17

Toimimalla osallisuuteen

Avuksivuorovaikutuksenjatoiminnanaktivoimiseen

Tait

to:S

atu

Lusa

/Ka

skel

otti

Pa

ino:

Kirj

apai

noK

eili

Oy,

2.pa

inos

200

8

Maiju Mäki

2

Sisältö:

3 Johdanto

4 Kehitysvammaisuus

6 Osallisenaarjessa

8 Tarkoituksenmukaisen toiminnanperusteet

10 Aistienhuomioiminen toiminnassa

11 Materiaalejaaistielämyksiin

15 Lisätietoa

3

Johdanto

Tämän esitteen tarkoitus on auttaa lähihenkilöi-tä aktivoimaan vaikeimmin kehitysvammaistenihmistentoimintaajavuorovaikutusta.Esitesisäl-tää tietoa kehitysvammaisuuden vaikutuksestakykyynymmärtää ja jäsentääympäröiväämaail-maa.Esitteessäkerrotaanmyösosallisuudenjaais-tikokemuksien merkityksestä sekä esitelläänais-tejaaktivoiviamateriaaleja.Esitettyjäideoitavoi-daanhyödyntääpäivittäisessätoiminnassa.Lisäk-sijokaisenaihekokonaisuudenloppuunonliitettykysymyksiä, jotkaauttavat jäsentämään jakehit-tämäänlähiyhteisöntoimintatapoja.

Osallisuudella tarkoitetaan henkilön mah-dollisuutta vaikuttaa omaan elämäntilantee-seensa. Kehitysvammaisen henkilön kohdallaontärkeääosallisuusarjentoimintoihin.Moni-puolisenjaaktivoivantoiminnankauttavoidaankehittäätietoisuuttaympäristöstäjaomastait-sestäsekähyödyntäämotorisiavalmiuksia.Toi-minnasta saatavat aistikokemukset voivat he-rättää kiinnostusta vuorovaikutukseen ja roh-kaisevat aloitteisiin vuorovaikutuksessa ja toi-minnassa.

4

Kehitysvammaisuus

Kehitysvammaisuuttaesiintyyeriasteisena.Kehitysvam-maisuusvaikuttaa ihmisenkykyynymmärtääasioita jatapahtumia.Uusienasioidenoppiminenjakäsitteellinenajatteluonkehitysvammaisellehenkilölletavallistavai-keampaa.Hänkehittyy taidoissaan seuratennormaaliakehityskulkua,muttaedistymistätapahtuuhitaammin.Älykkyys on vain osa ihmisen persoonallisuutta, jonkamuotoutumiseenvaikuttavatmyösympäristö,elämän-kokemuksetjaoppiminen.

Syvästi kehitysvammainen henkilö on riippuvainenmuista ihmisistä.Häntarvitsee jatkuvaatukea jokapäi-väisessä elämässään. Monipuoliset vuorovaikutuskoke-muksetjaelämyksetlisäävätkuitenkinhänenosallisuut-taanyhteisössäänjamahdollisuuksiaanoppiauutta.Op-

pimiseenvaikuttavatympäristönantamatmahdollisuu-detsekähenkilönkyvytottaavastaantietoajakäsitelläsitä.Tästäsyystäjokainenihminenonainutlaatuinenyk-silö oman elämänkokemuksensa jaopittujen taitojensamyötä.Allaonkuvattuyleisestisyvästikehitysvammai-sellehenkilölleominaisiapiirteitä:

• Syvästikehitysvammainenhenkilöeläänykyhetkes-sä,hänelläeiolekäsitystämenneestätaitulevasta.

• Hänen on vaikea ymmärtää aikakäsitettä ja enna-koidatulevaa(mahdollisiavaistonvaraisiaodotuksiasyy-seuraussuhteista).

• Hänvoitunteatiettyjärytmejäkehossa(nälkä->ruo-kailu->kylläisyys).

T o i m i n n a n   a K T i v o i n T i

Saan aistielämyksiä Tulen tietoisemmaksi...-näkö(valot) -kehostanijaitsestäni-kuulo(musiikki) -toiminnastani-haju(pihka) -ympäristöstäni-maku(suklaa)-asento(vatsallaan)-tunto(pehmeä) ...mahdollisuudestani...-tasapaino(keinuen) -vaikuttaaympäristöön -tehdävalintoja -kommunikoida -ollavuorovaikutuksessa -oppiauutta

5

• Hän ymmärtää omien tekojensa merkityksen suh-teessaomiintarpeisiinsa(itku->lohdutus).

