5Ö V E R S Ä T TA R E N

Vahva tarinankerronnan tarve

Tovella oli vahva tarinankerronnan tarve, mikä nä-kyy näyttelyn alkumetreillä. Hän oli myös hyvin mo-nipuolinen taiteilija, minkä vuoksi näyttely onkin ottanut tehtäväkseen esitellä Tove Janssonin moni-muotoisuutta taiteilijana. Museokierroksemme alkaa 1930-luvun sadunomaisilla, muumimaailmalle tyypil-lisillä maisemamaalauksilla. 1930-luku oli mielenkiin-toista aikaa jolloin taiteessa heijastui surrealistisia ele-

menttejä, jotka ovat nähtävissä Toven tauluissa ja myöhemmin tunnistettavissa hänen kirjoissaan. Näytte-lyssä esillä olevat kuvataideteokset ovat syntyneet, ennen kuin varsinaiset Muumi-kirjat julkaistiin, ja osoittavat siten Toven vahvuutta kuvataiteilijana ja sen, että hän omasta mielestään oli ennen kaikkea kuvataiteilija, ei kirjailija.

Toven tarinankerronnan tarve jalostuu vielä 1940-luvun taiteessa, jolloin hänen teoksissaan usein heijastuvat perheen merkitys ja sodan tuomat pakotteet. Eräässä taideteoksessa näemme Toven oman perheen: äidin ja isän sekä rintamalle lähdössä olevan pikkuveljen. Teok-sen sanattomaan ilmaisuun on vangittu perheen sisäi-set ristiriidat. Jännitteet ovat käsin kosketeltavia. Isä oli saksamielinen toisin kuin mustana hahmona kuvattu Toven äiti. Taulu sai aikoinaan tyrmäävän kritiikin.

Monipuolinen ja moniulotteinen

Ellei sota olisi katkaissut niin monta asiaa, Tove olisi saattanut jatkaa surrealistista maalaustyyliään. 1930-lu-vulta on myös nähtävissä poliittista satiiria – niin sa-nottuja pilapiirroksia, kuvituksia ja kansikuvia jotka olivat oman aikansa tapahtumiin suhteutettuna terä-viä kannanottoja. Sadunomaisia maisemamaalauksia, pilapiirroksia ja suuria tunteita kuvaavia maalauksia – näyttelykokonaisuus on todella hengästyttävän suuri taidekokoelma, eikä se näihin kolmeen tyyliin lopu.

Näyttelyssä esitellään peräti kahdeksan eri tyyliä, joi-ta ei kaikkia voi tässä käydä läpi, mutta eräs pienteos Tampereen kokoelmista ansaitsee mielestäni erityistä

Tove Jansson – tarinankerronnan moniottelija

Uskallan väittää, että melkeinpä jokainen suomalainen rakastaa muumeja. Näin ollen Tove Janssonin 100-vuotisjuhlanäyttelyn valtava suosio ei tule yllätyksenä. Ateneumin järjestämä näyttely on vetänyt puoleensa vierailijoita paitsi Suomesta myös Japanis-ta, Pohjoismaista, Euroopasta ja Venäjältä.

SKTL:n asiatekstikääntäjien jaosto järjesti alkukesästä jäsenilleen peräti kaksi tilaisuutta tutustua tähän taidenäyttelyyn.

Pantone 7481 U Pantone 2577 U Pantone 5493 U Pantone process black U

Pantone 110 U

Pantone cool gray 6 U

Pantone 507 U

Toven merkitys sarjakuvataiteilijana on kiistaton. Viivan varmuus ja ilmeikkyys näkyvät pienissäkin yksityiskohdissa. © Moomin Characters™

6 Ö V E R S Ä T TA R E N

huomiota, sillä se kiteyttää Toven ambitiot taitei-lijana. Kyseessä on käsintehty, askartelunomaisessa hengessä rakennettu pienoismalli muumimaail-masta. Hauras teos ei ehkä enää liiku. Pienoisesi-neet ovat samalla intohimolla tehtyjä kuin suuret-kin teokset.

