

Koulutustarjonnan kehittäminen ja tarvittavat muutokset

Salpaus kommentoi ja teki muutosesitykset Opetusministeriölle uu-teen koulutuksen järjestämislupaan ja rahoituspäätösesitykseen 2018 huomioiden Salpauksen toimialueen työelämän tarpeet, toteutuneen koulutusvolyymin ja alueen valtakunnallisesti alhaisen koulutustason. Aiempaan koulutustarjontaan haettiin lisää ammatti- ja erikoisammat-titutkintojen järjestämisoikeuksia täydentämään alueen työelämän tarpeita ja jatkumoa perustutkinnon suorittaneille uuden ammatillisen koulutuksen lain voimaantullessa 2018 alusta. Salpaukseen muodostettiin kaksi uutta koulutustoimikuntaa kehittä-mään ja tiivistämään alueen työelämän toimijoiden ja Salpauksen väli-sen yhteistyötä. Koulutustoimikunnat aloittavat työnsä vuoden 2018 alussa ja puheenjohtajina niissä toimivat alueen työelämän edustajat.

Koulutustarjonnan kehittämi-nen ja tarvittavat muutokset

Talousarvion toteutuminen

62

Tytäryhtiö perustettu toimimaan tutkintoon johtamattoman koulu-tuksen järjestäjänä.

Tytäryhtiö perustettu ja toiminnassa suunnitellusti. Ammatillisen kou-lutuksen uusi lainsäädäntö supisti yhtiön toimintaa ja siirsi takaisin kuntayhtymään toimintaa 1.1.2018 alkaen.

Toimitilaohjelman toteuttaminen, tavoitteena on: • Nastolan ja Orimattilan toimipisteiden lakkauttamisen toimeen-

pano. • Nastopolin käyttö Lahden kaupungin kouluverkon hyväksi. Päätös

asiasta saatu Lahden kaupungilta. • Orimattilan Koulutien kiinteistön myyntipäätös onnistuneiden

myyntiponnistelujen tuloksena. • Kannaksenkadun, Hoitajankadun ja Sammonkadun oikeuskäsitte-

lyt ohi ja kiinteistöt luovutettu Lahden kaupungille. • Heinolan kaupunki päättänyt sijoittaa lukion uudet toimitilat

Opintielle. Opintie 2 kiinteistön luovutuspäätös Heinolan kaupun-gille uuden rakennuksen rakennuspaikaksi.

• Svinhufvudinkatu 7-9 (Patinan kiinteistö) kaavamuutos asumi-seen, yhteistyössä Lahden Talot Oy:n kanssa.

• Svinhufvudinkatu 2, A ja B –talojen muutos asumiseen yhteis-työssä Lahden Talot Oy:n kanssa.

• Nastolan ja Orimattilan toimipisteet on lakkautettu suunnitellusti vuonna 2016.

• Nastopoli vuokrattu Lahden koulutoimen käyttöön 30.6.2023 asti, ellei vuokralainen ole käyttänyt irtisanomisoikeuttaan ennen sitä. Kaupunki toteutti omalla kustannuksellaan tarvittavat korjaustoi-met vuokrausta varten. Lahti ei ole tehnyt päätöstä rakennuksen käytöstä kaupungin tarpeisiin tämä jälkeen.

• Orimattilan Koulutien kiinteistö myytiin. • Kannaksenkadun, Hoitajankadun ja Sammonkadun oikeuskäsittelyt

voitettiin ja kiinteistöluovutukset on tehty alkuperäisten päätösten mukaisesti Lahden kaupungille.

• Heinolan kaupunki päätti sijoittaa kaupungin lukiotoiminnot kes-kustaan. Opintie 2 kiinteistö on myynnissä. Ostokiinnostusta ei ole ollut.

• Svinhufvudinkatu 7-9 (Patinan kiinteistö) kaavamuutos asumiseen ja Svinhufvudinkatu 2 A ja B –talojen muutos asumiseen on valmis-teilla yhteistyössä Lahden Talot Oy:n ja kaupungin kanssa aiesopimuksen mukaisesti.

- Hollolan Kukonkoivusta hyväksyttiin ostotarjous. Omistus- ja hallin-taoikeus siirtyy vasta kauppahinnan maksun toteuduttua vuoden 2018 puolella. Asia vielä kesken.

- Toimistokartano /Svinhufvudinkatu 23 (Lahti) viimeinen, ylin kerros 823 m2 osakkeista saatiin ennen joulua ostotarjous, joka hyväksyt-tiin tammikuun 2018 yhtymähallituksen ensimmäisessä kokouk-sessa. Kaupat peruuntuivat ostajan vetäydyttyä.

Toimitilaohjelman toteuttami-nen

Talouden sopeuttaminen pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muu-toksen keinoin

Oppimisympäristöjen suunnittelussa ja uudistamisessa mm. Vipusen-kadun Teknologiakampuksen saneerauksen yhteydessä, on huomioitu uudistuvan lain ja rahoitusmallin vaikutuksia kehittämällä oppilaitok-sen omia työelämän kaltaisia oppimisympäristöjä ja mm. logistiikka-alalla ajoharjoittelun toteuttamista kahdessa vuorossa sekä yhdistä-mällä aikuisten ja nuorten käytössä olevia tiloja ja niissä tapahtuvia to-teutuksia. Pedagogiikan uudistamista ja uusia oppimisratkaisuja on rakennettu aivan uudella tavalla mm. ravitsemispalvelujen ja marata-alojen lä-hiesimiestyön osittaisella yhdistämisellä sekä laajentamalla tietohallin-non kanssa tehtäviä TopIT-toteutuksia.

Talouden sopeuttaminen peda-gogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen keinoin

Talousarvion toteutuminen

63

Muutokset TA:ssa Tuloksen parantaminen. Syksyn 2015 ja kevään 2016 yhteistoiminta-neuvottelujen tuloksen toimeenpanon varmistaminen ja realisointi. Uudistettu organisaatio aloittaa. Tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen tytäryhtiö aloittaa toi-mintansa. Tiivis yhteistyö omistajan kanssa Salpaus konserni –ta-solla. Palkanlaskentapalveluiden ulkoistaminen. Kiinteistöjen vähentäminen -40 % vuodesta 2013 vuoteen 2023 mennessä • Nastolan ja Orimattilan toimipisteiden lakkauttaminen, tulosvai-

kutus 1,250 milj.€

• Taloudellinen tulos on talousarviota parempi ja antaa hyvän pohjan vuoden 2018 tasapainoisen talouden tavoittelulle alijäämäisestä ta-lousarviosta huolimatta.

• Uusi organisaatio on ollut toiminnassa suunnitelmien mukaisesti. • Tytäryhtiö on toiminut suunnitellusti. • Palkanlaskenta on ulkoistettu Provincia Oy:lle. • Kiinteistöjen vähentäminen on edennyt hyvin. Helmikuun 2018

alussa myynnissä enää Heinolan Opintie 2 kiinteistö, jolle tullaan hakemaan purkulupaa, jos myyntiponnistelut eivät tuota tulosta.

Hallitusohjelman edellyttämän sopeuttamisen toteuttaminen Kiinteistöjen vähentäminen -40 % vuodesta 2013 vuoteen 2020+ mennessä

Mittarit Tilikauden alijäämä -2,8 milj. € Kulujen sopeuttaminen -20 %/-14,3 milj.€

Tilikauden ylijäämä +2,4 milj. € Tilikauden operatiivinen ylijäämä +0,3 milj. € Toimintakuluja vähennetty -10,5 milj. € (-15,6%) TA 2018 Tilikauden alijäämä -1,4 milj. € Toimintakulujen sopeuttaminen vrt. v.2017 toteumaan -2,2 milj. €/-4 % TS 2019 Tilikauden ali-/ylijäämä > 0 €.

Tilikauden ylijäämä +/- 0 milj. € Talous tasapainossa

Tase: Ylijäämät 13,525 milj.€ Lainapääoma 8,6 milj.€ Lainanhoitokate 16,6 Kassan riittävyys (pv) 42

Tase: Ylijäämä 22,8 milj. €, Lainapääoma 8,6 milj. € Lainanhoitokate 28,5, Kassan riittävyys (pv) 94

Tase: Ylijäämät väh. 15 milj. € Lainapääoma 20 milj. € Lainanhoitokate 2,8 Kassan riittävyys (pv) 30

Kiinteistöinvestoinnit 15,2 milj. € Kiinteistöinvestoinnit 13,6 milj. € TA 2018 Kiinteistöinvestoinnit 8,7 milj. € TS 2019 Kiinteistöinvestoinnit 13,1 milj. €

Kiinteistöinvestoinnit 9,8 milj. €

Käytössä olevat toimitilat 107 712 m2

Ulos vuokratut tilat 18 338 m2

Tyhjät tilat 12 253 m2

Käytössä olevat toimitilat 103 000 m2

Ulos vuokratut tilat 16 900 m2

Tyhjät tilat 9400 m2

Käytössä olevat toimitilat 108 000 m2, 100 000 m2 vuonna 2021

Talousarvion toteutuminen

64

2.1.3 Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueiden toteuma 2.1.3.1 Opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen

Salpauksessa opiskelijat osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamiseen. Hyvinvoivat opiskelijat oppivat ja viihtyvät moderneissa oppimismaisemissa entistä paremmin. Heidän toimintansa on kaikkien arvostamaa, tunnustamaa ja opintoja edistä-vää osallistumista yksilön ja yhteisön hyväksi.

Toimintakulttuurin osa-alue

Tavoitteet vuodelle 2017 Toteutuma 2017 2020

Vastuuhenkilö Merja Tirkkonen

Miten tavoiteltu tila saavutetaan Tavoiteltu tila on vuonna 2020

Opiskelijoiden yhtei-söllisyyden ja osalli-suuden vahvistami-nen

Opiskelijat osallistuvat hyvinvointia tukevan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen

• Opiskelijahuoltotyöryhmät korvataan hyvinvointiryhmillä, ryh-miin opiskelijaedustus

• Keskustakampukselle ja Vipusenkadun kampukselle nuoriso-työntekijä, toteutus nuva-opiskelijoiden top-paikkoina (luku-kauden mittaiset jaksot)

• Hyvinvointiryhmät toimivat kaikilla aloilla ja niissä on opiskeli-jaedustus

• Kampuskohtainen ”Nuorisotyöntekijä-projekti” on viivästynyt ja siirtyy seuraavaan lukuvuoteen

• Opiskelijalähtöinen toiminta viihtyisissä ja turvallisissa op-pimismaisemissa, jotka kehit-tyvät opiskelijoiden osallisuu-den ja yhteisöllisyyden myötä.

Tutortoimintaa koordinoidaan ja vastuutetaan. Tutorien tehtäväroolien täsmentämistä jatketaan

• Jatketaan tutorien roolin kehittämistä ja toimintaa, nuva-opis-kelijat aktivaattoreina

• Tutorkoulutuksen kehittämistyötä johdetaan • Opiskelijatoiminnan koordinaattori toimii tutor-vastaavana • Hyödynnetään ja kerätään kokemuksia sähköisestä Tutor-op-

paasta • Erilaisia alakohtaisia tutorkokeiluja tuetaan esim. marata-ala • Salpauksen opiskelijoiden uutiskirjeen suunnittelu vireille (tu-

torit toimituskuntana)

• Tutortoimintaa toteutetaan eri aloilla eri tavalla ja toiminnan aktivointiin on kannustettu

• Opiskelijatoiminnan koordinaattori on koonnut työryhmän valmistelemaan salpaustasoisen tutortoiminnan toteutusmal-lia, jonka pohjalta alat voivat rakentaa oman näköistään toi-mintaa

• Opiskelijoita on osallistunut tutortoiminnan suunnitteluun • Uutiskirje ei ole toteutunut

Ryhmäyttämiskäytännöt toimivat kaikilla aloilla ja opiskelijoiden pereh-dytyskäytännöt selkeytetään opintojen eri vaiheissa myös keskeytyksiltä tulevat huomioiden

• Kannustetaan monialaisiin ryhmäyttämiskäytäntöihin • Nonstop opiskelijat ja Yto-aineiden intergrointi ryhmäyttämi-

seen huomioidaan • Hakeutumisvaiheen perehdytys sekä jatkavien ja keskeytyk-

seltä palaavien opiskelijoiden perehdyttäminen ja sitouttami-nen mallinnetaan ja kuvataan aloilla hyödynnettäväksi

• Ryhmäyttämiskäytännöt toimivat kaikilla aloilla, porrastettu lukuvuoden aloitus tuki erinomaisesti tätä toimintaa

• Myös monialaista sekä yto-aineiden ryhmäyttämistoimintaa on toteutettu

• Hakeutumisvaiheen ja keskeytykseltä palaavien opiskelijoi-den perehdytys kuvataan osana uuden lain mukaista henkilö-kohtaistamisen ja jatkuvan haun prosessia

Talousarvion toteutuminen

65

Opiskelijatapahtumat ovat vetovoimaisia • Opiskelijat ideoivat tapahtumia (Kampusfestit, Katufestarit,

teemapäivät, valmistujaiset, juhlat yms) • Laaditaan vuosittainen tapahtumakalenteri • Osallistuminen laajamittaisesti MM2017 kisaprojektiin • Kannustetaan aloja kokeilemaan erilaisia Kaveripäivä-tapahtu-

mia

• Opiskelijatapahtumia on ollut lukuisia, monialaisista suurista Kyläjuhlista alakohtaisiin tempauksiin

• MM2017 kisaprojekti ja valtakunnallinen veteraanijuhla on-nistuivat upeasti

• Kaveripäiviä ei ole järjestetty

Opiskelijoiden osallistuminen työturvallisuuskulttuurin toteuttamiseen • Työturvallisuuskulttuuria edistetään aloilla eri toimin

• Työturvallisuuskulttuuri on parantunut ja toteutuu osana opetusta ja ohjausta

Opiskelijoiden vai-kutusmahdollisuuk-sien lisääminen

Uuden opiskelijapalautejärjestelmän vakiinnuttaminen ja palautteiden hyödyntäminen

• Jatketaan opiskelijapalautejärjestelmän kehittämistä ja paran-netaan erityisesti reklamaatioiden käsittelyä sekä palautteiden analysointia ja hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä

• Toteutetaan ala- ja kampuskohtaisia opiskelijafoorumeita, joissa kuullaan opiskelijoiden näkemyksiä ajankohtaisista ke-hittämisteemoista

• Toteutetaan keväällä tutkinnon suorittavien opiskelijoiden haastatteluja, joilla syvennetään palautekyselyiden tuottamaa tietoa

• Lisätään opiskelijoiden osallistumista tutkintokohtaisten oppi-mistulosten itsearviointitilaisuuksiin

• Opiskelijapalautejärjestelmää on kehitetty ja palautteen hyö-dyntämiseen on kiinnitetty huomiota

• Opiskelijoiden uusi palautejärjestelmä Hei hei, mitä kuuluu, on otettu käyttöön. Järjestelmän kautta on myös mahdolli-suus ilmoittautua mukaan opiskelijatoimintoihin.

• Opiskelijat ovat osallistuneet runsaslukuisesti Karvin tutkinto-kohtaisiin itsearviointitilaisuuksiin

• Opiskelijoiden vaikuttamis-mahdollisuudet ovat syste-maattisia ja tunnustettuja or-ganisoidun ja johdetun opiske-lijakuntatoiminnan ja moder-nin opiskelijapalautejärjestel-män kautta.

Vaikuttamismahdollisuuksien monipuolistaminen • Opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen, Kiltakunta jatkaa ja

toiminta aloitusvaiheessa Heinolassa • HOPS-käytäntöjen kehittäminen

• Opiskelijakuntatoiminta toteutuu Heinolassa ja Kiltakunnassa sekä alojen erimuotoisilla opiskelijafoorumeilla

• HOKS on otettu käyttöön Oppa.fi-ohjelmassa syksyllä aloitta-neilla perustutkinto-opiskelijoilla

• Opiskelijaedustus on valittu uusiin koulutusneuvottelukuntiin ammattiosaamisen neuvottelukuntatyön päättyessä

Vuorovaikutteisen oppimisympäristön kehittäminen • Opiskelijat mukaan kehittämään

• Opiskelijoita on osallistettu alojen kehittämistoimintaan sekä www-nettisivuprojektiin

Mittarit • Opiskelijoiden hyvinvointikysely • TutkeOpe2015 -hankkeen tulosten hyödyntäminen

• Hyvinvointikysely toteutettiin 2. vuoden opiskelijoille, vas-tausten määrä oli varsin alhainen ja painottui palvelualojen puolelle.

