�

ToiminTakerTomus vuodelTa 2006Urho KeKKosen KUntoinstitUUttisäätiö

UKK-instituutti

sisältö

Johtajan katsaus _________________________________________________ 2

Tutkimus- ja kehittämisohjelmat ____________________________________ 41. tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen____ 4 työikäisen väestön toimintakyvyn ja selän terveyden edistäminen ______ 4 Kaatumisiin ja osteoporoosiin liittyvien luunmurtumien ehkäisy ________ 6 liikuntavammojen ehkäisy _______________________________________ 82. lihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien ehkäisy _________________ 113. terveyden edistämisen käytännöt ja keinot perusterveydenhuollossa __ 12

Toiminta numeroina ______________________________________________ 14talous _________________________________________________________ 14Asiakkaat ______________________________________________________ 15Kumppanit _____________________________________________________ 15

Prosessit _______________________________________________________ 16tutkimus _______________________________________________________ 16Koulutus, viestintä ja tietopalvelu __________________________________ 17Palvelutoiminta _________________________________________________ 19tietotekniikka___________________________________________________ 19laboratorio _____________________________________________________ 19

Voimavarat _____________________________________________________ 20hallinto ________________________________________________________ 20henkilöstö _____________________________________________________ 20tyky- ja virkistystoiminta __________________________________________ 20henkilöstökoulutus ______________________________________________ 21sammanfatting__________________________________________________ 22summary ______________________________________________________ 23

LIITTEET ________________________________________________________ 241. Yhteistyökumppanit ___________________________________________ 242. tiedelehdet __________________________________________________ 253. Koulutustilaisuudet ___________________________________________ 254. Viestintäaineistot _____________________________________________ 265. hallitus ______________________________________________________ 276. henkilökunta _________________________________________________ 277. tutkimukset __________________________________________________ 288. Julkaisut _____________________________________________________ 30tuloslaskelma ja tase ____________________________________________ 36

2

Johtajan katsaustammikuussa 2007 valmistui UKK-instituutin ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen katsaus suomalaista terveysliikuntaa koskevista väestötutkimuksista. työ arvioi myös terveyttä edistävän liikunnan yhteistyötä ja sosiaali- ja terveysministeriön alaisen terveyt-tä edistävän liikunnan (teli) -neuvottelukunnan työtä. liikunta – hyvinvointipoliittinen mahdollisuus -julkaisun takana on kuukausien huolellinen työ. terveysliikunnan määrään on viimeisten 30 vuoden aikana vaikuttanut aikuisten työ-matka- ja asiointiaktiivisuuden vähentyminen. toisaalta katsaus kertoo aikuisten kas-vavasta innostuksesta vapaa-ajan liikuntaan, myös lapset ja nuoret ovat yhä useammin mukana urheiluseuratoiminnassa. nykyisin noin kaksi kolmesta aikuisesta liikkuukin ter-veytensä kannalta riittävästi. nuorista riittävästi liikkuvia on lähes puolet, erittäin vähän liikkuvia on noin viidennes. Katsauksen mukaan eniten liikkuvat hyvin koulutetut ja toimihenkilöasemassa olevat, vähiten työläiset ja yrittäjät. Viime vuosina on kiinnitetty huomiota siihen, että hyvin ja huonosti koulutettujen terveyserot suomessa suurenevat. liikunnan väestöryhmittäiset erot eivät ainakaan paranna terveyden tasa-arvoa. tulos haastaa suuntaamaan lisää tut-kimusta ja asiantuntijatyötä nimenomaan huonosti koulutettujen ja heikossa yhteiskun-nallisessa asemassa olevien liikunnan lisäämiseksi. terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrän lisäämiseksi katsauksessa esite-tään kehittämisehdotuksia. Valtioneuvoston periaatepäätös terveysliikunnan edistä-misestä olisi syytä laatia uudelleen. ensimmäinen päätös tehtiin vuonna 2002 ja sen pohjalta toimintaa on koordinoinut teli-neuvottelukunta. Poikkihallinnollista yhteistyötä pitäisi vahvistaa, jotta liikunta otettaisiin huomioon mm. kaavoituksessa. Uusia toimin-tatapoja liikunnan lisäämiseksi pitäisi kehittää eri-ikäisten suomalaisten jokapäiväisissä toimintaympäristöissä. Katsauksen tuloksia käytetään vuonna 2007 valmisteltaessa sosiaali- ja terveysminis-teriössä jatko-ohjelmaa terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista, opetusministe-riön kansallisen liikuntaohjelman valmistelussa sekä opetushallituksen koululiikunnan neuvottelukunnan työssä. Väestön fyysisen aktiivisuuden seurantajärjestelmän kehittä-mistyössä katsausta voidaan myös hyödyntää. UKK-instituutilla on näkyvä rooli keväällä 2006 käynnistyneessä liikuntavammojen valtakunnallisessa ehkäisyohjelmassa (liVe). liVe-ohjelma koordinoi liikuntavammojen ehkäisyä, jota toteutetaan viestinnän, koulutuksen ja asiantuntijatyön avulla. ohjelmassa tehdään yhteistyötä Kansanterveyslaitoksen Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn yksikön kanssa.

�

UKK-instituutti isännöi toimintavuonna kahta isoa kansainvälistä kokousta. osteoporoosi- ja luututkijoi-den tieteelliseen kokoukseen XXi Paulo symposium on Preventing Bone Fragility & Fractures osallistui toukokuus-sa yli 80 tutkijaa eri puolilta maailmaa. eurooppalaisen terveyttä edistävän liikunnan verkoston kokous second annual meeting of hePA europe kokosi kesäkuussa UKK-instituuttiin edustajia 16 maasta. UKK-instituutin ammatillisen täydennyskoulutuksen uu-tuuksia oli kaksi laajaa kokonaisuutta: opetushallituksen tilaama koulutus Ammatillinen opettaja terveysliikuntaan innostajana järjestettiin yhdessä terveyden edistämisen keskuksen kanssa. 55+ trainer -koulutuskokonaisuus perehdytti liikunnanohjaajat yli 55-vuotiaiden asiakkaiden erityistarpeisiin. Kuntoveturi-tutkimuksen pohjalta kehite-tyt selän terveyden edistämiseen liittyvät koulutukset oli-vat hyvin kysyttyjä, eri puolilla suomea toteutettiin yhteensä yhdeksän koulutuspäivää. Vuonna 2006 tuotettiin useita terveysliikuntaan liittyviä opetuspaketteja ja muita aineistoja, joiden kysyntä ylitti odotukset. suomen osteoporoosiliiton kanssa julkaistiin liikuntasuositukset osteoporoottisten luunmurtuminen ehkäisemiseksi. näissä korttien muotoon painetuissa suo-situksissa on rohkeasti kiteytetty UKK-instituutissa tehty parinkymmenen vuoden työ liikunnan, luuston, tasapainon ja kaatumisten yhteyksistä. Vuonna 2007 tehdään UKK-instituutin strategia vuosiksi 2008–2012. Kyseessä on lähinnä olemassa olevan strate-gian tarkistus. Muuten toiminnassa ei tulevana vuonna ole odotettavissa isoja määrällisiä tai laadullisia muutoksia.

Mikael FogelholmUKK-instituutin johtaja

Mikael Fogelholm

�

Tutkimus- ja kehittämisohjelmat1. Tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen

tYöiKäisen Väestön toiMintAKYVYn JA selän terVeYden edistäMinen

hyvä terveys on hyvinvoinnin ja työkyvyn perusta. toimintakyvyn ylläpito ja varhainen sairauksiin puuttuminen on tärkeää, kun pyritään pidentämään suomalaisten työssä-oloaikaa. Vuonna 2003 työtä haittaavista lääkärin toteamista pitkäaikaissairauksista 52 % johtui tuki- ja liikuntaelimistön (tUle) sairauksista, joista yleisin oli selkäsairaus. ikääntyminen lisää tUle-oireiden määrää, minkä seurauksena muun muassa kävelyvai-keudet lisääntyvät 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä. työikäisen väestön toimintakyvyn ja selän terveyden edistäminen -ohjelma tukee tavoitteillaan terveys 2015 -kansanterveysohjelmaa (stM 2001), työ ja hyvinvointi -tut-kimuksen terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä painopistealueita (stM 2005) ja uutta sosiaali- ja terveyspoliittista strategiaa 2015 (stM 2006). ohjelman tavoitteet ovat 55–69-vuotiaiden työ- ja toimintakykyisyyden tukeminen, työikäisten selän terveyden edis-täminen ja varhainen ongelmiin puuttuminen sekä työikäisen väestön liikuntaelimistön toimintakykyä tukevan terveysliikunnan edistäminen. ikääntyvien kuntoutuksen arviointi -hankkeessa testattiin avokuntoutusmallia, jon-ka tavoitteena on edistää 55–69-vuotiaiden toimintakykyä kokonaisvaltaisesti ja luoda edellytyksiä työssä jatkamiselle. tulokset raportoidaan vuonna 2007. Kainuun elintavat ja terveys -tutkimuksessa löydettiin ikääntyvien terveyskuntotesteille kynnysarvoja, jotka auttavat käytännön testaajia tunnistamaan henkilöt, joiden liikkumiskyky on vaarassa heikentyä. tutkimuksesta ilmestyi kolme tieteellistä julkaisua. tamperelaisten liikunta, kunto ja terveys -tutkimuksen 11-vuotisseurannan ensimmäisiä tuloksia esiteltiin kan-sainvälisissä tieteellisessä kongresseissa. tutkimussarjan pohjalta kehittynyt, vuodesta 1995 lähtien vuosittain järjestetty keski-ikäisten terveyskunnon mittauskurssi toteutettiin ensimmäistä kertaa yhteistyössä työterveyslaitoksen kanssa. Aikuisten liikehallintaky-kytesteistä ilmestyi kaksi tieteellistä julkaisua ja täydennyskoulutus testien käytännön soveltamisesta käynnistyi. Kuntoveturi-tutkimuksesta ilmestyi tieteellinen pääjulkaisu ja sen pohjalta kehitettyjä selän terveyden edistämiseen liittyviä koulutuksia toteutettiin yhdeksän koulutuspäivää eri puolilla suomea. Koulutuksiin osallistui kaksisataa henkilöä. naisten minimiliikun-taa vaihdevuosi-iässä selvittäneestä tutkimuksesta valmistui väitöskirja. se tuotti uutta tietoa liikunnan annos-vastesuhteista ja erityisesti matalatehoisen ja pätkäliikunnan ter-veysvaikutuksista ja niiden soveltuvuudesta tämän ikäryhmän naisilla. Pätkäliikunnan todettiin aiheuttavan merkittävästi vähemmän tUle-oireita liikuntaan tottumattomalle kuin yhtäjaksoisen liikunnan. toimintavuonna aloitettiin liikuntasektorilla toimiville, ikääntyvien liikuntaa ohjaa-ville henkilöille suunnattu uusi viiden lähiopetusjakson mittainen 55+ trainer -koulutus-kokonaisuus. sen keskeinen tavoite on edistää yli 55-vuotiaiden turvallista ja tarkoituk-senmukaista liikunnanohjausta yksilöllisesti ja ryhmissä. Yhteistyö suomen ladun ja sydänliiton kanssa Kävelyklubi-hankkeessa jatkui. UKK-instituutti ylläpitää rekisteriä koulutetuista Kävelyklubin vetäjistä, joita vuoden 2006 lopussa oli 280.

�

Tutkittua apua terveysliikunnan lajin valintaan Marjo Rinne

liikuntalajeja on analysoitu enimmäkseen yksittäisten ominai-suuksien kannalta. niitä ei ole tarkasteltu systemaattisesti rinnakkain eikä selvitetty mitä eri liikehallintakykyjä ne edellyt-tävät. Yksittäisellä lajilla voi olla useita terveyskunnon eri osa-alueita harjoittavia ominaisuuksia, ja lajien välillä on suuriakin eroja. opastettaessa liikuntaan tottumattomia aikuisia terveys-liikunnan aloittamiseen tulisi aina pohtia, mistä lajista on help-poa ja turvallista aloittaa sekä mitä ominaisuuksia on tarkoitus harjoittaa. tätä varten terveysliikunnan asiantuntijapaneeli arvioi nominal group -menetelmällä 31 liikuntalajia, joita suomalai-set keski-ikäiset harrastavat. Asiantuntijat arvioivat kunkin lajin edellyttämät liikehallinta- ja kuntokyvyt, lajien tuottamat harjoitusvaikutukset terveysliikunnan näkökulmasta sekä suhteuttivat edellä mainitut ominaisuudet toisiinsa. Kahden erillisen arviointikierroksen perusteella laadittiin yhteenveto liikuntalajien ominaisuuksista. Yleisimmin harrastetut lajit, kuten kävely, pyöräily, uinti, hölkkä ja kuntojumppa, osoittautuivat peruslajeiksi, jotka eivät edellytä erityisiä liikehallintakykyjä. liikuntaa aloitte-levalle aikuiselle vaativimpina pidettiin rullaluistelua, las-kettelua ja itsepuolustuslajeja; myös luistelu, jazz-baletti ja jääkiekko edellyttävät hyviä liikehallintakykyjä. tasapaino- ja rytmikyky osoittautuivat oleellisiksi useissa lajeissa. rytmikyky ei liittynyt pelkästään tanssi- ja musiikkiliikun-taan, vaan se katsottiin tarpeelliseksi luistelussa, laskette-lussa ja jopa uinnissa, keilailussa ja koripallossa. tämän systemaattisen arvioinnin avulla voidaan monipuolistaa terveysliikunnan toteutusvaihtoehtoja ja helpottaa liikuntaa aloittavan aikuisen liikuntalajien valintaa.

