1TRAIVI 24 • 2015

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN HENKILÖSTÖLEHTI • TALVINUMERO 24/2015

TRAIVI

ECVET ja TUTKE -uudistuksien eteneminen ammattiopistossa, s. 5

Still-hanke tuo opetushenkilöstölle eTutorit, s. 14

#Limeforum2.0 toi ammattilaiset yhteen, s. 6

2 TRAIVI 24 • 2015

Uudella tavalla, vähemmällä rahalla ja entistä osuvampaa

PÄÄKIRJOITUS

www.kpedu.fi

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän henkilöstölehti ISSN 1796-4520

Lehden 24. numero: joulukuu 2015Painos: 200 kplJakelu: Koulutusyhtymän luottamushenkilöt. Pdf-muotoinen lehti löytyy osoitteesta www.kpedu.fi.Päätoimittaja: Liisa SadeharjuToimittajat: Jussi Wiirilinna ja Sanni Aho-Kivioja sekä muut kirjoittajat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tulosalueilta.Taitto: Eeva Huotari Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy

Kannen kuvassa Nea Pitkäkängas. Kuva Eeva Huotari.

Seuraava Traivi ilmestyy toukokuussa 2016.

Sisältö

Pääkirjoitus 2

Kpedun juhlaseminaari ja Avaa ovi ammattiin 3

Tutke-2:sta loikalla kohti Tutke-3:sta! 4

ECVET ja TUTKE -uudistuksien eteneminen ammattiopistossa 5

#Limeforum2.0 toi ammattilaiset yhteen 6

Talousarvio 2016 ja yhtymäsuunnitelma 2017–2018 7

Mikko Kuustonen Kpedun tyhy-iltapäivässä & Kpedu järjesti Sakun sekalentopalloturnauksen 8

Ammattikampuksen II vaihe valmis 9

Koulutuksen evoluutio – ilmastonmuutos 10

Kpedu järjesti läpäisyohjelman levittämisseminaarin 11

Tuloksellista toimintaa & Laatujärjestelmä toimii 12

Kpedun kansainvälinen toiminta menestyksellistä 13

Still-hanke tuo opetushenkilöstölle eTutorit 14

Strategiatimanttia hiomassa 15

Toimipaikoissa tapahtunutta 16

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

Muutoksen tuulia ja suotuisia tuloksia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän 20-vuo-tisjuhlavuoteen on sisältynyt lukuisia muu-toksia ja uudistuksia. Esimerkiksi nuorten ammatillisen peruskoulutuksen uudet ope-tussuunnitelmat on otettu käyttöön, vuoden 2015 alusta alkaen osa aikuiskoulutuksistam-me siirtyi Osuvakoulutus Oy:n toteutetta-vaksi, hanketoiminnassa on menossa uuden EU-ohjelmakauden alkuvaihe ja Kampushalli on osoittanut käytännössä loistavaksi liikun-tatilaksi ja tapahtumapaikaksi. Koulutuksen toiminnalliset tulokset ovat olleet erittäin hyviä. Sijoitumme tuloksellisuusrahoitus-vertailussa suurten koulutuksen järjestäjien joukossa hienosti neljänneksi, jonka ansiosta saatava 1,4 miljoonaa euroa tulee enemmän kuin tarpeeseen. Tilanteessa, jossa ammatilli-seen koulutukseen kohdistuu edelleen suuria säästöpaineita.

Kohti ammatillisen koulutuksen reformia

Pääministeri Juha Sipilän strategiseen halli-tusohjelmaan sisältyvän ammatillisen kou-lutuksen reformin on määrä tulla voimaan vuonna 2018. Keskeistä reformissa on poistaa raja-aitoja ja päällekkäisyyksiä nuorten ja aikuisten ammatillisesta koulutuksesta, lisätä työelämäyhteistyötä, osaamisperusteisuutta ja yksilöllisiä opintopolkuja. Digitalisaatio toi-mii läpi leikkaavana teemana hyvin monessa hallitusohjelman osa-alueessa. Näyttää siltä, että ammatilliseen peruskoulutukseen on tulossa 190 miljoonan euron pysyvä leikkaus jo vuonna 2017. Nämä edellä mainitut asiat merkitsevät edelleen hyvin suuria muutoksia ammatillisen koulutuksen toteutustapoihin ja koulutuksen järjestäjien taloudellisiin edellytyksiin. On tehtävä uudella tavalla, vähemmällä rahalla ja entistä osuvampaa!

Miten Kpedu valmistautuu tulevaan

Koulutusyhtymässämme reformiin valmistau-tuminen on käynnistetty monin eri tavoin.

Toimiala- ja toimintokohtaisissa keskusteluis-sa reformin tavoitteet ovat esillä samalla, kun tarkastelussa on vuoden 2016 talousarvion toimeenpano. Monilla hankkeilla tuetaan reformin painopisteitä. Alkanut strategiatyö tähtää uuden strategian valmiiksi saamiseen siten, että se on yhtymävaltuuston käsiteltä-vänä ensi vuoden huhtikuussa. Myös toimi-tilastrategia on työn alla, koska muuttuvassa tilanteessa toimitilojen määrää on saatava vähennettyä merkittävästi. Kpedun henki-löstölle ja luottamushenkilöstölle tehdyssä strategiakyselyssä keskeisiksi asioiksi nousivat asiakasnäkökulma, oppimisen edistäminen ja henkilöstön osaaminen.

Hyvinvointi ja työssä jaksaminen keskiössä

Muutoksen suunnat ja suuruusluokat tulevat paljolti ulkoa annettuina, joten niihin emme voi paikallisesti vaikuttaa. Sen sijaan muutok-sen suunta on ollut jo pitkään tunnistettavissa. Johdon tehtävänä on viedä muutosta eteenpäin yhdessä henkilöstön kanssa. Ihmiset reagoivat muutoksiin eri tavoin. Osa innostuu, kun taas osa ei näe muutokseen tarvetta, Jatkuva uudis-tuminen koettelee meistä itse kunkin voima-varoja, mikä on sinänsä täysin ymmärrettävää ja luonnollista. Menneeseen ei kuitenkaan enää ole paluuta, vaan katseet on käännettävä jalat realistisesti maassa tulevaan. Kyllä se siitä, kunhan teemme yhdessä uutterasti työtä ja yhteistyötä. Työn vastapainoksi on olennaisen tärkeää puuhastella vapaa-aikana mukavien asioiden parissa ja muistaa myös levätä hyvin. Näihin molempiin kovaa vauhtia lähestyvä joulunaika antaa oivallisen tilaisuuden.

Sydämelliset kiitokset Kpedun henkilöstölle ja luottamushenkilöille sekä yhteistyökump-paneille ja sidosryhmille kuluneesta vuodesta!

Rauhaisaa ja iloista joulua sekä menestykse-kästä uutta vuotta 2016!

Liisa sadeharju, johtaja

3TRAIVI 24 • 2015

KPEDUN JUHLASEMINAARI JA AVAA OVI AMMATTIIN

Tulevaisuuden osaamis-tarpeet ja ammatillinen koulutus -seminaa-

ri juhlisti 2.11. laaja-alaisen Keski-Pohjanmaan koulutus-yhtymän 20-, kaupan alan koulutuksen 70- ja parturi-kampaajakoulutuksen 50-juh-lavuotta. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston Avaa ovi am-mattiin -tapahtuma järjestettiin maakunnan yhdeksäsluokkalai-sille ja suurelle yleisölle 3.11. – 4.11. Ammattiopiston ohella vieraat pääsivät tutustumaan kolmen päivän aikana myös Keski-Pohjanmaan aikuiskou-lutuksen esittelypisteisiin.

Kpedu juhli merkkivuosia tulevaisuusseminaarilla ja avasi ovia ammatteihin

Kuva

t: Ee

va H

uota

ri

3TRAIVI 24 • 2015

4 TRAIVI 24 • 2015

Tutke-2:sta loikalla kohti Tutke-3:sta!

Tutke 2 -toimeenpano etenee Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa suotuisasti, sillä olemme valmis-

tautuneet siihen jo vuodesta 2013. Nyt on toimeenpanon ja laatuympyrän mu-kaisen parantamisen aika. Rehtorin tekstiä seuraava toimialajohtaja Tuula Junttilan kirjoittama artikkeli kertoo tarkemmin Tutke 2 -vaiheistamme sisältäen myös ensi kevään yhteiset kehittämisen kohteet osaamisperusteisuuden ja työelämälähtöi-syyden edistämiseksi.

