Toiminta- kertomus 2017 - Liikenneturva · Miten selitämme myönteisen kehityksen? Liiken-teen määrä oli kasvussa, autokanta oli edelleen varsin vanhaa, tierahat menivät melko

Toiminta- kertomus2017

Liikenneturvan tehtävä on vaikuttaa kansalaisten arvoihin, asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen sekä lisätä tietoa liikenneturvallisuudesta ja sen arvostusta yhteis- kunnassa. Liikenneturva on valtakunnallinen, liikenne- turvallisuustyön keskusjärjestö, jolla oli vuoden 2017 lopussa 57 jäsenyhteisöä. Toimintamme ulottuu koko maahan 12 toimipisteen kautta.

Sitratie 7, 00420 Helsinki PL 29, 00421 Helsinki [email protected]

Trafikskyddet uppgift är att påverka medborgarnas värderingar, attityder och trafikbeteende samt att öka uppskattningen av trafiksäkerhetsmedvetenheten och säkerheten i samhället. Trafikskyddet är en central- organisation för rikstäckande trafiksäkerhetsarbete som i slutet av år 2017 hade 57 medlemssamfund. Genom 12 distriktsbyråer når verksamheten hela landet.

Cittervägen 7, 00420 HelsingforsPB 29, 00421 [email protected]

Seuraa meitä | Följ oss | Follow us:

The Finnish Road Safety Council influences the values, attitudes, and traffic behaviour of Finnish citizens and contributes to greater traffic safety awareness and respect for safety in society. The Finnish Road Safety Council is a national central organisation for traffic safety work. It had 57 member communities at the end of the year 2017. With 12 regional offices, our operations cover the entire country.

Sitratie 7, FI-00420 Helsinki P.O. Box 29, FI-00421 [email protected]

Sisällys

Toimitusjohtajan katsaus

4

Tieliikenteen turvallisuus

6

Toiminnan painopisteet

8

Lapset10

Nuoret12

Työikäiset14

Kuntatyö24

Iäkkäät16

Viestintä ja tieto18

Jäsenyhteistyö ja sidosryhmät

20

2017 kuvina22

Kansainvälinen toiminta

26

Liikenneturvallisuus-alan ansiomitalit

27

Henkilöstö28

Verkställande direktörens översikt

40

Talous30

Managing Director’s review

42

Lausunnot36

Hallinto- ja muut toimielimet

37

Toimintakertomustyöryhmä: Pasi Anteroinen, Anna Saukkonen, Sini Aarnio-Kurki

Taitto: Kaisa Tanskanen Kannen kuva: Kaisa Tanskanen Paino: Grano Oy

löstöä liikennekasvatussisältöihin ja teimme heille tutuksi Liikenneturvan materiaaleja ja toimintamal-leja. Koulutustilaisuuksia järjestettiin eri puolilla maata yhteistyössä kuntien kanssa.

Työpaikat ovat luonteva kanava myös turvallisen liikkumisen sanomalle. Liikenneturvan työmatkalii-kennehanketta edistettiin kaikkien toimipisteidem-me voimin. Viestimme, vinkkimme ja tietovisamme olivat esillä kymmenillä työpaikoilla ja kymmenien tuhansien työntekijöiden keskuudessa.

Varttuneimpien tielläliikkujien liikenneturval-lisuutta nostettiin esiin webinaarisarjalla. Koko-simme hyvän joukon ideoita asiantuntijoilta, ja esitysten tallenteet ovat verkossa myöhempää käyt-töä varten. Myös maahanmuuttajien kotouttamista helpotettiin valmistelemalla helposti omaksuttavia sisältöjä suomalaisesta liikenteestä.

Kaikki jakavat viestejä, kanavat vaihtelevat

Liikenneturvan verkkosivuilla rikottiin miljoonan kävijän raja ja mobiilikäyttö yleistyi selvästi. Someak-tiivisuus lisääntyi eri muodoissaan. Liikenneturvan omat Facebook-livelähetykset olivat yksi uusi toimin-tamuoto, jossa asiantuntijamme vastasivat katsojien kysymyksiin.

Tutut kampanjateemat näkyivät ja kuuluivat, kun viestimme niin tarkkaavaisuuden kuin suojateiden-kin puolesta. Kun ajat, aja -ratapäivät toivat esiin rattisomettelun ongelmat.

Eduskunnassa suojateiden kunnioitus noteerat-tiin Sinä teet suojatien -tapahtumalla. Ihailtavan suuri joukko kansanedustajia ja liikennealan vaikut-tajia maalautti kasvoihinsa valkoiset raidat turvalli-sempien suojateiden puolesta.

Liikenneturva oli mukana Vuosisadan liikenne-teko -hankkeessa, jossa turvallisuus sai runsaasti uudentyyppistä huomiota. Suomi100 -hengessä

Liikenneturva vaikuttaa tutkitun tiedon pohjalta

SUOMEN itsenäisyyden juhlavuoden päätteeksi voi juhlia myös tieliikenteen turvallisuuskehi-tystä. Liikenteessä menehtyneiden määrä jäi

selvästi edellisiä vuosia alhaisemmalle tasolle. Kesä-kuusta alkaen selviydyimme seitsemänä kuukautena peräkkäin edellistä vuotta paremmin. Koko vuoden liikennekuolemien määrä oli samoissa luvuissa kuin vuonna 1940.

Miten selitämme myönteisen kehityksen? Liiken-teen määrä oli kasvussa, autokanta oli edelleen varsin vanhaa, tierahat menivät melko tarkas-ti perustienpitoon, uutta turvallisuutta edistävää lainsäädäntöä ei tullut voimaan eikä poliisin valvon-takaan näyttänyt erityisemmin lisääntyneen, lukuun ottamatta lievien ylinopeuksien kameravalvontaa. Näistä seikoista ei löydy vastausta parantuneeseen liikenneturvallisuuteen. Koko vuosi oli kyllä tavallis-ta sateisempi. Painoiko matalapaine myös onnetto-muudet alas?

Entä, jos Liikenneturvan viestit ovat pistäneet miettimään turvallisuuden peruskysymyksiä. Aina-kin teimme hihat heiluen töitä sen eteen. Tulimme esiin monen kanavan kautta, niin vakuuttavilla si-sällöillä ja asiantuntemuksella, että ihme olisi, jos ei vaikuttaisi.

Lapsille digitaalinen oppimisympäristö, vanhuksille webinaareja

Tiellä liikkuu koko kansa, ja siksi Liikenneturva antaa turvallisuuseväitä yhtä hyvin nuorimmille kulkijoille kuin vanhimmillekin. Koulujen liikennekasvatuksen tukeminen on kuulunut työhömme pitkään, ja kertomusvuonna valmistelimme alakoululaisille turvalliseen pyöräilyyn kannustavan digitaalisen oppimisympäristön. Se on jotakin aivan uutta.

Kouluikää nuorempien liikennetaitojen kehittä-miseksi perehdytimme varhaiskasvatuksen henki-

4 Liikenneturvan toimintakertomus 2017

Toimitusjohtajan katsaus

olimme nostamassa esiin merkittäviä turvallisuustekoja ja henkilöitä. Upeita hetkiä ja rohkeita ratkaisuja on ollut en-nenkin. Kertomusvuonna teimme uutta historiaa ja työ jat-kuu.

Kohti yhteisiä tavoitteita

Olimme mukana myös kesäisessä SuomiAreenassa ja sen keskusteluissa. Siellä pääsin osallistumaan kutsuttuna asi-antuntijana eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan erikoiskokoukseen, joka toteutettiin julkisena lavatapahtu-mana.

Kertomusvuonna viranomaiset valmistelivat useita tie-liikenteen turvallisuuteen vaikuttavia lakipaketteja, joista moni oli lausuntovaiheessa. Liikenneturvaa kuultiin kaikissa keskeisissä hankkeissa, mikä itsessään syventää vuoropu-helua ja auttaa ymmärtämään eri näkökulmia. Turvallisuus-tavoitteiden saavuttaminen vaatii yhteistä tekemistä.

Vuoden aikana kartoitettiin myös Liikenneturvan jäsen-ten ja sidosryhmien tyytyväisyyttä Liikenneturvan toimin-taan. Saimme mahtavan kouluarvosanan, peräti kiitettävän 9- ja luonnehdinnoista meitä kuvasi vahvimmin asiantun-tevuus. Meille on ilo jakaa osaamistamme ja pyrimme jatkossakin mahdollisimman välittömään yhteistyöhön jä-sentemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa.

Liikenneturvan historiassa kääntyi uusi lehti. Liiken-neturva sai ensimmäistä kertaa valtionavustusta toimintansa rahoittamiseen, ja Liikenteen tur-vallisuusviraston tehtävä on ohjata ja valvoa Liikenneturvan toimintaa valtionapuviran-omaisena. Yhteistyö sujui mallikkaasti myös uusissa rooleissa.

Liikenneturvan työntekijät ovat hyvin sitoutuneita työhönsä. Liikenneturvallisuus on arvoistamme ensimmäinen. Kiitokseni Liikenneturvan väelle. Yhteistyö on onnistumisen edellytys ja kumppanuus on tehokkain ja antoisin tapa tehdä töitä. Kiitokseni myös jäsenillemme ja si-dosryhmillemme hyvästä yhteistyöstä. Anna-Liisa Tarvainen

5Liikenneturvan toimintakertomus 2017

Yhteistyö on onnistumisen

edellytys.

Turvallisuustavoite karkaa silti

Pohjoismaisessa vertailussa Suomi jäi sen sijaan vuonna 2017 selkeästi Norjan, Ruotsin ja Tanskan perään liikenneturvallisuuden kehityksessä.

Euroopan maat pyrkivät puolittamaan tielii-kenteen kuolemien määrän vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomi jakaa tämän ta-voitteen. Suomessa ei kuitenkaan todennäköisesti tulla saavuttamaan turvallisuustavoitetta ajallaan, sillä vuoteen 2020 mennessä liikennekuolemia tulisi yhä vähentää kolmanneksella.

