Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Tampereen ... · Lukioiden rehtorit 13/14 92,86 Ammatillisten oppilaitosten rehtorit, apulaisrehtorit, koulutusjohtajat, koulutuspäälliköt

Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

1. Tavoitteet 2. Toteutus 3. Koordinointi 4. Käytetyt menetelmät

1. SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT

1. Selvitetään seudun toisen asteen koulutuksen ylläpitäjäverkon kokoaminen vaihtoehtoisina malleina kuntayhtymämalli, isäntäkuntamalli, osakeyhtiömalli sekä peruskuntiin pohjautuvaa toiminnallinen verkostomalli. 2. Esitettyjä organisaatiomalleja arvioidaan opiskelijan ja henkilöstön aseman sekä kuntien päätöksenteon ja talouden näkökulmasta. 3. Kuvataan toisen asteen koulutuksen kokoamisen vaikutukset

• toisen asteen ikäluokan koulutustarpeen huomioimiseen • elinkeinoelämän työvoimatarpeeseen • seudun koulutuksen kentän kokonaisvaltaiseen vahvistamiseen

• seudun kilpailukyvyn turvaamiseen

Selvitystyön tavoitteet

Kuntayhtymä

Isäntäkunta

Osakeyhtiö

Toiminnallinen verkostomalli

Yhdistymisvaihtoehdot Organisaatiomallit

Syrjäytymisen ehkäisemiseen

Elinkeinoelämän työvoimatarpeeseen vastaamiseen Seudun koulutuksen kentän kokonaisvaltainen vahvistamiseen

Seudun koko ikäluokan koulutustarpeesta huolehtimiseen

Henkilöstön asema

Kuntien päätöksenteon näkökulma

Talouden näkökulma

Opiskelijan asema

Kuvio 1: Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen jatkoselvityksen viitekehys

Seudun kilpailukyvyn turvaamiseen

VAIKUTUKSET Organisaatiomalleja arvioidaan seuraavista näkökulmista

ARVIOINTI YLLÄPITÄJÄVERKON KOKOAMINEN

Selvitystyön viitekehys

Tammikuu 2011 Helmi-huhtikuu 2011 Kesäkuu 2011 Toukokuu 2011

Vaihe 1: Suunnittelu

Vaihe 2: Tiedon keruu

Vaihe 3: Yhteenveto ja

johtopäätökset

Vaihe 4: Tulokset ja

toimenpiteet

Selvitystyön toteuttamisen suunnittelu Työohjelmasta sopiminen Kyselyjen kohderyhmät Haastateltavat Tausta-aineiston keruu Kokousajankohdat Tiedottaminen

Nykytila Keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien kuuleminen: kyselyjen toteuttaminen haastattelujen toteuttaminen Seutuseminaari Kyselyjen purku Haastattelujen purku Toimijoiden ja sidosryhmien palautetilaisuudet Valtakunnalliset linjaukset Vaihtoehtoiset organisointimallit järjestäjäverkon kokoamiseksi

Yhteenveto kerätyn aineiston pohjalta Johtopäätökset ja alustavat linjaukset toisen asteen koulutuksen kokoamiseksi Vaihtoehtoisten organisointi- mallien vaikutusten arviointi

Selvityksen keskeiset tulokset Toisen asteen koulutuksen kokoamista koskevat toimenpide-esitykset Toimenpide-esitysten vaikutukset Etenemisvaihtoehdot

Selvitystyön aikataulu


Haastattelut

Haastateltava Organisaatio Päivämäärä Apulaispormestari Perttu Pesä Tampereen kaupunki 28.1. klo 12-14 Vs. tilaajajohtaja Pekka Kivekäs Tampereen kaupunki 1.2. klo 12-13.30 Lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio

Tampereen kaupunki 28.1. klo 10.15- 11.30

Ammatillisen koulutuksen johtaja Teppo Tapani

Tampereen kaupunki 1.2. klo 8-10

Kuntayhtymän johtaja Ari Loppi

Pirkanmaan koulutuskonserni- kuntayhtymä

ke 2.3. klo 8.15-10.00 050 552 6316

Kaupunginjohtaja Pentti Sivunen

Ylöjärven kaupunki 11.2. klo 12.30-14.30 050 554 2490

Puheenjohtaja Matti J. Mäkelä

Tampereen toisen asteen koulutuksen johtokunta

ke 23.2. klo 12.30 Murtokatu 1

Hallituksen puheenjohtaja Aki Ojakangas

Pirkanmaan koulutuskonserni- kuntayhtymä

to 18.3. klo 13.30-15.30 Ajokinkuja 6

Varapuheenjohtaja Kimmo Kekki

Tampereen toisen asteen koulutuksen johtokunta

ke 13.4.klo 14.00-15.45 Vehnämyllynkatu 4

Kunnanjohtaja Jukka Mäkelä

Kangasalan kunta Ke 16.3. klo 13.30 Kunnantie 1, 2. krs

Kaupunginjohtaja Tapani Mattila

Nokian kaupunki To 17.3. klo 11-13

Toimitusjohtaja Ari Tuulentie Elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea

pe 8.4. klo 8.30-10.05 Juhlatalonkatu 5

Maakuntajohtaja Esa Halme Pirkanmaan liitto to 3.3. klo 11-13 Toimiston päällikkö Päivi Myllykangas

Elinkeinoelämän keskusliitto, Tampere

to 17.3. klo 9-10.30

Työntekijöiden edustajat JUKO, Oaj To 16.3. klo 16.30-19.00

Ammatillisen koulutuksen yksikön johtajan Mika Tammilehto

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1.3. klo 15-17 Ministeriö

johtokunnan puheenjohtaja Hannu Soro

Tampereen kaupunki 2.3. klo 12.30-14.10

Rehtori Juha Sainio Nokian kaupunki pe 15.4.klo 8.00-9.30 Tampere

Haastattelu suoritettu ja purettu

Haastattelu sovittu

Selvitystyössä kuultiin asiantuntijoina seudun toisen asteen koulutuksen johtajia ja asianomaisten toimielinten puheenjohtajia. Lisäksi haastateltiin lukion Rehtoreiden edustajaa ja järjestettiin kuulemistilaisuus henkilöstön edustajille.


