Toimintaohjelma Suomen kahden elinvoimaisen kansalliskielen puolesta

TOIMINTAOHJELMA SUOMEN KAHDEN ELINVOIMAISEN KANSALLISKIELEN PUOLESTA

SISÄLLYS

TAUSTAA..........................................................................................................................................................................3

JOHTORYHMÄN JÄSENET..........................................................................................................................................3

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LYHYESTI................................................................................................................ 4

JOHDANTO..................................................................................................................................................................... 6

Toimintaohjelman.tavoitteet.ja.rajoitukset...............................................................................................................7

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET..................................................................................................................................... 9

1... Pitkän.aikavälin.proaktiivinen.kielisuunnittelu............................................................................................... 9

2... Kansalliskielistä.vastaava.ministeri.................................................................................................................. 10

3... Hallintouudistukset.ja.ruotsin.kieli................................................................................................................... 12

4... Kielellisten.vaikutusten.arviointi....................................................................................................................... 15

5... Kielitaito.valtion.ja.kunnan.hallinnossa...........................................................................................................16

6... Kieliasiamiehen.viran.perustaminen................................................................................................................18

7... Kieli.ja.koulutus.....................................................................................................................................................21

8... Sosiaali-.ja.terveydenhuollon.ja.erikoissairaanhoidon.kieli.......................................................................24

9... Ruotsinkielinen.kotouttaminen.........................................................................................................................27

10...Kieli.ja.tiedotusvälineet...................................................................................................................................... 29

LOPUKSI........................................................................................................................................................................30

TAUSTAASvenska.Finlands.folkting.asetti.keväällä.2010.johtoryhmän.laatimaan.presidentti.Martti.Ahtisaaren.johdolla.toimintaohjelman,.jossa.on.konkreettisia.ehdotuksia.sen.takaamiseksi,.että.Suomessa.säilyy.kaksi.elävää.kansalliskieltä..Johtoryhmä.koostuu.kaksikielisten.puolueiden.kansanedustajista.ja.eri.yhteiskuntasektorien.johtavista.virkamiehistä..Johtoryhmän.ehdotukset.esitellään.tässä.loppuraportissa.

JOHTORYHMÄN JÄSENET

Puheenjohtaja:

Martti Ahtisaari,.presidentti

Jäsenet:

Pekka Haavisto,.kansanedustaja,.Vihreät

Anna-Maja Henriksson,.kansanedustaja,.hallituksen.puheenjohtaja,.Svenska.Finlands.folkting

Antti Isotalus,.kaupunginjohtaja,.Kokkola

Gunnar Jansson,.maakuntapäiväedustaja,.Ahvenanmaan.maakuntapäivät

Miapetra Kumpula-Natri,.kansanedustaja,.Sosiaalidemokraatit

Seppo Kääriäinen,.kansanedustaja,.ensimmäinen.varapuhemies,.Keskusta

Timo Lankinen,.pääjohtaja,.Opetushallitus

Annika Lapintie,.kansanedustaja,.Vasemmistoliitto

Aki Lindén,.toimitusjohtaja,.Helsingin.ja.Uudenmaan.sairaanhoitopiiri

Jukka Lindstedt,.neuvonantaja,.presidentin.kanslia

Marjo Matikainen-Kallström,.kansanedustaja,.Kokoomus

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma,.toimitusjohtaja,.Suomen.kuntaliitto

Pirkko Nuolijärvi,.johtaja,.Kotimaisten.kielten.tutkimuskeskus

Sari Palm,.kansanedustaja,.Kristillisdemokraatit

Rauno Saari,.ylijohtaja,.puheenjohtaja,.kieliasiain.neuvottelukunta

Raimo.Sailas,.valtiosihteeri,.valtiovarainministeriö

Kimmo Sasi,.kansanedustaja,.puheenjohtaja,.eduskunnan.perustuslakivaliokunta

Krister Ståhlberg,.professori,.aiempi.johtaja,.Svenska.kulturfonden

Paulina Tallroth,.hallitusneuvos,.oikeusministeriö

Ulla-Maj Wideroos,.kansanedustaja,.Ruotsalainen.kansanpuolue

Sihteeri:

Markus Österlund,.toimintaohjelman.ohjelmapäällikkö,.Svenska.Finlands.folkting

4

1... Hallitus.laatii.laajan,.pitkän.aikavälin.kielistrategi-an.Suomen.kahden.kansalliskielen.tukemiseksi.ja.ke-hittämiseksi.

2... Hallitus. laatii. konkreettisen.kielipoliittisen. toi-mintaohjelman.hallituskaudelle.2011–2015.

3. . Hallitus. nimittää. ministerin,. jolla. on. selkeästi.määritelty.vastuu.kansalliskielistä..Ministerin.tehtä-viin.kuuluu.vastuu.pitkän.aikavälin.kielistrategian.ja.konkreettisen.kielipoliittisen.toimintaohjelman.laati-misesta.sekä.myös.yleisemmin.kansalliskielten.ase-man.edistäminen.Suomessa.

4...Vastuussa.oleva.ministeri. saa. tehtävää.varten.riittävän.henkilöstön.esimerkiksi.oikeusministeriös-tä..Henkilöstön.vastuulla.on.valvoa.kokonaisuutta.ja.arvioida,.miten.ministeriöt.ja.yksittäiset.viranomaiset.täyttävät.kielelliset.velvollisuutensa..Koska.kielelliset.oikeudet.on.turvattu.perustuslaissa,.tämän.täytyy.ta-pahtua.toimintaa.varten.annettujen.ohjeiden.avulla.

5... Oikeusministeriö. tiedottaa. hallintouudistuk-sia.valmisteleville.viranomaisille.kielellisiä.oikeuksia.koskevista.perustuslain.ja.kielilain.velvoitteista,.jotta.nämä.voidaan.ottaa.uudistuksissa.huomioon..Tiedo-tuksen.lähtökohtana.ovat.eduskunnan.perustuslaki-valiokunnan.ja.oikeuskanslerin.auktoritatiiviset.tul-kinnat.perustuslaista.

6... Valtiovarainministeriö.käynnistää.yhdessä.Suo-men.Kuntaliiton.kanssa.valmistelun,.jossa.laaditaan.kunnille.ratkaisuja,.joilla.turvataan.yhtäläiset.kielel-liset.oikeudet.molemmilla.kansalliskielillä.kunnallis-ten.hallintouudistusten.yhteydessä..Uutta.kuntalakia.säädettäessä.otetaan.huomioon.uudet.keinot,.jotka.kehittävät.kielellisiä.oikeuksia.kunnallishallinnossa.ja.lisäävät.palvelujen.käyttäjien.osallistumista.

7... Kullakin.vastuuministeriöllä.on.ensisijainen.vas-tuu. kielellisten. vaikutusten. arvioimisesta.. Näiden.

ministeriöiden. tulee. soveltaa. oikeusministeriön.kielellisten. vaikutusten. arviointiohjeita. jokaisen.kielellisiin.perusoikeuksiin.vaikuttavan.yksittäisen.hallintouudistuksen.yhteydessä..Kielellisiä.vaiku-tuksia.tulee.myös.arvioida.säännöllisesti.konkreet-tisen.palveluiden.järjestämisen.yhteydessä,.jotta.turvataan.kieliryhmien.käytännön.mahdollisuudet.saada.palvelua.omalla.äidinkielellään.

8... Jokaisen.kaksikielisen.viranomaisen,.valtiollisen.ja.kunnallisen,.tulee.nimetä.johtava.virkamies.kan-salliskielten.edistämisestä.vastaavaksi.vastuuhenki-löksi..Viranomaisen.tulee.vastuuhenkilön. johdolla.laatia.kieliohjelma,.joka.käy.järjestelmällisesti.viran-omaisen.palveluprosessit.läpi,.jotta.asiakkaiden.kie-lelliset.oikeudet. taataan..Kieliohjelmien. tulee.olla.saatavilla.viranomaisten.verkkosivustoilla.

9... Valtiovarainministeriön. ja. oikeusministeriön.tulee. koordinoida. rekrytointiohjeitaan. ja. sisällyt-tää.näihin. laissa.määritellyt. vaatimukset. julkisyh-teisöjen. henkilöstöltä. vaadittavasta. kielitaidosta.(6.6.2003/424).

10..Viranomaisten.tulee.saada.erityisvaroja.henkilö-kunnan.täydentävää.kielikoulutusta.varten.

11...Eduskunnan.oikeusasiamiehestä.annettua.lakia.täydennetään.säännöksellä,.jonka.mukaan.oikeus-asiamiehen. kanslian. yhteyteen. perustetaan. kieli-asiamiehen.virka.käsittelemään.yleisön.kanteluja.ja.valvomaan,.että.ministeriöt.ja.muut.julkiset.viran-omaiset.toimivat.kansalliskieliä.eli.suomea.ja.ruotsia.koskevan.lainsäädännön.mukaisesti.

12..Parlamentaarisen. työryhmän. julkaisun. Perus-opetus 2020 – yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako. kieltenopetusta. koskevia. ehdotuksia. on.jatkossakin.pidettävä.tärkeinä.tavoitteina.ja.ne.on.toteutettava. vuodesta. 2014. alkaen:. mm.. ruotsin.opintojen.alkaminen.viimeistään.6..luokalla;.kunti-

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LYHYESTI

5

en.velvoittaminen.tarjoamaan.vähintään.kolme.A1-kieltä,.joista.yksi.on.toinen.kotimainen.kieli;.kuntien.velvoittaminen.aloittamaan.kunkin.A1-kielen.opetus,.kun.sen.on.valinnut.vähintään.10.oppilasta.

13..Hallituksen.tulee.huolehtia.siitä,.että.Opetushal-litus.käy.läpi.opetussuunnitelman.perusteet.ja.ke-hittää.Suomen.kouluissa.käytettäviä.kansalliskielten.opetusmenetelmiä..Tulevaisuudessa.painotuksen.tu-lee.olla.viestintävalmiuksissa.ja.osan.opetuksesta.voi.hyvin.yhdistää.muihin.oppiaineisiin.

14...Kielikylpy.ja.kielisuihku.ovat.loistavia.opetusme-netelmiä,. joiden.avulla.uusia.kieliä.oppii.helposti..Niin.suomen-.kuin.ruotsinkielisenkin.kielikylvyn.val-tiollisia.hanketukia.tulee.korottaa.

15..Hallituksen.tulee. laatia.kansallinen.kielitavoite,.jossa.määritellään.muu.suomalaisten.tarvitsema.kie-litaito..

16..Kokemus.osoittaa,.ettei.valinnaisuus.ole.edistänyt.kielten.oppimista.Suomessa..Ylioppilastutkintoa.tulee.uudistaa.kielitaidon.parantamiseksi.niin,.että.pakol-lisiksi.tulevat.äidinkielen.lisäksi.kaksi.vierasta.kieltä.

17. Sosiaali-.ja.terveysministeriön.tulee.täsmentää.lainsäädäntöä.niin,.että.potilaalle. taataan.käytän-nössä.oikeus.saada.potilaskertomukset.(epikriisit.ja.muut.hoitoon.liittyvät.asiakirjat).omalla.äidinkielel-lään..Ministeriön.tulee.varmistaa,.että.kaikki.tiedon-hallintajärjestelmät.toimivat.maan.molemmilla.kan-salliskielillä.

18..Valvontaa.ja.seurantaa.tulee.tehostaa,.jotta.kie-lellisten.oikeuksien.kannalta.heikkoon.tilanteeseen.saadaan.hoitoalalla.parannus..Kaikilla.kaksikielisillä.sairaanhoitopiireillä.sekä.kunnallisilla.sosiaali-.ja.ter-veydenhuoltoyksiköillä.on.oltava.konkreettiset.kieli-ohjelmat.tämän.järjestämiseksi.

19..Kuntien.ja.kuntayhtymien.johdon.tulee.tehostaa.sen.valvomista,.että.kuntalaisten.kielelliset.oikeudet.toteutuvat.sosiaali-.ja.terveydenhuollon-.ja.erikois-sairaanhoitopalveluiden.hankinnassa..Kielelliset.va-lintakriteerit.päätetään.jo.hankintoja.suunniteltaessa.ja.ne.kirjataan.sopimuksiin.

20..Kuntien.tulee.selvittää.vaihtoehtoisia.tapoja.pe-rusterveydenhuollon.järjestämiseksi..Kunnan.tarjo-amien.maksusitoumusten.ja.palvelusetelien.avulla.asiakkaat.ja.potilaat.saisivat.mahdollisuuden.valita.palveluntarjoajan,. joka.pystyy. takaamaan.hoidon.potilaan.omalla.kielellä,.suomeksi.tai.ruotsiksi.

21..Kotoutumiskoulutusta.ja.siihen.liittyvää.kielikou-lutusta.tulee.järjestää.myös.ruotsiksi.ruotsinkielisil-lä.tai.kaksikielisillä.paikkakunnilla,.kuitenkin.niin,.et-tä.myös.toinen.kotimainen.kieli.otetaan.huomioon..Tätä.varten.tarvitaan.ruotsinkielistä.oppimateriaalia.

22. Kielen.oppimisen.ja.työn.tulee.kulkea.käsi.kädessä.ja.siksi.kielivalmiuksia.vahvistetaan.työperäisen.maa-hanmuuton.yhteydessä.työpaikalla..Turvallisia.kotou-tumispolkuja.voidaan.luoda.lisäämällä.oppisopimus-järjestelmien.käyttöä.kotoutumiskoulutuksessa.

23. Koko.maahanmuuttajaperhe.tulee.kotouttaa.lä-hiyhteiskuntaan.esimerkiksi.siten,.että.lapset.ja.äidit.käyvät.päiväkodissa.ja.päiväkerhoissa.yhdessä..Tä-mä.mahdollistaa.kielen.oppimisen.luontevalla.taval-la..Jotta.erityisesti.naiset.voisivat.opiskella,.tulisi.maa-hanmuuttajalapsille.olla.tarjolla.päiväkerhoja.

24..Valtiovalta.takaa,.että.ruotsinkielinen.Yle.saa.riittävästi.rahoitusta,.jotta.suomen-.ja.ruotsinkie-linen.väestö.saisi.Suomessa.Ylen.julkista.palvelua.samoin.perustein.

25..Valikoivaa.lehdistötukea.tulee.korottaa,.jotta.voi-daan.taata.ruotsinkielinen.uutistoimistotoiminta.ruot-sinkielisten.päivälehtien.tueksi.sekä.taata.ruotsinkie-lisen.aikakaus-.ja.sanomalehdistön.monipuolisuus.

