Upload
folktinget
View
223
Download
5
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Folktinget asetti keväällä 2010 johtoryhmän laatimaan presidentti Martti Ahtisaaren johdolla toimintaohjelman, jossa on konkreettisia ehdotuksia sen takaamiseksi, että Suomessa säilyy kaksi elävää kansalliskieltä. Johtoryhmän ehdotukset esitellään tässä loppuraportissa.
Citation preview
TOIMINTAOHJELMA SUOMEN KAHDEN ELINVOIMAISEN KANSALLISKIELEN PUOLESTA
SISÄLLYS
TAUSTAA..........................................................................................................................................................................3
JOHTORYHMÄN JÄSENET..........................................................................................................................................3
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LYHYESTI................................................................................................................ 4
JOHDANTO..................................................................................................................................................................... 6
Toimintaohjelman.tavoitteet.ja.rajoitukset...............................................................................................................7
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET..................................................................................................................................... 9
1... Pitkän.aikavälin.proaktiivinen.kielisuunnittelu............................................................................................... 9
2... Kansalliskielistä.vastaava.ministeri.................................................................................................................. 10
3... Hallintouudistukset.ja.ruotsin.kieli................................................................................................................... 12
4... Kielellisten.vaikutusten.arviointi....................................................................................................................... 15
5... Kielitaito.valtion.ja.kunnan.hallinnossa...........................................................................................................16
6... Kieliasiamiehen.viran.perustaminen................................................................................................................18
7... Kieli.ja.koulutus.....................................................................................................................................................21
8... Sosiaali-.ja.terveydenhuollon.ja.erikoissairaanhoidon.kieli.......................................................................24
9... Ruotsinkielinen.kotouttaminen.........................................................................................................................27
10...Kieli.ja.tiedotusvälineet...................................................................................................................................... 29
LOPUKSI........................................................................................................................................................................30
TAUSTAASvenska.Finlands.folkting.asetti.keväällä.2010.johtoryhmän.laatimaan.presidentti.Martti.Ahtisaaren.johdolla.toimintaohjelman,.jossa.on.konkreettisia.ehdotuksia.sen.takaamiseksi,.että.Suomessa.säilyy.kaksi.elävää.kansalliskieltä..Johtoryhmä.koostuu.kaksikielisten.puolueiden.kansanedustajista.ja.eri.yhteiskuntasektorien.johtavista.virkamiehistä..Johtoryhmän.ehdotukset.esitellään.tässä.loppuraportissa.
JOHTORYHMÄN JÄSENET
Puheenjohtaja:
Martti Ahtisaari,.presidentti
Jäsenet:
Pekka Haavisto,.kansanedustaja,.Vihreät
Anna-Maja Henriksson,.kansanedustaja,.hallituksen.puheenjohtaja,.Svenska.Finlands.folkting
Antti Isotalus,.kaupunginjohtaja,.Kokkola
Gunnar Jansson,.maakuntapäiväedustaja,.Ahvenanmaan.maakuntapäivät
Miapetra Kumpula-Natri,.kansanedustaja,.Sosiaalidemokraatit
Seppo Kääriäinen,.kansanedustaja,.ensimmäinen.varapuhemies,.Keskusta
Timo Lankinen,.pääjohtaja,.Opetushallitus
Annika Lapintie,.kansanedustaja,.Vasemmistoliitto
Aki Lindén,.toimitusjohtaja,.Helsingin.ja.Uudenmaan.sairaanhoitopiiri
Jukka Lindstedt,.neuvonantaja,.presidentin.kanslia
Marjo Matikainen-Kallström,.kansanedustaja,.Kokoomus
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma,.toimitusjohtaja,.Suomen.kuntaliitto
Pirkko Nuolijärvi,.johtaja,.Kotimaisten.kielten.tutkimuskeskus
Sari Palm,.kansanedustaja,.Kristillisdemokraatit
Rauno Saari,.ylijohtaja,.puheenjohtaja,.kieliasiain.neuvottelukunta
Raimo.Sailas,.valtiosihteeri,.valtiovarainministeriö
Kimmo Sasi,.kansanedustaja,.puheenjohtaja,.eduskunnan.perustuslakivaliokunta
Krister Ståhlberg,.professori,.aiempi.johtaja,.Svenska.kulturfonden
Paulina Tallroth,.hallitusneuvos,.oikeusministeriö
Ulla-Maj Wideroos,.kansanedustaja,.Ruotsalainen.kansanpuolue
Sihteeri:
Markus Österlund,.toimintaohjelman.ohjelmapäällikkö,.Svenska.Finlands.folkting
4
1... Hallitus.laatii.laajan,.pitkän.aikavälin.kielistrategi-an.Suomen.kahden.kansalliskielen.tukemiseksi.ja.ke-hittämiseksi.
2... Hallitus. laatii. konkreettisen.kielipoliittisen. toi-mintaohjelman.hallituskaudelle.2011–2015.
3. . Hallitus. nimittää. ministerin,. jolla. on. selkeästi.määritelty.vastuu.kansalliskielistä..Ministerin.tehtä-viin.kuuluu.vastuu.pitkän.aikavälin.kielistrategian.ja.konkreettisen.kielipoliittisen.toimintaohjelman.laati-misesta.sekä.myös.yleisemmin.kansalliskielten.ase-man.edistäminen.Suomessa.
4...Vastuussa.oleva.ministeri. saa. tehtävää.varten.riittävän.henkilöstön.esimerkiksi.oikeusministeriös-tä..Henkilöstön.vastuulla.on.valvoa.kokonaisuutta.ja.arvioida,.miten.ministeriöt.ja.yksittäiset.viranomaiset.täyttävät.kielelliset.velvollisuutensa..Koska.kielelliset.oikeudet.on.turvattu.perustuslaissa,.tämän.täytyy.ta-pahtua.toimintaa.varten.annettujen.ohjeiden.avulla.
5... Oikeusministeriö. tiedottaa. hallintouudistuk-sia.valmisteleville.viranomaisille.kielellisiä.oikeuksia.koskevista.perustuslain.ja.kielilain.velvoitteista,.jotta.nämä.voidaan.ottaa.uudistuksissa.huomioon..Tiedo-tuksen.lähtökohtana.ovat.eduskunnan.perustuslaki-valiokunnan.ja.oikeuskanslerin.auktoritatiiviset.tul-kinnat.perustuslaista.
6... Valtiovarainministeriö.käynnistää.yhdessä.Suo-men.Kuntaliiton.kanssa.valmistelun,.jossa.laaditaan.kunnille.ratkaisuja,.joilla.turvataan.yhtäläiset.kielel-liset.oikeudet.molemmilla.kansalliskielillä.kunnallis-ten.hallintouudistusten.yhteydessä..Uutta.kuntalakia.säädettäessä.otetaan.huomioon.uudet.keinot,.jotka.kehittävät.kielellisiä.oikeuksia.kunnallishallinnossa.ja.lisäävät.palvelujen.käyttäjien.osallistumista.
7... Kullakin.vastuuministeriöllä.on.ensisijainen.vas-tuu. kielellisten. vaikutusten. arvioimisesta.. Näiden.
ministeriöiden. tulee. soveltaa. oikeusministeriön.kielellisten. vaikutusten. arviointiohjeita. jokaisen.kielellisiin.perusoikeuksiin.vaikuttavan.yksittäisen.hallintouudistuksen.yhteydessä..Kielellisiä.vaiku-tuksia.tulee.myös.arvioida.säännöllisesti.konkreet-tisen.palveluiden.järjestämisen.yhteydessä,.jotta.turvataan.kieliryhmien.käytännön.mahdollisuudet.saada.palvelua.omalla.äidinkielellään.
8... Jokaisen.kaksikielisen.viranomaisen,.valtiollisen.ja.kunnallisen,.tulee.nimetä.johtava.virkamies.kan-salliskielten.edistämisestä.vastaavaksi.vastuuhenki-löksi..Viranomaisen.tulee.vastuuhenkilön. johdolla.laatia.kieliohjelma,.joka.käy.järjestelmällisesti.viran-omaisen.palveluprosessit.läpi,.jotta.asiakkaiden.kie-lelliset.oikeudet. taataan..Kieliohjelmien. tulee.olla.saatavilla.viranomaisten.verkkosivustoilla.
9... Valtiovarainministeriön. ja. oikeusministeriön.tulee. koordinoida. rekrytointiohjeitaan. ja. sisällyt-tää.näihin. laissa.määritellyt. vaatimukset. julkisyh-teisöjen. henkilöstöltä. vaadittavasta. kielitaidosta.(6.6.2003/424).
10..Viranomaisten.tulee.saada.erityisvaroja.henkilö-kunnan.täydentävää.kielikoulutusta.varten.
11...Eduskunnan.oikeusasiamiehestä.annettua.lakia.täydennetään.säännöksellä,.jonka.mukaan.oikeus-asiamiehen. kanslian. yhteyteen. perustetaan. kieli-asiamiehen.virka.käsittelemään.yleisön.kanteluja.ja.valvomaan,.että.ministeriöt.ja.muut.julkiset.viran-omaiset.toimivat.kansalliskieliä.eli.suomea.ja.ruotsia.koskevan.lainsäädännön.mukaisesti.
12..Parlamentaarisen. työryhmän. julkaisun. Perus-opetus 2020 – yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako. kieltenopetusta. koskevia. ehdotuksia. on.jatkossakin.pidettävä.tärkeinä.tavoitteina.ja.ne.on.toteutettava. vuodesta. 2014. alkaen:. mm.. ruotsin.opintojen.alkaminen.viimeistään.6..luokalla;.kunti-
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LYHYESTI
5
en.velvoittaminen.tarjoamaan.vähintään.kolme.A1-kieltä,.joista.yksi.on.toinen.kotimainen.kieli;.kuntien.velvoittaminen.aloittamaan.kunkin.A1-kielen.opetus,.kun.sen.on.valinnut.vähintään.10.oppilasta.
13..Hallituksen.tulee.huolehtia.siitä,.että.Opetushal-litus.käy.läpi.opetussuunnitelman.perusteet.ja.ke-hittää.Suomen.kouluissa.käytettäviä.kansalliskielten.opetusmenetelmiä..Tulevaisuudessa.painotuksen.tu-lee.olla.viestintävalmiuksissa.ja.osan.opetuksesta.voi.hyvin.yhdistää.muihin.oppiaineisiin.
14...Kielikylpy.ja.kielisuihku.ovat.loistavia.opetusme-netelmiä,. joiden.avulla.uusia.kieliä.oppii.helposti..Niin.suomen-.kuin.ruotsinkielisenkin.kielikylvyn.val-tiollisia.hanketukia.tulee.korottaa.
15..Hallituksen.tulee. laatia.kansallinen.kielitavoite,.jossa.määritellään.muu.suomalaisten.tarvitsema.kie-litaito..
16..Kokemus.osoittaa,.ettei.valinnaisuus.ole.edistänyt.kielten.oppimista.Suomessa..Ylioppilastutkintoa.tulee.uudistaa.kielitaidon.parantamiseksi.niin,.että.pakol-lisiksi.tulevat.äidinkielen.lisäksi.kaksi.vierasta.kieltä.
17. Sosiaali-.ja.terveysministeriön.tulee.täsmentää.lainsäädäntöä.niin,.että.potilaalle. taataan.käytän-nössä.oikeus.saada.potilaskertomukset.(epikriisit.ja.muut.hoitoon.liittyvät.asiakirjat).omalla.äidinkielel-lään..Ministeriön.tulee.varmistaa,.että.kaikki.tiedon-hallintajärjestelmät.toimivat.maan.molemmilla.kan-salliskielillä.
18..Valvontaa.ja.seurantaa.tulee.tehostaa,.jotta.kie-lellisten.oikeuksien.kannalta.heikkoon.tilanteeseen.saadaan.hoitoalalla.parannus..Kaikilla.kaksikielisillä.sairaanhoitopiireillä.sekä.kunnallisilla.sosiaali-.ja.ter-veydenhuoltoyksiköillä.on.oltava.konkreettiset.kieli-ohjelmat.tämän.järjestämiseksi.
19..Kuntien.ja.kuntayhtymien.johdon.tulee.tehostaa.sen.valvomista,.että.kuntalaisten.kielelliset.oikeudet.toteutuvat.sosiaali-.ja.terveydenhuollon-.ja.erikois-sairaanhoitopalveluiden.hankinnassa..Kielelliset.va-lintakriteerit.päätetään.jo.hankintoja.suunniteltaessa.ja.ne.kirjataan.sopimuksiin.
20..Kuntien.tulee.selvittää.vaihtoehtoisia.tapoja.pe-rusterveydenhuollon.järjestämiseksi..Kunnan.tarjo-amien.maksusitoumusten.ja.palvelusetelien.avulla.asiakkaat.ja.potilaat.saisivat.mahdollisuuden.valita.palveluntarjoajan,. joka.pystyy. takaamaan.hoidon.potilaan.omalla.kielellä,.suomeksi.tai.ruotsiksi.
21..Kotoutumiskoulutusta.ja.siihen.liittyvää.kielikou-lutusta.tulee.järjestää.myös.ruotsiksi.ruotsinkielisil-lä.tai.kaksikielisillä.paikkakunnilla,.kuitenkin.niin,.et-tä.myös.toinen.kotimainen.kieli.otetaan.huomioon..Tätä.varten.tarvitaan.ruotsinkielistä.oppimateriaalia.
22. Kielen.oppimisen.ja.työn.tulee.kulkea.käsi.kädessä.ja.siksi.kielivalmiuksia.vahvistetaan.työperäisen.maa-hanmuuton.yhteydessä.työpaikalla..Turvallisia.kotou-tumispolkuja.voidaan.luoda.lisäämällä.oppisopimus-järjestelmien.käyttöä.kotoutumiskoulutuksessa.
23. Koko.maahanmuuttajaperhe.tulee.kotouttaa.lä-hiyhteiskuntaan.esimerkiksi.siten,.että.lapset.ja.äidit.käyvät.päiväkodissa.ja.päiväkerhoissa.yhdessä..Tä-mä.mahdollistaa.kielen.oppimisen.luontevalla.taval-la..Jotta.erityisesti.naiset.voisivat.opiskella,.tulisi.maa-hanmuuttajalapsille.olla.tarjolla.päiväkerhoja.
24..Valtiovalta.takaa,.että.ruotsinkielinen.Yle.saa.riittävästi.rahoitusta,.jotta.suomen-.ja.ruotsinkie-linen.väestö.saisi.Suomessa.Ylen.julkista.palvelua.samoin.perustein.