Webropol –kyselyjen vastausprosentit

Kohderyhmä Vastaajat % Lukioiden rehtorit

13/14 92,86

Ammatillisten oppilaitosten rehtorit, apulaisrehtorit, koulutusjohtajat, koulutuspäälliköt

35/42 83,33

Sivistystyöryhmä 12/16

75,00

Kuntajohtajat

9/16 56,25

Poliittiset päättäjät

15/50 30,00

Yhteensä 84/138 60,87

Vaihe 1: Suunnittelu

Selvitystyön koordinointi

Kuntajohtajat: ohjausryhmä Seutusivistystyöryhmä 21.01.2011 klo 14.15–16.00 Teema: Työohjelma

18.02.2011 klo 10-12.30 Teema: Työohjelma ja aineiston keruun toteutus

01.04.2011 klo 8-10.00 Teema: Organisointimallit ja järjestäjäverkon kokoaminen Kerätyn aineiston läpikäynti alustavat linjaukset

16.03.2011 klo 9-11.00 Teema: Nykytila Järjestäjäverkon kokoaminen Kyselyjen ja haastattelujen alustavia tuloksia

10.06.2011 klo 8-10.00 Selvityksen keskeiset tulokset Toisen asteen koulutuksen kokoamista koskevat toimenpide-esitykset Toimenpide-esitysten vaikutukset Etenemisvaihtoehdot

20.04.2011 klo 9-11.00 Teema: Yhteenveto selvityksessä kerätyn aineiston pohjalta Näkemyksiä ylläpitäjäverkon kokoamisesta

23.06.2011 klo 8-10.00 Loppuraportin läpikäynti

18.05. 2011 klo 9-11.00 Teema: Alustavat linjaukset toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi ja järjestäjäverkon kokoamiseksi 22.06. 2011 klo 9-11.00 Selvityksen toimenpide-esitykset ja etenemisvaihtoehdot

Seminaarit: Selvitystyön esittely seutuseminaarissa 22.2.2011 Työpajat: 23.3.2011 Työtä tuki seutusivistystyöryhmä täydennettynä lisäasiantuntijoilla Pirkanmaan koulutuskonsernista, Tampereen ammatillisesta koulutuksesta ja lukion rehtorista.

Kokous pidetty

1. Lukiokoulutus 2. Ammatillinen koulutus

2. NYKYTILA

Tampereen kaupunki 47 %

Kehyskunnat 26 %

Yksityiset ja valtio 27 %

3 306 opiskelijaa 1 795 opiskelijaa

1 878 opiskelijaa

Lukiokoulutus Tampereen kaupunkiseudulla

Tampereen kaupunkiseudulla kävi lukiota 20.9.2010 olleen tilanteen

mukaan yhteensä 6 969 opiskelijaa.

Tampereen lukioissa opiskelevat kunnittain

Opiskelija- määrät

%

Tampere 2327 74,57

Kangasala 132 4,23

Lempäälä 88 2,82

Nokia 98 3,14

Orivesi 7 0,22

Pirkkala 99 3,17

Vesilahti 19 0,61

Ylöjärvi 170 5,45

Kehyskunnat yhteensä 613 19,65

Kehyskuntien ulkopuolelta 166 5,32

Muut kunnat yhteensä 779 25,00

Ulkomaalaiset 13

Yhteensä 3119 100,00

Taulukko: Tampereen lukioiden opiskelijamäärät ja vieraskuntalaiset opiskelijat 20.1.2011. Lähde: Tampereen kaupunki

Väittämä Vastaajien

määrä ka.

Olen tyytyväinen saamaani opetukseen. 1795 4,06

Saan riittävästi opinto-ohjausta oman opinto-ohjelmani laatimiseen ja toteuttamiseen.

1789 3,77

Opintojen ohjauksen kautta saan riittävästi tietoa jatko-opiskelu-mahdollisuuksista.

1791 3,39

Omassa lukiossani on riittävän laaja kurssitarjonta. 1791 3,75

Oma lukioni tarjoaa mahdollisuuden itsenäiseen opiskeluun. 1788 4,02

Minulla on mahdollisuus yksilöllisten opintopolkujen luomiseen. 1787 3,83

Lukiossani on mahdollisuus valita kursseja myös ammatillisista oppilaitoksista.

1780 2,92

Voin valita opintoja myös muista oppilaitoksista. 1773 3,83

Minulla on mahdollisuus suorittaa opintoja etä- ja verkko-opetuksena.

1780 3,70

Lukiossa minulla on mahdollisuus hyödyntää opinnoissani nykyaikaista opetusteknologiaa.

1790 3,94

Lukioni tarjoaa mahdollisuuksia kansainvälisyyteen. 1790 4,00

Lukioni on hyvä väylä jatko-opintoihin. 1792 4,15

Lukiossani käytetään monipuolisia opetus- ja oppimismenetelmiä. 1792 3,75

Taulukko 3: Lukio-opetusta koskevat väittämät (N=1789)

Lukiolaisille tehdyn kyselyn tulokset


määrä ka.

Lukiossani on osaavat ja innostavat opettajat. 1796 3,77

Saan opettajilta riittävästi myönteistä kannustusta. 1793 3,52

Opettajat ovat kohdelleet minua oikeudenmukaisesti. 1791 3,94

Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat todellisuutta lukiossani. 1790 3,66

Minulla on mahdollisuus vaikuttaa oppilaitostani koskeviin asioihin. 1792 3,35

Oppilaskunta toimii aktiivisesti omassa oppilaitoksessani. 1788 3,84

Taulukko 4: Lukiokysely: opettajat, yhteisöllisyys ja vaikuttaminen (N=1797)


määrä ka.