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LYHYESTI

6

JOHDANTOPerustuslain.mukaan.Suomen.kansalliskielet.ovat.suomi.ja.ruotsi..Tämä.tarkoittaa,.että.maan.suo-men-.ja.ruotsinkielisellä.väestöllä.on.oikeus.saada.sivistykselliset.ja.yhteiskunnalliset.tarpeensa.to-teutettua.samanlaisten.perusteiden.mukaan..Pe-rustuslain.17.§:n.mukaan.hallituksen,.eduskunnan.ja.julkisyhteisöjen.velvollisuutena.on.toimia.niin,.että.tämä.periaate.toteutuu..Suomen.kielilainsää-däntö.ja.kielilaki.(423/2003),.joka.astui.voimaan.vuonna.2004,.on.yksityiskohtainen.ja.sisältää.sel-keät. säännökset. siitä,. miten. tuomioistuinten. ja.muiden.valtiollisten.ja.kunnallisten.viranomaisten.tulee.toimia.toteuttaakseen.Suomen.kielelliset.pe-rusoikeudet....

Oman.kielen.käyttämisen.perusoikeus.esimerkik-si.terveysviranomaisten,.tuomioistuinten.tai.polii-sin.kanssa.asioidessa.ei.käytännössä.aina.toteu-du..Tämän.ovat.useat.johtavat.poliitikot.tuoneet.esiin,.etenkin.presidentit.Tarja.Halonen.ja.Mart-ti.Ahtisaari..”Kielipolitiikalle.on.selvä.tarve.myös.sen.vuoksi,.että.lainsäädännössä.turvattujen.kie-lellisten.oikeuksien.ja.arkipäivän.toimien.ja.kansa-laisten.kokemusten.välillä.on.edelleen.suuri.ero.”,.sanoi. presidentti. Halonen. puheessaan. marras-kuussa.2009.1

Myös.valtioneuvosto.on.kertomuksessaan.kieli-lainsäädännön.soveltamisesta.20092.tuonut.esiin.suuria.puutteita.ja.myös.ehdottanut.toimenpiteitä.perustuslaissa.turvattujen.kielellisten.oikeuksien.toteuttamiseksi.(katso.liite.1)..Yksi.valtioneuvoston.kielikertomuksen.tarkoituksista.on.lisätä.päättäji-en,.viranomaisten.ja.kansalaisten.tietoisuutta.kie-

lilainsäädännöstä..Toinen.tavoite.on.antaa.päät-täjille.ja.viranomaisille.tietoa.sellaisten.päätösten.pohjaksi,.jotka.turvaavat.kielellisten.oikeuksien.to-teutumisen..Valtioneuvoston.kertomuksen.johto-päätöksenä.on,.että.kansalaisten.kielelliset.perus-oikeudet.vaarantuvat,.koska.poliittiset.päättäjät.ja.viranomaiset.ovat.panneet.täytäntöön.ja.toteut-taneet. vain. harvoja. toimenpiteitä,. joita. valtio-neuvosto.ehdotti.vastaavassa.kertomuksessaan.vuonna.2006..Siksi.valtioneuvosto.toistaa.toimen-pide-ehdotuksensa.vuodelta.2006.ja.vaatii,.että.ne.toteutetaan.järjestelmällisesti..

Eduskunnan. perustuslakivaliokunta. suhtautuu.kriittisesti.mietinnössään.kielikertomuksesta.sii-hen,.miten.kielilainsäädäntöä.on.toteutettu.(PeVM.1/2010.vp,.11..helmikuuta.2010)..Perustuslakiva-liokunnan.mielestä.on.huolestuttavaa,.että.valtio-neuvoston.täytyy.vuonna.2009.ehdottaa.samoja.toimenpiteitä.kuin.2006,.eikä.toimenpiteisiin.ole.toisin.sanoen.juurikaan.ryhdytty.2006–2009.vä-lisenä.aikana..

Suomen.kahden.kansalliskielen.säilyttäminen.elin-voimaisina.on.läheisesti.yhteydessä.Suomen.kan-sainvälisiin.sopimuksiin.liittyviin.sitoumuksiin.Ah-venanmaan.maakuntaa.kohtaan..Ahvenanmaan.maakunnan. yksikielistä. ruotsinkielistä. asemaa,.joka.on.turvattu.kansainvälisoikeudellisesti.ja.pe-rustuslaillisessa. kansallisessa. lainsäädännössä3,.tulee.kunnioittaa.ja.ylläpitää..Ahvenanmaan.itse-hallinnon.tarkoituksena.on.turvata.”Ahvenanmaan.saarten.väestölle.ruotsin.kielen,.kulttuurin.ja.pai-kallisten.traditioiden.säilyttäminen”.4.

1. Tasavallan.presidentti.Tarja.Halosen.puhe.Akademiforumissa.Vaasassa.21.11.2009.2.. Valtioneuvoston.kertomus.kielilainsäädännön.soveltamisesta.2009,.Oikeusministeriön.julkaisu.3.. Ahvenanmaan.itsehallintolaki.(1144/1991).on.perustuslain.luonteinen.valtakunnan.laki,.joka.on.syntynyt.eduskunnan.ja... Ahvenanmaan.maakuntapäivien.yhtenevän.päätöksen.perusteella..Itsehallintolaki.sisältää.6..luvussa.kielisäännöksiä,... joiden.tulee.täyttää.Kansainliiton.24.6.1921.tehdyn.päätöksen.velvoitteet.koskien.Ahvenanmaan.kuulumista.Suomeen.ja... 27.6.1921.Suomen.ja.Ruotsin.välillä.solmittua.sopimusta..4. 27.6.1921.Suomen.ja.Ruotsin.välillä.solmittu.sopimus.

7

Kansainvälisissä. yhteyksissä. Suomen. kielipoli-tiikalla.on.perinteisesti.ollut.hyvä.maine,.mutta.muutosta.on.näkyvissä...Euroopan.neuvoston.kie-liperuskirjan. asiantuntijakomitea. on. kehottanut.Suomea.ryhtymään.toimenpiteisiin,. jotka. johta-vat. tuomioistuinten.henkilökunnan.ja.hallintovi-ranomaisten. parempaan. ruotsin. kielen. taitoon..Euroopan.neuvoston.ministerikomitea.totesi.mar-raskuussa.2007,.että.kielilainsäädäntöön.pohjau-tuvat.kielelliset.oikeudet.eivät.Suomessa.toteudu.riittävän.hyvin.sosiaali-.ja.terveydenhuollossa.5.Eu-roopan.neuvoston.asiantuntijakomitea.toi.uudes-taan.esiin.saman.kritiikin.vieraillessaan.Helsingis-sä.joulukuussa.2010..Komitea.suhtautui.kriittisesti.siihen,.että.sosiaali-.ja.terveydenhuollossa.esiinty-ville.ongelmille.on.tehty.hyvin.vähän,.ja.komitean.yleinen.käsitys.oli,.että.ruotsinkielisten.oikeudet.ovat.heikentyneet.Suomessa.viime.vuosina..

Näemme.nykypäivänä.Euroopan.läntisessä.kult-tuuripiirissä.vähemmistökielien.renessanssin..Esi-merkiksi. Irlannin,.Walesin,.Baskimaan,.Kataloni-an.ja.Etelä-Tirolin.vähemmistöt.saavat.enemmän.oikeuksia. ja.suuria.taloudellisia.voimavaroja.pa-nostetaan. toimivien. ratkaisujen. kehittämisek-si.kieliryhmille..Samalla.näemme.huolestuttavaa.kehitystä.esimerkiksi.Slovakiassa.ja.Romaniassa,.joissa.vähemmistöjen.asemaa.heikennetään.yhä.enemmän..

Itsenäisyyden. juhlistamisen.yhteydessä.vuonna.2010.presidentti.Tarja.Halonen.toi.esiin.huolensa.siitä,.että.poliittisesta.ilmapiiristä.on.tullut.kovem-pi.ja.että.suvaitsevaisuus.on.vähentynyt.suomalai-

sessa.yhteiskunnassa..Presidentti.kehotti.suvaitse-vaisuuteen.ja.huomaavaisuuteen.keskusteltaessa.ruotsin.kielen.asemasta:.”Minulle.suomen.ja.ruot-sin.kieli.ovat.kunniakysymys..Suomen.itsenäisty-essä.annettiin.lupaus,.että.maalla.tulee.olla.kaksi.kansalliskieltä.ja.nyt.jokaisen.asiana.on.lupauksen.pitäminen.”

Koko.itsenäisyytensä.aikana.Suomi.on.ollut.yksi.maa.ja.yksi.kansa,.jolla.on.kaksi.kansalliskieltä..Tä-tä.perintöä.haluamme.viedä.eteenpäin.

Toimintaohjelman tavoitteet ja rajoitukset

Olemme.sitä.mieltä,.että.Suomen.kahdesta.kan-salliskielestä.tulee.keskustella.korkeimmalla.po-liittisella.tasolla..Työmme.tavoitteena.on.ollut.laa-tia.toimintaohjelma,.jossa.on.ehdotuksia.julkisen.sektorin.kehittämiseksi.ja.sen.turvaamiseksi,.että.Suomi.säilyisi.maana,.jossa.on.kaksi.kansalliskiel-tä..Valtioneuvoston.kertomus.kielilainsäädännön.soveltamisesta.sekä.eduskunnan.perustuslakiva-liokunnan.kertomuksesta.antama.mietintö.analy-soivat.olemassa.olevia.puutteita.ja.sisältävät.toi-menpide-ehdotuksia.

Johtoryhmä.katsoo,.että.valtioneuvoston.ehdotuk-set.ovat.erittäin.hyvin.perusteltuja..On.kuitenkin.hyvin.huolestuttavaa,.ettei.valtioneuvosto.ole.ryh-tynyt.tämän.jälkeen.järjestelmällisempiin.toimen-piteisiin.eikä.ole.kehittänyt.parempia.menetelmiä.

5. Euroopan.neuvoston.ministerikomitea,.suositus.CM/RecChL(2007)7..Ministerikomitean.hyväksymä.21.11.2007.

8

seuratakseen.omien.tavoitteidensa.ja.ehdotusten-sa. toteutumista.. Valtioneuvoston. tulee. päättää.nopeasti.selkeästä.työnjaosta.ja.siitä,.kuka.kan-taa.vastuun.aiemmin.esiin. tuotujen.ehdotusten.toteuttamisesta..Lisäksi.tarvitaan.uusia.menetel-miä,.joilla.valvotaan.ja.arvioidaan,.että.prosessit.etenevät..Samalla.on.tärkeää.huolehtia.siitä,.että.kielilainsäädännön.noudattamisen.seuraamiseksi.ja.valvomiseksi.on.riittävästi.rahoitusta.

Ehdotustemme.painopisteenä.ovat.ruotsinkielisen.väestön.oikeudet..Luonnollisesti.on.yhtä.tärkeää.työskennellä.sen.hyväksi,.että.suomenkieliset.saa-vat.palveluja.omalla.kielellään..Valtioneuvosto.kui-tenkin.kirjoittaa.kielikertomuksessaan,.että.suo-menkielisten.oikeudet.toteutuvat.kaiken.kaikkiaan.

hyvin..Kaksikieliset.kunnat,.joissa.on.suomenkie-linen.vähemmistö,.onnistuvat.paremmin.vähem-mistökielisten.palvelujen.järjestämisessä.kuin.kun-nat,. joissa. vähemmistö. on. ruotsinkielinen.. Sen.sijaan.monissa.Etelä-Suomen.kunnissa.on.selkeitä.puutteita.kielellisten.oikeuksien.toteutumisessa,.erityisesti.pääkaupunkiseudulla.6

Käännymme.toimintaohjelmallamme.Suomen.johta-vien.poliittisten.päättäjien.puoleen..Odotamme,.että.ehdotuksemme.saavat.kannatusta.ja.että.ne.otetaan.mukaan.seuraavaan.hallitusohjelmaan.konkreettisina.toimenpide-ehdotuksina..Joissakin.tapauksissa.esit-telemme.kattavia.ja.suhteellisen.valmiita.ratkaisueh-dotuksia..Toisissa.kohdissa.tuomme.esiin.suuntaa-.antavia.ehdotuksia,.jotka.vaativat.lisää.selvityksiä.

6..Valtioneuvoston.kertomus.kielilainsäädännön.soveltamisesta.2009,.s..79

9

1. Pitkän aikavälin proaktiivinen kielisuunnittelu TOIMENPITEET:

1. Hallitus laatii laajan, pitkän aikavälin kie-listrategian Suomen kahden kansalliskielen tu-kemiseksi ja kehittämiseksi.

2. Hallitus laatii konkreettisen kielipoliittisen toimintaohjelman hallituskaudelle 2011–2015.

Suomi.tarvitsee.laajan,.pitkän.aikavälin.kielistrate-gian.Suomen.kahden.kansalliskielen.tukemiseksi.ja.kehittämiseksi.seuraavan.20.vuoden.aikana..Tulevan.hallituksen.tulee.ottaa.vastuu.tästä.prosessista,.kirja-ta.kansalliskielistrategian.tarve.seuraavaan.hallitus-ohjelmaan.sekä.ryhtyä.nopeisiin.ja.konkreettisiin.toi-menpiteisiin.työn.aloittamiseksi..Tämä.voi.tapahtua.esimerkiksi.niin,.että.hallitus.käynnistää.politiikkaoh-jelman.tai.laajapohjaisen.korkean.tason.valmistelu-työn.nostaakseen.esiin.tarpeelliset.suuntaviivat.ta-valla,.joka.vahvistaa.kielellisiä.perusoikeuksia.

Huolimatta. selkeästä. tarpeesta. käsitellä. useita.kieliä,. johtoryhmä.ehdottaa,.että.hallitus.aloittaa.Suomen.kansalliskielistä,.joille.perustuslaki.antaa.muita.kieliä.vahvemman.aseman,.mitä.tulee.viran-omaisten.kanssa.asiointiin..Kansalliskielten.asema.on.myös.vahvempi.muissa.virallisissa.yhteyksissä,.kuten.opetuksessa.ja.muussa.sivistyksellisessä.toi-minnassa..Perustuslaki.määrittelee. 17.§:ssä,.että.hallituksen,.eduskunnan.ja.julkisten.viranomaisten.on.huolehdittava.maan.suomen-.ja.ruotsinkielisen.

