1

Toimintakertomus 2017

Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton liittohallituksen kokous 6.-8.4.2018

2

Sisällysluettelo

1 Ruotsinsuomalaisten keskusliitto 2017

1.1 Yleistä

1.1.1 Toimintavuoden painopistealueet

1.1.2 Yhteiskunta- ja yhteistyökontaktit

1.2 Kieli ja kulttuuri

1.2.1 Mukulat-toiminta

1.2.2 Tarinaniskennän kilpailut

1.2.3 A Finntastic Evening

1.2.4 Lintujärven leiri

1.2.5 Axevallan kesä ja RSKL:n kesäfestivaali

1.2.6 Kansantanssin ohjelmistokurssi

1.3 Vähemmistö- ja etujärjestötyö

1.4 Järjestön kehitystoiminta

1.5 Tiedotus ja viestintä

1.5.1 Yleistä

1.5.2 TV Finland

2 Organisaatio

2.1 Jäsenet ja jäsenyhdistykset

2.1.1 Jäsenmäärän kehitys

2.1.2 Piirit ja jäsenmäärät

2.2 Liiton hallinto-organisaatio

2.3 Edustukset

2.4 RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä

2.5 RSKL:n kunniajäsenet

2.6 Karhun Kannu

2.7 Liittotoimisto

3 Erityisliittojen toiminta

3.1 Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto - RSHT

3.2 Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu - RSLU

3.3 Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset - RSE

3.4 Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi - RSNF

3

1 Ruotsinsuomalaisten keskusliitto 2017

1.1 Yleistä

Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto toimii ruotsinsuomalaisen vähemmistön etu-, kulttuuri- ja vapaa-

ajanjärjestönä. Liitto edistää ruotsinsuomalaisten yhteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä,

demokraattisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä järjestössä että yhteiskunnassa.

Työ suomen kielen ja kulttuurin hyväksi on Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tärkeä arvopohja ja

liiton keskeistä toimintaa jo vuodesta 1957, jolloin liitto perustettiin. Suomiseurojen aktiiviset jäsenet

ja edustajat eri puolilla maata ja RSKL:n piirien ja liiton edustajat ovat toimineet tärkeinä

edunvalvojina eri tasojen neuvonpitoryhmissä kunnissa, maakäräjillä ja valtion tasolla, kun uutta

vähemmistöpolitiikkaa on sovellettu käytäntöön.

Vuonna 2016 asetettu vähemmistöpoliittinen selvitys jätti esityksensä ”Nästa steg? – Förslag för en

stärkt minoritetspolitik” Ruotsin hallitukselle marraskuussa 2017. Ruotsin hallituksen esityksen

odotetaan menevän valtiopäivien käsittelyyn keväällä 2018.

Vuosi 2017 menee historiaamme suurena juhlavuotena itsenäisen Suomen täyttäessä 100 vuotta ja

RSKL:n täyttäessä 60 vuotta.

Merkittävä historiallinen tapahtuma oli myös RSKL:n ruokakirjan ” Oma maa mustikka ”/”Vårt

blåbärsland” julkaiseminen joulukuussa 2017. Ajatus kirjan julkaisemisesta oli syntynyt jo useita

vuosia aikaisemmin ja nyt juhlavuonna se toteutui.

Toimintavuoden aikana tehtiin selvitys Nationella minoritetsspråk i skolan /SOU 2017:91, selvittäjä

oli professori Jarmo Lainio.

1.1.1 Toimintavuoden 2017 painopisteet

1. Kieli ja kulttuuri

2. Vähemmistötyö

3. Lapsi- ja perhetoiminta

4. Kehitystyö

5. Tiedotus ja markkinointi

1.1.2 Yhteiskunta- ja yhteistyökontaktit

Toimintakauden aikana oli liitolla mm seuraavia yhteiskunta – ja yhteistyökontakteja:

Suomen Tukholman suurlähetystö, Kulttuuriministeriö ja kulttuuriministeri/vähemmistöministeri

Alice Bah Kuhnke, Tukholman lääninhallitus, Sametinget, Suomi-instituutti, Institutet för språk och

folkminnen/Kielineuvosto, Valtion kulttuurineuvosto, Kouluvirasto, Sosiaalihallitus,

Ulkosuomalaisparlamentti, Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta, Verovirasto, Työvoimatoimisto,

Vakuutuskassa, Eläkevirasto, Föreningen Norden, Finnsam, Ideell kulturallians (IKA), Myndighet för

ungdoms- och civilsamhällesfrågor (Mucf), SVT World, RS, Viking Line, Sisuradio, Teracom, RSN, FRIS,

Ruotsinsuomalaisten arkisto, Riksteatern, Ruotsinsuomalainen kulttuuriyhdistys (Uusi teatteri).

4

1.2. Kieli ja kulttuuri

Juhlavuosi – Suomi 100 ja RSKL 60

Toimintavuotta leimasivat kymmenet juhlat ja suuret yleisömäärät. Myös monipuolisuus oli esillä

monin tavoin; mukana olivat nuoret ja vanhat, ruotsinsuomalaiset ja ruotsalaiset, harrastajat ja

ammattilaiset, pienet ja suuret seurat.

Liiton oman toiminnan suurin tapahtuma oli RSKL:n 60- vuotisjuhlapurjehdus 17.-18.9. Mukana oli

800 matkustajaa, kymmeniä kulttuuriharrastustoiminnan esiintyjiä sekä vierailevia taiteilijoita.

Samassa yhteydessä pidettiin RSKL:n liittokokous.

Ruotsinsuomalaisten päivänä 24.2. liitto järjesti juhlan Tukholman kaupungintalossa, johon osallistui

yli 1200 henkilöä, vauvoista vanhuksiin. Tapahtuma herätti suurta huomiota myös tasokkaan

ohjelmansa vuoksi. Saman päivän iltana pidettiin jatkot/ iltajuhla yhteistyössä Suomen instituutin

kanssa, johon osallistui noin 400 henkilöä. Siellä julkistettiin RSKL:n julistaman leivoskilpailun

voittaja Anneli Wallin sekä maistettiin voittajaleivosta ”Mustikkaunelma”. Leivoksen kuva ja resepti

olivat sittemmin tärkeällä paikalla liiton julkaisemassa ruotsinsuomalaisessa ruokakirjassa ”Oma maa

mustikka/ Vårt blåbärsland”. Ruokakirja julkistettiin liittotoimistossa 5.12.2017.

Tukholman Kungsträdgårdenissa oli elokuussa suuri Suomi 100 -tapahtuma, jonka järjesti Suomen

Tukholman Suurlähetystö ja RSKL oli mukana yhtenä järjestäjänä mm vaikuttamalla ohjelmaan,

organisoimalla ruotsinsuomalaisten osallistumisen tapahtumaan sekä järjestämällä paikalle

kymmeniä toimihenkilöitä. Tapahtumaan osallistui kolmen päivän aikana yli 100 000henkilöä. Liitolla

oli esittelyteltta, jossa kävijämäärä oli yli 3000.

Kungsträdgården Suomi 100

RSKL teki yhteistyötä monen alueellisen Suomi 100 -tapahtuman toteuttamiseksi. Näitä olivat

Luulajan juhla 1.4. (läsnä 150 henkilöä), Olofströmin kuorofestivaali 26.5. (yli 400 henkilöä),

Haaparannan kansankorkeakoulun juhla 9.6. (läsnä 150 henkilöä), Axevallan Kesä/RSKL:n

Kesäfestivaali 18.-20.8. (läsnä useita satoja osanottajia) sekä Sundsvallin juhla 30.9. (paikalla noin 200

henkilöä). Näiden lisäksi oli lukemattomia paikallisia seurojen, piirien ja hallintoaluekuntien

tapahtumia, joista useassa oli mukana liittohallituksen edustus.

5

RSKL keräsi kansalaisten onnitteluadressin 100 -

vuotiaalle Suomelle ja jätti kootut allekirjoitetut

onnittelut Suomen suurlähettiläälle joulukuussa 2017.

Allekirjoituksia oli yli 7000.

Kuvassa RSKL:n edustajat Seija Sjöstedt, Saara Ludvigsen

ja Voitto Visuri Suomen suurlähettilään Matti Anttosen

kanssa.

1.2.1 Mukulat-toiminta Vuoden 2017 aikana Mukulat-toiminta on jatkanut monipuolista kulttuurituotantoa ruotsinsuomalaisille lapsille. Tapahtumia ja festivaaleja järjestettiin yhteistyökumppaneiden kanssa ympäri Ruotsia kirjastoissa, kulttuuritaloissa. Vuonna 2017 Mukulat on myös löytänyt uusia yhteistyökumppaneita kuten Axevallan Kesä & RSKL Kesäfestivaali sekä Lintujärven leiri. Mukulat on tänäkin vuonna luonut oman satuseikkailun, jota on voitu tarjota osana Mukulat ohjelmaa. 25.3.2017 Oxelösund Oxelösundin kunta järjesti Lasten lauantain, johon Mukulat osallistui Kirjastomysteerillä sekä Ilmapallotyöpajalla. Noin 100 lasta osallistui. 29.4.2017 Finntastic festival Mukulat järjesti kolmen tunnin naamiotyöpajan Cafe Bakfickanissa, Suomi-instituutilla. Naamioita tehtiin noin 50 kappaletta joista lapset tekivät puolet. 26.6.2017 Lintujärven leiri Mukulat lähtivät mukaan leirille ja järjestivät Herra pörröpään kanssa satuseikkailun leirin nuorimmille osanottajille. Tämä oli niin suosittu osio leirillä ja johti siihen, että Herra Pörröpään tarinoita kerrottiin lapsille iltasaduksi. 19.8.2017 Axevalla Axevallan Kesä & RSKL Kesäfestivaalin yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa Lasten lauantai. Mukulat järjesti Lasten lauantain yhteistyössä Axevallan Kesä & RSKL Kesäfestivaalin ja L-G:n piirin projektihankeen FIN I VÄST:in kanssa. Ohjelmassa oli Raimondo klovnin teatteriesitys, Ilmapallo työpaja, satuseikkailu ja myös FIN I VÄSTIN järjestämä askartelupaja. Lapsia oli noin 20 ja aikuisia 15. 26.8.2017 Kungsträdgården Mukulat olivat Kungsträdgårdenin Suomi 100 juhlissa tekemässä ilmapalloja lapsille. Ilmapalloja meni 200. 2.9.2017 Nykvarn Mukulat järjesti Nykvarniin Mukulat tapahtuman, jossa oli tarjolla kirjastomysteeri sekä naamio työpaja.