VUONNA 2017 tieliikenteessä menehtyi ennakkotietojen mukaan 224 ihmistä. Luku-määrä on alhaisimmalla tasolla, kun tarkas-

tellaan aikaa, jolloin kaikki tieliikennekuolemat on Suomessa tilastoitu. Eniten vähenivät henkilöauton kuljettajien ja matkustajien kuolemat. Suhteellisesti suurin vähenemä oli pyöräilijöiden kuolemissa. En-nakkotietojen mukaan vuonna 2017 tieliikenneon-nettomuuksissa loukkaantui 5577 ihmistä, mikä on yli viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kehitystä voidaan pitää myönteisenä, koska sa-manaikaisesti liikenne kasvoi voimakkaasti nou-susuhdanteen vaikutuksesta. Pääteiden liikenne lisääntyi koko maassa keskimäärin 2,2 % edelliseen vuoteen verrattuna, ja raskaan liikenteen kasvupro-sentti oli 3,1.

Tieliikenteen turvallisuus

Liikenneturvan toimintakertomus 20176

Tieliikenteessä toistaiseksi turvallisin vuosi

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

50

100

150

200

250

300

350

Tavoite vuonna 2020

136

Liikenneturvallisuuskehitys 2010-2017

224

TAVOITEKUOLLEET TRENDI


TIELIIKENTEESSÄ LOUKKAANTUI 5577 verrattuna vuoteen 2016-7 %

HENKILÖAUTOSSA KUOLI

129verrattuna vuoteen 2016-14 %

kuljettajia

102

verrattuna vuoteen 2016-14 %

matkustajia

27

verrattuna vuoteen 2016-13 %

28 %ulosajoja

23 %samat ajosuunnat

17 %perjantaina

ONNETTOMUUDET


Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia

61 nokkakolareissa 74 ulosajoissa

17 %juopumus-tapauksissa

lasta7

173 51

27jalankulkijaa-7 % verrattuna vuoteen 2016

18pyöräilijää-35 % verrattuna vuoteen 2016

17moottoripyöräilijää ja mopoilijaa-23 % verrattuna vuoteen 2016

TIELIIKENTEESSÄ KUOLI


Tieliikennekuolemat ja -onnettomuudet 2017

Vaikutimme selkeän ja turvallisuusperusteisen tieliikenne- lainsäädännön puolesta korostaen kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuden

merkitystä. Valmistauduimme tukemaan lainsäädännön muutoksia viestinnän ja kasvatuksen keinoin.

Toiminnan painopisteet

VAIKUTTAVAA ja suunnitelmallista liikenne-turvallisuustyötä tehdään pitkäjänteisesti. Liikennekäyttäytyminen ja sitä ohjaavat asen-

teet, arvot ja sosiaaliset normit muuttuvat hitaasti. Liikenneturvalle kuuluu liikennevalistajana koko tieliikenteen ja liikennekäyttäytymisen aiheiden kirjo. Keskittyessämme painopisteisiin kehitämme työmme vaikuttavuutta.

Edistimme turvallista pyöräilyä luomalla uuden digitaalisen oppimisympäristön alakoulu- ikäisille. Filla&Rilla-oppimis-

kokonaisuuden kulmakiviä ovat havainnointi, liikennesäännöt,

ajotaidot ja turvalliset valinnat.

Teimme pohjatyön liikenteen myönteisen vuorovaikutuksen

lisäämiseksi. Taustoitimme positiivisen liikennekäyttäytymisen ja kanssa-

käymisen vaikuttimia ja valmistelimme kampanjaa, joka parantaa koettua

turvallisuutta ja erityisesti suojaamattoman liikenteen

turvallisuutta.

Uudet liikenneturvallisuusavaukset käyvät pro-sessissamme läpi suunnittelu- ja kehitysvaiheen, jonka jälkeen siirrymme toteutusvaiheeseen. Tällöin painopisteemme näkyvät erityisesti Liikenneturvan alueellisessa työssä.


Myönteinen vuorovaikutusTieliikenteenlainsäädäntö

Turvallinen pyöräily Nuorten rattijuopumus Työmatkaliikenne

2017 painopisteiden toteuttamisprosessi

Mainonnan toisto ja toimintamallien käyttö alueella

Mainonnan jatkokehitys palautteen perusteella

Uusia kohderyhmiä mukaan

Toimintamallien kehitys ja markkinointi perustyöhön

Toimintamallien levittäminen ja juurruttaminen

Viestien toisto

Toimintamallit perustyössäkäytössä

Toimintamallit käytössä perustyössä ja alueellisessa työssä

Viestit muistuttavaa

Tiedon ja materiaalin keruu ja seuranta

Tiedon ja materiaalin tuotanto

Tutkimus

Suunnittelu

Kampanjakonsepti ja mainosten valmistus

Lanseeraus ja/tai pilotointi

Valtakunnallinen koulutus

Toimintamallien kehittäminen aluetyöhön ja testaus

Torjuimme rattijuopumusta nuorten hyvin tuntemalla

yhteiskampanjalla #rohkee. Vahvistimme jo olemassa olevaa vahvaa rattijuopumusta torjuvaa

sosiaalista normia. Toimme esiin alkoholin ja huumeiden käytön riskejä liikenteessä yli

200 tapahtuman voimin.

Aktivoimme työpaikkoja liikenneturvallisuustyöhön ympäri Suomen. Autoimme

työyhteisöjä ratkomaan omia liikenneturvallisuuspulmia

räätälöidyillä ajankohtaisilla viesteillä ja koulutuksilla.

Olimme mukana lähes 150 eri työyhteisön liikenne-

turvallisuustapahtumassa.

Edistimme turvallista pyöräilyä luomalla uuden digitaalisen oppimisympäristön alakoulu- ikäisille. Filla&Rilla-oppimis-

kokonaisuuden kulmakiviä ovat havainnointi, liikennesäännöt,

ajotaidot ja turvalliset valinnat.


Myönteinen vuorovaikutusTieliikenteenlainsäädäntö

Turvallinen pyöräily Nuorten rattijuopumus Työmatkaliikenne

2017 painopisteiden toteuttamisprosessi

Mainonnan toisto ja toimintamallien käyttö alueella

Mainonnan jatkokehitys palautteen perusteella

Uusia kohderyhmiä mukaan

Toimintamallien kehitys ja markkinointi perustyöhön

Toimintamallien levittäminen ja juurruttaminen

Viestien toisto

Toimintamallit perustyössäkäytössä

Toimintamallit käytössä perustyössä ja alueellisessa työssä

Viestit muistuttavaa

Tiedon ja materiaalin keruu ja seuranta

Tiedon ja materiaalin tuotanto

Tutkimus

Suunnittelu

Kampanjakonsepti ja mainosten valmistus

Lanseeraus ja/tai pilotointi

Valtakunnallinen koulutus

Toimintamallien kehittäminen aluetyöhön ja testaus


Lähde: Liikenneturvan kysely 2017

70 % samaa mieltä, että pienen lapsen on aina käytettävä

autossa turvaistuinta.

PIENTEN lasten liikenneturvallisuus on aikuis-ten vastuulla. Opettajien ja kasvattajien rooli elinikäisen liikennekasvatuksen ylläpitäjinä on

merkittävä.Kertomusvuonna hyödynsimme uuden varhais-

kasvatussuunnitelman myötä syntyneen kysynnän ja päivitimme varhaiskasvatuksen liikenneturvalli-suusmateriaalit ja -toimintamallit. Järjestimme eri puolilla Suomea lähes 90 koulutustilaisuutta kunti-en henkilöstölle.

Vuoden 2017 koulujen liikenneturvallisuusviikon teemana oli turvallinen koulumatka. Monialainen oppimiskokonaisuus ’Koulumatkani’ nosti liiken-neturvallisuuden keskeiselle sijalle. Kokonaisuus rakennettiin yhdessä liikennekasvatuksen yhteistyö-verkoston kanssa.

Liikenneturvallisuutta luokkiin

Opettajilla on oleellinen tehtävä liikennekasvatuk-sessa ja jatkoimme heidän tukemistaan siinä kou-lutusyhteistyöllä opettajakoulutuslaitosten kanssa. Opettajaksi opiskelevien perehdyttäminen ja akti-voiminen kantaa hedelmää innokkaiden opettajien siirtyessä koulumaailmaan.

Liikenneturva järjesti toimintavuonna yhteen-sä 140 tilaisuutta, joissa pääkohderyhmänä olivat opettajat ja varhaiskasvattajat, joita tavattiin myös Varhaiskasvatusmessuilla.

Tuimme opettajia myös idea- ja tietopaketeilla Opettaja-lehdessä sekä Turvauutiset-uutiskirjeissä. Educa-messuilla kuulimme opettajien tarpeista pyö-räilykasvatuksen työkaluiksi.

Tietoa ja vinkkejä vanhemmille

Vanhemmilla on ensisijainen rooli lasten turvalli-suuden takaajina. Pienempien lasten vanhemmille tarjottiin apua erityisesti lapsen turvalliseen kuljet-tamiseen autossa. Uudet turvaistuinvideot esittelivät näkökohdat, joita tulee ottaa huomioon eri-ikäistä lasta kuljetettaessa. Videoita markkinoitiin erityisesti verkkomedioissa.

Yhteistyö Fröbelin Palikoiden 30-vuotisjuhlakier-tueella jalkautti turvaistuintoiminnan 40 paikkakun-nalle. Tapahtumissa lasten turvaistuintarpeet saattoi mittauttaa turvaistuinportilla.

Ekaluokkalaisten vanhempia tavoiteltiin liiken-neturvallisuuskirjeellä koulujen tutustumisen yh-teydessä sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa yhteistyöhankkeella Hyvä alku koulutielle.

Digifillarit liikkeelle

Vuoden aikana rakensimme uutta lasten pyöräilyn turvallisuutta kehittävää digitaalista oppiaineistoa 3.–6.-luokkalaisille. Koulujen arkeen suunnitellun digitaalisen oppimisympäristön kautta turvallista pyöräilyä voi jatkossa harjoittaa kouluissa ja oppi-mista voi jatkaa kotona.