Tuottavuusloikka uudella tavalla – uusia ideoita rohkeasti esille

Samalla kun olemme Tutke 2 -toimen-panon alkumetreillä ja etenemässä kohti Tutke 3 -uudistusta, saamme toteutet-taviksi mittavat säästöt. Ammatilliselta koulutukselta edellytetään tuottavuus-loikkaa. Siksi ohjauksen ja opetuksen toimintatapojen muutoksen aika on juuri nyt. Miten teemme asioita ihan uudella tavalla, jotta tärkein eli opiskelijan osaa-minen varmistetaan yhdessä opiskelijan ja työelämän kanssa. Ensi lukuvuoden suunnittelu odottaa parin kuukauden kuluttua, mitä ennakoiden toivoisin toi-mialojen henkilöstöltä uusia ideoita siitä, miten ohjausta, oppimisen tukemista ja opettamista toteutetaan myös jatkossa laadukkaasti ja tehokkaasti. Kaikenlaiset ideat, kokeilut ja ajatukset ovat enemmän kuin tervetulleita.

Ammatillisen koulutuksen johdon verkostojen keskusteluissa on noussut esille muun muassa, miten oppimista voisivat tukea opettajien lisäksi omat ammatilliset ohjaajat, koko henkilöstö, toiset opiskelijat ja erityisesti työelämän kumppanit? Miten varmistamme sen, että opiskelija motivoituu opintoihin, tuntee oppimistavoitteet ja saa riittävän tuen oppimiselle? Erityisen tärkeäksi nähdään opettajien tehtävä osaamisen tunnistami-sessa, HOPS:n suunnittelijana yhdessä

opiskelijan kanssa, oppimisen ohjaajana ja arvioinnin asiantuntijana toimiminen, jotta jatkossakin voidaan varmistaa amma-tillisen koulutuksen laadukkuus.

Osku ry:n puheenjohtaja Kim Merikukka tärkeällä asialla

Opiskelijoiden ääntä tässä uudistuksessa on kuunneltava erityisen herkällä korval-la. Opiskelijajärjestö Osku ry:n pj. Kimi Merikukka kirjoitti blogissaan seuraavasti: "Me Oskussa haluamme nähdä ammatil-lisen koulutuksen reformin mahdollisuu-tena tehdä asioita uudella ja innovatiivi-sella tavalla. Toivon, että reformi nähdään kaikesta huolimatta mahdollisuutena eikä uhkana: nyt voidaan näyttää, mihin kaikkeen suomalainen ammatillinen kou-lutus pystyy. Uudistamisesta jääräpäisesti kieltäytymällä teemme vain hallaa tulevai-suuden ammattiosaajille."

Merikukan mukaan opiskelijoiden kan-nalta uuden rahoitusmallin tulee kannus-taa oppilaitoksia joustaviin ja yksilöllisiin

opintopolkuihin, kuten myös vastata sekä nopeampaa etenemistä että paljon tukea tarvitsevien tarpeisiin.

"Tiivistämistä ei pidä kuitenkaan tehdä jatko-opintokelpoisuuden kustannuksella, vaan siitä on pidettävä kiinni", kirjoittaa Merikukka.

Reformin yhteydessä on loistava tilai-suus koota kaikki hyvät käytännöt ja levit-tää niitä. Esimerkiksi innovaatiotoiminnan ja laadukkaan yrittäjyyskasvatuksen tulisi Osku ry:n puheenjohtajan mielestä olla kaikkien amis-opiskelijoiden ulottuvilla.

Kiitos arvokkaasta ja vaikutta-vasta työstänne

Ensi vuoden haasteet saavat odottaa joulun yli! Kiitokseni Sinulle kuluneesta vuodesta. Arvokas työsi näkyy muun mu-assa opiskelijan osaamisena hänen työ- ja elämänpoluillaan, koulutuksen järjestäjän tuloksellisuusrahoituksen sijoituksessa ja hyvänä työkaveruutena!

TeksTi: sirkku PuronTaus

AMMATTIOPISTON REHTORIN TEKSTI

Kuva

: Eev

a H

uota

riKu

va: E

eva

Huo

tari

Rehtori Sirkku Purontauksen vieressä Nenä-sohvalla Kpedun johtajana vv. 1995–2007 työskennellyt opetusneuvos Mauri Koivunen.

5TRAIVI 24 • 2015

Marraskuussa 2013 järjestetty ECVET tulee oletko valmis! -tilaisuus käynnisti Keski-Poh-

janmaan ammattiopistossa perehtymisen tulossa oleviin ammatillisen perustutkin-tokoulutuksen muutoksiin. Suuri joukko ammattiopistolaisia kokoontui audito-rioon pohtien ryhmissä myös seuraavia asiakokonaisuuksia: - Millä tavalla koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmat tukevat osaamispe-rustaisuutta?- Miten opetussuunnitelmia tulisi paran-taa, jotta osaamisperusteisuus vahvistuisi?- Miten tulisi valmistautua ECVET:iin ja TUTKE 2:seen sekä niiden käyttöön-ottoon- Joustavat opintopolut ja HOPS- Osaamisen tunnistamisen ja tunnusta-misen käytännöt perustutkinnoissa

Uudet osaamisalojen OPS:it ja OPS:in itsearviointi

Tämän vuoden elokuussa uusi lukuvuosi alkoi ammatillisen peruskoulutuksen uusilla perustutkintojen osaamisalojen opetussuunnitelmilla, jotka ovat am-mattiopiston ydintoiminnan ”päätuote”. OPS:ien laadusta huolehditaan vuosittain

arvioinnilla ja kehittämisellä, mikä on kirjattu myös ammattiopiston tavoitteeksi yhtymäsuunnitelmiin vv. 2015–2016. Perustutkintojen OPS:ien kehittäminen käynnistyi elokuussa 2015 OPS:ien itse-arvioinnilla, jossa käytettiin Ospit Opsiin -hankkeessa kehitettyä arviointityökalua. Itsearviointi tuotti arviointitietoa siitä, miten hyvin laaditut OPS:it vastaavat TUTKE-uudistuksen OPS:ilta edellyttä-miä asioita. Koulutuspäälliköt ja toimi-alapäälliköt esittelivät perustutkintojen arvioinnin tulokset ammattiopiston joh-totiimissä marraskuussa.

Yhteiset perustutkintojen ope-tussuunnitelman kehittämisen kohteet

• Tiedotetaan uudistuksesta henkilöstölle, opiskelijoille ja työelämälle

• Osallistetaan opiskelijat ja työelämä OPS-työhön

• Laaditaan suunnitelmat yksilöllisten opinpolkujen malleista ja toteuttami-sesta

• Suunnitellaan tutkinnon osittain valin-naisia tapoja hankkia osaaminen

• Kuvataan tutkinnon osittain yhteisten tutkinnon osien integrointi

• Kuvataan opiskelijan oppimisen ohjaus

Kehittämistyö ja reformi

Lukuvuoden 2016 alussa käynnistyy perustutkintojen OPS:ien kehittämistyö, jonka tavoitteena on vahvistaa edelleen työelämälähtöisyyttä, tutkinnon osittain etenevää tutkinnon suorittamista, osaa-misen tunnistamista ja tunnustamista, valinnaisuutta ja yksilön osaamisen kehit-tymisen tukea. Ammatillisen koulutuksen reformi asettaa haasteita edellä mainittujen asioiden vahvistamiseen, sillä uudistus haastaa sekä ajattelun että toiminnan muu-tokseen. Opettajia haastetaan löytämään uusi opettajuus opiskelijan oppimisen oh-jaajana OPS:in mukaisten tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien /osa-alueiden toteuttamisessa:• Oppimisympäristöjen monipuolistumi-

nen – työpaikoilla tapahtuvan opiskelun lisääntyminen

• Huomio opetussisällöistä oppimistu-loksiin – mitä osattava koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen jälkeen

• Opiskeltujen tuntien ja yksityiskoh-taisten oppisisältöjen sijaan hankittu osaaminen aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen lähtö-kohdaksi

• Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimis-keskeiseen

teksti: tuuLa junttiLa, ammattiopiston toimiaLapääLLikkö

ECVET JA TUTKE -uudistuksien eteneminen ammattiopistossa

ECVET JA TUTKE

TIEDOTTAMINEN JA VALMISTAUTUMINEN TUTKE-UUDISTUKSEEN• Perustutkintovastaavien Ops-iltapäivät: perustutkintojen valinnan mahdollisuudet• 6.5.2014 Oph:n webinaari: Askelmerkkejä osaamisperusteisuuteen• Tiedottaminen Oph:n luonnoksista tutkinnon perusteisiin ja määräyksiin

VALMISTAUTUMINEN TUTKE-UUDISTUKSEEN JA OSAAMISPERUSTEISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN LAATIMISEEN• Ao:n elokuun kehittämispäivän pääaihe: TUTKE-uudistus ja Ops:n laatiminen• Syksyn aikana pt-vastaavat OAMK:n hankkeen johdolla koolla kolme iltapäivää: Osaamisperusteisuutta vahvistamaan – tutkinnon perus-

teuudistuksen myötä tulevia muutoksia, Yhteisten tutkinnon osien (YTO) toteuttamista ja integrointia, Ops-laadinta mallien pohjalta. • Palaute Heljä Hätöseltä ja Erja Kotamäeltä oppimisen ja osaamisen arviointisuunnitelmien laatimisesta• Opsien laadinta: PT:n/tutkinnon osakohtaisten ja opetussuunnitelman yhteisen osan ops:t• Opo:t perehtyivät Sedun opojen kanssa tulevaan Tutke-uudistukseen• 11/2014 Alueellinen Ammatillisen Kesun päivä Kokkolassa -> ajankohtaista lainsäädännön etenemisestä ja määräyksistä• Tutkinnon perusteet ja muut määräykset valmiit 18.11.2014

OPETUSUUNNITELMIEN LAATIMINEN, TIEDOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN TOIMIKUNNALLE, OPISKELIJOILLE,HENKILÖSTÖLLE JA TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖKUMPPANEILLE• 2/2015 Oph:n webinaari: Ammatillisen koulutuksen uudet tuulet – osaamisperusteisuus ja yksilölliset opinpolut todeksi• Ammattiosaamisen toimikunnan perehdyttäminen uusiin säädöksiin ja määräyksiin• Avoimet ovet: Keskipohjanmaa-lehti uutisoi rehtoria haastatellen osaamisperusteisuudesta• Koko kevään pt-vastaavat ja opettajat laativat arviointisuunnitelmia AON-toimikunnalle ja opetussuunnitelmia • Opiskelijayhdistys Keko ry antoi palautteen ops:n yhteisestä osasta , jonka yhtymähallitus hyväksyi maaliskuussa• Jokaisessa Ao:n toimipaikassa toteutettiin henkilöstölle info-tilaisuudet Tutke-uudistuksesta • Opot järjestivät 1. ja 2. vsk:n opiskelijaryhmille tiedotustilaisuudet uudistuksesta opiskelijan näkökulmasta• Rehtori hyväksyi perustutkinnon ops:t

Kevät 2014Jobi-hanke

5TRAIVI 24 • 2015

Syksy 2014Ospit Opsiin

-hanke

Kevät 2015 TutkeUpe-

hanke

#LIMEFORUM2.0

#Limeforum2.0 toi ammattilaiset yhteen

Toista kertaa Mediakeskus Limes-sä järjestetty #Limeforum2.0 oli Kpedun AV-alan aikuis-

koulutuksen ja nuorten koulutuksen yhteisponnistus. Tänä vuonna teemana oli matkailu, hyvinvointi ja alueelliset mediatuotannot.

Järjestelyt sujuivat hyvin media-alan aikuisopiskelijoiden ja nuorten yhteis-ponnistuksena.

– Tällainen tapahtuma tukee opetus-ta ja aina, kun live-lähetystä tehdään, niin ne ovat erikoisia juttuja, sanoo ta-pahtuman projektipäällikkönä toiminut Teemu Haapaniemi.

On vielä epävarmaa, tuleeko tapahtu-masta versio 3.0. Erityisesti järjestäjillä riittää vielä intoa.

– Tavoitammeko me maksetulla mai-noksella niin paljon ihmisiä tai saamme-ko yhtä paljon yhteistyökumppaneita, kuin ilman tällaista tapahtumaa, kysyy Haapaniemi.

Haapaniemi muistuttaa, että viime vuonna tapahtuman tuloksena saatiin ainakin yksi pohjoismainen hanke, ensimmäinen Mediakeskukselle. Tämän vuoden tapahtuman yhteistyökuvioista kuuluu vasta huhuja.

#Limeforum2.0 lukuina

Tapahtumaa tekemässä: n. 60 hlöäPuhujia: 9 hlöäIlmoittautuneita: 95 hlöäTwiittejä: 103 kplTwitter-virran nähneitä: 10.204 hlöä Instagram-kuvia ja videoita: 22 kpl

Jethro Rostedt oli päivän kuvatuin esiintyjä. Lisää kuvia: www.kpedu.fi/kuva-arkisto

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

TeksTi: sanni aho-kivioja, viesTinTäsuunniTTelija

1. Mitä teit Limeforumin eteen ennen tapahtumaa?

2. Mikä oli tehtäväsi tapahtumassa?3. Päivän paras hetki?

Markku Riipi, kouluttaja, sali- ja TV-äänisuunnittelija1. Tapahtumaa ennen hommia oli valtavasti. Piirsin kytkentäkaavion, miten ja mistä äänisig-naali kulkee minnekin tapahtumassa. Pidin tuo-tantopalaverin äänitiimin kanssa, jossa käytiin läpi kytkentäkaavio sekä asiat, että kuka vastaa mistäkin asiasta. Päivää ennen tapahtumaa teim-me äänitiimin kanssa äänitekniikan kytkennän ja laitteiden tarkistuksen.2. Pidin huolen siitä, että mikrofoni toimi ja oli puhujalla valmiina, kun hänen osuutensa alkoi. Huolehdin myös äänitekniikasta salissa. 3. Koko päivä oli parasta! Rakastan tätä työtä. Jokainen hetki on antoisaa, vaikka on se välillä raskastakin.

Heidi Eloranta, mediatyön ammattitutkinnon opiskelija1. Tein tapahtuman printtimateriaalit: esitteen, julisteen, lehtimainoksen, nimilaput vierailijoille ja narikkalaput tapahtumaan.2. Limeforumissa tehtäväni oli meikata esiintyjät TV-kameroiden ääreen. 3. Parasta oli tavata esiintyjiä meikkauksen mer-keissä ja todeta että he olivat todella miellyttäviä ja ystävällisiä henkilöitä.

Juha Kiviharju, nettilähetyksen ohjaaja1. Ennen tapahtumaa suunnittelimme yhdessä

opiskelijoiden kanssa esiintymislavan sekä lähetyksen kuvan ja äänen. Puuhastelin yleisiä netti-tv -toteutukseen liittyviä asioita.2. Tapahtumassa toimin monikameraohjaajana suorassa lähetyksessä.3. Tapahtumissa on parasta on suoran lähetyksen kuume: miten hyvin ryhmä pelaa yhteen, mitä kaikkea live tuo lisänä tapahtumaan (vaikka sen kuinka suunnittelisi) ja ennen kaikkea on kiva tehdä työtä, josta pitää.

Janne Erkkilä, AV-viestinnän tutkintovastaava1. Olen ikään kuin tämän meidän LIME-brändin "isä" ja siten myös kehittäjänä #LIMEforum-konseptissa. Yleensä toimin näissä kehittämispal-veluissamme vastaavana tuottajana eli tapahtumaa suunniteltaessa sekaannuin vähän kaikkeen.2. Olin toinen juontajista. Samalla huolehdin, että kaikki palaset loksahtavat paikalleen niin tapahtumassa kuin suorassa verkkolähetyksessä.3. Se hetki, kun huomasi kaiken toimivan eikä ikäviä yllätyksiä tullut. Lopullisesti rentouduin Jetin esityksessä, joka oli todella hauska ja oivaltavakin.

Sanni Aho-Kivioja, viestintäsuunnittelija1. Kirjoitin ja lähetin tiedotteen medialle. Mie-timme myös etukäteen Teemun ja Helin kanssa, että kuinka Limeforum näkyy Twitterissä, FB:ssä ja Instagramissa. 2. Tapahtumassa päivitin yhdessä Heli Marjalan kanssa @Kpeduaikuiset-tiliä Twitterissä ja @Kpedufi-tiliä Instagramissa. 3. Päivässä parasta olivat inspiroivat puheenvuo-rot ja kokemus live-Twitter-virran tuottamisesta TV-lähetykseen.