6

8.10.2017 Borås Boråsin kulttuuritalolla järjestettiin jokavuotinen Mukulat tapahtuma, jonka teemana oli Suomi 100. Mukulat kehitti tätä varten uuden juhlateemaisen satuseikkailun Herra Pörröpään johdolla. Kulttuuritalolla järjestettiin kaksi seikkailua, johon osallistui 40 lasta. Muuta ohjelmaa oli teatteria, lauluhetki, askartelua. Tapahtumaan osallistui noin 300 henkilöä. 28.10.2017 Göteborg Mukulat merellä järjestettiin Göteborgin merenkulkumuseossa ja teemana oli meri. Mukulat merellä järjestettiin yhteisössä FIN I VÄST:in kanssa. Mukulat tuotantoa oli leikkihetki, jännittävä meriseikkailu, jossa Herra Pörröpään ystävä Jokeri oli kadottanut räpylänsä eikä pystynyt poistumaan akvaariosta. Mukuloitten oma interaktiivinen lauluesitys näytettiin ensimmäistä kertaa yleisölle. Lapsia oli toista sataa. Tapahtumassa järjestettiin myös satuhetkiä ja askartelua. Tapahtumaan osallistui noin 200 henkilöä. 11.11.2017 Ruotsinsuomalaiset kirja- ja kulttuurimessut

Mukulat järjesti lapsille toimintaa kirjamessuilla. Uusi satuseikkailu, Herra Pörröpää ja kadonnut tähti nähtiin ensimmäistä kertaa Suomi-instituutilla. Luettiin myös satuja ja askarreltiin. Pienimmille lapsille oli myös Mukulat esterata. Lapsia oli noin 40, joskus oli jopa ahdasta. 2.12.2017 Solna Mukulat järjestivät Itsenäisyyspäiväjuhlat yhteistyössä Solnan kirjaston kanssa. Tarjolla oli askartelupaja, lauluesitys ja kaksi satuseikkailua. Lapsia kävi päivän aikana noin 50. 3.12.2017 Farsta Mukulat järjesti Suomi 100 juhlat yhteistyössä Farstan kirjaston kanssa. Tarjolla oli kaksi satuseikkailua, satutuokio ja askartelua. Lapsia kävi noin 30, ja aikuisia 20. Kirjaston ulkopuolella pidettiin yhteislaulua ja tarjottiin karjalanpiirakoita. 20.12.2017 Tumba Botkyrkan ruotsinsuomalaisessa koulussa järjestettiin 6-9 v lapsille teatteripaja. 60 lasta jaettiin kahteen ryhmään ja tehtiin erilaisia teatteriharjoituksia koko päivä. Herra Pörröpää kävi myös tutustumassa lapsiin.

7

1.2.2 Tarinaniskennän kilpailut

Tarinaniskennän ruotsinsuomalaisten finaalin pidettiin huhtikuussa Torshällassa. Voittaja Aulis

Kytömäki osallistui Suomessa Kärsämäellä SM-finaaliin sijoittuen kilpailussa toiselle sijalle.

1.2.3 A Finntastic Evening, Suomen Tukholman Instituutti 29.4.2017

RSKL osallistui A Finntastic Evening – tapahtuman järjestämiseen yhteistyössä Suomi-instituutin, Uusi

teatterin, RSN:n, Nuorten äänet – projektin sekä FRIS:n kanssa. Mukulat järjesti tapahtumaan

Naamio workshopin.

Finntastic Festivaalin kulttuuritarjonta oli monipuolista ja laadukasta, ohjelmassa oli taidenäyttely,

Uusi-teatterin juhlaesitys Kummat kutsut. Esiintyjät olivat Pink Twins, Yoko Bono, Månskensbonden,

Sans Parade ja Pintandwefall. Tapahtumassa oli yhteensä noin 850 osallistujaa.

Pintandwefall

8

1.2.4 Lintujärven leiri

Perinteinen Lintujärven leiri järjestettiin jälleen Axevallan Kansankorkeakoululla 17.–22.6.2017.

Leirille osallistui leiriläisiä eri puolilta Tukholmaa, Göteborgista, Skövdestä, sekä muutama lapsi

Eskilstunasta ja Skutskäristä. Yhteensä leiriläisiä oli mukana 69 ja ohjaajia 11 sekä neljä apuohjaajaa.

Leirialue ja sen rajat

Viikon aikana muun muassa leikittiin tutustumisleikkejä, pelattiin jalkapalloa ja kummituspalloa,

pidettiin teatteri-, kankaanpainatus- ja askartelutyöpajat, harjoiteltiin omia esityksiä

päättäjäisgaalaan, uitiin ja saunottiin, leivottiin mansikkakakkuja, käytiin Skara Sommarlandissa,

toimitettiin oma leirilehti sekä järjestettiin leiriolympialaiset ja diskot.

1.2.5 Axevallan kesä ja RSKL:n kesäfestivaali

Toimintavuoden aikana jatkettiin Axevallan Kesä – tapahtumaa ja RSKL:n Kesäfestivaalia 11.8.-20.8.

yhteistyötapahtumana ja tulos oli jälleen hyvin positiivinen.

Kesäfestivaalin monipuoliseen ohjelmaan kuului kansantanssia, senioritanssia, kuorolaulua,

karaokea, teatteria, tanssia, taidetta sekä erityisliittojen omaa ohjelmaa. Tapahtuma oli samalla yksi

Suomi 100 juhlallisuuksien aluetapahtumista.

RSKL:n karaokemestaruus ratkottiin jo kymmenettä kertaa, se tapahtui Axevallan Kesän yhteydessä.

Karaokemestaruuden voittivat Jussi Kyyränmäki Tukholman piiristä ja Pirjo Leskelä Västmanlandin

piiristä.

1.2.6 Kansantanssin ohjelmistokurssi

28.-29.10. järjestettiin kansantanssin ohjelmistokurssi Trosa-Vagnhäradin Suomi-seuran tiloissa,

seuran puolesta järjestettiin kurssilaisten ruokailut. Vuosi 2018 tulee olemaan NORDLEK -vuosi ja

tapahtuma järjestetään Ruotsissa Falunissa. Liitto lähetti kaksi kansantanssijaa Suomeen kurssille

oppimaan NORDLEK -tanssit, joten kurssin ohjelmisto koostui niistä tansseista. Kurssin ohjaajina

toimivat Veijo Oksman ja Helena Heiniluoma ja pelimannina oli Pekka Takula.

9

1.3 Vähemmistö – ja etujärjestötyö

Ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä on saanut lisänäkyvyyttä uusien laitosten ja

virastojen kautta toimintavuoden aikana.

Liitto edisti ja tuki ruotsinsuomalaista vähemmistötyötä. Liiton edustajat ovat eri tavoin vieneet

vähemmistön vaatimuksia/tarpeita yhteiskunnan päättäjille. Liiton edustajat ovat myös

myötävaikuttaneet paikalliseen kenttätyöhön ja alueelliseen vaikuttamistyöhön vähemmistölain

käytännön toteutuksen ja suomenkielen hallintoalueen laajentamisen hyväksi. Liitto on seurannut

kuntakohtaisia tilanteita yhdessä seurojen kanssa ja osallistunut kuntakäynteihin yhdessä

paikallisseurojen kanssa sekä laatinut ja lähettänyt kirjeitä kunnille koskien vähemmistölain

seurantaa.

Kahden vuoden odotuksen jälkeen tuli vuonna 2017 päätös, että ruotsinsuomalaiset Gislavedissä,

Järfällassa, Skellefteåssa, Söderhamnissa ja Örnsköldsvikissä pääsivät hallintoalueeseen.

Yli vuoden odotuksen jälkeen asetti Ruotsin hallitus selvityksen vähemmistölaista, jonka selvittäjäksi

kutsuttiin Lennart Rohdin. Selvitys valmistui vuoden 2017 aikana kahtena osana. Osa yksi oli ”Nästa

steg?” Förslag för en stärkt minoritetspolitik. Selvityksen lähtökohtana ja painopisteenä ovat olleet

vähemmistölain (2009:724) arviointi ja siihen liittyvät asiat. Selvityksessä esitetään parannuksia mm

siten, että kunnat ja maakäräjät velvoitetaan noudattamaan dokumentoituja vähemmistöpoliittisia

suuntaviivoja ja tavoitteita, joista niiden tulee tehdä päätökset. Ehdotetaan myös, että niillä on

velvollisuus ilmoittaa tavoitteista ja suuntaviivoista vähemmistöpolitiikan seurannasta vastaavan

viranomaisen pyynnöstä.