Julkaisurinne MB, Miilunpalo si, heinonen Ao. evaluation of required motor abilities in commonly practised exercise modes and potential training effects among adults. (in press, Physical Activity and health)

Kehittämisprojektit

• ikääntyvien kuntoutuksen arviointiprojekti• UKK-terveyskuntotestit keski-ikäisille ja ikääntyville• selkä kuntoon -projekti• Kävelyliikunnan edistämisohjelma 2005–2009

Asiantuntijatyö

• Voimaa vanhuuteen -ohjelma 2006–2009 /teli-neuvottelukunta• terveys 2000 -tutkimuksen toimintakykyryhmä• Kuntotestausvaliokunta / liikuntatieteellinen seura• Fysioterapiakoulutuksen neuvottelukunta, helsingin Ammattikorkeakoulu stadia • selkäneuvoja -projekti / suomen selkäliitto• selkäneuvojan erikoistumiskoulutuksen ohjausryhmä, stadia ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulu• terveyden edistämisen keskuksen terveysaineistojen arviointipaneeli • rehabilitation international -järjestö / Commission on leisure, recreation and Physical Activities• liikunta ja tiede -lehden toimituskunta / liikuntatieteellinen seura

Marjo Rinne

6

KAAtUMisiin JA osteoPoroosiin liittYVien lUUnMUrtUMien ehKäisY

Fyysinen toimintakyky ja luusto heikkenevät ikääntymisen myötä, jolloin myös kaatumis-tapaturmat ja osteoporoottiset luunmurtumat yleistyvät voimakkaasti. Jotta kaatumisten ja murtumien ennaltaehkäisy olisi tehokasta, on pystyttävä tunnistamaan keskeisimmät sisäiset ja ulkoiset vaaratekijät ja vähentämään niiden vaikutusta. oikeantyyppinen lii-kunta on tunnetusti tehokas keino parantaa samanaikaisesti lihasvoimaa ja tasapainoa sekä luuston lujuutta. tämän osaohjelman kehittämistyö perustuu vahvaan omaan tie-teelliseen tutkimukseen ja sen tavoitteena on luoda tältä pohjalta suosituksia, menetel-miä ja laitteita kaatumistapaturmien torjuntaan ja osteoporoosin ehkäisyyn. Yhteistyössä suomen osteoporoosiliiton kanssa tehtiin toimintavuoden aikana luu-liikuntasuositukset käytännön neuvontatyöhön. suositukset perustuvat laajaan kirjalli-suuskatsaukseen ja niissä tiivistyy UKK-instituutin yli 15-vuotinen kokemus luuliikunnas-ta. elokuussa julkaistut suositukset koostuvat taustatekstistä ja neljästä havainnollises-ta kortista, jotka ovat saatavissa myös UKK-instituutin kotisivuilla. Korteista otettiin kaik-kiaan kolme painosta (yhteensä 40 000 kpl), jotka on jaettu osteoporoosiliiton kautta eri toimijoille. KAAos-klinikka on käytäntöön sovellettava toimintamalli, jossa ikäihmisiltä kartoi-tetaan yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti kaatumisten ja niistä aiheutuvien vammojen riskitekijät. satunnaistetun vaikuttavuustutkimuksen aineiston keräys jatkuu. Vuoden 2006 lopussa tutkimuksessa oli mukana noin 670 henkilöä, joista vuoden kestoisen protokollan oli läpikäynyt noin 400. Klinikat toimivat tällä hetkellä lappeenrannassa ja tampereella. Aineiston keräys jatkuu myös helsingin yliopistollisen sairaalan syöpäklinikan vetä-mässä monikeskustutkimuksessa, jossa toimimme liikunnasta ja luurakenteiden tutkimi-sesta vastaavana yhteistyökumppanina. tässä liikuntainterventiossa pyritään estämään rintasyövän liitännäishoitoihin liittyvää luukatoa ja samalla parantamaan potilaiden fyy-sistä suorituskykyä sekä elämänlaatua. laihtumisella on jonkinasteinen yhteys luun aineenvaihduntaan, mutta vastaaminen kysymykseen, heikentääkö painonpudotus oleellisesti luuta, edellyttää tiukempaa tutki-musasetelmaa. luukuormituksen luonteen ja luurakenteen arviointi sekä niiden keskinäi-sen riippuvuuden tietäminen ovat välttämättömiä, kun selvitetään luun annos-vastesuh-teita niin painonpudotuksen, tietyn tyyppisen liikunnan kuin muun kuormituksen (esim. tärinä) suhteen. Aloitimme yhteistyön muun muassa tampereen yliopistollisen sairaalan kuvantamiskeskuksen ja tampereen teknisen yliopiston kuvankäsittelyn asiantuntijoiden kanssa. toimintavuonna järjestettiin kaksi tieteellistä kokousta: XXi Paulo symposium on Preventing Bone Fragility and Fractures toukokuussa ja tUles-Gs Meeting Biology of Bone, Cartilage, Muscle &tendon in health, disease and exercise lokakuussa. ensiksi mainittuun tilaisuuteen osallistui noin 80 tutkijaa eri puolilta maailmaa. esityksistä vas-tasivat useat johtavat kansainväliset luu- ja kaatumistutkijat. Jälkimmäisessä tilaisuudes-sa oli osallistujia runsaat sata. Kutsuttujen alustajien lisäksi kuultiin tUles-tutkijakoulu-laisten esityksiä ja posteriesityksiä. UKK-instituutin luuryhmässä vieraili kahden kuukau-den ajan saksalainen väitöskirjatutkija.

�

Millaista liikuntaharjoittelua ikääntyneille naisille fyysisen toimintakyvyn ja luuston heikkenemisen ehkäisemiseksi? Saija Karinkanta

hyvä fyysinen toimintakyky ja liikkumiskyky ovat ikääntyneiden elämänlaadun kannalta tärkeitä tekijöitä. Alentunut liikkumisky-ky altistaa kaatumisille ja niistä johtuville vammoille. liikunnalla voidaan vaikuttaa useisiin kaatumisten ja murtumien riskite-kijöihin, kuten tasapainoon, lihasvoimaan ja luuston kuntoon. etenkin tasapaino- ja lihasvoimaharjoittelua on pidetty ikäänty-neiden liikunnassa tärkeänä. toisaalta luuston kannalta olisi tär-keää saada myös hyppelytyyppistä kuormitusta. ikäihmisten lii-kuntatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, hyötyvätkö terveet ikääntyneet naiset eniten lihasvoimaharjoittelusta, tasapaino- ja hyppelyharjoittelusta vai näitä kaikkia komponentteja sisäl-tävästä yhdistelmästä. tässä kontrolloidussa liikuntatutkimuksessa 149 peruster-vettä kotona asuvaa 70–78-vuotiasta naista satunnaistettiin joko 1) voimaharjoittelu-, 2) tasapaino-hyppelyharjoittelu-, 3) yhdistetyn voima- ja tasapaino-hyppelyharjoittelun tai 4) vertailuryhmään. liikuntaryhmäläiset harjoittelivat ohjatus-ti 3 kertaa viikossa vuoden ajan. Vertailuryhmäläisiä pyydet-tiin säilyttämään fyysisen aktiivisuutensa taso ennallaan. tutkimuksessa havaittiin, että ikääntyneet naiset hyötyivät erityisesti harjoittelusta, joka yhdisti korkean harjoitustehon voimaharjoittelun tasapaino-, ketteryys- ja hyppelyharjoittei-ta sisältävään harjoitteluun. lisääntyneen alaraajojen lihas-voiman ja parantuneen tasapainon lisäksi naisten itsearvioi-tu fyysisen toimintakyky parani. lisäksi vähintään kahdesti viikossa harjoitelleilla oli havaittavissa sääriluussa suotuisia luustovaikutuksia. tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta, että terveet ikääntyneet naiset pystyvät parantamaan fyysistä suorituskykyään ja vähintäänkin säilyttämään hyvän fyysisen toi-mintakykynsä monipuolisen liikuntaharjoittelun avulla. näin liikuntaharjoittelun avulla voitaisiin mahdollisesti siirtää ikääntymiseen liittyviä toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvia ongelmia yhä myöhemmille ikävuosille.

JulkaisuKarinkanta s, heinonen A, sievänen h, Uusi-rasi K, Pasanen M, ojala K, Fogelholm M, Kannus P. A multi-compo-nent exercise regimen to prevent functional decline and bone fragility in home-dwelling elderly women: randomi-zed, controlled trial. osteoporos int 2006.doi 10-1007/s00198-006-0256-1 (e-publication)

Kehittämisprojektit

• Kaatumis- ja osteoporoosiklinikat (KAAos) tampereella ja lappeenrannassa

• luuliikuntasuositukset lapsille ja kasvaville nuorille, aikuisille, ikääntyville ja osteoporootikoille

yhteistyössä suomen osteoporoosiliiton kanssa

Asiantuntijatyö

• Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyön neuvottelukunta, ikäihmisten tapaturmatyöryhmä /stM

• liikunta-, koulutus- ja tiedetyöryhmät / suomen osteoporoosiliitto ry

• tUles-liiga/ suomen reumaliitto ry

• tieteellinen neuvottelukunta / suomen tUle ry

Saija Karinkanta

�

liiKUntAVAMMoJen ehKäisY

liikuntatapaturmat ovat suurin vammoja aiheuttava tapaturmaluokka suomessa. Maassamme sattuu vuosittain yli 330 000 liikuntatapaturmaa. tämän takia väestön lii-kunnallisen elintavan edistämisen ohessa tapahtuva haittojen minimoiminen eli liikunta-turvallisuuden parantaminen on tärkeää. Vuonna 2006 tampereen Urheilulääkäriasema levitti liikunnan ja urheilun harrastajille sekä liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille liikuntatapaturmiin ja niiden ehkäi-syyn liittyvää tietoa. liikuntavammojen valtakunnallinen ehkäisyohjelma (liVe) käynnis-tyi toimintavuonna.liVe-hankkeen tarkoitus on koordinoida liikuntavammojen valtakunnallinen ehkäisyoh-jelma suomessa. Kansainvälisissä tutkimuksissa ja ehkäisyhankkeissa havaittuja vam-moja ehkäiseviä keinoja välitetään kansalaisten tietoon ja käyttöön tiedotuksen ja kou-lutuksen keinoin. ohjelma toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn yksikön kanssa. Vuonna 2006 saatiin päätökseen laaja satunnaistettu ja kontrolloitu salibandyvam-mojen ehkäisytutkimus. tutkimuksessa oli mukana lähes kolmekymmentä huipputason naissalibandyjoukkuetta. tavoitteena on selvittää, voiko salibandyvammoja ehkäistä pelaajien ketteryyttä, tasapainoa, liikehallintaa ja lihasvoimaa kehittävän lajinomaisen harjoittelun avulla. tutkimus on raportointivaiheessa. Vuonna 2006 tampereen Urheilulääkäriasema järjesti liikuntalääketieteen perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta yhteistyössä tampereen yliopiston lääketieteellisen tie-dekunnan ja tampereen yliopistollisen sairaalan kirurgian klinikan kanssa. Urheilulää-käriasema jatkoi palvelutoimintojaan, muun muassa kuntotestauksia aktiiviurheilijoille, kuntoilijoille ja liikunnan aloittamista suunnitteleville.

Kehittämisprojektit

• liikuntavammojen valtakunnallinen ehkäisyohjelma (liVe)

• eurosafe, information exchange on sports injuries

• testauspalautteiden ja kunto-ohjelmien atk-järjestelmä

Asiantuntijatyö

• liikuntavammojen valtakunnallisen ehkäisyohjelman ohjausryhmä

• Kuntotestausvaliokunta / liikuntatieteellinen seura

• liikuntalääketieteen valiokunta / liikuntatieteellinen seura

• Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjausryhmä /Ktl

• Aikuisliikuntatoimikunta / suomen Golfliitto

�

Liikuntavammojen valtakunnallinen ehkäisyohjelma (LiVE)Hannele Hiilloskorpi, Jari Parkkari

liikuntavammojen valtakunnallinen ehkäisyohjelma (liVe) käynnistyi maaliskuussa 2006. ohjelma koordinoi liikuntavam-mojen ehkäisyä suomessa. ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäi-syn yksikön sekä Valtakunnallisen valmentaja- ja ohjaajakou-lutuksen kehittäminen -hankkeen (VoK) kanssa. ohjelmaa var-ten on perustettu ohjausryhmä, jonka tehtävänä on osallistua liikuntavammojen ehkäisyn toimintaohjelman suunnitteluun, ohjata ja seurata toiminnan toteuttamista ja arvioida ohjel-man vaikuttavuutta. liVe-ohjelmassa pyritään edistämään liikunnanharrastaji-en hyvää terveyttä tukevia käytäntöjä. Käytännön toimia ovat koulutukset, opasmateriaalit, kampanjat, asiantuntijana toi-miminen eri tiedotusvälineissä sekä asiantuntijaverkostojen luominen. Terve Urheilija -ohjelman tavoitteena on nuorten urheili-joiden ja urheilua harrastavien lasten hyvää terveyttä tuke-van valmennus- ja ohjausfilosofian edistäminen sekä liikun-taturvallisuutta ja hyviä ravitsemustottumuksia edistävien käytäntöjen vieminen liikunnan ohjaukseen ja käytännön valmennukseen. ohjelma suunnataan ensisijaisesti lajiliitoille, slU:n alueille ja urheiluopistoille. Kohderyhmänä ovat nuorten ja lasten valmentajat ja ohjaajat, niin että ohjelmaa voidaan mallintaa myös muille toimialoille, terveysliikkujista huip-pu-urheilijoihin. Terve Liikkuja -ohjelman tavoitteena on kaikenikäis-ten harrasteliikkujien hyvää terveyttä tukevan liikunnan edistäminen. ohjelmassa mallinnetaan terve Urheilija -ohjelman filosofiaa ja sovelletaan koulutus-, opas- ja valistusmateriaalit kohderyhmälle sopivaksi. ohjelma on suunnattu erityisesti oppilaitoksille ja liikuntajärjestöillle. terve Urheilija ja terve liikkuja -ohjelmiin kuuluu kymmenen osa-aluetta, jotka liitty-vät ympärivuotiseen terveyttä tukevaan harjoitteluun ja liikuntaan. nämä osa-alueet on koottu 10-ympyrään (kuva s. 10). Yhteistyössä eri lajien ja liikuntamuotojen asiantuntijoi-den kanssa selvitetään, kuinka eri osa-alueet on ohjauksessa ja valmennuksessa otettu huomioon ja valitaan keskeisimmät kehityksen kohteet. terve Urheilija ja terve liikkuja -ohjelmien kokonaisuuksia ohjaaja- ja valmentaja-koulutuksiin on hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena kehitetty yhteistyössä svolin, Jääkiekkoliiton, lahden Ammattikorkeakoulun, Varalan Urheiluopiston, sAKU ry:n ja usei-den seurojen kanssa.

liVe-ohjelmaa rahoittavat opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Vakuutus-yhtiöiden keskusliitto.

Hannele Hiilloskorpi

�0

10-ympyrä kuvaa liikunnan terveyttä ja turvallisuutta lisääviä tukitoimia. LiVE-ohjelma.

huomio liikunnan ja harjoittelun tukitoimiin

lajin rikskitekijät – tyyppivammat, vammameka­

nismit, yksilölliset riskit

terveyden ja hyvinvoinnin seuranta, sairauksien ja

vammojen hoito, kuntoutus

ympäristö­ ja olosuhdeasiat, varusteet, välineet ja

suojaimet

testaaminen – yksilöllisen kehityksen seuranta

ravintoasiat

tasapaino­, liikehallinta­ ja liikkuvuusharjoittelu

nuori urheilija – kasvun ja kehityksen huomioiminen

harjoittelussa

nais­ ja tyttöurheilijoiden erityiskysymykset

lihashuolto ja palautuminen

säännöt, etiikka ja antidoping 10-ympyrä

– terveellistä, turvallista ja hauskaa liikuntaa

��

2. Lihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien ehkäisy

lihavuus on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. lapsuus- ja nuoruusiän lihavuuden yleis-tyminen on huolestuttavaa, sillä se on usein pysyvää. lihavuuden liitännäissairauksia aikuisiällä ovat muun muassa tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine ja sepelvaltimo-tauti. Fyysisen aktiivisuuden väheneminen on keskeinen sekä yleistyvän lihomisen syy että seuraus. Aikuisilla vähäinen liikunta ja huono terveyskunto ovat ylipainoakin suurempi verenkiertosairauksien riskitekijä. Ylipainoiset ja terveytensä kannalta liian vähän liikku-vat ovat siis riskialttein ryhmä. Myös unihäiriöt ovat yleistyneet suomessa viime vuosikymmeninä. Unen puute on – fyysisen passiivisuuden lailla – lisäämässä lihavuuden terveysvaaroja. lyhyt yöuni näyttää altistavan ylipainolle niin lapsuudessa kuin aikuisiässä. lihavuus lyhentää unta ja heikentää sen laatua. Fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä taas saattaa olla edullinen vaikutus uneen. näin lihavuus, fyysinen aktiivisuus, uni ja terveys ovat kytkeytyneet toi-siinsa monisäikeisesti. ohjelmassa on meneillään kaksi tutkimushanketta. Painon yhteyksistä motorisiin perustaitoihin, fyysiseen kuntoon ja fyysiseen aktiivisuuteen lapsilla tiedetään vielä mel-ko vähän. syksyllä 2005 käynnistyi lasten liikunta ja terveys -tutkimus, jossa tutkittavana on satunnaisotoksella valittuja 8-vuotiaita tamperelaislapsia. Kevään 2006 aikana pää-tökseen saaduissa mittauksissa mukana olivat myös lasten äidit. Analysointivaiheessa olevan tutkimuksen tarkoituksena on saada uutta tietoa lasten ylipainon yhteydestä motorisiin perustaitoihin ja motoristen perustaitojen yhteydestä fyysiseen aktiivisuuteen sekä fyysisen aktiivisuuden ja kunnon yhteydestä kehon koostumukseen. ohjelman toisessa osassa selvitetään lihavuuden, fyysisen aktiivisuuden ja inaktiivi-suuden yhteyttä unihäiriöiden esiintymiseen sekä fyysisen aktiivisuuden käyttöä liha-vuuteen liittyvien unihäiriöiden hoidossa ja ennalta ehkäisyssä. näissä on keskeisenä yhteistyötahona mukana kansallinen unikonsortio, jossa ovat mukana työterveyslaitos, Kansanterveyslaitos, helsingin yliopiston Biolääketieteen laitos ja rinnekotisäätiö. toimintavuonna analysoitiin ja raportoitiin kahta epidemiologista tutkimusta suomalais-ten nukkumisesta, lihavuudesta ja liikkumisesta. Konsortio aloitti tutkimussuunnitelman laatimisen suomen Akatemian työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimusohjelmaan. osaohjelmaan kuuluu myös muutamia aiempia aikuisten lihavuutta ja sen liitännäissai-rauksia koskevia tutkimushankkeita, joiden analysointi ja raportointi ovat edenneet.