Talousarvion toteutuminen

66

2.1.3.2 Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen

Koulutusalat tekevät yhdessä opetussuunnitelmien, tutkintojen ja henkilöstökoulutusten suunnittelua ja toteutusta. Koulutusalat arvioivat yhdessä toimintaansa ja jakavat hyviä käytäntöjä. Tavoitteena on, että päällekkäisyys vähenee, osaamisen jakaminen lisääntyy ja henkilö- ja tilaresurssien käyttö tehostuu. Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen tarjoaa Salpauksessa niin opetussuunnitelmaperusteisesti opiskeleville kuin näyttötutkintoon valmentautuville opiskelijoille erinomaisia mahdollisuuksia kartuttaa ja syventää ammatillista osaamista aidoissa työelämän tilanteissa. Oppilaitoksen omien toimintojen opinnollistaminen rikastuttaa oppimisympäristöjämme, tarjoaa opiskelijoille uusia pedagogisia vaihtoehtoja sekä antaa mahdollisuuden tehostaa organisaation toimintaa.

Toimintakulttuurin osa-alue

Tavoitteet vuodelle 2017 Toteutuma 2017 2020

Vastuuhenkilö Risto Salmela

Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Mikä on tavoiteltu tila vuonna 2020?

Ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen

• Oppilaitospalvelujen käyttöä oppimisympäristönä lisä-tään ja kehitetään.

• Oppilaitospalveluiden henkilöstön osallistuminen työpaik-kaohjaajakoulutukseen on toteutunut laajana eri palve-luista ja ymmärrys toimintatavan hyödyllisyydestä ja palve-lutoiminnan monipuolisuudesta on parantanut yhteisen ymmärryksen vahvistamista oppilaitosympäristössä.

• Salpauksen toiminnassaan tarvitsemia pal-veluja tuotetaan soveltuvassa määrin osana oppimisprosessia

• Palveluyksiköiden työtehtävien ja tutkinnonosien vastaa-vuuksien kartoitusta jatketaan

• Valmistautuminen ammatillisen koulutuksen lain muutok-seen on lisännyt oppilaitospalveluiden työtehtävien tarkas-telua koulutusaloilla ja yhteistyötä on lisätty (mm. Top It, Kiinteistöpalvelut ja Ravintolapalvelut)

• Salpauksen kaikkien toimintojen hyödyntä-minen oppimisprosessissa on vakiintunut toimintatapa

• Opiskelijoiden tekemä asiantuntijoiden varjostaminen käynnistetään

• Varjostamisen kautta toteutettu työtehtäviin perehdyttä-minen on toiminut tyydyttävästi. Toimintaa olisi lisättävä vertailemalla analyyttisemmin ammattitaitovaatimuksia suhteessa opiskelijapalveluiden työkokonaisuuksiin

• Jokainen työyhteisön jäsen näkee oman toi-mintansa osana oppimisprosessia

Koulutusalojen yh-teistyön vahvistami-nen

• Eri tutkintoihin soveltuvien opintokokonaisuuksien ja tut-kinnonosien yhteistoteutusten käynnistäminen

• Opintokokonaisuuksien yhteistoteutuksia on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2018 alusta Vipusenkadun kampuk-sella kone-ja tuotantotekniikan ja talotekniikan toteutuk-sissa. Kone-ja tuotantotekniikan uusissa työskentelytiloissa toteutetaan esim. ohutlevytyön osaamiskokonaisuuksien yhdistämistä. Lisäksi sähkö-ja automaatioalan opetuksen ja kone-ja tuotantotekniikan automaatiototeutuksien yhdistä-minen saman sisältöiseksi on suunniteltu aloitettavaksi 2018 aikana.

• Ammattitutkintojen tutkinnonosia on yhdistetty esim. kiin-teistönhoito- ja IV-alalla sekä rakennusalan P1 -koulutuk-sien toteutuksiin on yhdistetty kiinteistöalan opiskelijoiden toteutuksia.

• Salpauksessa on yhteisesti toteutettavien opintokokonaisuuksien tarjotin, jolta opis-kelija pystyy joustavasti valitsemaan halua-mansa kokonaisuuden.

• Henkilö- ja tilaresurssien käyttö on tehostu-nut ja osaamisen jakaminen lisääntynyt.

Talousarvion toteutuminen

67

• Loppuvuoden yhdistämistilannetta on viivyttänyt kone-ja tuotantotekniikan muutto ja siihen liittyvät toimenpiteet.

Mittarit

• Salpauksen toiminnoissa suoritetut osaamispisteet • Salpauksen toiminnoissa suoritetut osaamispisteet 5 631 osp

• Salpauksen toiminnoissa suoritetut osaa-mispisteet

2.1.3.3 Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen

Salpauksessa on tavoitteena arvojen mukainen eettinen toiminta ja johtaminen. Eettisen johtamisen piirteitä ovat: oikeudenmukaisuus, laajo-jen kokonaisuuksien hahmotuskyky, vastuunkantokyky, rehellisyys, rohkeus, päämäärätietoisuus, johdonmukaisuus ja onnistunut vuorovaiku-tus. Koko työyhteisö, lähiesimiestyö ja johtaminen vaikuttavat yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamiseen ja toimintaan. Salpauksen arvot ovat: oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne. Salpauksen eettisen johtamisen kulmakivet ovat: vastuullisuus ja tarttuminen, keskustelu ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen, vaikuttavuus ja keskittyminen olennaiseen.

Toimintakulttuurin osa-alue

Tavoitteet vuodelle 2017 Toteutuma 2017 2020

Vastuuhenkilö Jarmo Kröger

Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Mikä on tavoiteltu tila vuonna 2020?

Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Johtaminen

• Eettinen johtaminen omassa työssä; • eettisen johtamisen kulmakivet arkeen

• Johto- ja esimiesorganisaation uudistaminen • toiminnan vakiinnuttaminen

• Yhteisen ymmärryksen ja keskustelukulttuurin vahvistaminen

• Uudistettu johtamisjärjestelmä on kokonaisuudes-saan otettu käyttöön

• Johtamista ja organisaatiota on edelleen kehitetty vastaamaan paremmin muun muassa opiskelija- ja asiakashankintaa

• Reformin toimeenpanon johtaminen yhteisesti sovit-tujen toimintamallien mukaisesti

• Salpauksessa toteutuu eettinen, avoin ja hyvähenkinen joh-taminen.

• Johto näyttää organisaation suunnan sekä työskentelee tu-loksellisesti verkostoissa strategisten tavoitteiden saavutta-miseksi yhdessä henkilöstön kanssa.

Lähiesimiestyö

• Eettinen johtaminen omassa työssä; • eettisen johtamisen kulmakivet arkeen • lähiesimiestyö tasalaatuiseksi • yhteisten pelisääntöjen noudattaminen

• Johto- ja esimiesorganisaation uudistaminen • toiminnan vakiinnuttaminen

• Yhteisen ymmärryksen ja keskustelukulttuurin vahvistaminen

• Lähiesimiestyötä on kehitetty vastaamaan reformin tavoitteita uudistamalla opiskelijatyötoimintojen ja ravintolapalveluiden yhteistyötä

• Lähiesimiestyön toimivuuden arviointia on toteutettu yhdessä esimiesten kanssa

• Lähiesimiesten kanssa on käynnistetty yhteisten foo-rumien uudistaminen yhteisen ymmärryksen ja kes-kustelukulttuurin vahvistamiseksi

• Uudistettujen toiminta-, osaamis- ja henkilöstösuun-nittelupalaverien toteuttaminen

• Toimintamallien kehittäminen ajantasaisen tiedon varmistamiseksi lainsäädännön muutosten vaikutuk-sista yhteisiin toimintamalleihimme

• Lähiesimies toimii ihmisten kanssa eettisen johtamisen mu-kaisesti.

• Ammattitaitoinen lähiesimiestyö mahdollistaa ja tukee hen-kilöstön (myös esimiehen) onnistumisia asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa Salpauksen tavoitteiden mukaisesti.

Talousarvion toteutuminen

68

Työyhteisö

• Arvojen mukaisen toiminnan esiin nostaminen (mm. palautteen, -/+ antaminen ja vastaanotta-minen); arvokeskustelut eri tilanteissa

• Nopean palkitsemisen mallin käyttöönotto • Yhteisen ymmärryksen ja keskustelukulttuurin

vahvistaminen

• Onnistumiskeskustelumallin kehittäminen vuodelle 2018

• Palkitsemis- ja kannustamistapoja arvioitu ja esitetty uusia malleja vuodelle 2018

• Yhdessä henkilöstön kanssa toteutettu uuden luku-vuoden suunnittelu, mikä edistää uusien toimintata-pojen rakentumista sekä yhteisen ymmärryksen ja toimintakulttuurin muodostumista

• Työyhteisössä toimimme kaikki vastuullisesti sekä vahvasti yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin sitoutuen.

• Iloitsemme sekä yksilöiden että koko työyhteisön onnistu-misista ja kannustamme toinen toisiamme.

Mittarit Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn mittarit: Johtamisen onnistuminen 3,23/0,88 Esimiestyön onnistumien 3,57/0,98 Työyhteisön toimivuuden onnistuminen 3,70/0,88

Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn mittarit: J 3,01/1,3 E 3,5/1,13 T 3,63/1,01

Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn mittarit: J 3,25/0,85 E 3,60/0,96 T 3,70/0,85

Talousarvion toteutuminen

69

2.1.4 Henkilöstön koulutussuunnitelman toteuma

Ammatillisen koulutuksen muutokset edellyttävät rohkeaa uudistumista henkilöstön toimin-tatavoissa ja osaamisessa. Toimintaympäristö monipuolistuu ja laajenee mm. teknologian kehityksen ja digitalisaation myötä. Nopeasti muuttuvassa työelämässä vaaditaan entistä laaja-alaisempaa ja joustavampaa osaamista, jolloin oman osaamisen tunnistaminen ja sen suunnitelmallinen kehittäminen (osaamisidentiteetti) nousee entistä tärkeämmäksi. Henkilöstön osaamisia tulee hyödyntää yli opetus- tai toimialojen. Työelämässä tarvitaan kaikkia henkilöstöryhmiä koskien yleisiä osaamisia ja ammattialan spesifiä osaamista. Spesifi osaaminen on suurimmalla osalla Salpauksen henkilöstöä hyvällä tasolla. Kuitenkin esimerkiksi uudistuva opettajuus vaatii osaamisen tarkastelua. Yleisistä osaamista koko henkilöstöllä on tarve lisätä osaamista yhteisölliseen työskentelyyn sekä digi-taalisten ratkaisuiden hyödyntämiseen. Henkilöstösuunnittelua on uudistettu vuonna 2017 painopisteen ollessa toiminnan muutok-sessa ja henkilöstön osaamisen varmistamisessa. Henkilöstösuunnittelussa korostuu työyh-teisön yhteisen tavoitteen kuvaaminen, tarvittavan osaamisen tunnistaminen ja siten yksilö-kohtaisen osaamisen varmistamisen tarpeet. 1. Opetushenkilöstön osaamisen varmistaminen Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen varmistamisen tarpeet kohdentuivat uudistuneiden pedagogisten toimintamallien kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen sekä uudistuneiden oppi-misratkaisujen kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen. Ammatillisen koulutuksen muutos on edellyttänyt opetus- ja ohjaushenkilöstöltä yhteisölli-sen oppimisen pedagogiikan kehittämistä, jota on otettu haltuun muun muassa lisäämällä yhteistä aikaa suunnittelulle ja yhteiselle keskustelulle, projektioppimisen periaatteita hyö-dyntäen sekä 70-20-10-mallin mukaisesti vertaisoppimisen keinoin. Substanssiosaamisen varmistaminen on huomioitu onnistumiskeskusteluiden mukaisesti. Vuoden 2017 aikana henkilöstöä on kannustettu oman osaamisidentiteetin vahvistamiseen. Opetushenkilöstö on osallistunut erilaisiin reformin muutoksiin tähtääviin koulutuksiin, val-mennuksiin ja webinaareihin. Salpauksen kehittämishankkeet ovat olleen tärkeä kehittämis-työn väline. Hankkeissa on kehitetty mm. opetushenkilöstön arviointiosaamista. Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen varmistamisessa digitaalisuus ja erilaiset sähköiset oppimisympäristöt ovat edelleen edellyttäneet Salpauksen digitaalisen välineistön haltuun-ottoa ja digitaalisen oppimateriaalin hyödyntämistä opetuksen toteuttamisessa. Painotus osaamisessa on siirtynyt erityisesti digitaalisoituihin toimintamalleihin. Vuoden 2017 loppu-puolella osaamisen varmistaminen fokusoitui ammatillisen koulutuksen uuden lainsäädän-nön mukaisiin muutoksiin. 2. Muun henkilöstön osaamisen varmistaminen Muun henkilöstön osaamisen varmistaminen keskittyi erityisesti oman ammattialan erityis-osaamisen vahvistamiseen sekä ohjausosaamisen vahvistaminen oppilaitoskontekstissa. Toi-

Talousarvion toteutuminen

70

mintamalleissa on vahvasti hyödynnetty osaamisen varmistaminen 70-20-10 mallia. Salpauk-sen oppilaitospalvelujen toimintaa on edelleen kehitetty toimimaan lähempänä opetus- ja koulutuspalveluja, mikä on edellyttänyt muun henkilöstön ohjausosaamisen vahvistamista. Henkilöstö on hankkinut substanssiosaamista oman onnistumiskeskustelunsa tavoitteiden mukaisesti. 3. Esimiesten osaamisen varmistaminen

Esimiesten osaamisen varmistamisen keskeisenä teemana on vuonna 2017 ollut Esimiesten osaaminen strategian viestimisessä ja toiminnan johtamisessa oppilaitoskontekstissa. Eetti-nen johtaminen esimiestyössä on toiminnan kantava teema. Esimiehet ovat osallistuneet strategisten kehitysohjelmien ja toimintakulttuurin vahvistamisen tavoitteiden laadintaan ja toteuttamiseen. Vuoden 2017 aikana esimiehet ovat olleet keskeisessä roolissa edistettäessä lainsäädännön muutoksiin vastaamista yhdessä henkilöstön kanssa. Esimiesten yhteisöllistä työskentelyä ja yhteisen ymmärryksen rakentamista on kehitetty arvioimalla esimiesten yh-teisiä foorumeja ja jäsentämällä niiden toimintaa uudelleen. Salpauksen johtamisjärjestelmää on niin ikään edelleen muutettu tarpeelliseksi tunnisteluilta osin vastaamaan toiminnan tavoitteita. Tätä työtä on jatkettu toteuttamalla esimiestoimin-taa arvioiva yhteiskehittämispäivä esimiesten kanssa. Myös yhteisen ymmärryksen vahvista-mista varten on luotu uusia menetelmiä ottamalla käyttöön muun muassa säännölliset esi-mieswebinaarit ajankohtaisen tiedon jakamiseksi. 4. Koko henkilöstön osaamisen varmistaminen Koko henkilöstön oman osaamisen tunnistaminen ja tiedostaminen, eli oman osaamisidenti-teetin tunteminen korostuu, sillä vastuu omasta osaamisesta on ensisijaisesti jokaisella itsel-lään. Tavoiteltaessa mahdollisimman joustavaa ja laajasti hyödynnettävää osaamisen hyö-dyntämistä, luotiin osaamisidentiteetin vahvistamiseksi oman osaamisen ennakointimalli. Koko Salpauksen henkilöstöä kannustettiin onnistumiskeskusteluiden yhteydessä ottamaan itselleen uusi digitaalinen työtapa käyttöön. Henkilöstön digitaalisten työ- ja toimintatapojen kehittämiseksi sekä siihen liittyvän osaamisen varmistamiseksi luotiin uudenlainen 70-20-10 –malliin pohjautuva valmennusmalli. Valmennusmalli perustuu itseohjautuvuuteen ja sitä voi tehdä ajasta ja paikasta riippumattomasti. Uudenlainen valmennusmalli otettiin vaihtelevalla innolla vastaan, ja mallia jatkokehitetään. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön myös osaa-mismerkit, joiden kehittämistä ja käyttöönottoa ja laajentamista jatketaan myös tulevaisuu-dessa.