Laissa oleva esikoulua ja vanhustenhuoltoa koskeva mainintaa, jonka mukaan palvelun tulee olla

kokonaan tai osaksi omalla kielellä, muutetaan muotoon kokonaan tai oleellisin osin. Tämä oli selvä

parannus ja tarpeellinen tarkennus.

Säännös kansallisten vähemmistöjen oikeuksista esikoulussa sekä säännös vanhustenhuollosta

esitetään siirrettäviksi vähemmistölaista koululakiin ja vastaavasti sosiaalihuoltolakiin. Sekin on selvä

parannus. Selvityksessä todetaan myös se, että vähemmistöillä ei ole riittäviä edellytyksiä toimia

tasavertaisina kumppaneina hallintoviranomaisten kanssa ja esitys on, että valtionavustuksen

kansallisille vähemmistöille tulee olla vähintään kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.

Selvitys sai lisätehtävän (osa 2), joka koski suomenruotsalaisten aseman arviointia Ruotsissa.

Suomenruotsalaisten aseman lisäksi selvitys on käsitellyt asioita, jotka olivat alkuperäisessä

ohjeistuksessa mukana. Näitä olivat kysymys siitä, pitäisikö Ruotsin lisätä nykyisiä tehtäviä Euroopan

kielisäännöksen mukaisesti sekä toiseksi harkita tarvetta hankkia laadukasta tietoa kansallisista

vähemmistöistä.

Vähemmistöpoliittista koulutusta on järjestetty yhdessä seurojen ja piirien kanssa. Liiton johto on

hyvin monissa eri yhteyksissä informoinut vähemmistöpolitiikasta ja liiton kannoista.

Vähemmistöpoliittisia kannanottoja on myös tuotu julki rskl.se – lehdessä sekä muissa julkaisuissa.

Yhteistyö Ruotsinsuomalaisen valtuuskunnan kanssa on jatkunut vuoden aikana. Valtuuskunnan

puheenjohtajistoon on kuulunut RSKL:n liittohallituksen jäsen Jouni Slagner.

10

1.4. Järjestön kehitystoiminta

Kehitystoiminnan työryhmään ovat kuuluneet Seija Sjöstedt, Saara Ludvigsen ja Jouni Slagner.

Keskeisiä kehitysalueita ovat olleet koulutusjärjestelmän kehittäminen, perheprojektin aloittaminen

sekä liittohallituksen seurakäyntien lisääminen.

Toimintakauden aika

• Järjestettiin Järjestön kehityspäivät 4.-5.2., paikalla oli yli 40 seurojen ja piirien edustajaa.

Luennoitsijoina toimivat Tuuli Uljas, Seppo Remes ja Jouko Ojala.

• Pidettiin Liittohallituksen koulutuspäivät 20.-22.10. liittohallituksen kokouksen yhteydessä.

Luennoitsijana toimi Suomen Opetus- ja Kulttuuriministeriön ylijohtaja Esko Ranto. Tämän

matkan yhteydessä liittohallitus työsti mm alkavaa perheprojektia.

• Järjestettiin 25. lokakuuta Piirien puheenjohtajien kokous yksipäiväisenä Tukholmassa.

• Pidettiin Perheprojektin valmisteleva kokous, jossa olivat mukana Jaana Paldanius (sittemmin

projektiryhmän puheenjohtaja), Seija Sjöstedt kehitystyöryhmästä, Tuuli Uljas

asiantuntijajäsenenä sekä liittotoimistosta Kimmo Tetri.

Kehitystyöryhmä suunnitteli myös alueellisen ja paikallisen järjestökoulutuksen kehittämistä

yhteistyössä Axevallan kansankorkeakoulun kanssa. Toimintavuoden aikana liitto lähetti kouluttajia

alueellisiin tai piirien koulutustilaisuuksiin, järjestöasiain kouluttajina toimivat mm Voitto Visuri, Jouni

Slagner, Sinikka Lindquist ja Seija Noppa. Tarkoituksena oli lisätä liittohallituksen jäsenten

seurakäyntejä, mikä myös onnistui.

1.5. Tiedotus ja viestintä

1.5.1. Yleistä

Liitto kehitti tiedotus- ja markkinointitoimintaa käytettävissä olevien mahdollisuuksien mukaisesti.

Liitto on uudistanut oman kotisivun, osoite on edelleen www.rskl.se sekä päivittää facebook-

sivuaan.

Liitto lähetti useita jäsenkirjeitä seuroille. Osa näistä lähetettiin myös sähköpostikirjeinä.

Liittotoimistossa koottiin kerran kuukaudessa vähemmistöpoliittinen tiedotekooste liittohallituksen

jäsenille ja toimiston käyttöön. Liiton jäsenlehti rskl.se ilmestyi neljä kertaa vuoden aikana.

Liitto tiedotti toiminnastaan lehdistölle ja sähköiselle medialle. Liitolla oli muun muassa kerran

kuukaudessa ilmestyvä tiedotussivu Ruotsin Suomalainen -lehdessä.

11

Liitto järjesti lehdistölle tiedotustilaisuuden ruokakirjan

ilmestymisen yhteydessä joulukuussa. Kuvassa vasemmalta RSKL:n leivoskilpailun voittaja

Aulikki Lundgren, Voitto Visuri ja Laura Santala. Anneli Wallin

1.5.2. TV Finland

TV Finlandin toimilupa on ollut RSKL:lla vuodesta 1986. Nykyinen toimilupa on voimassa vuoteen

2020 saakka.

Lähetystuntimäärä vuonna 2017 oli 4706, joka jakautui ohjelmapääluokittain seuraavasti:

Pääluokka /YLE-ohjelmat Tuntia/vuosi Osuus prosenteissa

Ajankohtaisohjelmat 582 12,4

Asiaohjelma 1458 31,0

Kotimainen elokuva 517 11,0

Viihdeohjelma /leikki 504 10,7

Kotimainen fiktio-ohjelma 307 6,5

Kulttuuriohjelma 240 5,1

Urheiluohjelma 80 1,7

Opetus- ja tiedeohjelmat 6 0,1

Lastenohjelma 412 8,8

Uutiset 592 12,6

Muu ohjelma 8 0,1

Yhteensä 4706 100,0

12

2 Organisaatio

2.1. Jäsenet ja jäsenyhdistykset

Toimintavuoden 2017 lopussa oli toimivien jäsenyhdistysten lukumäärä 111 ja niiden yhteinen

jäsenmäärä vuoden lopussa oli 11 013. Yhdistyksiä oli 87 kunnassa ja 17 läänissä. Jäsenmäärään

sisältyy myös kaksitoista (12) suorajäsentä.

2.1.1. Jäsenmäärän kehitys

Toimintavuoden aikana hyväksyttiin uudestaan alkanut Lundin Suomi-Seura.

Liiton jäsenmäärä on laskenut 625 jäsentä eli 5,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

33 yhdistystä nosti jäsenmääräänsä yhteensä 250 jäsenellä ja 66 yhdistystä laski jäsenmääräänsä

yhteensä 880 jäsenellä.

Jäsenmäärän ikäryhmät jakautuivat seuraavasti:

Ikäryhmä 2017 2016 2015 17 - 16 17 – 16 %

0-6 tytöt 85 106 121 -21 -19,8 %

0-6 pojat 98 127 148 -29 -22,8 %

0-6 yhteensä 183 233 269 -50 -21,4 %

7-15 tytöt 192 296 292 -104 -35,1 %

7-15 pojat 237 261 275 -24 -9,1 %

7-15 yhteensä 429 557 567 -128 -22,9 %

16-25 naiset 104 108 118 -4 -3,7 %

16-25 miehet 124 148 152 -24 -16,2 %

16-25 yhteensä 228 256 270 -28 -10,9 %

26-64 naiset 1433 1654 1845 -221 -13,3 %

26-64 miehet 1145 1251 1395 -106 -8,4 %

26-64 yhteensä 2578 2905 3240 -327 -11,2 %

Yli 64 naiset 4459 4483 4448 -24 -0,5 %

Yli 64 miehet 3136 3204 3248 -68 -2,1 %

Yli 64 yhteensä 7595 7682 7696 -87 -1,1 %

Yhteensä naiset 6273 6647 6824 -374 -5,6 %

Yhteensä miehet 4740 4991 5218 -251 -5,0 %

Jäsenet yhteensä 11013 11638 12042 -625 -5,3 %

13

2.1.2 Piirit ja jäsenmäärät

Jäsenyhdistysten ja jäsenten lukumäärät jakautuivat yhdeksään piiriin seuraavasti: Piiri Yhdistyksiä Jäseniä -17 Erotus 17 -16 Erotus % Tukholman piiri 17 1492 -133 -8,2 % Södermanlannin-Östergötalannin piiri 13 1308 -46 -3,4 % Etelä-Ruotsin piiri 8 640 -48 -7,0 % Länsi-Götanmaan piiri 21 2710 -112 -4,0 % Örebro-Värmlannin piiri 9 806 -51 -6,0 % Västmanlannin piiri 8 1318 -40 -2,9 % Etelä-Norrlannin piiri 12 1138 -15 -1,3 % Pohjois-Ruotsin piiri 12 974 -90 -8,5 % Göteborg-Bohusläänin piiri 11 615 -95 -13,4 %