Lukioni tarjoaa opiskelijoille turvallisen oppimisympäristön. 1792 4,46

Lukioni tarjoaa opiskelijoille viihtyisän oppimisympäristön. 1788 3,85

Lukiossani on toimivat opiskelijaterveydenhuoltopalvelut. 1785 3,87

Lukiossani on toimivat opiskelijahuollon palvelut. 1771 3,74

Lukioaikana olen kokenut kiusaamista tai syrjintää. 1785 1,63

Lukiossani kiinnitetään huomiota syrjäytymisen ehkäisemiseen. 1782 3,08

Taulukko 5: Lukiokysely: oppimisympäristö, terveydenhuolto ja opiskelijahuolto (N=1795)

Tampereen ammattiopisto 4 446 Pirkanmaan koulutuskonserni 3 705 Ahlmanin ammattiopisto 293 Tampereen palvelualan ammattiopisto 280 Varalan Urheiluopisto 86 Tampereen konservatorio 66

Yhteensä: 8 876

TAO 4 446 opisk. 50 %

PIRKO 3 705. 41,7 %

Ammatillinen koulutus Tampereen kaupunkiseudulla

Kuvio: Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja opiskelijamäärät 20.9.2010

Kaikkiaan lukiokoulutuksen ja

ammatillisen koulutuksen

piirissä Tampereen

kaupunkiseudulla oli 20.9.2010

olleen tilanteen mukaan

yhteensä 15 845 opiskelijaa.

4 000 3 734

1. Kyselyt 2. Haastattelut

3. SELVITYKSEN KESKEISET TULOKSET

TAO ja PIRKO 42 %

Kunta- johtajat

11 %

Poliittiset päättäjät

18 %

Lukiot 15 %

14 %

Sivistys- ryhmä

Kyselyyn vastanneiden prosentuaaliset osuudet

Kuvio 1: Kyselyihin vastanneiden prosentuaaliset osuudet (N=84)

Mikä alla olevista vaihtoehdoista sopii mielestänne parhaiten toisen asteen koulutuksen järjestämiseksi Tampereen kaupunkiseudulla v. 2015?

Nykyinen järjestämismalli Peruskuntiin pohjautuva toiminnallinen verkosto Toisen asteen koulutuksen kokoaminen laajemmaksi kokonaisuudeksi

Järjestämismuotojen kartoittaminen

67 %

25 %

8 %

Kuvio 5: Lukioiden rehtorit (N=12)

46 %

27 %

27 %

67 %

22 %

11 %

59 %

8 %

33 % 29 %

53 %

18 %

Kuvio 1: Poliittiset päättäjät (N=15) Kuvio 2: Kuntajohtajat (N=9)

Kuvio 3: Seutusivistysjohtajat (N=12) Kuvio 4: Ammattiopistojen koulutusjohtajat (N=34)

Mikäli Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutusta päätettäisiin koota laajemmiksi kokonaisuuksiksi, arvioikaa alla olevien yhdistymisvaihtoehtojen soveltuvuutta ylläpitäjäverkon kokoamiseen asteikolla 0-5. v. 2015?

Yhdistymisvaihtoehtojen kartoittaminen

Mikäli Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutusta päätettäisiin koota laajemmiksi kokonaisuuksiksi, arvioikaa alla olevien yhdistymisvaihtoehtojen soveltuvuutta ylläpitäjäverkon kokoamiseen asteikolla 0-5.

13,12

8,62

Lukiot yhteen 8,45

6,07

Kuvio: Yhdistämisvaihtoehdot poliittiset päättäjät , seutusivistysryhmä, ammattiopistojen koulutus- päälliköt ja –johtajat sekä lukioiden rehtorit (vastausten yhteen lasketut keskiarvot) N=75

Väestön Ikääntyminen

Eläköityminen

Teollisuuden rakennemuutos

Globaali toimintaympäristö

Palvelutoimialan kasvu

Haastattelussa esille tulleita näkemyksiä toimintaympäristön muutoksista

Julkisen talouden kestävyysvajeen tasapainottaminen

Vihreä teknologia

TAO+PIRKO+(LUKIOT)

TAO+PIRKO Ei kantaa

Nykyinen järjestelmä

Lukiot yhteen

Haastattelussa esille tulleiden mielipiteiden

jakautuminen yhdistymisvaihtoehdoista (N=17)

Yleisesti voidaan todeta, että haastateltavilla oli varsin myönteinen suhtautumistapa järjestämisverkon kokoamiseen. Kuvion jakautumaa tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että mukana ovat myös ne haastateltavien mielipiteet, joissa ei ole tarkasti otettu kantaa yhdistymisvaihtoehtoon, vaan pidetty esimerkiksi sen selvittämistä tarpeellisena.

Haastatteluissa fuusiota perusteltiin

1. Vahva organisaatio pystyy paremmin suuntamaan oppilaspaikkoja ja ottamaan huomioon alueen elinkeinoelämän koulutustarpeet.

2. Antaa nuorille paremmat mahdollisuudet yksilöllisten opintopolkujen muodostamiseen. Antaa nuorille laajemmat mahdollisuudet opintojensa toteuttamiseen.

3. Vahvoilla koulutuksen järjestäjillä on paremmat edellytykset selvitä tulevaisuuden haasteista, parantaa tehokkuutta, tuottaa palvelut edullisemmin ja laadukkaammin sekä lisätä palvelukykyä.

4. Samoilla euroilla voidaan tuottaa enemmän ja laadukkaampia koulutuspalveluja.

5. Koulutuksen järjestäjän on oltava riittävän vahva, jotta se noteerataan uskottavana yhteistyökumppanina.

Lähde: Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen jatkoselvitys

Tampereen ammattiopisto

Tuloslaskelma (1 000 euroa)

Tot.

12/2010

Toimintatulot

Myyntitulot 50 468

Maksutulot 207

Tuet ja avustukset 1 429

Vuokratulot 254

Muut toimintatulot 546

Tulot yhteensä 52 905

Toimintamenot

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot -22 543

Henkilösivumenot

Eläkemenot -5 452

Muut henkilösivumenot -1 328

Palvelujen ostot -7 527

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 089

Avustukset

Vuokramenot -9 621

Muut toimintamenot -391

Menot yhteensä -49 952

Toimintakate 2 953

Rahoitustulot ja -menot

Poistot -1 774

Tilikauden tulos 1 179

Pirkanmaan koulutuskonserni

Tuloslaskelma (1 000 euroa)

Tot.