25..Valikoivaa.lehdistötukea.tulee.korottaa,.jotta.voi-daan.taata.ruotsinkielinen.uutistoimistotoiminta.ruot-sinkielisten.päivälehtien.tueksi.sekä.taata.ruotsinkie-lisen.aikakaus-.ja.sanomalehdistön.monipuolisuus.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LYHYESTI
6
JOHDANTOPerustuslain.mukaan.Suomen.kansalliskielet.ovat.suomi.ja.ruotsi..Tämä.tarkoittaa,.että.maan.suo-men-.ja.ruotsinkielisellä.väestöllä.on.oikeus.saada.sivistykselliset.ja.yhteiskunnalliset.tarpeensa.to-teutettua.samanlaisten.perusteiden.mukaan..Pe-rustuslain.17.§:n.mukaan.hallituksen,.eduskunnan.ja.julkisyhteisöjen.velvollisuutena.on.toimia.niin,.että.tämä.periaate.toteutuu..Suomen.kielilainsää-däntö.ja.kielilaki.(423/2003),.joka.astui.voimaan.vuonna.2004,.on.yksityiskohtainen.ja.sisältää.sel-keät. säännökset. siitä,. miten. tuomioistuinten. ja.muiden.valtiollisten.ja.kunnallisten.viranomaisten.tulee.toimia.toteuttaakseen.Suomen.kielelliset.pe-rusoikeudet....
Oman.kielen.käyttämisen.perusoikeus.esimerkik-si.terveysviranomaisten,.tuomioistuinten.tai.polii-sin.kanssa.asioidessa.ei.käytännössä.aina.toteu-du..Tämän.ovat.useat.johtavat.poliitikot.tuoneet.esiin,.etenkin.presidentit.Tarja.Halonen.ja.Mart-ti.Ahtisaari..”Kielipolitiikalle.on.selvä.tarve.myös.sen.vuoksi,.että.lainsäädännössä.turvattujen.kie-lellisten.oikeuksien.ja.arkipäivän.toimien.ja.kansa-laisten.kokemusten.välillä.on.edelleen.suuri.ero.”,.sanoi. presidentti. Halonen. puheessaan. marras-kuussa.2009.1
Myös.valtioneuvosto.on.kertomuksessaan.kieli-lainsäädännön.soveltamisesta.20092.tuonut.esiin.suuria.puutteita.ja.myös.ehdottanut.toimenpiteitä.perustuslaissa.turvattujen.kielellisten.oikeuksien.toteuttamiseksi.(katso.liite.1)..Yksi.valtioneuvoston.kielikertomuksen.tarkoituksista.on.lisätä.päättäji-en,.viranomaisten.ja.kansalaisten.tietoisuutta.kie-
lilainsäädännöstä..Toinen.tavoite.on.antaa.päät-täjille.ja.viranomaisille.tietoa.sellaisten.päätösten.pohjaksi,.jotka.turvaavat.kielellisten.oikeuksien.to-teutumisen..Valtioneuvoston.kertomuksen.johto-päätöksenä.on,.että.kansalaisten.kielelliset.perus-oikeudet.vaarantuvat,.koska.poliittiset.päättäjät.ja.viranomaiset.ovat.panneet.täytäntöön.ja.toteut-taneet. vain. harvoja. toimenpiteitä,. joita. valtio-neuvosto.ehdotti.vastaavassa.kertomuksessaan.vuonna.2006..Siksi.valtioneuvosto.toistaa.toimen-pide-ehdotuksensa.vuodelta.2006.ja.vaatii,.että.ne.toteutetaan.järjestelmällisesti..
Eduskunnan. perustuslakivaliokunta. suhtautuu.kriittisesti.mietinnössään.kielikertomuksesta.sii-hen,.miten.kielilainsäädäntöä.on.toteutettu.(PeVM.1/2010.vp,.11..helmikuuta.2010)..Perustuslakiva-liokunnan.mielestä.on.huolestuttavaa,.että.valtio-neuvoston.täytyy.vuonna.2009.ehdottaa.samoja.toimenpiteitä.kuin.2006,.eikä.toimenpiteisiin.ole.toisin.sanoen.juurikaan.ryhdytty.2006–2009.vä-lisenä.aikana..
Suomen.kahden.kansalliskielen.säilyttäminen.elin-voimaisina.on.läheisesti.yhteydessä.Suomen.kan-sainvälisiin.sopimuksiin.liittyviin.sitoumuksiin.Ah-venanmaan.maakuntaa.kohtaan..Ahvenanmaan.maakunnan. yksikielistä. ruotsinkielistä. asemaa,.joka.on.turvattu.kansainvälisoikeudellisesti.ja.pe-rustuslaillisessa. kansallisessa. lainsäädännössä3,.tulee.kunnioittaa.ja.ylläpitää..Ahvenanmaan.itse-hallinnon.tarkoituksena.on.turvata.”Ahvenanmaan.saarten.väestölle.ruotsin.kielen,.kulttuurin.ja.pai-kallisten.traditioiden.säilyttäminen”.4.
1. Tasavallan.presidentti.Tarja.Halosen.puhe.Akademiforumissa.Vaasassa.21.11.2009.2.. Valtioneuvoston.kertomus.kielilainsäädännön.soveltamisesta.2009,.Oikeusministeriön.julkaisu.3.. Ahvenanmaan.itsehallintolaki.(1144/1991).on.perustuslain.luonteinen.valtakunnan.laki,.joka.on.syntynyt.eduskunnan.ja... Ahvenanmaan.maakuntapäivien.yhtenevän.päätöksen.perusteella..Itsehallintolaki.sisältää.6..luvussa.kielisäännöksiä,... joiden.tulee.täyttää.Kansainliiton.24.6.1921.tehdyn.päätöksen.velvoitteet.koskien.Ahvenanmaan.kuulumista.Suomeen.ja... 27.6.1921.Suomen.ja.Ruotsin.välillä.solmittua.sopimusta..4. 27.6.1921.Suomen.ja.Ruotsin.välillä.solmittu.sopimus.
7
Kansainvälisissä. yhteyksissä. Suomen. kielipoli-tiikalla.on.perinteisesti.ollut.hyvä.maine,.mutta.muutosta.on.näkyvissä...Euroopan.neuvoston.kie-liperuskirjan. asiantuntijakomitea. on. kehottanut.Suomea.ryhtymään.toimenpiteisiin,. jotka. johta-vat. tuomioistuinten.henkilökunnan.ja.hallintovi-ranomaisten. parempaan. ruotsin. kielen. taitoon..Euroopan.neuvoston.ministerikomitea.totesi.mar-raskuussa.2007,.että.kielilainsäädäntöön.pohjau-tuvat.kielelliset.oikeudet.eivät.Suomessa.toteudu.riittävän.hyvin.sosiaali-.ja.terveydenhuollossa.5.Eu-roopan.neuvoston.asiantuntijakomitea.toi.uudes-taan.esiin.saman.kritiikin.vieraillessaan.Helsingis-sä.joulukuussa.2010..Komitea.suhtautui.kriittisesti.siihen,.että.sosiaali-.ja.terveydenhuollossa.esiinty-ville.ongelmille.on.tehty.hyvin.vähän,.ja.komitean.yleinen.käsitys.oli,.että.ruotsinkielisten.oikeudet.ovat.heikentyneet.Suomessa.viime.vuosina..
Näemme.nykypäivänä.Euroopan.läntisessä.kult-tuuripiirissä.vähemmistökielien.renessanssin..Esi-merkiksi. Irlannin,.Walesin,.Baskimaan,.Kataloni-an.ja.Etelä-Tirolin.vähemmistöt.saavat.enemmän.oikeuksia. ja.suuria.taloudellisia.voimavaroja.pa-nostetaan. toimivien. ratkaisujen. kehittämisek-si.kieliryhmille..Samalla.näemme.huolestuttavaa.kehitystä.esimerkiksi.Slovakiassa.ja.Romaniassa,.joissa.vähemmistöjen.asemaa.heikennetään.yhä.enemmän..
Itsenäisyyden. juhlistamisen.yhteydessä.vuonna.2010.presidentti.Tarja.Halonen.toi.esiin.huolensa.siitä,.että.poliittisesta.ilmapiiristä.on.tullut.kovem-pi.ja.että.suvaitsevaisuus.on.vähentynyt.suomalai-
sessa.yhteiskunnassa..Presidentti.kehotti.suvaitse-vaisuuteen.ja.huomaavaisuuteen.keskusteltaessa.ruotsin.kielen.asemasta:.”Minulle.suomen.ja.ruot-sin.kieli.ovat.kunniakysymys..Suomen.itsenäisty-essä.annettiin.lupaus,.että.maalla.tulee.olla.kaksi.kansalliskieltä.ja.nyt.jokaisen.asiana.on.lupauksen.pitäminen.”
Koko.itsenäisyytensä.aikana.Suomi.on.ollut.yksi.maa.ja.yksi.kansa,.jolla.on.kaksi.kansalliskieltä..Tä-tä.perintöä.haluamme.viedä.eteenpäin.
Toimintaohjelman tavoitteet ja rajoitukset
Olemme.sitä.mieltä,.että.Suomen.kahdesta.kan-salliskielestä.tulee.keskustella.korkeimmalla.po-liittisella.tasolla..Työmme.tavoitteena.on.ollut.laa-tia.toimintaohjelma,.jossa.on.ehdotuksia.julkisen.sektorin.kehittämiseksi.ja.sen.turvaamiseksi,.että.Suomi.säilyisi.maana,.jossa.on.kaksi.kansalliskiel-tä..Valtioneuvoston.kertomus.kielilainsäädännön.soveltamisesta.sekä.eduskunnan.perustuslakiva-liokunnan.kertomuksesta.antama.mietintö.analy-soivat.olemassa.olevia.puutteita.ja.sisältävät.toi-menpide-ehdotuksia.
Johtoryhmä.katsoo,.että.valtioneuvoston.ehdotuk-set.ovat.erittäin.hyvin.perusteltuja..On.kuitenkin.hyvin.huolestuttavaa,.ettei.valtioneuvosto.ole.ryh-tynyt.tämän.jälkeen.järjestelmällisempiin.toimen-piteisiin.eikä.ole.kehittänyt.parempia.menetelmiä.
5. Euroopan.neuvoston.ministerikomitea,.suositus.CM/RecChL(2007)7..Ministerikomitean.hyväksymä.21.11.2007.
8
seuratakseen.omien.tavoitteidensa.ja.ehdotusten-sa. toteutumista.. Valtioneuvoston. tulee. päättää.nopeasti.selkeästä.työnjaosta.ja.siitä,.kuka.kan-taa.vastuun.aiemmin.esiin. tuotujen.ehdotusten.toteuttamisesta..Lisäksi.tarvitaan.uusia.menetel-miä,.joilla.valvotaan.ja.arvioidaan,.että.prosessit.etenevät..Samalla.on.tärkeää.huolehtia.siitä,.että.kielilainsäädännön.noudattamisen.seuraamiseksi.ja.valvomiseksi.on.riittävästi.rahoitusta.
Ehdotustemme.painopisteenä.ovat.ruotsinkielisen.väestön.oikeudet..Luonnollisesti.on.yhtä.tärkeää.työskennellä.sen.hyväksi,.että.suomenkieliset.saa-vat.palveluja.omalla.kielellään..Valtioneuvosto.kui-tenkin.kirjoittaa.kielikertomuksessaan,.että.suo-menkielisten.oikeudet.toteutuvat.kaiken.kaikkiaan.
hyvin..Kaksikieliset.kunnat,.joissa.on.suomenkie-linen.vähemmistö,.onnistuvat.paremmin.vähem-mistökielisten.palvelujen.järjestämisessä.kuin.kun-nat,. joissa. vähemmistö. on. ruotsinkielinen.. Sen.sijaan.monissa.Etelä-Suomen.kunnissa.on.selkeitä.puutteita.kielellisten.oikeuksien.toteutumisessa,.erityisesti.pääkaupunkiseudulla.6
Käännymme.toimintaohjelmallamme.Suomen.johta-vien.poliittisten.päättäjien.puoleen..Odotamme,.että.ehdotuksemme.saavat.kannatusta.ja.että.ne.otetaan.mukaan.seuraavaan.hallitusohjelmaan.konkreettisina.toimenpide-ehdotuksina..Joissakin.tapauksissa.esit-telemme.kattavia.ja.suhteellisen.valmiita.ratkaisueh-dotuksia..Toisissa.kohdissa.tuomme.esiin.suuntaa-.antavia.ehdotuksia,.jotka.vaativat.lisää.selvityksiä.
6..Valtioneuvoston.kertomus.kielilainsäädännön.soveltamisesta.2009,.s..79
9
1. Pitkän aikavälin proaktiivinen kielisuunnittelu TOIMENPITEET:
1. Hallitus laatii laajan, pitkän aikavälin kie-listrategian Suomen kahden kansalliskielen tu-kemiseksi ja kehittämiseksi.
2. Hallitus laatii konkreettisen kielipoliittisen toimintaohjelman hallituskaudelle 2011–2015.
Suomi.tarvitsee.laajan,.pitkän.aikavälin.kielistrate-gian.Suomen.kahden.kansalliskielen.tukemiseksi.ja.kehittämiseksi.seuraavan.20.vuoden.aikana..Tulevan.hallituksen.tulee.ottaa.vastuu.tästä.prosessista,.kirja-ta.kansalliskielistrategian.tarve.seuraavaan.hallitus-ohjelmaan.sekä.ryhtyä.nopeisiin.ja.konkreettisiin.toi-menpiteisiin.työn.aloittamiseksi..Tämä.voi.tapahtua.esimerkiksi.niin,.että.hallitus.käynnistää.politiikkaoh-jelman.tai.laajapohjaisen.korkean.tason.valmistelu-työn.nostaakseen.esiin.tarpeelliset.suuntaviivat.ta-valla,.joka.vahvistaa.kielellisiä.perusoikeuksia.
Huolimatta. selkeästä. tarpeesta. käsitellä. useita.kieliä,. johtoryhmä.ehdottaa,.että.hallitus.aloittaa.Suomen.kansalliskielistä,.joille.perustuslaki.antaa.muita.kieliä.vahvemman.aseman,.mitä.tulee.viran-omaisten.kanssa.asiointiin..Kansalliskielten.asema.on.myös.vahvempi.muissa.virallisissa.yhteyksissä,.kuten.opetuksessa.ja.muussa.sivistyksellisessä.toi-minnassa..Perustuslaki.määrittelee. 17.§:ssä,.että.hallituksen,.eduskunnan.ja.julkisten.viranomaisten.on.huolehdittava.maan.suomen-.ja.ruotsinkielisen.