• Hänkäyttääitsensäilmaisemiseenkehonkieltä,eleitä,ilmeitä,ääntelyä,osoittamistajatoimimistasekäym-märtäämuidenihmistenvastaavanlaisiailmauksia.

• Hän reagoi puheeseen ja sen sävyihin, vaikkei ym-märtäisikäänpuheenkielellistämerkitystä.

• Häntunnistaatuttujaesineitäniidenkäytönperus-teella(lusikallasyödäänjasängyllämaataan).

• Häneikaipaaesineitätaiihmisiä,jotkaeivätolenä-kyvillä.

• Hänenonvaikeaymmärtääkuvienmerkitystä,koskahäneltäpuuttuumielikuvaesineenjakuvanvälises-täyhteydestä.

Pohdittavaksi lähihenkilöille

• Kuvitelkaa yhdessä, minkälainen kuva teilläolisiympäristöstä,josetteolisikoskaankokeil-leetympärillänneoleviaesineitäjaasioita?

• Minkälaisia vuorovaikutusaloitteita tunte-mallannekehitysvammaisellahenkilölläon?

• Millä keinoilla tuette viestejänne, jotta ke-hitysvammaisenhenkilönonhelpompiym-märtääteitä?

KehiTyS

Biologinen kypsyys

Vuorovaikutus ympäristön kanssa

Basilier & Vesala: SAKTIS: Vaikeimmin kehitysvammaisten aktivointiohjelman kehittely.Kehitysvammaliiton julkaisuja 3 / 1992

6

osallisena arjessa

Virikkeellinen ja motivoiva ympäristö rohkaisee kehi-tysvammaistahenkilöävuorovaikutusaloitteisiin,lisääkykyä toimia aktiivisesti, edistää tunne-elämän tasa-painoajaantaatietoaympäristöstä.

Syvästikehitysvammaisenhenkilönoppimista jaomatoimisuuttavoidaanedistääparhaitenarjentoi-minta- ja vuorovaikutustilanteissa. Päivittäiset toi-minnot (ruokailu,peseytyminen,pukeutuminen, ul-koilu, wc:ssä käynti) antavat mahdollisuuden sään-nölliseen ja toistuvaan tekemiseen. Lisäksi voidaanjärjestää tuokioita, joissaharjoitellaan jotakinyksit-täistätaitoavastavuoroisesti(käsienkäyttö,katseenkäyttö)taikoetaanyhdessäaistielämyksiä(pallohie-ronta,keinuminen).Vuorovaikutus-jakommunikoin-titaidotkehittyvätyhteistenelämysten jakokemus-tenkautta.

Seuraavassaonlueteltuideoita,joidenavullaympä-ristöönvoidaantutustuatekemälläasioitayhdessä.

Menkääyhdessäerikokoisiintiloihin. Luokaaesineilläkonkreettinenpäivärytmi.

• Tutussa ympäristössä sekä sisällä että ulkona voittetutustuaerilaisiinvälimatkoihin,asentoihinjaliikkei-siin.Menkääyhdessäerikokoisiintiloihin,kutenisoonsaliintaiavarallepihalle,pieneentelttaantaihissiin.

• Tutustukaaajankäsitteeseentarkkailemallaajanku-lumista jakiinnittämällähuomiotaeritapahtumi-enjatoimintojenkestoon.Tapahtumiavoiennakoi-daluomallaselkeänpäivärytminjakäyttämälläpäi-vittäisiintapahtumiinliittyviäesineitäjakuviapu-heentukena.Ajankulkuavoikonkretisoidaesimer-kiksiesine- jakuvapäiväjärjestyksen,vuodenaikoi-hinliittyvienkuvienja-esineidensekätiimalasintaierikoiskellonavulla.

• Tunnustelkaa, haistelkaa ja maistelkaa esineitä.Vertailkaa esineitä ja materiaaleja keskenään. Va-litkaavertailunhelpottamiseksitoisistaanselkeäs-tierotettaviaominaisuuksia,kutensileäjakarhea,lämminjakylmä.