12/2010

Toimintatulot

Myyntitulot 51 997

Maksutulot 147


Vuokratulot 5 586

Muut toimintatulot 6 017


Toimintamenot

Henkilöstömenot


Henkilösivumenot

Eläkemenot -4 696




Avustukset -2 663

Vuokramenot -6 191



Toimintakate 5 851

Rahoitustulot ja -menot 194

Poistot -1 895


52,9 M € 54,0 M €

49,9 M €

2,9 M €

1,2 M €

Toimintatulot

Toimintamenot

- 1,7 M €

Toimintakate

Poistot

Tilikauden tulos

Opiskelijamäärä: 4 446 3 705 Yht. 8 151 Työntekijät: 629 614 Yht. 1 243

48,1 M €

5,8 M €

- 1,9 M €

4,1 M €

Yht. 106,9 M €

TAO PIRKO

Yht. 98 M €

Yht. 8,8 M €

Yht.- 3,6 M €

Yht. 5,3 M €

TULOSLAKELMAT 2010

TAO+PIRKO

Uusi ammattiopisto

Lakesnnallinen tuloslaskelma (1 000 euroa)

Tot. 12/2010

Toimintatulot

Myyntitulot 102 465

Maksutulot 354


Vuokratulot 5 840

Muut toimintatulot 6 563


Toimintamenot

Henkilöstömenot


Henkilösivumenot

Eläkemenot -10 148




Avustukset -2 663

Vuokramenot -15 812



Toimintakate 8 804

Rahoitustulot ja -menot 194

Poistot -3 669


Koulutuksen järjestäjä Opiskelijoita yhteensä

1. TAO+PIRKO 8 151

2. Helsingin kaupunki 7 340

3. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 6 800

4. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä 6 651

5. Savon koulutuskuntayhtymä 6 088

6. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä 5 177

7. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 4 445

8. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 4 397

9. Länsirannikon Koulutus Oy 4 359

10. Turun kaupunki 4262

Suurimmat ammatillisen koulutuksen järjestäjät

50 %

29 %

14 %

7 %

34 %

22 %

44 %

Kuvio 1: Poliittiset päättäjät (N=14) Kuvio 2: Kuntajohtajat (N=9)

Kuvio 3: Seutusivistysryhmä (N=11)

64 %

18 % 18 %

38 %

50 %

Kuvio 4: TAO ja PIRKO koulutusjohtajat (N=34)

TAOn ja PIRKOn yhdistämiseen liittyvät organisaatiomallit

9 % 3 %

Johtopäätöksiä tehtyjen kyselyjen perusteella Kaikkien kyselyyn osallistuneiden kohderyhmien enemmistö lukion rehtoreita lukuun ottamatta olivat Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen kokoamisen kannalla: - poliittisista päättäjistä 48 % kannatti kokoamista - kuntajohtajista 67 % - seutusivistysryhmästä 58 % - ammattiopistojen edustajista 53 %. Kyselyn perusteella voidaan todeta, että vastanneista enemmistö oli TAOn ja PIRKOn yhdistämisen kannalla, vaikkakin kuntajohtajista enemmistö kannatti koko toisen asteen koulutuksen kokoamista. Organisointimalleista poliittiset päättäjät olivat peruskuntiin perustuvan toiminnallisen verkoton kannalla. Kuntajohtajista suurin osa kannatti isäntäkuntamallia. Seutusivistysryhmä ja ammattiopistojen edustajat olivat selkeästi osakeyhtiön kannalla.

TAO+PIRKO

OSAKEYHTIÖ ISÄNTÄKUNTA

Vaikutukset kuntien päätöksentekoon Vaikutukset talouteen Vaikutukset henkilöstön asemaan Vaikutukset opiskelijan asemaan

Vaikutukset kuntien päätöksentekoon Vaikutukset talouteen Vaikutukset henkilöstön asemaan Vaikutukset opiskelijan asemaan

OHJAUSRYHMÄN LINJAUKSET I

Selvitystyön ohjausryhmä linjasi omalta osaltaan 13.5.2011 pitämässään kokouksessa toimenpide-ehdotusten tekemistä siten, että toisen asteen koulutuksen kokoamisen päälinjauksena on Tampereen ammattioppilaitoksen ja Pirkanmaan koulutuskonsernin yhdistäminen. Tarkemmin selvitettäviksi organisaatiomalleiksi ohjausryhmä valitsi isäntäkunta- ja osakeyhtiömallin.

Isäntäkunta –henkilöstön asema Osakeyhtiö – henkilöstön asema

1. Kyse liikkeen luovutuksesta 2. Henkilöstö uuden työnantajan palvelukseen entisin

palvelussuhteen ehdoin, palkka pysyy samana 3. Irtisanomissuoja vrt. puitelaki 13 § 4. Palkkojen yhteensovittaminen 5. Tarvittavien virkojen perustaminen, toimia ei tarvitse

perustaa 6. Suurin osa henkilöistä jatkaa entisissä tehtävissä 7. Eläketurva ja virka- ja työehtosopimukset pysyvät

samoina 8. Tampereen kaupungin työterveyspalvelut 9. Neuvottelu ja kuulemismenettely 10. Yhteistoimintamenettely 11. Lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.12.) vanhan

työnantajan palveluksessa ansaitut, pitämättä olevat vuosilomapäivät sekä säästölomapäivät siirtyvät pidettäväksi uuden työnantajan palveluksessa.