7.. Kotimaisten.kielten.tutkimuskeskus.(Kotus).julkaisi.vuonna.2009.toimintaohjelman.suomen.kielen.hyväksi.Suomen.. kielen.tulevaisuus..Kielipoliittinen.toimintaohjelma..Vuonna.2003.julkaistiin.Marika.Tandefeltin.kirja.Tänk.om,.jonka... perusteella.Ruotsin.kielen.lautakunta.laati.ehdotuksensa.ruotsin.kielen.toimintaohjelmaksi.Suomessa..Kirjassa.on... paljon.hyviä.ehdotuksia.ruotsin.kielen.vahvistamiseksi,.mutta.ehdotukset.poliittisesta.implementoinnista.puuttuvat..8. Roadmap.for.Canada s.Linguistic.Duality.2008–2013:.Acting.for.the.Future..Irlannin.kielistrategian.työstämisen.prosessi... on.ollut.käynnissä.usean.vuoden.ajan..Lopullinen.strategia.sai.nimen.20-Year.Strategy.for.the.Irish.Language.2010–2030... Walesin.kielen.kielistrategian.luonnos,.jonka.työnimi.on.A.living.language:.A.language.for.living..A.strategy.for.the.Welsh.. Language,.on.ollut.lausuntokierroksella.ja.sen.odotetaan.tulevan.hyväksytyksi.keväällä.2011.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSETväestön.sivistyksellisistä.ja.yhteiskunnallisista.tar-peista.samanlaisten.perusteiden.mukaan.7
Kansalliskieliä.varten.laadittava.pitkän.aikavälin.kie-listrategia.voi.toimia.hyvänä.esimerkkinä,.joka.pa-rantaa.myös.muiden.Suomen.lainsäädännössä.mai-nittujen.kieliryhmien.asemaa.
Pitkän.aikavälin.kielistrategian.lisäksi.tarvitaan.jo-kaista.hallituskautta.varten.konkreettinen.toimin-taohjelma,.jossa.hallitus.päättää.selkeistä.kielipo-litiikan.tavoitteista.seuraavaa.neljää.vuotta.varten..Suunnitelmaan.tulee.kuulua.konkreettisia.menetel-miä. ja. toimenpiteitä. tavoitteiden. saavuttamisek-si.kyseisissä.ministeriöissä.ja.viranomaisissa..Tätä.varten.tulee.laatia.selkeä.työnjako,.jossa.määritel-lään.vastuuviranomainen.ja.sen.tehtävät.sekä.seu-rannan.järjestäminen.
Pitkän.aikavälin.kielistrategiat.ja.konkreettiset.toi-mintaohjelmat.ovat.nykyään.tavallisia.maissa,.jois-sa.on.kaksi.virallista.kieltä..Ne.nähdään.tarpeellisina.välineinä,.joiden.avulla.voidaan.paremmin.soveltaa.ja.seurata.itsessään.hyvää.kielilainsäädäntöä..Kana-dan.hallitus.esitteli.kesäkuussa.2008.konkreettisen.ohjeiston,.joka.sisälsi.yksityiskohtaisia.tehtäväkuva-uksia.ja.budjettimomentteja.viranomaisille.ja.muille.toimijoille.siitä,.miten.heidän.tulisi.toimia.maan.kak-sikielisyyden.turvaamiseksi.ja.ennen.kaikkea.rans-kan.kielen.aseman.vahvistamiseksi..Irlannin.hallitus.hyväksyi.marraskuussa.2010.iirin.kielen.vahvista-miseksi.strategian,.joka.kattaa.2010–2030.välisen.jakson..Joulukuussa.2010.Walesin.parlamentti.hy-väksyi.uuden.kielilain..Samalla.esiteltiin.strategia-luonnos.kielilain.toimeenpanemiseksi.8
10
2. Kansalliskielistä vastaava ministeri
TOIMENPITEET:
3. Hallitus nimittää ministerin, jolla on selkeäs-ti määritelty vastuu kansalliskielistä. Ministerin tehtäviin kuuluu vastuu pitkän aikavälin kielistra-tegian ja konkreettisen kielipoliittisen toiminta-ohjelman laatimisesta sekä myös yleisemmin kansalliskielten aseman edistäminen Suomessa.
4. Vastuussa oleva ministeri saa tehtävää varten riittävän henkilöstön esimerkiksi oikeusministe-riöstä. Henkilöstön vastuulla on valvoa kokonai-suutta ja arvioida, miten ministeriöt ja yksittäiset viranomaiset täyttävät kielelliset velvollisuuten-sa. Koska kielelliset oikeudet on turvattu perus-tuslaissa, tämän täytyy tapahtua toimintaa var-ten annettujen ohjeiden avulla.
Valtioneuvoston.kertomuksessa.kielilainsäädän-nön. soveltamisesta. 2009. todetaan,. että. viran-omaisten.tehtävänä.on.valvoa.kielilainsäädännön.
noudattamista..Valtioneuvosto.toteaa.myös,.että.kansalaisten.kielellisten.perusoikeuksien.toteutta-minen.vaarantuu.silloin,.kun.poliittiset.päättäjät.ja.viranomaiset.eivät.ole.tehneet.tarpeeksi.niiden.toimenpiteiden. toteuttamiseksi,. joita.valtioneu-vosto.ehdotti.vastaavassa.kertomuksessaan.vuon-na.2006.
Perustuslain.17.§:n.mukaan.suurin.vastuu.on.kui-tenkin. hallituksella,. eduskunnalla. ja. julkisyhtei-söillä,. joiden.velvollisuutena.on.toimia.niin,.että.suomen-. ja. ruotsinkielisen. väestön. oikeuksista.huolehditaan.samanlaisten.perusteiden.mukaan..Nykyään.oikeusministeriö.on.vastuussa.kielilain.ja.siihen.yhteydessä.olevan.lainsäädännön.noudat-tamisesta..Ministeriö.vastaa.viranomaisten.kyse-lyihin.ja.sen.tulisi.valtioneuvoston.kielikertomuk-sen.mukaan.seurata.epäkohtia,.joita.kansalaiset.kohtaavat. kielilainsäädännön. toimeenpanossa..Ministeriö.on.myös.toiminut.proaktiivisesti.ja.on.tutkinut.kyselytutkimusten.avulla,.miten.eri.viran-omaiset.ovat.toteuttaneet.kielellisiä.velvoitteitaan.
Kaksi.seikkaa.kuitenkin.rajoittaa.oikeusministeriön.roolia..Demokratia-.ja.kieliyksikössä.on.hyvin.vä-
9. Vertailun.vuoksi.voidaan.todeta,.että.Welsh.Language.Boardilla,.jonka.tehtävänä.on.edistää.walesin.kielen.käyttämistä,... on.70.työntekijää.ja.13,5.miljoonan.punnan.budjetti.10.Huomiossaan.politiikkaohjelmista.OECD.toteaa:.“Vision.alone.is.not.enough;.horizontal.priorities.still.lack.sufficient.. follow-through.and.resources.to.realize.the.vision”..OECD.Public.Governance.Reviews.–.Finland.–.Working.together... to.Sustain.Success,.s..3..9.9.2010.
11
hän.suomen-.ja.ruotsinkielisten.kielellisten.oikeuk-sien.parissa.toimivia.virkamiehiä.9.Lisäksi.tehtävää.vaikeuttaa.Suomen.hajautettu.hallintorakenne,.jo-hon.kuuluu.yksittäisten.ministeriöiden.pitkälle.ke-hittynyt.autonomia..Tämän.seurauksena.jokaisen.yksittäisen.viranomaisen.(ministeriö,.virasto,.kun-ta.jne.).johto.on.kielilain.mukaan.vastuussa.kieli-lainsäädännön.toteutumisesta..Usein.tämä.toimii.käytännössä.erittäin.puutteellisesti..Valtioneuvos-to.kirjoittaa.kielikertomuksessa.2009,.että.”kie-lilainsäädännön. soveltamista. ei. viranomaisissa.yleensä.valvota.ja.arvioida”.
OECD.toteaa.raportissaan.Suomen.hallinnosta,.et-tä.hallintorakenteemme.on.liian.hajautettu..Liian.itsenäiset.hallintoyksiköt.vaikeuttavat. tehokasta.yhteistyötä.ja.asioiden.poikkipoliittista.seurantaa..OECD.katsoo,.että.uudet.politiikkaohjelmat.ovat.oikean.suuntaisia,.mutta.että.ne.eivät.ole.käytän-nössä.antaneet.kovin.paljon.10
Hallituksen. tulee. kehittää.horisontaalista,. poik-kipoliittista.ajattelutapaa,. joka.mahdollistaa.pa-remmin.poikkipoliittisten.asioiden,.kuten.kielel-listen.oikeuksien.suunnittelun.täytäntöönpanon.
ja.seurannan..Siksi.peräänkuulutamme.selkeäm-pää.vastuunjakoa,.ministeriöiden.työn.parempaa.koordinointia.kielellisten.oikeuksien.edistämisek-si.sekä.parempien.välineiden.luomista,.jotta.voi-daan.valvoa.ja.arvioida,.miten.viranomaiset.täyt-tävät.velvollisuutensa..Koska.kielelliset.oikeudet.ovat.perusoikeuksia,.valvonnan.ja.ohjauksen.toi-mivuus.on.erittäin.tärkeää..Tässä.ei.ole.kyse.suo-situsten.antamisesta,.vaan.vaaditaan.sitovia.ohjei-ta.velvollisuudesta.noudattaa.kielilainsäädäntöä..Viranomaisten. tulee.esimerkiksi.varmistaa,.että.julkisten.yhteisöjen.henkilöstöllä.on.työtehtävien.vaatimat.kielitaidot.11
Koska. kielilainsäädännön. soveltamisessa. esiin-tyy.suuria.puutteita,.tulee.nimittää.ministeri,.jolla.on.selkeästi.ilmaistu.vastuu.kansalliskielistä..Tä-tä.ministeriä,.esimerkiksi.oikeusministeriä,.kutsu-taan.kansalliskielistä.vastaavaksi.ministeriksi,.kun.hän.käsittelee.kielellisiä.perusoikeuksia.koskevia.asioista.ja.antaa.niistä.lausuntoja..On.myös.syytä.harkita.poikkipoliittista.ohjelmaa.vaihtoehtona.sil-le,.miten.työ.organisoidaan.kielistrategian.ja.kieli-suunnitelman.laatimisen.ja.seurannan.osalta.(ks..toimenpide-ehdotukset.1.ja.2).
11. Tämä.määritellään.laissa.julkisyhteisöjen.henkilöstöltä.vaadittavasta.kielitaidosta.(6.6.2003/424).
12
3. Hallintouudistukset ja ruotsin kieli
TOIMENPITEET:
5. Oikeusministeriö tiedottaa hallintouudistuksia valmisteleville viranomaisille kielellisiä oikeuksia koskevista perustuslain ja kielilain velvoitteista, jotta nämä voidaan ottaa uudistuksissa huomi-oon. Tiedotuksen lähtökohtana ovat eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja oikeuskanslerin auk-toritatiiviset tulkinnat perustuslaista.
6. Valtiovarainministeriö käynnistää yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa valmistelun, jossa laaditaan kunnille ratkaisuja, joilla turvataan yh-täläiset kielelliset oikeudet molemmilla kansal-liskielillä kunnallisten hallintouudistusten yhte-ydessä. Uutta kuntalakia säädettäessä otetaan huomioon uudet keinot, jotka kehittävät kielelli-siä oikeuksia kunnallishallinnossa ja lisäävät pal-velujen käyttäjien osallistumista.
Valtiollista. ja.kunnallista.hallintoa.on.uudistettu.jo.pidemmän.aikaa.niin,.että. lähtökohtana.ovat.olleet.rationalisointi,.tehokkuus.ja.oletetut.suur-tuotannon.edut..Valtionhallinnossa.tämä.on.tar-koittanut,.että.viranomaisia.ja.hallintoalueita.on.yhdistetty.suuremmiksi.yksiköiksi..Monien.uudis-tusten.seurauksena.ruotsin.kielen.asema.on.hei-kentynyt,.ainakin.siinä.merkityksessä,.että.ruotsin-kielinen.väestönosuus.on.vähentynyt.suuremmilla.hallintoalueilla..Viranomaiset.eivät.ole.onnistuneet.luomaan.malleja,.jotka.turvaisivat.yhtäläiset.palve-lut.molemmilla.kansalliskielillä.
Tämä.suurempiin.yksiköihin.ja.hallintoalueisiin.suun-tautuva. trendi.haastaa.aiemmat. rakenteet,. joissa.
ruotsi.on.toiminut.työkielenä.ja.joissa.kaksikielisyys.on.ollut.luontevaa.ja.toiminut.hyvin..Nämä.raken-teet.ovat.muodostaneet.pohjan.molemmilla.kansal-liskielillä.hyvin.toimiville.palveluille..Pitkän.aikavälin.kielistrategiaan.(ks..toimenpide-ehdotus.1).tulee.si-sältyä.kokonaisvaltainen.suunnittelu,.jossa.otetaan.huomioon,.että.maan.molempien.kansalliskielten.tulee.säilyä.elinvoimaisina.virkakielinä.myös.suurien.uudistusten.ja.kuntaliitosten.yhteydessä.tehtävissä.muutoksissa..On.tärkeää.säilyttää.ruotsi.elinvoimai-sena.työkielenä.
Etenkin.valtiollisiin.uudistuksiin.liittyvä.suuri.ongelma.on,.ettei.palvelua.molemmilla.kansalliskielillä.usein-kaan.nähdä.perusoikeutena,.vaan.ainoastaan.olosuh-teena,.joka.on.alisteinen.muille.olosuhteille.ja.sopeu-tetaan.niihin..Monissa.tapauksissa.kielelliset.oikeudet.ovat.saaneet.väistyä.varsinaisten.tehokkuustavoittei-den.tieltä..Vaikka.hallitusohjelmaan.on.kirjattu,.että.hallintouudistusten.yhteydessä.on.arvioitava.kielelli-set.vaikutukset,.näin.ei.ole.aina.toimittu.