Kehittämisprojektit

• osteoporoosiliiton luustoisen perhe -projekti

Asiantuntijatyö

• lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä / nuori suomi, Jyväskylän yliopisto

• Koululiikunnan neuvottelukunta / opetushallitus

• Käypä hoito -hankkeen lihavuusaiheisten hoitosuositusten laadinta ja päivitys

• diabetesliiton tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn kansallinen toimeenpano-ohjelma

• Kansanterveyslaitoksen sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen asiantuntijaryhmä

�2

3. Terveyden edistämisen käytännöt ja keinot perusterveydenhuollossa

toimintaohjelman hankkeet kattavat terveyden edistämisen kaikki kolme tasoa perus-terveydenhuollossa. terveysneuvonnan keinoja tarvitaan asiakkaan ja terveydenhuollon ammattilaisten vuorovaikutuksessa. terveyden edistämisen toimintakäytäntöjä tarkastel-laan organisaation, palveluyksikön sekä myös yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. toimintaohjelmasta saatiin moni hanke päätösvaiheeseen vuonna 2006. ohjelman olennainen piirre on laaja yhteistyökumppaneiden verkosto. Vuoden lopulla hyväksyttiin julkaistavaksi hoitosuositusten valinnan priorisointia koskeva yhteistyöar-tikkeli FinohtA:n ja tampereen yliopistollisen sairaalan yleislääketieteen vastuualueen kanssa. Vuonna 2006 julkaistiin UKK-instituutissa liikkumisreseptin vaikuttavuustutki-mus, jonka mukaan resepti on sekä vaikuttava että toimiva työväline. toinen terveyden edistämisen keinoja kehittävä tutkimus- ja kehittämishanke sijoittui äitiys- ja lastenneu-volaan. nelli-tutkimuksen (neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa) pilottivaihe, jossa kehitettiin neuvoloiden liikunta- ja ravitsemusneuvonnan menetelmiä, saatiin raportoin-tivaiheeseen toimintavuonna. Pilotin kokemukseen perustuen käynnistettiin laajemman, riskiäitejä koskevan raskausdiabeteksen ehkäisytutkimuksen suunnittelu. Valtakunnalliseen Veto-ohjelmaan kuuluva hanke terveyttä edistävän liikunnan to-teuttamisen hyvät käytännöt työterveyshuollossa saatiin päätökseen. hanke toteutui yhteistyössä työterveyslaitoksen kanssa. hankkeessa valmistunut opas työterveyshuol-loille, työpaikoille ja liikuntapalveluiden tuottajille antaa käytännön valmiuksia kehittää terveysliikuntaa työpaikoilla ja toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Aiheesta valmisteltiin myös koulutustilaisuus alkuvuoteen 2007. tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja UKK-instituutin yhteisesti jo kuu-dennen kerran toteuttaman tampereen terveys- ja sosiaalikyselyn 2005 tulokset julkistet-tiin keväällä. tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaiset valtakunnallisten terveystutki-musten kanssa: sosioekonomiset terveyserot eivät osoita tampereellakaan supistumisen merkkejä. elintapoja ja niiden yksilöllistä ja yhteiskunnallista kontrollointia käsiteltiin vuosit-taisessa terveyskasvatuksen ajankohtaispäivässä teemalla Mikä voisi ohjata elintapoja – bonus, sakko vai kohtuus? Kolmannen kerran yhdessä neuvolatyön tutkimus- ja kehit-tämiskeskuksen kanssa järjestetty neuvolaseminaari sisälsi esittelyjä ajankohtaisista neuvoloihin sijoittuvista tutkimus- ja kehittämishankkeista. lempäälän kunnalle annet-tiin vuoden aikana mittava asiantuntija-apu liikuntapoliittisen ohjelman valmistelussa.

Kehittämisprojektit

• terveysliikunnan toteuttamisen hyvät käytännöt työterveyshuollossa

• hoitosuositusten aiheiden valintamenettely

• neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa

Asiantuntijatyö

• tieteellinen neuvottelukunta / FinohtA

• Voimaa ja tasapainoa (Voitas) -projekti / ikäinstituutti

• ikäihmisten toimintakykyä edistävä elonpolkuja-verkosto / tampereen kaupunki

• tieteellinen neuvottelukunta / terveyden edistämisen keskus

• tieteellinen neuvottelukunta / Metsähallitus

• liiku terveemmäksi -hanke / liikuntatieteellinen seura

• lempäälän kunnan liikuntapoliittinen ohjelma 2007–2015 / lempäälän kunta

��

Liikkumisresepti – innovaatiosta käytäntöönMinna Aittasalo

Kansainvälisten tutkimustulosten rohkaisemana suomessa toteutettiin vuosina 2001–2004 liikkumisresepti-hanke*) (www.liikkumisresepti.net). hankkeessa pyrittiin lisäämään lääkäreiden liikuntaneuvontaa perusterveydenhuollossa ja siten edistämään etenkin terveydellisiin riskiryhmiin kuuluvien potilaiden liikkumista. työvälineeksi kehitet-tiin liikkumisresepti-lomake, joka ohjasi lääkäreitä myös hyvään neuvontakäytäntöön ja ammattiryhmien väliseen yhteistyöhön. hanke koulutti lähes 80 lääkäriä opastamaan kollegoi-taan reseptin käyttöön. Kouluttajalääkäreiden koulutuk-siin osallistui lähes joka viides terveyskeskuslääkäri, ja kolmasosa terveyskeskuksista tilasi reseptilomakkeita. suomen lääkäriliiton kyselyn perusteella liikuntaneuvon-ta tai reseptin käyttö ei kuitenkaan lisääntynyt lääkärien keskuudessa vuodesta 2002 vuoteen 2004. Uuden toi-mintatavan edistäminen valtakunnallisen hankkeen avul-la on hidasta; rinnalle tarvitaan alueellisia hankkeita. tutkimustuloksia siitä, lisääkö liikkumisresepti poti-laiden liikkumista ja soveltuuko se lääkärin vastaan-otolle, saatiin hankkeen päätyttyä. UKK-instituutin tutki-mukseen (v. 2002–2003) osallistui 24 terveysasemalta 67 lääkäriä, jotka arvottiin koe- tai kontrolliryhmään. Koeryhmän lääkärit toteuttivat vastaanotolla tavan-omaisen hoidon lisäksi liikkumisreseptin mukaisen neuvonnan, kontrolliryhmässä toteutui tavanomainen hoito. Potilaiden (n=265) ryhmä määräytyi vastaanot-tavan lääkärin mukaan. liikkumisen määrää arvioitiin kyselylomakkeella ennen vastaanottokäyntiä sekä kaksi ja kuusi kuukautta sen jälkeen. reseptin soveltu-vuutta selvitettiin haastattelemalla tutkimuksen jälkeen 15 satunnaisesti valittua resepti-lääkäriä ja 15 reseptin saanutta potilasta. tulokset osoittivat, että liikkumisresepti-ryhmän potilailla oli hengästymistä aiheutta-vaa vapaa-ajan liikkumista yksi viikoittainen kerta enemmän kuin kontrolliryhmään kuu-luneilla sekä kahden että kuuden kuukauden seurannassa. lääkäreiltä kului keskimäärin 5–10 minuuttia reseptin laatimiseen ja se osoittautui käyttökelpoiseksi etenkin terveys-tarkastus- ja seurantakäynneillä. Potilaat suhtautuivat reseptin avulla toteutettuun liikun-taneuvontaan myönteisesti.

JulkaisutAittasalo M, Miilunpalo s, Kukkonen-harjula K, Pasanen M. A randomized intervention of physical activity promoti-on and patient self-monitoring in primary health care. Preventive Medicine 2006;42:40–46.

Aittasalo M, Miilunpalo s, ståhl t, Kukkonen-harjula K. From innovation to practice: initiation, implementation and evaluation of a physician-based physical activity promotion program in Finland. health Promotion international, 2007;22:19–27.

suomen lääkäriliitto. www.laakariliitto.fi/tilastot, lääkärikysely 2002 ja 2004.

*) suomen reumaliitto, Jyväskylän yliopiston terveyden edistämisen tutkimuskeskus, KKi-ohjelma, suomen sydänliitto, suomen lääkäriliitto ja UKK-instituutti.

Minna Aittasalo

��

Toiminta numeroinaTalous

UKK-instituutin toiminnan rahoituksen perustana on vuotuinen avustus raha-automaat-tiyhdistyksen tuotoista valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Vuoden 2006 talouden keskeiset tunnusluvut on esitetty oheisessa taulukossa. UKK-instituutin oman toiminnan tuotot ja julkisesti haettavat apurahat olivat yhteensä 38 % toiminnan kokonaistuotoista. säätiön taseen loppusumma oli 3 274 161,49 euroa, ja tilivuoden ylijäämä oli 56 083,28 euroa.tampereen Urheilulääkäriasema (taUlA) sai toiminta-avustusta opetusministeriöltä. Urheilulääkäriaseman toiminnan ylijäämä oli 4 683,25 euroa.

UKK-instituutin vuoden 2006 tulojen tunnuslukuja euroa

rAY/tutkimustoiminnan avustus _______________________________________ 755 000rAY/yleisavustus ___________________________________________________ 1 080 000rAY/investointiavustus ________________________________________________ 20 000tutkimusapurahat ja muut tutkimustoiminnan tuotot ______________________ 535 000Koulutustoiminnan tuotot _____________________________________________ 185 000Muut tuotot ja varainhankinta _________________________________________ 391 000

UKK-instituutin vuoden 2006 kulujen tunnuslukuja

UKK-instituutin kokonaiskulut ________________________________________ 2 910 000laite- ja ohjelmistohankinnat __________________________________________ 141 000

TaULA:n vuoden 2006 talouden tunnuslukuja

toiminta-avustukset _________________________________________________ 180 000investointiavustus _____________________________________________________ 7 500oman toiminnan tuotot _______________________________________________ 71 000hankerahoitus _______________________________________________________ 95 000Kokonaiskulut ______________________________________________________ 348 000

säätiön tuloslaskelma ja tase ovat liitteenä toimintakertomuksen lopussa.

��

Asiakkaat

UKK-instituutin asiakkaiden tuoma tulo vuonna 2006 oli 345 611,98 euroa. tämä luku ei sisällä avustuksia rAY:ltä tai tutkimusapurahoja myöntäviltä julkisorganisaatioilta.

Instituutin tärkeimmät asiakasryhmät

Tuote Asiakkaat%-osuus

2005Tulo

2006 %-osuus

2006Ammatillinen täyden-nyskoulutus ja viestintätuotteet

Perusterveydenhuollon henki-löstö, erityisesti terveydenhoi-tajat ja fysioterapeutit

52 176.081,31 50

tYKY-palvelut Yritykset 12 36.777,67 11

Kokouspalvelut Yritykset 6 22.798,04 7

liikunta- ja kuntosali-kurssit

tamperelainen aikuisväestö 12 39.027,95 11

liikuntasalin vuokraus

tamperelaiset urheiluseurat ja yhteisöt

6 19.014,85 6

Muut 11 51.921,16 15

Kumppanit

UKK-instituutin kiinteimmät yhteistyökumppanit vuonna 2006 olivat sektoritutkimuslai-toksista Kansanterveyslaitos ja työterveyslaitos, yliopistoista tampereen ja Jyväskylän yliopistot, ministeriöistä opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö sekä järjes-töistä suomen latu, sydänliitto, diabetesliitto, liikuntatieteellinen seura ja terveyden edistämisen keskus. instituutin yhteistyöverkosto heijastaa näin erittäin hyvin terveyslii-kunnan tutkimuksen ja erityisesti tiedon soveltamisen poikkihallinnollisuutta.

�6

ProsessitTutkimus

Apurahojen määrä pieneni hieman ennätysvuodesta 2005, mutta saanto oli silti erittäin hyvä. tutkimusapurahojen vaihtelu vuosittain on luonnollista, sillä eniten apurahoja saa-daan yleensä tilanteessa, jossa useita hankkeita käynnistyy samanaikaisesti, tai jos joku poikkeuksellisen laaja hanke käynnistyy. Julkaisutoiminta oli erittäin aktiivista, kongres-siabstraktit mukaan lukien vuonna 2007 UKK-instituutilla oli 196 tutkimuksiin liittyvää julkaisua. Vuonna 2006 vastaava määrä oli 171.

UKK-instituutin tutkimustoimikunta kokoontui vuoden 2006 aikana viisi kertaa ja antoi lausunnon seitsemästä tutkimussuunnitelmasta tai -aloitteesta. Pirkanmaan sairaanhoi-topiirin eettiseltä toimikunnalta pyydettiin lausunto kolmesta tutkimussuunnitelmasta ja yksi palveluhanke saatettiin toimikunnan tiedoksi. UKK-instituutin oma eettinen toimi-kunta kokoontui yhden kerran ja antoi lausunnon yhdestä tutkimussuunnitelmasta.tiedelehdet, joissa UKK-instituutin tutkijat ovat toimineet vertaisarvioijina, on esitettyliitteessä 2.