Muumikirjat käännetään

1970-luvulla Toven taidemaalariura läheni loppu-aan, kun informalismi, abstrakti taide ja ilmaisu tekivät rajua tuloaan. Tove kanavoi tarinankerron-nan tarvettaan maalaamalla abstrakteja teoksia ja kuvaamalla merta. Hän alkoi 70-luvun puolivälissä vihdoin myös vaurastua taiteilijana, mutta valta-vasta lahjakkuudestaan ja monimuotoisuudestaan huolimatta, hänet nähtiin ennemmin kirjailijana kuin kuvataiteilijana. Muumibuumin myötä Tove heitti lopulta pensselit nurkkaan.

Todellinen läpimurto tuli 1970-luvulla, kun muu-mikirjat käännettiin (!) ensin englanniksi ja vasta sitten suomeksi.

Myös kääntäjä on moniottelija

Monesti kuulee sanottavan, että käännöksen on tehtävä oikeutta alkuperäisteokselle. Minkälaista

Alla: Tove Jansson: Omakuva (1975). Yksityiskokoelma. Kuva: Suomen Kansallisgalleria / Yehia Eweis. © Tove Janssonin kuolinpesä

Yllä: Tove Jansson: Perhe (1942). Yksityiskokoelma. Kuva: Suomen Kansal-lisgalleria / Hannu Aaltonen. © Tove Janssonin kuolinpesä

7Ö V E R S Ä T TA R E N

on sitten kääntää taidemuseon näyttelymateriaalia kan-sainvälistä huomiota saaneeseen näyttelyyn liittyen? Sel-laiseen joka on saanut taiteilijan öljymaalausten hinnat kaksinkertaistumaan Bukowskin huutokaupassa. Tässä tapauksessa näyttely tekee kronologisella ja tarinanomai-sella rakenteellaan oikeutta Tove Janssonin tarinanker-ronnalle ja käännöksen tulisi taas tehdä oikeutta sekä taiteilijalle, että näyttelylle. Ei mikään helppo tehtävä.

Näyttelykierroksen päätteeksi saimme iloksemme kuulla kokeneelta museotekstien kääntäjältä Tomi Snellmanil-ta, miten tämänlaisen massiivisen näyttelykokonaisuu-den tekstit käännetään. On sanomattakin selvää, että museotekstien kääntäminen on runsaasti kokemusta vaativa projekti. Kokonaisuus muodostuu palapelin osis-ta: seinäteksteistä, esiteteksteistä, audio-oppaista, juhla-vuoden kirjan teksteistä ynnä muista julkaisuista, joiden tulee noudattaa samaa arvokasta linjaa sekä opastaa ja johdattaa vierailijat läpi koko taidekierroksen. Näyttely-

tekstien avulla kokonaisuus saa kolmannen tarinanker-ronnan ulottuvuuden: teokset, näyttelyrakenne ja moni-kieliset näyttelytekstit luovat yhdessä toisiaan tukevan tarinan. Museovierailusta tulee elämys pikemmin kuin kokemus. Kaikilla kielillä tietysti.

Viimeisissä maalauksissaan Tove Janssonin värienkäyt-tö kertoo vapautuneesta tyylistä, ja abstrakti omakuva vuodelta 1975 onkin väkevä psykologinen teos. Mihin Toven taidekehitys olisi lähtenyt tästä? Sitä emme saa tietää, ellemme itse rakenna tarinaa mielessämme ja lei-kittele eri vaihtoehdoilla. Mitä jos tarina olisikin päät-tynyt toisin?

Linda Ferreyra Sandoval

Kirjoittaja on kääntäjä ja viestinnän ammattilainen (SV, EN, FI).

Kansainvälisen kääntäjienpäivän tilaisuus järjestetään tänä vuonna yhteistyössä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa Euroopan kielten päivä-nä perjantaina 26.9. Helsingissä.

Tiedotamme tarkemmin sivuillamme, kun ohjelma tarkentuu.

Iltaohjelmassa mm. Repla 2014 -ehdokkaiden julkistus.

Kansainvälistä kääntäjienpäivää vietetään eri maissa vuosittain syyskuun 30. päivän aikoihin. Suomessa alan liitot järjestävät vuosittain tapahtuman, joka tar-joaa kääntämiseen ja tulkkaukseen liittyvää ohjelmaa sekä alan ammattilaisille että suurelle yleisölle.

Järjestäjät:

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto – Finlands översättar- och tolkförbund ry

Käännösalan asiantuntijat KAJ

Suomen käännöstoimistojen liitto

Kansainvälinen kääntäjienpäivä

26.9.2014