Selainpohjainen Filla&Rilla on ilmainen ja sen avul-la voi helposti ja hauskasti opettaa ja opiskella itse turvallista pyöräilyä. Yhtenä osansa oppimiskoko-naisuutta luotiin myös Liikenneturvan ensimmäinen virtuaalitodellisuutta hyödyntävä ja havainnointia kehittävä opetussovellus.


Kuva: Liikenneturva/Nina Mönkkönen

Liikennekasvatus tarvitsee ammattilaisia

LAPSET(0–14-vuotiaat)


NUORTEN kohderyhmässä, jossa liikenteen riskikäyttäytymistä esiintyy korostetusti, on Liikenneturvan keinoin suuri potentiaali pe-

lastaa ihmishenkiä. Viestimme lisäävät turvallisuus-myönteisiä asenteita ja tukevat tahtoa toimia oikein.

Erityisesti rattijuopumuksen vastaista sosiaalis-ta normia vahvistava #rohkee-yhteiskampanja on onnistunut tavoittamaan nuoret. Jo 87 % suoma-laisista nuorista tunnistaa #rohkee-kampanjan ja sitoutuminen kampanjan viestiin on korkea. Kam-panjan kolmiosainen YouTube-mainonta keräsi kii-tosta, sillä se houkutteli yleisöä etsimään tarinan jatko-osat itse.

Tubettajat olivat isossa osassa myös kampanjan sitouttavissa osissa. Vaikuttajaviestinnän merkittä-vyyteen päästiin ensi kertaa kiinni huomioarvotut-kimuksilla ja tulokset osoittivat viestintätavan olleen kustannustehokas ja vaikuttava.

Vuoden aikana järjestimme yli 200 teematilai-suutta rattijuopumuksen torjunnan ympärille. Am-mattilaisia tapasimme mm. osallistumalla NUORI 2017 -messuille.

Vaikuttajaviestintä tuki myös koulujen alun Kun ajat, aja -kampanjajaksoa. Elokuussa näytimme ra-taolosuhteissa rattisomettelun ongelmia ja radalla nähtiin niin tubettajia kuin radiojuontajiakin. Ra-

dion rooli oli tärkeä, sillä yhtenä osana kampanjaa Liikenneturva ja Radiomedia haastoivat autoilijoi-den äänimaisemaa hallitsevat radioasemat ja -juon-tajat mukaan turvallisuustalkoisiin.

Tukea vanhemmille ja nuorille

Nuorten vanhemmille viestimme kertomusvuonna turvallisesta mopoilusta ja siihen liittyvistä seikoista kuten virittämisestä. Liikenneturvan uudet videot antoivat nuorten huoltajille vinkkejä havaita viritetty mopo sekä keinoja asiaan puuttumiseksi. Korostim-me, että virittämiseen puuttuminen on välittämistä.

Liikenneturvan, Puolustusvoimien, Rajavartiolai-toksen ja Sotilaskotiliiton yhteistyö Särmänä Liiken-teessä toteutui vuonna 2017 jälleen suunnitellusti. Varusmiehiä ja siviilipalvelusmiehiä tavoitettiin lähes 15 000. Särmänä Liikenteessä -toimintamallissa tee- moina olivat mm. turvavyöt, väsymys ja tarkkaa-mattomuus.

Nuorten Akatemian kanssa vietiin maaliin yh-teistyöhanke Päätä itse, jossa kannustettiin nuoria ehkäisemään liikenteen riskikäyttäytymistä ja lii-kenneonnettomuuksia omilla liikenneturvallisuus-projekteilla. Vuoden aikana käynnistyi 13 nuorten projektia.

Kuva: Liikenneturva/Nina MönkkönenNUORET(15–24-vuotiaat)

Vetoapua nuorilta vaikuttajilta



96 % piti amfetamiinin vaikutuksen alaisena

ajamista erittäin vakavana tai vakavana liikenne-

rikkomuksena.


JOKA arkipäivä miljoonat suomalaiset heräävät aamulla ja suuntaavat töihin. Tämän suuren kohderyhmän vastuullinen liikennekäyttäyty-

minen luo pohjan koko yhteiskunnan toimivalle ja turvalliselle liikkumiselle.

Toimintavuonna jatkoimme yhteistyötä eri työpai-koilla, jotta työpaikat itse innostuisivat edistämään työntekijöidensä työmatkojen turvallisuutta. Yhteis-työt alkoivat tyypillisesti kyselyllä, joissa pureuduttiin kyseisen työpaikan liikenneturvallisuushaasteisiin. Lähtötilanteen kartoituksen myötä edettiin työyh-teisön tarpeiden mukaan räätälöityihin toimenpitei-siin.

Osallistava ote näkyi myös viestinnällisissä tuot-teissa aina uutiskirjeistä info-TV:n sisältöihin. Jotkut työnantajat, kuten Valio ovat sittemmin vieneet yh-dessä toimipisteessä aloitetun toiminnan valtakun-nalliseksi.

Yli 80 työyhteisössä toteutettiin toimintavuoden aikana Liikenneturvan aluetoimipisteiden kannusta-mana noin 150 tapahtumaa. Hanketta arvioitiin tar-kemmin Hämeen Ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöllä: Lii-kenne ja työturvallisuustyön integraatio.

Liikenteessä on vain ihmisiä

Turvallinen kävely ja pyöräily näkyivät toimintavuon-na kampanjoissamme ja viesteissämme. Keväällä Sinä teet suojatien -kampanjan eduskuntatapahtu-ma haastoi mukaan myös kansanedustajat. Yhdessä

autoalan järjestöjen ja poliisin kanssa nostimme esiin toimia, joilla suojatieturvallisuus paranee.

Samanaikaisesti valmistelimme jo uutta, toisten huomioonottamista liikenteessä korostavaa kam-panjakokonaisuutta. Selvitimme vuorovaikutuksen tilaa suomalaisessa liikenteessä ja etsimme konk-reettisia ohjeita ja toimia turvallisemman yhteisen liikenteen takaamiseksi. Näistä koostuva kampanja lanseerataan vuonna 2018.

Kun ajat, aja -kampanja paransi kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta korostamalla, että lii-kenteessä on keskityttävä liikenteeseen, etenkin au-toillessa. Tarkkaamattomuuden teema oli mukana lähes 400 Liikenneturvan tapahtumassa. Yhteistyö radioalan kanssa antoi puheenaiheelle lisäpotkua.

Kävelijöiden ja pyöräilijöiden omia turvallisuus-tekoja kannustettiin mm #HeijastanSinua-kampan-jalla. Kampanja näkyi mm. ulkomainonnassa, joka osoittautui hyväksi kustannustehokkaaksi valinnak-si. Heijastinteemaa ylläpidettiin myös 1.10. järjeste-tyllä Heijastinpäivällä ja näkyvyysteema tuotiin esiin myös pyöränvalotapahtumissamme.

Liikenneturva kampanjoi keväällä myös kannus-taen turvalliseen pyöräilyyn ja pyöräilykypärän käyt-töön. Kampanjassa erilaiset ihmiset kertovat omin sanoin suhteestaan pyöräilyyn – ja myös pyöräilyn turvallisuuteen. Päätä käyttää -slogan korosti, että jokainen päättää oman päänsä osalta kypärän käy-töstä. Kampanja kohdennettiin yli 50-vuotiaille liik-kujille.

Yhteistyöt liikkumisen ohjauksen ja terveyslii-kuntaa edistävien organisaatioiden ja hankkeiden

TYÖIKÄISET(25–64-vuotiaat)

Työmatkat ovat turvallisen liikenteen selkäranka


Kuva: Junnu Lusa/Päätä käyttää -kampanja, Liikenneturva

kanssa toteutettiin siitä lähtökohdastamme, että turvallinen liikkuminen on myös terveellistä ja talou-dellista.

Selkeät säännöt luovat turvallisuutta

Vuoden aikana kävimme varsin erilaisia keskusteluja suomalaisesta liikennekulttuurista ja säännöistä. Osallistuimme muodolliseen ja julkisuudessa käytyyn keskusteluun tieliikennelain kokonaisuudistuksesta, eli lainsäädäntömme tulevasta suunnasta.

Selkeiden ja yksinkertaisten liikennesääntöjen merkitys taas korostui arkityössämme, kun tuotim-me yhdessä Suomi Taskussa -verkkoyhteisön kanssa videoita, joilla tuetaan maahanmuuttajien liikenne-turvallisuutta.

Ennakoiva ajotapa on suosittu

Liikenneturvan ennakoivan ajamisen koulutus ja sen kantava idea ennakoinnista liikenteessä on iskostu-nut hyvin liikennealan ammattilaisten puheeseen ja ajatuksiin. Koulutamme joka vuosi uusia ennakoivan ajon kouluttajia eri kuljetusmuodoille.

Vuonna 2017 järjestimme kaksi raskaan kalus-ton ennakoivan ajon kouluttajakurssia. Raskaiden ajoneuvojen kuljettajien on ajaessaan tunnistettava paitsi itseensä ja ajoneuvoonsa liittyvät riskit myös muihin kuljettajiin ja heidän ajoneuvoihinsa, kevy-een liikenteeseen, tieliikenneympäristöön ja -oloi-hin sekä työtehtäväänsä liittyvät riskit.

Toimintavuonna järjestettiin ennakoivan ajon ja moottoripyöräilyn ennakoivan ajon kouluttajakurs-sit. Pitkäjänteiset koulutusohjelmat ovat luoneet kouluttajien verkoston, jolla on valmiudet ja valtuu-det järjestää ennakoivan ajon kursseja ja toimia niis-sä kouluttajana.


73 % sanoi, että liikennesuunnittelussa tulisi ottaa iäkkäiden

tarpeet nykyistä paremmin huomioon.