Talousarvion toteutuminen

71

2.1.5 Tuloskortti

Työelämän kumppanuuksia ja verkostoja vahvistamalla sekä pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksella vaikutamme seuraavien tulosten kehitykseen ja taloudellisen perustan vahvistamiseen

Tavoiteltavat tulokset yks. TP 2016 TA 2017 TP2017 Poikkeama-%TA2017-TP2017

Muutos-%TP2016-TP2017

Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (ammatil l inen peruskoulutus) hakijat / aloituspaikat 1,08 1,07 1641/1589=1,03 -4 -5

Suoritetut tutkinnot lkm 2 671 2 395 2 431 2 -9- ammatil l iset perustutkinnot lkm 1378 1 100 1 355 23 -2- näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot lkm 552 650 434 -33 -21- näyttötutkintona suoritetut ammattitutkinnot lkm 311 350 233 -33 -25- näyttötutkintona suoritetut erikoisammattitutkinnot lkm 342 270 375 39 10- yo-tutkinnot lkm 88 25 34 36 -61

Opinnoista eroaminen (ammatil l inen peruskoulutus) % 15,4 12,0 16,2 4 1

- positi ivinen/negatiivinen eroaminen % 6,5/8,9 6,0/6,0 7,4/8,8 4/2,8 1/0Läpäisy (ammatil l inen peruskoulutus) % 65,9 65,5 63,3 -2 -3- suoritetut perustutkinnot/aloittaneet lkm 1378/1985 1157/1766 1123/1781

Oppisopimuskoulutuksen purku (perustutkinnot) % 11,3 9,0 8,5 -1 -3

- positi ivinen/negatiivinen purku % 7,9/3,4 7/2 5,6/2,9 1,4/0,9 2,3/0,5Läpäisy (oppisopimuskoulutus, perustutkinnot) % 55,6 56,0 48,9 -7 -7- suoritetut perustutkinnot/aloittaneet lkm 169/304 160/287 139/284

VALMA-koulutuksen jälkeen ammatil l iseen koulutukseen sijoittuminen % 78,0 75,0 93,0 24 19Jatko-opintoihin sijoittuminen, amk+yliopisto (ammatil l inen peruskoulutus)*) % 4,0 3,5 -

Valmistuneiden työll istyminen (ammatil l inen peruskoulutus) % 62,0 61,0 60,2** -1 -2*) Ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli muuttui 1.1.2018, joten aiemmin käytössä olleen tuloksellisuusrahoituksen osana seurattua jatko-opintoihin sijoittumista ei enää raportoitu

**) Pohjautuu Tilastokeskuksen Sijoittumispalvelun tilastoon vuoden 2015 lopun tilanteesta

Toimintakulttuuria vahvistamalla vaikutamme seuraavien tulosten kehitykseen

Tavoiteltavat tulokset yks. TP 2016 TA 2017 TP2017 Poikkeama-%TA2017-TP2017

Muutos-%TP2016-TP2017

Johtamisen onnistuminen***ka /

keskihajonta 3,28/1,01 3,23/0,88 3,01/1,3

Lähiesimiestyön onnistuminen*** ka / keskihajonta 3,67/1,00 3,57/0,98 3,5/1,13

Työyhteisön toimivuuden onnistuminen*** ka / keskihajonta 3,63/0,97 3,70/0,88 3,63/1,01

Salpauksen toiminnoissa työssäoppien suoritetut osaamispisteet osaamispisteet 2850 5 500 5 631 2 98

***) TP2016 tulokset ovat vuonna 2015 toteutetun Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tuloksia. Kyselyä ei toteutettu vuonna 2016.

Taloudellisesta perustasta huolehtimalla vaikutamme seuraavien tulosten kehitykseen

Tavoiteltavat tulokset yks. TP 2016 TA 2017 TP2017 Poikkeama-%TA2017-TP2017

Muutos-%TP2016-TP2017

Henkilöstökulut € 42 038 070 34 937 699 34 234 566 -2 -19

osuus toimintatuotoista % 53,5 56,4 51,7 -8 -3

Palvelujen ostot € 12 547 028 10 668 811 11 261 942 6 -10

josta opetus- ja koulutuspalvelujen ostot € 3 907 587 3 439 704 3 777 773 10 -3

Toimitilakustannukset € 14 040 020 14 666 736 12 374 153 -16 -12

osuus toimintatuotoista % 17,9 23,7 18,7 -21 5

Vuosikate € 11 362 356 5 596 199 9 299 709 66 -18

Til ikauden tulos € 1 549 367 -3 439 901 918 423 -127 -41

Kertynyt yli-/ali jäämä € 22 489 014 13 524 691 22 809 324 69 1

Lainapääoma € 588 000 8 632 832 8 632 832 0 1 368

Lainanhoitokate t.luku 2,4 16,6 28,5 71 1 088

Kassavarat 31.12. € 15 422 042 8 719 111 18 853 370 116 22Kassavarojen ri ittävyys pv 66 42 94 126 42

Talousarvion toteutuminen

72

2.1.6 Tulosanalyysi vuoden 2017 toiminnasta

Tulosanalyysissä kuvataan tuloskorttimittareiden toteumaa. Tuloskortti on kohdassa 2.1.5. Työelämän kumppanuuksia ja verkostoja vahvistamalla sekä pedagogiikan ja oppimisrat-kaisujen muutoksella vaikutamme seuraavien tulosten kehitykseen Yhteishaussa ammatillisen peruskoulutuksen ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloi-tuspaikkoihin (1,03 ensisijaista hakijaa/aloituspaikka) väheni edelliseen vuoteen (1,08 ensisi-jaista hakijaa/aloituspaikka) verrattuna. Tähän vaikuttaa mm. se, että peruskoulun päättävän ikäluokan koko on hieman pienentynyt alueella. Toisaalta lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen keskinäinen vetovoima vaihtelee vuosittain jonkin verran. Ammatillisen koulu-tuksen valtakunnalliset rahoitusleikkaukset voivat osaltaan vaikuttaa koulutuksen vetovoi-maan. Erityisen vetovoimaisia olivat autoalan, hiusalan, kauneudenhoitoalan, musiikkialan, nuoriso- ja vapaa-aika-alan, sirkusalan, sähkö- ja automaatiotekniikan, tieto- ja viestintätekniikan pe-rustutkinnot sekä käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon kultasepän osaamisala. Sen si-jaan hevostalouden, hotelli-, ravintola- ja cateringalan, kalatalouden, kone- ja metallialan, puualan sekä verhoilu- ja sisustusalan perustutkintoihin oli selkeästi aloituspaikkoja vähem-män ensisijaisia hakijoita. Tekniikan alan tutkintojen vetovoimassa on suurta vaihtelua. Tek-niikan alojen vetovoimaa vahvistaa mm. Lahden Vipusenkadun kampuksen uudistaminen. Myös valtakunnallisesti on käynnissä vetovoimaa vahvistavia toimenpiteitä mm. kone- ja me-tallialalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Vuonna 2017 suoritettiin yhteensä 2 431 tutkintoa, mikä on jonkin verran vähemmän kuin edellisenä vuotena (2 671 tutkintoa). Suoritettujen ammatillisten perustutkintojen määrä

Toiminnan ohjauksessa käytettävät perusmittarit

Tavoiteltavat tulokset yks. TP 2016 TA 2017 TP2017 Poikkeama-%TA2017-TP2017

Muutos-%TP2016-TP2017

Opiskelijamäärä (yksikköhintarahoitus) lkm 6 576 6 373 6 279 -1 -5

- ammatil l inen koulutus ka 7/5 lkm 5 178 5 090 5 027 -1 -3

- lukiokoulutus ka 7/5 (lukio si irtynyt Lahden kaupungil le 1.8.2016) lkm 84- oppisopimuskoulutus ka 6/6 lkm 1 314 1 283 1 252 -2 -5

Opiskelijamäärä valtionavustuksella toteutettavassa koulutuksessa: Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen

lkm 104 80 146 83 40

Aikuiskoulutuksen (ei yksikköhintarah.) opiskeli jatyöpäivät**** lkm 175 063 180 000 148 868 -17 -15Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) lkm 8 957 9 000 8 190 -9 -9Aikuiskoulutuksen opisk. työpvt muutettuna opisk. työvuosiksi lkm 769 820 669 -18 -13Toimintatuotot € 78 627 130 61 914 018 66 169 766 7 -16

Toimintakulut € 67 195 626 56 064 819 56 689 202 1 -16

Tytäryhtiölle myytävä alihankintapalvelu € 2 624 116 1 648 711 -37

Irtaimistoinvestoinnit € 702 440 1 926 600 1 027 067 -47 46

Kiinteistöinvestoinnit (brutto) € 12 337 317 15 225 000 13 860 960 -9 12Salpauksen käytössä olevien ti lojen kokonaismäärä m2 106 663 107 712 103 000 -4 -3

Opetushenkilöstön kelpoisuus % 93,8 95,1 95,3 0 2

Henkilötyövuodet htv 741,8 668,0 633,0 -5 -15- Opetus- ja ohjaushenkilöstö htv 460,6 418,0 379,9 -9 -18- Muu henkilöstö htv 226,4 201,0 202,4 1 -11- Esimiehet htv 54,8 49,0 50,8 4 -7

**** Aikuiskoulutuksen arviohin otettu mukaan myös yhtiön kautta kulkeva koulutus

Talousarvion toteutuminen

73

(1789 tutkintoa) väheni jonkin verran edelliseen vuoteen (1930 tutkintoa) verrattuna ja las-kua oli lähinnä näyttötutkintona suoritettujen perustutkintojen määrässä. Suoritettujen am-mattitutkintojen määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna ja tähän merkittävin syy on se, että työ- ja elinkeinoelämä arvostaa erikoisammattitutkintoja. Niiden määrä kasvoi edelleen. Viime vuosina erityisen suosittuja ovat olleet tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto ja joh-tamisen erikoisammattitutkinto.

Kuva 4. Vuosina 2015–2017 suoritetut ammatilliset perustutkinnot, ylioppilastutkinnot sekä näyttötutkintona suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Seuraavassa taulukossa 1 on esitetty suoritettujen ammatillisten perustutkintojen (ammatilli-nen peruskoulutus) jakautuminen tutkinnoittain vuosina 2015–2017.

Talousarvion toteutuminen

74

Taulukko 1. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettujen ammatillisten perustutkintojen määrä vuosina 2015–2017

Valmistuneet 2015 (lkm)

Valmistuneet 2016 (lkm)

Valmistuneet 2017 (lkm)

1. Humanistinen ja kasvatusala 25 24 18Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 25 24 18

2. Kulttuuriala 164 139 171Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 17 18 17Kuvallisen ilmaisun perustutkinto 25 7 0Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 92 96 111Musiikkialan perustutkinto 13 18 25Sirkusalan perustutkinto 17 0 18

3. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 176 137 140

Liiketalouden perustutkinto 176 137 1404. Luonnontieteiden ala 14 17 18

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 14 17 18Tietojenkäsittelyn perustutkinto 0 0 0

5. Tekniikan ja liikenteen ala 617 565 554Autoalan perustutkinto 48 41 59Elintarvikealan perustutkinto 29 41 43Kiinteistöpalvelujen perustutkinto 18 7 3Kivialan perustutkinto 0 0 0Kone- ja metallialan perustutkinto 77 80 52Laboratorioalan perustutkinto 24 20 19Logistiikan perustutkinto 67 55 69Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto 3 9 5Pintakäsittelyalan perustutkinto 9 20 10Puualan perustutkinto 13 12 9Rakennusalan perustutkinto 94 96 81Suunnitteluassistentin perustutkinto 21 0 0Sähköalan perustutkinto 0 0 0Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 98 77 83Talotekniikan perustutkinto 28 21 43Teknisen suunnittelun perustutkinto 0 7 15Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 9 3 0Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto 33 46 30Turvallisuusalan perustutkinto 28 21 24Vaatetusalan perustutkinto 0 0 0Veneenrakennuksen perustutkinto 2 0 0Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto 16 9 9

6. Luonnonvara- ja ympäristöala 96 80 93Hevostalouden perustutkinto 30 11 20Kalatalouden perustutkinto 5 5 7Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto 20 15 13Maatalousalan perustutkinto 41 49 53Puutarhatalouden perustutkinto 0 0 0

7. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 213 247 216Hiusalan perustutkinto 45 29 33Kauneudenhoitoalan perustutkinto 24 34 29Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 144 184 154

8. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 212 169 145Catering-alan perustutkinto 0 0 0Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto 0 0 0Hotelli- ja ravintola- ja catering-alan perustutkinto 171 123 109Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 2 4 1Matkailualan perustutkinto 39 42 35

Koulutuskeskus Salpaus yhteensä 1517 1378 1355

Talousarvion toteutuminen

75

Ammatillisesta peruskoulutuksesta eronneiden osuus (16,2 %) kasvoi vuoden 2016 tilantee-seen verrattuna (15,4 %). Negatiivisten erojen määrä (8,8 %) säilyi samalla tasolla edelliseen vuoteen (8,9 %) verrattuna. Yleisin negatiivisten erojen syy on, että opiskelija katsotaan eronneeksi (122 opiskelijaa vuonna 2017). Tämä eron syy merkitään silloin, kun opiskelijaan ei useista yrityksistä huolimatta saada yhteyttä. Toiseksi yleisin negatiivisten erojen syy oli motivaation puute (101 opiskelijaa vuonna 2017). Motivaation puutteesta johtuvien erojen vähentämiseksi on edelleen kehitettävä joustavia siirtymiä tutkinnosta toiseen. Toisaalta on muistettava, että motivaation puutteen taakse voi kätkeytyä jokin muu syy kuin se, jonka opiskelija haluaa tuoda julki. Positiivisten erojen osuus (7,4 %) on hieman lisääntynyt edelliseen vuoteen (6,5 %) verrat-tuna. Positiivisten erojen merkittävin syy on se, että opiskelija on siirtynyt Salpauksen sisällä suorittamaan toista tutkintoa (139 opiskelijaa vuonna 2017). Lisäksi oppisopimuskoulutuk-seen on siirtynyt 21 opiskelijaa. Yhteishaun valintaperusteiden muutoksen myötä ammatilliseen koulutukseen hakeutuu en-tistä enemmän niitä opiskelijoita, joiden opiskeluvalmiudet ovat heikot ja jotka tarvitsevat erityisen paljon tukea opinnoissa. Lisäksi ammatilliseen koulutukseen hakeutuu entistä enemmän opiskelijoita, joilla on erilaisia terveydellisiä tai sosiaalisia ongelmia, jotka vaikeut-tavat opintojen suorittamista. Ammatillisissa opinnoissa menestymiseen vaikuttaa merkittä-västi aiempi opintohistoria, peruskoulussa opitut luku-, kirjoitus- ja matemaattiset taidot sekä sosiaaliset taidot ja nuorilla opiskelijoilla kodin tuki. Suomen hallituksen toimeenpanemat säästötoimenpiteet ja leikkaukset vähentävät merkit-tävästi ammatillisen koulutuksen resursseja, mikä näkyy myös opetuksessa ja ohjauksessa. Varmistaaksemme riittävän opetuksen ja ohjauksen määrän, meidän on muutettava ja kehi-tettävä merkittävästi toimintatapojamme, erityisesti opetus- ja ohjauskäytäntöjä. Henkilö-kohtaista ohjausta tulee kohdentaa kunkin opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Osa opiskelijoista pystyy etenemään opintopolulla vähäisemmällä ohjauksella, kun taas osa opis-kelijoista tarvitsee paljon tukea ja ohjausta opintojen etenemisessä. Salpauksessa ohjaus- ja tukipalveluja on tarjolla kaikille opiskelijoille. Eri kampuksilla/aloilla on tarjolla pajatoimintaa, jolla voidaan tukea myös eroamisvaarassa olevia opiskelijoita. Pa-joissa opiskelijoita ohjataan yksilöllisesti opintojen jatkamiseen ja ammatillisen tutkinnon loppuun suorittamiseen. Salpaus on vuosien mittaan kehittänyt erilaisia yhteistyömuotoja perusopetuksen kanssa. Yhteistyön yksi keskeinen tavoite on tukea perusopetuksen opintojen ohjausta ja varmistaa, että mahdollisimman moni peruskoulun päättävä nuori löytää itselleen sopivimman alan. Tämä vähentää opintojen alkuvaiheessa tapahtuvia eroamisia. Yhteistyömuotoja perusope-tuksen kanssa tulee edelleen kehittää. Tärkeää on lisätä peruskoululaisten työelämään ja koulutukseen tutustumista sekä huolehtia siitä, että perusopetuksen opetus- ja ohjaushenki-löstöllä on ajantasainen tieto ammatillisen koulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista. Syksyllä 2017 uudet opiskelijat aloittivat opinnot ennen opintojaan jatkavia opiskelijoita. Por-rastetun aloituksen tavoitteena oli tukea opintojen henkilökohtaistamista ja tarvittavien tuki-toimien suunnittelua ja toteutusta heti opintojen alusta alkaen. Aloituksen porrastus rau-hoitti koulun aloitusta ja antoi mahdollisuuden tutustua aiempaa paremmin aloittaviin opis-kelijoihin. Myös uusien opiskelijoiden ryhmäyttämiseen ehdittiin panostamaan ja erityiset tukitoimet saatiin käynnistettyä nopeammin.

Talousarvion toteutuminen

76

Taulukko 2. Vuosina 2015–2017 ammatillisesta peruskoulutuksesta eronneet koulutusaloittain (% ja lkm) Nuorten ammatillisen peruskoulutuksen läpäisy eli kolmessa ja puolessa vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (63,3 %) laski edelliseen vuoteen (65,9 %) verrattuna. Jatkossa nykyiseen laskentatapaan perustuva läpäisyaste ei ole enää relevantti mittari. Vuo-den 2018 alusta voimaan astunut ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö korostaa aiem-paa voimakkaammin henkilökohtaisia opintopolkuja, joiden suorittamiselle ei ole tarkoituk-senmukaista asettaa yhtenäistä ajallista tavoitetta. Läpäisyasteessa on selkeää vaihtelua koulutusalojen välillä, mikä ilmenee taulukosta 2. Toisaalta eri vuosien välillä on myös vaihtelua koulutusalan sisällä. Osa vaihtelusta on luon-nollista opiskelijajoukon vaihtelusta johtuvaa, mutta kaikilla aloilla on tärkeää edelleen kehit-tää ohjausta ja tukea.