12. Tiedottaminen asioiden kulusta henkilökunnalle.

1. Kyse liikkeen luovutuksesta 2. Henkilöstö uuden työnantajan palvelukseen entisin

palvelussuhteen ehdoin, palkka pysyy samana 3. Irtisanomissuoja vrt. puitelaki 13 § 4. Palkkojen yhteensovittaminen 5. Henkilökunta siirtyy osakeyhtiön palvelukseen

työsopimussuhteisina työntekijöinä. 6. Suurin osa henkilöistä jatkaa entisissä tehtävissä 7. Eläketurva voidaan järjestää kunnallisen

eläkejärjestelmän piirissä 8. Yhtiössä sovellettaisiin voimassa olevaa Palvelulaitosten

työnantajayhdistyksen työehtosopimusta (PTY ry). 9. Palvelusopimus työterveyspalveluista 10. Neuvottelu ja kuulemismenettely 11. Yhteistoimintamenettely 12. Lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.12.) vanhan

työnantajan palveluksessa ansaitut, pitämättä olevat vuosilomapäivät sekä säästölomapäivät siirtyvät pidettäväksi uuden työnantajan palveluksessa.

13. Tiedottaminen asioiden kulusta henkilökunnalle.

Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 25 § Työsopimuslaki (55/2001)1 luku 10 § Kunnallinen eläkelaki (549/2003). 2003 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007). 2007.

Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 25 § Työsopimuslaki (55/2001)1 luku 10 § Kunnallisen eläkelain (549/2003) 2 §:n 2 momentti Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007). 2007.

Isäntäkunta – opiskelijan asema Osakeyhtiö – opiskelijan asema

Lähtökohtaisesti organisaatiomallilla ei ole vaikutusta opiskelijan asemaan. Molemmissa vaihtoehdoissa opiskelijat jatkaisivat opintojaan samoissa toimipisteissä kuin tähänkin asti. Opiskelijoiden opintososiaalisissa eduissa ei tapahtuisi muutoksia.

Suurempi organisaatio antaisi opiskelijoille paremmat mahdollisuudet yksilöllisten opintopolkujen muodostamiselle ja laajemmat mahdollisuudet opintojen toteuttamiseen omien osaamistarpeiden mukaan. Vahvalla organisaatiolla on mahdollisuus toteuttaa koulutuspalvelut laadukkaammin sekä lisätä palvelukykyä ja asiakaslähtöisyyttä. Vetovoimaisena koulutuksen järjestäjänä isompi organisaatio olisi haluttu työpaikka myös opettajien keskuudessa, mikä takaisi parhaat opettajat ja laadukkaan opetuksen.

Molemmissa malleissa opiskelijahuoltoon liittyvät palvelut kuten opiskelijaterveyden huolto, psykososiaaliset palvelut tulisi miettiä uudelta pohjalta ja löytää kokonaisvaltainen ratkaisu. Myös erityisopetuksen, aikuiskoulutuksen ja maahanmuuttajakoulutuksen palvelujen järjestäminen tulisi toteuttaa kokonaisvaltaisen ratkaisun pohjalta. Samoin tulisi miettiä, miten fuusio vaikuttaa oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen.

Isäntäkuntamallissa lukiokoulutus tulisi automaattisesti osaksi samaa organisaatiota ammatillisen koulutuksen kanssa. Isäntäkuntamalli mahdollistaa esillä olleista vaihtoehdoista parhaiten ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen saumattoman yhteistyön.

Osakeyhtiömallissa opiskelijaterveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi tulisi tehdä palvelusopimus esim. Tampereen kaupungin kanssa.

Samaan organisaatioon kuuluminen lisäisi opiskelijoiden valintamahdollisuuksia ja joustavoittaisi opintojen suorittamista sekä yksilöllisten opintopolkujen rakentamista.

Isäntäkunta - edut Osakeyhtiö - edut

Omistajaohjaus ja päätöksenteko säilyisivät peruskunnilla. Sopijakuntien omistajaohjaus toteutuisi yhteislautakunnan kautta, jolla olisi varsin merkittävä tehtävä ammatillisen koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. Yhteislautakunnassa voitaisiin tarkastella ammatillisen koulutuksen kehittämistä koko kaupunkiseudun näkökulmasta. Päätöksenteko olisi läpinäkyvää.

Osakeyhtiömalli antaa mahdollisuuden kokonaisvaltaisesti toteuttaa yrityksen toimialaan liittyviä tehtäviä. Kehittämistoiminta ja investoinnit voidaan kytkeä tiiviimmin toisiinsa, koska hallitus päättää investoinneista ja niiden toteuttamisesta. Päätöksen teko on nopeaa ja yritys voi nopeasti reagoida toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.

Esitetty vaihtoehto rikkoisi kaikkein vähiten olemassa olevia rakenteita. Uusi ammattiopisto voitaisiin rakentaa olemassa olevan organisaatiomallin pohjalle. Ratkaisu ei muuttaisi henkilökunnan eläketurvaa eikä virka- ja työehtosopimuksia.

Osakeyhtiömalli motivoi koko henkilökuntaa tekemään hyvää tulosta, koska tulos voidaan käyttää kokonaisuudessaan yrityksen hyväksi.

Esitetyn ratkaisun kautta Tampereen lukiokoulutus tulisi automaattisesti osaksi samaa organisaatiota ammatillisen koulutuksen kanssa. Isäntäkuntamalli mahdollistaa esillä olleista vaihtoehdoista parhaiten ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen saumattoman yhteistyön.

Osakeyhtiö antaa toimijoilleen toimintavapauden. Itsenäisenä taloudellisena yksikkönä on helpompi seurata omaa taloutta ja resurssien tehokasta käyttöä.

Samaan organisaatioon kuuluminen lisäisi opiskelijoiden valintamahdollisuuksia ja joustavoittaisi opintojen suorittamista sekä yksilöllisten opintopolkujen rakentamista.

Haitat 1. Osakeyhtiö on erillään kunnan muusta toiminnasta ja päätöksenteosta. 2. Kuntien omistajaohjaus on heikompaa kuin esimerkiksi isäntäkuntamallissa. 3. Arvolisäveron palautusoikeuden puuttuminen

Haitat 1. Päätöksenteko ei ole yhtä dynaamista kuin osakeyhtiömallissa.