7

• Käyttäkää kehitysvammaisen henkilön kehoa apunamäärän käsitteen ymmärtämiseksi. Laittakaa hänensyliinsäesineitä jatutustukaasylissäolevienesinei-denmäärään(paljonjavähän,painaviajakevyitä,yk-sijamontataieiyhtään).Tutkikaasäilytyslaatikoitataiastioita,jotkasisältäväterimääriätavaroita.

• Käsitysasioidensyy-seuraussuhteestavahvistuu,jossamaasiatoistuusäännönmukaisestiomantoimin-nanseurauksena(esimerkiksipainaessanikatkaisi-jastasammuvatvalot).Ympäristössätuleeollatar-jollaerilaisiaesineitä,jottaspontaaniosoittaminenjavalitseminenovatmahdollisia.Tekemisenkauttahenkilönkäsitysitsestäaktiivisenaaloitteentekijänävahvistuu.Toistuvatkokemuksetsiitä,ettäomallatoiminnalla voi vaikuttaa, vahvistavat myös kom-munikointitaitoja (esimerkiksi osoittaessani trian-gelia, lähihenkilöpyrkii selvittämään,mitähaluantehdäsillä).

Luokaaesineilläkonkreettinenpäivärytmi. Tunnustelkaa,haistelkaajamaistelkaamateriaaleja. Käyttäkääkehoaapunamääränkäsitteenymmärtämisessä.

Vahvistakaahenkilönkäsitystäomantoiminnanseurauksista.

8

Tarkoituksenmukaisen toiminnan perusteet

Selvitä kehitysvammaisen henkilön toimintakyky  ja  kehitystaso, jottatoiminnastatulisisopivanhaastavaajamielekästä.Haastattelehänettun-teviahenkilöitä.Kokeilejahavainnoi,mitähänosaa.Toimintatasontunte-minen vaikuttaa tavoitteiden aset-tamiseen sekä materiaalien ja me-netelmienvalitsemiseen.

ole vuorovaikutustilanteessa aidos-ti läsnä. Odotajaannatilaahenkilönaloitteille. Huomaa hänen ilmauk-sensa javastaa niihin. Käytä itsekinhänen ilmaisukeinojaan. Käytä riit-tävän yksinkertaista ja selkeää kiel-tä. Tue puhuttuja viestejäsi toimin-nan, ilmeiden, eleiden, äänenpaino-jenjatilannevihjeidenavulla.Tarkis-takeskinäinenymmärtäminen.

Tee  yhteisestä  toiminnasta  moti-voivaa  ja mielekästä. Valitse mene-telmätjamateriaalitkehitysvammai-senhenkilön kiinnostuksen mukaan.Tutustuhänentoimintaympäristöön-säjahaastattelelähihenkilöitähänenkiinnostuksensa kohteista, tärkeistähenkilöistäjamukavistamuistoista.

• Harjoitelkaaymmärtämään,ettäesineetjaihmisetei-vätkatoa,vaikkanepoistuisivatnäköpiiristä.Piilotta-kaaesinetaihenkilöosittainhuivinalle.Etsikääään-televääihmistätaiesinettä.Piilottakaaesinekannel-liseenlaatikkoonjaetsikääsesieltä.Vierittäkääpallonurkantaaksetaitunnelinläpijahakekaaseesille.

Pohdittavaksi lähihenkilöille

• Minkälaisia mahdollisuuksiayhteisössänne on tutus-tuaerilaisiintiloihinjaympäristöihin?

• Minkälaisiamahdollisuuksiakehitysvammaisellahen-kilöllä on vaikuttaa asioihinsa oman toimintansa jaaloitteidensakautta?

• Mitenvoittearkitilanteissavahvistaakehitysvammai-senhenkilönymmärrystäsiitä,ettäihmisetjaesineeteivätkatoaniidenpoistuessanäköpiiristä?

