TP teollisuuden tyohyvinvointi ohjelma 121115...12.45 Sykettä työhön – miten hyödynnän sitä käytännössä Kehittämispäällikkö Ville Saarikoski Työturvallisuuskeskus

Työhyvinvointi teollisuudessa Teollisuuden Palkansaajat ry:n seminaari 12.11.2015 TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Siltasaarenkatu 4 koulutustilat 00730 Helsinki

8.30 Kahvi ja ilmoittautuminen

9:00 Tilaisuuden avaus TP:n työympäristöryhmän puheenjohtaja Kari Mäkelä 9.10 Työkaari kantaa -työhyvinvointihanke

Työympäristöpäällikkö Juha Pesola Mellityöväen liitto ry

9.45 TTK:n Hyvä työ – pidempi työura -hankkeen tulevaisuus Kehittämispäällikkö Ville Saarikoski Työturvallisuuskeskus

10.30 tauko 10.45 Kokemuksia Hyvä työ – pidempi työura -hankkeesta

Henkilöstöpäällikkö Reijo Salminen Boliden Harjavalta Oy 11.30 Kemianteollisuuden Hyvää huomenta – Hyvää huomista -hanke Johtaja Riitta Juvonen Kemianteollisuus ry Työympäristösihteeri Kari Mäkelä TEAM ry 12:00 Lounas

12.45 Sykettä työhön – miten hyödynnän sitä käytännössä Kehittämispäällikkö Ville Saarikoski Työturvallisuuskeskus

13.30 Työterveyslaitoksen nykyiset ja tulevaisuuden työhyvinvointipalvelut Psykologi, organisaatiokonsultti Anna Tienhaara Työterveyslaitos

14.15 Kahvi

14.30 Työsuojeluviranomaisen rooli ja mahdollisuudet fyysisten kuormitustekijöiden ja työhyvinvoinnin valvonnassa

Työsuojeluinsinööri Satu Auno Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

15:30 Loppukeskustelu

16.00 Tilaisuuden päätös

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

TYÖKAARI KANTAA TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖHYVINVOINTIHANKE

Työkaari kantaa – teknologiateollisuuden hyvinvointihanke

2

• Hankkeen tavoitteena on luoda työpaikoille toimintakulttuuri, jossa eri-ikäisten osaamista ja työpanosta arvostetaan ja hyödynnetään paremmin.

• Tällä saavutetaan

• työtyytyväisyyden ja työhön sitoutumisen kasvu

• työurien eheytyminen ja piteneminen

• työhyvinvoinnin paraneminen ja eläköitymisiän nousu.

• Konkreettisilla ja käytännönläheisillä toimintatavoilla ja työkaluilla tuetaan työpaikkojen kehittämistyötä - ”Sanoista tekoihin”.

• Hankkeessa hyödynnetään testattuja toimintamalleja sekä mukana olevien järjestöjen alueorganisaatioita.

• Kolmivuotinen hanke toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston tuella (ESR).

Työkaarimalli – toimenpiteitä työurien jatkamiseksi

3

• Valmisteltu teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteistyönä

• Tavoitteena on antaa virikkeitä työpaikkojen työuria pidentäviä toimenpiteitä varten

• Toimenpiteissä otettava huomioon työpaikan kaiken ikäiset työntekijät

• Tietyn ikäryhmän tarpeiden painottaminen voi olla perusteltua johtuen ‒ erityisestä työn luonteesta ‒ työpaikan ikärakenteesta

Työkaarimallin toteutus työpaikalla

4

• Toimenpiteiden toteutus vaihtelee työpaikan tarpeista riippuen ‒ oleellista on miettiä käytännön toimenpiteitä työpaikalla työurien

jatkamiseksi

• Työkaarimalli on syytä koota työpaikan eri osapuolien yhteistyönä ‒ edellyttää johdon tukea ja sitoutumista

• Työterveyshuolto ja työpaikan eläkeyhtiö ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita ja asiantuntijoita toimenpiteiden toteuttamisessa

Työkaarimallin toteutus työpaikalla

5

• Toteuttamisessa voi apuvälineinä hyödyntää:

‒ henkilöstösuunnitelma

‒ työsuojelun toimintaohjelma

‒ työterveyshuollon toimintasuunnitelma

‒ tasa-arvosuunnitelma

‒ koulutussuunnitelma

‒ työkykyä ylläpitävä toiminta

Ohjelmista käytännön toimiin!

Työkaarimallin osa-alueita

Mielekäs työ

Terveys Työkyky Työympäristö

Työilmapiiri

Osaaminen Kehittymis-

mahdollisuudet

Työn mitoitus Ja organisointi

Työyhteisötaidot Sosiaaliset

suhteet

Johtaminen Tiedonkulku

Työhyvinvointi Työn tuloksellisuus

Työkaarimallin sisältöä 2/6

• Osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen, esimerkkejä: • lisä- ja täydennyskoulutus (tutkintoon johtava koulutus, oppisopimuskoulutus, näyttötutkinnot ja

omaehtoinen kouluttautuminen) • ohjaustehtävät (työnopastus, kouluttajana ja perehdyttäjänä toimiminen, opiskelijoiden ohjaaminen ja

mentorointi) • työtehtävien laajentumisen ja muuttumisen kautta kehittyminen (työkierto ja henkilökierto,

projektitehtävät, hankkeet ja verkostot) • Muut tavat kehittää osaamisesta (palauteprosessit, perehdytys , työnohjaus)

Osaamisen kehittämistarpeiden tunnistaminen

Osaamisen kehittämisen suunnitelma

Liittojen yhteinen malli osaamisen johtamista ja kehittämistä varten www.tyohyvinvointi.info/ ja www.tyohyvinvointi.info/osaaminen-haltuun

7

http://www.tyohyvinvointi.info/

http://www.tyohyvinvointi.info/osaaminen-haltuun




• Työn muokkaaminen • työkykyä ja osaamista vastaava työ lisää tuottavuutta ja tehokkuutta sekä parantaa työntekijöiden

motivaatiota • työkyvyssä on kyse työntekijän voimavarojen ja työn vaatimusten välisestä tasapainosta • työn laatu ja määrä, työn vaatimukset ja kuormitustekijät

• Mahdollisuudet työn keventämiseen, esim. • Apuvälineet ja ergonomia • Työkierto • Parityöskentely • Joustavat työajat • Työtehtävien rajaus ja priorisointi • Vuorotyöjärjestelyt • Matkatyön keventäminen

• Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, sen sisältöön, työtahtiin ja työaikoihin

8


• Työaikajärjestelyt • Työaikojen järjestäminen paikallisten osapuolten tarpeiden mukaan

• tukee yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä • mahdollistaa työntekijöiden yksilöllisten ja elämäntilanteesta johtuvien työaikatarpeiden huomioon

ottamista • vahvistaa edellytyksiä työllisyyden ylläpitämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen

• Työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa työaikoihinsa parantaa motivaatiota, vähentää poissaoloja ja vaihtuvuutta.