1. Kuntayhtymän purkaminen

2. Isäntäkunta

1. Osakeyhtiö

Aiesopimus 10/2011

Purkuselvitys 2/2012

Loppuselvitys 8/2012

Toiminta päättyy 12/2012

Yhteistoiminta- sopimus 2/2012

Toimitusjohtaja 2 rehtoria

5/2012

Yhteislautakunta 8/2012

Yrityksen petustaminen2/2012

Toiminta käynnistyy 1/2013

Toiminta käynnistyy 1/2013

1. Neuvottelut ministeriön kanssa 2. Tiedottaminen henkilöstölle 3. Yhteistoimintamenettely hyvissä ajoin ennen päätöksen tekoa 4. Henkilöstön kuulemiset 5. Koulutuksen järjestämislupien hakeminen

Vaihtoehtojen aikataulutus

Johtavat viran- haltijat 5/2012

Taulukko: Jäsenkuntien peruspääomaosuudet 1.1.2011 Jäsenkunta Peruspääoman suuruus Omistusosuus

peruspääomasta %

Ikaalinen 74 834,68 0,26

Kangasala 2 112 640,53 7,34

Akaa 207 234,48 0,72

Lempäälä 2 774 639,60 9,64

Nokia 3 016 413,18 10,48

Orivesi 803 033,66 2,79

Pirkkala 2 207 623,00 7,67

Pälkäne 325 243,02 1,13

Ruovesi 118 008,53 0,41

Tampere 11 346 088,50 39,42

Vesilahti 515 207,98 1,79

Virrat 1 375 806,77 4,78

Ylöjärvi 3 796 420,79 13,19

Ähtäri 109 373,76 0,38

Yhteensä 28 782 568,50 100,00

Osakkeenomistaja Osakkeiden lukumäärä

Määrä

(€) Omistusosu

us %

Ikaalisten kaupunki 5 5 000 0,97

Kangasalan kunta 20 20 000 3,88

Lempäälän kunta 20 20 000 3,88

Nokian kaupunki 25 25 000 4,85

Oriveden kaupunki 10 10 000 1,94

Pirkkalan kunta 20 20 000 3,88

Tampereen kaupunki 370 370 000 71,84

Vesilahden kunta 5 5 000 0,97

Virtain kaupunki 10 10 000 1,94

Ylöjärven kaupunki 30 30 000 5,83

Yhteensä 515 515 000 100

Yhtiön osakepääoma ja omistusrakenne (esimerkki)

Osakeyhtiötä perustettaessa yhtiön osakepääoma voisi olla 515 000 euroa. Yhtiön osakkeen merkintähinta on 1 000 euroa. Yhtiötä perustettaessa osakkeita on 515 kappaletta.

Yhtiön perustamissopimuksen allekirjoittamisen jälkeen osakkeen merkintähinta on maksettava Yhtiölle viimeistään 15.2.2012. Tällä osakassopimuksella Osapuolet sitoutuvat korottamaan osakepääomaa 1.1.2013 siirtämällä kuntayhtymän purkautumisen yhteydessä saamansa kiinteistöt, koneet, laitteet, kaluston ja muun käyttöomaisuuden apporttina Yhtiölle. Suoritetun osakepääoman korotuksen jälkeen Yhtiön omistusrakenne jakautuu Osapuolten kesken seuraavasti:

1. Selvitystyön keskeisenä tavoitteena oli selvittää vaihtoehtoisia järjestämismalleja toisen asteen koulutuksen kokoamiseksi Tampereen kaupunkiseudulla. Tehdyissä haastatteluissa ja kyselyissä tuli selvästi esille avainhenkilöiden halukkuus koota Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutusta laajemmaksi kokonaisuudeksi. 2.Toinen keskeinen tulos tehtyjen haastattelujen ja kyselyjen perusteella oli halukkuus Tampereen ammattiopiston ja Pirkanmaan koulutuskonsernin yhdistämiseen. Suuri enemmistö sekä haastateltavista että kyselyyn vastanneista olivat tällä kannalla. Tätä kautta uskottiin voitavan muodostaa vahva toisen asteen koulutuksen ydin, joka vahvistaa koko kaupunkiseudun koulutuskenttää. Myös selvitystyön toimeksiannossa korostettiin, että painopisteen tulee olla erityisesti ammatillisessa koulutuksessa.

Johtopäätökset kerätyn aineiston pohjalta

3. Sen sijaan organisaatiomallin valinnan osalta ei saatu riittävän luotettavaa tulosta , koska hajonta eri vastaajaryhmien välillä oli suuri. Tuloksia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että eri kohderyhmillä on päätöksenteon kannalta erilainen painoarvo. Toisen asteen koulutuksen linjauksista päätöksen tekevät poliittiset päättäjät. Tuloksen luotettavuutta heikentää se, että kunnanvaltuustojen ja hallitusten puheenjohtajistojen vastausprosentti oli alhaisin. Kyselyjen vastausten perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä valittavasta organisaatiomallista.

Johtopäätökset kerätyn aineiston pohjalta

Toimenpide-ehdotukset

TAMPEREEN KAUPUNKISUDUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JATKOSELVITYS

Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän toiminnot yhdistetään isäntäkuntakuntamallin mukaisesti siten, että varsinainen koulutustoiminta käynnistyy 1.1.2013 alkaen.

1. RAKENTEELLINEN KEHITTÄÄMINEN

2013 2014

Vauhdittamis- hankkeen

lisärahoitus

Henkilökunnan Irtisanomissuoja

5v.

MIKSI VUONNA 2013?

1,6 – 4,1 milj. euroa 1-3 vuodelle

Uusi valtuusto- kausi alkaa

Puitelaki 13 §

Prosessi jatkuu ilman välivuosia

1. Isäntäkuntavaihtoehdossa omistajaohjaus ja päätöksenteko säilyvät peruskunnilla. Päätöksenteko on läpinäkyvää. Isäntäkuntamalli tukee hallitusohjelman linjauksia. Niiden mukaan hallitus toteuttaa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen koko maassa, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja palvelujen vaikuttavuutta parannetaan.