Etsikääääntelevääihmistätaiesinettä.

aseta itsesi kehitysvammaisen ihmi-sen asemaan.Kuvittele,mitäasioitahän pitää merkityksellisinä ja kuin-kahännäkeejakokeeympäristönsätapahtumat, henkilöt ja esineet. Si-täkauttasaatatlöytääuusiatarkoi-tuksiajamerkityksiätoiminnansisäl-töihin.

ota  huomioon  kehitysvammaisen henkilön  ikä valitessasi menetel-miä jamateriaaleja.Syvästikehitys-vammaisellakin aikuisella on paljonenemmän elämänkokemusta kuinlapsella. Valitse biologiseen ikäänsopivia menetelmiä ja materiaaleja.Huomioimenetelmiävalitessasikui-tenkinensisijaisestihenkilönmielen-kiinnonkohteet.

anna aikaa.Kehitysvammaisenhen-kilön kanssa toimintaan ja kommu-nikaatioon kuluu usein tavallistaenemmän aikaa. Ajankäytön huo-mioiminen toiminnan suunnittelus-saontärkeää,koskakiireenkeskellätärkeä kommunikointialoite saattaajäädä huomaamatta ja hyvä vuoro-vaikutustilannekokematta.

Jäsennä  ja selkiytä toiminta.Toimin-nanjäsentäminenluokehitysvammai-

selle henkilölle turvallisuutta ja hel-pottaatoiminnanennakointia jaym-märtämistä.Toiminnansuunnittelujavalmisteluetukäteenvähentävätkes-keytyksiätoimintatilanteessa.Muistatarkistaa tilan valaistus, ilmanvaihto,rauhallisuus,ergonomiajavälineidentoimivuus.Mieti,kuinkasaatkehitys-vammaisenhenkilönetukäteentietoi-seksitoiminnansisällöstä.

auta alkuunhenkilöä,jolletoiminnanaloittaminen on vaikeaa, mutta äläteehänenpuolestaanasioita.Sinullasaattaaollakäsitys,ettäkehitysvam-mainenhenkilöeiymmärrätaihallit-seasiaa,vaikkakyseonkintoiminnanaloittamisen vaikeudesta. Fyysinenohjaaminentukeekehitysvammaistahenkilöäaloittamaantoimintansa.

anna  tehdä  itse. Tekemällä asioitaitse kehitysvammainen henkilö saakonkreettista tuntumaa toimintan-sa seurauksista, kehon liikkeistä jakäytettävistä materiaaleista. Ohjaajatuetoimintaaja liikkeitävaintar-vittavamäärä.

ole rauhallinen ja looginen, kannus-tava ja kiinnostunut. Ontärkeää,et-tä odotat tarpeeksi kauan kehitys-

vammaisen henkilön reagoimista jaaloitetta. Vastaa hänen aloitteisiin-sa ja ole tasapuolisen vuorovaikut-teinen.Vältäitseolemastakokoajanäänessä ja toiminnassa, näin annathänelle mahdollisuuden kommuni-kointiinjatoimintaan.

Järjestä yllättäviä tilanteita.Rutiinei-ta rikkovat huumori ja yllättävät ti-lanteet(esinehukassa,yllätysvieras,huonekalut epäjärjestyksessä, yllät-tävätäänet jne.)mahdollistavatyh-teisen elämyksen kokemisen. Hyö-dynnä näitä kokemuksia monipuoli-sesti.Muistele,kerrojapalaaasiaankäyttämällä eleitä, äänenpainoja jaaiheeseenliittyviäesineitä.

Edistä opitun taidon yleistämistä yh-teistyön avulla.Syvästikehitysvam-maisenihmisenonvaikeayleistääjasoveltaa opittua taitoa uusiin tilan-teisiin, kun esimerkiksi paikka, hen-kilöttaivälineetmuuttuvat.Teeyh-teistyötä muiden lähihenkilöidenkanssa,jottauusitaitosiirtyisimah-dollisimman moneen tilanteeseenja ympäristöön. Yleistäminen tuli-sialoittaapienistämuutoksista, joi-hin myöhemmin lisätään uusia ele-menttejä.

9

10

aistien huomioiminen toiminnassa

Vuorovaikutustilanteissa ihmiset käyttävät yleensäkuulo-, näkö- ja tuntoaistia. Vaikkahenkilöllä olisi nä-kö- taikuulovamma,hänvoiymmärtäätoisenhenki-lönviestinkäyttämällämuitaaisteja.Kehitysvammai-sillaihmisilläonuseintavallistaenemmänhäiriöitäais-tientoiminnoissa.Selvittäkää,mitkäovatsyvästikehi-tysvammaisenhenkilönmahdollisuudetkäyttääomiaaistejaan.