IÄKKÄÄT(yli 65-vuotiaat)


IÄKKÄIDEN määrä ja osuus väestöstä kasvaa Suomessa voimakkaasti. Tulevaisuudessa ihmiset elävät entistä pitempään ja ovat vanhana terveem-

piä kuin edeltävät sukupolvet. Tästä lähtökohdasta lähdimme luomaan seminaarisarjaa, jonka teemana oli iäkkäiden turvallinen liikkuminen nyt ja tulevai-suudessa. Eri puolilla Suomea järjestetyt seminaarit toteutettiin webinaareina. Live-lähetyksiä seurattiin Liikenneturvan aluetoimipisteiden sekä paikallisten toimijoiden järjestämissä etätilaisuuksissa. Vuoden aikana jaoimme myös tietoa ajokuntoon vaikutta-vista seikoista kuten lääkkeistä.

Liikenneturva järjesti vuonna 2017 kaikkiaan lä-hes 200 erilaista tilaisuutta iäkkäille liikkujille. Paikal-

Turvallisia valintoja tukienlisilla ja valtakunnallisilla tapahtumilla aktivoimme iäkkäitä huolehtimaan omasta turvallisuudestaan.

Kaikissa ikäryhmissä lähipiirillä on tärkeä rooli turvallisten valintojen tukemisessa. Iäkkäiden koh-deryhmässä korostuu terveydenhuollon ammat-tilaisten rooli. Yhteistyö tämän ammattiryhmän kanssa jatkuu vuonna 2018.

Pysy pystyssä -kampanjassa korostettiin pitävien talvijalkineiden merkitystä liukkailla talvikeleillä ja suositeltiin lisäturvaksi liukuesteitä, joihin valtaosa suomalaista suhtautuu Liikenneturvan kyselyn mu-kaan myönteisesti.

Viestintä ja tieto

Liikenneturvan toimintakertomus 201718

LIIKENNETURVAN verkkosivut uudistettiin ja selkeämpi ja virtaviivaisempi verkkosivu ke-räsi ennätysmäärän kävijöitä. Yli miljoonasta

vierailusta valtaosa tehtiin mobiilin kautta. Jatkuva kävijöiden tarpeiden seuranta ja tunnistaminen on auttanut kasvattamaan kävijämääriä ja sivustolla käytettyä aikaa.

Yksi verkkosivun houkuttimista on Liikenneturvan uusi blogi, joka keräsi lukijoita uusilla ja laajemmilla näkökulmilla liikenneturvallisuustyöhön.

Liikenneturvan vuosi sosiaalisessa mediassa oli vahva. Kehitimme toimintaamme tuomalla uusia toimintamalleja jo vanhastaan vahvoihin medioi-himme ja loimme tuoretta tekemisen meininkiä. Facebook-livelähetykset olivat keino tuoda väli-töntä vuorovaikutusta kanavallemme. Instagramin

puolella taas haettiin nopeaa vuorovaikutusta mm. kilpailujen kautta. IRC-Galleriassa ja Riemurasiassa toteutettu joulukalenterimme keräsi valtavat inter-aktiot nuoren kohderyhmän parissa tuoden liiken-neturvallisuusviestejä heidän feedeihinsä.

Tehokasta tekemistä

Suurimmat liikenneturvallisuusteemat nostettiin esiin kampanjanomaisesti, sillä on tehokasta keskit-tää tekeminen ja viestiminen lyhyisiin ajanjaksoihin. Kampanjat luovat läpi vuoden jatkuvan kuulumisen ja näkymisen ketjun, joka vahvistaa turvallista liiken-nekulttuuria.

Radiossa läpi vuoden kuljettajien kanssa matkus-ti Liikenneturvan Bändi. Mainossarjassa kuvitteelli-nen bändi tarttui ajankohtaisiin liikenneteemoihin huumoria unohtamatta. Huomioarvotutkimuksessa 89% vastaajista arvioi, että mainonnasta kävi selke-ästi ilmi, miten liikenteessä kannattaisi toimia.

Medianumerosta apua

Vuonna 2017 Liikenneturvan kirjattujen media-kontaktien määrää laski. Suoria mediakontakteja

Uudet verkkosivut ja miljoona kävijää


Kuva: Liikenneturva/Kaisa Tanskanen

kirjattiin silti lähes 750 kpl. Valtaosa kontakteista kirjattiin Liikenneturvan paikallisten toimipisteiden kautta. Toimintavuonna avattu uusi medianumero paransi tavoittavuutta, jotta saamme nopeampia vastauksia tiedonjanoisille toimittajille.

Kesäisessä toimittajatapahtumassa tarjosimme älykyytiä ja mahdollisuutta päivittää omat tiedot nykyhetken turvatekniikasta. Autossa keskusteltiin Liikenneturvan asiantuntijoiden kanssa mm. robot-tiautoista.

Taustoittavia näkökulmia tarjottiin neljä kertaa vuodessa ilmestyneessä sidosryhmälehti Liikenne-vilkussa.

Liikenneturvalaiset vastasivat myös suureen mää-rään kansalaiskysymyksiä, joista iso osa tuli verk-kosivujen kautta. Vastaukset julkaistiin yleisempää mielenkiintoa koskevissa tapauksissa myös verkko-sivuilla.

Tutkitusti eteenpäin

Liikenneturvallisuustyön kehittäminen ja oikea suun-taaminen vaatii jatkuvaa uuden tiedon merkityksen punnitsemista, seuraamista ja käyttöönottoa.

Liikenneturva tuotti toimintavuonna liikenne-turvallisuustietoa eri näkökulmista. Selvityksemme

polkupyöräilijöiden kuolemaan johtaneista tielii-kenneonnettomuuksista sekä talviliikenteen onnet-tomuuksista ovat tärkeitä, jotta löydämme uusia keinoja estää näitä onnettomuuksia.

Toisenlaista näkökulmaa, inhimillisempää sellais-ta, saatiin erilaisilla seuranta- ja kyselytutkimuksilla. Selvittämällä lasten kokemuksia koulumatkoista ja liikenteessä liikkumisesta toimme esiin tärkeän liik-kujaryhmän kokemuksia.

Tulevaisuuden kuvia taas tarkennettiin selvittä-mällä autoilijoiden suhtautumista turvatekniikkaan ja automaattiautoihin. Vuosittain tehdyt liikenne-käyttäytymisen seurannat mittasivat turvallisen lii-kennekäyttäytymisen kehittymistä Suomessa.

Yhteistyö Tilastokeskuksen ja muiden alan toi-mijoiden kanssa on meille äärimmäisen tärkeää. Oikean ja ajantasaisen tiedon kysyntä on jatkuvaa. Tieliikenteen turvallisuuteen erikoistunut tietopalve-lumme tuki niitä, jotka halusivat päästä syvemmälle tutkitun tiedon lähteille.

Videosisällöt ovat yhä tärkeämpiä.

YHTEISTYÖ jäsenyhteisöjemme ja sidosryhmi-en kanssa oli runsasta läpi vuoden. Jaoimme tietoa, järjestimme tapahtumia, kysyimme

neuvoa, viestimme ja kampanjoimme yhdessä. Yh-dessä tekeminen vahvistaa työmme vaikuttavuutta.

Tulokset myös näkyivät. Jäsen- ja sidosryhmä-kyselyssä jäsenemme arvioivat Liikenneturvan vah-vuuksiksi asiantuntevuuden, vastuullisuuden ja yhteistyökyvyn. Jäseniltämme saimme työllemme kouluarvosanan 9-.

Suomen itsenäisyyden juhlavuotena nostimme esiin satavuotiaan Suomen liikenneturvallisuuste-koja osallistumalla Vuosisadan liikenneteko -hank-keeseen sekä Auto- ja liikennegaalaan. Suomi100 -hengessä hanke valitsi yleisöäänestyksellä vuosisa-dan liikenneteoksi jalankulkijan heijastimen. Lisäksi syntyi paljon uutta yhteistyötä ja liikenneturvallisuus-tietoisuutta eri yritysten ja yhteisöjen keskuudessa.

Sinä teet suojatien -kampanja yhteistyössä Moot-toriliikenteen Keskusjärjestön ja poliisin kanssa vei henkilökohtaisen sitoutumisen viestin eduskuntaan, jossa tapahtumaan osallistui yli 40 kansanedusta-jaa. Poliittisten päättäjien sitoutuminen liikennetur-vallisuustyöhön on tärkeää.

Muita yhteistyöhankkeita olivat muun muassa Tarkkana tasoristeyksissä -kampanja, Rengasratsia, Kirkkaasti turvallisin tuulilasi-kampanja, Vanhusten viikko, Tapaturmapäivä ja Pysy pystyssä -kampanja. Viranomaistahojen kanssa jatkettiin toimivaa juhla-pyhien yhteistä viestintää.

Jäsenyhteistyö ja sidosryhmät

Kiitettävä arvosana yhteistyölle

Sinä teet suojatien -kampanja vieraili eduskunnassa.

Kuva: Liikenneturva/Kaisa Tanskanen




Motivoitunut porukka ehti ja

uurasti läpi vuoden.

Kerroimme liikenteen

turvallisista valinnoista kuvin, sanoin ja teoin.


Osallistuimme tuhansiin

tapahtumiin, joskus myös

mopolla.

Voitimme vuoden paras radiomainos -palkinnon.

Kuntatyö

Kunnissa luodaan perusta jokaisen suomalaisen arjen liikenneturvallisuudelle. Liikenneturva oli tekemässä viime vuonna liikenneturvallisuus-

työtä yli 260 kunnassa, joissa asui yli viisi miljoonaa suomalaista. Hyvin perustellusti voidaan sanoa, että olemme lähellä lähes jokaisen suomalaisen arkea.

Liikenneturva tekee työtä liikenneturvallisuustyö-ryhmissä yhdessä kuntien, poliisin, pelastustoimen, elinkeino-, ympäristö ja liikennekeskuksien sekä monien muiden tahojen kanssa. Työ ulottuu kaik-kiin ikäryhmiin ja tienkäyttäjiin. Työn painotukset vaihtelevat alueittain moottorikelkkailusta skeittai-luun ja perhevalmennuksesta senioritapaamisiin.