Tapahtuma tekijöiden silmin

Matkailun, hyvinvoinnin ja mediatuotantojen keskipohjalaiset tekijät tapasivat

6 TRAIVI 24 • 2015

7TRAIVI 24 • 2015

Koulutusyhtymän vuoden 2016 ta-lousarvioon vaikuttavat opetus- ja kulttuuriministeriön yksikköhin-

taleikkaukset sekä 116 opiskelijapaikan väheneminen. Koulutusyhtymän toi-mintatuotot laskevat alle 40 miljoonan euron, kun ne vuonna 2014 olivat vielä 45,2 miljoonan euron tasolla. Suunnitel-makaudelle 2017–2018 on hallitusohjel-massa suunniteltu vielä noin 10 - 12 %:n leikkauksia ammatillisen koulutuksen rahoitukseen. Koulutusyhtymän talousti-lanne on heikentynyt merkittävästi muu-taman viime vuoden aikana. Kaikkiaan toimintatuotot voivat vähentyä jopa 25 % verrattuna vuoteen 2012.

Talousarviossa merkittävin vaikutus on ammatillisen perustutkinnon ra-hoituksella, josta muodostuu noin 70 % koulutusyhtymän tuloista. Vuodelle 2016 ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaa leikataan noin kolme prosenttia. Leikkaus tapahtuu siten, että koulutusaloilta poistuu investointien takuukorotus. Rahoitusta on vähennetty vuodesta 2012 lähtien. Leikkaukset ja opiskelijapaikkojen väheneminen 216 opiskelijalla ovat vähentäneet rahoitusta ammatillisista perustutkinnoista jo noin neljällä miljoonalla eurolla.

Negatiivinen tulos ja kulut pienemmiksi

Vuoden 2016 talousarviossa toiminta-tuottojen kokonaismäärä on arvioitu 38,5 miljoonaksi euroksi. Valtionosuusrahoi-tusten lisäksi laskua on muun muassa han-ketoiminnan tuotoissa. Koulutusyhtymän toimintakulut vuodelle 2016 on arvioitu noin 37 miljoonaksi euroksi, kun ne tänä vuonna ovat noin 38,7 miljoonaa euroa. Tästä huolimatta vuoden 2016 tilikauden tulos jää 1,5 miljoonaa euroa negatiivi-seksi. Talouden sopeuttamista jatketaan myös vuosina 2017–2018. Talousarviossa tavoitteena on saada toimintakulut noin 35,6 miljoonan euron tasolle, mutta tässä ei ole vielä huomioitu vuosille 2017–2018 ajoittuvaa tulevaa, todennäköistä rahoitus-leikkausta. Todennäköisesti toimintakulut täytyisi saada laskemaan noin 32 - 33 miljoonaan euroon, mikäli suunnitellut rahoitusleikkaukset toteutuvat täysi-määräisinä ja koulutusyhtymän tuloja ei

saada kasvatettua. Tämä tarkoittaa noin 5 - 6 miljoonan euron vähennystä kuluihin seuraavien kolmen vuoden aikana.

Investoinnit ja lainat

Talousarviossa on varauduttu edelleen investointien tekemiseen, mutta inves-tointikohteita on jouduttu karsimaan. Suunnitelmakauden investoinnit on toteutettava kokonaisuudessaan lai-narahoituksella ja vuoden 2016 osalta on tarkoituksena myös hakea osaan lainoista lyhennysvapaata. Koulutusyhty-män velan määrä kasvaa suunnitelmakau-den aikana noin 20 miljoonaan euroon. Lainojen määrää ei voida enää tästä juurikaan kasvattaa, vaan investointien toteuttamiseksi on tilikauden tulos saatava positiiviseksi mahdollisimman nopeasti.

Tulevat vuodet ovat taloudellisesti haas-teellisia kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Koulutusyhtymän osalta hyviä asioita ovat koulutuksen laatu, vetovoi-maisuus sekä hyvät tulokset, joista toi-vottavasti myös tulevaisuudessa palkitaan. Kpedun taloudellista tilannetta parantaa jonkin verran vuodelle 2016 saatava 1,4 miljoonan euron tuloksellisuusrahoitus.

TeksTi: jukka PenTTinen

Ammatillisten perustutkintojen rahoitus 2006–2016

7TRAIVI 23 • 2015

TALOUS- JA HALLINTOJOHTAJAN TEKSTI

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

Talousarvio 2016 ja yhtymäsuunnitelma 2017–2018

Kokonaisrahoitus sisältäen porrastukset, hojksit, asumislisän ja tuloksellisuusrahan

Kokonaisrahoitus ilman tuloksellisuusrahaa

18 000 00019 000 00020 000 00021 000 00022 000 00023 000 00024 000 00025 000 00026 000 00027 000 00028 000 00029 000 00030 000 00031 000 00032 000 000

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

Kokonaisrahoitussisältäen porrastukset,hojksit, asumislisän jatuloksellisuusrahan

Kokonaisrahoitus ilmantuloksellisuusrahaa

-10,00-8,00-6,00-4,00-2,000,002,004,006,008,00

10,0012,0014,0016,0018,00

200

8 TRAIVI 24 • 20158

Rokkari, TV-persoona, aikuisten tytärten isä. Mikko Kuustonen on elänyt aina epävarmuudessa ja pät-

kätöiden päällä. Se ei kuitenkaan haittaa ja Kuustonen uskoo, että elämä kantaa. Niin se on kantanut tähänkin saakka.

– Olen ollut onnekas. Töitä riittää.– Voidaan keksiä Mikolle jotkut mixed

studies -opinnot, keksii Kpedun johtaja Liisa Sadeharju kuullessaan, ettei Kuusto-nen ole koulun penkkiä kuluttanut.

Mikko lupautui välittömästi tulevansa vierailevaksi luennoitsijaksi.

– Toivon, että inspiroivan luennon myötä viestitään työn iloa ja innostusta ikävään tilanteeseen, Sadeharju toteaa ennen Kuustosen esitystä.

Sekä Kuustonen että Sadeharju pitävät yhteisiä tilaisuuksia tärkeinä, sillä yhtei-söissä on voimaa.

– Ihmiset voivat paremmin, kun ei-vät ole yksin. Siksi TYHY-päivät ovat tärkeitä, Kuustonen toteaa.

Pätkätyöpuhuja

Yksi Kuustosen pätkätyöala on puhumi-nen. Hän käy paljon luennoimassa juuri työyhteisöille ja herättelee ihmisiä näke-mään asioiden positiiviset puolet.

– Äly ei ole ihmisen päässä, vaan verkos-toissa. Tällaisissa, mitä teilläkin täällä on.

Kuustonen kannustaa negatiivisuuden ikeessä painivia työyhteisön jäseniä hank-kimaan harrastuksen, jossa huonon olon saa purkaa.

– Pura sitä pahaa oloa. Mene vaikka

nyrkkeilemään ja etsi uutta mietittävää. Katkeruus on myrkyttävä voima, Kuusto-

nen sanoo.Kuustosen mukaan

pienillä asioilla on mer-kitystä työyhteisöissä ja jokainen voi osaltaan vai-kuttaa ilmapiiriin.

– Jokainen kipuilee negatiivisten ajatusten keskellä. Niitä tulvii joka

puolelta. Koetan availla ihmisten mieliä ajattelemaan, että meillä oikeasti menee ihan hyvin, alusti Kuustonen.

Kuustonen peilasi luennossaan paljon kokemuksiinsa matkoillaan Afrikassa. Esimerkiksi siellä bantun kielessä on sana asenteelle, filosofialle, miten ihmiset toisi-aan kohtelevat.

– On suurin kohteliaisuus sanoa toi-selle, että ”sinussa on paljon ubuntua”, Kuustonen kertoo.

TeksTi: sanni aho-kivioja

HENKILÖSTÖASIOITA

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

Yhden miehen show toi Kpedun henkilöstölle positiivista virtaa Kampushallin tyhy-iltapäivänä

Valloittava Mikko Kuustonen otti yleisönsä

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä järjesti sekalentopalloturnauksen yhteistyössä Saku ry:n kanssa 21.11.

– 22.11. Kpedun kumpikin joukkue menestyi erinomaisesti, sillä ne nousivat omissa sarjoissaan ylemmälle tasolle ensi vuodeksi. Marginaalit olivat hyvin pieniä, sillä nousijajoukkueet ratkesivat eräsuhde- ja pistevertailuilla.