Nk..Kokkolan.kysymys,.jossa.poliittinen.valmistelu.halusi. liittää.7.000.ruotsinkielisen.asukkaan.Kes-ki-Pohjanmaan.maakunnan.yksikieliseen.suomen-kieliseen.Pohjois-Pohjanmaahan,.on.osoittautunut.eräänlaiseksi.valtiollisten.uudistusten.vedenjakajak-si..Eduskunnan.perustuslakivaliokunta.ja.oikeuskans-leri.kiinnittivät.huomiota.siihen,.että.perustuslain.122.§.määrittelee.suoraan,.että.kielelliset.oikeudet.ovat.perusoikeuksia.ja.että.ne.tulee.asettaa.etusijalle.val-tiollisissa.uudistuksissa.ennen.esimerkiksi.taloudel-lisia. tekijöitä,. joita.ei.mainita.perustuslaissa..Siksi.todettiin,.että.kielellisistä.vaikutuksista.tulee.tehdä.perusteellinen.arvio.12
Tapaus.osoittaa,.ettei.valtionhallinnossa.ole.otet-tu.huomioon,.että.kielelliset.oikeudet.on.turvat-
12.Oikeuskansleri.toteaa.lausunnossaan,.että.”kielellisten.oikeuksien.asema.perusoikeutena.ja.perusoikeuksien.. turvaamisvelvoite.asettavat.kielelliset.oikeudet.erityisasemaan.aluejakopäätökseen.vaikuttavien.tekijöiden.joukossa”.. (OKV/1370/1/2009)..Katso.myös.perustuslakivaliokunnan.lausunto.aluehallinnon.uudistamisesta.(PeVL.21/2009.vp).
13
tu.perustuslaissa..On.tärkeää,.että.perustuslakiva-liokunnan.ja.oikeuskanslerin.valtion.aluehallintoa.koskevia.auktoritatiivisia. tulkintoja.perustuslais-ta.pidetään.esikuvina.tuleville.uudistuksille,.eikä.vain.kannanottoina.yksittäistapauksiin..Johtoryh-mä.ehdottaa.siksi,.että.oikeusministeriö.tiedottaa.yhteistyössä.valtionvarainministeriön.kanssa.pe-rustuslain.ja.kielilain.sisältämistä.kielellisiä.oikeuk-sia.koskevista.velvollisuuksista.ja.myös.tehdyistä.perustuslain.tulkinnoista.hallintouudistuksia.val-misteleville.viranomaisille..Tämän.tarkoituksena.on.turvata.kielelliset.oikeudet.tulevien.uudistus-ten.yhteydessä.
Myös.kunnallishallinnossa.tulee.noudattaa.valtio-hallinnon.uudistuksia.koskevia.perustuslakitulkin-toja..Tähän.asti.kunta-.ja.palvelurakenneuudistuk-sen.(Paras).mukaisesti.tehdyissä.kuntaliitoksissa.ruotsin-.ja.kaksikielisten.kuntien.osalta.on.otettu.huomioon.suhteellisen.hyvin,.että.palvelut.ja.mah-dollisuudet.vaikuttaa.kunnan.hallintoon.on.voitu.taata.molemmilla.kansalliskielillä..Jos.jatkossa.pyri-tään.yhä.suurempiin.kunnallisiin.kokonaisuuksiin,.mikä.onkin.todennäköistä,.on.ilmiselvänä.vaara-na,.että.ruotsin.kielen.asema.heikentyy.ruotsin-kielisten.osuuden.vähentyessä.suurissa.kunnissa..Tilanne.on.ongelmallinen.joillakin.alueilla,.esimer-kiksi.pääkaupunkiseudulla,.koska.alueella.on.pal-jon.ruotsinkielisiä.asukkaita,.noin.65 000,.mutta.he.muodostavat.samalla.vain.pienen.osan.koko-naisväestöstä..Koska.tämä.voi.vaarantaa.ruotsin-kielisen.edustuksen.kunnallisissa.päätöksenteko-elimissä,.tasaveroisten.palvelujen.takaamiseksi.on.tarpeen.tehdä.erityisjärjestelyjä.
Uusia.uudistuksia.toteutettaessa.on.tärkeää.ottaa.mukaan.lakitekstiin.perustuslain.pykälät.kielellisis-tä.oikeuksista,.kuten.tehtiin.laissa.kunta-.ja.palve-
lurakenneuudistuksesta.(169/2007).ja.kuntajako-laissa.(1698/2009)..Näissä.laeissa.säädetään,.että.suomen-.ja.ruotsinkielisellä.väestöllä.on.yhtäläiset.oikeudet.käyttää.omaa.kieltään.ja.saada.palveluja.tällä.kielellä..Myös.perustuslakivaliokunnan.lausun-nolla.(PeVL.33/2009.vp).on.suuri.merkitys.kuntaja-kolaille..Lausunnossa.todetaan,.etteivät.kuntajaon.muutokset.saa.vaikuttaa.kunnan.kielelliseen.ase-maan.tai.heikentää.kieliryhmien.mahdollisuuksia.selviytyä.omalla.kielellään..Yhtä.tärkeää.on.kuiten-kin.seurata.lakien.toteutumista.käytännössä.
Samalla. on. tärkeää,. että. vahvasti. ruotsinkieliset.kunnat.ottaisivat.aktiivisen.asenteen.kuntaliitoksiin.ja.varmistaisivat.siten.kielten.kannalta.kestävän.ke-hityksen.myös.tulevaisuudessa.
Kuntatasolla. kielelliset. ongelmat. ovat. suurimpia.isoimmissa.taajamissamme..Vaikka.ruotsinkielisten.osuus.olisi.lukumääräisesti.suuri,.prosentuaalinen.osuus.on.pieni..Tämä.koskee.erityisesti.pääkaupun-kiseutua.ja.Turun.seutua,.joissa.palvelun.saaminen.ruotsiksi.osoittautuu.usein.vaikeaksi..Siksi.on.tärke-ää.selvittää,.millaiset.hallintoratkaisut.voisivat.tur-vata.palvelujen.tarjoamisen.tasavertaisesti.molem-milla.kansalliskielillä.nykyistä.paremmin..On.monia.mahdollisuuksia,.joita.voisi.kokeilla.ennakkoluulot-tomasti:.erityiset.kunnalliset.ja.kuntayhtymien.lau-takunnat.voivat.vastata.ruotsinkielisistä.palveluista.ja.hankinnoista;.sisäinen.hallinto.voidaan.organisoi-da.niin,.että.nimetään.erityisiä.ruotsinkielisen.toi-minnan.vastuuhenkilöitä/esimiehiä;.asiakkaat.voi-vat.saada.mahdollisuuden.valita.palveluntuottajan.kunnallisten. maksusitoumusten. avulla.. Tällaisen.palveluseteliajattelun.voisi.hyvin.yhdistää.lisäänty-vään.palveluorganisaatioiden.käyttäjäohjaukseen.Tanskan.mallin.mukaan..Kaikki.kyseisen.palvelun-tuottajan.valinneet.voitaisiin.rekisteröidä.käyttäjiksi.
14
Suuremman.käyttäjävaikutuksen.huomioivat.hal-lintoratkaisut.ovat.tärkeitä,.eivät.vain.ruotsinkieli-sille,.joilla.on.vaikeuksia.löytää.kunnallisia.palve-luja.äidinkielellään,.vaan.myös.suomenkielisille,.jotka.voisivat.saada.enemmän.vaikutusvaltaa.lähi-palveluihinsa..Siksi.on.tärkeää.pohtia.uuden.kun-nallislain. valmistelun. yhteydessä. hallintoratkai-suja,.jotka.turvaavat.paikallisella.tasolla.nykyistä.
paremmin.palvelut.molemmilla.kansalliskielillä.ja.jotka.vahvistavat.kansalaisvaikuttamista.lähiympä-ristössä..Johtoryhmä.ehdottaa,.että.valtiovarain-ministeriö.ja.Suomen.Kuntaliitto.tutkivat.yhdessä,.kuinka.tällaisia.hallintoratkaisuja.voidaan.laatia.ja.miten.ne.voisivat.toimia.käytännössä,.muun.mu-assa.hyödyntäen.kansainvälisesti.hyviksi.havait-tuja.käytäntöjä.13
13. Tämä.on.linjassa.niiden.ehdotusten.kanssa,.jotka.OECD.antoi.arviossaan.Suomen.hallinnosta..OECD.toivoi,.että.. paikalliset.viranomaiset.löytäisivät.uusia,.innovatiivisia.ratkaisuja,.jotka.huomioivat.kansalaisten.tarpeet.paremmin.... OECD.Public.Governance.Reviews.–.Finland.–.Working.together.to.Sustain.Success..9.9.2010.
15
4. Kielellisten vaikutusten arviointi
TOIMENPITEET:
7. Kullakin vastuuministeriöllä on ensisijainen vastuu kielellisten vaikutusten arvioimisesta. Näiden ministeriöiden tulee soveltaa oikeusmi-nisteriön kielellisten vaikutusten arviointiohjeita jokaisen kielellisiin perusoikeuksiin vaikuttavan yksittäisen hallintouudistuksen yhteydessä. Kie-lellisiä vaikutuksia tulee myös arvioida säännöl-lisesti konkreettisen palveluiden järjestämisen yhteydessä, jotta turvataan kieliryhmien käy-tännön mahdollisuudet saada palvelua omalla äidinkielellään.
Uusi.hallitus.päätti.vuonna.2007.ottaa.käyttöön.ja.kehittää.välineen.kielellisten.vaikutusten.arvioi-miseksi..Vanhasen.toisen.hallituksen.hallitusohjel-massa.määritellään.toimenpiteet,.joihin.ryhdytään.hallintouudistusten.yhteydessä:.”Suurimpien.val-tiollisten.ja.kunnallisten.uudistushankkeiden.kielel-listen.vaikutusten.arviointi.säännönmukaistetaan”..Oikeusministeriö.on.laatinut.hallitusohjelman.poh-jalta.ohjeet,.jotka.auttavat.lainvalmistelijoita.otta-maan.huomioon.ja.arvioimaan.lainvalmisteluhank-keen. kielelliset. vaikutukset.. Oikeusministeriön.ohjeiden.mukaan.valmistelijan.”on.arvioitava,.mi-ten.esitys.vaikuttaa.kielellisten.oikeuksien.toteu-tumiseen.niin.lähitulevaisuudessa.kuin.useamman.vuosikymmenen.tähtäimellä”..Arvioinnin.tulokset.tulee.esittää.hallituksen.esityksissä.14
Hallituksen. puolivälitarkastelussa. hallitus. täs-mentää.linjaansa.koskien.kielellisten.vaikutusten.arviointia. seuraavasti:. ”huolehditaan. siitä,. että.kielellisten.vaikutusten.arviointi.tehdään.hallinto-
14..Oikeusministeriö,.Kielellisten.vaikutusten.arviointi.15..Hallituksen.kannanotto.poliittisten.neuvottelujen.jälkeen,.24.2.2009.16.Ks..liite.3,.Kielellisten.vaikutusten.arviointi,.Stefan.Sjöblom.
uudistusten.ja.lakihankkeiden.yhteydessä.sen.sel-vittämiseksi,.voidaanko.palvelut.todellakin.taata.molemmilla.kansalliskielillä”.15
Ongelmana.on,.että.näitä.ohjeita.sovelletaan.hy-vin.harvoin..Ajankohtaisena.esimerkkinä.tilantees-ta,.jossa.kielellisiä.vaikutuksia.ei.lainkaan.arvioitu,.on.tällä.hallituskaudella.voimaan.astunut.poliisi-hallintouudistus..Kaikki.poliisiviranomaiset,.joilla.oli.ruotsi.enemmistö-.tai.työkielenä,.lakkautettiin.ja. sen.sijaan.perustettiin.neljä.alueellista.yksik-köä,.joiden.työkieli.on.ruotsi..Näiden.yksiköiden.oikeudellista.asemaa.ja.valtuuksia.ei.kuitenkaan.ole.vahvistettu.laissa,.vaan.ne.ovat.riippuvaisia.po-liisilaitosten.johdosta.
Katsomme,.että.kielellisten.vaikutusten.arvioin-tia. tulee. parantaa. ja. kehittää.. On. tärkeää,. että.jo.hallituksen.laajan,.pitkän.aikavälin.kielistrate-gian.laatimisen.yhteydessä.(toimenpide-ehdotus.1). toteutetaan.yksittäisten. ja. kattavampien.hal-lintouudistusten.kielellisten.vaikutusten.arvioin-ti..Kielellisten.vaikutusten.arviointi.vain.suurten.hallintouudistusten. tai. palvelujen.uudelleen.or-ganisoinnin.yhteydessä.ei.kuitenkaan.riitä..Lisäksi.tulee.kehittää.välineitä,.jotka.mahdollistavat.sään-nölliset.kielellisten.vaikutusten.arvioinnit.ja.laadun.seurannat.kuntien.päivittäisen.hallintotoiminnan.organisoinnin.yhteydessä..Kun.esimerkiksi.laadi-taan.hoitopolkuja,.on.tärkeä.esittää.seuraavanlai-sia.kysymyksiä:.Missä.hoitopolun.vaiheessa.kieli-taidot.ovat.erityisen.tärkeitä?.Miten.henkilökunta.jakautuu,.niin.että.paikalla.on.aina.kielitaitoisia.näissä. vaiheissa?. Miten. asiakkaille. tiedotetaan.heidän.oikeudestaan.käyttää.omaa.kieltään?.On.tärkeää.kehittää.mahdollisimman.yksinkertaisia.välineitä,.jotka.otetaan.käyttöön.ja.joita.käytetään.säännöllisesti.esim..hoitoa.tarjoavissa.yksiköissä.16
16
5. Kielitaito valtion ja kunnan hallinnossa
TOIMENPITEET:
8. Jokaisen kaksikielisen viranomaisen, valtiol-lisen ja kunnallisen, tulee nimetä johtava virka-mies kansalliskielten edistämisestä vastaavaksi vastuuhenkilöksi. Viranomaisen tulee vastuuhen-kilön johdolla laatia kieliohjelma, joka käy järjes-telmällisesti viranomaisen palveluprosessit lä-pi, jotta asiakkaiden kielelliset oikeudet taataan. Kieliohjelmien tulee olla saatavilla viranomaisten verkkosivustoilla.
9. Valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön tulee koordinoida rekrytointiohjeitaan ja sisällyt-tää näihin laissa määritellyt vaatimukset julkisyh-teisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (6.6.2003/424).
10. Viranomaisten tulee saada erityisvaroja hen-kilökunnan täydentävää kielikoulutusta varten.
Nykyään.yhä.useammat.ruotsinkieliset.asuvat.kak-sikielisissä.kunnissa,.joissa.he.ovat.selkeästi.vähem-mistönä.ja.joissa.palvelujen.saaminen.omalla.äidin-kielellä.on.yhä.vaikeampaa..Yhteistä.monille.näistä.kunnista.on,.että.ruotsinkieliseltä.toiminnalta.puut-tuu.rakenne.ja.että.eri.palvelumuodot,.joilla.on.kie-lellistä.merkitystä,.on.hajautettu.moniin.hallinto-
yksikköihin..Tarvitaan.uutta,.selkeää.koordinointia..Kuntien.tulee.laatia.kieliohjelma.ja.kartoittaa.asia-kaspalvelunsa. järjestelmällisesti.. Jokaisen.kunnan.tulee.myös.kartoittaa,.kuka.voi.tarjota.palvelua.mil-läkin.kielellä.ja.kenelle.voidaan.ohjata.asiat,.jotka.edellyttävät.erityistä.kielitaitoa..Työryhmän. tuke-man.johtavan.virkamiehen.tulee.olla.vastuussa.täs-tä.työstä.sekä.seurata.ja.kehittää.kunnan.kielipoli-tiikkaa.