Kuntatyössä käymme läpi järjestelmällisesti kaikki kunnat. Liikenneturvalla on myös tärkeä rooli, kun kunnat tekevät ja uusivat liikenneturvallisuussuun-nitelmiaan. Liikenneturva esittelee omia sisältöjään ja mallejaan, joilla aktivoidaan kuntia toimimaan itse yhteistyötä hyödyntäen.

Viime vuonna kuntatapaamisia liikenneturvalli-suustyöryhmien osalta järjestettiin yli 400 ympäri Suomea.

Kuntatapaamisten lisäksi kuntatyö pitää sisällään paljon muutakin. Liikenneturva kouluttaa kunnan päivähoidon, koulutoimen, nuorisotoimen ja iäkkäi-den kanssa työskentelevää henkilöstöä.

Liikenneturva on mukana järjestämässä kunnis-sa myös erilaisia kampanjoita ja tapahtumia. Laaja

Tavoitteena turvallinen kunta


vaikuttavuus saadaan aikaan sivutoimisten koulut-tajien tuella. He antoivat oman ammattitaitonsa käyttöömme yli 780 tapahtumaan eri puolilla Suo-mea.

Pitkäjänteistä yhteistyötä

Kuntarakenteisiin integroitu liikenneturvallisuustyö on tärkeää, sillä näin varmistetaan työn pitkäjäntei-syys ja suurempi vaikuttavuus. Tavallisesti kunnassa pidetään 1–2 tapaamista vuosittain, joissa sovitaan mm. koulutukset, kampanjat ja aiheista viestiminen.

Liikenneturva tuki myös kuntia, joissa ei toiminut virallista liikenneturvallisuusryhmää. Näissä kunnis-sa etsimme muita aktiivisia toimijoita ja väyliä tu-keaksemme paikallista liikenneturvallisuustyötä. Tällaisia tahoja ovat usein koulut ja oppilaitokset, jotka mielellään tekevät yhteistyötä Liikenneturvan kanssa silloinkin, kun muuta virallista toimintaa kun-nassa ei ole.

Lisäksi Liikenneturva oli mukana järjestämässä tieliikenneturvallisuuden yhteistyöryhmän seminaa-ria, jossa jaettiin kuntien ja kaupunkien liikennetur-vallisuustyön hyviä käytäntöjä ja ideoita.



Lähde: Liikenneturvan selvitys 2016

87 % Suomen kunnista on mukana

Liikenneturvan kuntatyössä.


Kansainvälinen toiminta

Liikenneturvan tiedotusalan neuvottelukunta tutustui Hollantiin pyöräillen. Kuva: Tiedotusalan neuvottelukunta

Liikenneturvallisuuden ratkaisut ovat yhteisiä

LIIKENNETURVALLE tärkeimmät kansainväliset yhteistyöfoorumit ovat Nordiska Trafiksäker-hetsrådet NTR sekä eurooppalainen European

Transport Safety Council ETSC.Yhteistyöt tarjoavat meille mahdollisuuden vaih-

taa tiiviisti tietoa turvallisuustilanteesta, kampan-jointi- ja liikennekasvatustoimista sekä Euroopan unionin päätöksenteon vaikutuksista liikenneturval-lisuuteen. Tapasimme tietojen vaihdon merkeissä myös mm. Viron ja Pohjoismaiden kollegoja sekä European Road Safety Charterin edustajia.

Toimintavuonna järjestimme ETSC:n ja Tra-fin kanssa SMART-tapahtuman Helsingissä, jossa

kansainväliset asiantuntijat saapuivat Suomeen keskustelemaan ratkaisuista, joilla torjutaan ratti-juopumusta.

Osallistuimme vuoden aikana myös Tylösandin liikenneturvallisuuskonferenssiin sekä nollavisio- turvallisuuskoulutukseen Ruotsissa ja autonomisen ajamisen konferenssiin Wienissä.

Tiedotusalan neuvottelukunta teki pyöräilytee-maisen opintomatkan Hollantiin.

Jatkoimme mukana YK:n ja WHO:n Decade of Action for Road Safety 2011–2020 -hankkeessa.


Liikenneturvallisuusalan ansiomitalit

Kuvassa vasemmalta oikealle: Yrjö Pilli-Sihvola, Vesa Roima, Kalle Parkkari, Sami Luoma, Kalle Jokinen, Iiro Lehtonen, Kimmo Kiuru, Heikki Alanko, Kyllikki Komulainen, Anne Berner, Timo Jaakkola, Anna-Liisa Tarvainen, Veli-Matti Ojanperä, Leif Beilinson. Kuva Nina Mönkkönen/Liikenneturva.

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERI Anne Berner myönsi Liikenneturvan hallituksen esityksestä liikenneturvallisuusalan ansiomitalit kymmenelle alalla ansioituneelle henkilölle. Tunnustus myönnetään pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä liikenne-

turvallisuuden edistämiseksi. Ministeri luovutti mitalit 30.5.2017 Helsingissä.Mitalin saivat toimitusjohtaja Heikki Alanko, liikenneneuvos Leif Beilinson, ylikons-

taapeli Timo Jaakkola, liikenneinsinööri Kimmo Kiuru, liikenneturvallisuusasiantuntija Kyllikki Komulainen, toimitusjohtaja Iiro Lehtonen, yksikön päällikkö Sami Luoma, insinöörimajuri Veli-Matti Ojanperä, liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, liiken-nejärjestelmäyksikön päällikkö Yrjö Pilli-Sihvola, ylikonstaapeli Vesa Roima ja toimi-tusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen.

Henkilöstö

LIIKENNETURVAN henkilöstöpolitiikkaa ohjaavat arvomme turvallisuus ensin, asiantuntijuus ja yhteistyö sekä henkilöstöstrategiassa määritel-

lyt Liikenneturvan tavoitteet, periaatteet ja menet-telytavat. Asiantuntijuutemme syntyy aina yhdessä. Aktiivinen pyrkimys yhteiseen tekemiseen näkyy arjessamme niin työtavoissa kuin työtiloissakin.

Työntekijä, ihminen, on tärkein voimavaramme ja hänestä pidämme huolta. Toimintavuoden työ-suojelun ohjelmassa olivat sairauspoissaolot, työ-terveyshuollon kustannukset, työterveyshuollon toimintasuunnitelman seuranta sekä henkilöstöltä tulleiden palautteiden ja aloitteiden käsittely. Lii-kenneturvassa työsuojelun päämääränä on saada henkisesti ja fyysisesti terveelliset ja turvalliset työs-kentelyolosuhteet koko henkilöstölle.

Työterveyshuollon yhtenäisissä toimintasuunni-telmissa vuosille 2016–2018 jatkettiin varhaisen tuen ohjelmaa.

Viime syksyllä käyttöönotettu digitaalinen työ-ajanseuranta on toiminut hyvin ja yhtenäistänyt ja sujuvoittanut työajanseurantaa.

Kehityskeskustelut pidettiin koko Liikenneturvas-sa tammi-maaliskuun aikana ja suoritusarvioinnit olivat osa kehityskeskusteluja.

Vuoden aikana meitä kohtasi suuri menetys. Suruksemme liikennekasvatuksen ja koulutuksen ansioitunut asiantuntija Antero Lammi menehtyi syksyllä.

Työhyvinvointi ja työterveyshuolto

Vuonna 2017 toteutetussa työhyvinvointi- ja yh-denvertaisuuskyselyssä liikenneturvalaiset kokivat lähimmän esimiehensä oikeudenmukaiseksi ja asial-liseksi. Samoin koettiin, että henkilöstön kohtelussa toteutuu riittävä tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Työympäristössä huolta herättivät muun muassa

keskustoimiston sisäilman laatu ja ulkona liikkuessa liukkaus.

Henkilöstöltä tulleiden toiveiden mukaisesti kes-kustoimistossa viimeisteltiin alkuvuonna mittava sisäremontti. Syksyllä toteutui keskustoimiston il-mastointiremontti taloyhtiön hankkeena.

Henkilöstön työterveyshuollosta vastaa pääkau-punkiseudulla Vita Lääkäriasema Oy ja muilla alu-eilla Suomen Terveystalo Oy. Liikenneturva tarjoaa henkilöstölle lakisääteisen työterveyshuollon ja työ-ehtosopimuksin sovitun sairaanhoidon yleis- ja eri-koislääkäritasoisine palveluineen. Lukumääräisesti eniten oli 1–3 päivän sairaustapauksia.

Vuoden aikana Aluehallintovirasto teki työsuoje-lutarkastuksen Liikenneturvan keskustoimistoon ja Oulun toimipisteeseen.

Henkilöstön virkistys- ja koulutustoiminta

Liikenneturvassa toimii työryhmä, joka suunnittelee ja toteuttaa henkilöstölle virkistyspäivät ja muuta vir-kistysohjelmaa vuoden aikana. Liikenneturva myös tukee omaehtoista liikuntaa.

Kaiken kaikkiaan Liikenneturvan koulutuspanos-tus oli kolme työpäivää henkilötyövuotta kohti ja lähes kaikki osallistuivat koulutuksiin. Liikenneturva tukee lisäksi henkilöstön omaehtoista opiskelua.

Työvoimakustannukset

Liikenneturvan henkilöstömenot vuonna 2017 olivat yhteensä 3,2 miljoonaa euroa. Henkilöstömenoista 2,6 miljoonaa euroa käytettiin palkkoihin ja palkkioi-hin sekä 0,66 miljoonaa euroa henkilösivukuluihin. Henkilösivukuluista käytettiin koulutukseen 22 825 €, työterveyshuoltoon 29 759 € ja loppukulujen jakau-tuessa sosiaaliturvaan ja muihin henkilöstömenoihin. Henkilöstömenot olivat 46 % toiminnan kuluista.