UKK-instituutin tutkimustoiminnan tunnuslukuja 2004–2006

2004 2005 2006

Apurahat (euroa) 474 712 500 132 433 747

Julkaisut tieteellisissä sarjoissa 38 50 59

Muut julkaisut 59 82 88

Kongressiabstraktit 44 39 52

Kotimaiset asiantuntijaesitelmät 38 62 42

Kansainväliset asiantuntijaesitelmät 16 5 19

Julkisesti haettava hankerahoitus 2004–2006

2004 2005 2006 euroa

oPM 34 % 37 % 33 % 143 000

stM 39 % 37 % 39 % 167 250

Pirkanmaan sh-piiri 5 % 7 % 13 % 56 051

Juho Vainion säätiö 3 % 1 % 4 % 16 000

suomen Akatemia 2 % 3 % 3 % 14 860

työsuojelurahasto 8 % – – –

Muut 9 % 15 % 8 % 36 586

��

Koulutus, viestintä ja tietopalvelu

UKK-instituutin toteuttaman täydennyskoulutuksen, viestinnän ja tietopalvelun tavoittee-na on välittää tutkittua tietoa ja tukea tutkimustiedon hyödyntämistä työelämän käytän-töjen kehittämisessä. toimintavuoden keskeinen tavoite oli parantaa UKK-instituutissa tuotetun tiedon saa-tavuutta kehittämällä verkkoviestinnän edellytyksiä ja vahvistamalla terveysviestinnän yhteistyötä alan organisaatioiden kanssa. tiedon saatavuuden parantaminen oli tavoit-teena kahdessa tärkeässä yhteistyöhankkeessa. UKK-instituutti osallistui aktiivisesti Kansanterveyslaitoksessa suunnitteilla olevan Kansalaisen terveystietoportin (terve-suomi.fi) suunnittelutyöhön. Kansalaisen terveystietoportti on kansalaisille tarkoitettu väylä luotettavaan ja monipuoliseen terveystietoon. tiedontuottajaverkoston yhteistyölle rakentuva palvelu tehostaa terveystiedon löytyvyyttä. osana hanketta viimeisteltiin insti-tuutin kotisivujen indeksointi kontrolloitujen asiasanastojen avulla ja uudistettiin siinä tarvittava metatietojen tallennusjärjestelmä. hankkeen sanastoryhmässä osallistuttiin yhteisen metatietoskeeman valmisteluun ja laaturyhmässä laatukriteereiden valmiste-luun. seuraavaan vuoteen siirtyi Kansanterveyslaitoksessa kehitettävän julkaisutietojär-jestelmän kokeileminen. informaatikko osallistui myös toiseen tiedon hyödyntämiseen liittyvään yhteistyöhankkeeseen eli opetusministeriön työryhmään ”tiedolla johtaminen valtionhallinnossa – case: liikunta”, joka julkaisi raporttinsa syksyllä 2006. toinen keskeinen kehittämistavoite oli UKK-instituutin toiminnan asiakaslähtöisyyden vahvistaminen. sidosryhmäyhteistyön kehittämisen pohjaksi valmisteltiin loppuvuodesta UKK-instituutin ensimmäistä sidosryhmäanalyysia, joka tehtiin vuoden 2007 tammikuus-sa. Asiakastietojen hallintaan hankittua uutta tietojärjestelmää testattiin loppuvuodesta, sen käyttöönotto koulutustoiminnassa ja materiaalitilauksissa siirtyi vuodelle 2007. UKK-instituutin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin liittyvää ammatillista täydennys-koulutusta toteutetaan joko avoimena täydennyskoulutuksena UKK-instituutissa tai tilauskoulutuksena asiakkaan omalla paikkakunnalla. Koulutuksen lähestymistapa on käytännön ammattitaitoa vahvistavaa. Vuoden 2006 koulutusohjelmassa oli useita uusia koulutuskokonaisuuksia sekä neljä ajankohtaisseminaaria. Koulutustilaisuuksien osallis-tujamäärä kasvoi edellisvuodesta. Avoimessa koulutusohjelmassa järjestettiin 25 koulu-tustilaisuutta ja tilattuja koulutuspäiviä tai luentoja järjestettiin 94. Koulutustilaisuudet ovat liitteessä 3.

Koulutuksen ja palvelutoiminnan osallistujat 2004–2006

2003 2004 2005 2006

täydennyskoulutus, tilatut 3914 6400 4960 5790

täydennyskoulutus, avoimet koulutukset 353 399 485 688

kongressit 99 – – 210

jatkokoulutus 11 – 14 –

tyky-ja liikuntapalvelut 2770 3961 3368 4297

��

Täydennyskoulutuksen laskutus (euroa) vuosina 2003–2006

Kirjasto tarjoaa asiakkailleen painettua kirjallisuutta, verkkomateriaalia, tietopalvelua ja tiedonhaun neuvontaa ja opetusta. terveysalan ammattilaisille suunnattu palvelumuo-to on terveysliikunnan tutkimusuutiset. Kerran vuodessa painettuna ja UKK-instituutin kotisivuilla julkaistavaan lehteen kootaan uusia julkaisuja terveysliikunnan eri aiheista. Vuoden 2006 teema oli lasten liikunta. UKK-sähkeuutisissa julkaistaan nopeammassa rytmissä suomenkielisiä lyhennelmiä uusista, terveyden edistämiseen ja liikuntaan liitty-vistä tutkimuksista. Vuoden aikana kotisivuilla julkaistiin uutinen kerran kuukaudessa ja ne lähetettiin tilaajille 3 lähetyksenä. UKK-instituutin julkaisuluettelo 2000–2006 laadit-tiin sekä suomeksi että englanniksi. Kirjastossa otettiin käyttöön A to Z -lehtipalvelu verkkolehtien hallintaan. Kauko-palvelutilauksia oli vuoden aikana 1057, tietopalvelun erilaisia toimeksiantoja (tiedon-haut, tietopalvelun esittelyt yms.) 63. terveysinfo-tietokannassa oli vuoden 2006 lopussa tiedot noin 9300 erilaisesta terveysaineistosta. Viestinnässä tuotettiin vuoden 2006 aikana runsaasti uusia terveysliikunta-aineistoja. ikääntyvien terveysliikuntaa käsittelevä opetuspaketti 60+ aktiivinen ja liikkuva seniori sekä elintapoihin keskittyvä opetuspaketti elintavat, löydä heikoin lenkkisi valmistui-vat alkuvuodesta. niillä oli paljon kysyntää ja lisäpainoksia otettiin vuoden mittaan. nelli-hankkeeseen liittyen tehtiin jumppaohjeet odottaville ja synnyttäneille äideille. lisäksi julkaistiin kotisivuilta tulostettava asiakkaan esite liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen. Yhdessä osteoporoosiliiton kanssa julkaistut kortit luuliikuntasuosituksista tuotettiin syksyllä. Kortit ovat tulostettavissa UKK-instituutin kotisivuilta. Myös neuvon-takäyttöön tarkoitettu täytettävä liikuntapiirakka julkaistiin käyttöohjeineen kotisivuilla. liikuntapiirakka julkaistiin vuoden aikana lukuisissa terveystiedon oppikirjoissa ja eri-laissa liikunnan edistämisen aineistoissa. Kävelyuutiset-lehti tehtiin alkuvuodesta yhteis-työssä Kävelyklubi-hankkeen kanssa, ja siitä otettiin tavallista isompi painos jaettavaksi

60 359 57 784

46 872

tilattu täydennyskoulutus

61 066

101 02493 659

Avoin täydennyskoulutus

44 229

95 087

2003 2004 2005 2006

2003 2004 2005 2006

��

hankkeen markkinoinnin yhteydessä. Kävelytestaajan oppaasta tehtiin uudistetut painok-set suomeksi ja englanniksi. Viestintäaineistot ovat liitteessä 4. UKK-instituutissa järjestetyn kahden kansainvälisen kokouksen tiedotusaineisto julkaistiin kotisivujen englanninkielisessä osiossa. Kotisivuilla oli vuoden aikana yli 100 000 kävijää. observer-seuranta tuotti yhteensä 850 aikakausi- ja sanomalehtileikettä UKK-instituutti hakusanalla. sisäisessä viestinnässä tiedotus keskitettiin huhtikuussa avattuun uusittuun intrane-tiin ja painetun viikkotiedotteen julkaisu lopetettiin. intranet on foorumi ajankohtaisel-le tiedottamiselle ja organisaation toimielinten viestinnälle. intranetissä on laajat osiot henkilöstöhallinnon asiakirjoille ja toimintakäytäntöjen esittelylle. tutkimusosio kattaa instituutin tutkimushallinnon, tutkimuskäytäntöjen esittelyn ja tiedemaailman ajankoh-taistiedotuksen. Kirjasto-osiossa on yhteydet tiedonhakuun ja alan verkkopalveluihin.

Palvelutoiminta

UKK-instituutin palveluyksikkö hoitaa keskitetysti yritysasiakkaille tarjottavia liikunta- ja kokouspalveluja. Palveluyksikkö hoitaa myös kävelytestin materiaalimyynnin ja vastaa kävelytestin käytön edistämistoimenpiteistä. lisäksi yksikkö järjestää yleisölle tarkoitet-tuja liikunta- ja kuntosalikursseja. toimintavuoden aikana kokoustilojen kunnostamista ja niiden viihtyisyyden lisäämis-tä jatkettiin. Kokoustila näsijärvi remontoitiin ja kalustettiin uudelleen. entinen tutkimus-sauna kunnostettiin pukuhuonetilaksi. Vuoden aikana järjestettiin asiakasyrityksille 127 tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 4297 henkilöä. tilaisuudet sisälsivät työhyvinvointia edistävää toimintaa, luentoja, liikun-taa ja testauksia. Yleisölle järjestettiin vuoden aikana 33 liikunta- ja kuntosalikurssia, joil-le osallistui yhteensä 522 henkilöä.

Tietotekniikka

Usean vuoden kehittämishankkeena toteutettu asiakkuudenhallintajärjestelmä (Alma) otettiin vuoden 2006 aikana asteittain käyttöön. Järjestelmä kattaa kokouspalvelujen ja tutkimustoiminnan tilan- ja ajanvaraukset, kurssien hallinnan ja instituutin markkinointi- ja asiakasrekisterit. samalla siirryttiin myös uuteen sähköposti- ja kalenterijärjestelmään (lotus notes), joka toimii yhteen Alman varausjärjestelmän kanssa. Alman kehitystyötä on käyttöönoton jälkeen edelleen jatkettu.

Laboratorio

Vuoden 2006 aikana kaikki instituutin tutkimus- ja kehittämisyksiköt sekä palveluyk-sikkö käyttivät laboratorion palveluja. UKK-instituutin yhteistyökumppaneiden kanssa tehtiin mittauksia koko vuoden ajan. laboratorion henkilökunta teki terveyskunnon eri osa-alueita mittaavia testejä, luustomittauksia sekä ultraäänikuvauksia erilaisiin inter-ventio-, poikkileikkaus- ja pitkäaikais-seurantatutkimuksiin liittyen. liikuntasuunnittelu liittyi myös useaan tutkimukseen. Kliinisen kemian määrityksiä tehtiin UKK-instituutin omiin tutkimuksiin liittyen sekä palvelutoimintana tampereen Urheilulääkäriasemalle. laboratorio osallistui labqualityn järjestämiin kliinisen kemian ja fysiologian laaduntark-kailukierroksiin. laboratorion henkilökunta osallistui myös instituutin koulutustoimin-taan.

20

voimavarat

Hallinto

säätiön hallitukseen kuuluu kaksitoista jäsentä, joista opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, tampereen kaupunki ja tampereen yliopisto nimeävät kukin yhden. hallitus kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. UKK-instituutin johtoryhmä ko-koontui vuoden aikana 11 kertaa. henkilökunnan edustajien kanssa valmisteltiin UKK-instituutille uusi henkilöstösuun-nitelma ja tasa-arvosuunnitelma, jotka valmistuivat alkuvuonna 2006.

Henkilöstö

UKK-instituutissa oli vuoden lopussa 62 työntekijää, liite 6. työntekijöistä 33 henkilöllä (53 %) oli akateeminen loppututkinto vuoden 2006 lopussa.

2004 2005 2006

työntekijöitä keskimäärin 56 58 58

Maksetut palkat ja palkkiot 1.723.000,50 1.867.013,38 1.851.789,33

Tyky- ja virkistystoiminta

työsuojelutoimikunnan aloitteesta tehtiin sisäinen työsuojelutarkastus. tarkoituksena oli selvittää, miten vuonna 2004 tehdyssä työsuojelutarkastuksessa ilmenneet muutosehdo-tukset ovat toteutuneet ja minkälaisia uusia korjaus- tai muutostarpeita ilmenee.tarkastuksen yhteydessä todettiin, että työergonomiaan on panostettu aktiivisesti. työsuojelutoimikunta teki uuden yhteenvedon työergonomiaan liittyvistä muutosehdo-tuksista. tyky-toimintana järjestettiin henkilökunnalle taukoliikuntatuokioita. henkilökunnan virkistyskerho Urhea Kunto Kopla järjesti toimintavuonna kerran viikossa sählypelivuoron ja syyskaudella ohjattua jumppaa. talviliikuntapäivä vietet-tiin jäähallissa curlingia pelaten ja luistellen. Kesäjuhlassa tutustuttiin frisbeegolfiin. työhyvinvointipäivä, joka järjestettiin syyskuussa yhteistyössä henkilökuntakoulutus-työryhmän kanssa, pidettiin Varalan Urheiluopistolla. näiden lisäksi henkilökunnalle järjestettiin perinteiset pikkujoulujuhlat ja muita pienempiä tapahtumia, kuten liiku terveemmäksi -teemaviikko, miljoonan askeleen keikka, salibandyn ja Ultimaten tekniik-kaopetusta.

2�

Henkilöstökoulutus

henkilöstökoulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa vuosittain valittava työryh-mä. Vuoden alkupuolella teemana oli toimintaympäristöjen muutos. luentojen aiheina olivat tulevaisuuden kehitystrendien ja toimintatapojen muutoksen asettamat haasteet terveysliikunnan tutkimukselle yleensä ja toisaalta työyhteisön toiminnalle. Pitkälle erikoistuneiden työntekijöiden työyhteisön toimintaa käsiteltiin syksyn työhyvinvointi-päivässä. syksyllä perehdyttiin unitutkimukseen ja open access -julkaisemiseen. tampereen Urheilulääkäriasema järjesti liikuntalääketieteen meeting -sarjan. henkilöstökoulutuspäiviä oli kaikkiaan 450. laitoksen ulkopuolista koulutusta tästä kokonaisuudesta oli 83 %.