7.. Kotimaisten.kielten.tutkimuskeskus.(Kotus).julkaisi.vuonna.2009.toimintaohjelman.suomen.kielen.hyväksi.Suomen.. kielen.tulevaisuus..Kielipoliittinen.toimintaohjelma..Vuonna.2003.julkaistiin.Marika.Tandefeltin.kirja.Tänk.om,.jonka... perusteella.Ruotsin.kielen.lautakunta.laati.ehdotuksensa.ruotsin.kielen.toimintaohjelmaksi.Suomessa..Kirjassa.on... paljon.hyviä.ehdotuksia.ruotsin.kielen.vahvistamiseksi,.mutta.ehdotukset.poliittisesta.implementoinnista.puuttuvat..8. Roadmap.for.Canada s.Linguistic.Duality.2008–2013:.Acting.for.the.Future..Irlannin.kielistrategian.työstämisen.prosessi... on.ollut.käynnissä.usean.vuoden.ajan..Lopullinen.strategia.sai.nimen.20-Year.Strategy.for.the.Irish.Language.2010–2030... Walesin.kielen.kielistrategian.luonnos,.jonka.työnimi.on.A.living.language:.A.language.for.living..A.strategy.for.the.Welsh.. Language,.on.ollut.lausuntokierroksella.ja.sen.odotetaan.tulevan.hyväksytyksi.keväällä.2011.

TOIMENPIDE-EHDOTUKSETväestön.sivistyksellisistä.ja.yhteiskunnallisista.tar-peista.samanlaisten.perusteiden.mukaan.7

Kansalliskieliä.varten.laadittava.pitkän.aikavälin.kie-listrategia.voi.toimia.hyvänä.esimerkkinä,.joka.pa-rantaa.myös.muiden.Suomen.lainsäädännössä.mai-nittujen.kieliryhmien.asemaa.

Pitkän.aikavälin.kielistrategian.lisäksi.tarvitaan.jo-kaista.hallituskautta.varten.konkreettinen.toimin-taohjelma,.jossa.hallitus.päättää.selkeistä.kielipo-litiikan.tavoitteista.seuraavaa.neljää.vuotta.varten..Suunnitelmaan.tulee.kuulua.konkreettisia.menetel-miä. ja. toimenpiteitä. tavoitteiden. saavuttamisek-si.kyseisissä.ministeriöissä.ja.viranomaisissa..Tätä.varten.tulee.laatia.selkeä.työnjako,.jossa.määritel-lään.vastuuviranomainen.ja.sen.tehtävät.sekä.seu-rannan.järjestäminen.

Pitkän.aikavälin.kielistrategiat.ja.konkreettiset.toi-mintaohjelmat.ovat.nykyään.tavallisia.maissa,.jois-sa.on.kaksi.virallista.kieltä..Ne.nähdään.tarpeellisina.välineinä,.joiden.avulla.voidaan.paremmin.soveltaa.ja.seurata.itsessään.hyvää.kielilainsäädäntöä..Kana-dan.hallitus.esitteli.kesäkuussa.2008.konkreettisen.ohjeiston,.joka.sisälsi.yksityiskohtaisia.tehtäväkuva-uksia.ja.budjettimomentteja.viranomaisille.ja.muille.toimijoille.siitä,.miten.heidän.tulisi.toimia.maan.kak-sikielisyyden.turvaamiseksi.ja.ennen.kaikkea.rans-kan.kielen.aseman.vahvistamiseksi..Irlannin.hallitus.hyväksyi.marraskuussa.2010.iirin.kielen.vahvista-miseksi.strategian,.joka.kattaa.2010–2030.välisen.jakson..Joulukuussa.2010.Walesin.parlamentti.hy-väksyi.uuden.kielilain..Samalla.esiteltiin.strategia-luonnos.kielilain.toimeenpanemiseksi.8

10

2. Kansalliskielistä vastaava ministeri

TOIMENPITEET:

3. Hallitus nimittää ministerin, jolla on selkeäs-ti määritelty vastuu kansalliskielistä. Ministerin tehtäviin kuuluu vastuu pitkän aikavälin kielistra-tegian ja konkreettisen kielipoliittisen toiminta-ohjelman laatimisesta sekä myös yleisemmin kansalliskielten aseman edistäminen Suomessa.

4. Vastuussa oleva ministeri saa tehtävää varten riittävän henkilöstön esimerkiksi oikeusministe-riöstä. Henkilöstön vastuulla on valvoa kokonai-suutta ja arvioida, miten ministeriöt ja yksittäiset viranomaiset täyttävät kielelliset velvollisuuten-sa. Koska kielelliset oikeudet on turvattu perus-tuslaissa, tämän täytyy tapahtua toimintaa var-ten annettujen ohjeiden avulla.

Valtioneuvoston.kertomuksessa.kielilainsäädän-nön. soveltamisesta. 2009. todetaan,. että. viran-omaisten.tehtävänä.on.valvoa.kielilainsäädännön.

noudattamista..Valtioneuvosto.toteaa.myös,.että.kansalaisten.kielellisten.perusoikeuksien.toteutta-minen.vaarantuu.silloin,.kun.poliittiset.päättäjät.ja.viranomaiset.eivät.ole.tehneet.tarpeeksi.niiden.toimenpiteiden. toteuttamiseksi,. joita.valtioneu-vosto.ehdotti.vastaavassa.kertomuksessaan.vuon-na.2006.

Perustuslain.17.§:n.mukaan.suurin.vastuu.on.kui-tenkin. hallituksella,. eduskunnalla. ja. julkisyhtei-söillä,. joiden.velvollisuutena.on.toimia.niin,.että.suomen-. ja. ruotsinkielisen. väestön. oikeuksista.huolehditaan.samanlaisten.perusteiden.mukaan..Nykyään.oikeusministeriö.on.vastuussa.kielilain.ja.siihen.yhteydessä.olevan.lainsäädännön.noudat-tamisesta..Ministeriö.vastaa.viranomaisten.kyse-lyihin.ja.sen.tulisi.valtioneuvoston.kielikertomuk-sen.mukaan.seurata.epäkohtia,.joita.kansalaiset.kohtaavat. kielilainsäädännön. toimeenpanossa..Ministeriö.on.myös.toiminut.proaktiivisesti.ja.on.tutkinut.kyselytutkimusten.avulla,.miten.eri.viran-omaiset.ovat.toteuttaneet.kielellisiä.velvoitteitaan.

Kaksi.seikkaa.kuitenkin.rajoittaa.oikeusministeriön.roolia..Demokratia-.ja.kieliyksikössä.on.hyvin.vä-

9. Vertailun.vuoksi.voidaan.todeta,.että.Welsh.Language.Boardilla,.jonka.tehtävänä.on.edistää.walesin.kielen.käyttämistä,... on.70.työntekijää.ja.13,5.miljoonan.punnan.budjetti.10.Huomiossaan.politiikkaohjelmista.OECD.toteaa:.“Vision.alone.is.not.enough;.horizontal.priorities.still.lack.sufficient.. follow-through.and.resources.to.realize.the.vision”..OECD.Public.Governance.Reviews.–.Finland.–.Working.together... to.Sustain.Success,.s..3..9.9.2010.

11

hän.suomen-.ja.ruotsinkielisten.kielellisten.oikeuk-sien.parissa.toimivia.virkamiehiä.9.Lisäksi.tehtävää.vaikeuttaa.Suomen.hajautettu.hallintorakenne,.jo-hon.kuuluu.yksittäisten.ministeriöiden.pitkälle.ke-hittynyt.autonomia..Tämän.seurauksena.jokaisen.yksittäisen.viranomaisen.(ministeriö,.virasto,.kun-ta.jne.).johto.on.kielilain.mukaan.vastuussa.kieli-lainsäädännön.toteutumisesta..Usein.tämä.toimii.käytännössä.erittäin.puutteellisesti..Valtioneuvos-to.kirjoittaa.kielikertomuksessa.2009,.että.”kie-lilainsäädännön. soveltamista. ei. viranomaisissa.yleensä.valvota.ja.arvioida”.

OECD.toteaa.raportissaan.Suomen.hallinnosta,.et-tä.hallintorakenteemme.on.liian.hajautettu..Liian.itsenäiset.hallintoyksiköt.vaikeuttavat. tehokasta.yhteistyötä.ja.asioiden.poikkipoliittista.seurantaa..OECD.katsoo,.että.uudet.politiikkaohjelmat.ovat.oikean.suuntaisia,.mutta.että.ne.eivät.ole.käytän-nössä.antaneet.kovin.paljon.10

Hallituksen. tulee. kehittää.horisontaalista,. poik-kipoliittista.ajattelutapaa,. joka.mahdollistaa.pa-remmin.poikkipoliittisten.asioiden,.kuten.kielel-listen.oikeuksien.suunnittelun.täytäntöönpanon.

ja.seurannan..Siksi.peräänkuulutamme.selkeäm-pää.vastuunjakoa,.ministeriöiden.työn.parempaa.koordinointia.kielellisten.oikeuksien.edistämisek-si.sekä.parempien.välineiden.luomista,.jotta.voi-daan.valvoa.ja.arvioida,.miten.viranomaiset.täyt-tävät.velvollisuutensa..Koska.kielelliset.oikeudet.ovat.perusoikeuksia,.valvonnan.ja.ohjauksen.toi-mivuus.on.erittäin.tärkeää..Tässä.ei.ole.kyse.suo-situsten.antamisesta,.vaan.vaaditaan.sitovia.ohjei-ta.velvollisuudesta.noudattaa.kielilainsäädäntöä..Viranomaisten. tulee.esimerkiksi.varmistaa,.että.julkisten.yhteisöjen.henkilöstöllä.on.työtehtävien.vaatimat.kielitaidot.11

Koska. kielilainsäädännön. soveltamisessa. esiin-tyy.suuria.puutteita,.tulee.nimittää.ministeri,.jolla.on.selkeästi.ilmaistu.vastuu.kansalliskielistä..Tä-tä.ministeriä,.esimerkiksi.oikeusministeriä,.kutsu-taan.kansalliskielistä.vastaavaksi.ministeriksi,.kun.hän.käsittelee.kielellisiä.perusoikeuksia.koskevia.asioista.ja.antaa.niistä.lausuntoja..On.myös.syytä.harkita.poikkipoliittista.ohjelmaa.vaihtoehtona.sil-le,.miten.työ.organisoidaan.kielistrategian.ja.kieli-suunnitelman.laatimisen.ja.seurannan.osalta.(ks..toimenpide-ehdotukset.1.ja.2).

11. Tämä.määritellään.laissa.julkisyhteisöjen.henkilöstöltä.vaadittavasta.kielitaidosta.(6.6.2003/424).

12

3. Hallintouudistukset ja ruotsin kieli

TOIMENPITEET:

5. Oikeusministeriö tiedottaa hallintouudistuksia valmisteleville viranomaisille kielellisiä oikeuksia koskevista perustuslain ja kielilain velvoitteista, jotta nämä voidaan ottaa uudistuksissa huomi-oon. Tiedotuksen lähtökohtana ovat eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja oikeuskanslerin auk-toritatiiviset tulkinnat perustuslaista.

6. Valtiovarainministeriö käynnistää yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa valmistelun, jossa laaditaan kunnille ratkaisuja, joilla turvataan yh-täläiset kielelliset oikeudet molemmilla kansal-liskielillä kunnallisten hallintouudistusten yhte-ydessä. Uutta kuntalakia säädettäessä otetaan huomioon uudet keinot, jotka kehittävät kielelli-siä oikeuksia kunnallishallinnossa ja lisäävät pal-velujen käyttäjien osallistumista.

Valtiollista. ja.kunnallista.hallintoa.on.uudistettu.jo.pidemmän.aikaa.niin,.että. lähtökohtana.ovat.olleet.rationalisointi,.tehokkuus.ja.oletetut.suur-tuotannon.edut..Valtionhallinnossa.tämä.on.tar-koittanut,.että.viranomaisia.ja.hallintoalueita.on.yhdistetty.suuremmiksi.yksiköiksi..Monien.uudis-tusten.seurauksena.ruotsin.kielen.asema.on.hei-kentynyt,.ainakin.siinä.merkityksessä,.että.ruotsin-kielinen.väestönosuus.on.vähentynyt.suuremmilla.hallintoalueilla..Viranomaiset.eivät.ole.onnistuneet.luomaan.malleja,.jotka.turvaisivat.yhtäläiset.palve-lut.molemmilla.kansalliskielillä.

Tämä.suurempiin.yksiköihin.ja.hallintoalueisiin.suun-tautuva. trendi.haastaa.aiemmat. rakenteet,. joissa.

ruotsi.on.toiminut.työkielenä.ja.joissa.kaksikielisyys.on.ollut.luontevaa.ja.toiminut.hyvin..Nämä.raken-teet.ovat.muodostaneet.pohjan.molemmilla.kansal-liskielillä.hyvin.toimiville.palveluille..Pitkän.aikavälin.kielistrategiaan.(ks..toimenpide-ehdotus.1).tulee.si-sältyä.kokonaisvaltainen.suunnittelu,.jossa.otetaan.huomioon,.että.maan.molempien.kansalliskielten.tulee.säilyä.elinvoimaisina.virkakielinä.myös.suurien.uudistusten.ja.kuntaliitosten.yhteydessä.tehtävissä.muutoksissa..On.tärkeää.säilyttää.ruotsi.elinvoimai-sena.työkielenä.

Etenkin.valtiollisiin.uudistuksiin.liittyvä.suuri.ongelma.on,.ettei.palvelua.molemmilla.kansalliskielillä.usein-kaan.nähdä.perusoikeutena,.vaan.ainoastaan.olosuh-teena,.joka.on.alisteinen.muille.olosuhteille.ja.sopeu-tetaan.niihin..Monissa.tapauksissa.kielelliset.oikeudet.ovat.saaneet.väistyä.varsinaisten.tehokkuustavoittei-den.tieltä..Vaikka.hallitusohjelmaan.on.kirjattu,.että.hallintouudistusten.yhteydessä.on.arvioitava.kielelli-set.vaikutukset,.näin.ei.ole.aina.toimittu.