Tilannetta.hankaloittaa.yleisesti.huonontunut.ruot-sin.kielen.taito,.mikä.omalta.osaltaan.vaikeuttaa.vi-ranomaisten.mahdollisuuksia. rekrytoida. riittävän.kielitaitoisia.henkilöitä,.jotta.kansalaisten.kielellis-ten.oikeudet.taattaisiin.perustuslain.17.§:n.mukaan..Kielitaitovaatimukset.ovat.usein.kaavamaisia.ja.niitä.”testataan”.ainoastaan.todistuksilla,.sen.sijaan.että.viranomaiset.mittaisivat.todellisen.kielitaidon..La-ki.julkisyhteisöjen.henkilöstöltä.vaadittavasta.kieli-taidosta.(6.6.2003/424).määrittelee.selkeästi,.että.viranomaisilla.on.velvollisuus.varmistaa,.että.julkis-yhteisöjen. henkilöstöllä. on. työtehtävien. vaatima.kielitaito.
Valtioneuvoston.kielikertomuksessa.todetaan,.että.”työhönotossa.käytettäviä.menettelymalleja.tulee.kehittää.sen.varmistamiseksi,.että.henkilöstöä.pal-velukseen.otettaessa.varmistutaan.sen.riittävästä.kielitaidosta”..Oikeusministeriö.laatii.tätä.tarkoitus-ta.varten.Kieliasiain.neuvottelukunnan.avustuksella.suosituksia.kielitaidosta.työhönoton.yhteydessä.17.Valtionvarainministeriön. työmarkkinaosasto. laatii.
17..Viimeisin.suositus.laadittiin.tammikuussa.2011..Kielitaito.ministeriöiden.työhönotossa.–.säännöksiä.ja.työhönottoon.. liittyvä.tarkistuslista.(OM.1/58/2011),.24.1.2011,.oikeusministeriö..Suosituksesta.on.tekeillä.myös.ruotsinkielinen.versio... Språkkunskaper.och.anställning.-.bestämmelser.och.minneslista.vid.anställning.
17
kuitenkin.yleiset.työhönotto-ohjeet,.joita.valtion.ja.kuntien.viranomaiset.käytännössä.käyttävät..Vaikka.hyvä.kielitaito.on.edellytyksenä.sille,.että.viranomai-nen.voi.täyttää.velvollisuutensa.järjestää.toimintan-sa.kahdella.kansalliskielellä,.näissä.ohjeissa.ei.mai-nita.kielitaitoa.yhtenä.kriteerinä.18
Johtoryhmä.kehottaa.siksi.valtiovarainministeriötä.ja.oikeusministeriötä.koordinoimaan.virantäyttöoh-jeitaan.ja.sisällyttämään.näihin.kielivaatimukset,.jot-ka.määritellään.laissa.julkisyhteisöjen.henkilöstöltä.vaadittavasta.kielitaidosta.(6.6.2003/424).
Useimmat.asiakaskohtaamiset.tapahtuvat.kuntata-solla..Kunnat.päättävät.itse.kunnan.viranhaltijoiden.kelpoisuusvaatimuksista.kunnan.hallintosäännössä.tai.erillisessä.kielisäännössä..Kunnissa.on. tapana.määritellä.korkeiden.virkamiesten.kelpoisuusvaati-mukset.ja.testata.heidän.kielitaitonsa,.mutta.suoras-sa.asiakaskontaktissa.oleville.henkilöille.on.harvoin.määritelty.kelpoisuusvaatimuksia..Kuntaliitto.on.laa-tinut.kunnille.työhönotto-ohjeet.19
Kuntien.tulee.lain.mukaan.huolehtia.siitä,.että.ne.palkkaavat.henkilöitä,.joilla.on.riittävät.ruotsin.kie-len.taidot,.mutta.miten.tätä.voidaan.edistää.ja.val-voa. kaikilla. tasoilla. ja. kaikkien. tehtävien. osalta?.Tässä.on.myös.syytä.korostaa,.että.eri.tehtävissä.voi.esiintyä.erilaisia.vaatimuksia..Pidämme.tärkeä-nä,.että.Kuntaliitto. tiedottaa.kunnille. suunnatus-sa. koulutuksessaan. lain. mukaisista. velvoitteista..Kielitaitovaatimukset. tulisi.muotoilla.niin,.että.ne..
vahvistavat.suomen-.tai.ruotsinkielisen.vähemmis-tön.käyttämän.kielen.asemaa,.ja.tämän.ajatuksen.tulisi.levitä.laajalle.ja.sisältyä.kuntien.kieli-.tai.hal-lintosääntöihin.
Myös.kielikoulutusta.varten.tarvitaan.enemmän.va-roja.henkilöstön.kielitaidon.parantamiseksi..Nyky-ään.ei.ole.kartoitettu,.miten.paljon.valtio.ja.kunnat.järjestävät.kielikoulutusta.ja.minkä.verran.se.mak-saa..Ongelmana.on.nykyisin,.ettei.kielikoulutusta.varten.varata.ylimääräisiä.varoja,.mikä.tarkoittaa,.et-tä.ministeriöiden.ja.muiden.viranomaisten.on.otet-tava.rahat.yleisistä.täydennyskoulutusvaroista..Siksi.olisi.tärkeää,.että.viranomaiset.saavat.erityisiä.varoja.henkilöstönsä.kielikoulutusta.varten.
Viranomaisten.kansalliskielten.edistämisen.vastuu-henkiöiden.tulee.seurata.järjestelmällisesti,.keiden.kyseisen.hallinnonalan.virkamiesten.tulisi.parantaa.ruotsin.kielen.taitojaan,.ja.näitä.tulee.palkita.kielili-sällä..Kattava.vastuu.siitä,.että.näin.todellakin.tapah-tuu,.on.vastuussa.olevalla.ministerillä..Vuoden.2007.hallitusohjelmassa.todettiin,.että.valtion.tulee.työn-antajana.palkita.henkilöstöään.hyvästä.kielitaidos-ta,.jotta.kielilain.tarkoitus.toteutuu..Valtionhallinnon.työntekijöistä.2.507.sai.lokakuussa.2010.kielilisää,.mikä.on.ainoastaan.noin.3.%.valtion.palveluksessa.olevista..Lokakuussa.2006.vastaava.luku.oli.2.520.20.Nykyisin.kielilisää.saavia.henkilöitä.on.vähemmän.kuin.vuonna.2006,.mikä.merkitsee,.ettei.hallitus-ohjelman.kirjaus.ole.toteutunut.
.
18..Ohje.virantäytössä.noudatettavista.periaatteista,.26.1.2009,.valtiovarainministeriö.19..Päivi.Rainio,.Rekrytointiopas.kunta-alalle,.Suomen.Kuntaliitto,.2010.20.Tilasto.saatu.valtiovarainministeriöltä.joulukuussa.2010.
18
6. Kieliasiamiehen viran perustaminen
TOIMENPIDE:
11. Eduskunnan oikeusasiamiehestä annettua la-kia täydennetään säännöksellä, jonka mukaan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen peruste-taan kieliasiamiehen virka käsittelemään yleisön kanteluja ja valvomaan, että ministeriöt ja muut julkiset viranomaiset toimivat kansalliskieliä eli suomea ja ruotsia koskevan lainsäädännön mu-kaisesti.
Eduskunnan. perustuslakivaliokunta. on. mietinnös-sään.(1/2010.vp).valtioneuvoston.kertomuksesta.kie-lilainsäädännön.soveltamisesta.2009.kritisoinut.val-tioneuvostoa.siitä,.ettei.tämä.ole.ryhtynyt.riittäviin.toimenpiteisiin.kielellisten.oikeuksien.turvaamisek-si..Perustuslakivaliokunta.kehottaa.valtioneuvostoa.pohtimaan,.miten.viranomaiset.voisivat.valvoa.kie-lilainsäädännön.noudattamista.paremmin.kullakin.vastuualueella,.mukaan.lukien.aluehallintoviranomai-set,.ja.kehottaa.muun.muassa.harkitsemaan.kieliasia-miehen.viran.perustamista.esim..oikeusasiamiehen.kanslian.yhteyteen..Perustuslakivaliokunta.ehdottaa,.että.kieliasiamies.paitsi.käsittelisi.yleisön.kanteluita,.myös.valvoisi.ja.seuraisi.viranomaisten.toimintaa.tai.toiminnan.puutetta..Perustuslakivaliokunta.ei.kuiten-kaan.määrittele,.miten.kieliasiamiestä.koskeva.ehdo-tus.voitaisiin.toteuttaa.käytännössä.
Kieliasiamiehen.viran.perustamistarve.ei.ole.Suo-messa.uusi.ajatus..Vuonna.1998.Svenska.Finlands.folkting.teki.aloitteen.Suomen.kaksikielisyydestä.ja.
sen. valvonnasta. tehtävästä. selvityksestä.. Selvitys.”Finlands.tvåspråkighet.–.lag.och.övervakning”.joh-ti.mm..konkreettiseen.ehdotukseen.kieliasiamiehes-tä.21.Myös.parlamentaarinen.kielilakikomitea,. joka.valmisteli.ehdotuksen.uudeksi.kielilaiksi,.pohti.ajatus-ta.kieliasiamiehestä..Komitean.mietinnössä.vuodelta.200122.todetaan.kuitenkin,.ettei.kielellisiä.oikeuksia.tule.käsitellä.eri.tavalla.kuin.muitakaan.perusoikeuk-sia..Komitea.piti.tärkeänä,.että.korkeimmat.laillisuu-denvalvojat.eli.oikeuskansleri.ja.oikeusasiamies.val-vovat.myös.kielellisten.oikeuksien.toteutumista,.jotta.näitä.oikeuksia.ei.pidettäisi.vähemmän.tärkeinä.kuin.muita.perusoikeuksia..Hallituksen.esityksessä.edus-kunnalle.uudeksi.kielilaiksi.ja.siihen.liittyväksi.lain-säädännöksi.(HE.92/2002).ei.sen.vuoksi.käsitelty.ky-symystä.kieliasiamiehen.viran.perustamistarpeesta.
Viime.vuosina.Folktingetin.ja.perustuslakivaliokun-nan.lisäksi.monet.muutkin.toimijat.ovat.ilmaisseet.tukensa.ajatukselle.kieliasiamiehestä..Siksi.kieliasia-miehen.viran.perustamisen.mahdollisuudet.ja.vaiku-tukset.on.syytä.selvittää.23
ERI VAIHTOEHTOJA KIELIASIAMIEHEN VIRAN PERUSTAMISEKSI:
a) Riippumattoman kieliasiamiehen/ kommissaarin viran perustaminen
Täysin.riippumattoman.kieliasiamiehen,.jota.ei.lii-tettäisi.ministeriöön.tai.oikeusasiamiehen.kansli-aan,.tyyppiesimerkkinä.on.Kanadan.Commissio-ner.of.official.Languages..Kanadan.kielikomissaari.valitaan. seitsemän. vuoden. jaksolle. senaatin. ja.edustajainhuoneen.hyväksynnän. jälkeen. ja.hän.
21..Dufholm,.Kristina:.Finlands.tvåspråkighet.–.lag.och.övervakning..Finlandssvensk.rapport.nr..38... Helsingfors.1998:.Svenska.Finlands.folkting...22.Uusi.kielilaki:.Kielilakikomitean.mietintö.15.6.2001..Helsinki.2001:.Valtioneuvosto.23..Pitkä.analyysi.liite.5,.Inrättande.av.en.språkombudsmannafunktion,.Kristian.Myntti.ja.Markus.Österlund.
19
raportoi.suoraan.parlamentille..Irlanti.on.perusta-nut.kielikomissaarin.viran,.jolla.on.vastaavanlaiset.valtuudet.ja.Walesin.parlamentti.päätti.joulukuus-sa.2010.perustaa.kielikomissaarin.viran.
b) Kieliasiamiehen viran perustaminen oikeusministeriön yhteyteen
Aiemmin.mainitussa.selvityksessä.”Finlands.två-språkighet.–.lag.och.övervakning”.oli.ehdotus.kie-liasiamiehen.viran.perustamisesta.oikeusministe-riön. yhteyteen.. Kieliasiamies. käsittelisi. yleisön.kanteluita,.pyytäisi.tietoja.viranomaisilta.ja.analy-soisi.lainsäädännön.noudattamista,.tiedottaisi.kie-lilainsäädännöstä.ja.kansalaisten.oikeuksista.sekä.antaisi.lausuntoja,.neuvoja.ja.ohjeita..Tällainen.kie-liasiamies.on.verrattavissa.esim..sisäministeriössä.toimivaan.vähemmistövaltuutettuun.tai.oikeusmi-nisteriössä.toimivaan.tietosuojavaltuutettuun.
c) Apulaisoikeusasiamiehen tai OA:n kanslian esittelevän virkamiehen toimiminen kieliasiamiehenä
Selvityksessä. ”Finlands. tvåspråkighet. –. lag. och.övervakning”.annettiin.kolme.mahdollisuutta.pe-rustaa. kieliasiamiehen. virka. oikeusasiamiehen.kanslian. yhteyteen:. 1). apulaisoikeusasiamiehellä.on.erityisenä.vastuualueenaan.kielilainsäädäntö.ja.hän.saa.käsitellä.näitä.kysymyksiä.nimikkeenään.kieliasiamies,. 2). perustetaan. uusi. apulaisoikeus-asiamiehen.virka,.joka.käsittelee.ja.valvoo.ainoas-taan.kielellisiä.oikeuksia.3).oikeusasiamiehen.kans-liassa.toimiva.esittelevä.virkamies.saa.vastuulleen.kielellisten.oikeuksien.valvonnan.ja.saa.nimikkeen.kieliasiamies..Nykyinen.käytäntö.muistuttaa.osit-
tain.tätä.mallia..Nykyään.tehtäväalueet.jaetaan.oi-keusasiamiehen.päätöksellä.oikeusasiamiehen. ja.kahden.apulaisoikeusasiamiehen.välillä..Apulaisoi-keusasiamiehellä.on.samat.valtuudet.kuin.oikeus-asiamiehellä.ja.hän.päättää.oman.vastuualueensa.asioista. itsenäisesti..Nykyään.oikeusasiamiehellä.on.vastuu.kielilainsäädännön.valvonnasta..
d) Kieliasiamies oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen
Johtoryhmä.on.sitä.mieltä,.että.on.syytä.kehittää.ja. syventää. perustuslakivaliokunnan. ehdotusta.kieliasiamiehen.viran.perustamisesta.oikeusasia-miehen.kanslian.yhteyteen:.tehtävänä.olisi.käsitel-lä.yleisön.kanteluita,.mutta.myös.valvoa.ja.seurata.viranomaisten.toimintaa.ja.puuttuvaa.toimintaa.