Henkilöstön koulutuspäivät 2003–2006

196

309

244

täydennys- ja jatkokoulutus

tieteellinen koulutus tai kongressi

11179

129

sisäinen koulutus

92 82 77111

124

250

2003 2004 2005 2006

2003 2004 2005 2006

2003 2004 2005 2006

22

Sammanfatting

öKAd hälsoFräMJAnde Motion AlltJäMt en ViKtiG UtMAninG

i januari 2007 publicerades UKK-institutets och social- och hälsovårdsministeriets gemen-samma översikt över befolkningsundersökningar gällande finländsk hälsofrämjande motion. Publikationen Motion – en möjlighet för välfärdspolitiken – är resultatet av flera månaders omsorgsfullt arbete. Under de senaste 30 åren har de vuxnas minskade arbetsresor och aktivitet när det gäller att uträtta ärenden påverkat kvantiteten på den hälsofrämjande motionen. översikten berör även de vuxnas allt större intresse för motion under fritiden, även barnen och ungdomarna deltar allt oftare i idrottsföreningsverksamheten. i dag motionerar omkring två av tre vuxna tillräckligt med tanke på deras hälsa. Bland finländarna är det välutbildade personer och personer i tjänstemannaställning som motionerar mest, sämst motionerar arbetare och företagare. Under de senaste åren har skill-naden mellan hög- och lågutbildade personers hälsa vuxit i Finland, och skillnaderna mellan aktiv motion bland de olika befolkningsgrupperna förbättrar åtminstone inte jämlikheten när det gäller hälsan. resultatet utmanar oss att rikta mera forskning och expertarbete i synner-het mot lågutbildade personer och personer i en svag samhällsställning för att de ska motio-nera mera. För att få fler personer att motionera tillräckligt med tanke på hälsan föreslår översikten bland annat att statsrådets principbeslut om att främja hälsofrämjande motion utarbetas på nytt. det första beslutet fattades år 2002, och utgående från detta beslut har delegationen för hälsofrämjande motion samordnat verksamheten. det tväradministrativa samarbetet borde stärkas så att motionen kunde beaktas bland annat i stadsplaneringen. resultatet av översikten utnyttjas av social- och hälsovårdsministeriet för att utarbeta ett fortsättningsprogram för utvecklingslinjerna för hälsofrämjande motion, vid beredningen av undervisningsministeriets nationella motionsprogram samt inom utbildningsstyrelsens dele-gation för skolgymnastiken. UKK-institutet spelar en framträdande roll i det nationella programmet för förebyggandet av idrottsskador (liVe) som startade våren 2006. liVe-programmet samordnar förebyggandet av idrottsskador med hjälp av kommunikation, utbildning och expertarbete. UKK-institutet står värd för två stora internationella konferenser under verksamhetså-ret. i den vetenskapliga konferensen för osteoporos- och benforskare, XXi Paulo symposium on Preventing Bone Fragility & Fractures, i maj deltog över 80 forskare från hela världen. Konferensen för det europeiska nätverket för hälsofrämjande motion, second annual meeting of hePA europe, samlade representanter från 16 länder i juni. nyheterna inom den yrkesinriktade fortbildningen i UKK-institutets regi bestod av två om-fattande helheter: Kursen den professionella läraren uppmuntrar till hälsofrämjande motion, Ammatillinen opettaja terveysliikuntaan innostajana, beställdes av utbildningsstyrelsen och anordnades tillsammans med Centralen för hälsofrämjande. 55+ trainer – utbildningshelhe-ten fördjupade idrottsinstruktörerna i specialbehoven hos kunder över 55 år. År 2006 producerades flera undervisningspaket och annat material kring hälsof-rämjande motion, och efterfrågan översteg förväntningarna. tillsammans med Finlands osteoporosförbund publicerades motionsrekommendationer för förebyggandet av osteopo-rosfrakturer. i rekommendationerna, som ges ut i form av tryckta kort, sammanfattas UKK-institutets tjugoåriga arbete kort och kraftigt kring sambandet mellan motion, benbyggnad, balans och fallskador. År 2007 utformas UKK-institutets strategi för 2008–2012. i övrigt förväntas inga större kvantitativa eller kvalitativa förändringar i verksamheten under det kommande året.

2�

Summary

ProMotinG heAlth-enhAnCinG PhYsiCAl ACtiVitY ContinUes to Be An iMPortAnt ChAllenGe

A review of the population-based studies on health-enhancing physical activity in Finland carried out by the UKK institute and the Ministry of social Affairs and health was completed in January 2007. the publication ”Physical activity – a possibility for welfare policy” was a result of several months’ careful work. the level of health-enhancing physical activity has been affected by a decrease in active commuting and other incidental activity among adults over the past 30 years. on the other hand, the review indicates a growing enthusiasm for recreational physical activity among adults, and shows that children and young people too are more often involved in sports club activities. Approximately two out of three adults nowadays take enough exercise to achieve a health benefit. in Finland, well-educated people and white-collar workers have the highest level of phy-sical activity, whereas blue-collar workers and self-employed people are the least physically active. during recent years, the health gap between the well-educated and the less educated has widened in Finland, and the differences in the level of physical activity between popula-tion groups will not help to promote health equality. the results call for further research and expert input especially in order to achieve a higher level of physical activity among less edu-cated people and people with a lower social status. the review suggests, among other things, that in order to increase the number of people taking enough health-enhancing physical activity, the Finnish Government should draw up a new resolution on policies to develop health-enhancing physical activity. the first resolution was made in 2002, and it has served as the basis for the work of the national Committee for health-enhancing Physical Activity (teli), which coordinates the activities. Cross-sectoral administrative cooperation should be enhanced so that physical activity would be taken into consideration in town planning, for instance. in 2007, the results of the review will be used to prepare a follow-up programme for the development of health-enhancing physical activity at the Ministry of social Affairs and health, and to prepare the Ministry of education’s Programme for sport and Physical Activity. the results will also be used in the work of the national Board of education’s Advisory Board on Physical education. the UKK institute plays a significant role in the national programme liVe, which works for the prevention of sports injuries through training courses, information campaigns, and expert involvement. the UKK institute hosted two major international meetings during 2006. the scientific meeting on bone and osteoporosis research, ”XXi Paulo symposium on Preventing Bone Fragility & Fractures”, gathered over 80 researchers from around the world. the second an-nual meeting of hePA europe, the european network for the promotion of health-enhancing physical activity, had participants from 16 countries. the continuing vocational education offered at the UKK institute was supplemented by two extensive training courses. A course on health-enhancing physical activity aimed at te-achers and administrative staff in vocational education, commissioned by the national Board of education, was carried out in cooperation with the Finnish Centre for health Promotion. A training programme for sports instructors, ”55+ trainer”, focused on addressing the special needs of clients over 55 years of age. in 2006, a variety of educational materials and other material concerning health-enhancing physical activity was developed. the demand surpassed all expectations. recommendations for physical activity to prevent osteoporotic fractures were published in cooperation with the Finnish osteoporosis society. the recommendations, which were printed on cards, sum up the UKK institute’s work over the past 20 years on the connection between physical activity, bone structure, balance, and falling-related accidents. in 2007, the UKK institute will prepare a strategy for 2008–2012. in the coming year, there are no other significant quantitative or qualitative changes to be expected in the institute’s activities.

2�

liiTTeeT

Liite 1

UKK-institUUtin YhteistYöKUMPPAnit VUonnA 2006

Ammattikorkeakoulut

helsingin amkhämeen amklahden amkPirkanmaan amk

Järjestöt

eläkkeensaajien keskusliittoFinnish Bone societyhämeen liikunta ja urheilu KKi-ohjelmaliikuntatieteellinen seura nuori suomiPirkanmaan syöpäyhdistysrehabilitation internationalsuomalainen lääkäriseura duodecimsuomen diabetesliittosuomen Fysioterapeuttiliittosuomen Golfliittosuomen Kuntoliikuntaliittosuomen latusuomen lääkäriliittosuomen olympiakomiteasuomen osteoporoosiliittosuomen reumaliittosuomen sydänliittosuomen tUleterveyden edistämisen keskustUles-liigaVanhustyön keskusliitto

Kotimaiset tutkimuslaitokset ja säätiöt

FinohtA/stakesikäinstituuttiinvalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskusKansanterveyslaitosKuntoutussäätiölappeenrannan kuntoutus- ja kylpyläsäätiörinnekotisäätiö, skogbyn uniklinikkatilastokeskustyöterveyslaitos Vtt

Kotimaiset yliopistot ja yliopistosairaalat

helsingin yliopiston biolääketieteen laitosJyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitosJyväskylän yliopiston terveystieteiden laitosoulun yliopiston lääketieteen tekniikan laitostampereen yliopiston lääketieteen laitostampereen yliopiston psykologian laitostampereen yliopiston terveystieteen laitos

••••

•••••••••••••••••••••••

••••••••••

•••••••

tampereen teknillinen yliopisto, ragnar Granit instituuttiteknillinen korkeakoulu, yhdyskuntasuunnit-telun tutkimus- ja koulutuskeskus

Kunnat ja sairaanhoitopiirit

hYKs, syöpätautien klinikkaKangasalan seudun terveyskeskusKeravan kaupunkilempäälän terveyskeskusloimaan seudun kansanterveystyön kunta-yhtymäPirkanmaan sairaanhoitopiiri, tutkimus-yksikköPäijät-hämeen sairaanhoitopiiritampereen kaupungin sosiaali- ja terveys-toimitAYs, kirurgian klinikkatAYs, kuvantamiskeskustAYs, lastentautien klinikkatAYs, sisätautien klinikkatAYs, syöpätautien klinikkatAYs, yleislääketieteen vastuualueYlöjärven terveyskeskus

Ulkomaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset

Budapestin kansallisen traumainstituutin kudosopin laboratorio, UnkariGeorgetown University, Washington dC, UsAJohns hopkins University, department of radiology, UsAManchester Metropolitan University, institute for Biophysical and Clinical research into human Movement, iso-BritanniaUniversity of British Columbia, school of human Movement, KanadaUniversity of Vermont, department of orthopaedics & rehabilitation, UsAUniversität Konstanz, saksa

Valtionhallinto, ministeriöt

oPMstMPääesikunta

Yritykset

newtest oynokia oyjPhysiotools oytammer Magneetti oy

•

•

•••••

•

••

•••••••

•

••

•

•

•

•

•••

••••

2�

Liite 2

tiedelehdetVuonna 2006 refereelausuntoja annettu seuraaviin lehtiin (yht. 43 kpl)

Acta orthopaedica scandinavicaActa PaediatricaAnnals of human BiologyArchives of osteoporosisBoneBritish Journal of sports Medicine (BJsM)european Journal of neurologyJournal of BiomechanicsJournal of Clinical densitometryJournal of GerontologyJournal of Musculoskeletal and neuronal interactions Journal of occupational and environmental MedicineJournal of orthopaedic researchliikunta & tiedeMedicina sportivaMedicine & science in sports & exerciseosteoporos internationalPlos Medicine Preventive MedicineQJM: An international Journal of MedicinesBU - statens beredning för medicinsk utvärderingscandinavian Journal of Medicine & science in sportsscandinavian Journal of Work, environment & healthscandinavian Journal of surgery

•••••••••••

•

•••••••••

•

•

•

sports Medicinethe American Journal of sports Medicinethe Journal of American Board of Family Medicinethe Journal of Bone and Mineral research (JBMr)the Journal of rheumatologythe Journal of science and Medicine in sportthe Journal of the American Medical Association (JAMA)

Tieteelliset lehdet ja julkaisut, joissa vuonna 2006 toimittu muissa tehtävissä (päätoimitta-jana, toimituskuntien tai -neuvostojen jäseninä tms.)

British Journal of sports MedicineClinical Journal of sport Medicineinternational Journal of sports nutrition and exercise Metabolismisokinetics and exercise scienceliikunta & tiedeobesity reviewsosteoporosis internationalPhysician and sports medicinescandinavian Journal of Medicine & science in sportsscandinavian Journal of Food and nutritionsosiaalilääketieteellinen Aikakauslehtisuomalainen lääkäriseura duodecim / Käypä hoito -hankesuomen lääkärilehtiterveyspsykologiauutisetUrheilulääketiede

•••

••••

•••

••••••

•••

•••

Liite 3

KoUlUtUstilAisUUdet 2006

Avoimet koulutustilaisuudet

laihdutuksen ohjaus, 2. lähijaksoterveyskunnon mittaus, 2. lähijaksoKävelyklubivetäjien koulutusKuntosaliharjoittelusta apua niska- ja selkä-vaivoihinterveyskunnon mittaus Kuntotestaus pp-ergometrillä, 2 koulutustaikääntyvien terveyskunto- ja liikkumiskyky-testitUKK-kävelytestin ohjaajakoulutusKävelyseminaari (yhteistyökoulutus)nuori jalkapalloilija -seminaari

••••

•••

•••

Kynnys matalaksi — opasta liikkumiskokei-luissaraskausajan liikunta ja ravitsemus, 2 kou-lutustaterveyskasvatuksen ajankohtaispäiväUutta potkua terveysliikuntaryhmiin -idea-päivättehokasta kuntosaliharjoittelua 55+täydennysosa: ikääntyvien terveyskunnon mittausselkä kuntoon tiedolla, taidolla ja tahdolla, 3 koulutustaValtakunnalliset terveysliikuntapäivät

•

•

••

••

•

•

26

neuvolaseminaariAmmatillinen opettaja terveysliikuntaan innos-tajana, 1. ja 2. lähijaksotanssin elementit ja niiden hyödyntäminen liikunnan edistämisessäMillaista liikuntaa ikääntyneiden kaatumisten ehkäisyyn?55+ trainer -koulutuskokonaisuus, 1. ja 2. lähijaksoterveyskuntotestauksen ajankohtaispäivätasapainon harjoittamisen perusteet ja keinot

Tilauskoulutuksena toteutettu ammatilli-nen täydennyskoulutus (vähintään kolme tuntia kestäneet koulutukset)

Johdatus pilateksen perusteisiin, PoriVenyttelyn merkitys terveysliikunnassa, tampereikääntyvien terveyskunnon mittaus, oulainenliikunta ja terveys, liikuntaneuvonta työtapa-na, Kuortaneliikkumattomuuden ja liikapainon vähentä-miseen tähtäävä neuvonta, Jämsäliikkumisresepti. liikunta lääkkeenä, suonenjoki

••

•

•

•

••

••

••

•

•

liikuntaneuvonta ja motivaatio, rovaniemiVoimaa Vanhuuteen -ohjelma: ikääntyvien liikuntaneuvonta, tampereselkä kuntoon – tiedolla, taidolla ja tahdolla, Vuokattiterve Urheilija -ohjelma, lahtiterveyskunnon mittaus, Joensuuikääntyvien ja erityisryhmien tasapainon harjoittaminen ryhmäliikunnassa, oulunaisurheilijan valmennuksen erityiskysymyk-siä, tampereselkä kuntoon – varhaiskuntoutusohjelma, savonlinnaUudista neuvontataitojasi – viritä asiakas liikkumaan, Kerava, nurmijärvi, tuusulaMatkalla kuntoon – kuntoveturista ergonomi-seen osaamiseen, helsinkiKeinoja selkäystävälliseen harjoitteluun, ouluselkä kuntoon – ergonomiaa työhön opastuk-seen, helsinkiterveyskunnon mittaaminen työterveyshuol-lossa, helsinkiAktiivisesti ammattiin, ajankohtais- ja verkot-tumispäivät, tampereKoulutuksen suunnittelu ja kehittäminen, Masku

••

•

•••

•

•

•

•

•

•

•

•

•

Liite 4

ViestintäAineistot 2006

Organisaatioviestintä

toimintakertomus 2005Palvelutoimintojen esiteUKK-terveyskuntotestien yleisesiteterveysliikuntapäivien esiteKoulutuskalenteri

Terveysviestintä

60+ aktiivinen ja liikkuva seniori, opetus-paketti (kalvosarja ja Cdr)elintavat, löydä heikoin lenkkisi, opetus-paketti (kalvosarja ja Cdr)liikuntapiirakka, kortti uudistettu painosPhysical Activity Pie, korttiMotionskakan, kortti täytettävä liikuntapiirakka, pdf kotisivuillaodottavien kotivoimisteluohjeitasynnyttäneiden kotivoimisteluohjeita

•••••

•

•

••••••

liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen, pdf kotisivuillaliikunnan vaikutukset aloittelijalla, korttiterveysliikunnan tutkimusuutiset: lasten liikunta, lehtiUKK-sähkeuutiset, kotisivuilla 11 kertaaKävelyuutiset, lehtiKävelytestaajan opas, uudistettu painostester’s Guide UKK Walk test, uudistettu painosluuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille, korttiluuliikuntasuositus aikuisille, korttiluuliikuntasuositus ikääntyville, korttiluuliikuntasuositus osteoporootikoille, korttiluuliikuntasuositukset, pdf kotisivuillaWinWalk3.0-tuloslaskentaohjelman materiaa-lit englanniksi

•

••

••••

•

•••••

2�

Liite 5

Urho KeKKosen KUntoinstitUUttisäätiön hAllitUs 1.1.–31.12.2006

Pääjohtaja Pekka Puska, Kansanterveyslaitos, puheenjohtajaPääsihteeri leena etu-seppälä, suomen diabetesliitto ry, varapuheenjohtajaKansanedustaja tuija Brax, eduskuntaProfessori Markku Järvinen, tampereen yliopistoProfessori taru lintunen, Jyväskylän yliopistoPäätoimittaja reetta Meriläinen, helsingin sanomatViestintäneuvos Jaakko Paavela, helsinkiJohtaja Pekka Palola, tampereen kaupunkidosentti timo sahi, helsinkitoimitusjohtaja Kyösti Vesterinen, suomen Meripelastusseura ryKulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala, opetusministeriöProfessori Matti Ylikoski, työterveyslaitos

säätiön tilintarkastajina toimivat (2005–2007) ttM Matti sulander, Kht (varamiehenään ole Westerback, Kht) ja KtM lotta nurminen, Kht (varamiehenään Frans Kärki, Kht).