Taulukko 3. Läpäisy (%) ja suoritetut tutkinnot/aloittaneet (lkm) koulutusaloittain Vuonna 2017 voimassaolevista oppisopimuksista (perustutkinnot) purkautui 8,5 % ja purkau-tuneiden oppisopimusten osuus väheni edelliseen vuoteen (11,3 %) verrattuna. Suurin osa oppisopimusten purkautumisista oli positiivisia, mikä tarkoittaa sitä, ettei purkautuminen johtunut oppilaitoksen toiminnasta. Positiivisten purkujen taustalla oli mm. työpaikan vaihto ja muutokset yrityksessä.

Eronneet 2015 (%)

Eronneet 2015 (lkm)

Eronneet 2016 (%)

Eronneet 2016 (lkm)

Eronneet 2017 (%)

Eronneet 2017 (lkm)

Humanistinen ja kasvatusala 20,5 14 16,6 10 12 8Kulttuuriala 10,8 49 13,7 57 14,2 50Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 12,6 63 8,0 39 9,1 47Luonnontieteiden ala 23,3 15 6,0 4 7 5Tekniikan ja liikenteen ala 12,3 238 17 311 15,4 267Luonnonvara- ja ympäristöala 18,8 55 15,4 45 24,3 72Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 11,7 91 15,5 120 19,1 128Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 18,2 99 19,7 92 22,3 90Koulutuskeskus Salpaus yhteensä 13,5 624 15,4 678 16,2 667

Talousarvion toteutuminen

77

Kuva 5. Oppisopimuskoulutuksen purku (perustutkinnot) vuosina 2013–2017 Oppisopimuskoulutuksessa läpäisy oli 48,9 % ja läpäisy heikkeni edelliseen vuoteen verrattu-na (55,6 %). Läpäisyyn vaikutti mm. aiempina vuosina purkautuneiden oppisopimusten melko suuri määrä. Läpäisyyn vaikuttavat monet sellaiset seikat, joihin koulutuksenjärjestäjä ei pysty vaikuttamaan, kuten työpaikoilla tapahtuvat muutokset ja työsuhteiden irtisanomi-set.

Kuva 6. Oppisopimuskoulutuksen (perustutkinnot) läpäisy vuosina 2013–2017 Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen pohjautuu Tilastokeskuksen Si-joittumispalvelun tilastoon, joka kuvaa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2012–31.7.2015 suorittaneiden pääasiallista toimintaa vuoden 2015 lopussa (vuoden kaksi vii-meistä viikkoa). Vuoden 2015 lopussa 60,2 % ammatillisen perustutkinnon suorittaneista oli työllisiä tai työllisiä opiskelijoita. Työllistyminen oli hieman heikentynyt vuoden 2014 tilan-teeseen verrattuna (62 %). Työttöminä vuoden 2015 lopussa oli 21 % tutkinnon suoritta-neista, mikä on saman verran kuin vuoden 2014 lopussa. Työllistymisessä on selkeitä tutkin-tokohtaisia eroja. Erityisen hyvin työllistyivät hevostalouden, hiusalan, hotelli-, ravintola- ja catering-alan, kauneudenhoitoalan, kotityö- ja puhdistuspalvelualan, liiketalouden, logistii-kan, maatalousalan, matkailualan, muovi- ja kumitekniikan, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauk-sen, sosiaali- ja terveysalan sekä turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneet. Tilastotiedon tulkinnassa on huomioitava se, että alojen välillä on eroa työllistymisessä vuoden kahden vii-meisen viikon ajalla.

Talousarvion toteutuminen

78

Vuoden 2017 tuloskortissa tavoitteeksi oli asetettu, että vähintään 3,5 % ammatillisen perus-tutkinnon suorittaneista siirtyy jatko-opintoihin. Tavoite on asetettu ammatillisen peruskou-lutuksen tuloksellisuusrahoituksen pohjalta. Ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistui vuo-den 2018 alusta ja samalla aiemmin käytössä ollut tuloksellisuusrahoitus poistui käytöstä. Tämän vuoksi jatko-opintoihin sijoittumisen toteumaa ei pystytä raportoimaan tulokselli-suusrahoitukseen pohjautuen. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA) suoritti yhteensä 83 opiskelijaa. Koulutuksen suorittaneista 93 % sai opiskelupaikan tutkintoon johtavassa amma-tillisessa koulutuksessa. Suurin osa (73 %) VALMA-koulutuksen suorittaneista siirtyi Salpauk-seen suorittamaan ammatillista perustutkintoa. Toimintakulttuuria vahvistamalla vaikutamme seuraavien tulosten kehitykseen Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tuloksia hyödynnetään Salpauksen yhteisen toimintakult-tuurin vahvistamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Kyselyn sisällössä ovat vahvasti mukana arvomme: oppimisen rohkeus, tekemisen ilo, reilu asenne. Kyselyssä tarkastellaan johtamista sekä työhyvinvointia seitsemän teeman kautta. Teemoja ovat: johtaminen ja organisaatio, lähiesimiestyö, oma työ ja oman työn kehittäminen, terveys ja työkyky, osaaminen, oppimi-nen ja uudistuminen, motivaatio ja sitoutuminen sekä vuorovaikutus ja viestintä. Tarkaste-lunäkö-kulmia teemoissa on kolme: yksilötaso, työyhteisötaso ja organisaatiotaso. Vuoden 2017 kyselyn tulosten osalta on todettavissa, että tarkasteltuna vastausten kes-kiarvo-ja tulokset ovat melko hyvällä tasolla. Keskiarvovertailu vuoden 2015 tilanteesta ei poikkea merkittävästi. Huomionarvoista on kuitenkin se, että tulosten keskihajonta osoittaa vaihtelua siinä, miten tarkastelussa olleita asioita on koettu henkilöstön osalta. Esimiehet ovat käsitelleet kyselyn tuloksia yhdessä henkilöstönsä kanssa ja kirjanneet kehit-tämiskohteita oman työyhteisönsä osalta. kehittämiskohteiden teemoissa ovat nousseet esille erityisesti yhteisen suunnitteluajan varaaminen ja hyödyntäminen, alojen välinen yhtei-nen toiminta, kehittämistoiminta pedagogiikkaan keskittyen sekä yhteisten toimintamallien kehittäminen siten, että kaikilla on selkeä kuva tavoitteista ja toiminnasta. Edellä kuvattujen kehittämiskohteiden lisäksi kyselyn perustella jatketaan tehtävä- ja vastuujakojen selkiyttä-mistä ja johtamisen ja esimiestyön kehittämistä. Yksi toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alue on koulutusalojen ja ammattiryhmien välisen yhteistyön lisääminen. Tähän liittyy tavoite lisätä opiskelijoiden työssäoppimista Salpauksen toiminnoissa mm. kiinteistö-, ravitsemis- ja tietohallintopalveluissa sekä johtamis- ja kehittä-mispalveluissa. Vuonna 2017 eri toiminnoissa suoritettiin yhteensä 5631 osaamispistettä. Toteuma lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna (2850 osaamispistettä). Toiminnan ohjauksessa käytettävät perustietomittarit Aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivien määrä väheni edellisvuoteen verrattuna 15 %, mikä johtui erityisesti työvoimakoulutuksen vähentymisestä. Työvoimakoulutuksen hankinnat val-takunnallisesti vähenivät, johon vaikutti osaltaan se, että ammatillisen koulutuksen reformin myötä tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus siirtyi työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Tarkastelujakson aikana työttömien on ollut mahdollista hakeutua omaehtoisesti kokopäi-väopiskelijaksi ja opiskella TE-toimiston tarveharkinnalla työttömyysajan etuudella (työttö-myyspäiväraha tai ansiosidonnainen päiväraha). Näiden omaehtoisesti työttömyysajan etuu-della opiskelevien suorituksista kertyi vuonna 2017 yhteensä 551 opiskelijatyövuotta (104

Talousarvion toteutuminen

79

621 opiskelijapäivää). Näin ollen työttömien henkilöiden suorittamien opintojen kokonais-määrä on jopa hieman kasvanut. Työvoimakoulutuksen toteuma ylitti ennusteen lukeman, mutta opiskelijamäärä ei toteutu-nut suunnitellusti kaikissa koulutuksissa. Etenkin rajatulle kohderyhmälle, kuten nuorille ja pitkäaikaistyöttömille suunnatut koulutukset kärsivät opiskelijoiden vähyydestä. Vuodelle 2018 työvoimakoulutuksen painopiste on edelleen ammattitaidon kehittämisessä sekä tutkintotavoitteisen että ammattitaitoa lisäävän ja syventävän koulutuksen osalta. Ta-voitteena on saavuttaa työpaikan edellyttämä ammattitaito suorittamalla osatutkinto tai muu työpaikan osaamisvaatimus. OKM:n ammatillisen lisäkoulutuksen toteuma ylitti euromääräisenä talousarviotavoitteen. Mahdollisuuksia olisi ollut vieläkin parempaan, sillä rahoituksesta pystyttiin hyödyntämään 96,5 %. Reformin tuoma rahoitusuudistus yksinkertaistaa lisäkoulutukseen varattavan rahoi-tuksen käyttöä, kun rahoituksen ryhmäjako poistuu ja antaa siten koulutuksen järjestäjälle vapaammat kädet päättää rahoituksen kohdistamisesta. Salpaus sai laajennetun oppisopimuskoulutustehtävän ja myy tutkintokoulutusta ulkopuoli-sille koulutuksen järjestäjille. Oppisopimuskoulutuksen rahoitus on ollut laskeva ja sen myynti on ollut lievästi laskeva. Toisaalta opiskelijapäiviä oppilaitoksessa kertyy vähemmän erikoisammattitutkinnoissa kuin alemmissa tutkinnoissa, joten se saattaa selittää pitkälti vuoden 2017 alemman opiskelijatyöpäiväkertymän. Henkilöstökoulutuksen osalta tavoitteet saavutettiin talousarviotasolla. Tutkintotavoitteisen henkilöstökoulutuksen ylitys vastasi ei-tutkintotavoitteisen koulutuksen alitusta. Osatut-kinto-tavoitteisen henkilöstökoulutuksen vahvistumista voidaan pitää positiivisena asiana, sillä siitä voi seurata kiinnostus suorittaa tutkinto loppuun työn ohella. Se ei kuitenkaan ko-konaan poista sitä, että ammattitaitoa syventävän ja täydentävän koulutuksen myynti oli pettymys useimmilla koulutusaloilla.

Kuva 7. Aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät (ei yksikköhintarahoitteinen koulutus) vuosina 2013–2017 Muodollisesti kelpoisen opetushenkilöstön osuus (95,3 %) on hyvällä tasolla ja on kasvanut hieman edelliseen vuoteen verrattuna (93,8 %). Muodollisesti kelpoisten opettajien osuus on lisääntynyt mm. määräaikaisen ei-kelpoisen henkilöstömäärän vähentyessä. Opettajakoulu-tusta järjestetään edelleen yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillisen opetta-jakorkeakoulun kanssa alueellisina koulutusryhminä.

Talousarvion toteutuminen

80

Taloudelliseen perustaan liittyviä tuloksia esitellään kohdassa tilikauden tuloksen muodostu-minen. Henkilöstötunnuslukuja ja henkilöstötyön toimenpiteitä kuvataan laajemmin Salpauk-sen henkilöstökertomuksessa.

2.2 Käyttötalouden toteutuminen

(1000 €) vuonna 2017

Meno-/tulolaji Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeamamuutokset muutosten

jälkeen

TULOT

Myyntituotot 58 856 58 856 58 466 -390Maksutuotot 116 116 92 -24Tuet ja avustukset 1 318 1 318 2 887 1 568Vuokratuotot 1 623 1 623 4 525 2 902Muut tuotot 200 200Valmistus omaan käyttöön

YHTEENSÄ TULOT 61 914 61 914 66 170 4 256

MENOT

Palkat 26 871 26 871 26 700 -172Sosiaalivakuutusmaksut 8 066 8 066 7 790 -276Henkilöstökorvaukset -255 -255Asiakaspalvelujen ostotMuiden palvelujen ostot 10 669 10 669 11 262 593Aineet, tarvikkeet ja tavarat 7 122 7 122 7 280 158Varastojen muutos -374 -374 99 473Tuet ja avustukset 899 899 1 015 117Vuokramenot 1 552 1 552 1 445 -107Verot 936 936 1 399 463Muut kulut 324 324 -46 -370

YHTEENSÄ MENOT 56 065 56 065 56 689 624

NETTO 5 849 5 849 9 481 3 631

Poistot 9 036 9 036 9 984 948

Talousarvion toteutuminen

81

2.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (1000 €) vuonna 2017

Päijät-Hämeen koulutuskonserni Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeamamuutokset muutosten

(ulkoiset) jälkeen

Toimintatuotot 61 914 - 61 914 66 170 4 256 Myyntituotot 58 856 - 58 856 58 466 Maksutuotot 116 - 116 92 Tuet ja avustukset 1 318 - 1 318 2 887 Vuokratuotot 1 623 - 1 623 4 525 Muut toimintatuotot - - - 200

Valmistus omaan käyttöön - - - - -

Toimintakulut - 56 065 - - 56 065 - 56 689 - 625 Henkilöstökulut - 34 938 - - 34 938 - 34 235 Asiakaspalvelujen ostot - - - - Muiden palvelujen ostot - 10 669 - - 10 669 - 11 262 Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana - 7 122 - - 7 122 - 7 280 Varaston muutos 374 - 374 - 99

Tuet ja avustukset - 899 - - 899 - 1 015 Vuokrakulut - 1 552 - - 1 552 - 1 445 Muut toimintakulut - 1 259 - - 1 259 - 1 353

Toimintakate 5 849 - 5 849 9 480 3 631

Korkotuotot 35 - 35 25 Muut rahoitustuotot - - - 62 Korkokulut - 270 - - 270 - 252 Muut rahoituskulut - 18 - - 18 - 17

Vuosikate 5 596 - 5 596 9 300 3 703

Poistot käyttöomaisuudesta - 9 036 - - 9 036 - 7 980 Kertaluonteiset poistot - - - - Arvonalentumiset - - - - 2 004 Satunnaiset tuotot - - - 1 639 Satunnaiset kulut - - - - 36

Tilikauden tulos - 3 440 - - 3 440 918 4 358

Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) 574 - 574 - 7 982 Varausten lisäys(-), vähennys(+) - - - 9 505 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) - - - - 5

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ - 2 865 - - 2 865 2 436 5 302

Talousarvion toteutuminen

82

2.4 Investointiosan toteutuminen (1000 €) vuonna 2017

Talousarvio Talousarvion muutos

Talousarvio muutoksen

jälkeen

Toteutuma Poikkeama

Irtaimistohankinnat

Oppimis- ja koulutuspalvelut -1 061 -1 061 -761 300

Oppilaitospalvelut -337 -337 -140 197

Rehtorintoimisto ja hallinto -448 -81 -529 -126 403

Käyttöomaisuuden myyntiKäytetyt metallialan koneet 0 0 60 60

Irtaimistohankinnat yhteensä

Tulot yhteensä 0 0 60 60

Menot yhteensä -1 846 -81 -1 927 -1 027 900

Nettomenot -1 846 -81 -1 927 -967 960

Rakentamishankkeet ylläpito- ja kehittämishankkeet

Ståhlberginkatu 4 A, Lahti -500 -1 025 -1 525 -1 286 239

Ståhlberginkatu 8-10, Lahti -4 550 4 050 -500 -266 234

Vipusenkatu 5, Lahti -13 200 -13 200 -12 024 1 176

Kiinteistöjen luovutustulot

Koulutie 19, Orimattila myynti 0 0 170 170

As Oy Kokkotorni osakkeiden myynti 0 0 64 64

As Oy Sopenportti osakkeiden myynti 0 0 51 51Kannaksenkatu 22 ja Hoitajankatu 3, Lahti luovutus Lahden kaupungille

0 0 5 339 5 339

Rakentamishankkeet yhteensä

Tulot yhteensä 0 0 0 5 624 5 624

Menot yhteensä -18 250 3 025 -15 225 -13 576 1 649

Nettomenot -18 250 3 025 -15 225 -7 952 7 273

INVESTOINTI YHTEENSÄ

Tulot yhteensä 0 0 0 5 684 5 684

Menot yhteensä -20 096 2 944 -17 152 -14 603 2 548

Nettomenot -20 096 2 944 -17 152 -8 919 8 232

Kohde/hanke

Investointitulot (+) , -menot (-)

Talousarvion toteutuminen

83

2.5 Rahoitusosan toteutuminen (1000 €) vuonna 2017

Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeamamuutokset muutoksen

jälkeenToiminnan rahavirtaTulorahoitus

Vuosikate 5 596 - 5 596 9 300 3 703 Satunnaiset erät - - - 1 603 1 603 Tulorahoitukseen korjauserät - - - 78 78