Kilpailunjohtaja, Saku-toiminnassa an-sioitunut ”konkari” Leila Keski-Oja lausui kiitokset Kpedun johdolle siitä, että toiseksi pelipaikaksi järjestyi Kampushallin ohella sittenkin ammattiopiston aiempi liikuntasali. Kiitokset menevät myös ammattiopiston

henkilökuntayhdistyksen edustajille kah-viotoiminnan pyörittämisestä ja Kokkolan Lämäreille tuomaritoiminnasta huolehtimi-sesta. Keski-Oja kiittää ennen muuta jokaista turnauksen valmistelu- ja järjestelytyöhön osallistunutta Kpedulaista. Hommat hoi-dettiin kilpailunjohtajan laatiman vastuu-matriisin mukaisesti onnistuneesti hanskaan vankalla rutiinilla. Osallistujajoukkueilta on kantautunut pelkästään myönteistä palautetta mukaan lukien myös onnistunut iltatilaisuus.

C-sarjan Kpedun mestarijoukkueessa pelasivat Miia Händelin, Satu Nissilä, Outi Niemelä, Merja Kivelä, Jouni Anttila, Pekka Ylitalo ja Pasi Kleimola.

Kpedu järjesti ennätystasaisen Sakun sekalentopalloturnauksen

– molemmat Kpedun joukkueet nousivat

Mikko Kuustonen ja Liisa Sadeharju yhteiskuvassa ennen luentoa. Sadeharju pitää tärkeänä, että joskus ihmiset kokoontuvat yhteen mukavien asioiden äärelle, kuten tällä kertaa Kuustosen inspiraatioluennolle.

”Jos haluat kulkea nopeasti, kävele yksin. Jos haluat päästä pitkälle, kulje yhdessä toisten kanssa.”

Afrikkalainen sananlasku Mikko Kuustosen esitelmässä

B-sarjan Kpedun hopeamitalistit olivat Minna Pollari, Pertti Hanni, Marika Riihimäki, Jouko Keski-Oja, Päivi Lukkarila, Eero Keronen (edessä), Toni Uunila ja Leila Keski-Oja.

Kpedun sekalentopallovuorot ovat Hy-vinvointikampuksen liikuntasalissa maa-nantaisin klo 17.00 – 19.00 ja Kampus-hallissa keskiviikkoisin klo 19.00 – 21.00.

Kuva

: Sar

i Man

tila-

Savo

lain

en

9TRAIVI 24 • 2015

AMMATTIKAMPUKSEN II VAIHE VALMIS

Kun koulutusyhtymän konsernipalvelujen työpäällikkö Veli-Matti Isoaho palasi opintovapaaltaan viime vuoden kesäkuussa, pol-kaistiin koulutusyhtymän johtoryhmän toimeksiannosta käyntiin

Kokkolan Ammattikampus Närvilänkatu -hankkeen jatkoksi Ammatti-kampuksen Talonpojankadulla toimitilojen korjaustarvetarkastelun sekä tilojen käyttöastevertailun selvitystyö. Tavoitteena oli selvittää oppisopi-muksen sekä ammattiopiston prosessiteollisuuden alan ja laboratorioalan toimintojen keskittämismahdollisuus Talonpojankatu 6:een.

Selvittämistyön lopputuloksena ensimmäinen vaihe valmistui kesä-kuussa, kun Keski-Pohjanmaan op-

pisopimustoimisto muutti Innogatesta Ta-lonpojankadulle ns. Into-siiven peruskor-jattuihin tiloihin. Toinen vaihe saatiin pää-tökseen lokakuussa, kun ammattiopiston prosessiteollisuuden alan ja laboratorioalan koulutus sekä aikuiskoulutuksen prosessi- ja laboratorioala aloittivat toimintansa yhdistyneissä tiloissa Talonpojankadulla. Kolmannen vaiheen selvitystyön sisältäen nuorten ja aikuisten kone- ja metallialan ja ns. rakentamisklusterin (talotekniikka, rakennus ja pintakäsittely) mahdollisen keskittämisen on tarkoitus valmistua ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

Kokonaan uusien kiinteistöjen rakenta-minen on jouduttu pääsääntöisesti kuoppaa-maan jatkuvan säästökuurin keskellä. Siksi keskiöön ovat nousseet Ammattikampuksen kiinteistöjen tekninen kunto ja toiminnalliset näkökohdat, käyttöasteiden tehostaminen ja yhteisten nimittäjien etsiminen sekä niiden maksimaalinen hyödyntäminen. Isoahon selvitystyön taustalla vaikuttaa tärkeältä osaltaan myös vuonna 2018 voimaan tuleva ammatillisen koulutuksen reformi.

Toinen vaihe: Yhteispelillä kohti opetusrutiinien normalisoitumistaAmmattiopiston lehtori, prosessiteolli-suuden alan perustutkintovastaava Ilkka Timosaari kertoo, että prosessialan toimin-not olivat saatettavissa yhteisissä tiloissa toteuttaviksi. - Aikuiskoulutukselle täysin uutena alana tuli nuorten laboratorioala, jolle rakennettiin aikuiskoulutuksen pro-sessiosastolle omat nykyaikaiset ja toimivat tilat. Laboratorioala kun ei juuri voi hyö-dyntää prosessin laitteita ja laboratorioti-loja erilaisten opetusperusteidensa vuoksi. Näkemyksemme mukaan laboratorioalan tulo Talonpojankadulle monipuolistaa toimintamahdollisuuksia.

Timosaari kertoo, että opetustyön ja laboratoriojärjestelyjen sekä muiden haasteiden keskellä muuttotyö muu-tosprosessina on vienyt oman aikansa. - Yhteispelillä työ on edennyt vaiheittain olosuhteiden ehdoilla ja vuoropuhelu ai-kuiskoulutuksen henkilöstön kanssa suju-nut jouhevasti. Ajan kanssa kaikki saadaan varmasti toimintakuntoon, jotta päästään kotiutumisen myötä täysitehoisesti kiinni normaaleihin opetusrutiineihin.

Hyviä käytänteitä ja lisäarvoa – III vaiheen selvitystyö käynnissä

Isoahon mukaan voidaan perustellusti puhua pilottihankkeesta, sillä toinen vaihe toi rutkasti oppia myös projektin johtohenkilöille. Kertyneitä kokemuksia ja käytänteitä voidaan hyödyntää jatkossa. Lisäksi PRO24:een, esimerkkinä pelas-tussuunnitelmien sähköistäminen, toisen vaiheen tuotokset toivat runsaasti käyttö ja soveltamiskelpoista lisäarvoa.

TeksTi: jussi Wiirilinna

Ronja Sarin opiskelee ensimmäistä vuotta laborantiksi. Sarin on uudesta oppimisympäristöstä mielissään, sillä tilaa on aiempaa enemmän ja välineet asianmukaiset.

Tulevat prosessinhoitajat Teemu Kalliokoski ja Juho Heikkilä seuraavat hiekan kuivumisprosessia pintaremontin nähneissä tiloissa.

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

10 TRAIVI 24 • 2015

PROJEKTIT

10

AIKUISKOULUTUSJOHTAJAN TEKSTI

Suomen alueen historiassa on ollut monenlaista isoa muutosta ja mur-rosta. Muun muassa jääkausi laittoi

aikanaan asioita melko lailla uusiksi. Sen jälkeen osa maasta oli joko meren tai järven alla. Lämpötilakin lienee ollut Li-torinameren aikoihin pari astetta nykyistä lämpimämpää. Ympäristökokouksia ei tuolloin vielä järjestetty. Nämä muutok-set ovat osaltaan vaikuttaneet luonnon ja myös ihmisen evoluutioon näillä kulmilla. Porukka on raivannut metsän keskelle ensin asumuksia, sitten peltoja ja nyt datakeskuksia.