Nk..Kokkolan.kysymys,.jossa.poliittinen.valmistelu.halusi. liittää.7.000.ruotsinkielisen.asukkaan.Kes-ki-Pohjanmaan.maakunnan.yksikieliseen.suomen-kieliseen.Pohjois-Pohjanmaahan,.on.osoittautunut.eräänlaiseksi.valtiollisten.uudistusten.vedenjakajak-si..Eduskunnan.perustuslakivaliokunta.ja.oikeuskans-leri.kiinnittivät.huomiota.siihen,.että.perustuslain.122.§.määrittelee.suoraan,.että.kielelliset.oikeudet.ovat.perusoikeuksia.ja.että.ne.tulee.asettaa.etusijalle.val-tiollisissa.uudistuksissa.ennen.esimerkiksi.taloudel-lisia. tekijöitä,. joita.ei.mainita.perustuslaissa..Siksi.todettiin,.että.kielellisistä.vaikutuksista.tulee.tehdä.perusteellinen.arvio.12

Tapaus.osoittaa,.ettei.valtionhallinnossa.ole.otet-tu.huomioon,.että.kielelliset.oikeudet.on.turvat-

12.Oikeuskansleri.toteaa.lausunnossaan,.että.”kielellisten.oikeuksien.asema.perusoikeutena.ja.perusoikeuksien.. turvaamisvelvoite.asettavat.kielelliset.oikeudet.erityisasemaan.aluejakopäätökseen.vaikuttavien.tekijöiden.joukossa”.. (OKV/1370/1/2009)..Katso.myös.perustuslakivaliokunnan.lausunto.aluehallinnon.uudistamisesta.(PeVL.21/2009.vp).

13

tu.perustuslaissa..On.tärkeää,.että.perustuslakiva-liokunnan.ja.oikeuskanslerin.valtion.aluehallintoa.koskevia.auktoritatiivisia. tulkintoja.perustuslais-ta.pidetään.esikuvina.tuleville.uudistuksille,.eikä.vain.kannanottoina.yksittäistapauksiin..Johtoryh-mä.ehdottaa.siksi,.että.oikeusministeriö.tiedottaa.yhteistyössä.valtionvarainministeriön.kanssa.pe-rustuslain.ja.kielilain.sisältämistä.kielellisiä.oikeuk-sia.koskevista.velvollisuuksista.ja.myös.tehdyistä.perustuslain.tulkinnoista.hallintouudistuksia.val-misteleville.viranomaisille..Tämän.tarkoituksena.on.turvata.kielelliset.oikeudet.tulevien.uudistus-ten.yhteydessä.

Myös.kunnallishallinnossa.tulee.noudattaa.valtio-hallinnon.uudistuksia.koskevia.perustuslakitulkin-toja..Tähän.asti.kunta-.ja.palvelurakenneuudistuk-sen.(Paras).mukaisesti.tehdyissä.kuntaliitoksissa.ruotsin-.ja.kaksikielisten.kuntien.osalta.on.otettu.huomioon.suhteellisen.hyvin,.että.palvelut.ja.mah-dollisuudet.vaikuttaa.kunnan.hallintoon.on.voitu.taata.molemmilla.kansalliskielillä..Jos.jatkossa.pyri-tään.yhä.suurempiin.kunnallisiin.kokonaisuuksiin,.mikä.onkin.todennäköistä,.on.ilmiselvänä.vaara-na,.että.ruotsin.kielen.asema.heikentyy.ruotsin-kielisten.osuuden.vähentyessä.suurissa.kunnissa..Tilanne.on.ongelmallinen.joillakin.alueilla,.esimer-kiksi.pääkaupunkiseudulla,.koska.alueella.on.pal-jon.ruotsinkielisiä.asukkaita,.noin.65 000,.mutta.he.muodostavat.samalla.vain.pienen.osan.koko-naisväestöstä..Koska.tämä.voi.vaarantaa.ruotsin-kielisen.edustuksen.kunnallisissa.päätöksenteko-elimissä,.tasaveroisten.palvelujen.takaamiseksi.on.tarpeen.tehdä.erityisjärjestelyjä.

Uusia.uudistuksia.toteutettaessa.on.tärkeää.ottaa.mukaan.lakitekstiin.perustuslain.pykälät.kielellisis-tä.oikeuksista,.kuten.tehtiin.laissa.kunta-.ja.palve-

lurakenneuudistuksesta.(169/2007).ja.kuntajako-laissa.(1698/2009)..Näissä.laeissa.säädetään,.että.suomen-.ja.ruotsinkielisellä.väestöllä.on.yhtäläiset.oikeudet.käyttää.omaa.kieltään.ja.saada.palveluja.tällä.kielellä..Myös.perustuslakivaliokunnan.lausun-nolla.(PeVL.33/2009.vp).on.suuri.merkitys.kuntaja-kolaille..Lausunnossa.todetaan,.etteivät.kuntajaon.muutokset.saa.vaikuttaa.kunnan.kielelliseen.ase-maan.tai.heikentää.kieliryhmien.mahdollisuuksia.selviytyä.omalla.kielellään..Yhtä.tärkeää.on.kuiten-kin.seurata.lakien.toteutumista.käytännössä.

Samalla. on. tärkeää,. että. vahvasti. ruotsinkieliset.kunnat.ottaisivat.aktiivisen.asenteen.kuntaliitoksiin.ja.varmistaisivat.siten.kielten.kannalta.kestävän.ke-hityksen.myös.tulevaisuudessa.

Kuntatasolla. kielelliset. ongelmat. ovat. suurimpia.isoimmissa.taajamissamme..Vaikka.ruotsinkielisten.osuus.olisi.lukumääräisesti.suuri,.prosentuaalinen.osuus.on.pieni..Tämä.koskee.erityisesti.pääkaupun-kiseutua.ja.Turun.seutua,.joissa.palvelun.saaminen.ruotsiksi.osoittautuu.usein.vaikeaksi..Siksi.on.tärke-ää.selvittää,.millaiset.hallintoratkaisut.voisivat.tur-vata.palvelujen.tarjoamisen.tasavertaisesti.molem-milla.kansalliskielillä.nykyistä.paremmin..On.monia.mahdollisuuksia,.joita.voisi.kokeilla.ennakkoluulot-tomasti:.erityiset.kunnalliset.ja.kuntayhtymien.lau-takunnat.voivat.vastata.ruotsinkielisistä.palveluista.ja.hankinnoista;.sisäinen.hallinto.voidaan.organisoi-da.niin,.että.nimetään.erityisiä.ruotsinkielisen.toi-minnan.vastuuhenkilöitä/esimiehiä;.asiakkaat.voi-vat.saada.mahdollisuuden.valita.palveluntuottajan.kunnallisten. maksusitoumusten. avulla.. Tällaisen.palveluseteliajattelun.voisi.hyvin.yhdistää.lisäänty-vään.palveluorganisaatioiden.käyttäjäohjaukseen.Tanskan.mallin.mukaan..Kaikki.kyseisen.palvelun-tuottajan.valinneet.voitaisiin.rekisteröidä.käyttäjiksi.

14

Suuremman.käyttäjävaikutuksen.huomioivat.hal-lintoratkaisut.ovat.tärkeitä,.eivät.vain.ruotsinkieli-sille,.joilla.on.vaikeuksia.löytää.kunnallisia.palve-luja.äidinkielellään,.vaan.myös.suomenkielisille,.jotka.voisivat.saada.enemmän.vaikutusvaltaa.lähi-palveluihinsa..Siksi.on.tärkeää.pohtia.uuden.kun-nallislain. valmistelun. yhteydessä. hallintoratkai-suja,.jotka.turvaavat.paikallisella.tasolla.nykyistä.

paremmin.palvelut.molemmilla.kansalliskielillä.ja.jotka.vahvistavat.kansalaisvaikuttamista.lähiympä-ristössä..Johtoryhmä.ehdottaa,.että.valtiovarain-ministeriö.ja.Suomen.Kuntaliitto.tutkivat.yhdessä,.kuinka.tällaisia.hallintoratkaisuja.voidaan.laatia.ja.miten.ne.voisivat.toimia.käytännössä,.muun.mu-assa.hyödyntäen.kansainvälisesti.hyviksi.havait-tuja.käytäntöjä.13

13. Tämä.on.linjassa.niiden.ehdotusten.kanssa,.jotka.OECD.antoi.arviossaan.Suomen.hallinnosta..OECD.toivoi,.että.. paikalliset.viranomaiset.löytäisivät.uusia,.innovatiivisia.ratkaisuja,.jotka.huomioivat.kansalaisten.tarpeet.paremmin.... OECD.Public.Governance.Reviews.–.Finland.–.Working.together.to.Sustain.Success..9.9.2010.

15

4. Kielellisten vaikutusten arviointi

TOIMENPITEET:

7. Kullakin vastuuministeriöllä on ensisijainen vastuu kielellisten vaikutusten arvioimisesta. Näiden ministeriöiden tulee soveltaa oikeusmi-nisteriön kielellisten vaikutusten arviointiohjeita jokaisen kielellisiin perusoikeuksiin vaikuttavan yksittäisen hallintouudistuksen yhteydessä. Kie-lellisiä vaikutuksia tulee myös arvioida säännöl-lisesti konkreettisen palveluiden järjestämisen yhteydessä, jotta turvataan kieliryhmien käy-tännön mahdollisuudet saada palvelua omalla äidinkielellään.

Uusi.hallitus.päätti.vuonna.2007.ottaa.käyttöön.ja.kehittää.välineen.kielellisten.vaikutusten.arvioi-miseksi..Vanhasen.toisen.hallituksen.hallitusohjel-massa.määritellään.toimenpiteet,.joihin.ryhdytään.hallintouudistusten.yhteydessä:.”Suurimpien.val-tiollisten.ja.kunnallisten.uudistushankkeiden.kielel-listen.vaikutusten.arviointi.säännönmukaistetaan”..Oikeusministeriö.on.laatinut.hallitusohjelman.poh-jalta.ohjeet,.jotka.auttavat.lainvalmistelijoita.otta-maan.huomioon.ja.arvioimaan.lainvalmisteluhank-keen. kielelliset. vaikutukset.. Oikeusministeriön.ohjeiden.mukaan.valmistelijan.”on.arvioitava,.mi-ten.esitys.vaikuttaa.kielellisten.oikeuksien.toteu-tumiseen.niin.lähitulevaisuudessa.kuin.useamman.vuosikymmenen.tähtäimellä”..Arvioinnin.tulokset.tulee.esittää.hallituksen.esityksissä.14

Hallituksen. puolivälitarkastelussa. hallitus. täs-mentää.linjaansa.koskien.kielellisten.vaikutusten.arviointia. seuraavasti:. ”huolehditaan. siitä,. että.kielellisten.vaikutusten.arviointi.tehdään.hallinto-

14..Oikeusministeriö,.Kielellisten.vaikutusten.arviointi.15..Hallituksen.kannanotto.poliittisten.neuvottelujen.jälkeen,.24.2.2009.16.Ks..liite.3,.Kielellisten.vaikutusten.arviointi,.Stefan.Sjöblom.

uudistusten.ja.lakihankkeiden.yhteydessä.sen.sel-vittämiseksi,.voidaanko.palvelut.todellakin.taata.molemmilla.kansalliskielillä”.15

Ongelmana.on,.että.näitä.ohjeita.sovelletaan.hy-vin.harvoin..Ajankohtaisena.esimerkkinä.tilantees-ta,.jossa.kielellisiä.vaikutuksia.ei.lainkaan.arvioitu,.on.tällä.hallituskaudella.voimaan.astunut.poliisi-hallintouudistus..Kaikki.poliisiviranomaiset,.joilla.oli.ruotsi.enemmistö-.tai.työkielenä,.lakkautettiin.ja. sen.sijaan.perustettiin.neljä.alueellista.yksik-köä,.joiden.työkieli.on.ruotsi..Näiden.yksiköiden.oikeudellista.asemaa.ja.valtuuksia.ei.kuitenkaan.ole.vahvistettu.laissa,.vaan.ne.ovat.riippuvaisia.po-liisilaitosten.johdosta.

Katsomme,.että.kielellisten.vaikutusten.arvioin-tia. tulee. parantaa. ja. kehittää.. On. tärkeää,. että.jo.hallituksen.laajan,.pitkän.aikavälin.kielistrate-gian.laatimisen.yhteydessä.(toimenpide-ehdotus.1). toteutetaan.yksittäisten. ja. kattavampien.hal-lintouudistusten.kielellisten.vaikutusten.arvioin-ti..Kielellisten.vaikutusten.arviointi.vain.suurten.hallintouudistusten. tai. palvelujen.uudelleen.or-ganisoinnin.yhteydessä.ei.kuitenkaan.riitä..Lisäksi.tulee.kehittää.välineitä,.jotka.mahdollistavat.sään-nölliset.kielellisten.vaikutusten.arvioinnit.ja.laadun.seurannat.kuntien.päivittäisen.hallintotoiminnan.organisoinnin.yhteydessä..Kun.esimerkiksi.laadi-taan.hoitopolkuja,.on.tärkeä.esittää.seuraavanlai-sia.kysymyksiä:.Missä.hoitopolun.vaiheessa.kieli-taidot.ovat.erityisen.tärkeitä?.Miten.henkilökunta.jakautuu,.niin.että.paikalla.on.aina.kielitaitoisia.näissä. vaiheissa?. Miten. asiakkaille. tiedotetaan.heidän.oikeudestaan.käyttää.omaa.kieltään?.On.tärkeää.kehittää.mahdollisimman.yksinkertaisia.välineitä,.jotka.otetaan.käyttöön.ja.joita.käytetään.säännöllisesti.esim..hoitoa.tarjoavissa.yksiköissä.16

16

5. Kielitaito valtion ja kunnan hallinnossa

TOIMENPITEET:

8. Jokaisen kaksikielisen viranomaisen, valtiol-lisen ja kunnallisen, tulee nimetä johtava virka-mies kansalliskielten edistämisestä vastaavaksi vastuuhenkilöksi. Viranomaisen tulee vastuuhen-kilön johdolla laatia kieliohjelma, joka käy järjes-telmällisesti viranomaisen palveluprosessit lä-pi, jotta asiakkaiden kielelliset oikeudet taataan. Kieliohjelmien tulee olla saatavilla viranomaisten verkkosivustoilla.

9. Valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön tulee koordinoida rekrytointiohjeitaan ja sisällyt-tää näihin laissa määritellyt vaatimukset julkisyh-teisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (6.6.2003/424).

10. Viranomaisten tulee saada erityisvaroja hen-kilökunnan täydentävää kielikoulutusta varten.

Nykyään.yhä.useammat.ruotsinkieliset.asuvat.kak-sikielisissä.kunnissa,.joissa.he.ovat.selkeästi.vähem-mistönä.ja.joissa.palvelujen.saaminen.omalla.äidin-kielellä.on.yhä.vaikeampaa..Yhteistä.monille.näistä.kunnista.on,.että.ruotsinkieliseltä.toiminnalta.puut-tuu.rakenne.ja.että.eri.palvelumuodot,.joilla.on.kie-lellistä.merkitystä,.on.hajautettu.moniin.hallinto-

yksikköihin..Tarvitaan.uutta,.selkeää.koordinointia..Kuntien.tulee.laatia.kieliohjelma.ja.kartoittaa.asia-kaspalvelunsa. järjestelmällisesti.. Jokaisen.kunnan.tulee.myös.kartoittaa,.kuka.voi.tarjota.palvelua.mil-läkin.kielellä.ja.kenelle.voidaan.ohjata.asiat,.jotka.edellyttävät.erityistä.kielitaitoa..Työryhmän. tuke-man.johtavan.virkamiehen.tulee.olla.vastuussa.täs-tä.työstä.sekä.seurata.ja.kehittää.kunnan.kielipoli-tiikkaa.