Investointien rahavirtaInvestointimenot - 20 096 2 944 - 17 152 - 14 603 2 548 Rahoitusosuudet investointimenoihin - - - - - Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot - - - 5 684 5 684

- 14 499 2 944 - 11 555 2 061 13 617

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset - - - - 1 512 1 512 Antolainasaamisten vähennykset - - - 1 - 1

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 14 000 - 6 000 8 000 8 000 - Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 84 - - 84 - 84 - Lyhytaikaisten lainojen muutos - - - - -

Oman pääoman muutokset - - - - 5 339 5 339 Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomienmuutokset - - - - 1 1 Vaihto-omaisuuden muutos - - - 99 - 99 Saamisten muutos - - - 1 353 - 1 353 Korottomien velkojen muutos - - - - 1 148 1 148

Rahoituksen rahavirta 13 916 - 6 000 7 916 1 370 6 546

Varsinaisen toiminnan ja investointiennettokassavirta

Talousarvion toteutuminen

84

2.6 Yhteenveto yhtymäkokouksen hyväksymien määrärahojen toteuttamisesta

(1000 €)Sito- Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama

vuus 1) 2017 muutokset muutoksen jälkeen

KÄYTTÖTALOUSOSA (toimintakate, ulkoinen laskenta 2) )

- Oppimis- ja koulutuspalvelut N 21 438 - 21 438 21 813 375 - Oppilaitospalvelut N - 11 290 - - 11 290 - 8 837 2 454 - Rehtorintoimisto ja hallinto N - 4 298 - - 4 298 - 3 496 802

Yhteensä 5 849 - 5 849 9 481 3 631

TULOSLASKELMAOSA (rahoitustuotot ja -kulut, satunnaiset erät)

- Korkotulot B 35 - 35 25 - 10 - Muut rahoitustulot B - - 62 62 - Korkomenot B - 270 - - 270 - 252 18 - Muut rahoitusmenot B - 18 - - 18 - 17 1 - Satunnaiset erät B - - 1 603 1 603 - Tulorahoitukseen korjauserät E - - - 78 78

Yhteensä - 253 - - 253 1 500 1 753

INVESTOINTIOSA- Oppimis- ja koulutuspalvelut N - 1 061 - - 1 061 - 701 360 - Oppilaitospalvelut N - 18 587 3 025 - 15 562 - 8 093 7 469 - Rehtorintoimisto ja hallinto N - 448 - 81 - 529 - 126 403

Yhteensä - 20 096 2 944 - 17 152 - 8 919 8 232

RAHOITUSOSA (kassavirtaan vaikuttavat erät)

- Antolainasaamisten lisäykset B - - - - 1 512 - 1 512 - Antolainasaamisten vähennykset B - - - 1 1 - Lainojen lisäykset B 14 000 - 6 000 8 000 8 000 - - Lainojen lyhennykset B - 84 - - 84 - 84 - - Oman pääoman muutos N - - - - 5 339 - 5 339 - Muut maksuvalmiuden muutokset B - - - 304 304

Yhteensä 13 916 - 6 000 7 916 1 370 - 6 546

TALOUSARVION LOPPUSUMMA - 583 - 3 056 - 3 639 3 431 7 071

1) N = nettositovuus, B = bruttomääräraha , K = kassavaikutus, E = ei sitova erä

2) Talousarviosta 2018 alkaen toiminnan talousarvion sitovuus on määritelty ulkoisin erin, eli ulkoisten tuottojen ja kulujen erotuksena. Tässä vertailussa talousarvion 2017 toteumavertailu tehdään saman periaatteen mukaisesti. Muutos poistaa toteumavertailusta ongelman, joka muodostuu kuntayhtymän sisäisistä hyvityksistä tilanteessa, jossa Oppilaitospalvelut tekevät tavoitetta paremman tuloksen. Vanhassa vertailussa hyvitys raportoituu Oppimis- ja koulutuspalveluiden parempana toteumana mitä se ei todellisuudessa ole.

Tilinpäätöslaskelmat

85

3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

3.1 Tuloslaskelma

2017 2016€ €

Toimintatuotot 66 169 773,15 78 627 129,94 Myyntituotot 58 466 427,24 69 680 221,19 Maksutuotot 92 021,81 143 994,34 Tuet ja avustukset 2 886 727,68 3 427 406,96 Vuokratuotot 4 524 810,27 5 281 542,33 Muut tuotot 199 786,15 93 965,12

Valmistus omaan käyttöön 0,00 0,00

Toimintakulut -56 689 362,44 -67 195 626,50 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -26 444 276,61 -32 379 179,79 Henkilösivukulut Eläkekulut -6 324 281,55 -7 645 732,53 Muut henkilösivukulut -1 466 135,85 -2 013 157,52 Palvelujen ostot -11 261 960,27 -12 547 054,41 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 379 207,56 -8 400 781,10 Avustukset -1 015 372,05 -1 039 490,56 Vuokrakulut -1 445 125,43 -1 639 147,37 Muut kulut -1 353 003,12 -1 531 083,22

Toimintakate 9 480 410,71 11 431 503,44

Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 25 201,81 65 583,38 Muut rahoitustuotot 62 215,50 34 604,12 Korkokulut -251 505,74 -107 219,40 Muut rahoituskulut -16 766,79 -62 115,95

Vuosikate 9 299 555,49 11 362 355,59

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot -7 979 867,54 -8 513 103,20 Kertaluontoiset poistot 0,00 -1 137 942,17 Arvonalentumiset -2 004 176,10 0,00

Satunnaiset erätSatunnaiset tuotot 1 639 156,05 122 403,24 Satunnaiset kulut -36 400,06 -284 346,55

Tilikauden tulos 918 267,84 1 549 366,91

Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) -7 981 975,79 1 450 345,96 Varausten lisäys(-), vähennys(+) 9 504 729,09 0,00 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) -4 852,78 -5 574,09

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 2 436 168,36 2 994 138,78

Tilinpäätöslaskelmat

86

3.2 Rahoituslaskelma

Takaisin kohtaan 1.3.2 Toiminnan rahoitus

2017 2016€ €

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA

Toiminnan rahavirtaVuosikate 9 299 555,49 11 362 355,69Satunnaiset erät 1 602 755,99 -161 943,31Tulorahoitukseen korjauserät 78 244,81 156 369,22

Investointien rahavirta Investointimenot -14 603 283,53 -13 004 757,57Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 1 231 000,00Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 5 683 985,51 5 253 499,33

Toiminnan ja investointien kassavirta 2 061 258,27 4 836 523,36

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Antolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäykset -1 511 709,14 -35 000,00Antolainasaamisten vähennykset 1 150,00 1 725,00

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 8 000 000,00 0,00Pitkäaikaisten lainojen vähennys -84 000,00 -4 754 990,60Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00

Oman pääoman muutokset -5 339 142,76 -5 984 499,33Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen muutokset -577,91 -4 131,99Vaihto-omaisuuden muutos 99 261,26 548 884,44Saamisten muutos 1 352 673,48 -911 629,15Korottomien velkojen muutos -1 147 585,00 -467 626,13

Rahoituksen rahavirta 1 370 069,93 -11 607 267,76

RAHAVAROJEN MUUTOS 3 431 328,20 -6 770 744,40

Rahavarat 31.12. 18 853 370,01 15 422 041,81Rahavarat 1.1. 15 422 041,81 22 192 786,21

Tilinpäätöslaskelmat

87

3.3 Tase

VASTAAVAA 2017 2016€ €

A PYSYVÄT VASTAAVAT *) 76 989 000,37 82 191 642,55

I Aineettomat hyödykkeet 242 238,26 200 391,59 Aineettomat oikeudet 242 238,26 162 819,81 Aneettom.hyöd. ennakkomaksut -0,00 37 571,78

II Aineelliset hyödykkeet 74 327 592,86 79 286 978,21 Maa- ja vesialueet 2 949 301,02 3 408 001,81 Rakennukset 67 801 312,40 68 484 583,28 Kiinteät rakenteet ja laitteet 888 313,18 1 187 012,12 Koneet ja kalusto 2 155 828,11 2 192 814,83 Muut aineelliset hyödykkeet 0,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 532 838,15 4 014 566,17

III Sijoitukset 2 419 169,25 2 704 272,75 Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet 200 000,00 200 000,00 Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet 338 061,12 338 061,12 Muut osakkeet ja osuudet 159 244,99 1 954 907,63 Muut pysyvät lainasaamiset 1 511 709,14 1 150,00 Muut pysyvät saamiset 210 154,00 210 154,00

B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 25 680,52 25 680,52

Muut toimeksiantojen varat 25 680,52 25 680,52

C VAIHTUVAT VASTAAVAT 23 105 416,76 21 126 023,30

I Vaihto-omaisuus 1 883 782,56 1 983 043,82 Aineet ja tarvikkeet 181 625,65 212 568,81 Keskeneräiset tuotteet 1 644 218,71 1 719 454,48 Valmiit tuotteet 57 938,20 51 020,53

II Saamiset 2 368 264,19 3 720 937,67 Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00

Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00

Lyhytaikaiset saamiset 2 368 264,19 3 720 937,67 Myyntisaamiset 1 418 314,78 1 215 685,18 Muut saamiset (alv, valtionosuus) 262 842,61 890 408,84 Siirtosaamiset 687 106,80 1 614 843,65

III RahoitusarvopaperitSijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 8 061 869,56 10 018 368,15

IV Rahat ja pankkisaamiset 10 791 500,45 5 403 673,66

V Tasauserä

VASTAAVAA YHTEENSÄ 100 120 097,65 103 343 346,37

*) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin.

Tilinpäätöslaskelmat

88

VASTATTAVAA 2017 2016€ €

A OMA PÄÄOMA 67 040 948,75 75 779 037,90

I Peruspääoma 41 155 874,27 44 378 971,11 II Arvonkorotusrahasto 3 075 938,10 8 911 052,85 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 20 372 968,02 19 494 875,16 V Tilikauden yli-/alijäämä 2 436 168,36 2 994 138,78

B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 13 163 341,09 14 686 094,39

Poistoero 13 163 341,09 5 181 365,30 Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset 0,00 9 504 729,09

C PAKOLLISET VARAUKSET 269 756,64 0,00

Muut pakolliset varaukset 269 756,64 0,00

D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 593 738,96 594 316,87

Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 Muut toimeksiantojen pääomat 593 738,96 594 316,87

E VIERAS PÄÄOMA 19 052 312,21 12 283 897,21

I Pitkäaikainen 7 706 727,95 632 831,95 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 7 577 896,00 504 000,00 Lainat julkisyhteisöiltä 128 831,95 128 831,95

II Lyhytaikainen 11 345 584,26 11 651 065,26 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 926 104,00 84 000,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Saadut ennakot 0,00 0,00 Ostovelat 2 984 108,91 3 100 430,45 Muut velat 1 126 840,54 1 952 027,46 Siirtovelat 6 308 530,81 6 514 607,35

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 100 120 097,65 103 343 346,37

Tilinpäätöslaskelmat

89

3.4 Konsernituloslaskelma

2017 2016€ €

Toimintatuotot 66 190 151,51 78 627 129,94Toimintakulut -56 692 398,08 -67 195 626,50Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 82 524,73 0,00(tappiosta)

Toimintakate 9 580 278,16 11 431 503,44

Korkotuotot 25 201,81 65 583,38Muut rahoitustuotot 46 855,71 34 604,12Korkokulut -251 505,74 -107 219,40Muut rahoituskulut -16 766,79 -62 115,95

Vuosikate 9 384 063,15 11 362 355,59

Suunnitelman mulkaiset poistot -8 056 858,66 -9 651 045,37Arvonalentumiset -2 004 176,10 0,00Satunnaiset tuotot 1 639 156,05 122 403,24Satunnaiset kulut -36 400,06 -284 346,55

Tilikauden tulos 925 784,38 1 549 366,91

Tilinpäätössiirrot 1 517 900,52 1 444 771,87Tilikauden verot -3 494,35 0,00

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 2 440 190,55 2 994 138,78

Tilinpäätöslaskelmat

90

3.5 Konsernirahoituslaskelma

2017 2016€ €

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA

Toiminnan rahavirtaVuosikate 9 384 063,15 11 362 355,69Satunnaiset erät 1 602 755,99 -161 943,31Tulorahoitukseen korjauserät 7 714,53 156 369,22

Investointien rahavirta Investointimenot -14 603 283,53 -13 004 757,57Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 231 000,00Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 5 683 985,51 5 253 499,33

Toiminnan ja investointien nettokassavirta 2 075 235,65 4 836 523,36

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Antolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäykset -1 511 709,14 -35 000,00Antolainasaamisten vähennykset 1 150,00 1 725,00

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 8 000 000,00Pitkäaikaisten lainojen vähennys -84 000,00 -4 754 990,60Lyhytaikaisten lainojen muutos

Oman pääoman muutokset -5 339 142,76 -5 984 499,33Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -577,91 -4 131,99Vaihto-omaisuuden muutos 99 261,26 548 884,44Saamisten muutos 1 387 874,60 -911 629,15Korottomien velkojen muutos -1 142 691,36 -467 626,13

Rahoituksen nettorahavirta 1 410 164,69 -11 607 267,76

RAHAVAROJEN MUUTOS 3 485 400,34 -6 770 744,40

Rahavarat 31.12. 19 107 442,15 15 422 041,81Rahavarat 1.1. 15 622 041,81 22 192 786,21

Tilinpäätöslaskelmat

91

3.6 Konsernitase

2017 2016VASTAAVAA € €

A PYSYVÄT VASTAAVAT *) 78 162 339,79 82 191 642,55

I Aineettomat hyödykkeet 242 238,26 200 391,59Aineettomat oikeudet 242 238,26 162 819,81Ennakkomaksut 0,00 37 571,78

II Aineelliset hyödykkeet 74 250 601,74 79 286 978,21Maa- ja vesialueet 2 949 301,02 3 408 001,81Rakennukset 67 724 321,28 68 484 583,28Kiinteät rakenteet ja laitteet 888 313,18 1 187 012,12Koneet ja kalusto 2 155 828,11 2 192 814,83Muut aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinna 532 838,15 4 014 566,17

III Sijoitukset 3 669 499,79 2 704 272,75Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet 1 788 391,66 338 061,12Muut osakkeet ja osuudet 159 244,99 2 154 907,63Muut pysyvät lainasaamiset 1 511 709,14 1 150,00Muut pysyvät saamiset 210 154,00 210 154,00

B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 25 680,52 25 680,52

Muut toimeksiantojen varat 25 680,52 25 680,52

C VAIHTUVAT VASTAAVAT 23 324 287,78 21 126 023,30

I Vaihto-omaisuus 1 883 782,56 1 983 043,82

II Saamiset 2 333 063,07 3 720 937,67 Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset 2 333 063,07 3 720 937,67

III Rahoitusarvopaperit 8 061 869,56 10 018 368,15

IV Rahat ja pankkisaamiset 11 045 572,59 5 403 673,66

VASTAAVAA YHTEENSÄ 101 512 308,09 103 343 346,37

*) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin.

Tilinpäätöslaskelmat

92

2017 2016VASTATTAVAA € €

A OMA PÄÄOMA 81 591 606,64 90 465 132,29

I Peruspääoma 41 155 874,27 44 378 971,11III Arvonkorotusrahasto 3 075 938,10 8 911 052,85V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 34 919 603,72 34 180 969,55VI Tilikauden yli-/alijäämä 2 440 190,55 2 994 138,78

C PAKOLLISET VARAUKSET 269 756,64 0,00

Muut pakoll iset varaukset 269 756,64 0,00

D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 593 738,96 594 316,87

Muut toimeksiantojen pääomat 593 738,96 594 316,87

E VIERAS PÄÄOMA 19 057 205,85 12 283 897,21

I Pitkäaikainen 7 706 727,95 632 831,95Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 7 577 896,00 504 000,00Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 128 831,95 128 831,95

II Lyhytaikainen 11 350 477,90 11 651 065,26Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 926 104,00 84 000,00Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 10 424 373,90 11 567 065,26

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 101 512 308,09 103 343 346,37

Tilinpäätöksen liitetiedot

93

4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

4.1.1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät (Liitetieto 1)

Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankinta-menoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuun-nitelman mukaisesti. Yhtymäkokouksen hyväksymällä poistosuunnitelman muutoksella on hallinto-, laitos- ja asuinrakennusten poistoaikoja muutettu 1.1.2008 alkaen neljästäkymme-nestä (40) vuodesta kolmeenkymmeneen (30) vuoteen. Em. rakennusten poistoaika 1.1.2013 alkaen on 20 vuotta yhtymäkokouksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Yhtymäkokous vahvisti samalla Atk-laitteiden poistoajan muutoksen 1.1.2013 alkaen. Poisto-suunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan ar-voon. Pysyvien vastaavien arvonkorotuksissa käytettävät perusteet on esitetty kohdassa 4.3.1. Vaihto-omaisuuden arvostus Materiaalivarastot on merkitty taseeseen painotettuun keskihankintahintaan tai todennäköi-seen myyntihintaan, jos jälkimmäinen on ollut alhaisempi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköi-seen luovutushintaan. Johdannaissopimusten käsittely Johdannaiset on kynnyksellinen koronvaihtosopimus, joka on tehty kuntayhtymän lainasal-kun korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksella on muutettu vaihtuva korko kiinte-äksi 8 miljoonan euron pääoma osalta. Suojaus kattaa näin osan kuntayhtymän taloussuunni-telman mukaisesta lainakannasta. 8 miljoonan euron ylittävän lainakannan korko määräytyy markkinakorkojen mukaan. Lomapalkkavarauksen jaksotukset Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi 24.1.2012 lausunnon nro 103 lomapalkkavelan kir-jaamisesta vuoden 2011 tilinpäätöksestä alkaen. Kuntayhtymän lomapalkkavelka on kirjattu uudella laskentatavalla vuodesta 2012 alkaen.