JÄSENRAKENNETIEDOT 31.12.2017 Jäsenet Erotus Tukholman Piiri 2017 17-16 Erotus %

Bålstan Suomalainen Yhdistys 95 0 0,0%

Enköpingin Suomalainen Yhdistys Sampo 158 -15 -8,7%

Finlandia Seura 103 18 21,2%

Gimon Suomi-Seura 84 -20 -19,2%

Harrastajateatteriyhdistys Arkkipelaa 8 0 0,0%

Huddingen Suomalainen Seura 68 -9 -11,7%

Knivstan Suomalaiset 0 -23 -100,0%

Kulttuuri Klubi, Södertälje 54 -6 -10,0%

Märstan Suomalaiset Eläkeläiset 73 8 12,3%

Nackan ruotsinsuomalainen yhdistys 25 -18 -41,9%

Nykvarnin Suomalaiset 30 9 42,9%

Nynäshamnin Suomalainen Seura 32 -1 -3,0%

Trångsundin Eläkeläisyhdistys "Virkeät" 63 -7 -10,0%

Tukholman Suomalainen Seura 204 -8 -3,8%

Tullinge-Tumba Suomi-Seura 136 -79 -36,7%

Tyresön Suomi Seura 118 10 9,3%

Upplands Väsbyn Suomi Seura 93 -10 -9,7%

Åkersbergan Suomi Seura 148 18 13,8%

Yhteensä 1492

Södermanlandin-Östergötalandin piiri 2017 17-16 Erotus %

Eläkeläisyhdistys Otava 49 -1 -2,0%

Eläkeläisyhdistys Aura 26 -2 -7,1%

Eläkeläisyhdistys Sisu 56 0 0,0%

Eskilstunan Suomi-Seura 236 0 0,0%

Finspångin Suomi Seura 118 14 13,5%

Katrineholmin Eläkeläisyhd."Pirteät" 56 5 9,8%

Motalan Suomi Seura 206 -1 -0,5%

Norrköpingin Suomi-Seura 25 1 4,2%

14

Nyköpingin Suomi-Seura 66 -5 -7,0%

Oxelösundin Suomi Seura 84 13 18,3%

Torshällan Suomalainen Seura 226 -49 -17,8%

Trosa-Vagnhäradin Suomi Seura 90 -1 -1,1%

Åkerin Suomi Seura 70 -20 -22,2%

Yhteensä 1308

Etelä-Ruotsin piiri 2017 17-16 Erotus %

Helsingborgin Suomi-Seura 61 -6 -9,0%

Landskronan Suomiyhdistys 75 -13 -14,8%

Lundin Suomi-seura 27 27 100,0%

Malmön Suomi Yhdistys 102 -20 -16,4%

Olofströmin Suomi Seura 210 -16 -7,1%

Ruotsinsuomalainen Eläkeläisyhdistys Ikihonka 35 0 0,0%

Trelleborgin Suomi-Seura 75 -16 -17,6%

Åstorpin Suomi Seura 55 -4 -6,8%

Yhteensä 640

Länsi-Götanmaan piiri 2017 17-16 Erotus %

Boråsin Suomi-Seura 524 -20 -3,7%

Eläkeläisseura Hoijakka 0 -25 -100,0%

Eläkeläisyhdistys Vipinä 119 6 5,3%

Gislavedin Suomalainen Eläkeläisyhdistys 125 1 0,8%

Gislavedin Suomi Seura 142 -15 -9,6%

Götan Suomi-Seura 145 25 20,8%

Herrljungan Suomi Seura 26 0 0,0%

Huskvarnan Suomi Seura 56 1 1,8%

Jönköpingin Suomi Seura 140 -7 -4,8%

Kulttuuri 75 357 2 0,6%

Lillan Suomi Klubi 44 7 18,9%

Mariestadin Suomenkielinen Eläkeläisyhdistys 53 2 3,9%

Mariestadin Suomi Seura 300 -8 -2,6%

Markin Suomi Seura 88 -10 -10,2%

Skövden Suomi-Seura 201 -14 -6,5%

Tranemon Suomalaiset Eläkeläiset 53 -7 -11,7%

Trollhättanin Suomalainen Eläkeläisyhdistys Ketterät 65 -7 -9,7%

Trollhättanin Suomi-Seura 158 -23 -12,7%

Ulricehamnin Suomi Seura 40 1 2,6%

Vetter Kipinä 26 -18 -40,9%

Vårgårdan Suomalainen Seura 31 -3 -8,8%

Värnamon Suomi-Seura 17 0 0,0%

Yhteensä 2710

Örebro-Värmlandin piiri 2017 17-16 Erotus %

Bergslagenin Suomi-Seura 33 0 0,0%

Eläkeläisyhdistys Iltarusko 49 1 2,1%

15

Eläkeläisyhdistys Tähti 112 -10 -8,2%

Hälleforsin Suomi Seura 129 12 10,3%

Hälleforsin Suomi Yhdistys Sarastus 74 -6 -7,5%

Karlskogan Suomi Seura 191 -20 -9,5%

Karlstadin Suomalainen Seura 35 -15 -30,0%

Suomi Seura Kristinehamn 51 -3 -5,6%

Örebron Suomalainen Seura 132 -10 -7,0%

Yhteensä 806

Västmanlandin piiri 2017 17-16 Erotus %

Fagerstan Suomalainen Seura 266 2 0,8%

Hallstahammarin Suomalainen Seura 150 -10 -6,3%

Kolsvan Suomalaiset Seura 182 4 2,2%

Köpingin Suomalainen Yhdistys 128 -5 -3,8%

Skinnskattebergin Suomi Seura 154 11 7,7%

Suomi Seura Katajaiset 283 -36 -11,3%

Suran Suomi Seura 75 -11 -12,8%

Virsbon Suomi Seura 80 5 6,7%

Yhteensä 1318

Etelä-Norrlandin piiri 2017 17-16 Erotus %

Borlängen Suomi-Seura 172 -11 -6,0%

Dannemora-Österby Suomi Yhdistys 61 -3 -4,7%

Grängesbergin Suomi Kerho 35 -6 -14,6%

Gävlen Suomalainen Kerho 210 5 2,4%

Hoforsin Suomi-Seura 142 8 6,0%

Hudiksvallin Seudun Suomi Seura 38 2 5,6%

Kramforsin Suomi-Seura 103 15 17,0%

Skutskärin Suomi-Seura 90 -16 -15,1%

Smedjebackenin Suomi-Seura 38 -2 -5,0%

Sundsvallin Suomi Seura 152 -6 -3,8%

Söderhamnin Suomi-Seura 68 5 7,9%

Tierpin Suomalainen Kerho 29 -6 -17,1%

Yhteensä 1138

Pohjois-Ruotsin piiri 2017 17-16 Erotus %

Gällivaaran Suomi Kerho 102 -3 -2,9%

Haaparannan Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset Yhdistys 34 -2 -5,6%

Haaparannan Suomalainen Seura 119 -11 -8,5%

Kalixin Pirteät 47 -2 -4,1%

Kirunan Suomalaisten Kerho 91 2 2,2%

Luulajan Suomi-Seura 106 -40 -27,4%

Pajalan Suomi-Seura 46 0 0,0%

Piteån Suomi Seura 55 -9 -14,1%

Skellefteån Suomi-Seura 59 -15 -20,3%

Suomalainen Kulttuuriseura 54 -13 -19,4%

16

Uumajan Suomalainen Kerho 156 4 2,6%

Örnsköldsvikin seudun Suomalaiset 105 -1 -0,9%

Yhteensä 974

Göteborg-Bohusläänin piiri 2017 17-16 Erotus %

Bergsjön Suomi-Seura 84 -28 -25,0%

Club 2000 54 -32 -37,2%

Göteborgin Suomalainen Eläkeläisyhdistys 117 -14 -10,7%

Härrydan Suomalainen Eläkeläisyhdistys 48 0 0,0%

Klubi 13 9 -1 -10,0%

Mölndalin Suomalainen Eläkeläisyhdistys 117 4 3,5%

Partillen Suomi-Seura 30 -3 -9,1%

Ruotsinsuomalainen Kulttuuriseura 11 -12 -52,2%

Saanko Luvan Seuratanssijat 71 2 2,9%

Teatteri Ilona 8 0 0,0%

Uddevallan Suomi-Seura 66 -11 -14,3%

Yhteensä 615

111 Yhdistystä 11 001 Suorajäsenet 12 Yhteensä 11 013

2.2 Liiton hallinto-organisaatio

Liittohallitus valitaan liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liittohallitukseen kuuluvat liiton

puheenjohtaja, 1. ja 2. varapuheenjohtaja, 6 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä sekä liittotoimiston

työhuonekunnan edustaja. Liittohallitus piti vuoden aikana seuraavat kokoukset 18. helmikuuta, 6.

toukokuuta, 18-19. elokuuta, 17. syyskuuta ja 26. marraskuuta.

Toimintakauden aikana liittohallitus on tehnyt kymmeniä seurakäyntejä, osallistunut ja luennoinut

kursseilla ja seminaareissa sekä edustanut liittoa oman järjestön ja yhteistyökumppaneiden

tapahtumissa. Liiton puheenjohtajat ovat edustaneet liittoa eri ministeriöiden tapahtumissa ja

neuvonpidoissa, Tukholman lääninhallituksen neuvonpidoissa, TV Finland – neuvotteluissa, lukuisissa

vähemmistöpoliittisissa keskusteluissa jne.

Liittohallitus

Vuoden 2017 aikana liiton puheenjohtajana toimi Voitto Visuri, 1. varapuheenjohtajana Seija Sjöstedt

ja 2. varapuheenjohtajana Pirkko Karjalainen.