Kaikkein tärkein on ihminen


henkilöä45

Keskustoimisto 26 henkilöä

Aluetoimipisteet 19 henkilöä

työtapa-turmaa

0

Korkeakoulu- taiyliopistotutkinnon

suorittaneita

67 %

Henkilötyövuosia 45

Sairauspäiviä henkilötyövuotta kohden

4,7

Työsuhdeloppunut

Uusia työntekijöitä

4 4

Koulutustaso-indeksi

1

8

5,7

Henkilöstönkeski-ikä

Nuorin28 v.

Vanhin62 v.

10

20

30

40

50

60

46,7 v.

Liikenneturvan henkilöstön määrä ja rakenne vuoden 2017 lopussa



Talous

kuluja 662 132,68 euroa. Tilikauden alijäämä on 40 735,93 euroa.

Tase

Käyttöomaisuuden määrä 31.12.2017 oli 3 773 721,73 euroa. Käyttöomaisuus muodostuu lähes yksinomaan toimitilojen hallintaan oikeuttavi-en osakkeiden kirjanpitoarvosta. Liikenneturva myi vuonna 2016 omistamansa toimitilan Jyväskylässä ja omistaa kaikki muut 11 osakehuoneistoa, joissa Liikenneturvalla on toimipisteet. Osakehuoneistot on hankittu vuosien 1964–2009 aikana. Kaikissa Liikenneturvan toimipisteissä olevilla työntekijöillä on asianmukaiset työpisteet, varastotilat ja mahdol-lisuudet pienten neuvottelujen järjestämiseen.

Oulun toimipisteen remontti toteutui vuoden 2017 aikana. Samoin keskustoimistossa viimeistel-tiin yleisten tilojen remontti ja syksyllä peruskor-jattiin taloyhtiön hankkeena ilmastointi. Joensuun toimitila on ollut hallituksen päätöksellä myynnissä toimintavuonna 2017.

Liikenneturvalla ei ole pitkäaikaista velkaa ja tase oli loppusummaltaan 4 232 484,04 euroa. Taseen rahoitusasema on pysynyt vakaana.

Toteutuma oli 101 % varsinaisen toiminnan osal-ta suhteessa talousarvioon ja toteutuen talousraa-mien ja suunnitelmien mukaisesti.

Tuotot ja kulut

LIIKENNETURVAN toiminnan rahoituksen ha-keminen muuttui 1.1.2017 voimaan tulleen liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain

seurauksena. Liikenneturvallisuusmaksu tuloutettiin valtion talousarvioon, ja talousarvion yhteydessä osoitettiin määräraha tieliikenteen turvallisuuden edistämiseen. Määräraha myönnettiin valtion-avustuksena. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on valtionapuviranomainen, joka myöntää avustukset.

Valtionavustukseen ja sen mukaisen toimin-nan valvontaan sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001), ja Liikenneturvan valvonta toteutetaan jatkossa osana valtionavustusmenettelyä.

Toiminnan rahoitukseksi saatiin 6 880 498 euroa yleisavustusta tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen myönnettävästä valtionavustuksesta. Tällä rahoituksella katettiin yli 98 prosenttia toimin-tavuoden menoista.

Tuottojen sekä toiminta- ja henkilöstökulujen määrässä noudatetaan Liikenneturvan strategiassa vuosille 2017–2019 määriteltyjä talouskehyksiä.

Muut tuotot yhteensä 91 524,89 euroa kertyivät myynti-, kurssi-, jäsenmaksu-, vuokratuotot, muut tuotot sekä korko- ja osinkotuotot eristä.

Tilikauden tuotot olivat yhteensä 6 972 022,89 euroa. Toiminnasta aiheutui kuluja 7 012 758,82 euroa. Edellä oleviin kuluihin sisältyy palkkoja ja palkkioita 2 570 062,21 euroa sekä henkilösivu-

Turvallisuusviestintä

Kampanjat

Liikennekasvatus

Kuljettajien jatkokoulutus

Alueellinen liikenneturvallisuustyö

Tiedontuotanto

Johto

Toimisto

0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000

ToteutunutTalousarvio

Talousarvion toteutuminen 2017


Tilinpäätös

TULOSLASKELMA

VARSINAINEN TOIMINTATuotot

KulutHenkilöstökulutMuut kulutKulut yhteensä

TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ

VARAINHANKINTATuotot


SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTATuototKulut

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA YHTEENSÄ


YLEISAVUSTUKSETLiikenneturvallisuusmaksutValtionavustus

TILIKAUDEN TULOS

1.1.-31.12.2017

82 519,92

-3 232 194,89-3 777 706,07-7 009 900,96

-6 927 381,04

5 700,00

-6 921 681,04

3 304,97-2 857,86

447,11

-6 921 233,93

0,006 880 498,00

-40 735,93

1.1.-31.12.2016

97 280,07

-3 144 411,46-3 855 925,24-7 000 336,70

-6 903 056,63

5 700,00

-6 897 356,63

106 164,49-1 023,86

105 140,63

-6 792 216,00

6 896 000,000,00

103 784,00


Tase

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATSijoituksetOsakkeet ja osuudet

VAIHTUVAT VASTAAVATSaamisetMyyntisaamisetSiirtosaamisetMuut saamisetSaamiset yhteensä

Rahat ja pankkisaamiset

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMAToimitilojen hankintarahastoEdellisten tilikausien ylijäämäTilikauden ali-/ylijäämä

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

VIERAS PÄÄOMALyhytaikainenOstovelatSiirtovelat

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

31.12.2017

3 773 721,73

2 000,0055 305,4115 438,2672 743,67

386 018,64

458 762,31

4 232 484,04

2 572 251,151 041 195,37

-40 735,93

3 572 710,59

59 665,19600 108,26

659 773,45

4 232 484,04

31.12.2016

3 773 302,93

5 540,05104 705,83

14 799,26125 045,14

692 845,06

817 890,20

4 591 193,13

2 572 251,15937 411,37103 784,00

3 613 446,52

371 562,82606 183,79

977 746,61

4 591 193,13


TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Helsingissä, 16. maaliskuuta 2018

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 6. huhtikuuta 2018

Asko VuorenalustaKHT

Ari LehtoKHT, JHT


Tilintarkastuskertomus



Liikenne- ja viestintäministeriölle

z Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta tie- liikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

z Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ajokorttilain muuttamisesta

z Lausunto hallituksen esityksestä laiksi maantielain muuttamisesta

z Lausunto katsastussääntelyn uudistamisen toisen vaiheen arviomuistiosta

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille

z Lausunto määräysluonnoksesta autojen ja niiden perävaunujen teknisistä vaatimuksista

z Liikenneturvan edustajan nimeäminen tieliikenneturvallisuuden työryhmään

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle

z Lausunto katsastuslainsäädännön muuttamisesta HE 9/2017 vp

z Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain ja ajokorttilain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi HE 103/2017 vp

z Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta HE 146/2017 vp

z Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ajokorttilain 61 §:n muuttamisesta HE 179/2017 vp

Eduskunnan lakivaliokunnalle

z Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain ja ajokorttilain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi HE 103/

2017 vp

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

z Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 100/2017 vp

Sosiaali- ja terveysministeriölle

z Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi alkoholilain kokonaisuudistukseksi

Helsingin kaupungille

z Lausunto nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteista Helsingissä.

LausunnotLiikenneturva on antanut seuraavat lausunnot/ kannanotot toimintavuoden aikana:


Liikenneturva on julkisoikeudellinen yhdistys, joka toimii valtakunnallisena liikenneturvallisuustyön kes-kusjärjestönä (Laki Liikenneturvasta N:o 278/2003). Sen päättäviä toimielimiä ovat keskusjärjestön kokous ja hallitus. Johtoryhmä on toimitusjohtajan neuvoa-antava toimielin.

Liikenneturvassa toimivat lisäksi hallituksen nime-ämät tiedotusalan neuvottelukunta, kävelyn ja pyö-räilynneuvottelukunta sekä palkitsemistoimikunta. Keskusjärjestön kokous kokoontui toimintavuoden aikana kaksi kertaa ja hallitus neljä kertaa. Johto-ryhmä kokoontui toimintavuoden aikana 11 kertaa. Palkitsemistoimikunta kokoontui kerran.

Hallinto- ja muut toimielimet

HallitusPuheenjohtaja Kansanedustaja Kalle Jokinen

1. varapuheenjohtajaToimitusjohtajaUlla Niku-Koskinen

2. varapuheenjohtajaOpetusneuvosJukka Lehtinen

Jäsen

YlijohtajaRami Metsäpelto

OpetusneuvosJukka Lehtinen

PoliisitarkastajaJari Pajunen

JohtajaHannu Ijäs

ToimitusjohtajaUlla Niku-Koskinen

TyösuojelusihteeriPasi Ritokoski

Dosentti, neurol. erikoislääkäriMarkku Sainio

SuunnittelijaFrida Helminen-Lindroos

LiikenneasiantuntijaJohanna Vilkuna

ToimitusjohtajaTero Kallio

PuheenjohtajaSakari Kaikkonen

YhteyspäällikköEero Kalmakoski

Varajäsen

YlijohtajaMirja Noukka

OpetusneuvosHeli Nederström

PoliisitarkastajaSeppo Sivula

Neuvotteleva virkamies Pirjo Lillsunde

LiikenneturvallisuusjohtajaKalle Parkkari

2. varapuheenjohtajaHarri Pasanen

Psykiatrian erikoislääkäriJyrki Varjonen

PuheenjohtajaJarmo Jokilampi

Lakimies Minna Antila

ToimitusjohtajaPekka Rissa

ToiminnanjohtajaHanna Seppä

YhteyspäällikköOlli Lehto

Edustaa

Liikennevirasto

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Sisäasiainministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö

Vakuutusala ja liikenne- vakuutusyhtiöt

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Suomen Lääkäriliitto ry/Liikennelääketiede

Moottoriliikenteen Keskusjärjestö/Ammattiliikenne

Suomen Kuntaliitto ry

Moottoriliikenteen Keskusjärjestö/Yksityinen liikenne

Ammattipätevyyskouluttajat Rahtarit

Liikenneturvan henkilöstön edustaja

sihteeriJohdon assistentti Anna Saukkonen


Liikenneinsinööri Kimmo Kiuru, Hyvinkään kaupunki Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna, Suomen Kuntaliitto ry Lakimies Minna Antila, Suomen Kuntaliitto ry (varalla)

Sihteeri Tiedottaja Minna Saarinen, Liikenneturva Jäsenyydet

Liikenneturva oli jäsenenä seuraavissa yhteisöissä

z Nordiska Trafiksäkerhetsrådet z European Transport

Safety Council (ETSC) z Pohjoismaiden Tieteknillisen

Liiton Suomen osasto z Aikakauslehtien Liitto z Mainostajien Liitto z Mobilia säätiö

Jäsenyhteisöt

Toimintavuoden aikana Liikenne-turvan jäsenistä erosi Liikenne-poliittinen yhdistys Enemmistö ry (1.11.2017). Jäseniä oli toiminta-vuoden lopussa yhteensä 57.