Liite 6

UKK-institUUtin henKilöKUntA 31.12.2006

Johtaja Mikael Fogelholm

Hallintoyksikkö

Joensuu hanna-leena, vastaanottosihteerin sijainenJärvinen Pekka, hallintopäällikkö, yksikön päällikköKaplas Pirjo, taloussihteeriKuisma raija, vastaanottosihteerilammi Jori, valvojalehtonen leena, henkilöstösihteeriMieskolainen Mitja, valvojasalminen Mika, talonmiessuontausta Valtteri, valvojatulimäki raija, johdon sihteeri

Tutkimus- ja kehittämisyksiköt

terVeYsliiKUntAYKsiKKö Borg Patrik, tutkijahiilloskorpi hannele, tutkijahusu Pauliina, tutkijainkovaara tiina, projektisihteeriKukkonen-harjula Katriina, vanhempi tutkijarinne Marjo, tutkijaroine sanna, tutkijastigman sari, tutkijasuni Jaana, erikoistutkija, yksikön päällikkö

terVeYden edistäMisen YKsiKKöAittasalo Minna, tutkijaKinnunen tarja, tutkijalamberg satu, tutkijalehtomäki leila, tutkijaluoto riitta, vanhempi tutkija, yksikön päällikkönupponen ritva, vanhempi tutkijaParonen olavi, erikoistutkijatoropainen erja, tutkijaViitanen Päivi, projektisihteeri

tAPAtUrMA-JA osteoPoroosiYKsiKKö Kannus Pekka, ylilääkäriKarinkanta saija, tutkijaniemi seppo, tutkimussihteerinikander riku, tutkijaPalvanen Mika, erikoistutkijasievänen harri, vanhempi tutkija, yksikön päällikkö Uusi-rasi Kirsti, erikoistutkija

Sisäiset palvelut

lABorAtoriohakala Ulla-Maija, laboratoriohoitajahelenius taru, projektisihteerihonkanen Ulla, laboratoriohoitajaMansikkamäki Kirsi, osastonhoitaja, yksikön päällikköojala Katriina, liikuntasuunnittelija

2�

tietoteKniiKKAhakala lassi, mikrotukihenkilölapinleimu ismo, atk-suunnittelijaPasanen Matti, pääsuunnittelija, yksikön päällikköPasanen riitta, tutkimussihteeriraevuori Antti, mikrotukihenkilö

Palveluyksikkö

Pokki tuija, liikuntasihteeritaulaniemi eira, liikuntasihteeri

Koulutus- ja viestintäyksikkö

Ansamaa outi, kirjastosihteeri Järvinen Birgitta, informaatikko

Moisio Päivi, koulutuspäällikkö, yksikön päällikkörepo Kirsi, koulutussihteerisavolainen eija, tiedottajasuhonen tuire, koulutussihteerin sijainentaulaniemi Annika, koulutussuunnittelijaäyräväinen tuula, julkaisusihteeri

Tampereen Urheilulääkäriasema

heino Jukka, projektisihteeriKoivula riitta, sairaanhoitajaMylläri Anu, tutkimuskoordinaattoriMänttäri Ari, testauspäällikköParkkari Jari, ylilääkäri, yksikön päällikköPasanen Kati, tutkija

Liite 7

UKK-institUUtin tUtKiMUKset VUonnA 2006

U = toimintavuonna käynnistynyt tutkimus/hankeP = toimintavuonna päättynyt tutkimus/hanke* = yhteistyötutkimus, jossa vastuu instituutin ulkopuolella

1. TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN TOIMINTA-KYVYN EDISTÄMINEN JA SÄILYTTÄMINEN

Työikäisen väestön toimintakyvyn ja selän terveyden edistäminen

Aikuisten liikuntataitojen mittaus ja harjoitta-minen terveysliikunnan ja liikuntaneuvonnan lähtökohdista

traumaattisen aivovaurion saaneiden henkilöi-den tutkimus*

Kainuun elintavat ja terveys tutkimus: Fyysisen aktiivisuuden ja terveyskunnon yhteydet liikku-miskyvyn kehittymiseen ikääntyvillä

ikääntyvien kuntoutuksen arviointi -projekti*

Kuntoveturi – liikuntapainotteinen toimintamal-li Vr-yhtymän ikääntyvien työntekijöiden selkä-vaivojen varhaiskuntoutukseen, satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus P

naisten kuntokävelyharjoittelututkimus P

tamperelaisten liikunta, kunto ja terveys – 11-vuotisseurantatutkimus, osa kansainvälis-tä tutkimusta international study on physical activity, fitness and health – a Finnish-German Comparative study

Väestön fyysinen aktiivisuus, kunto ja terveys, UKK-jatkotutkimus osana terveys 2000 -han-ketta

ikihyvä Päijät-häme. terveys- ja hyvinvointitut-kimus*

Kaatumisiin ja osteoporoosiin liittyvien luun-murtumien ehkäisy

Kaatumistapaturmat, vammat ja kuolemat suomessa. epidemiologinen seuranta.

ikäihmisten kaatumisten ja niihin liittyvien mur-tumien ehkäisy kaatumis- ja osteoporoosiklini-kan avulla (KAAos-klinikka)

nuorten aikuisten lonkkamurtumien syntyme-kanismitutkimus * P

ikäihmisten liikuntatutkimus. Fyysisen aktiivi-suuden vaikutus tasapainoon, lihasvoimaan, kävelyyn ja luustoon iäkkäillä naisilla

liikunnan, kalsiumin ja hormonikorvaushoi-don vaikutukset luun tiheyteen, rakenteeseen ja lujuuteen sekä tasapainoon ja liikkumis-varmuuteen eri-ikäisillä aikuisilla naisilla. Monivuotinen seurantatutkimus.

reisiluun kaulan vahvistaminen täsmäkuormi-tuksen avulla. Vertailututkimus eri urheilulajien harrastajilla. U

ohjatun liikuntaharjoittelun soveltuvuus rintasyöpäpotilaiden luukadon ehkäisyssä. rintasyöpä, elintavat ja liikunta -pilottitutkimus P

2�

liikunta ja rintasyöpä. Kansainvälisen monikes-kustutkimuksen tampereen osatutkimus

luu ja painonpudotus: laihdutuksen vaikutuk-set luun massaan ja rakenteeseen sekä lihas-voimaan

terapeuttiseksi tarkoitetun mekaanisen väräh-telyn (vibraation) vaikutukset luustoon, tasa-painoon ja suorituskyyn: Kuormituksen karakte-risointi

luustomittausten luotettavuus ja niiden sovel-tuminen liikuntatutkimuksiin: Magneettikuvaus luuston rakenteen tutkimusmenetelmänä *

eri sairauksien ja niiden hoidon vaikutukset luustoon *

Liikuntavammojen ehkäisy

Vapaa-ajan liikuntatapaturmat

Varusmiesten selkävaivojen ja tapaturmien ehkäisytutkimus. (VAste). 1. osatutkimus: tut-kimus selkävaivojen ja tapaturmien määrästä ja vaikeusasteesta varusmiespalveluksen aikana U

nuorten tapaturmat

Kilpahiihtäjien astmatutkimus P

doping-aineiden käyttö yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa* P

salibandyvammojen ehkäisy

häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen liitty-vien ravitsemuksellisten ja valmennuksellisten tekijöiden tunnistaminen

2. LIHAVUUDEN JA SIIHEN LIITTYVIEN SAIRAUKSIEN EHKÄISY

Yhdeksäsluokkalaisten liikapainoisuuden yhtey-det kuntoon, liikunta-aktiivisuuteen ja ajatuk-siin koululiikunnasta*

lasten liikunta ja terveys -pilotti P

lasten liikunta ja terveys. Motoristen perustai-tojen, fyysisen kunnon, fyysisen aktiivisuuden ja painon yhteydet tamperelaisilla kahdeksan vuotiailla lapsilla

Fyysinen aktiivisuus, uni ja lihavuus

Muut lihavuustutkimukset

liikunnan merkitys laihdutustuloksen pysyvyy-dessä lihavilla miehillä

Policy options for responding to the growing challenge from obesity* P

Valtimosairauksien esiintyvyys, vaaratekijät ja perintötekijät suomalaisessa väestössä*

3. TERVEYDEN EDISTÄMISEN KÄYTÄNNÖT JA KEINOT PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa

liikuntaneuvonnan kehittäminen terveyskes-kuksissa

terveysneuvonnan käynnit perusterveydenhuol-lossa U

liikuntaan virittävän neuvonnan kehittäminen

terveyttä edistävän liikunnan toteuttamisen hy-vät käytännöt työterveyshuollossa P

tampereen terveys- ja sosiaalikysely 2005 P

ikääntyneiden liikunta ja asuinympäristön liik-kumismahdollisuudet tampereella P

hoitosuositusten aiheiden valintamenettely

hoito- ja toimintasuositukset terveyskeskustoi-minnan kehittämisessä

Ohjelmiin kuulumattomat hankkeet

Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset ja ulkoi-lua rajoittavat tekijät*

liikunta koetun hyvinvoinnin ja psyykkisen kuormittuneisuuden säätelyssä

Pystyvyyskäsitykset terveysliikunnan omaksu-misessa ja jatkamisessa

Keravan lähiliikuntaprojektin evaluaatio

Aikuisten liikuntakäyttäytymistä ohjaavat tekijät

UKK 2km:n omatestin validointitutkimus P

sauvakävelyn lajianalyysi P

lasten vakavat tapaturmat suomessa P

Kannettavan kevyen hengityskaasuanalysaatto-rin validointitutkimus P

Palvelututkimus: sense/WellMo Field study* U

�0

Tutkimusraportit

Aittasalo M, Miilunpalo s, Kukkonen-harjula K, Pasanen M. A randomized intervention of physical activity promotion and patient self-monitoring in primary health care. Prev Med 2006;42:40-46

Aittasalo M, Miilunpalo s. offering physical activity counselling in occupational health care – does it reach the target group? occup Med 2006;56:55-58

Asikainen t-M, suni Jh, Pasanen Me, oja P, rinne MB, Miilunpalo si, nygård Ch, Vuori iM. effect of brisk walking in 1 or 2 daily bouts and moderate resistance training on lower-extremity muscle strength, balance, and walking performance in women who recently went through menopause: a randomized, controlled trial. Phys ther 2006;86:912-923

Byrne nM, Meerkin Jd, laukkanen r, ross r, Fogelholm M, hills AP. Weight loss strategies for obese adults: personalized weight management program vs. standard care. obesity 2006;14:1777-1788

Bäckmand h, Kaprio J, Kujala UM, sarna s, Fogelholm M. Physical and psychological functioning of daily living in relation to physical activity. A longitudinal study among former elite male athletes and controls. Aging Clin exp res 2006;18:40-49

eklund C, nenonen A, Kukkonen-harjula K, Borg P, Fogelholm M, laine s, huhtala h, lehtimäki t, hurme M. Association of the il6-174(G/C) polymorphism with C-reactive protein concentration after weight loss in obese men. eur Cytokine netw 2006;17(2):131-135

Fogelholm M, Malmberg J, suni J, santtila M, Kyröläinen h, Mäntysaari M, oja P. international Physical Activity Questionnaire: validity against fitness. Med sci sports exerc 2006;38(4):753-760

Fogelholm M, Malmberg J, suni J, santtila M, Kyröläinen h, Mäntysaari M. Waist circumference and BMi are independently associated with the variation of cardio-respiratory and neuromuscular fitness in young adult men. int J obes 2006;30:962-969

Fogelholm M, Valve r, Absetz P, heinonen h, Uutela A, Patja K, Karisto A, Konttinen r, Mäkelä t, nissinen A, Jallinoja P, nummela o, talja M. rural-urban differences in health and health behaviour: a baseline description of a community health-promotion programme for the elderly. scand J Public health 2006;34:632-640

Liite 8

UKK-institUUtin JUlKAisUt VUodeltA 2006

hämäläinen hP, suni Jh, Pasanen Me, Malmberg JJ, Miilunpalo si. Predictive value of health-related fitness tests for self-reported mobility difficulties among high-functioning elderly men and women. Aging Clin exp res 2006;18(3):218-226

hämäläinen P, suni J, Pasanen M, Malmberg J, Miilunpalo s. Changes in physical performance among high-functioning older adults: a 6-year follow-up study. eur J Ageing 2006;3(1):3-14

Jokihaara J, Järvinen tln, Jolma P, Kööbi P, Kalliovalkama J, tuukkanen J, saha h, sievänen h, Kannus P, Pörsti i. renal insufficiency-induced bone loss is associated with an icrease in bone size and preservation of strength in rat proximal femur. Bone 2006;39:353-360

Jokihaara J, Pörsti i, Pajamäki i, Vuohelainen t, Jolma P, Kööbi P, Kalliovalkama J, niemelä o, Kannus P, sievänen h, Järvinen tln. Paricalcitol [19-nor-1,25-(oh)2d2] in the treatment of experimental renal bone disease. J Bone Miner res 2006;21:745-751

Järvinen tln, Kannus P. letter to the editor [sanders et al. half the burden of fragility fractures in the community occur in women without osteoporosis. When is fracture prevention cost effective?]. Bone 2006;39:1390-1392

Kannus P, Khan KM, lord sr. Preventing falls among elderly people in the hospital environment. MJA 2006;184(8):372-373

Kannus P, leiponen P, Parkkari J, Palvanen M, Järvinen M. A sideways fall and hip fracture. Bone 2006;39:383-384

Kannus P, niemi s, Parkkari J, Palvanen M, Vuori i, Järvinen M. nationwide decline in incidence of hip fracture. J Bone Miner res 2006;21:1836-1838

Kukkonen-harjula K, Kauppinen K. health effects and risks of sauna bathing. int J Circumpolar health 2006;65(3):195-205

leppänen o, Jokihaara J, Pajamäki i, sievänen h, Kannus P, Järvinen tln. estrogeeni ei säätele luukalvon ulkomitan kasvua, vaan ilmiö on täysin kuormitusriippuvainen. liikunta & tiede 2006;43(3):40-41

leppänen o, sievänen h, Jokihaara J, Pajamäki i, Järvinen tln. three-point bending of rat femur in the mediolateral direction: introduction and validation of a novel biomechanical testing protocol. J Bone Miner res 2006;21(8):1231-1237