• Monipuoliset työaikajärjestelyt ovat kilpailukeino, kun palkataan ammattitaitoista henkilöstöä

9


• Osa-aikatyö ja lyhennetty työaika

• Vuorotteluvapaa

• Osittainen varhennettu varhaiseläke (osa-aikaeläke)

• TES-palvelusvuosilisän vaihtaminen vastaavaan vapaaseen

• Erilaiset työpaikkakohtaiset erityisjärjestelyt ikääntyneille • tavoitteena tukea palautumista kuormittavien työjaksojen jälkeen • toimenpiteinä mm. ikäpainotteinen kehityskeskustelu, työterveyshuollon toimenpiteet sekä lisävapaat. • lisävapaiden myöntämiseen voidaan lisätä ehtoja, kuten palvelussuhteen kesto, tai esimerkiksi

terveystarkastukseen tai kuntotestiin osallistuminen ja sovitun terveysohjelman noudattaminen • lisävapaat voidaan työpaikalla toteuttaa myös kustannusneutraalisti

10

Hyvä Työ –hankkeen Tutka-työvälineistä

Ville Saarikoski, Työturvallisuuskeskus

3.11.2015 vs

Työhyvinvointi on kiivennyt korkealle

22.4.2015 vs

Kuntoutus (kun jotain on jo rikki)

Työhyvinvointi (kilpailutekijä)

Tyky (ettei mitään menisi rikki)

Työhyvinvointi menestystekijänä (Hyvinvointi = menestys)

TTH / lääkäri

Jumppari / psykologi

HR / esimies

Johto

Tärkein asia (ainoa asia): tarkoituksena on parantaa työhyvinvointia…

”…kehittämällä työyhteisöjen toimintaa ja osapuolten

yhteistyötä, edistämällä työn terveellisyyttä, turvallisuutta ja

tuloksellisuutta sekä parantamalla esimiestyötä.”

Työhyvinvoinnin kokonaiskuva

3.11.2015 vs

Hyvä Työ – Pidempi työura –hanke 2010-2015 • Suomen teknologialiittojen työhyvinvointihanke. Yhteishankkeessa

mukana työnantajajärjestö Teknologiateollisuus ry ja työntekijäliitot: Metallityöväen Liitto ry, Ammattiliitto Pro ry, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, Insinööriliitto IL ry

• Liitot sopineet työehtosopimuksissaan edistävänsä työhyvinvointia työpaikoilla.

• Työhyvinvoinnin lisääminen

• Työkyvyn ylläpitäminen

• Työelämän ja yhdessä tekemisen kehittäminen

• Hyvien työkalujen ja toimintamallien kehittäminen sekä levittäminen

• Hankkeessa mukana 95 yritystä.

3.11.2015 vs

Toimintamalli yrityksissä

• Infotilaisuudet koko henkilöstölle

• Koko henkilöstö: Yksilö-tutka -työhyvinvointikyselyllä lähtötaso ja mittarit työhyvinvoinnin ja työkyvyn selvittämiseen. Jokainen vastaaja saa oman raporttinsa. Yrityksen projektiryhmä saa anonyymin kokonaistuloksen.

• Projektiryhmä: Työpaikka-tutka –menetelmällä saadaan esiin kehitystoimenpiteet. Perustuu dialogiin, jossa kuunnellaan eri henkilöstöryhmien, kuten työntekijöiden edustajan ja johdon näkemys. Sitoudutaan kehittämiseen ja sovitaan yhdessä kehitystoimenpiteistä.

• Ks. www.tyohyvinvointi.info

• (yhdessä tekemisen) kulttuuri syö aamupalaksi strategiat

3.11.2015 vs

http://www.tyohyvinvointi.info/

Kehittämisen kokemuksia ja tuloksia Outotec Oyj

• Työskentelyssä nousi esiin työhön, johtamiseen ja arvostukseen liittyviä kehittämiskohteita.

• Tavoitteeksi nostettiin esimiestyön kehittäminen valmennuskokonaisuudella, jossa yhdistyi Outotecin omien toimintatapojen jalkauttaminen, johtamisosaamisen kehittäminen sekä esimiesten ”vertaistukiverkoston” ja toisilta oppimisen kulttuurin vahvistaminen. – Nyt valmennuksessa on kahdeksas ylempien toimihenkilöiden ja esimiesten ryhmä ja ainakin kaksi lisää on

käynnistymässä. Kokemukset ovat olleet hyviä ja osallistujat haluavat jatkaa ryhmien keskustelua vielä valmennuksen jälkeenkin.

• Valmennuksiin osallistujat: oma työhyvinvointi on parantunut, kun tietää, mitä tekee ja mitä pitää tehdä. Kun työt pystyy priorisoimaan, arjen kiire helpottuu. Myös rooli henkilöstöhallinnon ja esimiestyön välillä on selkiytynyt. – "Hankkeen toteutuksesta on positiivisia tuloksia: asiat sujuvat paremmin ja esimiehet ymmärtävät

oman roolinsa selkeämmin. Kokemusten ja ajatusten vaihto esimiesten kesken on ollut tärkeää", itsekin valmennuksen läpi käynyt Piia Aho kertoo. (Outotecin henkilöstöhallinto)

3.11.2015 vs

Kehittämisen kokemuksia ja tuloksia Nakkila Group Oy

• Tavoitteena pienet panostukset usealla osa-alueella Työkykytalon eri kerroksissa

• Parannukset ergonomiaan: – pukkien, työpöytien, tasojen käyttö kyykistelyn estämiseksi – mikrotaukojen ja hyvien työasentojen muistutus myös nuoremmille ennaltaehkäisynä

• Siisteyden lisääminen tehtaalla: – jätteiden lajittelu toi siisteyttä ja taloudellisia säästöjä – Välivarastotilat

• Kuntokampanja – opastus terveellisempiin elämäntapoihin ja askelmittarit henkilöstölle - liikunnan

lisääminen, painonhallinta

• Joustoa työjärjestelyihin ja sairauspoissaoloihin – kaksivuorotyön vuoroista joustavampi sopiminen esim. perhetilanteen takia - jo

mahdollisuus joustoihin parantaa työmotivaatiota – omailmoituskäytäntö 1-3 päivän sairauspoissaoloissa

• Osaamisen laajentamista täsmäkoulutuksella – koulutustarpeen kartoitus paikallisen oppilaitoksen kanssa yhteistyössä -

koulutuspäivät

3.11.2015 vs

Merkittävästi parantuneet osatekijät

• Terveys: Toimintakyky

• Osaaminen: Ammatillinen osaaminen, koulutuksen riittävyys

• Arvot, asenteet: Luottamus työnantajaan, työmotivaatio, oikeudenmukainen kohtelu

• Työ: Esimiehen palaute, työyhteisön tuki

• Muut: Voimavarojen riittävyys, jatkaminen vanhuuseläkeikään

3.11.2015 vs

Yhteenvetoa tuloksista

• Merkittävää parannusta osaamisen, asenteiden ja työn alueella, kuten myös työkyvyssä ja työhyvinvoinnissa.

• Yritysten väliset erot huomattavat; kuitenkin n. 75 % yrityksistä onnistunut kehitystoiminnassa varsin hyvin.

• Parhainta kehitys oli työssä sekä asenteissa ja motivaatiossa.

• Nuorten ja yli 54-vuotiaiden tulokset kehittyivät parhaiten.

• Henkilöstöryhmistä tilanne parani erityisesti työntekijöillä.

3.11.2015 vs

Hyvät käytännöt saatavilla

Ideapankki:

http://www.tyohyvinvointi.info/hyvat-kaytannot

3.11.2015 vs






Jatko

• Työpaikka-tutkan toimialoja laajennettu, kaikkien toimialojen käytössä

• Osaksi TTK:n palveluita, esimerkiksi Sykettä Työhön osaksi.

• Hyödyntäminen Tyhy-starteissa ja muissa eri hankkeissa

• Markkinointi

• Summa summarum: hyvä, koeteltu, konkreettinen, testattu väline

• Sen käyttö vaatii sitä, että yhteistoiminnan ja luottamuksen perusteet ovat kunnossa

5.3.2012 tmm

Myönteinen tulevaisuus toteutuu näin

• Koko organisaatio mukana työhyvinvoinnin kehittämisessä. • Faktat kuntoon. menestyksellisen kehittämisen täytyy perustua säännölliseen,

monipuoliseen ja luotettavaan tietoon. Tämä on järjestelykysymys. • Määrittelyjen selkeys. ”Mitä meillä työhyvinvointi ja kehittäminen tarkoittaa?” • Johtamisjärjestelmän keskeisyys. Kokonaishallinta voidaan luoda ja ylläpitää

lopulta vain valtaa omaavan johdon keinoilla (suunnittelulla, päätöksenteolla, toimeenpanolla, seurannalla, arvioinnilla ja ohjauksella).