Ihminenmuodostaa käsityksensä itsestään,ympäris-töstään, esineistä jaasioistakokeilemalla ja tutustumal-laniihin. Syvästikehitysvammaisen ihmiseneiainaolemahdollista aistiaympärillään olevia asioita, koska nii-denlähellepääseminenitsenäisestivoiollavaikeaa.Hä-nelletulisikuitenkintarjotamahdollisuusaistikokemuk-siin.Lisätkäähenkilönmahdollisuuksiapäästäitseerilai-siinympäristöihinjaerilaistenesineidenluo.

Aistienintegroitumisellatarkoitetaaneriaistikanavi-enkautta tulevan tiedonyhdistymistä ja liittymistä ai-empaan muisti- ja kokemusvarastoon. Aisti-integraati-onhäiriössäaistitiedonkäsitteleminenja jäsentämineneionnistu,mikäsaattaanäkyämm.aistitoimintojenyli-taialiherkkyytenä(koskettamisenvälttely,kehonheijaa-minen,vaikeushahmottaaomaakehoatilassa).Aistitoi-mintojenhäiriötsaattavatheijastuakehitysvammaisenhenkilönkäytöksessäpelkona,ärtyneisyytenäjalevotto-muutena,koskatilanteeseenliittyvätaistimuksettuntu-vatepämiellyttäviltä.Onhyvämyöshuomioida,ettäjo-kainenihminenreagoiyksilöllisestiaistiärsykkeisiin.Ais-ti-integraationhäiriöihinvoidaanvaikuttaa.Sopivamää-räaistiärsykkeitäturvallisessaympäristössäkoettunavoiedistääkehitysvammaisenhenkilönkykyäkäsitelläaluksiepämiellyttävältäkintuntuvaaaistimusta.

Lisätkäähenkilönmahdollisuuksiapäästäitseerilaisiinympäristöihinjaerilaistenesineidenluo.

11

materiaaleja aistielämyksiin

Materiaalit jaaistielämykseteivät sellaisenaanolevuorovaikutteisia ja aktivoivia.Niistä tulee vuoro-vaikutteisiavasta,kuntilanteessatoimitaanyhdes-sä. Kotoa ja luonnosta löytyy paljonmateriaalejaaistielämyksiin.Materiaalejavoimyösostaavalmii-na.Aistejaaktivoiviinmateriaaleihinonmielekästätutustua aidossa ympäristössä, jolloin asioiden jaesineidenkeskinäinensuhdesaamerkityksen.

Vuorovaikutustilanteissakäytettävätmateriaa-lit saattavat aktivoida samanaikaisesti useaa ais-tikanavaa. Tästä syystä jatkossa esitetty luokitte-luaistienmukaanonvainsuuntaaantava.Useam-paamateriaaliavoidaankäyttäämyössamanaikai-sesti.Materiaalejavalittaessaonotettavahuomi-oonhenkilön yksilölliset tarpeet ja mielenkiinnonkohteet.

Kotoajaluonnostalöytyypaljonmateriaalejaaistielämyksiin.

12

Näkö Aktivoikaa näköaistia harjoittelemallakatseella seuraamista, katseen kohdis-tamista ja kuvion erottamista taustas-ta.Loistavattaikirkkaanvärisetesineetjavalotantavatvoimakkaitaärsykkeitä,jotkahoukuttelevatnäönkäyttöön.Pi-meässätaihämärässävalonliikenäkyyparemminjakatseenkohdistaminenonhelpompaa ja motivoivampaa. Selke-ät värit ja kontrastit auttavat hahmot-tamaan tilaa ja esineitä. Vahva meikki,hattu tai näyttävä hiuspanta saa kehi-tysvammaisen henkilön huomion kiin-nittymäänkasvoihinjailmeisiin.Sängynyläpuolellevoiripustaavälkehtivänmo-bilentaicd-levyjä.