Tilannetta.hankaloittaa.yleisesti.huonontunut.ruot-sin.kielen.taito,.mikä.omalta.osaltaan.vaikeuttaa.vi-ranomaisten.mahdollisuuksia. rekrytoida. riittävän.kielitaitoisia.henkilöitä,.jotta.kansalaisten.kielellis-ten.oikeudet.taattaisiin.perustuslain.17.§:n.mukaan..Kielitaitovaatimukset.ovat.usein.kaavamaisia.ja.niitä.”testataan”.ainoastaan.todistuksilla,.sen.sijaan.että.viranomaiset.mittaisivat.todellisen.kielitaidon..La-ki.julkisyhteisöjen.henkilöstöltä.vaadittavasta.kieli-taidosta.(6.6.2003/424).määrittelee.selkeästi,.että.viranomaisilla.on.velvollisuus.varmistaa,.että.julkis-yhteisöjen. henkilöstöllä. on. työtehtävien. vaatima.kielitaito.

Valtioneuvoston.kielikertomuksessa.todetaan,.että.”työhönotossa.käytettäviä.menettelymalleja.tulee.kehittää.sen.varmistamiseksi,.että.henkilöstöä.pal-velukseen.otettaessa.varmistutaan.sen.riittävästä.kielitaidosta”..Oikeusministeriö.laatii.tätä.tarkoitus-ta.varten.Kieliasiain.neuvottelukunnan.avustuksella.suosituksia.kielitaidosta.työhönoton.yhteydessä.17.Valtionvarainministeriön. työmarkkinaosasto. laatii.

17..Viimeisin.suositus.laadittiin.tammikuussa.2011..Kielitaito.ministeriöiden.työhönotossa.–.säännöksiä.ja.työhönottoon.. liittyvä.tarkistuslista.(OM.1/58/2011),.24.1.2011,.oikeusministeriö..Suosituksesta.on.tekeillä.myös.ruotsinkielinen.versio... Språkkunskaper.och.anställning.-.bestämmelser.och.minneslista.vid.anställning.

17

kuitenkin.yleiset.työhönotto-ohjeet,.joita.valtion.ja.kuntien.viranomaiset.käytännössä.käyttävät..Vaikka.hyvä.kielitaito.on.edellytyksenä.sille,.että.viranomai-nen.voi.täyttää.velvollisuutensa.järjestää.toimintan-sa.kahdella.kansalliskielellä,.näissä.ohjeissa.ei.mai-nita.kielitaitoa.yhtenä.kriteerinä.18

Johtoryhmä.kehottaa.siksi.valtiovarainministeriötä.ja.oikeusministeriötä.koordinoimaan.virantäyttöoh-jeitaan.ja.sisällyttämään.näihin.kielivaatimukset,.jot-ka.määritellään.laissa.julkisyhteisöjen.henkilöstöltä.vaadittavasta.kielitaidosta.(6.6.2003/424).

Useimmat.asiakaskohtaamiset.tapahtuvat.kuntata-solla..Kunnat.päättävät.itse.kunnan.viranhaltijoiden.kelpoisuusvaatimuksista.kunnan.hallintosäännössä.tai.erillisessä.kielisäännössä..Kunnissa.on. tapana.määritellä.korkeiden.virkamiesten.kelpoisuusvaati-mukset.ja.testata.heidän.kielitaitonsa,.mutta.suoras-sa.asiakaskontaktissa.oleville.henkilöille.on.harvoin.määritelty.kelpoisuusvaatimuksia..Kuntaliitto.on.laa-tinut.kunnille.työhönotto-ohjeet.19

Kuntien.tulee.lain.mukaan.huolehtia.siitä,.että.ne.palkkaavat.henkilöitä,.joilla.on.riittävät.ruotsin.kie-len.taidot,.mutta.miten.tätä.voidaan.edistää.ja.val-voa. kaikilla. tasoilla. ja. kaikkien. tehtävien. osalta?.Tässä.on.myös.syytä.korostaa,.että.eri.tehtävissä.voi.esiintyä.erilaisia.vaatimuksia..Pidämme.tärkeä-nä,.että.Kuntaliitto. tiedottaa.kunnille. suunnatus-sa. koulutuksessaan. lain. mukaisista. velvoitteista..Kielitaitovaatimukset. tulisi.muotoilla.niin,.että.ne..

vahvistavat.suomen-.tai.ruotsinkielisen.vähemmis-tön.käyttämän.kielen.asemaa,.ja.tämän.ajatuksen.tulisi.levitä.laajalle.ja.sisältyä.kuntien.kieli-.tai.hal-lintosääntöihin.

Myös.kielikoulutusta.varten.tarvitaan.enemmän.va-roja.henkilöstön.kielitaidon.parantamiseksi..Nyky-ään.ei.ole.kartoitettu,.miten.paljon.valtio.ja.kunnat.järjestävät.kielikoulutusta.ja.minkä.verran.se.mak-saa..Ongelmana.on.nykyisin,.ettei.kielikoulutusta.varten.varata.ylimääräisiä.varoja,.mikä.tarkoittaa,.et-tä.ministeriöiden.ja.muiden.viranomaisten.on.otet-tava.rahat.yleisistä.täydennyskoulutusvaroista..Siksi.olisi.tärkeää,.että.viranomaiset.saavat.erityisiä.varoja.henkilöstönsä.kielikoulutusta.varten.

Viranomaisten.kansalliskielten.edistämisen.vastuu-henkiöiden.tulee.seurata.järjestelmällisesti,.keiden.kyseisen.hallinnonalan.virkamiesten.tulisi.parantaa.ruotsin.kielen.taitojaan,.ja.näitä.tulee.palkita.kielili-sällä..Kattava.vastuu.siitä,.että.näin.todellakin.tapah-tuu,.on.vastuussa.olevalla.ministerillä..Vuoden.2007.hallitusohjelmassa.todettiin,.että.valtion.tulee.työn-antajana.palkita.henkilöstöään.hyvästä.kielitaidos-ta,.jotta.kielilain.tarkoitus.toteutuu..Valtionhallinnon.työntekijöistä.2.507.sai.lokakuussa.2010.kielilisää,.mikä.on.ainoastaan.noin.3.%.valtion.palveluksessa.olevista..Lokakuussa.2006.vastaava.luku.oli.2.520.20.Nykyisin.kielilisää.saavia.henkilöitä.on.vähemmän.kuin.vuonna.2006,.mikä.merkitsee,.ettei.hallitus-ohjelman.kirjaus.ole.toteutunut.

.

18..Ohje.virantäytössä.noudatettavista.periaatteista,.26.1.2009,.valtiovarainministeriö.19..Päivi.Rainio,.Rekrytointiopas.kunta-alalle,.Suomen.Kuntaliitto,.2010.20.Tilasto.saatu.valtiovarainministeriöltä.joulukuussa.2010.

18

6. Kieliasiamiehen viran perustaminen

TOIMENPIDE:

11. Eduskunnan oikeusasiamiehestä annettua la-kia täydennetään säännöksellä, jonka mukaan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen peruste-taan kieliasiamiehen virka käsittelemään yleisön kanteluja ja valvomaan, että ministeriöt ja muut julkiset viranomaiset toimivat kansalliskieliä eli suomea ja ruotsia koskevan lainsäädännön mu-kaisesti.

Eduskunnan. perustuslakivaliokunta. on. mietinnös-sään.(1/2010.vp).valtioneuvoston.kertomuksesta.kie-lilainsäädännön.soveltamisesta.2009.kritisoinut.val-tioneuvostoa.siitä,.ettei.tämä.ole.ryhtynyt.riittäviin.toimenpiteisiin.kielellisten.oikeuksien.turvaamisek-si..Perustuslakivaliokunta.kehottaa.valtioneuvostoa.pohtimaan,.miten.viranomaiset.voisivat.valvoa.kie-lilainsäädännön.noudattamista.paremmin.kullakin.vastuualueella,.mukaan.lukien.aluehallintoviranomai-set,.ja.kehottaa.muun.muassa.harkitsemaan.kieliasia-miehen.viran.perustamista.esim..oikeusasiamiehen.kanslian.yhteyteen..Perustuslakivaliokunta.ehdottaa,.että.kieliasiamies.paitsi.käsittelisi.yleisön.kanteluita,.myös.valvoisi.ja.seuraisi.viranomaisten.toimintaa.tai.toiminnan.puutetta..Perustuslakivaliokunta.ei.kuiten-kaan.määrittele,.miten.kieliasiamiestä.koskeva.ehdo-tus.voitaisiin.toteuttaa.käytännössä.

Kieliasiamiehen.viran.perustamistarve.ei.ole.Suo-messa.uusi.ajatus..Vuonna.1998.Svenska.Finlands.folkting.teki.aloitteen.Suomen.kaksikielisyydestä.ja.

sen. valvonnasta. tehtävästä. selvityksestä.. Selvitys.”Finlands.tvåspråkighet.–.lag.och.övervakning”.joh-ti.mm..konkreettiseen.ehdotukseen.kieliasiamiehes-tä.21.Myös.parlamentaarinen.kielilakikomitea,. joka.valmisteli.ehdotuksen.uudeksi.kielilaiksi,.pohti.ajatus-ta.kieliasiamiehestä..Komitean.mietinnössä.vuodelta.200122.todetaan.kuitenkin,.ettei.kielellisiä.oikeuksia.tule.käsitellä.eri.tavalla.kuin.muitakaan.perusoikeuk-sia..Komitea.piti.tärkeänä,.että.korkeimmat.laillisuu-denvalvojat.eli.oikeuskansleri.ja.oikeusasiamies.val-vovat.myös.kielellisten.oikeuksien.toteutumista,.jotta.näitä.oikeuksia.ei.pidettäisi.vähemmän.tärkeinä.kuin.muita.perusoikeuksia..Hallituksen.esityksessä.edus-kunnalle.uudeksi.kielilaiksi.ja.siihen.liittyväksi.lain-säädännöksi.(HE.92/2002).ei.sen.vuoksi.käsitelty.ky-symystä.kieliasiamiehen.viran.perustamistarpeesta.

Viime.vuosina.Folktingetin.ja.perustuslakivaliokun-nan.lisäksi.monet.muutkin.toimijat.ovat.ilmaisseet.tukensa.ajatukselle.kieliasiamiehestä..Siksi.kieliasia-miehen.viran.perustamisen.mahdollisuudet.ja.vaiku-tukset.on.syytä.selvittää.23

ERI VAIHTOEHTOJA KIELIASIAMIEHEN VIRAN PERUSTAMISEKSI:

a) Riippumattoman kieliasiamiehen/ kommissaarin viran perustaminen

Täysin.riippumattoman.kieliasiamiehen,.jota.ei.lii-tettäisi.ministeriöön.tai.oikeusasiamiehen.kansli-aan,.tyyppiesimerkkinä.on.Kanadan.Commissio-ner.of.official.Languages..Kanadan.kielikomissaari.valitaan. seitsemän. vuoden. jaksolle. senaatin. ja.edustajainhuoneen.hyväksynnän. jälkeen. ja.hän.

21..Dufholm,.Kristina:.Finlands.tvåspråkighet.–.lag.och.övervakning..Finlandssvensk.rapport.nr..38... Helsingfors.1998:.Svenska.Finlands.folkting...22.Uusi.kielilaki:.Kielilakikomitean.mietintö.15.6.2001..Helsinki.2001:.Valtioneuvosto.23..Pitkä.analyysi.liite.5,.Inrättande.av.en.språkombudsmannafunktion,.Kristian.Myntti.ja.Markus.Österlund.

19

raportoi.suoraan.parlamentille..Irlanti.on.perusta-nut.kielikomissaarin.viran,.jolla.on.vastaavanlaiset.valtuudet.ja.Walesin.parlamentti.päätti.joulukuus-sa.2010.perustaa.kielikomissaarin.viran.

b) Kieliasiamiehen viran perustaminen oikeusministeriön yhteyteen

Aiemmin.mainitussa.selvityksessä.”Finlands.två-språkighet.–.lag.och.övervakning”.oli.ehdotus.kie-liasiamiehen.viran.perustamisesta.oikeusministe-riön. yhteyteen.. Kieliasiamies. käsittelisi. yleisön.kanteluita,.pyytäisi.tietoja.viranomaisilta.ja.analy-soisi.lainsäädännön.noudattamista,.tiedottaisi.kie-lilainsäädännöstä.ja.kansalaisten.oikeuksista.sekä.antaisi.lausuntoja,.neuvoja.ja.ohjeita..Tällainen.kie-liasiamies.on.verrattavissa.esim..sisäministeriössä.toimivaan.vähemmistövaltuutettuun.tai.oikeusmi-nisteriössä.toimivaan.tietosuojavaltuutettuun.

c) Apulaisoikeusasiamiehen tai OA:n kanslian esittelevän virkamiehen toimiminen kieliasiamiehenä

Selvityksessä. ”Finlands. tvåspråkighet. –. lag. och.övervakning”.annettiin.kolme.mahdollisuutta.pe-rustaa. kieliasiamiehen. virka. oikeusasiamiehen.kanslian. yhteyteen:. 1). apulaisoikeusasiamiehellä.on.erityisenä.vastuualueenaan.kielilainsäädäntö.ja.hän.saa.käsitellä.näitä.kysymyksiä.nimikkeenään.kieliasiamies,. 2). perustetaan. uusi. apulaisoikeus-asiamiehen.virka,.joka.käsittelee.ja.valvoo.ainoas-taan.kielellisiä.oikeuksia.3).oikeusasiamiehen.kans-liassa.toimiva.esittelevä.virkamies.saa.vastuulleen.kielellisten.oikeuksien.valvonnan.ja.saa.nimikkeen.kieliasiamies..Nykyinen.käytäntö.muistuttaa.osit-

tain.tätä.mallia..Nykyään.tehtäväalueet.jaetaan.oi-keusasiamiehen.päätöksellä.oikeusasiamiehen. ja.kahden.apulaisoikeusasiamiehen.välillä..Apulaisoi-keusasiamiehellä.on.samat.valtuudet.kuin.oikeus-asiamiehellä.ja.hän.päättää.oman.vastuualueensa.asioista. itsenäisesti..Nykyään.oikeusasiamiehellä.on.vastuu.kielilainsäädännön.valvonnasta..

d) Kieliasiamies oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen

Johtoryhmä.on.sitä.mieltä,.että.on.syytä.kehittää.ja. syventää. perustuslakivaliokunnan. ehdotusta.kieliasiamiehen.viran.perustamisesta.oikeusasia-miehen.kanslian.yhteyteen:.tehtävänä.olisi.käsitel-lä.yleisön.kanteluita,.mutta.myös.valvoa.ja.seurata.viranomaisten.toimintaa.ja.puuttuvaa.toimintaa.