• Selvät toiminnalliset rakenteet. Kokonaishallinta edellyttää määriteltyjä päämääriä,

tavoitteita, käytäntöjä sekä työolojen kehittämisen prosesseja ja osaamista. • Yhteistoiminta. Kokonaishallinnan toimivuus edellyttää yhteistoimintaa niin

organisaation sisällä koko henkilöstön kanssa, kuin myös ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Niihin kuuluvat esimerkiksi työterveyshuolto, viranomaiset, kehittäjät ja muut asiantuntijat.

• Henkilöstön edustajilla ja ts-henkilöstöllä ei ole varaa olla ”edunvalvontakaapissa”, vaan heidän tulee olla kehittämisen kumppaneita.

• Tämä tarkoittaa tahtoa, luottamusta ja koulutusta. Ja investointeja, jonnin

verran.

22.4.2015 vs

Kehotus kehittämään: ulos edunvalvontakaapista (esim. Ryynänen, Loimu, Mäenpää (2004))

• Monet (kuinka monet?) ovat löytäneet menestymisen tiensä?

• Monissa organisaatioissa ehkä halutaan kehittyä mutta sitä ei oikein osata: kehitetään vuorotellen jotain ja ostetaan erilaisia oppeja ”juuri oikeaan tarpeeseen”

• Kehittämisen avain on yrityskulttuurissa ja tavassa toimia, ei pykälissä (ne ovat reunakiviä)

• Kehotus kehittämään: – aktiivinen ote kehittämistyöhön

– Kouluttautuminen

– Yhteistyö ja yhteistoiminta

22.4.2015 vs

Ideaalitaso

Parhaimpien käytäntöjen taso

Keskimääräinen taso

Heikko taso

Boliden Harjavalta Oy

Toimenpiteet työsuhteiden pidentämiseksi

• Yritys

• Työhyvinvoinnin toimenpiteet

• Tulokset

Henkilöstöpäällikkö Reijo Salminen

Boliden Harjavalta on osa

ruotsalaista Boliden AB -konsernia

Boliden-konserni

‒ erikoisalaa malminetsintä, kaivostuotanto, sulattotoiminta ja metallien uusiokäyttö

‒ kaivoksia ja sulattoja Suomessa, Ruotsissa Norjassa ja Irlannissa

‒ tuotteet: sinkki, kupari, lyijy, kulta ja hopea

‒ henkilöstöä noin 4 900

‒ liikevaihto noin 4 miljardia euroa vuonna 2014

Bolidenin omistuspohja: rahastoja ja piensijoittajia

(suurimman omistajan osuus noin 4 %)

Osakkeet noteerataan Tukholman pörssissä.

24.11.2015 Boliden Harjavalta - Reijo Salminen 2

Bolidenin toimipaikat

Tuotantolaitoksia Ruotsissa,

Suomessa, Norjassa ja Irlannissa

Viisi kaivosaluetta

‒ Tara (sinkki ja lyijy)

‒ Garpenberg (sinkki, hopea, lyijy, kulta

ja kupari)

‒ Bolidenin alue (sinkki, kupari, kulta,

hopea ja lyijy)

‒ Aitik (kupari, kulta ja hopea)

‒ Kylylahti (kupari, sinkki, kulta ja hopea)

Viisi sulattoa

‒ kuparisulatot Rönnskärissä ja

Harjavallassa

‒ sinkkisulatot Kokkolassa ja Oddassa

‒ lyijysulatto Bergsöessä

Markkinoinnin toiminnot Ruotsissa,

Isossa-Britanniassa ja Saksassa

Pääkonttori Tukholmassa Ruotsissa

24.11.2015 3 Boliden Harjavalta - Reijo Salminen

Boliden Harjavalta

Henkilöstöä noin 420

Toimipisteet Harjavallassa ja Porissa

‒ Kuparisulatto, nikkelisulatto ja rikkihappotehtaat Harjavallassa

‒ Kuparielektrolyysi, jalometalliosasto ja liuospuhdistamo Porissa

Tuotteet: kupari, kulta, hopea ja rikkituotteet

Nikkelirikasteiden sulatus ja nikkelikiven myynti konsernin omaksi liiketoiminnaksi kesällä 2015

Tuotannon arvo 1 052 miljoonaa euroa vuonna 2014


Boliden Harjavallan pitkät perinteet

1936 Outokummun kuparisulatto aloitti Imatralla

1941 Kuparielektrolyysi aloitti Porissa

1945 Ensimmäinen kuparivalu Harjavallassa

1947 Rikkihappotehdas aloitti Harjavallassa

1949 Kuparirikasteen liekkisulatus alkoi

1959 Nikkelirikasteen liekkisulatus alkoi

1987 Rikkihappotehtaiden osto

1990 Outokummun yhtiöittäminen

1995 Tuotannon laajennus

1999 Tukitoimintojen verkottuminen

2000 Nikkeliliiketoiminnan myynti

2004 Liityimme osaksi Boliden-konsernia

2007 Kuparituotannon laajennus

2015 Nikkeliliiketoiminta Bolidenille

24.11.2015 5 Boliden Harjavalta

Kuparisulatto 40-luvulla

naiset, työnt. 2,6 %

naiset, toimih. 7,4 %

naiset, yl. toimih. 4,1 %

miehet, työnt. 63,5 %

miehet, toimih. 10,0 %

miehet, yl. toimih. 12,4 %

Boliden Harjavallan henkilöstö

Henkilöstön lukumäärä noin 420

‒ Harjavallassa noin 330 henkilöä

‒ Porissa noin 90 henkilöä

Keski-ikä noin 42 vuotta

Palvelusvuodet keskimäärin 17 vuotta

Miehiä 86 % ja naisia 14 %

Työntekijöitä 66 % ja toimihenkilöitä 34 %


31.12.2014

Naisten ja miesten osuus henkilöstöryhmittäin

Työskentelemme verkottuneessa

toimintaympäristössä


KUNNOSSAPITO*

Maintpartner Oy

Insta Automation Oy KAASUTUOTANTO

Air Liquide Finland Oy

Oy AGA Ab

VOIMALAITOS

Suomen Teollisuuden

Energiapalvelut STEP Oy

SUUNNITTELU

JA PROJEKTIT

Outotec (Finland) Oy

Insta Automation Oy

SISÄISET

KULJETUKSET

Valtasiirto Oy

TEOLLISUUDEN

PUHTAANAPITO

Lassila & Tikanoja Oyj

KIINTEISTÖJEN

PUHTAANAPITO

SOL Palvelut Oy

RUOKAILU

Amica-ravintola,

Fazer Food Services

VARTIOINTI

ISS Palvelut Oy

BOLIDEN

HARJAVALTA

NORILSK NICKEL

HARJAVALTA OY

YARA SUOMI OY

KEMIRA OYJ

LUVATA PORI OY

OUTOTEC (FINLAND) OY

VR CARGO

PORIN SATAMA

OY HACKLIN LTD

JÄTEVEDEN

PUHDISTUS

Aquaflow Oy



• Yritys


• Tulokset

Työhyvinvointiryhmän kokoonpano 2015

Eeva Lindgren Henkilöstön kehittämisasiantuntija (pj.)

Saara Jäntti Henkilöstökoordinaattori (siht.)