Uusi opettajuus ja muutoksen tielle ajoissa

Ammatillisen koulutuksen evoluutio ete-nee nykyisellään ”3 S:n suuren reformin” alkuun käynnistämänä. Kun itselläni on jo tämänkin verran ikää ja myös opettaja-opinnoista on jo aikaa, niin välillä ihmet-telee nykyistä muutosta ja siihen liittyvää sanailua. Muistaakseni 1990-luvun alussa käymilläni kasvatustieteen perusopin-noissa ja sen aikaisessa keskustelussa oli kovastikin aiheena uusi opettajuus. Vähän samaa kuulee nykyisessäkin keskustelussa. Koko opettajuus ja pedagogiikka ovat muuttumassa. Nyt vain kuulee erilaisia sanoja, digitalisaatio, oppimisympäristöt, osaamisperusteisuus ja niin edelleen. No, tänään reformista saatavilla olevat faktat ovat vähän samalla tasolla, kun ilmasto-tieteilijöiden ennustukset ilmaston lämpe-

nemisestä. Jotain tarttis tehdä, ennen kuin on liian myöhäistä.

Uusiutuvat energiamuodot ja biotalous

Tätä kirjoittaessani kaikki maailman päämiehet ovat kokoontuneet Pariisiin ilmastokokoukseen. Uusiutuvien energia-muotojen käyttöönotto on välttämätöntä ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Siitä kaikki ovat samaa mieltä. Keinoista sen sijaan on niin monta mieltä kuin miestäkin. Jollekin sopii tuulivoima, jotkut ovat ydinvoiman kannalla. Päiväntasaajan tienoilla voitaisiin tuottaa huikeat määrät energiaa halventuneilla aurinkopaneeleilla. Liuskekaasu-porukka on s i t ten oma rotunsa. Jot-ta päästäisiin edes aiemmin sovitun Kio-ton sopimuk-sen tasoille, S u o m e s s a olisi lisättävä merkittävästi kaikkia uusiutuvia energiantuotantota-poja: tuulivoimaa, maalämpöä, puun energiakäyttöä, turvevoimaa ja jopa aurinkoenergiaa. Biotalous on yksi halli-tuksen kärkihankkeista. Saas nähdä, mihin sitoudumme kansakuntana. Biotalouteen opetus- ja kulttuuriministeriö varautuu

Otetaanpa nyt tämä uusi opettajuus

haltuun kertaheitolla ja mennään tuon suon

yli, että heilahtaa!

muun muassa alentamalla luonnonvara-alan koulutuksen rahoitusta kahdeksan prosenttia.

Digitalisaatio edellä ja uusi opettajuus haltuun

Koulutuksen kentällä ilmastonmuutok-seen verrattavissa oleva muutos on jo tapahtunut. Se liittyy koko maailman digitalisoitumiseen. Turvapaikanhakijat suunnistavat pohjoista kohti, ei tähtiä vil-kuillen, vaan älypuhelimia tuijotellen. Joka mahdollisesta vermeestä saa katsella sen ja sen operaattorin ”Telkku”-sovellusten kautta james bondeja ja lara crofteja – vaikka yötä päivää. Pelejä pelaava nuoriso

täyttää kaikki bussipysäkit tai p u i s t o n p e n -kit eri puolilla maailmaa. En halua olla mi-kään digihum-pan kapellimes-tari, mutta tosi-asioiden edessä on taivuttava sitkeimmänkin

sissin. Otetaanpa nyt tämä uusi opettajuus haltuun kertaheitolla ja mennään tuon suon yli, että heilahtaa!

P.s. Kiitos kuluneesta vuodesta koko hen-kilöstölle ja opiskelijoille!

TeksTi: jarmo maTinTalo

Koulutuksen evoluutio – ilmastonmuutos

11TRAIVI 24 • 2015

KANSAINVÄLISYYSPOLKUJA LÄPÄISYN TEHOSTAMISEEN -YHTEISHANKE

Kpedu järjesti läpäisyohjelman levittämisseminaarin

Keski-Pohjanmaan koulutusyhty-mä järjesti yhteistyössä Saku ry:n kanssa läpäisyohjelman seminaarin

Kokkolan Ammattikampuksen audito-riossa 11.11. Auditorion välittömässä läheisyydessä sijainneella menetelmätorilla esittäytyivät lukuisat hankkeet. Seminaarin yhteydessä järjestettiin myös rinnakkais-ohjelmaa koulutuksen järjestäjien asun-tolanohjaajille.

Keski-Pohjanmaan ammattiopiston rehtori Sirkku Purontaus lausui seminaarin avaussanat. Puheessaan Purontaus antoi suuret kiitokset Kpedun opettajille ja ope-tuksen tukihenkilöstölle siitä ensiluokkai-sesta työstä, jonka yhtenä konkreettisena tuotoksena on Kpedun ammatillisten perustutkinto-opiskelijoiden läpäisyasteen nousu. Samalla hän kiitti myös Kpedun opiskeluhuollon työntekijöiden työpanos-ta. Kpedun opiskelijoiden keskeyttäminen on vähäistä. Myös erilaisten oppijoiden hy-väksi on tehty tuloksellista työtä. Ketään ei jätetä, vaan kaikista yritetään pitää huolta.

Rehtori totesi puheessaan myös, että hanketoiminnassa keskeistä on ydintoi-minnan eli opetustoiminnan tukeminen. Tutke-uudistuksen myötä olennaista on osaamisperusteisuuden ja joustavien opin-topolkujen jatkuva kehittäminen yhteis-työssä alueen työelämän edustajien kanssa. Tulevaisuudessa yhtenä painopisteenä on vahvistaa nuorten ja aikuisten koulutuksen yhteistä toimintamallia.

Opetusneuvos Sanna Penttinen esitteli läpäisyn tehostamisoh-jelman tuloksia

Opetusneuvos Sanna Penttinen Opetus-hallituksesta kävi puheenvuorossaan läpi ammatillisen koulutuksen nelivuotisen vv. 2011–2015 läpäisyn tehostamisohjel-man tuloksia. Ohjelman perimmäisenä tavoitteena oli vähentää ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä ja parantaa läpäisyastetta. Ohjelmaan osallistuu valta-kunnallisesti yli 30 hanketta, rahoituksen kokonaismäärän ollessa 16 miljoonaa euroa.

Hankkeita on edelleen käynnissä 25, mukana 55 koulutuksen järjestäjää ja 88 % ammatillisen koulutuksen opis-kelijoista. Opetushallitus on seurannut hankkeen ajan keskeyttämisiä. Pienimmät eroprosentit olivat valtakunnallisesti ver-tailtuna opintoalamielessä mm. sähkö- ja automaatiotekniikalla, talotekniikalla ja metsäalalla, kun taas suurimmat mm. puu-alalla, hevostaloudessa, pintakäsittelyssä sekä tekstiili- ja vaatetusalalla.

Opetusneuvos Penttinen muistutti lopuksi myös siitä, että osoitteesta www.lapaisy.fi löytyy esimerkiksi läpäisyn tehos-tamisohjelman tuloksia, tuotteita ja hyviä käytäntöjä. Läpäisyn käsikirja on painettu. Läpäisyn tehostamisohjelmahanke saa jatkoa Zoom-nimisenä ESR-hankkeena.

Polkuja läpäisyn tehostamiseen -yhteishankkeen projektivastaava Anne Eteläaho

Kpedun opiskelijahuollon koordinaattori Anne Eteläaho on toiminut nelivuotisen Polkuja läpäisyn tehostamiseen -yhteis-hankkeen projektivastaavana. Eteläaho esitteli puheenvuorossaan lyhyesti hank-keen sisältöä ja tuloksia.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja pilotoida seuranta- ja raportointimalleja ammatillisen koulutuksen läpäisyn te-hostamisen tueksi. Hankkeen aikana on esimerkiksi laadittu lukuisia kyselyjä (esim. motivaatiokysely), koulutettu ryhmän-ohjaajia, kehitetty vaihtoehtoisia tapoja suorittaa opintoja ja levitetty hankkeen tuloksia Arjen Arkin kautta. Läpäisyn tehostamisen historiikki on vielä työn alla.

Kpedu on osaltaan vastannut muun muassa ryhmänohjaajakoulutuksesta, to-teuttanut erityisopetuskyselyitä ja luonut yksilöllisiä työvaltaisia polkuja sekä tehnyt yhdessä Saku ry:n kanssa mm. opiske-luhuollon käsikirjan: www.arjenarkki.fi/hyvinvointia/opiskeluhuollon-kasikirja

Kaikkien seminaarissa puhuneiden alus-tukset löytyvät seuraavasta linkistä: www.projekti.kpedu.fi/lapaisy

TeksTi: jussi Wiirilinna

Kuvassa Anne Eteläaho, Jukka Vehviläinen (Dialoog), Virpi Lammassaari (Sedu), Ville Virtanen (Saku ry) ja Elisa Salmi (NMI).