Hallituksen. esityksessä. eduskunnalle. (HE. 205/.2010. vp). oikeusasiamiehen. kanslian. yhteydessä.toimivasta. Ihmisoikeuskeskuksesta. voisi. toimia.mallina.sille,.miten.kieliasiamiehen.virka.voitaisiin.käytännössä.toteuttaa..Hallitus.on.esittänyt,.että.eduskunnan.oikeusasiamiehestä.annettuun.lakiin.lisätään.uusi.luku.oikeusasiamiehen.kanslian.yh-teydessä.toimivasta,.itsenäisestä.ja.riippumatto-masta. Ihmisoikeuskeskuksesta.. Ihmisoikeuskes-kus.ei.tule.käsittelemään.perusoikeuksia.koskevia.kanteluita.ja.ihmisoikeuksia,.vaan.oikeusasiamies.ratkaisee.nämä.jatkossa..Siksi.ei.ole.syytä.esittää,.että. kieliasiamies. toimisi. Ihmisoikeuskeskuksen.alaisuudessa..Sitä.vastoin.ehdotettu.malli.Ihmis-oikeuskeskukseksi.voi.toimia.esikuvana.kieliasia-miehen. toiminnalle. oikeusasiamiehen. kanslian.yhteydessä..Nykyinen. tilanne.on.siten.erilainen.verrattuna.vuoteen.2001,.jolloin.kielilakikomitea.

20

päätti.olla.puhumatta.kieliasiamiehen.viran.perus-tamisen.puolesta.pelätessään,.että.kielellisiä.oi-keuksia.alettaisiin.pitää.vähemmän.tärkeinä.kuin.muita.perusoikeuksia.

Sekä.Kanadan.malli.että.selvityksen.”Finlands.tvås-pråkighet.–.lag.och.övervakning”.ehdotukset.pe-rustuvat. siihen,.että.kieliasiamiehellä/kielikomis-saarilla. on. sekä. valvova. että. tiedottava. tehtävä..Tämän.toteuttaminen.voi.olla.käytännössä.vaike-aa,.eikä.se.ehkä.edes.toivottavaa..Nykyään.oikeus-

ministeriön.tehtävänä.on.edistää.kansalliskieliä.ja.tiedottaa.kansalaisille.heidän.oikeuksistaan.

Johtoryhmä.katsoo,.että.edistämisen.ja.tiedotuksen.tulee.kuulua.hallitukselle.ja.esimerkiksi.oikeusmi-nisteriön.vastaavalle.ministerille.henkilöstöineen,.mutta.oikeusasiamiehen.kanslian.yhteyteen.tulee.perustaa.kieliasiamiehen.virka..Tämä.tekisi.kansa-laisille.näkyväksi.mahdollisuuden.kääntyä. viran-omaisen.puoleen.ja.kannella,.kun.kielellisiä.perus-oikeuksia.on.loukattu.

21

7. Kieli ja koulutus TOIMENPITEET:

12. Parlamentaarisen työryhmän julkaisun Perus-opetus 2020 – yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako kieltenopetusta koskevia ehdotuksia on jatkossakin pidettävä tärkeinä tavoitteina ja ne on toteutettava vuodesta 2014 alkaen: mm. ruotsin opintojen alkaminen viimeistään 6. luo-kalla; kuntien velvoittaminen tarjoamaan vähin-tään kolme A1-kieltä, joista yksi on toinen koti-mainen kieli; kuntien velvoittaminen aloittamaan kunkin A1-kielen opetus, kun sen on valinnut vä-hintään 10 oppilasta.

13. Hallituksen tulee huolehtia siitä, että Opetus-hallitus käy läpi opetussuunnitelman perusteet ja kehittää Suomen kouluissa käytettäviä kansallis-kielten opetusmenetelmiä. Tulevaisuudessa paino-tuksen tulee olla viestintävalmiuksissa ja osan ope-tuksesta voi hyvin yhdistää muihin oppiaineisiin.

14. Kielikylpy ja kielisuihku ovat loistavia opetus-menetelmiä, joiden avulla uusia kieliä oppii hel-posti. Niin suomen- kuin ruotsinkielisenkin kieli-kylvyn valtiollisia hanketukia tulee korottaa.

15. Hallituksen tulee laatia kansallinen kielitavoi-te, jossa määritellään muu suomalaisten tarvit-sema kielitaito.

16. Kokemus osoittaa, ettei valinnaisuus ole edis-tänyt kielten oppimista Suomessa. Ylioppilastut-kintoa tulee uudistaa kielitaidon parantamisek-si niin, että pakollisiksi tulevat äidinkielen lisäksi kaksi vierasta kieltä.

Ruotsin.kielen.taidot.ovat.heikentyneet.suomen-kielisissä.kouluissa.viime.vuosina..Sen.jälkeen.kun.ruotsi.muuttui.ylioppilastutkinnossa.vapaaehtoi-seksi.vuonna.2005,.sen.kirjoittavien.oppilaiden.lukumäärä.on.laskenut.nopeasti..Vain.48.prosent-tia.suomenkielisistä.pojista.kirjoitti. ruotsin.vuo-den.2010.ylioppilaskirjoituksissa..Tytöistä.ruotsin.kirjoitti. 78.prosenttia..Sekä.kokemus.että. tutki-mukset.osoittavat,.etteivät.oppilaat.saa.Suomes-sa.riittäviä.ruotsin.taitoja.ennen.yliopisto-.ja.kor-keakoulutason.opintoja..Åsa.Palviaisen.Jyväskylän.yliopistolle.tekemästä.tutkimuksesta.ilmenee,.et-tä.52,9.prosentilla.490.opiskelijan.otoksesta.on..heikommat.ruotsin.taidot.kuin.yliopistotasolla.vaa-ditaan.24..

Lukiolain. uudistamisen. yhteydessä. (15.4.2004).päätettiin,.että.opetusministeriö.arvioi.uutta.yli-oppilastutkintoa.kuuden.vuoden.välein..Ministe-riö.julkaisi.joulukuussa.2010.raportin,.joka.osoitti.ruotsin.ylioppilastutkinnossa.kirjoittaneiden.oppi-laiden.lukumäärän.laskeneen.huomattavasti,.mi-kä.jo.olikin.yleisessä.tiedossa..Sen.sijaan,.että.oli-si.esittänyt.toimia,.joilla.toisen.kotimaisen.kielen.opetusta.voisi.vahvistaa,.opetusministeriö.perusti.taas.yhden.työryhmän..On.huolestuttavaa.seura-ta,.kuinka.hitaasti.hallitus.on.puuttunut.heikenty-neen.kielitaidon.ongelmaan.

Hallituksen. asettama. tuntijakotyöryhmä. julkisti.kesäkuussa.2010.ehdotuksensa.siitä,.miten.Suo-men. kouluja. tulisi. kehittää.. Työryhmän. ehdo-tusten. joukossa. oli. toimenpiteitä,. jotka. olisivat..vahvistaneet.ruotsin.opetusta,.mm..ruotsin.opin-tojen.aloittaminen.viimeistään.6..vuosiluokalla.ja.kuntien.velvollisuus.aloittaa.opetus.kussakin.A1-kielessä,. jos.sen.on.valinnut.vähintään.10.oppi-

24.Åsa.Palviainen:.The.Proficiency.in.Swedish.of.Finnish.speaking.University.Students:.Status.and.Directions.for.the.Future... Apples.–.Journal.of.Applied.Language.Studies..Vol..4,1,.2010.

22

lasta.25. Ehdotettujen. uudistusten. tarkoituksena.oli.edistää.niin.ruotsin.kuin.muidenkin.kielten.op-pimista..Tutkimuksethan.osoittavat,.että.mitä.ai-kaisemmin.lapset.aloittavat.kieliopinnot,.sen.pa-remmin.ja.nopeammin.he.pystyvät.omaksumaan.uuden.kielen..Tuntijakotyöryhmän.tekemä.työ.tu-lee.hyödyntää..Seuraavan.hallituksen.tulee.huo-lehtia.siitä,.että.nämä.ehdotukset.toteutetaan..

Opetushallitus.perusti.keväällä.2007.työryhmän.laatimaan.Kansalliskieliselvityksen,.jonka.tarkoi-tuksena.on.tutkia,.onko.kansalliskielten.suomen.ja.ruotsin.opetus.riittävää.perustuslain.17.§:n.mu-kaisten.kielellisten.oikeuksien.takaamiseksi..Koska.maaliskuun.alussa.2011.julkistettu.selvitys.osoittaa.selvästi,.ettei.kansalliskielten.opetus.ole.riittävää,.selvityksen.toimenpide-ehdotusten.tulee.johtaa.välittömiin.käytännön.toimiin.

Valtio.on.tukenut.erilaisia.hankkeita,.jotka.tuke-vat.ruotsin.opetusta.suomenkielisissä.kouluissa,.esim..Hanasaaren.kulttuurikeskuksen.Svenska.nu-hanketta.ja.eri.kielikylpyhankkeita..Suomessa.on.järjestetty.kielikylpyjä.yli.20.vuoden.ajan..Idea.on.

kotoisin.Kanadasta,. jossa.monet.englanninkieli-set.vanhemmat.olivat.sitä.mieltä,.että.heidän.lap-sillaan.on.oikeus.useampaan.kieleen..Kielikylpy-kouluja.on.nykyisin.kolmessatoista.kaksikielisessä.kunnassa..Sekä.Suomessa.tehdyt.että.kansainvä-liset.tutkimukset.osoittavat,.että.kielikylpyoppilai-den.äidinkieli.kehittyy.paremmin.kuin.yksikielisten.luokkien.oppilaiden.äidinkieli.26.Lisäksi.heistä.tu-lee.käytännössä.kaksi-.tai.useampikielisiä..Ruot-sinkielinen.kielikylpy.antaa.oppilaille.sekä.hyvän.ruotsin.kielen.taidon.että.hyvän.muiden.kielten.taidon..Viime.vuosina.kielikylpyluokkien.lukumää-rä.on.pysynyt.tasaisena,.vaikka.kielikylvyn.kysyn-tä.on.paljon.tarjontaa.suurempaa..On.paljon.per-heitä,.jotka.haluaisivat.lapsensa.kielikylpyyn,.jos.siihen.olisi.mahdollisuus..Kielikylpyyn.jonotetaan.esimerkiksi.Helsingissä,.Porvoossa.ja.Vaasassa.

Helsingin,.Vaasan.ja.Turun.yliopistojen.laitokset.ovat.myös.saaneet.tukea.ruotsinopetusta.koskeviin.tutki-mushankkeisiin..Tukisummat.ovat.kuitenkin.olleet.hy-vin.vähäisiä..Ruotsinopetuksen.todelliseen.edistämi-seen.tarvitaan.huomattavasti.suurempia.taloudellisia.voimavaroja.ja.järjestelmällisen.laaja-alaista.työtä.

25.Perusopetus.2020.–.yleiset.valtakunnalliset.tavoitteet.ja.tuntijako..Opetus-.ja.kulttuuriministeriö,.1.6.2010.26.Katso.esim..Allen.Mary:.Reading.achievement.of.students.in.French.immersion.programs,.Education.Quarterly.Review,.. vol..9,.No..4,.2004.

23

Erään.tällaisen.hankkeen.tuloksena.syntyi.raport-ti. ”Svenska. i.finska.gymnasier”27. jossa.Helsingin.yliopiston. tutkijatiimi. esittää. seuraavat. ehdotuk-set,.jotka.pohjautuvat.keskusteluihin.oppilaiden.ja.opettajien.kanssa:.1).kielen.oppimiseen.tarvitaan.enemmän.aikaa,.2).oppilaat.haluavat.oppia.puhut-tua.ja.kirjoitettua.arkiruotsia.sen.sijaan,.että.paino-tetaan.voimakkaasti.kielioppia,.3).oppilaat.haluavat.tutustua.ruotsin.kieleen.oppituntien.ulkopuolella.kulttuuritapahtumissa,.opintokäynneillä.ja.niin,.et-tä.kouluun.tulee.vieraita..Tutkijat.korostavat.myös,.että.kieltenopetus.on.tehokkaampaa.muihin.oppi-aineisiin.yhdistettynä.kuin.erillisenä.oppiaineena..Väite.saa.tukea.tuoreesta.EU-raportista.Study.on.the.Contribution.of.Multilingualism.to.Creativity.28.

Suomenkielisten.ruotsin.kirjoittavien.oppilaiden.lu-kumäärän.vähentyminen.kuvastaa.yleistä.trendiä..Opetushallituksen.raportti.Koulutuksen.määrälliset.indikaattorit.osoittaa,.että.kiinnostus.kieliopintoi-hin.on.vähentynyt.Suomessa.huolestuttavasti..Ver-tailtaessa.vuosien.2001.ja.2009.raporttien.tilas-toja.käy.ilmi,.että.saksan.lukijoiden.lukumäärä.on.melkein.puolittunut.kymmenessä.vuodessa..Sama.

trendi.on.havaittavissa.venäjän.suosiossa..Vuon-na.2001.venäjää.luki.A-.tai.B-kielenä.6,1.prosenttia.oppilaista..Vuonna.2009.osuus.on.3.prosenttia.29.Vuonna.2001.kolmea.tai.useampaa.kieltä.luki.66.prosenttia. lukiolaisista..Vuonna.2009.vähintään.kolmea.kieltä.luki.enää.53,5.prosenttia.30

On.huolestuttavaa,.että.yhä.harvemmat.oppilaat.lu-kevat.kieliä,.kun.samalla.painotetaan.hyvän.kielitai-don.merkitystä,.jotta.Suomi.voisi.säilyttää.kansainvä-lisen.kilpailukykynsä.31.Entinen.Euroopan.komission.kääntämispalveluiden.yleispäällikkö.Juhani.Lönnroth.kirjoittaa. osuvasti. kantaaottavassa. artikkelissaan:.”Kun.EU:ssa.pyritään.innokkaasti.monikielisyyteen,.täällä.(Suomessa).pyritään.tosiasiassa.vähentämään.kaksikielisyyttä.ja.samalla.molempien.kansalliskiel-ten.osaamista.edellyttävien. julkisen. tai. yksityisen.puolen.työpaikkojen.työvoiman.saatavuutta.”32

Johtoryhmä.kehottaa.siksi.seuraavaa.hallitusta.ryh-tymään.nopeisiin.toimiin.kielitaidon.parantamisek-si.Suomessa,.esimerkiksi.laatimaan.kansallisen.kieli-tavoitteen,.jossa.määritellään,.mitä.vieraiden.kielten.taitoja.Suomi.tarvitsee.