Anu Vartiainen Henkilöstöjohtaja

Reijo Salminen Henkilöstöpäällikkö

Tapio Keinonen* Työntekijöiden luottamusmies

Jarmo Hämäläinen* Työsuojeluvaltuutettu, työntekijät

Jukka Tähkä Kuparielektrolyysin päällikkö

Marita Salmio Vastaava työterveyshoitaja

Mika Rostedt* Kuparielektrolyysin osastonluottamusmies

Miia Anttila Kemisti

Matti Ylander* Ylempien toimihenkilöiden pääluottamusmies

Tanja Lilja Työsuojelupäällikkö

Mika Nieminen* Toimihenkilöiden pääluottamusmies

Jarkko Niemenmaa Vuorojen päällikkö, sulatto

Heikki Elovaara* Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu

Ville Leppänen* Kuparielektrolyysin varaluottamusmies

Suvi Hallikainen Tiedottaja

*Henkilöstön edustaja


Hyvä työ - pidempi työura- hankkeen tavoitteet

Yritysten henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen

Työkyvyn ylläpitäminen

Työurien pidentäminen

Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy

Työelämän kehittäminen

Hyvien toimintamallien löytäminen ja käyttöön ottaminen

Tekemistä puheiden sijaan

Erillinen työpaikkatutka (työhyvinvointitoimenpiteiden priorisointi)

‒ Työntekijäryhmä

‒ Toimihenkilöryhmät


Työsuojelu, työturvallisuus

Työsuojelukoulutukset

‒ Turvavartit

‒ Työsuojelun peruskurssit

‒ Turvallisuuskoulutuspäivät vuorokalenterissa (yhteensä 10 päivää)

Työhygieniainfot, työpaikkaselvitykset ja altistusmittaukset (ylityskeskustelut)

‒ Parhaat saatavilla olevat suojaimet, työsuojeluvaltuutettu järjestää uusien suojaimien

koeryhmät

Riskinarviointien tehostaminen

‒ Uusi riskinarviointisovellus (PRO 24)

‒ Bsafe ja 5S – ohjelmat (johtajien ja päälliköiden vetäminä yhteensä 400 turvallisuus- ja

siisteysauditointia) , tuloksista palkitaan

Tapaturmatutkinnan tehostaminen

‒ Juurisyyanalyysit

‒ Korjaavat toimenpiteet (vastuuhenkilöt, toimenpiteiden hyväksyjät)

Työpaikkakiusaamisen ehkäisyn toimintamalli


Vapaat ja työsuhde

Koko henkilöstö tulospalkkiojärjestelmän piirissä

Henkilöstörahasto

‒ Konserni maksaa hyvästä tuloksesta

Mahdollisuus säästää kesälomaa 18 päivää ylittävä seuraavana lomakautena tai

säästövapaana

Liukuva työaika

Ennen vuotta 1988 tulleilla palvelusvuosivapaajärjestelmä

Yli 58 – vuotiailla mahdollisuus vaihtaa ”kinkkuraha” vapaaseen

Käytyjen kehityskeskustelujen lukumäärä tulospalkkiomittarina


Koulutus

Henkilöstökyselyt

‒ My Opinion (konsernin henkilöstökysely)

‒ Yksilötutkakyselyt (2011 – 2012 – 2013 – 2014)

‒ Tulosten analysointi, toimenpiteet ja vastuuhenkilöt

Koulutussuunnitelman kehittäminen

‒ Kohdentaminen, henkilökohtaistaminen kyselyjen perusteella

Käyttäjät mukaan uusien laitteiden ja prosessien kehitystyöhön

Esimieskoulutukset yhteistyössä Satakunta Business Campuksen kanssa

Esimiesten työhyvinvointikoulutukset (Pohjola terveys)

Työsuojelun peruskurssi kaikille tuotannon toimihenkilöille ja esimiestehtävissä

oleville

Englannin kielikoulutukset henkilöstöedustajille


Työterveys

Oma työterveyshuolto Harjavallassa ja Porissa

Sopimus psykologisista tukipalveluista (Mehiläinen)

Toimenpideturvavakuutus

Oma kuntosali

Kuntokampanjat keväisin ja syksyisin

Sairauskassa (työntekijät, toimihenkilöt)

Osasairausaika, korvaavat työt

Osa-aikaeläkkeet

Vuorotteluvapaat

Työkokeilut Varman kanssa yhteistyössä

Varhaisen tuen mallin kehittäminen (otettu käyttöön 2010)

Ergonomiatoimenpiteet (toimistojen kalusteet, päätelasit)

Päihdeohjelma ja päihdetoimikunta

‒ hoitoonohjaus


Yhteistoiminta

Työnantajan ja henkilöstön yhteistyön tiivistäminen

‒ Yhteispalaverien määrän lisääminen ja sisällön kriittinen tarkastelu

‒ Laajennetun yhteistoimintaneuvottelukunnan kokoukset

Palautteen antaminen

‒ Kehityskeskustelukoulutukset koko henkilöstölle

‒ Yhteistyökumppanina Työterveyslaitos

Yhdenvertaisuussuunnitelman luominen

‒ Yhdenvertaisuustyöryhmä

Tiedonkulun parantaminen

‒ Säännölliset tiivistelmät johtoryhmän kokousten sisällöstä sisäiseen tiedotuslehteen

‒ Tuotannon tilanteesta säännölliset yhteenvedot sisäisiin viestintäkanaviin (Intranet, Liekki –

lehti, sähköposti, päiväkirjat)

Työssäjaksamisryhmä (esimiehet, päälliköt, johtajat)

Toimen – ja työnkuvien selkiyttämisohjelma

Työn mitoitusohjelma




• Yritys


• Tulokset

Yksilötutkakyselyt 1-4 BOHA


• 271 vast.

• Ka. 7,67

http://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&frm=1&source=images&cd=&cad=rja&docid=S6bq0n5_StmU0M&tbnid=uD5DD50RHxp4OM:&ved=0CAUQjRw&url=http://www.insinoori-lehti.fi/artikkelit/6?page=11&ei=cVrlUtzaEeyK4gSs7YCgAQ&bvm=bv.59930103,d.bGE&psig=AFQjCNHXGXFjyuffxS81o7Nm22euPAD06A&ust=1390848850772983


Boliden Harjavalta sairauspoissaolojen kehitys 2010 – 2015 / 9


5,59% 4,51% 4,86% 4,61% 4,76% 4,88%

4,00%

0,00%

1,00%

2,00%

3,00%

4,00%

5,00%

6,00%

2010

2011

2012

2013

2014

2015 /

9

Ta

rget

Sairauspoissaolo

Tapaturmat ja 0 – tapaturmat 2007 - 2015


5 10

4 4 3 8

5 4 0 0

7

11

10 6 9

8 19

14

13 16

0

5

10

15

20

25

30

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 YTD 2015

R12

LTI IWA

Boliden Harjavalta – palvelusvuosijakauma vuoden 2014 lopussa


119

48 60 43

7

56

25 32

16

13 0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

0-10 11-20 21-30 31-40 41-

Blue-collar White-collar

Boliden Harjavalta – ikäjakauma vuoden 2014 lopussa


72 68 64 60

13

23 30 45

31

13

0

20

40

60

80

100

120

-30 31-40 41-50 51-60 61-

Blue-collar White-collar


15 14

11

15

18

9

18

8

14

59,9 60,9 60,3 62,4 61,8

59,9 62,8 62,3 63,4

0

10

20

30

40

50

60

70

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Eläköityneiden keski-iät vuosina 2006-2014

Eläkkeelle jääneiden määrä Eläkkeelle jääneiden keski-ikä

Kunniamaininta työhyvinvoinnin aktiivisesta

kehittämisestä 22.4.2015



Metals for modern life

Kysymyksiä?