Varsinaiset jäsenet vuonna 2017 olivat Sirpa Humalisto, Pekka Erikoinen, Jaana Paldanius, Saara

Ludvigsen, Niina Laitila ja Jouni Slagner.

Varajäsenet:

Vuonna 2017 varajäseninä toimivat Jarno Ovaska, Teuvo Nevala ja Hannele Oikarinen.

17

Työvaliokunta

Työvaliokunta koostuu liiton puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista.

Työvaliokunnan kokoonpano vuonna 2017:

Puheenjohtaja: Voitto Visuri. Muut jäsenet: Seija Sjöstedt ja Pirkko Karjalainen.

Työvaliokunta piti toimintavuoden 2017 aikana 11 kokousta.

Tilintarkastajat

RSKL:n tilintarkastajina toimi vuonna 2017 Per Engzell sekä hänen varamiehenään tilitoimiston

nimeämä henkilö. Liiton toisena tilintarkastajana toimi Seija Noppa ja hänen varamiehenään Esa

Immo.

Liittohallituksen apuelimet

Vähemmistökysymykset

Vähemmistökysymyksistä vastasi työvaliokunta.

Kehitystyöryhmä

Kehitystyöryhmään kuuluivat liittohallituksesta Seija Sjöstedt, Saara Ludvigsen, Jouni Slagner sekä

liittotoimistolta Aira Rajavuori Ludvigsen.

Lapsi- ja leiritoiminnan ryhmä

Lapsi- ja leiritoiminnan työryhmään kuuluivat liittohallituksesta Jaana Paldanius, Saara Ludvigsen,

Pekka Erikoinen ja Hannele Oikarinen sekä liittotoimistosta Kimmo Tetri.

Kulttuuriasiat

Kulttuuriasioista vastaava liittohallituksessa oli Pirkko Karjalainen.

Kansantanssi ja -musiikki

Kansantanssin ja -musiikin vastuuhenkilöt olivat Pirkko Karjalainen ja Pekka Takula. Työryhmään

kuuluivat myös Helena Heiniluoma ja Veijo Oksman.

Organisaatioselvitys

Organisaatioselvitystyöryhmään kuuluivat liittohallituksesta Voitto Visuri, Seija Sjöstedt ja Saara

Ludvigsen sekä liittotoimistolta Tuija Kalliomäki.

Ruokakirja Oma maa mustikka/ Vårt blåbärsland

Työryhmään kuuluivat Voitto Visuri, Aulikki Lundgren, Mirja Huusko, Laura Santala, Kai Kangassalo

sekä Aira Rajavuori Ludvigsen.

2.3 Edustukset

RSKL:n edustajat ovat RSKL:n nimeäminä tai kutsuttuina edustajina laitoksissa, yhteisöissä tai niiden

elimissä.

18

RSKL:n edustajat olivat:

Axevallan kansankorkeakoulu

Puheenjohtaja Voitto Visuri, varalla Ilkka Pasanen

Seppo Remes, varalla Erkki Jokinen

Pirkko Karjalainen, varalla Juha Sarajärvi

Niina Laitila, varalla Sirpa Kyllönen

Aira Rajavuori Ludvigsen, varalla Hannele Oikarinen

Vuxenskolan nimeämä Per Gustafsson

ABF:n nimeämä Ola Wirtberg

Urho Kaleva Kekkosen Stipendirahasto (UKK)

RSKL ja FRIS ovat päämiehiä. RSKL:n jäsen on Seija Sjöstedt ja FRIS:n jäsen on Håkan Lönnqvist.

Rahaston hallintoa hoiti Kammarkollegiet.

Ruotsinsuomalaisten Kulttuuriyhdistys (Uusi teatteri)

Liittohallitus päättää edustuksesta kulloinkin erikseen.

Nordlek

Pirkko Karjalainen

Ruotsinsuomalaisten arkisto

Raija Kärkkäinen Eriksson ja varajäsen Seija Sjöstedt.

Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun yhdistys 2016–2019:

Raimo Pärssinen ja Voitto Visuri

Ruotsinsuomalaisten kulttuurirahaston hallitus 15.8.2015 lähtien

Pirkko Karjalainen, puheenjohtaja

Saara Ludvigsen, varapuheenjohtaja

Jäsenet Varajäsenet (henkilökohtaiset)

Seija Sjöstedt Teuvo Nevala

Jarno Ovaska Sirpa Humalisto

Jouni Slagner Pekka Erikoinen

Niina Laitila Hannele Oikarinen

Suomi-instituutti, säätiön johtokunta

Voitto Visuri ja varalla Sirpa Humalisto.

FOLKSPEL- Folkrörelsernas samarbetsorgan för spel och lotterifrågor

Nimetään tarvittaessa.

Förening Finnstigen

Osmo Holappa

19

Siirtolaisinstituutin valtuuskunta

Seija Sjöstedt ja varalla Niina Laitila.

Brf Magdalena 4

RSKL:lla ei ollut edustajaa Brf Magdalena 4:n johtokunnassa, mutta Voitto Visuri oli vuosikokouksessa

liiton edustajana.

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta:

Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet:

Tarmo Ahonen (Göteborg) Seppo Remes (Hallstahammar)

Voitto Visuri (Gävle) Sirpa Humalisto (Botkyrka)

Jouni Slagner (Haaparanta) Pekka Erikoinen (Uumaja)

Niina Laitila (Karlskoga) Seija Noppa (Borås)

Seija Sjöstedt (Tukholma) Pirkko Karjalainen (Skövde)

Teuvo Nevala, RSLU (Västerås) Pirkko Ervasti, RSLU (Luulaja)

Anneli Ylijärvi Foorumi (Göteborg) Anneli Thylin Foorumi (Sandviken)

Jouni Slagner toimi valtuuskunnan puheenjohtajiston jäsenenä.

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö

RSKL 1. varapuheenjohtaja Seija Sjöstedt on toiminut ulkosuomalaisparlamentin, USP:n Pohjois-

Euroopan varapuhemiehenä ja varaedustajana RSKL:n 2. varapuheenjohtaja Pirkko Karjalainen.

2.4 RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä

RSKL oli toimintavuoden aikana jäsenenä seuraavissa yhteisöissä:

Suomi-instituutti

Axevallan kansankorkeakoulun säätiö

Haaparannan Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun yhdistys

Ideell Kulturallians

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta

ABF (Arbetarnas Bildningsförbund)

Ruotsinsuomalaisten Arkisto

Nordlek

Föreningen Finnstigen

(Stiftelsen Hälleforsfestivalen)

Föreningen Norden

Asumisoikeusyhdistys Magdalena 4

Folkspel - Folkrörelsernas Samarbetsorgan för Spel- och Lotterifrågor

Ruotsinsuomalaisten Kulttuuriyhdistys

Suomi-Seura r.y.

Ulkosuomalaisparlamentti

KFO (Kooperationens Förhandlingsorganisation)

Centrum mot Rasism

20

Sveriges Kvinnolobby

Korpen Svenska Motionsidrottsförbundet

Överenskommelsen

2.5 RSKL:n kunniajäsenet

Liiton kunniajäsen on Heikki Talvitie.

2.6 Karhun Kannu

RSKL:n vuotuinen ”tunnustuspalkinto” Karhun kannu luovutettiin liittohallituksen päätöksellä

hallstahammarilaiselle kuoronjohtajalle Lars Nybergille.

2.7 Liittotoimisto

Liittotoimistossa työskenteli toimintavuoden aikana yhteensä 10 henkilöä, joista naisia oli 7 ja miehiä

3.

3. Erityisliittojen toiminta

3.1. Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto – RSHT

Yleistä

RSHT on ruotsinsuomalaisen vähemmistön teatteri- ja kulttuurijärjestö.

RSHT toimii ruotsinsuomalaisten teatteriharrastajien yhteisenä järjestönä, jonka tavoitteena on

vahvistaa suomenkielisen harrastajateatterin toimintaedellytyksiä ja tällä tavoin kehittää

teatteritoimintaa ja ryhmien mahdollisuuksia viedä teatteriesityksiä yleisölle Ruotsissa. RSHT koostuu

jäsenryhmistä, joita oli vuoden 2017 päättyessä 31, näistä 20 aktiivisia.

Teatteriliitto on RSKL:n osana toimiva erityisliitto ja sen jäsenryhmät ovat joko paikallisten

suomiseurojen teatterijaostoja tai itsenäisiä teatteriyhdistyksiä, joita oli neljä. Kaikki teatteriliiton

henkilöjäsenet ovat RSKL:n jäseniä.

Vuoden 2017 toiminta keskittyi erityisesti Suomi 100 ja RSKL 60 juhlavuosiprojekteihin ja kiertueisiin

sekä yhteistyöhön ryhmien kesken, eri järjestöjen kesken sekä hallintoaluekuntien kanssa.

Jäsenryhmillä oli tarjolla useita kokoillan näytelmiä ja esitykset vierailivat lukuisilla paikkakunnilla.

Teatteriliiton talous rakentuu Valtion kulttuurineuvoston avustuksen, projektituen sekä oman

toiminnan tuottojen varaan. Jäsenryhmät maksavat vuosittaisen ryhmämaksun teatteriliitolle ja

jäsenryhmien henkilöjäsenet ovat RSKL:n jäseniä. Kulttuurineuvoston vaatimus talouden oman

osuuden lisäämiseksi on aiheuttanut paljon keskustelua teatterihallituksessa sekä synnyttänyt

21

päätöksiä ja toimenpiteitä, joiden ansiosta toimintavuoden aikana omarahoitus lisääntyi

huomattavasti.