27.Green-Vänttinen.Maria,.Korkman.Christina.ja.Lehti-Eklund.Hanna:.Svenska.i.finska.gymnasier..Nordica.ja.Svenska.. Social-.och.kommunalhögskolan,.2010..28.Study.on.the.Contribution.of.Multilingualism.to.Creativity..European.Commission,.Directorate.General.Education.. and.Culture..16.7.2009..Raportti.viittaa.myös.useampaan.tutkimukseen,.jotka.osoittavat,.että.varhainen.kaksi-.tai... kolmikielisyys.johtaa.parempaan.suorituskykyyn.ja.luovaan.ajatteluun,.helpottaa.ongelmanratkaisua.ja.sosiaalista... vuorovaikutusta.ja.parantaa.koulumenestystä.29.Tässä.on.kuitenkin.nähtävissä.trendin.taittuneen.hieman..Vuonna.2008.osuus.oli.2,5.prosenttia.30.Koulutukset.määrälliset.indikaattorit.2004.ja.Koulutuksen.määrälliset.indikaattorit.2010..Opetushallitus.31..Tämä.koskee.nimenomaan.myös.ruotsin.taitoja..Suomen.ja.Ruotsin.yhä.tiiviimmässä.taloudellisessa.yhteistyössä.. ruotsia.puhuvista.työntekijöistä.on.todellinen.puute..Tämä.käy.ilmi.tutkijatohtori.Wilhelm.Barner-Rasmussenin.raportista.... Katso.liite.8,.Finns.det.ett.business-case.för.svenskan?.–.Studie.om.språkanvändning.i.handeln.och.det.ekonomiska... samarbetet.mellan.Finland.och.Sverige.32.Juhani.Lönnroth,.Språkdebatten.saknar.djup.och.visioner,.Hufvudstadsbladet,.8.1.2011.

24

8. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kieli

TOIMENPITEET:

17. Sosiaali- ja terveysministeriön tulee täsmentää lainsäädäntöä niin, että potilaalle taataan käytän-nössä oikeus saada potilaskertomukset (epikriisit ja muut hoitoon liittyvät asiakirjat) omalla äidin-kielellään. Ministeriön tulee varmistaa, että kaik-ki tiedonhallintajärjestelmät toimivat maan mo-lemmilla kansalliskielillä.

18. Valvontaa ja seurantaa tulee tehostaa, jotta kielellisten oikeuksien kannalta heikkoon tilantee-seen saadaan hoitoalalla parannus. Kaikilla kak-sikielisillä sairaanhoitopiireillä sekä kunnallisilla sosiaali- ja terveydenhuoltoyksiköillä on oltava konkreettiset kieliohjelmat tämän järjestämiseksi.

19. Kuntien ja kuntayhtymien johdon tulee tehos-taa sen valvomista, että kuntalaisten kielelliset oikeudet toteutuvat sosiaali- ja terveydenhuol-lon- ja erikoissairaanhoitopalveluiden hankinnas-sa. Kielelliset valintakriteerit päätetään jo hankin-toja suunniteltaessa ja ne kirjataan sopimuksiin.

20. Kuntien tulee selvittää vaihtoehtoisia tapoja perusterveydenhuollon järjestämiseksi. Kunnan tarjoamien maksusitoumusten ja palvelusetelien avulla asiakkaat ja potilaat saisivat mahdollisuu-den valita palveluntarjoajan, joka pystyy takaa-maan hoidon potilaan omalla kielellä, suomeksi tai ruotsiksi.

Yleisesti.tunnustetaan,.että.fyysisesti.tai.psyykkises-ti.sairaat.ihmiset.ovat.erityisen.riippuvaisia.siitä,.että.

he.saavat.hoitoa.omalla.kielellään..Aivan.erityisesti.tämä.koskee.lapsia.ja.vanhuksia..Sairas.on.herkäs-sä.tilassa.eikä.usein.pysty.käyttämään.vieraita.kieliä.yhtä.hyvin.kuin.tavallisesti..Esim..mielenterveyshuol-lossa.kieli.on.myös.keskeinen.osa.itse.hoitoprosessia..Lisäksi.Suomessa.on.(vaikka.Ahvenanmaata.ei.lasket-taisi.mukaan).kymmeniätuhansia.ruotsinkielisiä,.jot-ka.eivät.pysty.asioimaan.suomeksi.tai.joiden.suomen.kielen.taito.on.hyvin.puutteellinen.

Kielilain.(423/2003).pykälissä.10,.18.ja.20.on.sään-nöksiä. potilaiden. oikeudesta. käyttää. hoitotilan-teissa.suomea. tai. ruotsia..Säännöksiä.kuntien. ja.kuntayhtymien.velvollisuudesta.tarjota.terveys-.ja.sairaanhoitopalveluja.suomeksi.ja.ruotsiksi.on.kan-santerveyslaissa.(1972/66).ja.erikoissairaanhoito-laissa. (1062/1989)..Uusi. 1.5.2011.voimaan.astuva.terveydenhuoltolaki.sisältää.säännökset.kuntien.ja.kuntayhtymien.velvollisuudesta.ja.mahdollisuudes-ta.tehdä.yhteistyötä.tarjotakseen.terveydenhuol-to-.ja.sairaanhoitopalveluita.suomeksi.ja.ruotsiksi..Uudet.säännökset.vastaavat.aikaisempia.kansanter-veyslain.ja.erikoissairaanhoitolain.säännöksiä..Muut.säännökset.julkisten.viranomaisten.velvollisuudes-ta. tarjota. sosiaali-. ja. terveydenhuoltopalveluita.kahdella.kielellä.täsmennetään.konkreettisemmin.erityislainsäädännössä,.kuten.sosiaalihuoltolaissa.(17.9.1982/710),.laissa.potilaan.asemasta.ja.oikeuk-sista.(1992/785).ja.laissa.sosiaalihuollon.asiakkaan.asemasta.ja.oikeuksista.(22.9.2000/812)...

Lakien. toteutuksesta. vastaavilla. viranomaisilla. on.suuria. vaikeuksia. kielilain. ja. erityislainsäädännön.velvoitteiden.täyttämisessä..Kielelliset.oikeudet.eivät.toteudu.riittävällä.tavalla.sosiaali-.ja.terveydenhuol-lossa..Tätä.on.arvosteltu.voimakkaasti.sekä.valtio-neuvoston. kielikertomuksessa. että. kansainvälisis-sä.asiantuntija-arvioissa,.ja.se.käy.selvästi.ilmi.myös.

25

Folktingetin.kielisuojatoiminnasta..Euroopan.neuvos-ton.ministerikomitea.totesi.marraskuussa.2007,.et-tei.kielilainsäädännön.mukaisia.kielellisiä.oikeuksia.noudateta.Suomen.sosiaali-. ja. terveydenhuollossa.riittävän.hyvin..Vierailullaan.Helsingissä.joulukuussa.2010.Euroopan.neuvoston.asiantuntijat.toistivat.tä-män.kriittisen.lausunnon.ja.totesivat,.että.ongelmien.ratkaisemiseksi.on.tehty.hyvin.vähän.

Yleisesti.Oikeusasiamiehelle.tehdään.melko.vähän.sosiaali-. ja. terveydenhuollon. ja. erikoissairaanhoi-don.kielikysymyksiin.liittyviä.valituksia..Viime.vuo-sina. noin. 25–35. tapausta. vuosittain. on. koskenut.ruotsin.kieltä.ja.osa.näistä.sosiaali-.ja.terveydenhuol-toa.33.Yhä.useampi.kansalainen.kääntyy.sen.sijaan.Folktingetin.puoleen.valittaakseen.hoitoalan.kieli-puutteista..Kaikista.Folktingetin.saamista.ilmoituk-sista,. jotka.koskevat.kansalaisten.kielellisten.oike-uksien.polkemista.(noin.80-100.vuodessa).nykyisin.noin.neljännes.koskee.sosiaali-.ja.terveydenhuoltoa.ja.erikoissairaanhoitoa..Niiden.joukossa.on.valituksia.puutteellisesta.hoidosta,.kun.monet.lääkärit.ja.muu.henkilökunta.eivät.pysty.hoitamaan.potilaita.ruotsik-si..Toinen.ongelma.on.ruotsinkielisten.hoito-ohjeiden.ja.tiedotteiden.puute.ja.puutteelliset.opasteet..On.suuri.ongelma,.etteivät.potilaat.saa.omalla.äidinkie-lellään.esim..epikriisejä.ja.muita.hoitoasiakirjoja,.jot-ka.koskevat.esim..jälkihoitoa..Erityisen.huono.tilanne.on.pääkaupunkiseudulla..Potilaat,.jotka.ovat.ilmoitta-neet,.etteivät.osaa.suomea,.ovat.saaneet.toistuvasti.kaikki.paperit.suomeksi.eivätkä.he.ole.voineet.käyt-tää.äidinkieltään.hoitotilanteessa..On.syytä.tähden-tää,.että.kaksikielisten.kuntien.ja.sairaanhoitopiirien.kuntayhtymien.velvollisuutena.on.huolehtia.erikseen.pyytämättä.siitä,.että.kielisäännökset.täytetään.

Oikeusasiamies.on.todennut.10..kesäkuuta.2008.(Dnro.3086/4/06),.että.potilaalla.on.oikeus.saa-

da.tutustua.omaa.hoitoaan.koskeviin.potilaskerto-musasiakirjoihin.äidinkielellään,.suomeksi.tai.ruot-siksi..OA.huomauttaa.kuitenkin,.ettei.lainsäädäntö.ole. tässä.asiassa.yksiselitteinen.. Johtoryhmä.ke-hottaa.sosiaali-.ja.terveysministeriötä.muuttamaan.lainsäädäntöä.pikaisesti.niin,.että.potilaalla.on.yk-siselitteisesti.oikeus.saada.potilaskertomusasiakirjat.(epikriisit.ja.muut.hoitoasiakirjat).omalla.kielellään..Osasyynä.tähän.ongelmaan.ovat.huonosti.toteute-tut.tietotekniset.ratkaisut,.minkä.myös.valtioneu-vosto.on.todennut.kielikertomuksessaan..Siksi.on.tärkeää.varmistua.jo.uusien.tietohallintajärjestelmi-en.suunnitteluvaiheessa.siitä,.että.järjestelmät.toi-mivat.maan.molemmilla.kansalliskielillä,.suomeksi.ja. ruotsiksi.. Järjestelmien.on.pystyttävä. tallenta-maan.potilaan.kieli,.antamaan.henkilöstölle.välitön.tieto.potilaan.kielestä.ja.tulostamaan.lähetteet,.re-septit.ja.hoito-ohjeet.potilaan.omalla.kielellä.

Nykyisin.ostopalvelut.ovat.yhä.tavallisempi.ratkai-su.kunnissa.ja.kuntayhtymissä..Johtoryhmä.haluaa.tähdentää,.että.viranomaisten.velvollisuutena.on.huolehtia.siitä,.että.kuntalaisten.kielelliset.oikeu-det.toteutuvat.myös.silloin,.kun.palvelut.ostetaan..Siksi.on.tärkeää.päättää.kielelliset.valintaperusteet.jo.kun.ostamista.suunnitellaan,.siis.kenelle.ja.mil-le.kieliryhmille.palvelut.on.tarkoitettu..Oston.yh-teydessä.tulee.valita.palveluntarjoaja,.joka.vastaa.parhaiten.asetettuja.valintaperusteita.–.hinta,.pä-tevyys,.palvelutaso.–.tinkimättä.kuitenkaan.kieliin.liittyvistä.perusvaatimuksista..Kielelliset.velvoit-teet.tulee.myös.kirjata.ostosopimuksiin,.ja.palve-luista.vastuussa.olevien.viranomaisten.tulee.val-voa.seurantaa.

Useat.kunnat.ja.kuntayhtymät.ovat.ottaneet.käyt-töön.kieliohjelman.taatakseen.palvelun.maan.kan-salliskielillä..Helsingin.ja.uudenmaan.sairaanhoi-

33.Vuoden.2009.luku.oli.merkittävästi.korkeampi..Oikeusasiamiehelle.tehtiin.345.valitusta.Husin.ilmoitettua.. tammisaarelaisen.Länsi-Uudenmaan.sairaalan.osastojen.lakkauttamisesta..Monissa.valituksissa.ilmaistiin.huoli.siitä,... ettei.Länsi-Uudenmaan.ruotsinkielinen.väestö.saa.jatkossa.hoitoa.omalla.äidinkielellään.(oikeusasiamiehen... kertomus.vuodelta.2009).

26

topiiri.(Hus).on.hyväksynyt.oman.kieliohjelman.ja.kehittää.parhaillaan.keinoja.ruotsin.kielen.vahvis-tamiseksi..Kieliohjelma.määrittelee.tavoitetason,.toteutettavat. toimenpiteet. ja. vastuuhenkilöt. ja.se.sisältää.mittareita,.joiden.avulla.tuloksia.seu-rataan..Hus.järjestää.ruotsin.taitoihin.kannusta-via.kursseja,.palkkaan.lisätään.kielenkäyttölisä.ja.työntekijöillä.on.rinnassaan.kielitaidosta.kertovat.lipputunnukset..Kieliohjelmaa.valvoo.erityinen.oh-jausryhmä,.jolla.on.käytössään.vastuuhenkilöistä.eli.kielilähettiläistä.koostuva.verkosto..Hus-yhty-mällä. on. myös. vähemmistökielinen. lautakunta,.joka.seuraa.palvelun.toimivuutta.molemmilla.kie-lillä,.sekä.jaostot.jokaisella.sairaala-alueella..Hus.julkaisee.vuonna.2011.esitteen.kielellisistä.oikeuk-sista.hoitotilanteissa..Lisäksi.suomalais-ruotsalai-sesta.sanakirjasta.”Jag.är.här. för.dig”34.otetaan.usean. tuhannen. kappaleen. painos. jaettavaksi.henkilökunnalle.