KuuloAktivoikaakuuloaistiatutustumallaym-päristönääniin.Kuunnelkaaerilaisiaää-niä erilaisista suunnista (oven paukah-dus, astioiden kilinä, kadulta kuulu-va meteli). Kehitysvammaisen ihmisen

kiinnostus ääneen saattaa herätä, kunkuuloaistimukseenliittyytunto-tainä-köaistimus (esimerkiksi kädenalla tun-tuvarummunkalvonvärähtelytaituu-likellon heiluva liike). Kuuloaistin akti-voimisessaontärkeää,ettäkehitysvam-mainen henkilö voi itse kokeilla, mitenvälineet toimivat ja värähtelevät sekämistääänilähtee.

Haju ja makuHaju-jamakuaistimuksiaonjoskusvai-keaerottaatoisistaan,eikäihminenpys-ty erottamaan tarkkaan makuja ilmanyhteistoimintaahajuaistinkanssa.Haju-jamakuelämyksetkinantavattietoaym-päröivästä maailmasta (hien haju, pul-lantuoksu,hattaranmakeus).Kiinnittä-kää huomiotahaju- ja makuelämyksiinpäivittäistentoimintojenaikanaesimer-kiksi ruokailu- tai ulkoilutilanteissa. Onhyväantaaaikaahaistamiseenjamais-tamiseensekäpuhuaaistimuksiinliitty-vistätunnereaktioista.

Valojajakontrastejavoidaanhyödyntäänäköaistinaktivoinnissa. Keinoja kuuloaistin aktivoimiseen.

13

Tunto ja kosketusIhonaistitvoidaanjakaakosketus-,kipu-,lämpö-jakylmäaistiin.Ih-minenerottaakosketuksenvoimakkuudestariippuenpaljonmuita-kinaistimuksia,kutenpaineen,sivelyn,kutinanjavärähtelyn.Aisti-kokemukset(kipu,kuuma,kylmä)viestittävätihmisellemyösvaa-ratilanteista.Kehoonkohdistuvataistimukset,kutenpaine,nopeataihidasvärähtelyjakutinaantavatkokemuksiaomastakehosta,senääriviivoista,lihastenjaluustonolemassaolostajatoiminnas-ta.Muistakaa,ettäkehitysvammaisenhenkilöntuleesaadatunto-kokemuksia tasapuolisesti kummallekin kehon puolelle ja varsin-kinniihinkehonosiin, joitahänei itsenäe.Esimerkiksipesutilan-teissavoidaankäyttääharjaataisientäjavaihdellavedenlämpöti-laa.Rentoutustilanteissapuolestaanvoidaankehoahieroapallollataivärisevälläesineellä.

Haju-jamakuelämyksetantavattietoaympäröivästämaailmasta.

Paine,värähtelyjasivelyantavatkokemuksiaomastakehosta.

14

Asento ja liikeLihasten ja nivelten reseptorit antavattietoakehonasennoista ja raajojen liik-keistäsuhteessaympäristöön.Sekähen-kilönliikkuessaettäollessapaikallaanai-voihinmeneetietoalihastensupistumi-sesta javenymisestä, nivelten taipumi-sesta ja ojentumisesta sekä vedosta japaineesta. Syvästi kehitysvammaisellahenkilölläsaattaaollavähemmänmah-dollisuuksia liikkumiseen ja eri asento-jentuntemiseen. Sen vuoksihänen tie-toisuutensa oman kehonsa asennoistaja liikkeistä on tavallista vähäisempää.Jokaisen ihmisenkehotarvitsee liikettäja asentojen vaihtelua. Tämän tulisi ol-lamahdollistamyösliikuntarajoitteisillehenkilöille.Vatsallaan, selällään,kierienjakeinuensaadaankokemuksiaomanke-

hontoiminnoistajaasennoistasuhtees-sa tilaan jaesineisiin (esimerkiksipallo-merenpallojenliikekehoavasten).Keho-tietoisuuttavoidaan tukea myös kylpe-mistilanteissasekäpeilinedessätapah-tuvissapukeutumistilanteissa.

TasapainoTasapainoaistikehittyylapsenliikkuessa,hyppiessä,roikkuessajapyöriessä.Aluk-sivanhemmat leikittävät lasta.Vähitel-lenlapsisaanäitäkokemuksiamyösomi-enleikkiensäkautta.Kehitysvammaisentailiikuntarajoitteisenhenkilönmahdol-lisuudet itsenäiseentasapainoaistinke-hittämiseenovatrajalliset.Tästäsyystäonkintärkeää,ettämyösheille luodaanmahdollisuudet ja puitteet tasapaino-harjoitteluun. Tasapainoaistia voidaan

Vatsallaan,selällään,kierienjakeinuensaadaankokemuksiatasapainoaistista.