Yhteistyöprojekti

Toimintakauden huomattavin projekti oli teatteriliiton oma yhteistyöhanke, jossa oli mukana

harrastajanäyttelijöitä kolmelta paikkakunnalta: Tukholmasta, Göteborgista ja Uumajasta. Ryhmää

ohjasi ammattiohjaaja, Tikkurilan Teatteri- ja sirkuskoulun rehtori Carita Välitalo. Näytelmäksi

valittiin Sirkku Peltolan kirjoittama ”Mummun saappaassa soi fox”, joka edusti uutta suomalaista

näytelmää Suomi 100 juhlimiseksi. Ryhmästä muodostui vähitellen teatteriliiton Teatteri Pendeli.

”Mummun saappaassa soi fox” Teatteri Pendeli

Ryhmän harjoitukset alkoivat jo joulukuussa 2016 ja jatkuivat kevään 2017 aikana. Koska matkat

olivat pitkät ja ohjaaja Suomesta, harjoitukset pidettiin viikonloppuisin ja juhlapyhinä pidempinä

jaksoina. Ensi-ilta oli syyskuun 2. päivänä Tukholmassa, Tukholman Improvisaatioteatterin tiloissa.

Sitä edelsi elokuussa Axevallassa L-G piirin eläkeläisleirillä pidetty avoin harjoitus, jossa oli mukana

120 katsojaa.

Näytelmää ”Mummun saappaassa soi fox” esitettiin Tukholmassa kahdesti, Göteborgissa kahdesti,

Eskilstunassa, Järfällassa ja Gävlessä. Esitysten rahoittajana olivat usein hallintoaluekunnat. Ryhmän

sisältä löytyi korkeatasoista taitoa niin markkinointiin kuin myös tekniikkaan. Yleisöä oli näissä

esityksissä runsaat 500.

Edustajakokous ja teatterivierailu 1.-2.4.

RSHT:n edustajakokous pidettiin Eskilstunassa 1.-2.4. Teatterihallitus valittiin uudelleen

kaksivuotiskaudeksi. Eskilstunaan teatteriliitto oli kutsunut vieraaksi Tikkurilan Teatterin ja sen

esityksen ”ihmisen osa”, joka esitettiin Eskilstunan kaupunginteatterissa.

Edustajakokouksessa oli 11 äänivaltaista edustajaa viidestä jäsenryhmästä. Tapahtuman yhteyteen

suunniteltu RSKL:n tarinaniskennän finaali siirrettiin sittemmin Torshällaan.

22

Avoimet ideapäivät 29.9. -1.10.

Myös avoimet ideapäivät järjestettiin Eskilstunassa yhteistyössä Eskilstunan suomi -seuran ja

Eskilstunan kunnan kanssa. Viikonloppuun sisältyi tasokas kokonaisuus: oli improvisaatioteatterin

koulutusta, jota veti Tuukka Tiihonen Vantaalta, oli Eskilstunan kaupunginteatterin pienellä

näyttämöllä esitys ”Mummun saappaassa soi fox” ja katsottiin myös kaupunginteatterin suurella

näyttämöllä Bastubaletten – esitys. Ideapäivillä oli noin 40 osanottajaa eri puolilta Ruotsia.

Jäsenryhmien toimintaa Suomi 100 -teemalla …

Skövden suomi-seurassa toimiva ryhmä Mettäläiset sekä kunnassa asuvat muut

ruotsinsuomalaistahot tekivät suuren Suomi 100 -aiheeseen liittyvän esityksen nimeltään ”Yhdessä”,

joka oli kokoillan esitys ja jossa oli yli 30 näyttelijää, ohjaaja oli Raija Airaksinen ja käsikirjoitus omaa

tuotantoa. Esityksen ensi-ilta oli toukokuussa Skövden Kulttuuritalon teatterissa, katsojia oli yli 400.

Tukholman Suomalaisen Seuran Pihkateatteri harjoitteli Suomi 100 -teemaan liittyvää Anna-Maria

Ingerön kirjoittamaa ja ohjaamaa näytelmää, jonka ensi-ilta siirtyi vuoden 2018 puolelle.

Suomi 100 oli myös Södertäljen Teatteri Tuikun aiheena näytelmässä ”Suomi 101”, jonka oli

kirjoittanut ja ohjannut Tapio Aarre Ahtio. Myös sen ensi-ilta siirtyi vuoden 2018 puolelle, koska

harjoitukset käynnistyivät syyskaudella 2017. Samanaikaisesti Tuikku esitti myös omaa tuotantoaan

”Laulajan testamentti”, joka oli menestys. Teatteriliitto tuki Teatteri Tuikkua korvaamalla osan

ohjaajakuluista.

Eskilstunan ryhmä Hopsan Hupsis esitti 3.12. Eskilstunan teatterin suurella näyttämöllä ryhmän

kirjoittaman ja ohjaaman juhlavuositeemaisen esityksen ”Matkalta poimittua”.

Finnstigen -päivän yhteydessä 16.6. esitettiin Suomi 100-teemainen musikaali.

…sekä muita esityksiä jäsenryhmissä

Aktiiveja ryhmiä toimintavuoden aikana olivat ainakin Pakkasenpanemat ( Ö-vik), jolla oli viisi esitystä

ja näissä yleisöä 220, Revontulet (Skellefteå), Näyttämörengas (Karlskoga), joka esitti näytelmän

Hoitokoti Onnela yhden kerran 80-päiselle yleisölle, Lillukka (Västerås), Kirput (Uumaja) esitti

näytelmää Baari kaksi kertaa, Moninaiset (Hallstahammar), Teatteriryhmä Åkerin Tykit (Åkers

Styckebruk), ja Arkkipelaa (Tukholma).

Koulutus

Koulutusta järjestettiin tapahtumien yhteydessä. Avointen ideapäivien yhteydessä 29.9.-1.10.

pidettiin Improvisaatiokurssi, jonka kouluttajana toimi Tuukka Tiihonen Tikkurilan teatterista.

Yhteistyöprojektin viisi harjoituskertaa muodostivat koulutuskokonaisuuden niin näyttelijäntyössä

kuin ohjauksessakin. Ohjaaja ja kouluttaja oli Carita Välitalo.

Pohjois-Ruotsin maaliskuun näyttelijäkurssi peruuntui kouluttajan sairastumisen johdosta.

23

Järjestö

Teatterihallitukseen kuuluivat sekä ennen että jälkeen edustajakokouksen puheenjohtaja Osmo

Holappa, varapuheenjohtaja Anita Bemerstam sekä varsinaiset jäsenet Erkki Kellokumpu, Tapio

Tamminen ja Jarno Ovaska sekä varajäsenet Kaj Mara ja Pertti Koistinen.

Teatterihallitus piti toimintakauden aikana viisi kokousta. Niitä järjestettiin eri tapahtumien

yhteydessä, mm Skövden ensi-illan yhteydessä, Axevallan Kesässä/Kesäfestivaalissa sekä avoimien

ideapäivien yhteydessä.

Teatterihallituksen tiedotuksesta ja sihteeriydestä vastasivat Erkki Kellokumpu ja Jarno Ovaska.

RSKL:stä eläkkeelle siirtynyt Aira Rajavuori Ludvigsen jatkoi teatteriasioiden hallinnon hoitoa

vapaaehtoistyönä.

Teatteriliiton edustajana Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan kokouksessa maaliskuussa oli Osmo

Holappa, juhlavuoden Ulkosuomalaisparlamenttiin osallistui Erkki Kellokumpu ja RSKL:n syyskuiseen

juhlapurjehdukseen ja liittokokoukseen osallistui koko teatterihallitus.

RSKL:n ja sen erityisliittojen yhteisessä palaverissa olivat mukana Osmo Holappa ja Anita Bemerstam.

Muuta

Uudelta Teatterilta saadulla vaate- ja rekvisiittavarastolla ei enää ollut lainaustoimintaa, joten

materiaali jaettiin eri teatteriryhmille Ideapäivien yhteydessä.

Teatteriliitolla oli oma sivu lehdessä rskl.se, joka ilmestyi neljä kertaa. Teatteriliitto tiedotti myös

keskusliiton kotisivun kautta sekä omin yhteiskirjein.

Teatteriliiton facebook – sivusta vastasivat Jarno Ovaska ja Erkki Kellokumpu.

3.. Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu – RSLU

Yleistä

Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu (RSLU) toimii ruotsinsuomalaisten hyvinvoinnin puolesta ja

vastaa RSKL:n liikunta- ja urheilutoiminnasta. Toiminnallaan liikuntaliitto kannustaa liikunnallisiin ja

terveellisiin elämäntapoihin ja levittää liikunnan iloa. Toiminta on kaikille avointa. Toimintavuoden

teemana oli terveysliikunta.

Järjestö

Vuonna 2017 RSLU:lla oli jäsenjaostoja tai – seuroja 33.

Liikuntahallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Teuvo Nevala, varsinaiset jäsenet Pirkko Ervasti

(varapuheenjohtaja ja terveysliikunta), Toni Vaara (kuntovaunutoiminta), Anna-Mia Pettersson

(tanssi) ja Jouni Slagner (kilpailutoiminta, järjestö) sekä varajäsen Anna-Greetta Rantakrans.

Toimintavuoden aikana liikuntahallitus piti kolme kokousta 8.4., 19.8. ja 11.11.