Tilinpäätöksen liitetiedot

94

Peruspääoman vähennys Lahden kaupungille on palautettu peruspääoma 3 223 096,84 euroa. Hoitajankatu 3 ja Kan-naksenkatu 22 kiinteistöjen luovutus tapahtui alentamalla Lahden kaupungin peruspääomaa ja osuutta edellisten kausien ylijäämistä. Edellisten tilikausien ylijäämän vähennys Lahden kaupungille on palautettu edellisten kausien ylijäämäosuudesta 2 116 045,92 euroa. Hoitajankatu 3 ja Kannaksenkatu 22 kiinteistöjen luovutus tapahtui alentamalla Lahden kau-pungin peruspääomaa ja osuutta edellisten kausien ylijäämistä. Lahden kaupungille tehtyjen palautusten summa, joka on mainittu kohdassa 4.1.2.:

• Peruspääoman ja ylijäämien palautus 5 339 142,76 euroa Hoitajankatu 3 ja Kannak-senkatu 22 kiinteistöjen luovutuksista.

4.1.2 Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus (Liitetieto 4)

Arvonkorotukset perustuvat Suunnittelukeskus Oy:n antamiin lausuntoihin. Suunnittelukes-kus on tehnyt omaisuuden arvioinnit vuosina 1994 ja 2000. Tilikaudella 2017 tehtiin rakennus-ten arvonkorotusten purkuun vuosittainen osuus (1/20 -osaa) yhteensä 457 813,18 euroa.

Rakennusten poistoajat ovat muuttuneet Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymässä seuraa-vasti:

• poistoaika muutettu 30:stä 40:een vuoteen 1.1.1999 • poistoaika muutettu 40:stä 30:een vuoteen 1.1.2008 • poistoaika muutettu 30:stä 20:een vuoteen 1.1.2013

Kuntayhtymän yhtymäkokouksen 31.3.2014 §8 ja yhtymähallituksen 3.2.2014 §22 ja 31.3.2014 §83 kokouksissa ovat päättäneet Hoitajankatu 3 ja Kannaksenkatu 22 kiinteistöjen luovutuksista Lahden kaupungille. Lahden kaupungille on annettu ilmoitus Lahden kaupungin peruspääoman ja ylijäämien pa-lautuksesta yhteensä 5 339 142,76 euroa.

4.1.3 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Salpaus-Palvelut Oy:n perustaminen vuonna 2016 merkitsi konsernisuhteen syntymistä. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskeva yleisohjeen mukaan kuntayhtymien tulee laatia konsernitilinpäätös, sisältäen konsernin tuloslaskelman ja rahoituslaskelman sekä konsernita-seen, jotta jäsenkunnat pystyisivät laatimaan oman konsernitilinpäätöksensä täydellisenä oi-kein kuntayhtymän konsernitilinpäätöksestä. Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt (1), osakkuusyhteisöt (2). Osakkuus- yhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen.

Tilinpäätöksen liitetiedot

95

Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Pysyviin vastaaviin sisältyviä sisäisiä katteita ei ollut tilikaudella 2017. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kuntayhtymän ja sen tytäryhteisön keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvome-netelmällä. Vähemmistöosuudet Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä omistaa Salpaus-Palvelut Oy:n 100-prosentti-sesti. Vähemmistöosuutta ei ole. Suunnitelmapoistojen oikaisu Poisto-oikaisu on tehty ainoastaan rakennusten osalta. Tytäryhteisöllä ei ollut ao. poistoja. Osakkuusyhteisöjen rakennusten poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvo-jen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa yhteisöjen poistojen oikaisuksi. Poistoero ja vapaehtoiset varaukset Konsernitaseessa kuntayhtymän poistoero on yhdistetty edellisten tilikausien ylijäämiin. Osakkuusyhteisöjen yhdistelyssä niiden omaan pääomaan on lisätty vapaaehtoisten varausten yhteismäärä vähennettynä laskennallisella verovelalla. Osakkuusyhteisöjen voittoa lasketta-essa on otettu huomioon vapaaehtoisten varausten muutos vähennettynä laskennallisella ve-rovelalla. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä omistaa vuonna 2016 perustetun Salpaus-Palvelut Oy:n koko osakekannan. Tytäryhteisön osakepääoma 31.12.2017 on yhteensä 200 000 euroa, josta peruspääoma on 50 000 euroa ja svop-rahaston osuus on 150 000 euroa. Vuoden 2016 konsernitilinpäätöksen tiedot sisältävät kuntayhtymän tilinpäätöseurot (avaava tase). Salpaus-Palvelut Oy:n ensimmäinen poikkeava tilikausi on 15.11.2016 - 31.12.2017, kuitenkin yhtiön varsinainen toiminta käynnistyi vuoden 2017 alussa. Tilikauden voitto oli 13 977,38 eu-roa.

4.2 Tuloslaskelman liitetiedot

4.2.1 Toimintatuotot (Liitetieto 6)

2017 2016 2017 2016

Yksikköhintarahoitus 51 120 59 378 51 120 59 378

Muut myyntituotot 7 367 10 302 7 346 10 302

Maksutuotot 92 144 92 144

EU-tuet 150 230 150 230

Muut tuet ja avustukset 2 736 3 197 2 736 3 197

Muut toimintatuotot 4 725 5 376 4 725 5 376

YHTEENSÄ 66 190 78 627 66 170 78 627

Konserni KuntayhtymäToimintatuotot x 1 000 euroa(Liitetieto 6)

Tilinpäätöksen liitetiedot

96

4.2.2 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet (Liitetieto 11)

4.2.3 Pakollisten varausten muutokset (Liitetieto 12)

Aineettomat hyödykkeet - Aineettomat oikeudet 5 vuotta tasapoisto - Tietoliikenneohjelmat 3 vuotta tasapoisto - Muut pitkävaikutt. menot 3 vuotta tasapoisto

Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat * - Hallinto- ja laitosrakennukset 20 vuotta tasapoisto - Talousrakennukset 15 vuotta tasapoisto - Asuinrakennukset 20 vuotta tasapoisto Perusparannukset hallinto-, laitos- ja asuinrakennuksiin 20 vuotta tasapoisto Muut pitkävaikutteiset perusparannukset 5 vuotta tasapoisto

* Poistoaika muutettu 30:stä 40:een vuoteen 1.1.1999Poistoaika muutettu 40:stä 30:een vuoteen 1.1.2008Poistoaika muutettu 30:stä 20:een vuoteen 1.1.2013

Kiinteät rakenteet ja laitteet - Puhelinkeskus Menojäännöspoisto 22 % - Muut kiinteät rak. ja laitteet Menojäännöspoisto 25 %

Koneet ja kalusto - Kuljetusvälineet 5 vuotta tasapoisto - Liikkuvat työkoneet 5 vuotta tasapoisto - Raskaat koneet 10 vuotta tasapoisto - Kevyet koneet 5 vuotta tasapoisto - Atk- laitteet ** 3 vuotta tasapoisto - Muut laitteet ja kalusteet 5 vuotta tasapoisto

** Poistoaika muutettu 5:stä 3:een vuoteen 1.1.2013

2017 2016 2017 2016

Koulutusvelvoitteet 1.1.Lisäyksen tilikaudella 45 467,58 0,00 45 467,58 0,00Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00

Koulutusvelvoitteet 31.12. 45 467,58 0,00 45 467,58 0,00

Työttömyysvakuutusrahasto omavastuut 1.1.Lisäyksen tilikaudella 224 289,06 0,00 224 289,06 0,00Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00

Työttömyysvakuutusrahasto omavastuut 31.12. 224 289,06 0,00 224 289,06 0,00

Muut pakolliset varauksetyhteensä 1.1.Lisäyksen tilikaudella 269 756,64 0,00 269 756,64 0,00Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00

Muut pakolliset varauksetyhteensä 31.12. 269 756,64 0,00 269 756,64 0,00

Konserni KuntayhtymäPakollisten varausten muutokset (Liitetieto 12)

Tilinpäätöksen liitetiedot

97

4.2.4 Olennaiset pysyvien vastaavien myyntivoitot ja –tappiot (Liitetieto 13)

4.2.5 Satunnaiset erät (Liitetieto 14)

4.2.6 Erittely poistoeron muutoksista (Liitetieto 16)

2017 2016 2017 2016Muut toimintatuotot

Maa- ja vesialueiden luovutusvoitot Rakennusten luovutusvoitotMuut luovutusvoitot 60 099,99 60 099,99

Luovutusvoitot yhteensä

Muut toimintakulut-

Luovutustappiot yhteensä 60 099,99 0,00 60 099,99 0,00

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot (Liitetieto 13)

Konserni Kuntayhtymä

2017 2016 2017 2016

Satunnaiset tuototKiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8 luovutusvoitto 122 403,24 122 403,24Kannaksenkatu ja Hoitajankatu luovutusvoitto 1 524 163,29 1 524 163,29As Oy Kokkotorni myyntivoitto 63 500,00 63 500,00As Oy Sopenportti myyntivoitto 51 492,76 51 492,76

Satunnaiset tuotot yhteensä 1 639 156,05 122 403,24 1 639 156,05 122 403,24

Satunnaiset kulutKatsastajankatu 14 Lahti myyntitappio 284 346,55 284 346,55LAMK Oy:n järjestelyt 887,56 887,56Markkinaoikeus seuramusmaksu (Peppi) 20 000,00 20 000,00Vastapuolen oikeudenkäyntikulut Visma lnComminity Oy 15 512,50 15 512,50

Satunnaiset kulut yhteensä 36 400,06 284 346,55 36 400,06 284 346,55

Konserni KuntayhtymäSatunnaisten tuottojen ja kulujen erittely (Liitetieto 14)

Erittely poistoeron muutoksista (liitetieto 16) 2017 2016

Investointivaraukseen liittyvä poistoeronmuutos

7 981 975,79 -1 450 345,96

Suunnitelman mukaisten poistojen ja verotuspoistojen erotus (- tai +)

0,00 0,00

Poistoeron muutokset yhteensä 7 981 975,79 -1 450 345,96

Tilinpäätöksen liitetiedot

98

4.3 Tasetta koskevat liitetiedot

4.3.1 Arvonkorotusrahasto (Liitetieto 18)

2017 2016 2017 2016

Maa-alueetArvo 1.1. 514 218,80 514 218,80 514 218,80 514 218,80Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00Arvonkorotusten purku -299 904,64 0,00 -299 904,64 0,00Arvo 31.12. 214 314,16 514 218,80 214 314,16 514 218,80

Rakennukset *Arvo 1.1. 8 304 758,40 8 762 571,58 8 304 758,40 8 762 571,58Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00Arvonkorotusten purku -5 481 577,17 -457 813,18 -5 481 577,17 -457 813,18Arvo 31.12. 2 823 181,23 8 304 758,40 2 823 181,23 8 304 758,40

Muut osakkeet ja osuudetArvo 1.1. 92 075,65 92 075,65 92 075,65 92 075,65Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00Arvonkorotusten purku -53 632,94 0,00 -53 632,94 0,00Arvo 31.12. 38 442,71 92 075,65 38 442,71 92 075,65

Arvonkorotukset yhteensä 31.12. 3 075 938,10 9 368 866,03 3 075 938,10 9 368 866,03

* Rakennusten arvonkorotukset on tehty ennen 1.1.1998

Arvostuserät ovat valtiolta korvauksetta saatuja pysyviä vastaavia.Arvonkorotukset on kirjattu taseen Vastaavaa-puolella pysyvien vastaavien maa-alueiden, rakennusten ja osakkeiden lisäykseksi. Taseen Vastattavaa-puolella arvonkorotus on merkitty omaan pääomaan sisältyvään arvonkorotusrahastoon.

Arvonkorotuksen kohteena olevien maa-alueiden ja rakennusten arvo on määritetty varovaisuudenperiaatetta noudattaen. Arvonkorotusten määrä perustuu ulkopuolisen asiantuntijan(Suunnittelukeskus Oy) antamiin lausuntoihin maa-alueiden ja rakennusten todennäköisestä luovutushinnasta.Arvonkorotus on tehty kaikkiin maa-alueisiin, joiden osalta Kirjanpitolain mukaiset arvonkorotuksenedellytykset täyttyvät.

Tilinpäätöksessä 2006 tehtiin ylimääräinen 10 vuoden poisto rakennusten arvostuseriin.Tilinpäätöksessä 2011 tehtiin 5 vuoden poisto rakennusten arvostuseriin.Tilinpäätöksessä 2013 tehtiin 2 vuoden poisto rakennusten arvostuseriin.Tilinpäätöksessä 2014 tehtiin 1 vuoden poisto rakennusten arvostuseriin.Tilinpäätöksessä 2015 tehtiin 1 vuoden poisto rakennusten arvostuseriin.Tilinpäätöksessä 2016 tehtiin 1 vuoden poisto rakennusten arvostuseriin.Tilinpäätöksessä 2017 tehtiin 1 vuoden poisto rakennusten arvostuseriin.

Arvonkorotusrahasto (Liitetieto 18)Konserni Kuntayhtymä

Tilinpäätöksen liitetiedot

99

4.3.2 Pysyvät vastaavat (Liitetieto 19)

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet

Aineettomat oikeudet

Muut pitkä- vaikutteiset

menot

Ennakkomaksut Yhteensä Maa- ja vesialueet

Rakennukset Kiinteät rakenteet ja

laitteet

Koneet ja kalusto

Muut aineelliset hyödykkeet

Keskeneräiset hankinnat

Yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 162 819,81 0,00 37 571,78 200 391,59 3 408 001,81 68 484 583,28 1 187 012,12 2 192 814,83 0,00 4 014 566,17 79 286 978,21 Lisäykset tilikauden aikana 118 779,57 118 779,57 13 043 378,60 908 287,21 532 838,15 14 484 503,96 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 -158 796,15 -3 823 643,29 -2 290,32 -3 984 729,76 Siirrot erien välillä 37 571,78 -37 571,78 0,00 4 014 566,17 -4 014 566,17 0,00 Tilikauden poisto -76 932,90 -76 932,90 -6 661 252,09 -296 408,62 -945 273,93 -7 902 934,64 Arvonalentumiset 0,00 -1 774 743,10 -1 774 743,10 Arvonkorotusten purkaminen 0,00 -299 904,64 -5 481 577,17 -5 781 481,81

Poistamaton hankintameno 31.12. 242 238,26 0,00 0,00 242 238,26 2 949 301,02 67 801 312,40 888 313,18 2 155 828,11 0,00 532 838,15 74 327 592,86 sisältää arvonkorotus 31.12. 214 314,16 2 823 181,23 3 037 495,39

Erittelyt:

Olennaiset lisäyksetVipusenkadun 5 A1 ja A2 rakentaminen 15 737 573,16 266 634,27 16 004 207,43

Olennaiset vähennyksetKoulutie 19 Orimattila -158 796,15 -9 689,34 -1 264,80 -169 750,29 Kannaksenkatu 22, Lahti luovutus -3 388 378,40 -3 388 378,40 Hoitajankatu 3, Lahti luovutus -425 575,55 -1 025,52 -426 601,07

Olennaiset arvonkorotusten purkamisetKannaksenkatu 22, Lahti luovutus -65 627,60 -3 100 868,16 -3 166 495,76 Hoitajankatu 3, Lahti luovutus -234 277,04 -1 922 895,83 -2 157 172,87 Rakennusten arvokor.vuoden poisto -457 813,18 -457 813,18

Olennaiset arvonalentumisetRakokiventie 2, Lahti (Nastopoli) -1 774 743,10 -1 774 743,10

Tilinpäätöksen liitetiedot

100

Pysyvin vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut laina- ja muut saamiset

Tytär- yhteisö- osakkeet

Osakkuus- yhteisö- osakkeet

Muut osakkeet ja osuudet

Yhteensä Muut lainasaamiset

Muut saamiset Yhteensä2017 2016

Hankintameno 1.1. 200 000,00 338 061,12 1 954 907,63 2 492 968,75 1 150,00 210 154,00 211 304,00 20 878,42 20 878,42 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0,00 2 928 422,60 3 387 123,39 Vähennykset tilikauden aikana -54 520,50 -54 520,50 -1 150,00 -1 150,00 2 949 301,02 3 408 001,81