1 Kemianteollisuus ry • TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry • Ammattiliitto Pro ry • Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Hyvää huomenta – Hyvää huomista

ja muut yhteistyömuodot

Kari Mäkelä, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry

Riitta Juvonen, Kemianteollisuus ry

12.11.2015

RC

Jatkuva

neuvottelu

Hyvää

huomenta

Hyvää

huomista

TTK

Kemian

työalatoimi-

kunta

Yhteistyö

Kemianteollisuus ry • TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry • Ammattiliitto Pro ry • Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

• Jatkuva neuvottelu -prosessi

• Nuoret, tuottavuus, työaikajärjestelyt, sairauspoissaolot, työssä jaksaminen,

ikäohjelmat

• Responsible Care

• Kestävä kehitys; ympäristö, prosessiturvallisuus, tuoteturvallisuus,

työturvallisuus, kummiverkostot, työhyvinvointi-indikaattorit

• Hyvää huomenta – Hyvää huomista –hanke

• Yritysprojektit 2012

• Kotisivut

• Varhainen välittäminen 2013

• Johtaminen, työyhteisötaidot, toimiva työyhteisö 2014

• Työturvallisuuskeskus/ Kemian työalatoimikunta

• Koulutus, hankkeet, oppaat

• Esimiesten työsuojelu- ja työhyvinvointiosaaminen

• Oppilaitoshanke prosessiteollisuuden alalla

• Mukana Työelämä 2020 hankkeessa

• Tavoitteena paras työelämä vuonna 2020

• Toteutumista kuvaavien mittarien kehittäminen

24.11.2015 12.11.2015 Kemianteollisuus ry • TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry • Ammattiliitto Pro ry • Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

24.11.2015 4

Tavoitteet

• edistää työhyvinvointia

• kehittää osaamista

• pidentää työuria

• vähentää sairastavuutta

• lisätä tuottavuutta

Näkökulmat

Kemianteollisuus ry • TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry • Ammattiliitto Pro ry • Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry 12.11.2015

24.11.2015 5

Yritysprojektivaihe

2011 – 2012

35 yritysprojektia

Varhainen välittäminen

2013 – 2014

Opas yrityksille

Työyhteisötaidot, johtaminen

2014 – 2016

Mittarit, työkalut ...

12.11.2015 Kemianteollisuus ry • TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry • Ammattiliitto Pro ry • Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Toteutus liittojen yhteistyönä ilman ulkopuolista rahoitusta

Työyhteisötaidot ja johtaminen

6 Kemianteollisuus ry • TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry • Ammattiliitto Pro ry • Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry 24.11.2015 12.11.2015


Kolmannen vaiheen teema kirjattiin alan työehtosopimuksiin: Johtaminen, työyhteisötaidot ja toimiva työyhteisö. Hankkeessa kehitetään työkaluja ja mittareita työyhteisötaitojen ja johtamisen kehittämiseen ja jaetaan hyviä käytäntöjä. Keväällä 2015 tehdyn kyselyn mukaan 43 yritystä ilmoitti kiinnostuksensa olla mukana hankkeessa, mm. testaamassa valmisteilla olevia työkaluja ja mittareita sekä jakamassa kokemuksia muiden yritysten kanssa.

12.11.2015


Työhyvinvoinnin itsearviointityökalu työpaikoille • Yhteistyö Työturvallisuuskeskuksen kanssa

Sisäisen motivaation ja aktiivisen työtyytyväisyyden kehittäminen kemianteollisuuden työpaikoilla.

• TSR:n osarahoituksella toteutettava projekti, jossa 4+2 yritystä.

• Tuloksista tuotetaan opas työpaikoille. Työhyvinvoinnin mittarien kehittäminen:

• Työhyvinvointi sisällytetty Responsible Care -mittaristoon. 100 yritystä raportoi vuosittain työhyvinvoinnista 17 mittarilla, joista osa seurantamittareita ja osa ennakoivia mittareita.

• Lisäksi kootaan mittaristo, jolla seurataan kemianteollisuuden työhyvinvoinnin tasoa verrattuna muihin toimialoihin.

12.11.2015

27.4.2015 9

24.11.2015 10 KT RY• TEAM RYPRO RY• YTN RY

• Työhyvinvoinnin johtaminen ja kokonaisohjelmat • Henkilöstökyselyt, työpaikkaselvitykset ja jatkotoimenpiteet • Tuotannon kehittäminen • Sisäisen viestinnän kehittäminen • Pelisääntöjen kehittäminen • Esimiesvalmennus ja työyhteisötaitojen valmennus • Perehdyttäminen • Palkitseminen • Joustot, työn sujuvuus • Korvaavan työn –toimintamallin konseptointi • Uudet kehittämisnäkökulmat, mm. sisäinen motivaatio • Tyky –toiminta ja jaksaminen

Viestintä ja kokemusten jakaminen



Hankkeen aikana vuodesta 2010 on • Järjestetty 7 seminaaria, joissa yhteensä 700 osallistujaa, 70

alustusta ja useita työpajoja

• Julkaistu 2 painettua opasta kemianteollisuuden ja muiden alojen käyttöön

• Julkaistu 80 blogikirjoitusta, kirjoittajina laaja joukko työhyvinvoinnin asiantuntijoita

• Kerrottu hankkeesta nettisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa.

12.11.2015

24.11.2015 13

www.hyvaahuomista.fi Nettisivut 2011


www.facebook.com/hyvaahuomista Facebook 2012

Tilaa uutiskirje! www.hyvaahuomista.fi 2015

12.11.2015

http://www.hyvaahuomista.fi/

http://www.facebook.com/hyvaahuomista


Tunnustusta Hyvää huomenta- Hyvää huomista -hankkeelle



Hyvää huomenta – Hyvää huomista –hanke palkittiin lokakuussa 2015 Euroopan kemianteollisuuden Responsible Care Award –palkinnolla sarjassa Occupational Health and Safety

12.11.2015

24.11.2015 16

12.11.2015

Kemian alalla paras

työhyvinvointi 2020

Tarvitaan mallit, jotka toimivat

sekä hyvinä että huonoina

aikoina!


17 Kemianteollisuus ry • TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry • Ammattiliitto Pro ry • Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Kiitos!

www.hyvaahuomista.fi

fb: Hyvää huomenta - Hyvää huomista


Kemianteollisuus ry Johtaja Riitta Juvonen p. 040 5157 107 [email protected] TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Työympäristösihteeri Kari Mäkelä p. 09 7739 7319 [email protected] Ammattiliitto Pro ry Sopimusalavastaava Taru Reinikainen p. 09 1727 3340 [email protected] Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Asiamies Seppo Järvenpää p. 09 2291 2222 [email protected]


mailto:[email protected]




Sähköisiä työvälineitä työsuojelutoiminnan avuksi Sykettätyöhön.fi ja työkaarityökalu

Teollisuuden palkansaajat ry:n seminaari 12.11.2015

Ville Saarikoski

Sykettätyöhön.fi-palvelu

TAVOITE:

- tarjoaa työkaluja työhyvinvoinnin ja työkaariajattelun yhteistoiminnalliseen kehittämiseen työpaikalla

- kehittää työpaikkojen työhyvinvointiosaamista tuottamalla teemakirjeen ja ylläpitämällä ajantasaista tietoja videopankkia

- järjestää kuukausittain verkkoluentoja ajankohtaisista työhyvinvointiaiheista

- toimii verkostoyhteistyön kanavana

KOHDERYHMÄ

PK-yritykset, työhyvinvoinnin kehittämisestä ja ylläpidosta kiinnostuneet

Maksuton

Lisätietoja: sykettätyöhön.fi

Sykettätyöhön.fi tukee työpaikan yhteistoiminnallista kehittämistä.