1. Aivovammaliitto ry2. A-Katsastus Oy3. AKK-Motorsport ry 4. Ammattipätevyyskouluttajat ry5. Auto- ja Kuljetusalan

Työntekijäliitto AKT ry6. Autoalan Keskusliitto ry7. Autojoukkokiltojen Liitto ry8. Autokatsastusmiesten

Yhdistys ry9. Autoliikenteen Työn-

antajaliitto ry10. Autoliitto ry11. Autonrengasliitto ry 12. Autotuojat ry 13. Autovahinkokeskus Oy14. A-Vakuutus Oy15. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry16. Eläkkeensaajien Keskusliitto 17. Folksam Skadeförsäkring Ab

Johtoryhmä

Puheenjohtaja Toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen, Liikenneturva

Jäsenet Viestintäpäällikkö Kaisa Hara (toimitusjohtajan sijainen) Hallintopäällikkö Visa Reinikainen Tutkimuspäällikkö Juha Valtonen Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Koulutuspäällikkö Satu Tuomikoski Järjestöpäällikkö Pasi Anteroinen Yhteyspäällikkö Eini Karvonen (henkilöstön edustaja) Yhteyspäällikkö Olli Lehto (henkilöstön varaedustaja)

Sihteeri Johdon assistentti Anna Saukkonen, Liikenneturva

Tiedotusalan neuvottelukunta

Puheenjohtaja Päätoimittaja Eila Parviainen, Moottori

Jäsenet Päätoimittaja Velimatti Honkanen, Tekniikan Maailma Toimittaja Teppo Komulainen, Savon Sanomat Toimittaja Tommi Lempinen, Ilta-sanomat Toimittaja Kari Pitkänen, Laatutekstit Kari Pitkänen Oy Toimittaja Pentti J. Rönkkö, Iltalehti Viestintäpäällikkö Heini Polamo, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Tutkijajäsen, dosentti Esko Keskinen, Turun yliopisto Toimittaja Jarmo Palokallio, Maaseudun Tulevaisuus Viestintäpäällikkö, Leena-Mari Tanskanen,Liikennevakuutuskeskus Toimittaja Mikko Peltola, Yleisradio

Sihteeri Viestintäpäällikkö Kaisa Hara, Liikenneturva

Palkitsemistoimikunta

Puheenjohtaja Toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen, Liikenneturva

Jäsenet Liikenneturvallisuuspäällikkö Auli Forsberg, Liikennevirasto Tutkinnan koordinaattori Juha Nuutinen, Liikennevakuutuskeskus Freelancetoimittaja Ilpo Mattila Viestintäpäällikkö Saara Remes, Linja-Autoliitto ry Poliisipäällikkö Kari Rantala, Itä-Uudenmaan poliisilaitos

Sihteeri Johdon assistentti Anna Saukkonen, Liikenneturva Kävelyn ja pyöräilyn neuvottelukunta

Puheenjohtaja Toiminnanjohtaja Ulla Siimes, Vanhempainliitto

Jäsenet Ylitarkastaja Suvi Anttila, Liikenne- ja viestintäministeriö Sales Manager Jutta Vainio, Coreplast Oy Toimitusjohtaja Susanna Blomqvist, Saintex Oy Suutarimestari Hannu Heiskanen, Taitavat Suutarit ry Kehittämispäällikkö Nella Savolainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Materiaalijohtaja Raimo Tihveräinen, Epsira Oy Toimitusjohtaja Jari Elamo, Helkama Velox Oy Projektipäällikkö Sanna Ojajärvi Toimittaja Ari Tuhkanen, Yleisradio Ylikomisario Pekka Höök, Helsingin poliisilaitos


18. HelppoKatsastus Oy 19. If Vahinkovakuutusyhtiö Oy20. Invalidiliitto ry21. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia22. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva23. K1 Katsastajat Oy24. Liikenneoikeusyhdistys ry25. Liikennevakuutuskeskus26. Liikkuvan poliisin perinne-

yhdistys ry27. Linja-autoliitto ry28. LähiTapiola Keskinäinen

Vakuutusyhtiö29. Maa- ja metsätaloustuottajain

Keskusliitto MTK ry30. Mannerheimin Lastensuojelu-

liitto ry31. Moottoripyöräkerho 69 ry32. Nykterhetsförbundet

Hälsa och Trafik rf.33. OP Vakuutus Oy34. Pohjantähti Keskinäinen

Vakuutusyhtiö35. Rahtarit ry36. SF - Caravan ry37. Suomen Autokoululiitto ry38. Suomen Autoteknillinen Liitto ry39. Suomen Kuljetus ja Logistiikka

SKAL ry 40. Suomen Kuntaliitto ry41. Suomen Liikenneliitto SuLi ry42. Suomen Lääkäriliitto -

Finlands Läkarförbund ry43. Suomen Moottoriliitto -

Finlands Motorförbund44. Suomen Motoristit ry45. Suomen Osto- ja Logistiikka-

yhdistys LOGY ry46. Suomen Paikallisliikenneliitto ry 47. Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry48. Suomen Taksiliitto ry49. Suomen Tiepalvelumiehet STM ry50. Suomen Tiepalvelumies Liitto ry51. Suomen Työväen Urheiluliitto

TUL ry52. Suomen Vanhempainliitto ry53. Svenska Lantbruksproducenternas

Centralförbund SLC54. Tilausajokuljettajat ry55. Työsuojelupäälliköt ry56. Yksityisten Katsastustoi-

mipaikkojen Liitto ry 57. Ålands Ömsesidiga För-

säkringsbolag

Henkilökunta

Keskustoimisto Aarnio-Kurki Sini, johdon assistentti (perhevapaalla) Anteroinen Pasi, järjestöpäällikkö Antinaho Anne, taloussihteeri Haapalahti Mari, johdon assistentti (31.3. saakka) Hara Kaisa, viestintäpäällikkö Hedberg Nina, tiedottaja Hämäläinen Tarja, tiedotusavustaja Järvi Marjaana, tiedotusavustaja Jääskeläinen Petri, suunnittelija Kaistinen Jyrki, suunnittelija (1.2. alkaen) Laakkonen Arimo, viestintäassistentti Lammi Antero, kehittämispäällikkö

(31.5. saakka) Loikkanen Laura, suunnittelija Lorentz Johanna, varastonhoitaja Mannila-Nieminen Eila, toimistosihteeri Mäkilä Katja, informaatikko Olkkonen Essi, suunnittelija Pöysti Leena, suunnittelija Reinikainen Visa, hallintopäällikkö Ruohonen Lassi, ICT-järjestelmäasiantuntija Saarinen Minna, tiedottaja Salonen Tuisku-Tuuli, tutkimusharjoittelija (16.5.–15.9.) Saukkonen Anna, johdon assistentti (1.2. alkaen)

Tanskanen Kaisa, graafinen suunnittelija Tarvainen Anna-Liisa, toimitusjohtaja Tuomikoski Satu, koulutuspäällikkö Vainiomäki Laura, koulutusohjaaja

(30.6. saakka) Valtonen Juha, tutkimuspäällikkö Vuoristo Toni, koulutusohjaaja

Aluetoimistot Helsinki Lehto Olli, yhteyspäällikkö Rantala Satu-Sofia, yhteyspäällikkö (perhevapaalla 13.8. saakka) Sorjonen Meeri, koulutusohjaaja

Kouvola Korhonen Tarja, yhteyspäällikkö

Lahti Lattu Ari-Pekka, koulutusohjaaja

TurkuHeiskanen Tapio, yhteyspäällikköLammi Antero, suunnittelija (1.6.–4.10.)

TampereElovaara Ari-Pekka, koulutusohjaaja Nieminen Marko, yhteyspäällikkö

JyväskyläPiippa Leena, yhteyspäällikköRossi Tomi, koulutusohjaaja

VaasaLintamo Heli, yhteyspäällikkö

KuopioSavolainen Erkka, koulutusohjaajaTaskinen Tuula, yhteyspäällikkö

JoensuuVoutilainen Mari, yhteyspäällikkö

MikkeliKarvonen Eini, yhteyspäällikkö

OuluKalmakoski Eero, yhteyspäällikköKinisjärvi Rainer, aluepäällikkö

RovaniemiNiska Petri, yhteyspäällikköTervo Pentti, koulutusohjaaja

Trafikskyddet påverkar utgående från tillförlitlig information


Verkställande direktörens översikt

DÅ året med firandet av Finlands självständig-het går mot sitt slut kan vi också fira utveck-lingen mot en allt säkrare trafik. Antalet

personer som förolyckades i trafiken var avsevärt lägre än under tidigare år. Efter juli månad var alla de efterföljande sju månaderna bättre jämfört med året innan. Hela årets statistik gällande trafikdödligheten låg på samma nivå som år 1940.