Hallituksen. esityksessä. eduskunnalle. (HE. 205/.2010. vp). oikeusasiamiehen. kanslian. yhteydessä.toimivasta. Ihmisoikeuskeskuksesta. voisi. toimia.mallina.sille,.miten.kieliasiamiehen.virka.voitaisiin.käytännössä.toteuttaa..Hallitus.on.esittänyt,.että.eduskunnan.oikeusasiamiehestä.annettuun.lakiin.lisätään.uusi.luku.oikeusasiamiehen.kanslian.yh-teydessä.toimivasta,.itsenäisestä.ja.riippumatto-masta. Ihmisoikeuskeskuksesta.. Ihmisoikeuskes-kus.ei.tule.käsittelemään.perusoikeuksia.koskevia.kanteluita.ja.ihmisoikeuksia,.vaan.oikeusasiamies.ratkaisee.nämä.jatkossa..Siksi.ei.ole.syytä.esittää,.että. kieliasiamies. toimisi. Ihmisoikeuskeskuksen.alaisuudessa..Sitä.vastoin.ehdotettu.malli.Ihmis-oikeuskeskukseksi.voi.toimia.esikuvana.kieliasia-miehen. toiminnalle. oikeusasiamiehen. kanslian.yhteydessä..Nykyinen. tilanne.on.siten.erilainen.verrattuna.vuoteen.2001,.jolloin.kielilakikomitea.
20
päätti.olla.puhumatta.kieliasiamiehen.viran.perus-tamisen.puolesta.pelätessään,.että.kielellisiä.oi-keuksia.alettaisiin.pitää.vähemmän.tärkeinä.kuin.muita.perusoikeuksia.
Sekä.Kanadan.malli.että.selvityksen.”Finlands.tvås-pråkighet.–.lag.och.övervakning”.ehdotukset.pe-rustuvat. siihen,.että.kieliasiamiehellä/kielikomis-saarilla. on. sekä. valvova. että. tiedottava. tehtävä..Tämän.toteuttaminen.voi.olla.käytännössä.vaike-aa,.eikä.se.ehkä.edes.toivottavaa..Nykyään.oikeus-
ministeriön.tehtävänä.on.edistää.kansalliskieliä.ja.tiedottaa.kansalaisille.heidän.oikeuksistaan.
Johtoryhmä.katsoo,.että.edistämisen.ja.tiedotuksen.tulee.kuulua.hallitukselle.ja.esimerkiksi.oikeusmi-nisteriön.vastaavalle.ministerille.henkilöstöineen,.mutta.oikeusasiamiehen.kanslian.yhteyteen.tulee.perustaa.kieliasiamiehen.virka..Tämä.tekisi.kansa-laisille.näkyväksi.mahdollisuuden.kääntyä. viran-omaisen.puoleen.ja.kannella,.kun.kielellisiä.perus-oikeuksia.on.loukattu.
21
7. Kieli ja koulutus TOIMENPITEET:
12. Parlamentaarisen työryhmän julkaisun Perus-opetus 2020 – yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako kieltenopetusta koskevia ehdotuksia on jatkossakin pidettävä tärkeinä tavoitteina ja ne on toteutettava vuodesta 2014 alkaen: mm. ruotsin opintojen alkaminen viimeistään 6. luo-kalla; kuntien velvoittaminen tarjoamaan vähin-tään kolme A1-kieltä, joista yksi on toinen koti-mainen kieli; kuntien velvoittaminen aloittamaan kunkin A1-kielen opetus, kun sen on valinnut vä-hintään 10 oppilasta.
13. Hallituksen tulee huolehtia siitä, että Opetus-hallitus käy läpi opetussuunnitelman perusteet ja kehittää Suomen kouluissa käytettäviä kansallis-kielten opetusmenetelmiä. Tulevaisuudessa paino-tuksen tulee olla viestintävalmiuksissa ja osan ope-tuksesta voi hyvin yhdistää muihin oppiaineisiin.
14. Kielikylpy ja kielisuihku ovat loistavia opetus-menetelmiä, joiden avulla uusia kieliä oppii hel-posti. Niin suomen- kuin ruotsinkielisenkin kieli-kylvyn valtiollisia hanketukia tulee korottaa.
15. Hallituksen tulee laatia kansallinen kielitavoi-te, jossa määritellään muu suomalaisten tarvit-sema kielitaito.
16. Kokemus osoittaa, ettei valinnaisuus ole edis-tänyt kielten oppimista Suomessa. Ylioppilastut-kintoa tulee uudistaa kielitaidon parantamisek-si niin, että pakollisiksi tulevat äidinkielen lisäksi kaksi vierasta kieltä.
Ruotsin.kielen.taidot.ovat.heikentyneet.suomen-kielisissä.kouluissa.viime.vuosina..Sen.jälkeen.kun.ruotsi.muuttui.ylioppilastutkinnossa.vapaaehtoi-seksi.vuonna.2005,.sen.kirjoittavien.oppilaiden.lukumäärä.on.laskenut.nopeasti..Vain.48.prosent-tia.suomenkielisistä.pojista.kirjoitti. ruotsin.vuo-den.2010.ylioppilaskirjoituksissa..Tytöistä.ruotsin.kirjoitti. 78.prosenttia..Sekä.kokemus.että. tutki-mukset.osoittavat,.etteivät.oppilaat.saa.Suomes-sa.riittäviä.ruotsin.taitoja.ennen.yliopisto-.ja.kor-keakoulutason.opintoja..Åsa.Palviaisen.Jyväskylän.yliopistolle.tekemästä.tutkimuksesta.ilmenee,.et-tä.52,9.prosentilla.490.opiskelijan.otoksesta.on..heikommat.ruotsin.taidot.kuin.yliopistotasolla.vaa-ditaan.24..
Lukiolain. uudistamisen. yhteydessä. (15.4.2004).päätettiin,.että.opetusministeriö.arvioi.uutta.yli-oppilastutkintoa.kuuden.vuoden.välein..Ministe-riö.julkaisi.joulukuussa.2010.raportin,.joka.osoitti.ruotsin.ylioppilastutkinnossa.kirjoittaneiden.oppi-laiden.lukumäärän.laskeneen.huomattavasti,.mi-kä.jo.olikin.yleisessä.tiedossa..Sen.sijaan,.että.oli-si.esittänyt.toimia,.joilla.toisen.kotimaisen.kielen.opetusta.voisi.vahvistaa,.opetusministeriö.perusti.taas.yhden.työryhmän..On.huolestuttavaa.seura-ta,.kuinka.hitaasti.hallitus.on.puuttunut.heikenty-neen.kielitaidon.ongelmaan.
Hallituksen. asettama. tuntijakotyöryhmä. julkisti.kesäkuussa.2010.ehdotuksensa.siitä,.miten.Suo-men. kouluja. tulisi. kehittää.. Työryhmän. ehdo-tusten. joukossa. oli. toimenpiteitä,. jotka. olisivat..vahvistaneet.ruotsin.opetusta,.mm..ruotsin.opin-tojen.aloittaminen.viimeistään.6..vuosiluokalla.ja.kuntien.velvollisuus.aloittaa.opetus.kussakin.A1-kielessä,. jos.sen.on.valinnut.vähintään.10.oppi-
24.Åsa.Palviainen:.The.Proficiency.in.Swedish.of.Finnish.speaking.University.Students:.Status.and.Directions.for.the.Future... Apples.–.Journal.of.Applied.Language.Studies..Vol..4,1,.2010.
22
lasta.25. Ehdotettujen. uudistusten. tarkoituksena.oli.edistää.niin.ruotsin.kuin.muidenkin.kielten.op-pimista..Tutkimuksethan.osoittavat,.että.mitä.ai-kaisemmin.lapset.aloittavat.kieliopinnot,.sen.pa-remmin.ja.nopeammin.he.pystyvät.omaksumaan.uuden.kielen..Tuntijakotyöryhmän.tekemä.työ.tu-lee.hyödyntää..Seuraavan.hallituksen.tulee.huo-lehtia.siitä,.että.nämä.ehdotukset.toteutetaan..
Opetushallitus.perusti.keväällä.2007.työryhmän.laatimaan.Kansalliskieliselvityksen,.jonka.tarkoi-tuksena.on.tutkia,.onko.kansalliskielten.suomen.ja.ruotsin.opetus.riittävää.perustuslain.17.§:n.mu-kaisten.kielellisten.oikeuksien.takaamiseksi..Koska.maaliskuun.alussa.2011.julkistettu.selvitys.osoittaa.selvästi,.ettei.kansalliskielten.opetus.ole.riittävää,.selvityksen.toimenpide-ehdotusten.tulee.johtaa.välittömiin.käytännön.toimiin.
Valtio.on.tukenut.erilaisia.hankkeita,.jotka.tuke-vat.ruotsin.opetusta.suomenkielisissä.kouluissa,.esim..Hanasaaren.kulttuurikeskuksen.Svenska.nu-hanketta.ja.eri.kielikylpyhankkeita..Suomessa.on.järjestetty.kielikylpyjä.yli.20.vuoden.ajan..Idea.on.
kotoisin.Kanadasta,. jossa.monet.englanninkieli-set.vanhemmat.olivat.sitä.mieltä,.että.heidän.lap-sillaan.on.oikeus.useampaan.kieleen..Kielikylpy-kouluja.on.nykyisin.kolmessatoista.kaksikielisessä.kunnassa..Sekä.Suomessa.tehdyt.että.kansainvä-liset.tutkimukset.osoittavat,.että.kielikylpyoppilai-den.äidinkieli.kehittyy.paremmin.kuin.yksikielisten.luokkien.oppilaiden.äidinkieli.26.Lisäksi.heistä.tu-lee.käytännössä.kaksi-.tai.useampikielisiä..Ruot-sinkielinen.kielikylpy.antaa.oppilaille.sekä.hyvän.ruotsin.kielen.taidon.että.hyvän.muiden.kielten.taidon..Viime.vuosina.kielikylpyluokkien.lukumää-rä.on.pysynyt.tasaisena,.vaikka.kielikylvyn.kysyn-tä.on.paljon.tarjontaa.suurempaa..On.paljon.per-heitä,.jotka.haluaisivat.lapsensa.kielikylpyyn,.jos.siihen.olisi.mahdollisuus..Kielikylpyyn.jonotetaan.esimerkiksi.Helsingissä,.Porvoossa.ja.Vaasassa.
Helsingin,.Vaasan.ja.Turun.yliopistojen.laitokset.ovat.myös.saaneet.tukea.ruotsinopetusta.koskeviin.tutki-mushankkeisiin..Tukisummat.ovat.kuitenkin.olleet.hy-vin.vähäisiä..Ruotsinopetuksen.todelliseen.edistämi-seen.tarvitaan.huomattavasti.suurempia.taloudellisia.voimavaroja.ja.järjestelmällisen.laaja-alaista.työtä.
25.Perusopetus.2020.–.yleiset.valtakunnalliset.tavoitteet.ja.tuntijako..Opetus-.ja.kulttuuriministeriö,.1.6.2010.26.Katso.esim..Allen.Mary:.Reading.achievement.of.students.in.French.immersion.programs,.Education.Quarterly.Review,.. vol..9,.No..4,.2004.
23
Erään.tällaisen.hankkeen.tuloksena.syntyi.raport-ti. ”Svenska. i.finska.gymnasier”27. jossa.Helsingin.yliopiston. tutkijatiimi. esittää. seuraavat. ehdotuk-set,.jotka.pohjautuvat.keskusteluihin.oppilaiden.ja.opettajien.kanssa:.1).kielen.oppimiseen.tarvitaan.enemmän.aikaa,.2).oppilaat.haluavat.oppia.puhut-tua.ja.kirjoitettua.arkiruotsia.sen.sijaan,.että.paino-tetaan.voimakkaasti.kielioppia,.3).oppilaat.haluavat.tutustua.ruotsin.kieleen.oppituntien.ulkopuolella.kulttuuritapahtumissa,.opintokäynneillä.ja.niin,.et-tä.kouluun.tulee.vieraita..Tutkijat.korostavat.myös,.että.kieltenopetus.on.tehokkaampaa.muihin.oppi-aineisiin.yhdistettynä.kuin.erillisenä.oppiaineena..Väite.saa.tukea.tuoreesta.EU-raportista.Study.on.the.Contribution.of.Multilingualism.to.Creativity.28.
Suomenkielisten.ruotsin.kirjoittavien.oppilaiden.lu-kumäärän.vähentyminen.kuvastaa.yleistä.trendiä..Opetushallituksen.raportti.Koulutuksen.määrälliset.indikaattorit.osoittaa,.että.kiinnostus.kieliopintoi-hin.on.vähentynyt.Suomessa.huolestuttavasti..Ver-tailtaessa.vuosien.2001.ja.2009.raporttien.tilas-toja.käy.ilmi,.että.saksan.lukijoiden.lukumäärä.on.melkein.puolittunut.kymmenessä.vuodessa..Sama.
trendi.on.havaittavissa.venäjän.suosiossa..Vuon-na.2001.venäjää.luki.A-.tai.B-kielenä.6,1.prosenttia.oppilaista..Vuonna.2009.osuus.on.3.prosenttia.29.Vuonna.2001.kolmea.tai.useampaa.kieltä.luki.66.prosenttia. lukiolaisista..Vuonna.2009.vähintään.kolmea.kieltä.luki.enää.53,5.prosenttia.30
On.huolestuttavaa,.että.yhä.harvemmat.oppilaat.lu-kevat.kieliä,.kun.samalla.painotetaan.hyvän.kielitai-don.merkitystä,.jotta.Suomi.voisi.säilyttää.kansainvä-lisen.kilpailukykynsä.31.Entinen.Euroopan.komission.kääntämispalveluiden.yleispäällikkö.Juhani.Lönnroth.kirjoittaa. osuvasti. kantaaottavassa. artikkelissaan:.”Kun.EU:ssa.pyritään.innokkaasti.monikielisyyteen,.täällä.(Suomessa).pyritään.tosiasiassa.vähentämään.kaksikielisyyttä.ja.samalla.molempien.kansalliskiel-ten.osaamista.edellyttävien. julkisen. tai. yksityisen.puolen.työpaikkojen.työvoiman.saatavuutta.”32
Johtoryhmä.kehottaa.siksi.seuraavaa.hallitusta.ryh-tymään.nopeisiin.toimiin.kielitaidon.parantamisek-si.Suomessa,.esimerkiksi.laatimaan.kansallisen.kieli-tavoitteen,.jossa.määritellään,.mitä.vieraiden.kielten.taitoja.Suomi.tarvitsee.