"Sykettä työhön –palvelu on avannut silmiämme työhyvinvoinnin kehittämisen omaehtoisuudelle: itse pitää määritellä, mikä on hyvin ja mikä huonosti. Erittäin käytännönläheistä ja kohdennettua tietoa työhyvinvoinnista. Itse olemme parhaat asiantuntijat parantamaan työolojamme ja työtapojamme, sen olemme oppineet.” - asiakaspalaute

Asiakascaset

5600 käyttäjää

http://sykettatyohon.fi/article/asiakkaat-kertovat-tyohyvinvoinnin-kohtaamispaikasta

http://sykettatyohon.fi/article/asiakkaat-kertovat-tyohyvinvoinnin-kohtaamispaikasta

Sykettätyöhön.fi-palvelun Meidän tilat –työhyvinvointi- tai ikäjohtamiskäytäntöjen kehittämisen tukena

Ohjeistus tulosten

yhteiseen läpikäyntiin

(pdf)

Päätös työhyvinvoinnin

tai ikäjohtamisen kehittämisestä

(pdf)

Sykettätyohon.fi/fi/tietopankki

http://sykettatyohon.fi/files/tietopankki/tyohyvinvointi-tai-tyokaariarvion-tulosten-kasittely/Keskustelu_pohjamateriaali.pdf





http://sykettatyohon.fi/files/tietopankki/meidan-tilat-projektityokalut-toiminnan-kehittajien-apuna/Kehitysprojektin_taustat.pdf






http://sykettatyohon.fi/fi/tietopankki




Työkaariarvio

1. Ikäjohtaminen

2. Työuran ja työssä jatkamisen suunnittelu

3. Työn hallinnan varmistaminen: osaaminen ja ammattitaito

4. Työaikajärjestelyt

5. Työn muokkaaminen

6. Terveystarkastukset

7. Terveellisten elämäntapojen ja elämänhallinnan edistäminen

Katso lisätietoja: Työkaarimallilla kohti pidempiä työuria - opas ikäohjelman laatimiseen.

Työhyvinvointiarvio

1. Työhyvinvointi johtamisessa

2. Toimiva työyhteisö

3. Työn vaarojen ja kuormituksen hallinta

4. Osaamisen kehittäminen

5. Terveys ja työkyky

Kirjaudu Sykettätyöhön.fi > Meidän tilat Kaksi kehittämispolkua tarjolla: Työhyvinvointi ja Työkaari.

Työkaariarvio

Työkaariarvion voi teettää kyselynä Kuvakaappaus Tulokset ja suositukset -sivulta

Toteutussuunnitelmaan voi kirjata, aikatauluttaa ja vastuuttaa kehitystehtäviä: Kuvakaappaus Toteutussuunnitelma-sivulta

Tietopankki tukee kehittämistä

Katso Teemat –sivun videot http://sykettatyohon.fi/fi/teemat/tyokaarimalli-tyon-muokkaaminen

Työhyvinvoinnin sparraustunnit verkossa kuukausittain

Työhyvinvoinnin sparraustunnit syksyllä 2015

•Hopulle loppu - miten kiireestä aiheutuvia riskejä vähennetään? 19.11.2015 klo 10–11

• Työn sujuvuus tuottaa hyvinvointia 17.12.2015 klo 10–11

Lisätietoja: http://sykettatyohon.fi/article/tyohyvinvoinnin-sparraustunti-verkossa

Rekisteröidy Sykettätyöhön.fi-palveluun, niin saat teemakirjeen kuukausittain ja lisätietoja mm. sparraustunneista.

Työurat pidemmiksi työkaariajattelulla -valmennus TAVOITE:

• Kirjata konkreettinen suunnitelma eri-ikäisten työkyvyn ylläpitämiseen ja tukemiseen työkaarityökalun avulla

• Vahvistaa tietoa eri-ikäisyydestä ja työkyvyn ylläpidosta työssä

• Oppia osallistavia tapoja kehittämistyöhön

KOHDERYHMÄ:

Työhyvinvointi- tai työsuojelutoiminnassa mukana olevat (suunnittelu- ja kehittämisryhmän jäsenet, työhyvinvointi- tai työsuojeluvastaavat ja esimiehet)

Hinta: 310 eur + 24 % alv

• 5.2.2015 ja 19.3.2015 Helsinki

• 24.9.2015 ja 5.11.2015 Tampere

Työhyvinvointikortti-koulutus

TAVOITE • Työhyvinvoinnin perusasiat ja käsitteet tulevat tutuiksi • Valmiudet edistää työhyvinvointia omalla työpaikalla omassa roolissa johdon ja henkilöstön yhteistyönä • Keskeiset säädökset tulevat tutuiksi • Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteys selkiytyy

Työhyvinvoinnin kehittäminen käynnistyy tai saa uutta suuntaa ja intoa.

KOHDERYHMÄ: Kaikki työpaikan työhyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneet: esimiehet, hr, työsuojelu, muu henkilöstö.

HINTA (TTK): avoin koulutus: 185 € + alv 24 %; työpaikkakoulutus 1700 e + alv 24 % + matkakulut.

Ajankohdat: www.tyohyvinvointikortti.fi/koulutukset, jossa ohje myös tilauskoulutuspyyntöön ja kumppaneiden koulutuspäivät. Huom! koulutus englannin kielellä 15.9.2015 Helsingissä.

http://www.tyohyvinvointikortti.fi/koulutukset

Esimiehen vastuu ja rooli työkyvyn johtamisessa TAVOITE:

• syventää tietoja kaiken ikäisten työkyvyn johtamisesta

• saada vinkkejä työkyvyn varhaisen tuen toteutukseen ja työkyvyn häiriöiden tunnistamiseen

• oppia tapausesimerkkien ja kokemusten jakamisen kautta uusia tapoja käsitellä työkykyasioita

• saada vinkkejä työterveysyhteistyön tehostamisesta ja mahdollisuuksista työkyvyn hallinnassa

KOHDERYHMÄ: Esimiehet

HINTA 185 EUR + ALV 24%

• 21.5.2015 Tampere

• 26.11.2015 Kuopio

Lisätietoja: http://ttk.fi/koulutus

Esimies työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtajana TAVOITTEENA, että esimies

• saa kokonaiskäsityksen, miten työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin yhteistoiminta tukee esimiestyötä ja johtamista

• ymmärtää esimiehen vastuut, tehtävät ja roolit työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseksi

• tietää, mitä työterveysyhteistyö on käytännössä, ja mikä on esimiehen rooli työkykyjohtamisessa

• tunnistaa tilanteet, mihin esimiehenä tulisi puuttua, ja löytää keinoja niiden ratkaisuiksi

KOHDERYHMÄ: Esimiehet

Hinta:310 EUR + ALV 24%

• 22.9.2015 - 23.9.2015 Tampere

Lisätietoja: http://ttk.fi/koulutus

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä


Hyvinvointia työstä Teollisuuden palkansaajat ry. Helsinki 12.11.2015

Anna Tienhaara

Psykologi, Organisaatiokonsultti


Työhyvinvoinnin edistäminen on …

sekä

että

Epäkohtiin puuttumista

Vahvuuksien tunnistamista, vahvistamista

ja hyödyntämistä


Ennaltaehkäisy - vuorovaikutus


Miksi keskustelu työyhteisössä on tärkeää?

Näetkö tanssijan

kääntyvän myötä- vai vastapäivään?

Lue lisää:

http://i-perception.perceptionweb.com/fulltext/i01/i0408.pdf

http://well.blogs.nytimes.com/2008/04/28/the-truth-about-the-spinning-dancer/
















Valikoiva havaitseminen

• Valikoiva havaitseminen • Havaitsemme ympäristömme odotuksien, kokemuksemme ja

kiinnostuksemme kautta. Kiinnitämme enemmän huomiota asioihin ja yksityiskohtiin jotka vahvistavat odotuksiamme ja tulkitsemme asioita maailmankuvamme ja ihmiskuvamme mukaisesti.