Siirrot erien välillä -1 511 709,14 -1 511 709,14 1 511 709,14 1 511 709,14 Arvonalentumiset -229 433,00 -229 433,00 0,00

Hankintameno 31.12. 200 000,00 338 061,12 159 244,99 697 306,11 1 511 709,14 210 154,00 1 721 863,14

sisältää arvonkorotus 31.12. 38 442,71 38 442,71 Erittelyt:

Olennaiset lisäyksetLAMK Oy pääomalaina 1 511 709,14 1 511 709,14

Olennaiset vähennyksetLAMK Oy:n omistuksen järjestelyt -1 512 596,70 -1 512 596,70 Wellamo Oy pääomalainan lyhennys -1 150,00 -1 150,00

Olennaiset arvonkorotusten purkamiset

As Oy Kokkotorni osakkeiden myynti -32 436,72 -32 436,72 As Oy Sopenportti osakkeiden myynti -21 196,22 -21 196,22

Olennaiset arvonalentumisetKiinteistö Oy Lahden Toimistokartano -229 433,00 -229 433,00

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet erittely

Muut- maat ja vesialueetKiinteistöjen liittymismaksut

Maa- ja vesi alueet yhteensä

Tilinpäätöksen liitetiedot

101

4.3.3 Omistukset muissa yhtiöissä (Liitetiedot 20-22)

4.3.4 Saamisten erittely (Liitetieto 23)

Kirjanpidontili

Kirjanpitoarvo Osake-/peruspää-

omasta

Ääni-vallasta

€ % %TytäryhteisötSalpaus palvelut Oy 50 000,00 100,00 100,00Salpaus palvelut Oy SVOP-rahastoon 150 000,00Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöt yhteenä 1201 200 000,00

Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisötOppilastalo Oy 334 231,48 20,00 20,00Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata 3 829,64 30,00 30,00Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöt yhteenä 1205 338 061,12

Muut osakkeet ja osuudet (sis. arvonkorotukset)Asunto Oy Hedelmätarhantie 19 269,29 1,00 1,00Provincia Oy 299,00 2,99 2,99Provincia Oy sijoitus VPO-rahastoon 22 432,00Kiinteistö Oy Lahden Toimistokartano * 20 000,00 13,35 13,35Kuntien Tiera Oy 3,00Luottokunta Oy 84,09Muovialan Kehittämiskeskus Oy (Muovipoli Oy) 12 614,10 3,60 3,60PHP Holding Oy puhelinosakkeet 83 538,95Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy 504,56 0,20 0,20Työterveys Wellamo Oy 500,00 0,50Muut osakkeet ja osuudet yhteensä 1208 - 1214 159 244,99

Kaikki yhteensä 697 306,11

* Varovaisuusperiaatetta noudattaen kirjataan Kiinteistö Oy Lahden Toimistokartano osakkeiden arvonalentumisen alimpaan hyväksyttävään myyntihintaan. Asia on käsitelty Koulutuskeskus Salpauksen hallituksen kokouksessa 11.12.2017.Osakkeiden arvonalentumiskirjaus on 229 433,00 euroa.

Omistukset muissa yhtiöissä Liite 20-22

Saamisten erittely (Liitetieto 23)Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset

Saamiset tytäryhteisöiltä 477 911,25 0,00 0,00Myyntisaamiset 477 911,25 0,00 0,00

Saamiset jäsenkunnilta 120 112,75 0,00 93 326,31Myyntisaamiset 120 112,75 0,00 93 326,31

Saamiset osakkuus-/omistusyht.yhteisöiltä 345,70 0,00 0,00Myyntisaamiset 345,70 0,00 0,00

Saamiset muilta 1 769 894,49 0,00 3 627 611,36Myyntisaamiset 819 945,08 0,00 1 122 358,87Arvonlisäverosaamiset 262 842,61 890 408,84Siirtosaamiset (ml.yksikköhintatulot) 687 106,80 1 614 843,65

Saamiset yhteensä 0,00 2 368 264,19 0,00 3 720 937,67

2017 2016

Tilinpäätöksen liitetiedot

102

4.3.5 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät (Liitetieto 24)

4.4 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

4.4.1 Oman pääoman erittely (Liitetieto 25)

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät(Liitetieto 24) 2017 2016 2017 2016Lyhytaikaiset siirtosaamiset

TulojäämätValtion osuudet (yksikköhintarahoitus) 0,00 854 902,00 0,00 854 902,00Siirtyvät korot (määräaik.sij.tilit) 91 920,87 110 235,48 91 920,87 110 235,48TVR koulutuskorvaus 21 034,30 29 020,93 21 034,30 29 020,93Varhemaksut 65 821,86 39 636,69 65 821,86 39 636,69Kelan korvaus työterveyshuollosta 290 963,00 177 251,82 290 963,00 177 251,82Muut tulojäämät 23 550,77 143 331,14 23 550,77 143 331,14Projektien saamiset /EU-tuet ja avust. 174 476,48 211 945,01 174 476,48 211 945,01

Tulojäämät yhteensä 667 767,28 1 566 323,07 667 767,28 1 566 323,07

MenoennakotMuut menoennakot 19 339,52 48 520,58 19 339,52 48 520,58

Menoennakot yhteensä 19 339,52 48 520,58 19 339,52 48 520,58

Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 687 106,80 1 614 843,65 687 106,80 1 614 843,65

Konserni Kuntayhtymä

2017 2016 2017 2016

Peruspääoma 1.1. 44 378 971,11 47 532 326,37 44 378 971,11 47 532 326,37 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset *** -3 223 096,84 -3 153 355,26 -3 223 096,84 -3 153 355,26Peruspääoma 31.12. * 41 155 874,27 44 378 971,11 41 155 874,27 44 378 971,11

Arvonkorotusrahasto 1.1. 8 911 052,85 9 368 866,03 8 911 052,85 9 368 866,03 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset -5 835 114,75 -457 813,18 -5 835 114,75 -457 813,18Arvonkorotusrahasto 31.12. 3 075 938,10 8 911 052,85 3 075 938,10 8 911 052,85

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 22 489 013,94 22 326 019,23 22 489 013,94 22 326 019,23 Edellisen tilikauden ylijäämän kohdennus investointikoht.** 0,00 -1 231 000,00 0,00 -1 231 000,00 Palautus Lahden kaungille *** -2 116 045,92 -1 600 144,07 -2 116 045,92 -1 600 144,07Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 20 372 968,02 19 494 875,16 20 372 968,02 19 494 875,16

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 2 450 145,74 2 994 138,78 2 436 168,36 2 994 138,78

Oma pääoma yhteensä 31.12. 67 054 926,13 75 779 037,90 67 040 948,75 75 779 037,90

* Laskelma kuntuyhtymän peruspääoman jakautumisesta jäsenkunnitta in es i tetään kohdassa 1.5.4 Keskeiset l i i tetiedot

** Ki inteis töjen a lkuperä isen luovutussopimuksen mukainen pa lautusvelvol l i suus va l tiol le kohdis tettu uus i in investointikohteis i in.

*** Ki inteis töjen luovutus Lahden kaupungi l le - oman pääoman ja yl i jäämien pa lautuksena:

- Ti l ikaus i 2016 Sammonkatu 8, Lahti

- Ti l ikaus i 2017 Kannaksenkatu 22 ja Hoita jankatu 3, Lahti

Oman pääoman erittely (Liitetieto 25)Konserni Kuntayhtymä

Tilinpäätöksen liitetiedot

103

4.4.2 Poistoerot (Liitetiedot 26)

4.4.3 Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät viiden vuoden jälkeen (Liitetieto 27)

4.4.4 Pakolliset varaukset (Liitetieto 29)

4.4.5 Pitkä- ja lyhytaikaiset velat (Liitetieto 30)

Erittely poistoerosta (litetieto 26) 2017 2016

Investointivaraukseen liittyvä poistoero 13 163 341,09 5 181 365,30

Verotuspoistoihin liittyvä poistoero 0,00 0,00

Poistoero YHTEENSÄ 13 163 341,09 5 181 365,30

Pitkäaikaiset velat (Liitetieto 27) 2017 2016

1.1.2023 jälkeen erääntyvät

1.1.2022 jälkeen erääntyvät

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 873 480,00 168 000,00

Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00Pitkäaikaiset velat yhteensä 3 873 480,00 168 000,00

2017 2016 2017 2016

Muut pakolliset varaukset Koulutusvelvoitteet 45 467,58 0,00 45 467,58 0,00 Työttömyysvakuutusrahasto omavastuut 224 289,06 0,00 224 289,06 0,00

Muut pakolliset varaukset yhteensä 269 756,64 0,00 269 756,64 0,00

Pakolliset varaukset (Liitetieto 29)Konserni Kuntayhtymä

Vieras pääoma (Liitetieto 30)

Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset

Velat tytäryhteisöille 0,00 0,00Ostovelat 0,00 0,00

Velat jäsenkuntayhtymille 478 218,14 468 805,83Ostovelat 478 218,14 468 805,83

Velat osakkuus-/omistusyht.yhteisöille 502,20 0,00Ostovelat 502,20 0,00

Velat muille 7 706 727,95 10 866 863,92 632 831,95 11 182 259,43Lainat 7 706 727,95 926 104,00 632 831,95 84 000,00Ostovelat 2 505 388,57 2 631 624,62Muut velat 1 126 840,54 1 952 027,46Siirtovelat 6 308 530,81 6 514 607,35

Vieras pääoma yhteensä 7 706 727,95 11 345 584,26 632 831,95 11 651 065,26

2017 2016

Tilinpäätöksen liitetiedot

104

4.4.6 Maksuliiketilin luottolimiitti (Liitetieto 31)

4.4.7 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät (Liitetieto 33)

4.5 Vakuuksia, vastuusitoumuksia ja taseen ulkopuolisia järjestelyjä koskevat liitetiedot

4.5.1 Leasingvastuiden yhteismäärä (Liitetieto 38)

Maksuliiketilin luottolimiitti (Liitetieto 31) 2017 2016

Päijät-Hämeen Osuuspankki

Luotollisen sekkitilin limiitti 31.12. 6 000 000,00 6 000 000,00

- siitä käyttämättä oleva määrä 6 000 000,00 6 000 000,00

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät (Liitetieto 33) 2017 2016 2017 2016

Lyhytaikaiset siirtovelat

Menojäämät Lomapalkkavaraukset 4 115 552,72 4 906 594,93 4 115 552,72 4 906 594,93 Korkojaksotukset 12 744,04 4 592,15 12 744,04 4 592,15

Tuloverot 3 494,35 0,00 0,00 0,00 Muut menojäämät 966 242,47 394 753,62 966 242,47 394 753,62 Menojäämät yhteensä 5 098 033,58 5 305 940,70 5 094 539,23 5 305 940,70

TuloennakotValtion osuudet (yksikköhintarahoitus) 392,00 160 997,00 392,00 160 997,00

Projektit 399 325,27 984 804,22 399 325,27 984 804,22 Muut tuloennakot 814 274,31 62 865,43 814 274,31 62 865,43Tuloennakot yhteensä 1 213 991,58 1 208 666,65 1 213 991,58 1 208 666,65

Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 6 312 025,16 6 514 607,35 6 308 530,81 6 514 607,35

Konserni Kuntayhtymä

Leasingvastuiden yhteismäärä arvonlisäveroineen

(Liitetieto 38) 2017 2016 2017 2016

Seuraavalla tilikaudella maksettavat (2018 / 2017) 825 039,92 989 280,56 825 039,92 989 280,56Suomen Kalustoratkaisut Oy 57 236,07 26 823,58 57 236,07 26 823,58ALD Automotive (Easy Km Oy) 169 898,95 188 617,09 169 898,95 188 617,093 Step IT Oy 563 694,29 773 839,89 563 694,29 773 839,89Handelsbanken Rahoitus 30 178,92 0,00 30 178,92ARVAL Oy 4 031,69 0,00 4 031,69

Myöhemmin maksettavat (2019 / 2018) 1 366 171,28 1 308 485,25 1 366 171,28 1 308 485,25Suomen Kalustoratkaisut Oy 216 356,03 121 529,66 216 356,03 121 529,66ALD Automotive (Easy Km Oy) 162 256,78 332 155,74 162 256,78 332 155,743 Step IT Oy 846 348,72 854 799,85 846 348,72 854 799,85Handelsbanken Rahoitus 139 421,58 0,00 139 421,58ARVAL Oy 1 788,17 0,00 1 788,17

Leasingvastuut yhteensä 2 191 211,20 2 297 765,82 2 191 211,20 2 297 765,82

Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita.

Konserni Kuntayhtymä

Tilinpäätöksen liitetiedot

105

4.5.2 Muut vastuusitoumukset (Liitetieto 39-40)

2017 2016 2017 2016

Kiinteistöihin kohdistuvat vastuut 26.11.2015 rasitustodistusten mukaisestiKiinteistöpalvelut 672 735,00 834 082,65 672 735,00 834 082,65

Yhteensä 672 735,00 834 082,65 672 735,00 834 082,65

Rakennusajan vakuudetKoulutuskeskus Salpaus, Kiinteistöpalvelut rakennuttajana 897 949,70 545 009,00 897 949,70 545 009,00

Yhteensä 897 949,70 545 009,00 897 949,70 545 009,00

Takuuajan vakuudetKoulutuskeskus Salpaus, Kiinteistöpalvelut rakennuttajana 209 988,92 227 376,42 209 988,92 227 376,42

Yhteensä 209 988,92 227 376,42 209 988,92 227 376,42

Pankkitakaukset ja vastasitomuksen takauksetValuuttatermiinitakaus 561211-90078698 Edunsaaja OP Yrityspankki Oyj 2 500 000,00 0,00 2 500 000,00 0,00

Yhteensä 2 500 000,00 0,00 2 500 000,00 0,00

Nordea Rahoitus Suomi OyFirst Card yritys kortit rahoitus yhteensä. Vastuu 31.12. 1 465,00 544,90 1 465,00 544,90

Yhteensä 1 465,00 544,90 1 465,00 544,90

MUUT VASTUUSITOUMUKSET YHTEENSÄ 4 282 138,62 1 607 012,97 4 282 138,62 1 607 012,97

Konserni KuntayhtymäMuut vastuusitoumukset (Liitetiedot 39-40)

Tilinpäätöksen liitetiedot

106

4.5.3 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (Liitetieto 41)

Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt

(Liitetieto 41) 2017 2016 2017 2016

Hankkeiden omarahoitusosuudet 170 209,94 174 312,00 170 209,94 174 312,00

Dynasty sopimushallinta, sopimukset yht. (kpl) 1 984,00 438 650 438

Arvonlisäveron palautusvastuu, kiinteistöinvestoinnit v. 2008 valmistuneet investoinnit, tarkistusvastuu päättyy 31.12.2017 0,00 56 831,27 0,00 56 831,27v. 2009 valmistuneet investoinnit, tarkistusvastuu päättyy 31.12.2018 88 029,84 189 240,96 88 029,84 189 240,96v. 2010 valmistuneet investoinnit, tarkistusvastuu päättyy 31.12.2019 201 343,24 302 014,86 201 343,24 302 014,86v. 2011 valmistuneet investoinnit, tarkistusvastuu päättyy 31.12.2020 648 783,00 865 044,00 648 783,00 865 044,00v. 2012 valmistuneet investoinnit, tarkistusvastuu päättyy 31.12.2021 132 008,12 196 187,18 132 008,12 196 187,18v. 2013 valmistuneet investoinnit, tarkistusvastuu päättyy 31.12.2022 1 435 388,49 1 722 466,18 1 435 388,49 1 722 466,18v. 2014 valmistuneet investoinnit, tarkistusvastuu päättyy 31.12.2023 1 233 179,46 1 438 709,37 1 233 179,46 1 438 709,37v. 2015 valmistuneet investoinnit, tarkistusvastuu päättyy 31.12.2024 410 924,52 469 628,03 410 924,52 469 628,03v. 2016 valmistuneet investoinnit, tarkistusvastuu päättyy 31.12.2025 1 683 910,77 1 894 399,62 1 683 910,77 1 894 399,62v. 2017 valmistuneet investoinnit, tarkistusvastuu päättyy 31.12.2026 3 762 038,37 0,00 3 762 038,37 0,00

Arvonlisäveron palautusvastuu, kiinteistöinvestoinnit 2 9 595 605,81 7 134 521,46 9 595 605,81 7 134 521,46

Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu Muotoiluinstituutin lisärak. ja peruskorjaus, OPM 146/410/2003, vastuu päättyy 31.12.2018. Kiinteistö luovutettu Lahden kaupungille.