Kehoavastenolevatesineetantavatkoke-muksiaasennos-tajaliikkeestä.

15

Pohdittavaksi lähihenkilöille

• Huolehditteko siitä, että kehitysvammai-sella henkilöllä on halutessaan mahdolli-suuspäästäkiinnostavanasian,esineentaihenkilönluokse?

• Millä tavalla voisitte arjessa kiinnittääenemmän huomiota kehitysvammaisenhenkilön mahdollisuuksiin kokea erilaisiaaistielämyksiä?

aktivoida eri asennoissa tapahtuvilla keinu-misliikkeillä,ylösjaalassuuntautuvillaliikkeil-läsekäpyörimisliikkeillä.Havainnoikaatällöinkehitysvammaisenhenkilön reaktioita, jottayhteinenhetkionmiellyttävä.

Lisätietoa: 

Ala-Opas & Sirkkola(toim.)2006.Sosiokulttuurinenmul-tisensorinen työ – kokemuksia vammaistyöstä. Hämeenammattikorkeakoulun julkaisuja 7/2005. Hämeenlinna:Hämeenammattikorkeakoulu.

Basilier & Vesala 1992. SAKTIS: Vaikeimmin kehitys-vammaisten aktivointiohjelman kehittely. Kehitysvam-maliiton tutkimus- ja kokeiluyksikön julkaisuja 3/1992.Helsinki:Kehitysvammaliittory.

Hong, Gabriel & St John2004.Sensorymotoractivitiesforearlydevelopment.5thedition.UnitedKingdom:Speech-markPublishingLtd.

ICF, toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus2004.Sosiaali-jaterveysalantut-kimus- ja kehittämiskeskus (STAKES) ja WHO. Ohjeita jaluokituksia2004:4.Helsinki:STAKES.

Ikonen (toim.) 1998.Kehitysvammaistenopetus:mitä jamiten?Helsinki:Kehitysvammaliittory.

Lehtinen, Haapala & Dahlström1993.Aistienavullaoppi-maan.Lähestymistapojavaikeastimonivammaistenhen-kilöidenkehityksentukemiseen.Helsinki:Kirjayhtymä.

Nurminen & Saar(toim.)2000.Aistitväylänävuorovaiku-tukseenjakommunikaatioon.Opaskuulomonivammaist-enlastenvanhemmillejalähityöntekijöille.Helsinki:Kuu-lonhuoltoliittory.

Yack, Shutton & Aquilla2000.Leikkilinkkinälapseen.Toi-mintaterapiaasensorisenintegraationkeinoin.Jyväskylä:PS-kustannus.

Winlund2005.Semig!Hörmig!Förståmig!Stockholm:FUB:sForskningsstiftelse.

www.papunet.net/yleis/vuorovaikutuswww.papunet.net/tikoteekkiwww.verneri.netwww.kehitysvammaliitto.fi

osallisuuteen vu0rovaikutusaloitteilla

Esite on tulostettavissa osoitteessa: www.papunet.net/yleis/esitteet 

Tämän esitteen tarkoitus on auttaa lähihenkilöi-täaktivoimaan vaikeimmin kehitysvammaisten ih-mistentoimintaa javuorovaikutusta.Esitesisältäätietoakehitysvammaisuudenvaikutuksestakykyynymmärtää ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Esit-teessäkerrotaanmyösosallisuudenjaaistikokemuk-sienmerkityksestäsekäesitelläänaistejaaktivoiviamateriaaleja. Esitettyjä ideoita voidaan hyödyntääpäivittäisessätoiminnassa.

o i v a

Tait

to:S

atu

Lusa

/Ka

skel

otti

Pa

ino:

Kirj

apai

noK

eili

Oy,

2.pa

inos

200

8

TikoteekkiTietotekniikka- ja kommunikaatiokeskusviljatie 4 B, 00700 Helsinkipuh. 09-34809 370, tikoteekki@kvl.fi

vaikeimmin kehitysvammaisten ihmisten kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen kehittämishanke 2005 – 2008