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

12 TRAIVI 24 • 2015

UVA 2 JA 3T-HANKKEET

Lokakuun hyviin uutisiin kuului Keski-Pohjanmaan koulutusyhty-män hyvä tulos ammatillisen perus-

koulutuksen tulosrahoituksen mittareissa. Vuosittain laskettava tulosmittaristo koos-tuu vaikuttavuusmittarista, henkilöstöön suunnatuista kehittämispanoksista sekä opettajiston muodollisesta pätevyydestä, joiden perusteella myönnetään myös osa koulutusyhtymän vuotuisesta rahoitukses-ta. Selkeästi painavin mittari on vaikutta-vuusmittari, joka nyt kertoi vuonna 2010 Kpedussa opiskelleiden opiskelijoiden tilanteesta vuoden 2013 lopussa.

Vaikuttavuusmittarissa viisi eri opiskelijaryhmää

Vaikuttavuusmittari jakaa kohdejoukkoon kuuluvat opiskelijat viiteen eri ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat tutkin-non suorittaneet ja työllistyneet. Toiseen ryhmään kuuluvat tutkinnon suorittaneet jatko-opiskelijat. Kolmas ryhmä koostuu tutkinnon suorittaneista, jotka eivät kui-tenkaan ole työllisiä tai jatko-opiskelijoita. Neljänteen ryhmään lasketaan henkilöt, jotka ovat esimerkiksi työllistymisen tähden keskeyttäneet opintonsa kou-

TULOKSELLISTA TOIMINTAA & LAATUJÄRJESTELMÄ TOIMII

Tuloksellista toimintaa Kpedussa – tänä vuonna neljäs sija valtakunnallisessa vertailussa

lutusyhtymässä. Viimeiseen ryhmään sijoitetaan negatiivisista syistä opintonsa keskeyttäneet.

Optimistinen odotusarvo ensi vuodelle

Koulutuksen järjestäjän suoritusta pi-detään sitä parempana, mitä useampi opiskelijoista suorittaa tutkinnon ja mitä suurempi osa opiskelijoista on työssä tai jatko-opiskelemassa tarkastelujakson lo-pussa. Tässä vertailussa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä oli tänä vuonna valtakun-nan neljänneksi paras. Tuloksellisuusrahaa tällaisesta tuloksesta saadaan 1,4 miljoonaa euroa. Optimistista toiveikkuutta on ilmassa myös ensi vuoden osalta, sillä jo nyt on tiedossa, että opiskelijoiden läpäi-syaste on pysynyt erittäin hyvänä myös vuonna 2014.

Kansallisen koulutuksen arviointi-keskuksen Karvin marraskuussa julkaisemasta raportista ilmenee,

että suurella osalla ammatillisen koulutuk-sen järjestäjistä (71 %) on toimiva laadun-hallintajärjestelmä. Tulokset perustuvat koulutuksen järjestäjien aiemmin tänä vuonna tekemiin itsearviointeihin ja Kar-vin tekemiin arviointikäynteihin. Toimiva laatujärjestelmä oli tyypillisesti sellaisilla suurilla ja monialaisilla koulutuksen järjes-täjille, jotka ovat tehneet jo useita vuosia systemaattista laadun kehittämistyötä.

Kpedu saavutti tai ylitti rajan yli 89 %:ssa arviointikohteista

Arviointikohteille oli ennakkoon mää-ritelty hyväksytty raja, jota koulutuksen järjestäjät eivät keväällä itsearviointia tehdessään vielä tienneet. Tätä ennalta määriteltyä rajaa Karvi hyödynsi arvioi-dessaan kunkin koulutuksen järjestäjän laatujärjestelmän tasoa. Laatujärjestelmän katsottiin olevan toimiva, mikäli yli 80 %

arviointikriteereistä oli hyväksytyllä rajalla. Kpedun itsearviointituloksien mukaan saavutimme tai ylitimme rajan 89 %:ssa arviointikohteista. Arvioituja kohteita Kpedu kävi läpi 118 kappaletta. Kpedun itsearvioinnin yksityiskohtaiset tulokset löytyvät intran Mittarit ja raportit -osiosta.

Laatutyö – jatkuvaa kehittämistä

Hyvästä itsearviointituloksesta huoli-matta laadun kehittämisen on oltava jatkuvaa. Toimiva laatujärjestelmä näkyy myönteisellä tavalla hen-kilöstön ja opiskelijoiden arjessa. Yksikön päällikkö Anu Räisänen Karvista kiteytti asian hyvin: ” Kun laatu on korkea, opetus, opiskelija-huolto ja opintojen ohjaus vastaavat tarpeita, opiskelijat saavat antaa pa-lautetta ja heidän ääntään kuullaan.”

TeksTiT ja Taulukko: niina PaTrikainen, kouluTussuunniTTelija

Kpedun laatujärjestelmä toimii

13TRAIVI 24 • 2015

SOTEN HENKILÖSTÖKYSELY HENKILÖSTÖASIAA

KANSAINVÄLISYYS

13

Keski-Pohjanmaan maakunta ja Kpedu kärjessä opiskelijaliikkuvuudessa

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO julkaisi tämän vuoden lokakuussa vertailun ammatillisten op-pilaitosten kansainvälisyydestä ja opis-kelijaliikkuvuudesta vuonna 2014. Ak-tiivisimpana maakuntana kunnostautui Keski-Pohjanmaa, josta 10,4 % ammattiin opiskelevista nuorista lähti ulkomaanjak-solle (valtakunnallisesti keskimäärin 6,9 %). Verrattuna vuoteen 2013 työssäop-pimisjaksoille lähteneiden opiskelijoiden määrä kasvoi eniten Keski-Pohjanmaalla (+50 %). Viime vuoden aikana ulkomaille

Espanjalainen Iago Castro Va-rela tekee Kannuksen toimipai-kassa vapaaehtoistyötä tämän lukuvuoden. Castro Varela osallistuu opiskelijoiden vapaa-ajanohjaukseen ja työskentelee asuntolassa iltaisin. Castro Vare-lan edistää vapaaehtoistyöllään Kannuksen toimipaikassa myös kotikansainvälistymistä.

Kpedu kansainvälinen toiminta pähkinänkuoressa lukuvuonna 2014–2015

• 108 Kpedun opiskelijaa työssäoppimassa ulkomailla

• 60 Kpedun opiskelijaa tutustumis- ja projektimatkoilla

• 115 Kpedun toimipaikkoihin saapunutta ulkomaista opiskelijavierasta

• 76 ulkomaista opettaja- ja asiantuntijavierasta

• 159 Kpedun henkilökuntaan kuuluvaa projekti- yms. matkoilla ulkomailla

• Kpedun opiskelijoiden työssäoppimismatkan keskimääräinen pituus viisi viikkoa

• Kpedulla 33 yhteistyömaata• Mediassa 18 artikkelia Kpedun

kansainvälisyydestä• Kpedun opiskelijoiden

suosituimmat kohdemaat: Ruotsi, Espanja, Hollanti ja Liettua

• Kpedussa meneillään 30 kansainvälistä projektia

suuntasi Keski-Pohjanmaan koulutusyhty-mästä 228 opiskelijaa, Keski-Pohjanmaan konservatoriolta 23 ja Kaustisen Evanke-liselta Opistolta yksi opiskelija.

Kpedun kansainväliselle toiminnalle laatusertifikaatti

CIMO myönsi Keski-Pohjanmaan kou-lutusyhtymälle kansainväliselle toimin-nalle laatusertifikaatin eli akkreditoinnin 26.10.2015. Kpedulle myönnettiin ser-tifikaatti myös ensimmäiselle kaudelle 2009–2014.

Kpedun kansainvälinen toiminta menestyksellistä

Maakunnista aktiivisin on

Keski-Pohjanmaa,josta ulkomaanjaksolle

lähti 10,4 %opiskelijoista.

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

Kuva

: Ola

ya B

ayón

14 TRAIVI 24 • 2015

Tänä syksynä startannut Still-hanke on tarkoitettu koulutusyhtymän sisäiseen opetushenkilöstön kehit-

tämiseen. Hankkeen tavoitteena on tehdä oppimi-

sesta joustavampaa, paremmin henkilöiden eri oppimistyylit huomioivaa. Konkreet-tisesti hankkeessa näkyvät henkilöstön joukosta kootut eTutorit, joita voi pyytää avustamaan esimerkiksi erilaisten etätehtä-vien tai luentotallenteiden tekemisessä sekä verkko- ja mobiiliopetuksen suunnittelussa.