��

lindström J, Peltonen M, eriksson JG, louheranta A, Fogelholm M, Uusitupa M, tuomilehto J. high-fibre, low-fat diet predicts long-term weight loss and decreased type 2 diabetes risk: the Finnish diabetes Prevention study. diabetologia 2006;49:912-920

luoto r. Menopausal transition and chronic diseases. Current Women’s health reviews 2006;2:125-132

Malmberg J, Miilunpalo s, Pasanen M, Vuori i, oja P. Associations of leisure time physical activity with mobility among middle-aged and older adults. J Aging Phys Act 2006;14:133-153

Marttila J, nupponen r. Assessing attitude: the case of health-enhancing physical activity. scand J Public health 2006;34:168-174

Mattila V, Parkkari J, rimpelä A. risk factors for violence and violence-related injuries among 14- to 18 year-old Finns. J Adolesc health 2006;38:617-620

Mattila VM, Parkkari J, Korpela h, Pihlajamäki h. hospitalisation for injuries among Finnish conscripts in 1990-1999. Accid Anal Prev 2006;38:99-104

Moisala A-s, Järvelä t, harilainen A, sandelin J, Kannus P, Järvinen M. ACl siirteen asemoinnin merkitys lopputulokseen: prospektiivisen tutkimuksen 2 vuoden seuranta. suomen ortopedia ja traumatologia sot 2006;29(3):214-220

nikander r, Mälkiä e, Parkkari J, heinonen A, starck h, Ylinen J. dose-response relationship of specific training to reduce chronic neck pain and disability. Med sci sports exerc 2006;38(12):2068-2074

nikander r, sievänen h, Uusi-rasi K, heinonen A, Kannus P. loading modalities and bone structures at nonweight-bearing upper extremity and weight-bearing lower extremity: a pQCt study of adult female athletes. Bone 2006;39(4):886-894

Pajamäki i, leppänen o, Jokihaara J, sievänen h, Kannus P, Järvinen tln. estrogeeni-erityksen loppuminen menopaussissa lisää luun vastetta mekaaniselle kuormitukselle. ikääntyminen ei heikennä luuston kykyä mukautua lisääntyneeseen kuormitukseen. liikunta & tiede 2006;43(3):40

Palvanen M, Kannus P, niemi s, Parkkari J. Update in the epidemiology of proximal humeral fractures. Clin orthop relat res 2006;442:87-92

Papadopoulos FC, skalkidis i, Parkkari J, Petridou e, ”sports injuries” european Union Group. doping use among tertiary education students in six developed countries. eur J epidemiol 2006;21:307-313

Pietilä s, sievänen h, Ala-houhala M, Koivisto A-M, lenko hl, Mäkipernaa A. Bone mineral density

is reduced in brain tumour patients treated in childhood. Acta Paediatrica 2006;95:1291-1297

rinne MB, Pasanen Me, Vartiainen MV, lehto tM, sarajuuri JM, Alaranta ht. Motor performance in physically well-recovered men with traumatic brain injury. J rehabil Med 2006;38:224-229

sallinen J, Pakarinen A, Fogelholm M, sillanpää e, Alen M, Volek Js, Kraemer WJ, häkkinen K. serum basal hormone concentrations and muscle mass in aging women: effects of strength training and diet. int J sport nutr exerc Metabol 2006;16:316-331

suni J, rinne M, natri A, Pasanen M, Parkkari J. Control of the lumbar neutral zone decreases low back pain and improves self-evaluated work ability. spine 2006;31:e611-e620

toropainen e, Kaila M, Ketola e, luoto r, rissanen P, Mäkelä M. Käypä hoito -suositusten aiheiden valinta. Yleislääkäri 2006;21(3):13-19

Uusi-rasi K, Beck tJ, semancik lM, daphtary MM, Crans GG, desaiah d, harper Kd. structural effects of raloxifene on the proximal femur: results from the multiple outcomes of raloxifene evaluation trial. osteoporos int 2006;17:575-586

Uusi-rasi K, sievänen h, heinonen A, Vuori i, Beck tJ, Kannus P. long-term recreational gymnastics provides a clear benefit in age-related functional decline and bone loss. A prospective 6-year study. osteoporos int 2006;17:1154-1164

Vartiainen MV, rinne MB, lehto tM, Pasanen Me, sarajuuri JM, Alaranta ht. the test-retest reliability of motor performance measures after traumatic brain injury. Adv Physiother 2006;8:50-59

Asiantuntijajulkaisut

Asikainen t-M. nainen ja vaihdevuodet: liikunnan avulla hyvinvoivaan vanhuuteen. liikunta & tiede 2006;43(2):19-21

Becker W, Alexander J, Andersen s, Aro A, Fogelholm M, lyhne n, Meltzer hM, Pedersen An (Projektgruppen bag nnr). nordic nutrition recommendations. debat. Ugeskr læger 2006;168(1):76-77 (verkkoversio)

Fogelholm M, stallknecht B, van Baak M. eCss position statement: exercise and obesity. eur J sport sci 2006;6(1):15-24

Fogelholm M. exercise, substrate oxidaton and energy balance. letter to the editor. int J obes 2006;30:1022

Fogelholm M. nuoret lihovat – muuttuuko koululiikunta. liikunta & tiede 2006;(3):43-44

�2

Fogelholm M. onko yli 70-vuotiaan tarpeen laihduttaa? suom lääkäril 2006;61(32):3109-3111

hakala P, Fogelholm M. Mitä lääkärin tulee tietää lihavuuden perushoidosta. duodecim 2006;122:1239-1245

hiilloskorpi h, Borg P, siltaloppi M. suomalaisten huippu-urheilijoiden laihduttaminen on yleistä: seuraukset huolestuttavat. liikunta & tiede 2006;43(5):27-28

Joutsenniemi K, Martelin t, Koskinen s, Martikainen P, härkänen t, luoto r, Aromaa A. official marital status, cohabiting and self-rated health – time trends in Finland 1978-2001. eur J Publ health 2006;16:476-83

Kannus P, niemi s, Parkkari J, Palvanen M, Vuori i, Järvinen M. lonkkamurtumien ilmaantuvuus on alkanut pienentyä suomessa [nationwide decline in incidence of hip Fracture. in press: J Bone Miner res]. duodecim 2006;122:2193-2194

Kannus P, Parkkari J. Prevention of hip fracture with hip protectors. Age and Ageing 2006;35-s2:ii51-ii54

Kannus P. ikääntyneiden kaatumisten ja niistä aiheutuvien vammojen ehkäisy. Pääkirjoitus. duodecim 2006;122:135-137

Kukkonen-harjula K. liikunta laihdutuksen ja painonhallinnan apuna aikuisilla. terveydenhoitaja 2006;39(7):10-12

luoto r. diabetes, raskaus ja epämuodostumat. Mitä nyt. duodecim 2006:122:2315

luoto r. sydäntautien riskitekijät ja vaihdevuodet: muna vai kana -ongelma. Mitä nyt. duodecim 2006:122:1861

luoto r. teenjuojilla vähemmän munasarjasyöpää. Mitä nyt. duodecim 2006:122:275

luoto r. Voimaharjoittelulla laatua rintasyöpäpotilaiden elämään. Mitä nyt. duodecim 2006:122:1147

Mäkelä t, Karisto A, Valve r, Fogelholm M. Väsymys on yhteydessä huonoon arjessa suoriutumiseen ikääntyneillä. Gerontologia 2006;(4):182-192

Mänttäri A. Kunto testissä – Metit kertovat. liikunta & tiede 2006;43(2):29-30

nikander r. liikunta huoltaa nuoren aikuisen luustoa. liikunta & tiede 2006;43(5):57-58

Parkkari J, hiilloskorpi h, Pasanen K, Kujala U, Kannus P. Vammojen ehkäisy alkaa riskitekijöiden

tunnistamisesta ja tunnustamisesta. liikunta & tiede 2006;43(5):9-13

Parkkari J, Pasanen K, Kannus P. salibandyn kasvukipuna yleistyvät vammat. liikunta & tiede 2006;43(2):22-25

Parkkari J. onko maratonin juokseminen turvallista? suom lääkäril 2006;61(40):4100-4102

Pasanen K. salibandyn pelaajan polvet joutuvat koville. liikunta & tiede 2006;43(5):19-22

rinne M. Motorinen taito ja sen arviointi työterveyshuollossa. työfysioterapeutti 2006;(4):5-7

suni J. Alaselän neutraaliasennon hallinta vähensi selkäkipua ja paransi itsearvioitua työkykyä. tutkimusuutisia. liikunta & tiede 2006;43(5):62

suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä (Jula A, Fyhrqvist F, Kantola i, Keinänen-Kiukaanniemi s, Koivisto P, Kukkonen-harjula K ym.). Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suosituksen tiivistelmä. duodecim 2006:122(3):339-340

Kirjat ja kirja-artikkelit

Alapappila A, hiilloskorpi h (toim.). Kävelyklubivetäjän opas. tampere: suomen latu, UKK-instituutti ja suomen sydänliitto, 2006

Booth n, rissanen P, sintonen h, Aronen P, Mäkelä M, Jula A, Klaukka t, reunanen A, Kaila M, Kukkonen-harjula K. Kohonneen verenpaineen hoitosuosituksen kustannus-vaikuttavuusanalyysi - tulokset? Julkaisussa: Klavus, J (toim.). terveystaloustiede 2006. hki: stakes. työpapereita 2, 2006:45-49

Fogelholm M, Mustajoki P, rissanen A, Uusitupa M, toim. lihavuus – ongelma ja hoito. 3. uudistettu p. hki: duodecim, 2006

Fogelholm M. laihdutustuloksen säilyttäminen ja painonhallinta. Kirjassa: Mustajoki P, Fogelholm M, rissanen A, Uusitupa M, toim. lihavuus – ongelma ja hoito. 3. uudistettu p. hki: duodecim, 2006:261-271

Fogelholm M. lihavuuden arviointi. Kirjassa: Mustajoki P, Fogelholm M, rissanen A, Uusitupa M, toim. lihavuus – ongelma ja hoito. 3. uudistettu p. hki: duodecim, 2006:49-61

Fogelholm M. Vitamin, mineral and anti-oxidant needs of athletes. in: Burke l, deakin V (eds.). Clinical sports nutrition. sydney: McGraw-hill Australia, 2006:313-342

hemminki e, luoto r, Gissler M. sukupuolierot terveyspalvelujen kohdentumisessa. Kirjassa: teperi

��

J, Vuorenkoski l, Manderbacka K, ollila e, Keskimäki i, toim. riittävät palvelut jokaiselle – näkökulmia yhdenvertaisuuteen sosiaali- ja terveydenhuollossa. hki: stakes, 2006:56-63

Kalska h, nupponen r. tarvitaanko tieteenala-kohtaisia tutkimuseettisiä periaatteita? esimerkkinä psykologia. Kirjassa: hallamaa J, launis V, lötjönen s, sorvali i, toim. etiikkaa ihmistieteille. hki: suomen Kirjallisuuden seura. tietolipas 211, 2006:379-393

Kannus P, impinen A. injuries in home, sports and other leisure activities. in: Koskinen s, Aromaa A, huttunen J, teperi J, (eds.). health in Finland. hki: Kansanterveyslaitos, 2006:92-93

Kannus P, liu-Ambrose t. exercise prescription for health. in: Brukner P, Khan K. Clinical sports medicine. 3. ed. sydney: McGraw-hill, 2006:912-934

Koskinen M, lounamaa A, tiirikainen K, laitakari J, Parkkari J. Kotitapaturmat suomessa 2003. ei-kuolemaan johtaneet kotitapaturmat 15-64-vuotiailla. suomalaisten turvallisuus 2003 -haastattelututkimuksen tuloksia. hki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7, 2006

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoite-ohjelma vuosille 2007-2012. hki: sosiaali- ja terveys-ministeriö. Julkaisuja 4, 2006 [työryhmässä mukana UKK-instituutista Mika Palvanen]

Kukkonen-harjula K, Vuori i. Fyysinen aktiivi-suus sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Kirjassa: Kunnamo i, Alenius h, hermanson e ym. (toim.). lääkärin käsikirja. 8. uudistettu painos. Jyväskylä: Kustannus oy duodecim, 2006:672-678

luoto r, laine M, Martelin t, roine r, Koskinen s, Aromaa A. health and need for care: future outlook. in: Koskinen s, Aromaa A, huttunen J, teperi J, eds. health in Finland. hki: Kansanterveyslaitos, 2006:165-166

oja P, Mänttäri A, Pokki t, Kukkonen-harjula K, laukkanen r, Malmberg J, Miilunpalo s, suni J. UKK-kävelytesti : testaajan opas. tampere: UKK-instituutti, 2006

oja P, Mänttäri A, Pokki t, Kukkonen-harjula K, laukkanen r, Malmberg J, Miilunpalo s, suni J. UKK walk test: tester´s guide. 3rd ed. tampere: UKK institute, 2006

Parkkari J. liikuntavammat. Kirjassa: simonen o, toim. Kodin uusi lääkärikirja, hki: Valitut Palat, 2006:553-557

Parkkari J, rauramo P. liikutaan turvallisesti. työkykyä liikunnasta – liikkumis- ja liikunta-

tapaturmien ehkäisy työpaikoilla. hki: työturval-lisuuskeskus, 2006

Paronen o, Fogelholm M, luoto r. tamperelaisen aikuisväestön terveys ja hyvinvointi 2005. tampereen terveys- ja sosiaalikyselyn päätulokset. tampere: sosiaali- ja terveystoimi, UKK-instituutti, 2006. tampereen kaupungin sosiaali- ja terveys-toimen julkaisuja 1, 2006

rissanen A, Fogelholm M. Aikuisten lihavuus suomessa ja muualla. Kirjassa: Mustajoki P, Fogelholm M, rissanen A, Uusitupa M, toim. lihavuus – ongelma ja hoito. 3. uudistettu p. hki: duodecim, 2006:14-23

strategisen tiedolla johtamisen kehittäminen liikunnan valtionhallinnossa. hki: opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 20, 2006 [työryhmässä mukana UKK-instituutista Birgitta Järvinen]

World health organization. 2nd annual meeting of hePA europe. european network for the promotion of health-enhancing physical activity. report of a Who metting 14-16 June 2006, tampere, Finland. World health organization, Ministry of social Affairs and health, UKK institute, 2006

Väitöskirjat

Asikainen t-M. exercise for health for early postmenpausal women. tampere: University of tampere, 2006. Acta Universitatis tamperensis 1140. Academic dissertation

Muut opinnäytteet

Ala-Peijari s. liikuntaan liittyvien keskuste-lujen kohdentuminen lääkäri- ja terveyden-hoitajakontakteissa. terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. terveystieteiden laitos, 2006

Alatalo M. raskaana olevien naisten ruoankäyttö ja ravintoaineiden saanti nelli -tutkimuksessa. ravitsemustieteen pro gradu -tutkielma. Kuopio: Kuopion yliopisto. Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos, marraskuu 2006

hanhilahti V. liikakilot liikuntalajien puristuksessa – tutkimus 20 suosituimman liikuntalajin soveltu-vuudesta merkittävästi ylipainoiselle. opinnäytetyö. Vierumäki: haaga instituutin ammattikorkeakoulu, Vierumäen liikuntainstituutti, liikunnan ammatti-korkeakoulututkinto, syksy 2006