TOIMENPIDE-EHDOTUKSEN PERUSTELUT

2. Isäntäkuntamallissa sopijakuntien osallistuminen päätöksentekoon toteutuu yhteis-lautakunnan kautta. Lautakunnalla on merkittävä tehtävä ammatillisen koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. Yhteislautakunnassa otetaan huomioon sopijakuntien koulutustarpeet ja varmistetaan, että koulutus säilyy alueellisesti kattavana. Tilaajalautakuntana se vastaa palveluverkosta, mikä tarkoittaa palvelujen alueellisen saatavuuden varmistamista ja palvelujen ohjaamista mm. tilausten kautta. Yhteislautakunnassa voidaan tarkastella ammatillisen koulutuksen kehittämistä koko kaupunkiseudun näkökulmasta ottaen huomioon myös kaupunkiseudun ulkopuolella olevat sopijakunnat. 3. Isäntäkuntamalli rikkoo kaikkein vähiten olemassa olevia rakenteita. Uusi ammattiopisto voidaan rakentaa olemassa olevan organisaatiorakenteen pohjalle. Ratkaisu ei muuttaisi henkilökunnan eläketurvaa eikä virka- ja työehtosopimuksia.


4. Esitetyn ratkaisun kautta luodaan parhaat edellytykset huolehtia asiakaslähtöisesti koko ikäluokan koulutustarpeesta. Isäntäkuntamalli kantaa paremmin sosiaalista vastuuta koulutustakuun toteutumisesta. Kuntien vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta tulee tällä hallituskaudella lisääntymään. Tämän vastuun kantamiseen isäntäkuntamalli antaa paremmat edellytykset. 5. Isäntäkuntamalli mahdollistaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kuulumisen samaan organisaatioon. Tämä antaa opiskelijoille mahdollisuuden joustavasti hyödyntää molempien koulutusmuotojen opintoja. Ratkaisu helpottaa myös kahden tai kolmen tutkinnon suorittamista sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteissuunnittelua.


6. Esitetyn ratkaisun kautta saadaan muodostetuksi Suomen suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Vahvoilla koulutuksen järjestäjillä on paremmat edellytykset selvitä tulevaisuuden haasteista, parantaa tehokuutta, tuottaa palvelut edullisemmin ja laadukkaammin sekä lisätä palvelukykyä. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset edellyttävät koulutuksen järjestäjältä riittävän suuria resursseja, vahvaa kontaktipintaa ja hyvää kumppanuutta työ- ja elinkeinoelämään. Koulutuksen järjestäjän tulee olla riittävän vahva, jotta se noteerataan uskottavana yhteistyökumppanina. 7. Esitetty ratkaisu mahdollistaa nykyisten ammattiopistojen päällekkäisten toimintojen poistamisen ja toiminnan tehostamisen sekä omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen tasapainottamisen.


Syyskuu 2011 Syyskuu 2011 Lokakuu 2011 Syyskuu 2011

Vaihe 1: Prosessin

omistajuus

Vaihe 2: Aiesopimuksen

laadinta

Vaihe 3: Yhteistoiminta-

menettely

Vaihe 4: Päätökset aie-sopimuksesta

Seutuhallituksen päätös 31.8.2011 Kuntajohtjat 1.9.2011 Selvityksessä esitetty, että Tampereen kaupunki toimii yhdistämisprosessin omistajana ja nimittää vastuuhenkilön valmistelemaan fuusion toteuttamista.

Tampereen kaupunki valmistelee seutuhallituksen päätöksen pohjalta aiesopimuksen fuusion toteuttamisesta.

Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) edellyttää, että henkilöstölle tulee antaa mahdollisuus yhteisymmärryk- sessä työnantajan kanssa Vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Henkilöstöä voi yhteistominta- neuvotteluissa edustaa työ- ja virkaehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies, työsuojelu- valtuutettu tai muu henkilöstön nimeämä edustaja. Neuvottelujen pohjana on seutuhallituksen päätös Ja sen pohjalta laadittu aiesopimus- Luonnos.

Tampereen kaupungin valtuusto päättää aiesopimuksesta 9-10/2011. Tampereen kaupungin valtuuston päätöksen jälkeen PIRKO ja sen jäsenkunnat tekevät omat päätöksensä aiesopimuksen hyväksymisestä 10/2011.

Yhdistämisprosessin käynnistäminen

Tieodottaminen toimenpide-esityksistä

17.8.2011

Seutuhallitus 31.8.2011

Seutufoorumi 21.9.2011

Yhdistämisprosessin omistajuus 9/2011

Vastuuhenkilö työryhmät 9/2011

Ehdotus aiesopimuksesta 9/2011

Yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen 9/2011

Päätökset aiesopimuksesta 10/2011

Yhteistoimintasopimuksen valmistelun käynnistäminen 1/2012

Koulutuksen järjestämislupa haku- menettelyn käynnistäminen 1/2012

Ky:n purkuselvityksen ja -sopimuksen valmistelun käynnistäminen 1/2012

Johtavien viranhaltijoiden nimittäminen 5/2012

Uuden ammattiopiston hallinto- ja organisaatiorakenne 5-9/2012

Päätökset yhteislautakunnasta ja johtosäännöstä 6-8/2012

Ky:n virkojen ja toimien lakkauttaminen - henkilökunnan kuuleminen 8/2012

Henkilöstön siirtäminen uuden työnantajan palvelukseen 8/2012

Purkuselvityksen – ja sopimuksen, omaisuuden jaon sekä loppuselvityksen

hyväksyminen 9/2012

Varsinaisen koulutustoiminnan käynnistäminen 1.1.2013

8/2011 1/2012 1/2013

Syksy 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013

Toimenpide-ehdotusten aikataulu

Miksi juuri nyt? 1. Tahtotila olemassa 2. Mahdollisuus muodostaa Suomen suurin ammatillisen