• Tiedon ylitarjonta • Kun tietoa on paljon, emme pysty vastaanottamaan tai muistamaan

kaikkia yksityiskohtia. Jotkut asiat jäävät mieleen, ja ne voivat olla eri asioita eri ihmisille

(Robbins & Judge, 2008)


Tunnistatko keskustelutyylit?

Hajottava keskustelu • Ongelmat keskustelun

keskiössä • Keskitytään syiden ja

syyllisten etsimiseen • Ruoditaan ihmisiä, ei asioita • Katse on taaksepäin:

keskustelu koskee menneitä tapahtumia

• Luulot ja huhut saavat totuuden painoarvon

• Ei nähdä omia vaikutusmahdollisuuksia ja vastuuta

• Virheitä ei unohdeta, niitä ei myönnetä, eikä niistä opita

• Palataan yhä uudestaan "lähtöruutuun": keskustelu ei johda mihinkään

Rakentava keskustelu

• Puhutaan oikeista, työtä ja sen sujuvuutta koskevista asioista

• Kannustetaan toisia kertomaan näkemyksiään

• Maltetaan kuunnella muita

• Etsitään ratkaisuiksi käytännön toimenpiteitä

• Tuodaan myös myönteisiä asioita esiin

• Nähdään omat vahvuudet hyödynnettävinä voimavaroina

• Ollaan valmiita sekä ottamaan että jakamaan vastuuta

• Virheet myönnetään, niihin suhtaudutaan rakentavasti ja niistä opitaan.


Ota lähellä istuvista itsellesi pari

• Sano parille:

• 1 myönteinen asia tästä päivästä tai viikosta

• 1 myönteinen asia sinusta itsestäsi

• 1 myönteinen asia vieressä istuvasta


Työyhteisönäkökulma


TYÖYHTEISÖN JÄÄVUORIMALLI

NÄKYVÄ OSA

• organisaatiokaaviot • suunnitelmat, paperit • järjestelmät, toimitilat • henkilöt • muut resurssit ym.

näkyvä osa • asenteet, arvot

• perinteet

• normit

• klikit, kuppikunnat

• myönteiset ja kielteiset tunteet

• ihmissuhteet

• "puskaradio"

• valtataistelut

• luulot, epäilyt, pelot, pettymykset ym.

NÄKYMÄTÖN OSA

• uuden oppiminen edellyttää pois oppimista vanhasta

• mikä tiedetään ja osataan, koetaan turvallisena

• muutos vie aina oman aikansa, suuret yleensä 1-3 vuotta


TYÖN IMU


Työn imu: mitä se on?

Työn imu = myönteinen, suhteellisen pysyvä tunne- ja motivaatiotila, johon liittyy...

•...Tarmokkuus energisyyttä, halua panostaa työhön, sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisissä •...Omistautuminen työn merkitykselliseksi ja haasteelliseksi kokemista, innokkuutta, työn inspiroivuutta ja ylpeyttä omasta työstä • ...Uppoutuminen syvä keskittyneisyyden tila ja paneutuneisuus työhön sekä näistä koettu nautinto ja ajan kuluminen kuin huomaamatta Yksilön myönteinen kokemus työstä, ei työn mukaansa imevä ominaisuus (vrt. työholismi)

Jari Hakanen, 2004


Työn imu -mittari Kuinka usein Sinulla on seuraavien väittämien kaltaisia tuntemuksia tai ajatuksia? (0-6, ei koskaan – päivittäin) 1. Tunnen olevani täynnä energiaa, kun teen työtäni. 2. Tunnen itseni vahvaksi ja tarmokkaaksi työssäni. 3. Olen innostunut työstäni. 4. Työni inspiroi minua. 5. Aamulla herättyäni minusta tuntuu hyvältä lähteä töihin. 6. Tunnen tyydytystä, kun olen syventynyt työhöni. 7. Olen ylpeä työstäni. 8. Olen täysin uppoutunut työhöni. 9. Kun työskentelen, työ vie minut mukanaan. Testaa työn imusi: www.ttl.fi/tyonimu (Työn imu -kysely (UWES) / © Schaufeli & Bakker, 2003 ja Työterveyslaitos)


Keskustelu: Työn imun kokemukset

• Missä tilanteessa olen kokenut työn imua?

• Mitkä tekijät vaikuttavat työn imun kokemuksen syntymiseen?

• Miten voisin lisätä työn imua • Henkilökohtaisesti?

• Koko työyhteisössä?


Ennaltaehkäisy - ammatillisuus


Ammattirooli

• Ammattirooli on rooli, jota ei saa ottaa liian henkilökohtaisesti

• Kun ajattelee työnsä ammattiroolin kautta, on helpompi kehittää työskentelytapaansa = rooliansa


Ammatillisuus

• Ammatillisuuteen voi kuulua omien tunteiden sivuun laittamista, mutta ei niiden sivuuttamista


Ennaltaehkäisy - työyhteisön toiminta


Toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö (Järvinen)

Sisäinen

maailma

Työn maailma

Työntekoa palveleva johtaminen

Selkeät töiden

järjestelyt

Yhteiset pelisäännöt

Avoin vuorovaikutus

Toiminnan jatkuva

arviointi

Perustehtävä

Ympäröivä todellisuus

Työntekoa tukeva

organisaatio


Tehoton ja huonovointinen työyhteisö (Järvinen)

epäselvyyksiä

riitoja

juoruja

epäluuloisuutta

klikkejä

takanapäin puhumista

loukkaantumista

katkeruutta kiusantekoa Todellisuuden taju

heikentynyt tai

vääristynyt

Peruspilarit

rapautuneet


YKSILÖN VOIMAVARAT


Elämän valttikortit Reijo Räsänen, Helsingin diakoniaopisto

• Minunkaupat: • elävä yhteys omaan tahto-, tarve- ja tunnemaailmaan

• omien rajojen ja katvealueiden tunnistaminen ja hyväksyminen

• Hyvä fyysinen kunto

• Avoimet, toimivat ihmisuhteet, erityisesti lähisuhteet, ystävät

• Mielekäs, oikein mitoitettu työ

• Elämää kannattavat arvot, päämäärä ja visio

• Monipuoliset harrastukset, myös henkiset

• Kyky rentoutua ja käyttää hiljaisuutta voimanlähteenään

• Kyky luovaan lorvailuun ja huumoriin


Kiitos!

Seuraathan meitä Twitterissä ja liity Facebook

–kaveriksi!

twitter.com/tyoterveys

twitter.com/fioh

[email protected]

http://twitter.com/tyoterveys

http://twitter.com/fioh






http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Yleiset/Facebook-icon.png&imgrefurl=http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/&usg=__nJMaLDWVo5TeSaCifyrPK5RItxQ=&h=512&w=512&sz=44&hl=fi&start=1&zoom=1&itbs=1&tbnid=5DyhH8M7S3rMYM:&tbnh=131&tbnw=131&prev=/search?q=facebook+picture&hl=fi&sa=X&biw=996&bih=584&tbm=isch&prmd=ivns&ei=JsboTZrLGI-G-wa6563CDw


Lähteitä

Vartia, M., Joki, M., Lahtinen, M. & Soini, S. Työyhteisötörmäyksiä. Ristiriitojen käsittely työpaikalla. Työterveyslaitos, 2005.

Vartia, M., Joki, M., Lahtinen, M. & Soini, S.: Piinan loppu. Kiusaamistilanteiden selvittely työpaikalla. Työterveyslaitos, 2008.