27.Green-Vänttinen.Maria,.Korkman.Christina.ja.Lehti-Eklund.Hanna:.Svenska.i.finska.gymnasier..Nordica.ja.Svenska.. Social-.och.kommunalhögskolan,.2010..28.Study.on.the.Contribution.of.Multilingualism.to.Creativity..European.Commission,.Directorate.General.Education.. and.Culture..16.7.2009..Raportti.viittaa.myös.useampaan.tutkimukseen,.jotka.osoittavat,.että.varhainen.kaksi-.tai... kolmikielisyys.johtaa.parempaan.suorituskykyyn.ja.luovaan.ajatteluun,.helpottaa.ongelmanratkaisua.ja.sosiaalista... vuorovaikutusta.ja.parantaa.koulumenestystä.29.Tässä.on.kuitenkin.nähtävissä.trendin.taittuneen.hieman..Vuonna.2008.osuus.oli.2,5.prosenttia.30.Koulutukset.määrälliset.indikaattorit.2004.ja.Koulutuksen.määrälliset.indikaattorit.2010..Opetushallitus.31..Tämä.koskee.nimenomaan.myös.ruotsin.taitoja..Suomen.ja.Ruotsin.yhä.tiiviimmässä.taloudellisessa.yhteistyössä.. ruotsia.puhuvista.työntekijöistä.on.todellinen.puute..Tämä.käy.ilmi.tutkijatohtori.Wilhelm.Barner-Rasmussenin.raportista.... Katso.liite.8,.Finns.det.ett.business-case.för.svenskan?.–.Studie.om.språkanvändning.i.handeln.och.det.ekonomiska... samarbetet.mellan.Finland.och.Sverige.32.Juhani.Lönnroth,.Språkdebatten.saknar.djup.och.visioner,.Hufvudstadsbladet,.8.1.2011.
24
8. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kieli
TOIMENPITEET:
17. Sosiaali- ja terveysministeriön tulee täsmentää lainsäädäntöä niin, että potilaalle taataan käytän-nössä oikeus saada potilaskertomukset (epikriisit ja muut hoitoon liittyvät asiakirjat) omalla äidin-kielellään. Ministeriön tulee varmistaa, että kaik-ki tiedonhallintajärjestelmät toimivat maan mo-lemmilla kansalliskielillä.
18. Valvontaa ja seurantaa tulee tehostaa, jotta kielellisten oikeuksien kannalta heikkoon tilantee-seen saadaan hoitoalalla parannus. Kaikilla kak-sikielisillä sairaanhoitopiireillä sekä kunnallisilla sosiaali- ja terveydenhuoltoyksiköillä on oltava konkreettiset kieliohjelmat tämän järjestämiseksi.
19. Kuntien ja kuntayhtymien johdon tulee tehos-taa sen valvomista, että kuntalaisten kielelliset oikeudet toteutuvat sosiaali- ja terveydenhuol-lon- ja erikoissairaanhoitopalveluiden hankinnas-sa. Kielelliset valintakriteerit päätetään jo hankin-toja suunniteltaessa ja ne kirjataan sopimuksiin.
20. Kuntien tulee selvittää vaihtoehtoisia tapoja perusterveydenhuollon järjestämiseksi. Kunnan tarjoamien maksusitoumusten ja palvelusetelien avulla asiakkaat ja potilaat saisivat mahdollisuu-den valita palveluntarjoajan, joka pystyy takaa-maan hoidon potilaan omalla kielellä, suomeksi tai ruotsiksi.
Yleisesti.tunnustetaan,.että.fyysisesti.tai.psyykkises-ti.sairaat.ihmiset.ovat.erityisen.riippuvaisia.siitä,.että.
he.saavat.hoitoa.omalla.kielellään..Aivan.erityisesti.tämä.koskee.lapsia.ja.vanhuksia..Sairas.on.herkäs-sä.tilassa.eikä.usein.pysty.käyttämään.vieraita.kieliä.yhtä.hyvin.kuin.tavallisesti..Esim..mielenterveyshuol-lossa.kieli.on.myös.keskeinen.osa.itse.hoitoprosessia..Lisäksi.Suomessa.on.(vaikka.Ahvenanmaata.ei.lasket-taisi.mukaan).kymmeniätuhansia.ruotsinkielisiä,.jot-ka.eivät.pysty.asioimaan.suomeksi.tai.joiden.suomen.kielen.taito.on.hyvin.puutteellinen.
Kielilain.(423/2003).pykälissä.10,.18.ja.20.on.sään-nöksiä. potilaiden. oikeudesta. käyttää. hoitotilan-teissa.suomea. tai. ruotsia..Säännöksiä.kuntien. ja.kuntayhtymien.velvollisuudesta.tarjota.terveys-.ja.sairaanhoitopalveluja.suomeksi.ja.ruotsiksi.on.kan-santerveyslaissa.(1972/66).ja.erikoissairaanhoito-laissa. (1062/1989)..Uusi. 1.5.2011.voimaan.astuva.terveydenhuoltolaki.sisältää.säännökset.kuntien.ja.kuntayhtymien.velvollisuudesta.ja.mahdollisuudes-ta.tehdä.yhteistyötä.tarjotakseen.terveydenhuol-to-.ja.sairaanhoitopalveluita.suomeksi.ja.ruotsiksi..Uudet.säännökset.vastaavat.aikaisempia.kansanter-veyslain.ja.erikoissairaanhoitolain.säännöksiä..Muut.säännökset.julkisten.viranomaisten.velvollisuudes-ta. tarjota. sosiaali-. ja. terveydenhuoltopalveluita.kahdella.kielellä.täsmennetään.konkreettisemmin.erityislainsäädännössä,.kuten.sosiaalihuoltolaissa.(17.9.1982/710),.laissa.potilaan.asemasta.ja.oikeuk-sista.(1992/785).ja.laissa.sosiaalihuollon.asiakkaan.asemasta.ja.oikeuksista.(22.9.2000/812)...
Lakien. toteutuksesta. vastaavilla. viranomaisilla. on.suuria. vaikeuksia. kielilain. ja. erityislainsäädännön.velvoitteiden.täyttämisessä..Kielelliset.oikeudet.eivät.toteudu.riittävällä.tavalla.sosiaali-.ja.terveydenhuol-lossa..Tätä.on.arvosteltu.voimakkaasti.sekä.valtio-neuvoston. kielikertomuksessa. että. kansainvälisis-sä.asiantuntija-arvioissa,.ja.se.käy.selvästi.ilmi.myös.
25
Folktingetin.kielisuojatoiminnasta..Euroopan.neuvos-ton.ministerikomitea.totesi.marraskuussa.2007,.et-tei.kielilainsäädännön.mukaisia.kielellisiä.oikeuksia.noudateta.Suomen.sosiaali-. ja. terveydenhuollossa.riittävän.hyvin..Vierailullaan.Helsingissä.joulukuussa.2010.Euroopan.neuvoston.asiantuntijat.toistivat.tä-män.kriittisen.lausunnon.ja.totesivat,.että.ongelmien.ratkaisemiseksi.on.tehty.hyvin.vähän.
Yleisesti.Oikeusasiamiehelle.tehdään.melko.vähän.sosiaali-. ja. terveydenhuollon. ja. erikoissairaanhoi-don.kielikysymyksiin.liittyviä.valituksia..Viime.vuo-sina. noin. 25–35. tapausta. vuosittain. on. koskenut.ruotsin.kieltä.ja.osa.näistä.sosiaali-.ja.terveydenhuol-toa.33.Yhä.useampi.kansalainen.kääntyy.sen.sijaan.Folktingetin.puoleen.valittaakseen.hoitoalan.kieli-puutteista..Kaikista.Folktingetin.saamista.ilmoituk-sista,. jotka.koskevat.kansalaisten.kielellisten.oike-uksien.polkemista.(noin.80-100.vuodessa).nykyisin.noin.neljännes.koskee.sosiaali-.ja.terveydenhuoltoa.ja.erikoissairaanhoitoa..Niiden.joukossa.on.valituksia.puutteellisesta.hoidosta,.kun.monet.lääkärit.ja.muu.henkilökunta.eivät.pysty.hoitamaan.potilaita.ruotsik-si..Toinen.ongelma.on.ruotsinkielisten.hoito-ohjeiden.ja.tiedotteiden.puute.ja.puutteelliset.opasteet..On.suuri.ongelma,.etteivät.potilaat.saa.omalla.äidinkie-lellään.esim..epikriisejä.ja.muita.hoitoasiakirjoja,.jot-ka.koskevat.esim..jälkihoitoa..Erityisen.huono.tilanne.on.pääkaupunkiseudulla..Potilaat,.jotka.ovat.ilmoitta-neet,.etteivät.osaa.suomea,.ovat.saaneet.toistuvasti.kaikki.paperit.suomeksi.eivätkä.he.ole.voineet.käyt-tää.äidinkieltään.hoitotilanteessa..On.syytä.tähden-tää,.että.kaksikielisten.kuntien.ja.sairaanhoitopiirien.kuntayhtymien.velvollisuutena.on.huolehtia.erikseen.pyytämättä.siitä,.että.kielisäännökset.täytetään.
Oikeusasiamies.on.todennut.10..kesäkuuta.2008.(Dnro.3086/4/06),.että.potilaalla.on.oikeus.saa-
da.tutustua.omaa.hoitoaan.koskeviin.potilaskerto-musasiakirjoihin.äidinkielellään,.suomeksi.tai.ruot-siksi..OA.huomauttaa.kuitenkin,.ettei.lainsäädäntö.ole. tässä.asiassa.yksiselitteinen.. Johtoryhmä.ke-hottaa.sosiaali-.ja.terveysministeriötä.muuttamaan.lainsäädäntöä.pikaisesti.niin,.että.potilaalla.on.yk-siselitteisesti.oikeus.saada.potilaskertomusasiakirjat.(epikriisit.ja.muut.hoitoasiakirjat).omalla.kielellään..Osasyynä.tähän.ongelmaan.ovat.huonosti.toteute-tut.tietotekniset.ratkaisut,.minkä.myös.valtioneu-vosto.on.todennut.kielikertomuksessaan..Siksi.on.tärkeää.varmistua.jo.uusien.tietohallintajärjestelmi-en.suunnitteluvaiheessa.siitä,.että.järjestelmät.toi-mivat.maan.molemmilla.kansalliskielillä,.suomeksi.ja. ruotsiksi.. Järjestelmien.on.pystyttävä. tallenta-maan.potilaan.kieli,.antamaan.henkilöstölle.välitön.tieto.potilaan.kielestä.ja.tulostamaan.lähetteet,.re-septit.ja.hoito-ohjeet.potilaan.omalla.kielellä.
Nykyisin.ostopalvelut.ovat.yhä.tavallisempi.ratkai-su.kunnissa.ja.kuntayhtymissä..Johtoryhmä.haluaa.tähdentää,.että.viranomaisten.velvollisuutena.on.huolehtia.siitä,.että.kuntalaisten.kielelliset.oikeu-det.toteutuvat.myös.silloin,.kun.palvelut.ostetaan..Siksi.on.tärkeää.päättää.kielelliset.valintaperusteet.jo.kun.ostamista.suunnitellaan,.siis.kenelle.ja.mil-le.kieliryhmille.palvelut.on.tarkoitettu..Oston.yh-teydessä.tulee.valita.palveluntarjoaja,.joka.vastaa.parhaiten.asetettuja.valintaperusteita.–.hinta,.pä-tevyys,.palvelutaso.–.tinkimättä.kuitenkaan.kieliin.liittyvistä.perusvaatimuksista..Kielelliset.velvoit-teet.tulee.myös.kirjata.ostosopimuksiin,.ja.palve-luista.vastuussa.olevien.viranomaisten.tulee.val-voa.seurantaa.
Useat.kunnat.ja.kuntayhtymät.ovat.ottaneet.käyt-töön.kieliohjelman.taatakseen.palvelun.maan.kan-salliskielillä..Helsingin.ja.uudenmaan.sairaanhoi-
33.Vuoden.2009.luku.oli.merkittävästi.korkeampi..Oikeusasiamiehelle.tehtiin.345.valitusta.Husin.ilmoitettua.. tammisaarelaisen.Länsi-Uudenmaan.sairaalan.osastojen.lakkauttamisesta..Monissa.valituksissa.ilmaistiin.huoli.siitä,... ettei.Länsi-Uudenmaan.ruotsinkielinen.väestö.saa.jatkossa.hoitoa.omalla.äidinkielellään.(oikeusasiamiehen... kertomus.vuodelta.2009).
26
topiiri.(Hus).on.hyväksynyt.oman.kieliohjelman.ja.kehittää.parhaillaan.keinoja.ruotsin.kielen.vahvis-tamiseksi..Kieliohjelma.määrittelee.tavoitetason,.toteutettavat. toimenpiteet. ja. vastuuhenkilöt. ja.se.sisältää.mittareita,.joiden.avulla.tuloksia.seu-rataan..Hus.järjestää.ruotsin.taitoihin.kannusta-via.kursseja,.palkkaan.lisätään.kielenkäyttölisä.ja.työntekijöillä.on.rinnassaan.kielitaidosta.kertovat.lipputunnukset..Kieliohjelmaa.valvoo.erityinen.oh-jausryhmä,.jolla.on.käytössään.vastuuhenkilöistä.eli.kielilähettiläistä.koostuva.verkosto..Hus-yhty-mällä. on. myös. vähemmistökielinen. lautakunta,.joka.seuraa.palvelun.toimivuutta.molemmilla.kie-lillä,.sekä.jaostot.jokaisella.sairaala-alueella..Hus.julkaisee.vuonna.2011.esitteen.kielellisistä.oikeuk-sista.hoitotilanteissa..Lisäksi.suomalais-ruotsalai-sesta.sanakirjasta.”Jag.är.här. för.dig”34.otetaan.usean. tuhannen. kappaleen. painos. jaettavaksi.henkilökunnalle.