koulutuksen järjestäjä – tärkeä imagotekijä 3. Viimeinen tilaisuus saada harkinnanvaraista yksikköhinnan

korostusta 4. Eläkepoistuma mahdollistaa toiminnan tehostamisen

luonnollisen poistuman kautta Mitä hyötyä? 1. Turvaa maailman osaavimman työvoiman saanti 2. Varmistaa, että Tampereen kaupunkiseutu on Suomen

ykkönen osaavan työvoiman saannissa myös jatkossa. 3. Syntynyt tahtotila luo mahdollisuuden koko Pirkanmaan

koulutuksen kehittämiselle. 4. Monipuoliset mahdollisuudet nuorille hankkia omaa

osaamista yksilöllisten opintopolkujen kautta 5. Vastataan elinkeino- ja työelämän haastaviin

työvoimatarpeisiin 6. Generoi innovaatioympäristöjen syntymistä 7. Edistää vihreän teknologian syntymistä 8. Edistetään julkisen talouden kestävyysvajeen tasa-

painottamista 9. Lisää hyvinvointia koko maakuntaan.

Perustelut ja hyödyt

MIKSI JUURI NYT ?

Menestystekijät 1. Poliittisten päätöksentekijöiden vahva mukana olo prosessissa. 2. Yhteisen ratkaisuvaihtoehdon löytäminen 3. Prosessin omistajuuden varmistaminen 4. Aikataulutus ja johdonmukainen eteneminen päämärän saavuttamiseksi Keinot 1. Kaikkien sitoutuminen tehtyihin päätöksiin ja asian eteenpäin viemiseen. 2. Tulee mieltää, että kyse on paitsi Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan myös koko Suomen hyvinvoinnista ja kilpailukyvystä. 3. Prosessin omistajan tulee huolehtia poliittisten päätöksen tekijöiden informoinnista riittävän varhaisessa vaiheessa. Vaihtoehdot valmiina.

Keinot

MENESTYSTEKIJÄT

2. TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN

Selvitystyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi pelkästään ammatillisen koulutuksen fuusioratkaisu on riittämätön. Sen rinnalle tarvitaan vahvaa, kumppanuuteen perustuvaa organisoitua seudullista yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välille. Tätä kautta varmistetaan nuorille mahdollisuus hankkia monipuolista ja laaja-alaista osaamista molemmista koulumuodoista. Koko toisen asteen koulutuksen seudullinen strateginen ja pedagoginen johtaminen edellyttävät oman organisaation muodostamista ja resursointia.

TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN

Perustetaan toisen asteen koulutuksen neuvottelukunta 2/2012 ja sijoitetaan sen toiminta Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään. Neuvottelukunta koostuu kaupunkiseudun lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen edustajista ja sen tehtävänä on kaupunkiseudun lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen koordinointi seututasolla. Yhteistyön toteuttamiseksi laaditaan kumppanuussopimus 31.10.2011 mennessä. Neuvottelukunnan toiminta, tarkemmat tehtävät ja resurssit määritellään kumppanuussopimuksessa. Kumppanuussopimuksen laadinnasta ja neuvottelukunnan toiminnan käynnistämisestä vastaa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä.

TOIMENPIDE-EHDOTUS

1. Selvityksessä kerätyn aineiston perusteella tuli selvästi ilmi tarve kaupunkiseudun lukioiden välisen yhteistyön tiivistämiselle. Kuilu Tampereen kaupungin ja kehyskuntien lukioiden välillä on kasvanut. Lukiokoulutuksen laadun parantaminen edellyttää kumppanuuteen perustuvan yhteistyön vahvistamista. 2. Yksilöllisten opintopolkujen varmistaminen, koko ikäluokan koulutustarpeesta huolehti-minen ja syrjäytymisen ehkäiseminen edellyttävät lukioiden ja ammatillisen koulutu-ksen tiivistä yhteistyötä. 3. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä ei tällä hetkellä ole yhteistä foorumia, jossa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen edustajat voisivat sopia seudullisesti yhteisistä menettelytavoista toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi.


1. Edistää toisen asteen koulutuksen seudullista yhteistyötä. 2. Ottaa seututasolla vastuuta perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. 3. Varmistaa seututasolla, että jokainen nuori saa koulutuspaikan. 4. Varmistaa, että toisen asteen koulutusjärjestelmä antaa nuorten rakentaa omat yksilölliset opintopolkunsa. 5 .Vahvistaa joustavia mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnosta yli tutkintorajojen. 6. Seudullisen toisen asteen koulutusstrategian laatiminen ja sen toteuttaminen. 7. Toisen asteen koulutusta koskevien kehittämisehdotusten tekeminen. 8. Suorittaa omalta osaltaan toisen asteen koulutuksen määrällistä ja laadullista ennakointia. 9. Edistää kahden ja kolmen tutkinnon opintojen suorittamista. 10. Edistää etä- ja verkko-opetuksen hyödyntämistä ja nykyaikaisen teknologian käyttöön ottoa.

NEUOVOTTELUKUNNAN TEHTÄVÄT MM.

1. Yhteinen seudullinen opetustarjonta ja toimintakulttuuri. 2. Opiskelijahuollon palvelujen koordinointi. 3. Maahanmuuttajien tuki- ja koulutuspalvelut. 4. Opinto- ja uraohjauspalvelujen koordinointi 5. Ilman opiskelupaikkaa olevien nuorten seurantajärjestelmä. 6. Seudullinen opetussuunnitelmatyö. 7. Syrjäytymisen ehkäiseminen. 8. Erityisopetuksen järjestämisen koordinointi ja kehittäminen. 9. Yhteinen laatujärjestelmä. 10. Hankkeet ja kansainvälisyystoiminta. 11. Kouluhallinto-ohjelmistojen yhtenäistäminen.

NEUOVOTTELUKUNNAN PAINOPISTEALUEET MM.

Documents

Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Tampereen ... · Lukioiden rehtorit 13/14 92,86 Ammatillisten oppilaitosten rehtorit, apulaisrehtorit, koulutusjohtajat, koulutuspäälliköt