0,00 2 145 906,00 0,00 2 145 906,00

Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu 3 0,00 2 145 906,00 0,00 2 145 906,00

Kiinteistöjen alkuperäisen luovutussopimuksen mukainen palautusvelvollisuus valtiolle

Tanhuan (Kuhmoinen) kiinteistön myynti 3.3.2014. Palautusvastuu siirretty Männikkö kiinteistön saneeraukseen (Asikkala) OKM/15/511/2014 7.3.2016

490 000,00 490 000,00 490 000,00 490 000,00

Jokimaa (Lahti) 2,4 hehtaarin suuruinen määräalan myynti 27.6.2013. Palautusvastuu siirretty Jokimaa (Lahti) maneesikiinteistön saneeraukseen OKM/25/511/2013 7.3.2016

72 000,00 72 000,00 72 000,00 72 000,00

Kujalan (Lahti) 2,4 toimipisteen myynti 22.5.2014. Palautusvastuu siirretty Opintie 1 (Heinola) kiinteistön saneeraukseen OKM/16/511/2014 19.10.2016

519 000,00 519 000,00 519 000,00 519 000,00

Heinämaatien (Orimattila) kiinteistön myynti 30.10.2015. Palautusvastuu siirretty Opintie 1 (Heinola) kiinteistön saneeraukseen OKM/1/511/2016 12.9.2016

150 000,00 150 000,00 150 000,00 150 000,00

Kiinteistöjen kauppahintojen palautusvastuu valtiolle yhteensä 3 1 231 000,00 1 231 000,00 1 231 000,00 1 231 000,00

Kynnyksellinen koronvaihtosopimus Pohjola Pankki Oyj (PHKKhall 158 § 26.8.2013)

Kynnyksellinen koronvaihtosopimus on tehty kuntayhtymän lainasalkun korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksella on muutettu vaihtuva korko kiinteäksi 8 miljoonan euron pääoma osalta. Suojaus kattaa näin osan kuntayhtymän taloussuunnitelman mukaisesta lainakannasta. 8 miljoonan euron ylittävän lainakannan korko määräytyy markkinakorkojen mukaan. Koronvaihtosopimuksella kuntayhtymän lainasalkun korko on 8 miljoonaan euron osalta muutettu kiinteäksi 2,55 prosentin koroksi 6 kuukauden euriborin ollessa korkeintaan 5 %. Koron ollessa yli 5 % kuntayhtymän maksama korko on 6 kuukauden euriborkorko vähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Koronvaihtosopimuksella kiinteäksi muutettu korko ei sisällä varsinaisten lainojen marginaalia. Korkotarkastelu tehdään aina korkojaksoittain 6 kk välien. Ensimmäinen taloussuunnitelman 2017 - 2019 mukainen laina nostettiin tammikuussa 2017. Nostettavan lainan ja koronvaihtosopimuksen pääomat vastaavat toisiaan. Loppuosa vuodelle 2017 budjetoidusta lainannostosta ylittää korkosuojauksen. Sopimus alkaa 27.12.2016 ja erääntyy 28.12.2026.

Koronvaihtosopimuksen laskennallinen pääoma 8 000 000,00 8 000 000,00 8 000 000,00 8 000 000,00Koronvaihtosopimuksen markkina-arvo 31.12. (pankin ilmoituksen mukaan) -1 343 650,54 -1 611 223,87 -1 343 650,54 -1 611 223,87

Pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vastuut arvonlisäveroineen Rakennukset 264 608,52 626 763,49 264 608,52 626 763,49Maa-aluet 14 967,19 14 900,89 14 967,19 14 900,89

Pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vastuut arvonlisäveroineen 279 575,71 641 664,38 279 575,71 641 664,38

1 Dynasty sopimushal l innasta eri l l inen ti l inpäätöseri ttely vuodelta 2017

2 Pa lautuksena ja vähennyksenä käs i tel lyt arvonl i säverot uudisrakennusten ja perusparantamisen hankintamenois ta , joihin l i i ttyy mahdol l inen pa lautusvelvol l i suus ki inteis töt myytäessä ta i ni iden käyttötarkoi tuksen muuttuessa vähennykseen ta i pa lautukseen oikeuttamattomaan tarkoi tukseen (AVL 120 §). Pa lautusvastuuta määri tel täessä on otettu huomioon ka ikki ki inteis töt myös ne, joiden osa l ta vastuun toteutuminen ei ole todennäköis tä .

3 Opetus- ja kul ttuuri toimen perustamishankkeis i in (ti lojen rakentaminen, peruskorjaus , osto) saatujen va l tionosuuks ien pa lautusvastuut, L opetus- ja kul ttuuri toimen rahoituksesta 7:53 §. Pa lautusvastuu päättyy kun va l tionavustuksen myöntämisestä on kulunut yl i 15 vuotta .

Konserni Kuntayhtymä

Tilinpäätöksen liitetiedot

107

4.6 Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot

4.6.1 Henkilöstömäärä 31.12.2017 (Liitetieto 42)

4.6.2 Luottamushenkilön palkoista perityt ja puolueelle tilitetyt luottamushenkilömaksut (Liitetieto 44)

4.6.3 Tilintarkastajan palkkiot (Liitetieto 45)

VakituisetMäärä-aikaiset

Yhteensä 31.12.2017

Yhteensä 31.12.2016

Sivu-toimiset

31.12.2017Vastuualueet hlö hlö hlö hlö hlö

Oppimis- ja koulutuspalvelutOpiskelijapalvelut, valmentava koulutus, maahanmuuttajakoulutus, yhteiset opinnot, yrittäjyysopinnot, kaksoistutkinnot, urheilijoiden koulutus

124 7 131 140 2

Tekniikan ja liikenteen alat, luonnonvara-alat, kulttuurin alat (Vipusenkadun osalta) 141 29 170 191 9

Hyvinvoinnin, kaupan ja hallinnon alat, matkailu-, ravitsemis-, talous- ja elintarvikealat, kulttuurin alat (Keskustakampuksen ja Kannaksenkadun osalta)

168 11 179 187 13

Oppilaitospalvelut 128 1 129 134

Kiinteistöpalvelut 46 1 47 46Ravintolapalvelut 56 56 61Tietohallintopalvelut 26 26 27

Johtamis- ja kehittämispalvelut 45 2 47 50

YHTEENSÄ 606 50 656 702 24

(Liitetieto 44) 2017 2016

Hämeen sosialidemokraatit ry 2 142,00 2 283,00Hämeen Kokoomus ry 2 976,50 2 396,25Etelä-Hämeen vasemmistoliitto ry 48,00 48,00Suomen Keskusta 1 272,00 1 020,00Perussuomalaiset ry 132,00 180,00Hämeen Vihreät ry 162,00Lahden Kristillisdemokraatit ry 54,00

Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä 6 786,50 5 927,25

Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut

Tilintarkastajan palkkiot (Liitetieto 45) 2017 2016(sis.alv)

BDO Audiator OyTilintarkastuspalkkiot 23 157,78 21 030,40Tilintarkastajan lausunnot 1 480,56 620,00Tarkastuslautakunnan avustaminen 5 506,38 4 631,40Muut palkkiot 5 379,12 1 153,20

BDO OyMuut palkkiot 10 001,06 26 759,71

Palkkiot yhteensä 45 524,90 54 194,71

Tilinpäätöksen liitetiedot

108

4.7 Luettelo tilikaudella käytetyistä tilikirjoista

4.7.1 Käytetyt tilikirjat

4.7.2 Käytetyt tositelajit

Päiväkirja konekielisenä /erikseen arkistoituPääkirja konekielisenä /erikseen arkistoituKassakirjanpito konekielisenä /erikseen arkistoituKäyttöomaisuuskirjanpito konekielisenäOstoreskontra konekielisenäMyyntireskontra konekielisenäPalkkakirjanpito konekielisenäVarastokirjanpito konekielisenä/erikseen arkistoituKonsernikirjanpito tilinpäätöksessä paperitulosteinaLainat (otto- ja antolainat) erikseen arkistoituTalousarviokirja erikseen sidottuTasekirja erikseen sidottuTase-erittelyt erikseen arkistoitu

Käytetyt tilikirjat

Alkusaldot ALKUSATalousarvio TASUTalousarvioennusteet ENN1, ENN2, ENN3Projektien budjetit PROBUDMuistiotositteet MUISTI, MUISAL, MUIST1Ostoreskontran maksut OMAKSUMyyntireskontran suorituks MMAKSUKäyttöomaisuus, sumu-pois KOMTOS, KOMMUIPalkkakirjanpito PALKATCPU Kassatositteet CPUPankkitilikirjaukset OPUSMatkalaskut MATKAOstoreskontra OSTOKISisäiset ostolaskut MUIST2, MUIST3Myyntireskontra MYYNTI, MYYNTT, MYYNVK, CPUPK, MYYNCPSisäiset myyntilaskut MYYNTS, MUIST2, MUIST3Vyörytys MUIST3

Käytetyt tositelajit

Tilinpäätöksen liitetiedot

109

4.8 Tuloskorttimittareiden selitykset ja laskentakaavat

Työelämän kumppanuuksia ja verkostoja vahvistamalla sekä pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksella vaikutamme seuraavien tulosten kehitykseen ja taloudellisen perustan vahvistamiseen Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat Ensisijaiset hakijat / valinnan aloituspaikat kevään yhteis- ja erillishaussa (ammatillinen peruskoulutus) Suoritetut tutkinnot Suoritettujen tutkintojen määrä rahoitustavasta riippumatta Opinnoista eroaminen (ammatillinen peruskoulutus) Vuoden aikana opinnoista eronneiden ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden määrä suhteutettuna tilas-tointipäivien (20.1. ja 20.9.) opiskelijamäärään. Eronneisiin ei lasketa lukukauden alussa opiskelunsa aloittaneita, mutta ennen tilastointi-päivää keskeyttäneitä, eikä myöskään armeijassa tai äitiyslomalla olevia. Eronneet, positiiviset syyt Eronneet, negatiiviset syyt Siirtynyt yliopistoon Motivaation puute Siirtynyt ammattikorkeakouluun Terveydellinen syy Siirtynyt toiseen ammatilliseen oppilaitokseen Katsotaan eronneeksi Siirtynyt muuhun oppilaitokseen Exitus Siirtynyt ulkomaille opiskelemaan Taloudellinen syy Työhön meno, on ammatillinen tutkinto Työhön meno, ei ammatillista tutkinto Muu syy / perusteltu syy Ero keskeytyksen jälkeen Siirtynyt toiseen Salpauksen tutkintoon Muu syy, eron syy ei tiedossa Siirtynyt oppisopimuskoulutukseen Läpäisy (ammatillinen peruskoulutus) Kolmessa vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus aloittaneista opiskelijoista V. 2017: vuonna 2014 koulutuksen aloittaneet ja samasta opiskelijajoukosta vuosina 2014–2017 tutkinnon suorit-taneet Oppisopimuskoulutuksen purku Salpauksen hallinnoimien oppisopimusten purkautuminen. Lasketaan raportointivuoden aikana purkautuneiden sopimusten määrä suhteessa raportointivuoden aikana voimassa olleisiin sopimuksiin. Purku, positiiviset syyt Purku, negatiiviset syyt Yrityksen muutto toiselle paikkakunnalle Tyytymättömyys työssäoppimiseen (jos johtuu Salpauksen toiminnasta) Tyytymättömyys tietopuoliseen opetukseen Muutokset yrityksessä Tyytymättömyys työssäoppimiseen Terveydelliset syyt Taloudelliset syyt Työpaikan vaihto Exitus Opiskelun aloittaminen muualla Muu syy, purun syy ei tiedossa Asuinpaikkakunnan vaihto Alan vaihto Perhesyyt Muut henkilökohtaiset syyt Läpäisy (oppisopimuskoulutus, perustutkinnot) Kolmessa vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus aloittaneista opiskelijoista V. 2017: Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen vuonna 2014 aloittaneet ja samasta opiskelijajoukosta vuosina 2014–2017 tutkinnon suorittaneet VALMA-koulutuksen jälkeen ammatilliseen koulutukseen sijoittuminen VALMA-koulutuksen suorittaneiden sijoittuminen ammatilliseen koulutukseen opintoja seuraavana syksynä (ti-lanne laskentapäivänä 20.9.) Jatko-opintoihin sijoittuminen, amk + yliopisto Jatko-opintoihin sijoittumisen seuranta on pohjautunut ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusrahoituksen vaikuttavuusmittariin. Ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistui vuoden 2018 alusta ja samalla aiemmin käy-tössä ollut tuloksellisuusrahoitus poistui käytöstä. Tämän vuoksi jatko-opintoihin sijoittumisen toteumaa ei pys-tytä raportoimaan tuloksellisuusrahoitukseen pohjautuen.

Tilinpäätöksen liitetiedot

110

Valmistuneiden työllistyminen (ammatillinen peruskoulutus) Työllistyneiden osuus (%) pohjautuu Tilastokeskuksen Sijoittumispalvelun tietoihin, jotka kuvaavat toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2012-31.7.2015 suorittaneiden pääasiallista toimintaa vuoden 2015 lopussa. Toimintakulttuuria vahvistamalla vaikutamme seuraavien tulosten kehitykseen Johtamisen onnistuminen Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn määriteltyjen johtamisen onnistumista kuvaavien kysymysten ka ja kh. Otettu käyttöön keväällä 2015. Lähiesimiestyön onnistuminen Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn määriteltyjen lähiesimiestyön onnistumista kuvaavien kysymysten ka ja kh. Otettu käyttöön keväällä 2015. Työyhteisön toimivuuden onnistuminen Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn määriteltyjen työyhteisön toimivuuden onnistumista kuvaavien kysymysten ka ja kh. Otettu käyttöön keväällä 2015. Salpauksen toiminnoissa työssäoppien suoritetut osaamispisteet Taloudellisesta perustasta huolehtimalla vaikutamme seuraavien tulosten kehitykseen Henkilöstökulut ja osuus toimintatuotoista Sisältää kaikki henkilöstömenot: palkat sivukuluineen / toimintatuotot Palvelujen ostot, josta opetus- ja koulutuspalvelujen ostot Sisältää kaikki palveluiden ostomenot. Opetus- ja koulutuspalvelujen ostoissa on huomioitu tilit 4440 - 4443. Toimitilakustannukset ja osuus toimintatuotoista Salpauksen käytössä olevien toimitilojen käyttökustannukset ja poistot Vuosikate Toimintakate +/– rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden tulos Vuosikatu +/– poistot ja satunnaiset erät Kertynyt yli-/alijäämä Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + tilikauden yli-/alijäämä Lainapääoma Edellisten kausi lainapääoma + lainojenostot ja -lyhennykset Lainanhoitokate (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassavarat 31.12. Rahavarat 1.1. + toiminnan ja investointien nettokassavirta + rahoituksen nettorahavirta = Rahavarat 31.12. Ks. tarkemmin rahoituslaskelmasta. Kassavarojen riittävyys 365 * rahavarat varainhoitovuoden lopussa / kassasta maksut varainhoitovuonna Toiminnan ohjauksessa käytettävät perusmittarit Opiskelijamäärä (yksikköhintarahoitus) Ammatillisessa peruskoulutuksessa ja valmistavassa koulutuksessa tilastointipäivien 20.1. ja 20.9. opiskelijamää-rien painotettu keskiarvo 7/5. Oppisopimuskoulutuksessa em. tilastointipäivien opiskelijamäärien keskiarvo 6/6 (pt, at, eat). Opiskelijamäärä valtionavustuksella toteutettavassa koulutuksessa: Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja Ai-kuisten osaamisperustan vahvistaminen Aikuiskoulutuksen (ei yksikköhintarahoitteinen) opiskelijatyöpäivät

Tilinpäätöksen liitetiedot

111

Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) vuodessa Aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät muutettuna opiskelijatyövuosiksi Opiskelijatyöpäivät jaetaan työvoimakoulutuksessa 251 päivällä ja muissa koulutuksissa 190 päivällä. Toimintatuotot Toimintakulut Tytäryhtiölle myytävä alihankintapalvelu Irtaimistoinvestoinnit Kiinteistöinvestoinnit (brutto) Salpauksessa käytössä olevien tilojen kokonaismäärä Opetushenkilöstön kelpoisuus Opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus työhön (asetus 986/1998). Muodollisesti kelpoisten opettajien pro-senttiosuus päätoimisista opettajista. Mukaan ei oteta luennoitsijoita ja yksittäisiä tunteja pitäviä. Opetushenki-löstö = vakinaiset ja määräaikaiset, päätoimiset opettajat, jotka opettavat toisen asteen ammatillisessa peruskou-lutuksessa vuoden viimeisenä päivänä mukaan lukien virkavapaalla olevat, 4 kuukautta viransijaisena toimineet, opetusvelvolliset rehtorit, johtajat, erityisopettajat ja opinto-ohjaajat. Henkilötyövuodet Henkilötyövuosi (htv) on henkilön työpanos, jossa huomioidaan osa-aikaprosentti sekä työ- tai virkasuhteen kesto. Esimerkiksi henkilö on osa-aikainen 50 % = 0,5 htv. Tai henkilö on työsuhteessa 1.1.–31.3.2015 100 %:na = 0,25 htv. Takaisin kohtaan 2.1.5 Tuloskortti

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä

www.salpaus.fi