Johtoryhmä.pitää.Hus-yhtymässä.aloitettua.työ-tä.suurena.edistysaskeleena.ja.erityisesti.sitä,.et-tä.korkein.johto.on.sen.takana.ja.pitää.kielikysy-mystä.tärkeänä..Johtoryhmä.on.myös.tyytyväinen.siitä,.että.Varsinais-Suomen.sairaanhoitopiiri.on.hyväksynyt. syksyllä. 2010. samantyyppisen. kie-

liohjelman,. jossa.halutaan.panostaa. ”potilaiden.elämänlaatuun”.takaamalla.omakielinen.palvelu..Muun.muassa.henkilökunnan.kielenkäyttölisää.ai-otaan.korottaa..Jotta.kieliohjelmat.eivät.jäisi.teo-reettisiksi.sanamuodoiksi,.on.erittäin.tärkeää,.et-tä.niitä.seurataan.ja.arvioidaan.jatkuvasti..Kaikissa.kaksikielisissä.sairaanhoitopiireissä.tarvitaan.täl-laisia.kieliohjelmien.mukaisia.konkreettisia.toimia.

Kaksikielisten.kuntien.sosiaali-.ja.terveydenhuol-toyksiköiden.tulee.myös.laatia.konkreettiset.suun-nitelmat.siitä,.kuinka.potilaiden.ja.asiakkaiden.kie-lelliset.oikeudet.otetaan.käytännössä.huomioon..Joissakin.kunnissa,.kuten.Turussa.ja.Helsingissä,.on. kehitetty. järjestelmä,. jossa. perusterveyden-huollossa.on.omat.ruotsinkieliset.yksiköt.tai.tietyt.ruotsinkielisen.palvelun.takaavat.terveyskeskuk-set.. Lääkäripulasta. johtuen. näiden. terveyskes-kusten.jonot.ovat.kuitenkin.kasvaneet.pitkiksi.ei-kä.niihin.ole.voitu.ottaa.vastaan.kaikkia.potilaita..Kunnat. voisivat. selvittää. ennakkoluulottomasti.vaihtoehtoisia.tapoja.palveluiden.järjestämiseen..Kunnallisten.maksusitoumusten.ja.palvelusetelien.avulla.asiakkaille.ja.potilaille.voisi.antaa.mahdolli-suuden.valita.palveluntarjoaja,.joka.pystyy.takaa-maan.hoidon.omalla.kielellä.

34.Jag.är.här.för.dig.–.en.finsk-svensk.ordlista.för.vårdare,.utgiven.av.Folktinget,.2009.

27

9. Ruotsinkielinen kotouttaminen

TOIMENPITEET:

21. Kotoutumiskoulutusta ja siihen liittyvää kie-likoulutusta tulee järjestää myös ruotsiksi ruot-sinkielisillä tai kaksikielisillä paikkakunnilla, kui-tenkin niin, että myös toinen kotimainen kieli otetaan huomioon. Tätä varten tarvitaan ruot-sinkielistä oppimateriaalia.

22. Kielen oppimisen ja työn tulee kulkea käsi kädessä ja siksi kielivalmiuksia vahvistetaan työ-peräisen maahanmuuton yhteydessä työpaikal-la. Turvallisia kotoutumispolkuja voidaan luoda lisäämällä oppisopimusjärjestelmien käyttöä ko-toutumiskoulutuksessa.

23. Koko maahanmuuttajaperhe tulee kotouttaa lähiyhteiskuntaan esimerkiksi siten, että lapset ja äidit käyvät päiväkodissa ja päiväkerhoissa yhdessä. Tämä mahdollistaa kielen oppimisen luontevalla tavalla. Jotta erityisesti naiset voisi-vat opiskella, tulisi maahanmuuttajalapsille olla tarjolla päiväkerhoja.

Uuden.kotouttamislain.pitäisi.astua.voimaan.Suo-messa.1..syyskuuta.2011..Uuden.lain.mukaan.kaikki.Suomeen.muuttavat.tulevat.saamaan.perustiedot.suomalaisesta.yhteiskunnasta.ja.oleskeluluvan.saa-jille.tai.oleskeluoikeutensa.rekisteröiville.tarjotaan.palveluihin.liittyvää.opastusta..Suomeen.muutta-ville.tarjotaan.alkukartoitus,.jossa.mm..selvitetään.kielikoulutuksen. ja.muiden.toimien.tarve.kotou-tumisen.edistämiseksi..Työttömille.maahanmuut-tajille.kartoituksen.tekee.työ-.ja.elinkeinotoimisto.ja. toimeentulotukea.saaville.kunta..Kartoituksen.tarkoituksena.on.aloittaa.maahanmuuttajien.ko-

toutumiskoulutus.nopeammin.ja.tehokkaammin..Koulutus.sisältää.kieliopintoja.ja.opetusta.yhteis-kunnallisista.asioista..Opetushallitus.on.laatinut.oh-jeet.kotoutumiskoulutuksen.järjestämiseen.

Uusi. kotouttamislaki. sisältää. säännöksiä. kokeilu-laista,.joka.astui.voimaan.1..tammikuuta.2011.ja.jon-ka. avulla. kotoutumiskoulutusta. kehitetään.. Osal-lisena. Suomessa. -hankkeen. avulla. (toimintakausi.22.3.2010–30.6.2013). etsitään. koulutukselle. uu-sia.malleja,.järjestämistapoja.ja.sisältöä..Tavoittee-na.on.ohjata.maahanmuuttajat.paremmin.suoraan.työmarkkinoille.ja.tukea.jo.työllistyneiden.maahan-muuttajien.kotoutumista..Muita.tavoitteita.ovat.pa-rempien.mallien.kehittäminen.erityistä.tukea.tarvit-seville.maahanmuuttajille.ja.maahanmuuttajalasten.ja.-nuorten.tukeminen..Kunnat.tekevät.yhteistyötä.näissä.kehityshankkeissa.työhallinnon.ja.kolmannen.sektorin.kanssa.kehittääkseen.sekä.asiakaslähtöisiä.että.kustannustehokkaita.malleja.kotoutumiskoulu-tukseen..Kokeilun.rahoittavat.valtio,.Suomen.Kult-tuurirahasto. ja.Svenska.Kulturfonden..Mallien. te-hoa.arvioidaan.suhteessa.nykyiseen.järjestelmään.ja.lainsäädäntöä.muutetaan.tarvittaessa.sen.perus-teella.

On. tärkeää,. että. maahanmuuttajat. kotoutetaan.Suomessa.sekä.suomeksi.että.ruotsiksi..Kotoutu-misesta.on.erinomaisia.esimerkkejä.esim..Närpiöstä.ja.Korsnäsistä,.joissa.maahanmuuttajia.on.ohjattu.ruotsin.kursseille.ja.he.ovat.kotoutuneet.nopeasti.yhteiskuntaan..On.kuitenkin.myös.esimerkkejä.hen-kilöistä,.jotka.on.ohjattu.ruotsin.kursseille.ja.jotka.ovat.myöhemmin,.esimerkiksi.muuttaessaan.suo-menkieliselle. paikkakunnalle,. turhautuneet. huo-matessaan,.ettei. ruotsin. taito. riitäkään.Suomes-sa..Lähtökohtana.tulee.pitää.sitä,.että.kaksikielisillä.paikkakunnilla.asuville.maahanmuuttajille.tarjotaan.kotoutumismahdollisuudet.molemmilla.kielillä..Yksi-

28

kielisillä.ruotsinkielisillä.paikkakunnilla.on.luonnol-lista,.että.kotoutuminen.alkaa.ruotsiksi..Yksikielisil-lä.suomenkielisillä.paikkakunnilla.on.yhtä.luontevaa,.että. kotoutuminen. alkaa. suomeksi.. Kaksikielisillä.paikkakunnilla.maahanmuuttajille.tulee.tarjota.vaih-toehtoja..Ei.ole.aina. itsestään.selvää,.että.kotou-tuminen.onnistuu.parhaiten.enemmistön.kielellä,.vaan.esimerkiksi. sosiaalisella.verkostolla.on.suuri.merkitys..Nykyisin.ei.ole.itsestään.selvää,.että.maa-hanmuuttaja.voi.valita.kotoutuvansa.ruotsiksi.edes.niissä.kaksikielisissä.kunnissa,.joissa.ruotsi.on.enem-mistökielenä..Ruotsiksi.kotoutuminen.vaikeutuu,.jos.ei.ole.ruotsinkielistä.oppimateriaalia.ja.jos.ruotsin-kielisestä.päiväkodista.on.vaikea.saada.paikkaa.

Kielen.oppimisen.ja.työn.tulisi.kulkea.käsi.kädes-sä,.ja.siksi.kielivalmiuksia.vahvistetaan.työpaikalla.työperäisen.maahanmuuton.yhteydessä..Turvallisia.kotoutumispolkuja.voidaan.luoda.lisäämällä.oppiso-pimusjärjestelmien.käyttöä.kotoutumiskoulutuksen.yhteydessä..Myös.maahanmuuttajaperheen.työssä.

käymätön.osa.tulee.kotouttaa. lähiyhteiskuntaan,.esim..siten,.että.lapset.ja.äidit.käyvät.päiväkodissa.ja.päiväkerhoissa.yhdessä..Tämä.mahdollistaa.kie-len.oppimisen.luontevalla.tavalla..Jotta.erityisesti.naiset.voisivat.opiskella,.tulisi.maahanmuuttajalap-sille.olla.tarjolla.päiväkerhoja.

Myös.jo.olemassa.olevat.tahot,.kuten.kansalais-. ja.työväenopistot.sekä.kansanopistot.voivat.olla.aktii-visemmin.mukana.kotouttamisessa..Kieltä.voidaan.harjoitella.niissä.luontevasti.erilaisten.kurssien.yhte-ydessä..Itseopiskelua.varten.tulisi.kehittää.virtuaali-sia.ympäristöjä,.jotka.painottuvat.ammattiin.liittyviin.asioihin.

Suomen.kunnilla.on.erilaisia.kokemuksia.maahan-muuttajien.kotouttamisesta..Siksi.on.tärkeää.kehit-tää.järjestelmä,.jonka.avulla.kunnat.ja.laitokset.voivat.vaihtaa.toimiviksi.havaittuja.ideoita.maahanmuutta-jien.kotouttamisesta.suomenruotsalaiseen.yhteiskun-taan.

29

10. Kieli ja tiedotusvälineet

TOIMENPITEET:

24. Valtiovalta takaa, että ruotsinkielinen Yle saa riittävästi rahoitusta, jotta suomen- ja ruotsin-kielinen väestö saisi Suomessa Ylen julkista pal-velua samoin perustein.

25. Valikoivaa lehdistötukea tulee korottaa, jot-ta voidaan taata ruotsinkielinen uutistoimistotoi-minta ruotsinkielisten päivälehtien tueksi sekä taata ruotsinkielisen aikakaus- ja sanomalehdis-tön monipuolisuus.

Mediamaisema.merkitsee.paljon.ruotsin.kielen.tu-levaisuudelle.Suomessa..On.tärkeää,.että.suomen-.ja.ruotsinkielisen.väestön.perustuslailliset.oikeudet.täyttyvät.äidinkielestä.riippumatta.samoin.perustein...Elinvoimaisen.ruotsinkielisen.identiteetin.säilyttämi-nen.ja.kehittyminen.edellyttävät.julkisten.palveluiden.

saatavuutta.ruotsiksi.ja.ruotsinkielisten.sanoma-.ja.aikakauslehtien.monipuolista.valikoimaa..

Jotta.Yle.voisi.toteuttaa.julkisen.palvelutehtävänsä,.sen.talouden.on.oltava.vakaa..On.erityisen.tärke-ää.taata.riittävästi.rahoitusta.uutis-,.ajankohtais-.ja.koulutusohjelmille.ja.lasten.ja.nuorten.ohjelmil-le..Lastenohjelmat.ovat.osa.ruotsinkielisten.lasten.identiteetin.rakentumista,.mutta.ne.voidaan.näh-dä.myös.suomenkielisten.lasten.ruotsin.taitojen.kehittäjinä.. Johtoryhmä.katsoo. lastenohjelmien,.kuten.BUU-klubbenin,.voivan.toimia. luontevana.porttina.ruotsin.kieleen.ja.suomenruotsalaiseen.kulttuuriin.

Sanomalehdet.toimivat.vapailla.markkinoilla..Joh-toryhmä.haluaa.kuitenkin.painottaa.sen.tärkeyttä,.että.luodaan.edellytykset.molemmille.kansalliskie-liryhmille,.jotta.he.saavat.lukea.uutisia.ja.muuta.tietoa.päivälehdistä.omalla.äidinkielellään..Siksi.on.tärkeää.korottaa.ruotsinkielisen.uutistoimistotoi-minnan.ylläpitämiseksi.annettavaa.tukea.

30

Suomi. on. tienhaarassa.. Meille. valinta. on. help-po..Haluamme.Suomen.pysyvän.maana,.jossa.on.kaksi.elinvoimaista.kansalliskieltä..Laaja.rintama.on.herätettävä. toimimaan,. jotta.voitaisiin. lisätä.ymmärrystä.ruotsin.kielen.paikasta.ja.tehtävästä.suomalaisessa.yhteiskunnassa..Ruotsin.kielellä.on.ollut.keskeinen.asema.Suomen.historiassa.ja.kan-sallisen. identiteetin.muodostumisessa,. ja. se.on.nykyisinkin. tärkeä.pohjoismaisen. identiteettim-me. rakennuskivi.. Uskomme. monikulttuuriseen.Suomeen,. jossa. ruotsin.kieli.muodostaa. jatkos-sakin.vahvan.siteen.Pohjoismaihin,.toimii.porttina.

muihin.kieliin.ja.muodostaa.perustan.maan.kult-tuurin.ja.historian.ymmärtämiselle.elävällä.tavalla..

Peräämme.siksi.maan.johtavilta.poliitikoilta.poliittis-ta.tahtoa.Suomen.molempien.kansalliskielien.puolus-tamiseen..Odotamme,.että.johtoryhmän.ehdotukset.saavat.tukea.ja.että.ne.sisällytetään.seuraavaan.halli-tusohjelmaan.konkreettisina.toimenpide-ehdotuksina..Luotamme.siihen,.että.uusi.hallitus.ottaa.pääministe-rin.johdolla.aktiivisesti.vastuun.siitä,.että.viranomaiset.turvaavat.väestön.kielellisten.oikeuksien.toteutumisen.perusvapauksien.ja.-oikeuksien.mukaisesti.

LOPUKSI

LOPUKSI

Lönnrotinkatu 3 A 3

00120 Helsinki

Puh. +358 9 6844 250

www.folktinget.fi

Documents

Toimintaohjelma Suomen kahden elinvoimaisen kansalliskielen puolesta