Hur kan man förklara denna positiva utveckling? Trafiken ökade, bilbeståndet var fortfarande gam-malt och de tillgångar som fanns till förfogande för utvecklandet av vägarna gick nästan helt till väg-underhåll. Inga lagar för att främja trafiksäkerheten stiftades och polisens övervakning verkade inte öka nämnbart, med undantag för kameraövervakningen av lindriga överhastigheter. Den förbättrade trafik-säkerheten kan alltså inte förklaras med dessa före-teelser. Däremot var hela året regnigare än normalt. Var det de återkommande lågtrycken som pressade ner antalet olyckor?

Eller kan Trafikskyddets information ha fått trafi-kanterna att tänka på de grundläggande frågorna gällande säkerheten? Åtminstone har vi jobbat yt-terst hårt för detta. Vi har spridit vår information genom flera kanaler, med trovärdigt innehåll och med sakkännedom, och det skulle vara konstigt om det inte har haft någon inverkan.

En digital inlärningsmiljö för barnen och webb-seminarier för äldreHela folket rör sig på vägarna och därför ger Trafik-skyddet råd om säkerheten i trafiken åt både unga och gamla trafikanter. Till vårt arbete har sedan länge hört att stödja trafikfostran i skolorna. Under året utformade vi en digital inlärningsmiljö för yng-re elever i folkskolor som uppmuntrar till en säker cykling. Detta är någonting helt nytt.

För att utveckla trafikkunskaper för barn under skolåldern instruerade vi personalen inom förskole-

pedagogiken om trafikutbildningen och bekantade dem med Trafikskyddets material och verksamhets-modeller. Utbildningstillfällen ordnades runt om-kring i landet i samarbete med kommunerna.

Arbetsplatserna är en naturlig omgivning för att sprida ordet om säkerhet i trafiken. Alla våra verk-samhetsställen deltog i att främja Trafikskyddets projekt om vägen till arbetet. Våra meddelanden, tips och frågesporter har visats på tiotals arbetsplat-ser och för tiotusentals anställda.

Bland de äldre trafikanterna lyfte vi fram trafiksä-kerheten med en serie webbseminarier. Vi samlade ihop en hel del idéer av sakkunniga experter vars presentationer finns på nätet för senare använd-ning. Också integreringen av invandrare underlät-tades genom att bereda ett lättförstått material om trafiken i Finland.

Alla skickar meddelanden, men genom olika kanaler

Antalet besök vid Trafikskyddets nätsidor översteg en miljon och antalet besök med mobila enheter ökade betydligt. Också aktiviteten inom sociala medier i dess olika former ökade. En nyhet var Tra-fikskyddets Facebook-livesändningar, där våra ex-perter svarade på tittarnas frågor.

Våra bekanta teman både syntes och hördes när vi informerade om uppmärksamhet i trafiken och om skyddsvägarna. När du kör, kör-kampanjen lyfte fram problemet med sociala medier vid ratten.

I riksdagen lyfte man fram respekten för skydds-vägarna genom evenemanget Du gör skyddsvägen. En glädjande stor del av riksdagsmännen och trafik-branschens påverkare lät måla sitt ansikte med vita ränder för säkrare skyddsvägar.

Trafikskyddet deltog i projektet Århundradets trafikgärning där säkerheten fick rikligt med upp-märksamhet av en ny typ. I andan av Finland100 var vi med om att lyfta fram betydande säkerhets-gärningar och personer. Också förr har man upplevt


fina stunder och gjort modiga beslut. Under den gångna rap-porteringsperioden har vi gjort historia och arbetet fortsätter.

Mot gemensamma målsättningar

Vi deltog också i sommarens SuomiAreena och tog del av diskussionerna vid denna. Där fick jag som inbjuden sak-kännare delta i ett specialmöte för riksdagens kommunika-tionsutskott, som förverkligades på scen som ett offentligt evenemang.

Under rapporteringsperioden förberedde myndigheterna ett flertal lagpaket med inverkan på vägtrafikens säkerhet, varav en del var i remisstadiet. Trafikskyddet hördes inför alla centrala projekt, vilket fördjupar dialogen och hjälper att förstå olika synpunkter. För att nå säkerhetsmålsättningarna krävs en gemensam insats.

Under året kartlades också hur nöjda Trafikskyddets medlemmar och intressentgrupper är med Trafikskyddets verksamhet. Vi fick ett fantastiskt skolvitsord på 9- för vår verksamhet, och vår sakkännedom beskrevs som vår starkas-te sida. Det är en glädje att dela med oss vårt kunnande och vi strävar att också i fortsättningen direkt samarbeta med våra medlemmar och samarbetspartner.

Ett nytt blad har vänt i Trafikskyddets historia. Trafik-skyddet fick för första gången ett statligt understöd för finansieringen av sin verksamhet och Trafiksä-kerhetsverkets uppgift var, som statsbidragsmyn-dighet, att styra och övervaka Trafikskyddets verksamhet. Samarbetet förlöpte exempla-riskt, också med dessa nya roller.

Trafikskyddets anställda är mycket en-gagerade i sitt arbete. Det vi värdesätter högst är säkerheten i trafiken. Mitt tack går till alla de anställda vid Trafikskyddet. Ett gott samarbete är förutsättningen för att lyckas och det mest givande sättet att arbeta på är ett kom-panjonskap. Jag vill också rikta mitt tack till våra medlemmar och partner för det goda samarbetet. Anna-Liisa Tarvainen

Ett gott samarbete är förutsättningen

för att lyckas.


Managing Director’s review

AT THE END of independent Finland’s cen-tenary, one more thing to celebrate is the positive development made in traffic safety.

The number of fatalities caused by traffic accidents was clearly reduced from the previous years. Starting from June, for seven months straight we saw less fatalities than the previous year. For the whole year, the total number of traffic-related fatalities was at the same level as in 1940.

How do we explain this positive development? The volume of traffic was on the rise, cars in use were on average fairly old, and most funding was allotted to basic road maintenance. No new traffic safety legislation was implemented, and the moni-toring carried out by the police did not appear to have increased except for the use of speed cameras. These factors do not provide an answer as to why traffic safety improved. However, the year did see heavier rains than usual. Did low air pressure have an impact on the number of traffic accidents?

Or maybe, what if the messages conveyed by the Finnish Road Safety Council made us consider the fundamental questions of road safety? We certainly did put in a lot of work to ensure this was the case. We communicated via various channels, both with convincing content and an expert approach, so it would be puzzling if no impact was made.

A digital learning environment for children, webinars for the elderlyThe whole nation travels on roads, and that is why the Finnish Road Safety Council wants to provide the means for safe travel for both the young and the old. Supporting traffic education at schools has been a part of what we do for a long time, and during the

year in review, we were preparing a digital learning environment that encourages elementary school children to take traffic safety into account when cycling. This represents an entirely new approach.

To develop the traffic skills of pre-school children, we gave early childhood education professionals training on traffic education materials and familiar-ised them with the Finnish Road Safety Council ma-terials and models of action. Training events were organised nation-wide in cooperation with munic-ipalities.

Workplaces are a natural location for conveying the message of safe commuting. The Finnish Road Safety Council’s commute initiative was promoted by all our offices. Our message, tips and quizzes were present at tens of workplaces and shared with tens of thousands of employees.

Traffic safety for the elderly was promoted with a series of webinars. We collected a good set of ideas from experts, and the recordings of these presenta-tions are available online for later use. The integra-tion of immigrants was also improved by preparing a set of easy-to-adopt rules for traffic conduct in Finland.

Everybody’s sharing messages, channels vary

The milestone of a million visitors was reached at the Finnish Road Safety Council website, and mobile use of the site clearly increased. Various forms of social media activity also increased. A brand new format, our own Facebook live feed answered viewer ques-tions.

Familiar campaign themes were seen and heard, as we communicated both about being alert in traf-fic as well as being aware at pedestrian crossings.

The Finnish Road Safety Council makes science-based impact

Cooperation is a prerequisite for success.


The “When you drive, drive” campaign brought out the danger of using your phone while driving.

In the Finnish parliament, respect for pedestrian crossings was promoted with an event. An admira-ble number of politicians and traffic industry influ-encers had their faces painted with white stripes for safer pedestrian crossings.

The Finnish Road Safety Council also participat-ed in the “Traffic act of the century” event, where traffic safety received new kinds of attention. In the spirit of Finland 100, we brought attention to no-table acts and people working on behalf of traffic safety. There have been great moments and brave choices in the past. During the year in review, we made history, and our work continues.

Towards shared goals

We also participated in the summer’s SuomiAree-na event and its discussions. I was invited to speak there as an expert at the parlimentary Traffic and Communications Committee’s special meeting, which was organised as a public event.

During the year in review, the authorities were preparing a number of bills on road safety, many of which were in the reporting phase. The Finnish Road Safety Council was heard on all core projects, which in itself deepens communications and helps us understand different viewpoints. Reaching the set safety objectives requires cooperation.

During the past year, the Finnish Road Safety Council members’ and its interest groups’ satisfac-tion with the council’s activities was also assessed. The results were great, we received an excellent rat-ing and were lauded particularly for our expertise. We enjoy sharing our expertise, and will continue to promote close cooperation with our members and partners.

A new leaf was turned over in the history of the Finnish Road Safety Council. For the first time, the council received state funding for its activities, and the Finnish Road Safety Agency’s responsibility is to guide and monitor the activities of the Finnish Traf-fic Safety Council as a state authority. Cooperation in the new roles has been successful.

The Finnish Road Safety Council employees are highly committed to their work. Safe-ty in traffic is our priority. I wish to thank everyone at the Finnish Road Safety Council. Coopera-tion is a prerequisite for suc-cess, and partnership the most efficient and fulfilling way of working. My thanks to our members and in-terest groups for doing great work together.

Anna-Liisa Tarvainen

Documents

Toiminta- kertomus 2017 - Liikenneturva · Miten selitämme myönteisen kehityksen? Liiken-teen määrä oli kasvussa, autokanta oli edelleen varsin vanhaa, tierahat menivät melko