24

Toiminta

Terveyttä elämään - Kuntovaunu

Vuoden 2017 aikana järjestettiin Terveyttä elämään /Kuntovaunu-tapahtumia kolmella

paikkakunnalla. Keväällä oli tapahtuma Virsbossa, elokuussa Västeråsissa ja syyskuussa Tukholmassa.

Halukkaille tehtiin Polar testi sekä puristustesti. Tänä vuonna kiertäviä testaajia oli kaksi.

Tapahtumien yhteydessä oli liikunnallista toimintaa, tietoiskuja ja tietoa terveellisestä ravinnosta.

Tupenpeluun mestaruuskilpailut

Kilpailut järjestettiin huhtikuussa Fagerstan Suomi-seuran toimesta.

Mestaruuden voitti Fagersta, toiseksi tuli Karlskoga ja kolmanneksi Västerås. Osanottajia oli 24.

Axevallan kesä/Kesäfestivaali, elokuu

RSLU:n hallituksen jäsenet järjestivät toimintaa kesätapahtumassa. Järjestettiin Hupikisat, joihin

osallistui neljä joukkuetta, esiteltiin Lavista ja järjestettiin tanssiesitys.

Ruotsinsuomalainen liikuntapäivä, lokakuu

Tarkoituksena oli saada jäsenryhmät järjestämään lokakuun 22. päivänä liikuntatapahtuma ja

muutoinkin koko lokakuun ajan aktivoitua liikunnallisesti. Seitsemän yhdistystä järjesti toimintaa

22.10. ja ne olivat Skutskär, Hudiksvall, Hofors, Söderhamn, Landskrona, Luleå ja Västerås. Palkitut

seurat olivat Hofors ja Skutskär.

Osallistuminen ja yhteistyö

RSLU:n puheenjohtaja osallistui TUL:n vuotuiseen tammikuun juhlaan Helsingissä.

Kaksi liikuntaliiton edustajaa osallistui Korpenin konferenssiin toukokuussa.

RSLU oli mukana keskusliiton järjestämissä erityisliittojen palavereissa.

Liikuntahallitus osallistui RSKL:n juhlaristeilyyn ja 60-vuotisjuhlaan 17.-18.9.2017.

Suomi 100 teemaisia tapahtumia oli runsaasti sekä alueellisesti että valtakunnallisesti, liikuntaliiton

edustajia osallistui niihin eri tavoin.

RSLU:lla ja Viking Linella oli yhteistyösopimus.

Tiedotus

RSLU tiedotti lehdessä rskl.se, keskusliiton kotisivulla sekä piti omaa facebook – sivua.

25

3.3 Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset – RSE

Kipakat, Tukholman Suomi-Seuran senioritanssiryhmä RSE:n Kulttuuripäivillä 2017. Kuva: Seppo Puolle

Yleistä

Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset (RSE) on suomenkielisten eläkeläisten vähemmistö- ja etujärjestö. RSE

toimii suomenkielisen vanhusten hoidon ja huollon sekä muiden palvelujen käynnistämiseksi ja

kehittämiseksi. RSE perustettiin vuonna 1990.

Toimintavuosien aikana ovat monet saaneet tukea sekä tietoa vanhusten hoidon, huollon sekä

muiden palvelujen käynnistämisestä sekä niihin liittyvistä sopimuksista. Ruotsinsuomalaisten

eläkeläisten ja vanhusten lukumäärä on edelleenkin nousussa ja suomenkielisten

vanhustenhuoltopalvelujen tarve käy entistä tärkeämmäksi.

Edunvalvontatyö jatkui kuluneen vuoden aikana panostamalla suomenkielisten eläkeläisten hoidon ja

hyvinvoinnin kehitykseen. Yhdistysten jäsenet ovat aktiivisesti osallistuneet toimintoihin ja

toimivuuden vireään ylläpitämiseen kouluttautumalla, tiedottamalla, kehittämällä ja yhteistyötä

vaalimalla.

Vapaaehtoistyö vanhusten parissa jatkui tuki-, toiminta- ja ystäväpalvelun merkeissä. Usealla

paikkakunnalla on käyty neuvonpitoa uusien osastojen avaamiseksi suomenkielisille vanhuksille.

Vuoden aikana lähdettiin toteuttamaan päätettyä strategiaa lisäjäsenten hankkimiseksi ja tätä tullaan

hyödyntämään tulevinakin vuosina lisäten RSE:n näkyvyyttä julkisessa mediassa.

Sosiaalihallitus myönsi RSE:lle valtionavustusta vuoden 2017 toimintaan.

26

Järjestön organisaatio ja hallinto

Organisaatio

RSE:n perusjärjestöjä ovat eläkeläisyhdistykset ja eläkeläisjaostot. Toimintavuoden lopussa kuului

liittoon 18 eläkeläisyhdistystä ja 50 eläkeläisjaostoa. Yhteinen jäsenmäärä 31.12.2017 oli 5 334, joista

naisia 3 196 ja miehiä oli 2 138. Järjestöllä on yhdeksän piiriä, joiden rajat ovat samat kuin RSKL:n

piirien.

RSE:n hallitus 2017–2018

Hallinto

Järjestön puheenjohtajana toimi Kaisa Lamu ja varapuheenjohtajana Seppo Puolle.

Hallituksen varsinaiset jäsenet Varajäsenet

Arvo Hellman Eino Björn

Pentti Nimell Onni Mustonen

Rauni Virtanen Raimo Kilpinen

Riitta Kilpinen Hilkka Loimi

Kerttu Myllykoski Anneli Ylijärvi

Hallitus piti vuoden aikana neljä kokousta 30.1.2017, 15.5.2017, 2.10.2017 ja 8.11.2017.

Työvaliokuntaan kuuluivat Kaisa Lamu, Seppo Puolle ja Pentti Nimell. Työvaliokunnan kokoukset

pidettiin 6.3.2017, 24.8.2017, 25.10.2017 ja 11.12.2017.

Toimintavuoden aikana varsinaisena tilintarkastajana toimi Irmeli Parkkinen ja varatilintarkastajana

Sinikka Lindquist.

Senioritanssityöryhmään kuuluivat toimintavuoden aikana Kaisa Lamu, Pentti Nimell, Kaisa

Meriläinen, Tuulikki Ritakorkia ja Markku Juntunen.

RSE:n edustajina Ruotsin hallituksen eläkeläiskomitean kokouksissa ovat olleet Kaisa Lamu ja Seppo

Puolle. Kokouksia on pidetty neljä. Komiteassa käsitellään kuuden valtakunnallisen seniorijärjestön

voimin ajankohtaisia asioita. Vuoden aikana ovat esillä olleet mm. yleiset eläkeasiat sekä asuntotuet,

kaatumaonnettomuuksien vähentäminen, käteisen rahan käyttömahdollisuudet, dementiaa potevien

elämän helpottaminen arkielämässä sekä sosiaalipalvelulain uudistaminen. Asianosaiset ministerit

ovat olleet vastaamassa kysymyksiin.

Ruotsin talousministeri Magdalena Andersson ja RSE:n puheenjohtaja Kaisa Lamu Ruotsin hallituksen eläkeläiskomiteassa Kuva: Seppo Puolle

27

Kaisa Lamu ja Seppo Puolle ovat edustaneet RSE:tä Helsingissä kesäkuussa pidetyssä

ulkosuomalaisparlamentissa. Kauan odotettu ja ulkosuomalaisparlamentin kauan kampanjoima

kirjeäänestys ulkosuomalaisille on kuluvana vuotena hyväksytty Suomen eduskunnassa ja tulee

käyttöön 2019 eduskuntavaaleista lähtien lähes 50 maassa, muun muassa Ruotsissa.

Ulkosuomalaisparlamentissa 16.6.2017 Helsingissä vasemmalta Kaisa Lamu, Anneli Ylijärvi, Pirkko Karjalainen, Anneli Rautio, Helena Kivisaari ja Aira Rajavuori Ludvigsen Kuva: Seppo Puolle

Puheenjohtaja Kaisa Lamu osallistui Susanne Rolfner Suvannon johtamaan Ruotsin hallituksen

tilaamaan ”Nationell kvalitetsplan för äldreomsorg” selvitystyöhön viiteryhmän jäsenenä.

Kahden vuoden työn tuloksena jätettiin Ruotsin hallitukselle 31.3.2017 selvitys, joka sisältää

ehdotuksia, joiden tarkoituksena on strategisesti tärkeiltä osin pitkällä aikavälillä turvata hyvä laatu

tulevassa vanhustenhuollossa.

Senioriseminaari 16.6.2017, alhaalla oikealla RSE:n puheenjohtaja Kaisa Lamu. Kuva:Seppo Puolle

Vaalivalmisteluvaliokunta Varsinaiset jäsenet Varajäsenet

Hannes Rissanen Ulla Autio

Matti Partanen Reino Kellin

Ulla Posti

Pentti Rantala

Maarit Mertala, vaalivalmisteluvaliokunnan kokoonkutsuja

Toiminta

Vuoden 2017 teema oli ”Yhdessä”. Ketään ei jätetä yksin ja RSE panosti toimintavuotena ystävä- ja

vapaaehtoistoimintaan sekä tähän liittyvään koulutukseen. Tuemme ja kannustamme osallistumista

ruotsinsuomalaiseen järjestötoimintaan, harrastamaan ja vaikuttamaan. RSE:n tavoitteena oli lisäksi

edistää eläkeläisten terveyden ja toimintakyvyn säilymistä ja siten ehkäistä yksinäisyyttä ja

syrjäytymistä.