Johtoryhmä.pitää.Hus-yhtymässä.aloitettua.työ-tä.suurena.edistysaskeleena.ja.erityisesti.sitä,.et-tä.korkein.johto.on.sen.takana.ja.pitää.kielikysy-mystä.tärkeänä..Johtoryhmä.on.myös.tyytyväinen.siitä,.että.Varsinais-Suomen.sairaanhoitopiiri.on.hyväksynyt. syksyllä. 2010. samantyyppisen. kie-
liohjelman,. jossa.halutaan.panostaa. ”potilaiden.elämänlaatuun”.takaamalla.omakielinen.palvelu..Muun.muassa.henkilökunnan.kielenkäyttölisää.ai-otaan.korottaa..Jotta.kieliohjelmat.eivät.jäisi.teo-reettisiksi.sanamuodoiksi,.on.erittäin.tärkeää,.et-tä.niitä.seurataan.ja.arvioidaan.jatkuvasti..Kaikissa.kaksikielisissä.sairaanhoitopiireissä.tarvitaan.täl-laisia.kieliohjelmien.mukaisia.konkreettisia.toimia.
Kaksikielisten.kuntien.sosiaali-.ja.terveydenhuol-toyksiköiden.tulee.myös.laatia.konkreettiset.suun-nitelmat.siitä,.kuinka.potilaiden.ja.asiakkaiden.kie-lelliset.oikeudet.otetaan.käytännössä.huomioon..Joissakin.kunnissa,.kuten.Turussa.ja.Helsingissä,.on. kehitetty. järjestelmä,. jossa. perusterveyden-huollossa.on.omat.ruotsinkieliset.yksiköt.tai.tietyt.ruotsinkielisen.palvelun.takaavat.terveyskeskuk-set.. Lääkäripulasta. johtuen. näiden. terveyskes-kusten.jonot.ovat.kuitenkin.kasvaneet.pitkiksi.ei-kä.niihin.ole.voitu.ottaa.vastaan.kaikkia.potilaita..Kunnat. voisivat. selvittää. ennakkoluulottomasti.vaihtoehtoisia.tapoja.palveluiden.järjestämiseen..Kunnallisten.maksusitoumusten.ja.palvelusetelien.avulla.asiakkaille.ja.potilaille.voisi.antaa.mahdolli-suuden.valita.palveluntarjoaja,.joka.pystyy.takaa-maan.hoidon.omalla.kielellä.
34.Jag.är.här.för.dig.–.en.finsk-svensk.ordlista.för.vårdare,.utgiven.av.Folktinget,.2009.
27
9. Ruotsinkielinen kotouttaminen
TOIMENPITEET:
21. Kotoutumiskoulutusta ja siihen liittyvää kie-likoulutusta tulee järjestää myös ruotsiksi ruot-sinkielisillä tai kaksikielisillä paikkakunnilla, kui-tenkin niin, että myös toinen kotimainen kieli otetaan huomioon. Tätä varten tarvitaan ruot-sinkielistä oppimateriaalia.
22. Kielen oppimisen ja työn tulee kulkea käsi kädessä ja siksi kielivalmiuksia vahvistetaan työ-peräisen maahanmuuton yhteydessä työpaikal-la. Turvallisia kotoutumispolkuja voidaan luoda lisäämällä oppisopimusjärjestelmien käyttöä ko-toutumiskoulutuksessa.
23. Koko maahanmuuttajaperhe tulee kotouttaa lähiyhteiskuntaan esimerkiksi siten, että lapset ja äidit käyvät päiväkodissa ja päiväkerhoissa yhdessä. Tämä mahdollistaa kielen oppimisen luontevalla tavalla. Jotta erityisesti naiset voisi-vat opiskella, tulisi maahanmuuttajalapsille olla tarjolla päiväkerhoja.
Uuden.kotouttamislain.pitäisi.astua.voimaan.Suo-messa.1..syyskuuta.2011..Uuden.lain.mukaan.kaikki.Suomeen.muuttavat.tulevat.saamaan.perustiedot.suomalaisesta.yhteiskunnasta.ja.oleskeluluvan.saa-jille.tai.oleskeluoikeutensa.rekisteröiville.tarjotaan.palveluihin.liittyvää.opastusta..Suomeen.muutta-ville.tarjotaan.alkukartoitus,.jossa.mm..selvitetään.kielikoulutuksen. ja.muiden.toimien.tarve.kotou-tumisen.edistämiseksi..Työttömille.maahanmuut-tajille.kartoituksen.tekee.työ-.ja.elinkeinotoimisto.ja. toimeentulotukea.saaville.kunta..Kartoituksen.tarkoituksena.on.aloittaa.maahanmuuttajien.ko-
toutumiskoulutus.nopeammin.ja.tehokkaammin..Koulutus.sisältää.kieliopintoja.ja.opetusta.yhteis-kunnallisista.asioista..Opetushallitus.on.laatinut.oh-jeet.kotoutumiskoulutuksen.järjestämiseen.
Uusi. kotouttamislaki. sisältää. säännöksiä. kokeilu-laista,.joka.astui.voimaan.1..tammikuuta.2011.ja.jon-ka. avulla. kotoutumiskoulutusta. kehitetään.. Osal-lisena. Suomessa. -hankkeen. avulla. (toimintakausi.22.3.2010–30.6.2013). etsitään. koulutukselle. uu-sia.malleja,.järjestämistapoja.ja.sisältöä..Tavoittee-na.on.ohjata.maahanmuuttajat.paremmin.suoraan.työmarkkinoille.ja.tukea.jo.työllistyneiden.maahan-muuttajien.kotoutumista..Muita.tavoitteita.ovat.pa-rempien.mallien.kehittäminen.erityistä.tukea.tarvit-seville.maahanmuuttajille.ja.maahanmuuttajalasten.ja.-nuorten.tukeminen..Kunnat.tekevät.yhteistyötä.näissä.kehityshankkeissa.työhallinnon.ja.kolmannen.sektorin.kanssa.kehittääkseen.sekä.asiakaslähtöisiä.että.kustannustehokkaita.malleja.kotoutumiskoulu-tukseen..Kokeilun.rahoittavat.valtio,.Suomen.Kult-tuurirahasto. ja.Svenska.Kulturfonden..Mallien. te-hoa.arvioidaan.suhteessa.nykyiseen.järjestelmään.ja.lainsäädäntöä.muutetaan.tarvittaessa.sen.perus-teella.
On. tärkeää,. että. maahanmuuttajat. kotoutetaan.Suomessa.sekä.suomeksi.että.ruotsiksi..Kotoutu-misesta.on.erinomaisia.esimerkkejä.esim..Närpiöstä.ja.Korsnäsistä,.joissa.maahanmuuttajia.on.ohjattu.ruotsin.kursseille.ja.he.ovat.kotoutuneet.nopeasti.yhteiskuntaan..On.kuitenkin.myös.esimerkkejä.hen-kilöistä,.jotka.on.ohjattu.ruotsin.kursseille.ja.jotka.ovat.myöhemmin,.esimerkiksi.muuttaessaan.suo-menkieliselle. paikkakunnalle,. turhautuneet. huo-matessaan,.ettei. ruotsin. taito. riitäkään.Suomes-sa..Lähtökohtana.tulee.pitää.sitä,.että.kaksikielisillä.paikkakunnilla.asuville.maahanmuuttajille.tarjotaan.kotoutumismahdollisuudet.molemmilla.kielillä..Yksi-
28
kielisillä.ruotsinkielisillä.paikkakunnilla.on.luonnol-lista,.että.kotoutuminen.alkaa.ruotsiksi..Yksikielisil-lä.suomenkielisillä.paikkakunnilla.on.yhtä.luontevaa,.että. kotoutuminen. alkaa. suomeksi.. Kaksikielisillä.paikkakunnilla.maahanmuuttajille.tulee.tarjota.vaih-toehtoja..Ei.ole.aina. itsestään.selvää,.että.kotou-tuminen.onnistuu.parhaiten.enemmistön.kielellä,.vaan.esimerkiksi. sosiaalisella.verkostolla.on.suuri.merkitys..Nykyisin.ei.ole.itsestään.selvää,.että.maa-hanmuuttaja.voi.valita.kotoutuvansa.ruotsiksi.edes.niissä.kaksikielisissä.kunnissa,.joissa.ruotsi.on.enem-mistökielenä..Ruotsiksi.kotoutuminen.vaikeutuu,.jos.ei.ole.ruotsinkielistä.oppimateriaalia.ja.jos.ruotsin-kielisestä.päiväkodista.on.vaikea.saada.paikkaa.
Kielen.oppimisen.ja.työn.tulisi.kulkea.käsi.kädes-sä,.ja.siksi.kielivalmiuksia.vahvistetaan.työpaikalla.työperäisen.maahanmuuton.yhteydessä..Turvallisia.kotoutumispolkuja.voidaan.luoda.lisäämällä.oppiso-pimusjärjestelmien.käyttöä.kotoutumiskoulutuksen.yhteydessä..Myös.maahanmuuttajaperheen.työssä.
käymätön.osa.tulee.kotouttaa. lähiyhteiskuntaan,.esim..siten,.että.lapset.ja.äidit.käyvät.päiväkodissa.ja.päiväkerhoissa.yhdessä..Tämä.mahdollistaa.kie-len.oppimisen.luontevalla.tavalla..Jotta.erityisesti.naiset.voisivat.opiskella,.tulisi.maahanmuuttajalap-sille.olla.tarjolla.päiväkerhoja.
Myös.jo.olemassa.olevat.tahot,.kuten.kansalais-. ja.työväenopistot.sekä.kansanopistot.voivat.olla.aktii-visemmin.mukana.kotouttamisessa..Kieltä.voidaan.harjoitella.niissä.luontevasti.erilaisten.kurssien.yhte-ydessä..Itseopiskelua.varten.tulisi.kehittää.virtuaali-sia.ympäristöjä,.jotka.painottuvat.ammattiin.liittyviin.asioihin.
Suomen.kunnilla.on.erilaisia.kokemuksia.maahan-muuttajien.kotouttamisesta..Siksi.on.tärkeää.kehit-tää.järjestelmä,.jonka.avulla.kunnat.ja.laitokset.voivat.vaihtaa.toimiviksi.havaittuja.ideoita.maahanmuutta-jien.kotouttamisesta.suomenruotsalaiseen.yhteiskun-taan.
29
10. Kieli ja tiedotusvälineet
TOIMENPITEET:
24. Valtiovalta takaa, että ruotsinkielinen Yle saa riittävästi rahoitusta, jotta suomen- ja ruotsin-kielinen väestö saisi Suomessa Ylen julkista pal-velua samoin perustein.
25. Valikoivaa lehdistötukea tulee korottaa, jot-ta voidaan taata ruotsinkielinen uutistoimistotoi-minta ruotsinkielisten päivälehtien tueksi sekä taata ruotsinkielisen aikakaus- ja sanomalehdis-tön monipuolisuus.
Mediamaisema.merkitsee.paljon.ruotsin.kielen.tu-levaisuudelle.Suomessa..On.tärkeää,.että.suomen-.ja.ruotsinkielisen.väestön.perustuslailliset.oikeudet.täyttyvät.äidinkielestä.riippumatta.samoin.perustein...Elinvoimaisen.ruotsinkielisen.identiteetin.säilyttämi-nen.ja.kehittyminen.edellyttävät.julkisten.palveluiden.
saatavuutta.ruotsiksi.ja.ruotsinkielisten.sanoma-.ja.aikakauslehtien.monipuolista.valikoimaa..
Jotta.Yle.voisi.toteuttaa.julkisen.palvelutehtävänsä,.sen.talouden.on.oltava.vakaa..On.erityisen.tärke-ää.taata.riittävästi.rahoitusta.uutis-,.ajankohtais-.ja.koulutusohjelmille.ja.lasten.ja.nuorten.ohjelmil-le..Lastenohjelmat.ovat.osa.ruotsinkielisten.lasten.identiteetin.rakentumista,.mutta.ne.voidaan.näh-dä.myös.suomenkielisten.lasten.ruotsin.taitojen.kehittäjinä.. Johtoryhmä.katsoo. lastenohjelmien,.kuten.BUU-klubbenin,.voivan.toimia. luontevana.porttina.ruotsin.kieleen.ja.suomenruotsalaiseen.kulttuuriin.
Sanomalehdet.toimivat.vapailla.markkinoilla..Joh-toryhmä.haluaa.kuitenkin.painottaa.sen.tärkeyttä,.että.luodaan.edellytykset.molemmille.kansalliskie-liryhmille,.jotta.he.saavat.lukea.uutisia.ja.muuta.tietoa.päivälehdistä.omalla.äidinkielellään..Siksi.on.tärkeää.korottaa.ruotsinkielisen.uutistoimistotoi-minnan.ylläpitämiseksi.annettavaa.tukea.
30
Suomi. on. tienhaarassa.. Meille. valinta. on. help-po..Haluamme.Suomen.pysyvän.maana,.jossa.on.kaksi.elinvoimaista.kansalliskieltä..Laaja.rintama.on.herätettävä. toimimaan,. jotta.voitaisiin. lisätä.ymmärrystä.ruotsin.kielen.paikasta.ja.tehtävästä.suomalaisessa.yhteiskunnassa..Ruotsin.kielellä.on.ollut.keskeinen.asema.Suomen.historiassa.ja.kan-sallisen. identiteetin.muodostumisessa,. ja. se.on.nykyisinkin. tärkeä.pohjoismaisen. identiteettim-me. rakennuskivi.. Uskomme. monikulttuuriseen.Suomeen,. jossa. ruotsin.kieli.muodostaa. jatkos-sakin.vahvan.siteen.Pohjoismaihin,.toimii.porttina.
muihin.kieliin.ja.muodostaa.perustan.maan.kult-tuurin.ja.historian.ymmärtämiselle.elävällä.tavalla..
Peräämme.siksi.maan.johtavilta.poliitikoilta.poliittis-ta.tahtoa.Suomen.molempien.kansalliskielien.puolus-tamiseen..Odotamme,.että.johtoryhmän.ehdotukset.saavat.tukea.ja.että.ne.sisällytetään.seuraavaan.halli-tusohjelmaan.konkreettisina.toimenpide-ehdotuksina..Luotamme.siihen,.että.uusi.hallitus.ottaa.pääministe-rin.johdolla.aktiivisesti.vastuun.siitä,.että.viranomaiset.turvaavat.väestön.kielellisten.oikeuksien.toteutumisen.perusvapauksien.ja.-oikeuksien.mukaisesti.
LOPUKSI
LOPUKSI
Lönnrotinkatu 3 A 3
00120 Helsinki
Puh. +358 9 6844 250
www.folktinget.fi