Keränen K. raskaana olevien naisten liikunnan kuormittavuuden arviointi koetun kuormittavuuden ja sydämen sykearvojen avulla. opinnäytetyö. tampere: Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, fysioterapian koulutusohjelma, elokuu 2006

��

Klemelä reetta. Association between nutritional factors, bone mass and architecture in elderly women. Written work of preoccupative studies. tampere: tampere University Medical school, UKK-instituutti, november 2006

Mäkinen M. lenkkeillen kesät talvet, 44–46-vuotiaiden lenkkeilyaktiivisuus ja sitä selittävät tekijät eri vuodenaikoina. terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. terveystieteiden laitos, kevät 2006

nyyssönen s, Pekuri K. Koherenssin tunne keski-iässä. Pro gradu -työ. Kuopio: Kuopion yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, hoitotieteen laitos, toukokuu 2006

rossi l. salibandyvammat naispelaajilla kauden 2004–2005 aikana. lääketieteen syventävät opinnot. tampere: tampereen yliopisto, lääke-tieteen laitos, UKK-instituutti, tammikuu 2006

siltaloppi M. Paineita painoon ja kehoon? huippu-urheilijoiden näkemys kehostaan ja painonhallinnan tärkeydestä. Pro gradu -tutkielma. tampere: tampereen yliopisto. Psykologian laitos, toukokuu 2006

Vallittu e. Valmentajan käsitys huippu-urheilijan syömiskäyttäytymisestä, painonhallinnasta ja terveyden seurannasta. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. liikuntabiologian laitos, kesäkuu 2006

Yleistajuiset julkaisut

Fogelholm M. Monipuolista terveysliikuntaa. tampereen liikuntasanomat 2006;(1):2

Fogelholm M. ikihyvää terveyden edistämistä päijäthämäläisittäin. Kansanterveys 2006;(2):3

Fogelholm M. Kävely auttaa painonhallinnassa. Kävelyuutiset 2006:4 (myös englanniksi, Walking news 2006)

Fogelholm M. Kävelyn portaat. Montako askelta päivässä edistää terveyttä? Kävelyuutiset 2006:3 (myös englanniksi, Walking news 2006)

hietaniemi h. niska kuntoon. [Asiantuntijoina Parkkari J ja rinne M]. hyvä terveys -lehti. hki, 2006

hiilloskorpi h. tytöstä nuoreksi naiseksi. Juoksija 2006;(8):28-31

hiilloskorpi h. luota tunteeseen – löydä sopiva harjoittelun tehoalue. Juoksu & hiihto -lehti 2006;(5):12-13

hiilloskorpi h, Pasanen K. eri sukupuoli – sama harjoitusohjelma? Juoksija 2006;(10):32-35

hiilloskorpi h. Kuntoon kotona, arvio kirjasta: Aalto r. Kuntoon kotona – opas monipuoliseen harjoitteluun välineillä. liikunta & tiede 2006;43(2):47-48

hiilloskorpi h, suni J. 55+ Kuntosaliharjoittelu. lisää voimaa, liikettä ja kehon hallintaa. liikkumiskykyä edistävä harjoitusohjelma kuntosalilaitteilla. tampere: Physiotools ja UKK-instituutti, 2006

hiilloskorpi h. tervetuloa Kävelyklubiin – 10 000 askelta mukavassa seurassa. Kävelyuutiset 2005:1-2 (myös englanniksi, Walking news 2006)

hämäläinen P, taulaniemi A. 60+ Aktiivinen ja liikkuva seniori, kalvo- ja diasarja. tampere: UKK-instituutti, 2006

Kannus P. lonkkamurtumien ilmaantuvuus on kääntynyt laskuun suomessa. osteo-lehti 2006;(4):12-13

Kannus P. luu- ja murtumatutkimuksen huippu-kokous UKK-instituutissa: liikunta turvaa luun terveyttä. liikunta & tiede 2006;(3):50-51

Kukkonen-harjula K. liikuntatieteellisestä arvioinnista työpaikan toimintakäytäntöihin. Pääkirjoitus. liikunta & tiede 2006;(1):2

Kukkonen-harjula K. Monipuolista liikuntatieteellistä tiedonvälitystä. Pääkirjoitus. liikunta & tiede 2006;(2):2

Kukkonen-harjula K. open access – tutkittua tietoa kaikkien saataville. Pääkirjoitus. liikunta & tiede 2006;(6):2

Kukkonen-harjula K. terveys kaikkeen politiikkaan. Pääkirjoitus. liikunta & tiede 2006;(5):2

Kukkonen-harjula K. terveysliikunnan ensimmäinen vuosikymmen. Pääkirjoitus. liikunta & tiede 2006;(3):2

luoto r, Aittasalo M. elintavat, löydä heikoin lenkkisi, kalvo- ja diasarja. tampere: UKK-instituutti, 2006

Mänttäri A. Uusi kestävyysliikunnan annoslaskuri. Kävelyuutiset 2006:7

nikander r, sievänen h. luuliikunta lapsuudesta vanhuuteen – osteoporoottikkoja unohtamatta. osteo-lehti 2006;(4):7-9

nikander r. luuliikunta lapsuudessa. terveysliikunnan tutkimusuutiset. lasten liikunta 2006:9

��

nupponen r. Mitä hyötyä liikunnasta mielelle? [Arvostelu kirjasta: Faulkner GeJ, taylor Ah (toim.) exercise, health and mental health. emerging relationships]. liikunta & tiede 2006;43(5):65-66

nupponen r. reittikartta terveyden edistämisen käsiteviidakkoon. [Arvostelu kirjasta: savola e, Koskinen-ollonqvist P. terveyden edistäminen esimerkein. Käsitteitä ja selityksiä]. liikunta & tiede 2006;43(5):64-65

nupponen r. lasten liikkumisen edistäminen oppituntien ulkopuolella. terveysliikunnan tutkimusuutiset. lasten liikunta 2006:10-11

nupponen r. terveellinen syöminen, liikkuminen ja lihavuuden ehkäiseminen vanhempien ja lasten silmin. terveysliikunnan tutkimusuutiset. lasten liikunta 2006:7-8

ojala K. Askelmittareiden luotettavuus tutkittu. Kävelyuutiset 2006:5 (myös englanniksi, Walking news 2006)

Parkkari J. Golfarin alaselkävaivat ja niiden ehkäisy. suomen Golflehti 2006;(1):62-63

Parkkari J. Golfarin kyynärpäävaivojen ehkäisy ja hoito. suomen Golflehti 2006;(6):102

Parkkari J. Golfarin olkapäävaivat ja niiden ehkäisy. suomen Golflehti 2006;(2):112

Parkkari J. Golfarin siitepölyallergiat ja astma. suomen Golflehti 2006;(4):128

Parkkari J. huolehdi neste- ja energiatasapainostasi. suomen Golflehti 2006;(5):96-97

Parkkari J. huolla ja suojaa aivojasi. suomen Golflehti 2006;(2):112

Parkkari J. Kuntotestin kautta talviharjoittelukauteen. suomen Golflehti 2006;(8):106

Parkkari J. Kävele turvallisesti. Kävelyuutiset 2006:6-7 (myös englanniksi, Walking news 2006)

Parkkari J. terveenä tulevaan golfkauteen. suomen Golflehti 2006;(3):96

Paronen o. ikääntyneet aktiivisia liikkujia. tampereen liikuntasanomat 2006;(3):2

Paronen o. Koulumatkat autolla saattaen vai omin jaloin? terveysliikunnan tutkimusuutiset. lasten liikunta 2006:16-17

rinne M. 55+ liikehallinta ja tasapaino. taitoa, tasapainoa ja ketteryyttä. liikkumiskykyä edistävä harjoitusohjelma monipuolisilla harjoitusvälineillä.

tampere: Physiotools ja UKK-instituutti, 2006

rinne M. terveyttä voi edistää myös Ms-liikunnassa. neurosport 2006;(2):4-5

stigman s. lasten ja nuorten kasvava vyötärön ympärys – tiesitkö sen olevan terveysriski? terveysliikunnan tutkimusuutiset. lasten liikunta 2006:5-6

stigman s. lasten liikunta ja paino. terveysliikunnan tutkimusuutiset. lasten liikunta 2006:4-5

stigman s. lasten paino, terveys ja liikunta. nuorten Ystävät 2006:28-30

stigman s. liikkuminen on kivaa – ja kaiken lisäksi vielä terveellistä! terveysliikunnan tutkimusuutiset. lasten liikunta 2006:3

suni J, rinne M. Alaselän asennon hallinnasta apua selkävaivoihin. nikama 2006;(4):20-21

suni J. Pääkirjoitus. Kävelyuutiset 2006:1 (myös englanniksi, Walking news 2006)

�6

Toteuma 2006 Toteuma 2005VARSINAINEN TOIMINTATutkimustUotot tUtKiMUsrAY-avustukset 755 000,00 749 000,00Apurahat 330 017,35 437 131,98Muut tuotot 205 571,17 130 929,58tuotot tutkimus 1 290 588,52 1 317 061,56KUlUt tUtKiMUshenkilöstökulut tutkimus -1 160 667,66 -1 241 189,12Muut kulut -139 645,85 -134 304,24Kulut tutkimus -1 300 313,51 -1 375 493,36Tutkimus -9 724,99 -58 431,80

KoulutustUotot KoUlUtUs 184 810,39 163 869,26KUlUt KoUlUtUshenkilöstökulut koulutus -112 759,08 -116 185,12Muut kulut koulutus -90 326,92 -33 232,98Kulut koulutus -203 086,00 -149 418,10Koulutus -18 275,61 14 451,16

ViestintätUotot Viestintä 62 496,17 59 522,03KUlUt Viestintähenkilöstökulut viestintä -165 593,98 -168 166,40Muut kulut viestintä -86 373,84 -69 395,65Kulut viestintä -251 967,82 -237 562,05Viestintä -189 471,65 -178 040,02

HallintotUotot hAllinto 101 564,00 95 100,00KUlUt hAllintohenkilöstökulut hallinto -529 522,44 -509 941,38Kiinteistö -158 724,80 -162 636,25Muut kulut -129 743,13 -141 651,56Kulut hallinto -817 990,37 -814 229,19Hallinto -716 426,37 -719 129,19

Kulujäämä (varsinainen toiminta) -933 898,62 -941 149,85Poistot -178 480,94 -154 060,71Varsinaisen toiminnan kulujäämä -1 112 379,56 -1 095 210,56

VarainhankintatUotot VArAinhAnKintA 199 625,17 199 268,43KUlUt VArAinhAnKintAhenkilöstökulut varainhankinta -77 778,64 -63 554,75Muut kulut varainhankinta -60 083,38 -50 357,94Kulut varainhankinta -137 862,02 -113 912,69Varainhankinta 61 763,15 85 355,74

KUlUJääMä -1 050 616,41 -1 009 854,82

Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö

TULOSLASKELMA

��

SIJOITUS JA RAHOITUSTOIMINTAKorkotuotot 26 821,00 16 879,71

oMAtoiMinen KUlUJääMä -1 023 795,41 -992 975,11

YLEISAVUSTUKSETraha-automaattiavustus 1 080 000,00 1 049 000,00

investointiavustuksetraha-automaattiavustus 20 000,00 96 800,00Katettu hankintoja -20 000,00 -96 800,00

tiliKAUden tUlos ennen VeroJA 56 204,59 56 024,89

Verot -121,31 -138,44

tiliKAUden tUlos 56 083,28 55 886,45

OMAKATTEINEN RAHASTOtuotot 47,81Kulutsiirto pääomaan -47,81

tiliKAUden tUlos 56 083,28 55 886,45

TAMPEREEN URHEILULÄÄKÄRIASEMAtUototMuut tuotot 68 065,02 48 392,14Apurahat 94 900,34 38 000,00toiminnan tuotot 162 965,36 86 392,14KUlUthenkilöstökulut -218 234,16 -189 326,02Muut kulut -117 280,67 -85 687,38Poistot -5 345,72 -4 017,30Kulut yhteensä -340 860,55 -279 030,70

tulos -177 895,19 -192 638,56

sijoitus- ja rahoitustoiminta 2 778,44 1 935,59

omatoiminen kulujäämä -175 116,75 -190 702,97

Yleisavustukset 179 800,00 191 618,00

investointiavustuksetlaitehankinta-avustus 7 500,00 6 598,35Katettu hankintoja -7 500,00 -6 598,35

tiliKAUden tUlos 4 683,25 915,03siirto pääomaan -4 683,25 -915,03

TILIKAUDEN TULOS 56 083,28 55 886,45

��

Tilivuosi 2006 Tilivuosi 2005

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat oikeudet 83 419,62 121 703,04Katetaan investointiavustuksella 0,00 -26 800,00

83 419,62 94 903,04

Aineelliset hyödykkeetrakennus 1 555 953,21 1 602 270,31

0,00 0,00

1 555 953,21 1 602 270,31

Koneet ja kalusto 234 081,22 303 845,730,00 -70 000,00

234 081,22 233 845,73

Aineelliset hyödykkeet 1 790 034,43 1 836 116,04

sijoituksetMuut osakkeet ja osuudet 6 118,68 6 118,68

PYSYVÄT VASTAAVAT 1 879 572,73 1 937 137,76

omakatteinen rahastosijoitukset 17 547,13 17 547,13siirtosaamiset 15,84 15,84omakatteinen rahasto 17 562,97 17 562,97

TAMPEREEN URHEILULÄÄKÄRIASEMAAineelliset hyödykkeet 10 629,38 5 238,84sijoitukset 430,56 430,56Myyntisaamiset 34 509,80 5 825,10siirtosaamiset 1 176,59 2 062,35rahat ja pankkisaamiset 123 123,43 142 713,84

169 869,76 156 270,69

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Myyntisaamiset 102 728,43 122 463,26siirtosaamiset 114 145,71 84 313,31saamiset 216 874,14 206 776,57rahat ja pankkisaamiset 990 281,89 888 179,47

VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 207 156,03 1 094 956,04

VASTAAVAA 3 274 161,49 3 205 927,46

Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö

TASE

��

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMAPeruspääoma 16 818,79 16 818,79rakennusrahasto 1 211 601,31 1 211 601,31lainanlyhennysrahasto 934 647,22 934 647,22

2 163 067,32 2 163 067,32

OMAKATTEINEN RAHASTOomakatteisen rahaston pääoma 17 562,97 17 562,97

17 562,97 17 562,97

edellisten tilikausien tulos 272 467,49 216 581,04tilikauden tulos 56 083,28 55 886,45

328 550,77 272 467,49

TAMPEREEN URHEILULÄÄKÄRIASEMAedellisten tilikausien voitto 88 281,96 87 366,93tilikauden yli/alijäämä 4 683,25 915,03saadut ennakot 50 899,66 43 000,00ostovelat 1 946,00 1 440,64siirtovelat 20 236,75 19 904,80Muut velat 3 822,14 3 643,29VAstAttAVAA 169 869,76 156 270,69

VIERAS PÄÄOMAlyhytaikainen vieras päämomasaadut ennakot 285 252,24 304 568,84ostovelat 33 802,42 24 021,44Muut velat 44 147,96 44 105,19siirtovelat 231 908,05 223 863,52VierAs PääoMA 595 110,67 596 558,99

VASTATTAVAA 3 274 161,49 3 205 927,46

�0Ulkoasu: tuula äyräväinen | Valokuvat: eija savolainen | Painopaikka: PK-paino oy, tampere 2007