28

Tiedotus

Toimintavuoden aikana tiedotettiin jäsenistölle mm. ajankohtaisista kursseista, tapahtumista jne.

yhteiskirjeissä/eläkeläispostissa, RSKL.se-lehdessä, Ruotsinsuomalainen lehden Ruotsinsuomalaisten

Keskusliiton tiedotussivulla sekä myös RSKL:n kotisivulla että RSE:n Facebook sivustoilla.

Kulttuuripäivät

RSE:n perinteiset kulttuuripäivät järjestettiin tänä vuonna jo keväällä 29.–31.3.2017 450 harrastajan

ja osallistujan voimalla m/s Mariellalla. Kulttuuripäivien risteilyohjelmassa oli mm. omia suomalaisia

kulttuuriesityksiä kuorolaulun ja runolausunnan, tanssien, sketsien, musiikkiesityksien ja

käsityönäyttelyn muodossa. Ohjelmakirjo toi esiin monipuolisen tarjonnan perusjärjestöjen

toiminnasta ja harrastusmuodoista, jotka antavat senioreillemme eväitä ja elämyksiä mielen, kielen

ja kehon vireänä säilymiseksi. Myös entinen ruotsinsuomalainen Esa Niemitalo esiintyi

kulttuuripäivillä ja viihdytti yleisöä kantrityylisillä laulelmillaan.

Esa Niemitalo ja Kaisa Lamu Kulttuuripäivillä 2017, Kuva: Seppo Puolle

Kulttuuripäivien 2017 yleisöä Kuva: Seppo Puolle

Senioritanssia Örebron, Hälleforsin ja Lindesbergin senioreiden voimalla Kulttuuripäivillä 2017, Kuva: Seppo Puolle

Maakuntakuoro Örebro Värmlandin piiristä Kulttuuripäivillä 2017, Kuva: Seppo Puolle

Vähemmistöselvitys

Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset Liitto RSE jätti julkilausuman Nästa steg? – Förslag för en stärkt

minoritetspolitik SOU 2017:60 Ruotsin Kulttuuriministeriöön vähemmistöselvitystä tekevälle Lennart

Rhodinin johtamalle selvitystyöryhmälle.

29

Kurssit, projektit, tapahtumat 4.-5.2.2017 RSKL-järjestön kehityspäivät Laivaristeily Turkuun

21.2.2017 Ikääntyvän ravinto ja liikunta,

kaatumaonnettomuudet, Kaisa Lamu

Axevalla

1.3.2017 Terveys ja hyvinvointi, Kaisa Lamu Gävle

1.10.2016 -

28.2.2017 ja

1.10.2017 -

28.2.2018

Kävellen kuntoon -kävelyprojekti Valtakunnallinen Ruotsi

8.3.2017 Diabetes ja verenpaine, Kaisa Lamu Karlskoga

23.3.2017 Arkipäivän turvallisuutta, Kaisa Lamu Skövde

25.–26.3.2017 Ruotsinsuomaisen Valtuuskunnan täysistunto Tukholma

27.3.2017 Järjestöpäivä, Kaisa Lamu Örebro

29.–31.3.2017 RSE:n Kulttuuripäivät (Suomi 100) Laivaristeily Helsinkiin

26.4.2017 Arkipäivän turvallisuutta, Kaisa Lamu Karlskoga

22.5.2017 RSKL:n erityisliittojen palaveri,

Kaisa Lamu ja Seppo Puolle

Tukholma

16.–17.6.2017 Ulkosuomalaisparlamentin 9. täysistunto ja

20-vuotisjuhlaistunto

Helsinki, Suomi

18.–20.8.2017 Axevallan Kesä ja RSKL:n kesäfestivaali Axvall

24.–26.8.2017 STHLM/SUOMI Suomi 100 -tapahtuma

Kungsträdgårdenissa

Tukholma

28.–30.8.2017 RSE:n Piiripalaveri Laivaristeily Helsinkiin

8.-10.9.2017 Senioritanssin ohjaajakurssi,

Kaisa Lamu, Pentti Nimell

Axvall

17.–18.9.2017 ja

18.9.2017

RSKL:n 60-vuotisjuhlaristeily ja

RSKL:n liittokokous

Laivaristeily

27.9.2017 Järjestöpäivä, Kaisa Lamu Tukholma

2.-4.10.2017 RSE:n Piiripalaveri Laivaristeily Helsinkiin

16.11.2017 Diabetes ja verenpaine, hoitotestamentti ym., Kaisa

Lamu

Skövde

30.11.2017 Diabetes ja verenpaine, Kaisa Lamu Lindesberg

Yhteistyö RSE on tehnyt yhteistyötä mm. seuraavien järjestöjen ja organisaatioiden kanssa: Opintoliitto ABF, Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta, Suomi-Seura ry ja RSKL:n erityisliitot: Ruotsinsuomalaisten Harrastajateatteriliitto, RSHT, Ruotsinsuomalaisten Liikunta ja Urheilu, RSLU ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi.

RSE:n piiripalaveri lokakuussa 2017 Kuva: Seppo Puolle

30

3.4 Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi - RSNF

Yleistä

Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi (RSNF) perustettiin Tukholmassa 9.4.2000. RSNF toimii

ruotsinsuomalasten naisten etu- ja harrastusjärjestönä sekä yhteistyöfoorumina. Se toimii muun

muassa naisten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tasa-arvoisten toimintaedellytysten luomiseksi

naisille.

RSNF kuuluu erityisliittona RSKL:ään.

Toimintavuoden lopussa RSNF:ään kuului kaksikymmentäviisi (25) naisryhmää, 1 (yksi) naisyhdistys ja

viisi (5) RSKL:n piirin naisjaostoa. Henkilöjäseniä oli kaikkiaan 653.

RSNF kannusti naisryhmien perustamista yhdistyksiin ja RSKL:n piireihin ja RSKL:n toimivien jaostojen

liittymistä RSNF:ään.

RSNF tiedotti toiminnastaan ja tavoitteistaan RSKL:n yhteiskirjeissä, RSKL:n kotisivulla, rskl.se

lehdessä, Ruotsinsuomalainen-lehden RSKL:n sivulla, sähköpostin ja ruotsinsuomalaisen median

välityksellä.

RSNF organisaatio ja hallinto edustajakokoukseen 12.3.2017 saakka

Puheenjohtaja Anneli Ylijärvi

Varapuheenjohtaja Anneli Thylin

Varsinaiset jäsenet Kaisa Brangenfeldt

Anneli Rautio

Ritva Sorsa

Varajäsenet Irma Kario

Minna Nordin

Työvaliokunta Anneli Thylin

Kaisa Brangenfeldt

Vaalivaliokunta Arja Tamminen (koollekutsuja)

Helena Kivisaari

Maija Himanen

Leena Kanerva

31

Edustajakokouksen 12.3.2017 jälkeen

Puheenjohtaja Anneli Thylin

Varapuheenjohtaja Eine Pekkala

Varsinaiset jäsenet Tarja Backman

Soili Pesonen

Anneli Rantanen

Varajäsenet Kaisa Brangenfeldt

Sirpa Riekki

Työvaliokunta Anneli Thylin

Eine Pekkala

Vaalivaliokunta Tuula Fomin (koollekutsuja)

Merja Olsson

Tuula Jäkärä

Järjestäytymiskokouksessa valittiin sihteeriksi Anneli Rantanen.

Vuoden aikana hallitus kokoontui 9 kertaa. Työvaliokunta kokoontui 15 kertaa. Puhelinkokouksia

pidettiin päätöskokousmuodossa 3 kertaa.

Nuoriso- ja siviiliyhteiskunta-asiain virasto MUCF myönsi RSNF:lle avustusta naisten organisointiin

223 999 kr vuodeksi 2017. RSNF on Ruotsin naisten katto-organisaation Sveriges Kvinnolobbyn jäsen

vuodesta 2006 ja oli KvinnorKan järjestön jäsen vuodesta 2014 edustajakokoukseen 13.3 2017

saakka. RSNF on Suomi Seura Ry: jäsen. RSNF:lla on yksi edustaja Ruotsinsuomalaisten

Valtuuskunnassa.

Toiminta

RSNF on tukenut naisten järjestäytymistä omissa ryhmissä. RSNF on vuoden aikana myöntänyt

avustusta 10 naisryhmälle. Viidelle (5) uudelle naisryhmälle myönnettiin starttiavustus.

Hallituksen jäsenet ovat tehneet käyntejä naisryhmissä sekä RSKL:n seurojen että RSNF:n

jäsenryhmien tapahtumissa ja tiedottanut RSNF:n toiminnasta.

Osallistuminen

Suomi- Seura Ry:n järjestämään Ulkosuomalaisparlamenttiin Helsingissä kesäkuussa 2017 osallistui

varsinaisina Anneli Thylin ja Kaisa Brangenfeldt sekä seuraajina Eine Pekkala ja Tarja Backman.

Kaisa Brangenfeldt on osallistunut RSNF:n edustajana Svenska Kvinnolobbyn kokouksiin.

Axevallan Kesään / RSKL:n Kesäfestivaaliin elokuussa 2017 osallistui Anneli Thylin, Eine Pekkala,

Anneli Rantanen ja Kaisa Brangenfeldt. RSNF järjesti siellä veikkauskävelyn, johon osallistui 93

festivaalivierasta.

RSFN:n hallitus osallistui RSKL:n 60-vuotisjuhlapurjehdukselle syyskuussa 2017.