Mitä teen, jos koen olevani kiusaamisen kohteena. Miten viedä läpi kiusaamiskokemuksen selvittelyprosessi.

Vartia, M., Gröndahl, M. Joki, M., Lahtinen, m. & Soini. S.: Haastavat tilanteet esimiestyössä. (tulossa syksyllä 2012)

Käsittelee sekä häiritsevää työkäyttäytymistä että hankalia asiakkaita

Kess, K. & Kähönen, M.: Häirintä työpaikalla – työpaikkakiusaamisen selvittäminen ja siihen puuttuminen. Edita, Helsinki 2010.

Prima-ef Eurooppalaisia linjauksia psykososiaalisten riskien hallintaan. Opaskirja työnantajille ja työntekijöiden edustajille. WHO, Työterveyslaitos, 2008.

http://prima-ef.org/Documents/WHO%20booklet%20FIN.pdf

http://prima-ef.org/Documents/WHO booklet FIN.pdf




Lähteitä

• Ahola, Kirsi (2011) Tue työkykyä – käsikirja esimiestyöhön. Työterveyslaitos.

• Ahola, Kirsi & Toppinen-Tanner, Salla (2012) Kaikkea Stressistä. Työterveyslaitos.

• Hakanen, Jari (2011) Työn imu. Työterveyslaitos

• Hakanen, Jari et al. (1999) Voiman lähteet. Työn voimavarojen ABC. Työterveyslaitos.

• Hakanen, Jari (2005) Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työterveyslaitos.

• Pahkin et al. (2010) Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa. Työterveyslaitos.

• Sallinen Mikael, Kandolin Irja, Purola Mari (2002) Elämisen rytmi. Kohti tasapainoa työn ja muun elämän välillä. Työterveyslaitos

Työsuojeluviranomaisen puheenvuoro

Työsuojeluinsinööri Satu Auno

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Työsuojelun vastuualue

Satu Auno, Työsuojelun vastuualue, ESAVI

Sisältö

Työsuojeluviranomaisen toiminta

Teollisuuden valvonta 2015 – Fyysiset kuormitustekijät

Käsin tehtävät nostot ja siirrot

Toistotyö

– Työhyvinvointi

Teollisuuden valvonta 2016?

24.11.2015 2

ESAVIn työsuojelun vastuualueen henkilöstö

Helsinki 128

Hämeenlinna 13

Kouvola 9

Lahti 17

Lappeenranta 16

Porvoo 2

Kuopio 2*

Mikkeli 1*

Oulu 1*

Tampere 4*

Turku 3*

Vaasa 2*

Yhteensä n. 180

joista tarkastajia 145 (31.12.2014)

* vain tilaajavastuutarkastajia

24.11.2015 Satu Auno, Työsuojelun vastuualue, ESAVI 3

Edistämme työn turvallisuutta ja terveellisyyttä valvomalla mm. näitä:

4

Kuormitus

Sisäilma

Työterveys-

huolto

Koneiden

turvallisuus

Epäasi-

allinen

kohtelu

Kemi-

kaalit Asiakas-

väkivalta

Työaika

Työ-

olosuhteet

24.11.2015

Tavoitteena:

pidemmät

työurat


Ajo- ja

lepoajat

Yhden-

vertaisuus

Edistämme työelämän reiluja pelisääntöjä valvomalla mm. näitä:

5

Ulkomaalais-

ten työnteko-

oikeus

Rakennusalan

tunnistekortit

Tilaajavastuu

Työaika

Työsuhteen

vähimmäis-

ehdot

24.11.2015

Tavoitteena:

laiminlyönneillä

ei saa

kilpailuetua


2015 valvomme erityisesti näitä aloja:

• Alkutuotanto

• Energiahuolto

• Ilmailu

• Kauppa

• Kiinteistöhuolto (ml.

talotekninen kunnossapito

ja isännöinti)

• Teollisuus • Korjaamo-, kunnossapito-

ja huoltopalvelut

• Kappaletavarateollisuus

• Prosessiteollisuus

• Koulutus

• Kuljetus

• Majoitus- ja ravitsemisala

• Merenkulku ja ahtaus

• Rakennusala

• Sosiaali- ja terveysala

• Toimihenkilövaltaiset alat

• Ympäristönhuolto


Työsuojeluviranomainen valvoo ja neuvoo - tavoitteena ehkäistä ongelmia jo ennalta

18 000 asiakasyhteydenottoa

700 asiakasaloitteista tarkastusta

9 600 viranomaisaloitteista tarkastusta

1 700 kehotusta

150 esitutkintailmoitusta

Luvut: ESAVI 2014


Neuvonta ja

ohjaus toimivat -

koviin keinoihin

joudutaan

turvautumaan

harvoin


Sisältö




Toistotyö

– Työhyvinvointi


24.11.2015 8

Teollisuuden valvonta 2015

Tarkastajia 25 – Osa tarkastajista tekee tarkastuksia myös muille toimialoille tai muita

tehtäviä

Tarkastuksia (tilanne 11.11.2015) 1275 – Toimintaohjeita 2150

– Kehotuksia 425



Valvottavat asiat – Vaarojen selvittäminen ja arviointi

– Työterveyshuolto

– Työtapaturmien torjunta

– Kemikaalit

– Koneturvallisuus

– Käsin tehtävät nostot ja siirrot

– Nostolaitteiden tarkastukset

– Työaika



Käsin tehtävät nostot ja siirrot – Poistaminen, vähentäminen, keventäminen

– Nostoapuvälineet

– Nostopöydät tai nostotasot

– Ergonomia

Toistotyö – Poistaminen, vähentäminen, keventäminen

– Pakkotahtisen toistotyön tauottaminen

– Työnkierto

– Koneistaminen / automatisointi



Käsin tehtävät nostot ja siirrot – Valvottu 661 tarkastuksella

– 24 velvoitetta

Toistotyö – Valvottu 96 tarkastuksella

– 1 velvoite

Työhyvinvointi – Ei valvonnan kohteena

– 41 asiakasyhteydenottoa (kaikkiaan 800)



Sisältö




Toistotyö

– Työhyvinvointi


24.11.2015 13


Työhyvinvointi osaksi valvontaa kaikilla teollisuuden

tarkastuksilla – Vaarojen selvittäminen ja arviointi

Valvontaohje: – Psykososiaalisen kuormituksen valvonta 3/2013



TYÖN JÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄT

KUORMITUSTEKIJÄT

TYÖYHTEISÖN SOSIAALISEEN TOIMIVUUTEEN

LIITTYVÄT KUORMITUSTEKIJÄT

TYÖN SISÄLTÖÖN LIITTYVÄT

KUORMITUSTEKIJÄT

Esimerkiksi:

- yksitoikkoinen työ

- jatkuva valppaana olo

- liiallinen tietomäärä

- jatkuvat keskeytykset

- kohtuuton vastuu

- vaikeat vuorovaikutustilanteet

asiakastyössä

Esimerkiksi:

- liiallinen tai liian vähäinen työn määrä

- kohtuuton aikapaine työssä

- vuorotyö, yötyö tai työhön sidonnaisuus

- runsas työhön liittyvä matkustaminen

- puutteet työvälineissä tai

työskentelyolosuhteissa

- epäselvät tehtävänkuvat, tavoitteet tai

vastuut sekä epäselvä työnjako

Esimerkiksi:

- yksintyöskentely

- toimimaton yhteistyö tai

vuorovaikutus

- huono tiedonkulku

- esimiehen tai työtovereiden

puutteellinen tuki

- häirintä ja muu epäasiallinen

kohtelu, tasapuolisen kohtelun

vastainen tai syrjivä kohtelu



Tervettä ja

turvallista

työtä!

Kiitos!

www.tyosuojelu.fi