– Erityisesti aikuiskoulutuksessa pitäisi pystyä opiskelemaan joustavammin, jotta työt ja opinnot olisi helpompi yhdistää, uskoo projektipäällikkö Heli Marjala

Projektia pohtinut Mika Väisälä kertoo miettineensä asiaa, kun kuuli vantaalaisesta Kpedun ammattitutkinto-opiskelijasta. Tämä tuli joka toinen viikonloppu Kok-kolaan aikuiskoulutukseen opiskelemaan, vaikka oli paljon asioita, jotka olisi voinut opiskella ihan kotoa käsin.

– Ei turhaan tarvitsisi liikutella ihmisiä seinien sisälle, ellei sillä saada erityistä lisäarvoa oppijalle, Väisälä toteaa.

iPad kouraan ja oppitunnille

Sekä Väisälä että Marjala kuvailevat aikuis-koulutuksen nykyistä opetustyyliä melko perinteiseksi luokassa istumiseksi.

Still-hankkeen mahdollistajana on teknologinen kehitys. Erilaisia mobiiliin sopivia opetussovelluksia on syntynyt

valtavasti ja opiskelijat ovat halukkaita käyttämään myös omia laitteitansa.

Kaikki kymmenen eTutoria ovat kou-lutusyhtymän koko opetushenkilöstön käytössä. eTutoreiksi on valittu henkilöitä erityisesti aikuiskoulutuksen usealta toimi-alalta. Verkoston vahvuus on myös siinä, että he juttelevat keskenään suljetussa Facebook-ryhmässä.

– Aina löytyy apua ja keskenämme rat-kaisemme opettajien kysymyksiä, Marjala sanoo.

Rajatonta sovellusten käyttöä

Jatkossa opiskelijoille luodaan henkilö-kohtainen oppimisympäristö, ePortfolio www.kyvyt.fi -portaaliin. Tämä palvelu on ostettu jo aiemmin, mutta käyttöönotto on jäänyt vähäiseksi.

Väisälä pitää myös tärkeänä sitä, että pitkään opettajien käytössä ollut Moodle otettaisiin haltuun siten, että se olisi peda-gogisesti järkevää ja tehokasta.

– Ideana kuitenkin on se, että eOpetuk-sen työkaluja ei ole hankkeessa rajoitettu. Voi käyttää vaikka Facebookia, mutta sitä oppilaitos ei välttämättä voi tukea, Marjala kertoo.

Still-hankkeessa kehitetään erilaisia toimintamalleja tulevaisuuden opetusta varten. eTutorien tehtävänä on avustaa opettajia ja tukea opetuksen kehittämisessä.

– Tutorin saa soittaa vaikka viereen istumaan. Hankerahoituksen ansiosta eTu-

torin palveluiden käyttäminen on kaikille opettajille maksutonta, Marjala korostaa.

”Ajasta ja paikasta riippuma-tonta oppimista”

Näillä sanoilla aloitti Keski-Pohjanmaan ammattiopiston uusi pedagogisen kehit-tämisen ohjaaja Isto Hakala Kaustisen toi-mipaikassa pidetyn mobiilioppimiseen ja työssäoppimisen ohjaukseen keskittyneen koulutuspäivän.

– Järjestän pedagogisia työpajoja toi-mipisteissä ja opintoaloilla, joista saatavan opin avulla pyritään laajentamaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa, ohjauksessa ja oppimisessa, Hakala kertoo.

– Ideana on perehdyttää opetushenki-löstöä henkilökohtaisella ohjauksella uusiin opetusmenetelmiin ja digitaalisiin oppimis-ympäristöihin. Tarkoitus on siis helpottaa opettajien työtakkaa työssäoppimisen lisääntyessä eikä lisätä sitä, Hakala selventää.

Erilaisissa Hakalan vetämissä koulutus-päivissä harjoitellaan ja mietitään konkreet-tisia keinoja esimerkiksi oppilaiden työssä-oppimisen dokumentointimahdollisuuksiin sekä opetusryhmän hallintaan ja ohjaukseen.

– Jatkossa on tärkeää verkostoitua niin kotimaisten kuin ulkomaisten toimijoiden kanssa, jolloin saamme hyödynnettyä jo olemassa olevia hyviä käytänteitä ja uusia ideoita. Näitä voimme hyödyntää sitten omassa työssämme, Hakala toteaa.

TeksTi ja kuva: sanni aho-kivioja

Still-hanke tuo opetushenkilöstölle eTutorit

Kuva

: Riik

ka Jä

rvik

uona

Perinteistä opetusta kannustetaan joustavammaksi hankkeen avulla

Kuvassa kaikki hankkeen eTutorit: Mika Väisälä, Juho Ojala, Eero Keronen, Jari Peitso, Minna Frilund, Sanna Tuukkanen, Sonja Aho, Isto Hakala, Heli Marjala ja Ritva Padinki

HANKETOIMINTA

15TRAIVI 24 • 2015

STRATEGIATIMANTTIA HIOMASSA

Kpedun johtoryhmä ja hallitus päät-tivät touko-kesäkuussa käynnistää uuden strategian laatimisen. Spar-

raajanamme on tutkimusjohtaja Mikko Luoma Kokkolan yliopistokeskus Chy-deniuksesta. Mikolla on pitkä kokemus paitsi eri yhteisöjen strategiaprosessien ohjaamisesta, myös oman johtamiskoke-muksensa vuoksi strategioiden toteutta-misesta. Saamme myös hänen kauttaan uusimman tutkimustiedon ja menetelmät strategiatyömme taustalle. Olemme siis hyvissä käsissä, vaikkakin meidän toki pitää itse laatia strategia ja tehdä tarvittavat linjaukset. Strategian pitäisi olla valtuuston käsiteltävänä ensi vuoden huhtikuussa.

Prosessin ajankohdan haasteellisuus

Tilanne ei ole todellakaan helppo strategian laatimisen näkökulmasta. Toisaalta meillä on valtaisat haasteet toiminnan tasapai-nottamiseksi tulevaisuuden väheneviin taloudellisiin resursseihin. Toisessa vaaka-kupissa taas on ammatillisen koulutuksen reformin kunnianhimoiset tavoitteet uudistaa ammatillista koulutusta sisällölli-sesti vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja osaamistarpeisiin. Vähemmällä rahalla siis pitäisi saada entistä parempaa laatua

ja tulosta. Epävarmuutta on myös aivan viime aikoina tuonut ”pallottelu” siitä, sisältyykö ammatillinen koulutus nykyisten maakuntien ympärille muodostettaviin yhteistoiminta-alueisiin. Myös rahoitus- ja lakimuutokset ovat vielä osittain hämärän peitossa. Ne selkenevät toivottavasti proses-simme aikana. Toisaalta nyt, jos koskaan, tarvitaan yhteistä pohdintaa ja linjauksia siitä, miten pääsemme eteenpäin tässä haastavassa tilanteessa. Strategiaprosessi ei voisi siis osua enää ajankohtaisempaan ja merkittävämpään ajanjaksoon Kpedun tähänastisen historiataipaleen osalta.

Työ etenee strategiajanan mukaisesti

Käynnistimme strategian laatimisen syyskuun alussa yhtymähallituksen ja laajennetun johtoryhmän yhteisellä ilta-tilaisuudella, jossa pysähdyimme pohti-maan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä niiden todennäköisyyksiä ja merkittävyyttä. Sitä ennen olimme jo kesäkuussa suunnitelleet laajassa johto-ryhmässä prosessia Villa Elbassa. Olem-me edenneet strategiajanan mukaisesti, jossa viimeksi analysoimme pienemmällä ydinryhmällä eri sidosryhmien webropol-vastauksia alustavien menestysteemojen

tärkeysjärjestyksestä – suuret kiitokset kaikille vastauksia lähettäneille! Tällä het-kellä näyttäisi siltä, että menestysteemat ja tärkeät valinnat rakentuisivat seuraavien osa-alueiden ympärille:• Asiakas: opiskelija- ja työelämälähtöisyys • Henkilöstön osaaminen• Oppiminen, ohjaus ja opetus

Kohti strategiatimanttia

Seuraavaksi jatkojalostamme menestys-teemoja sekä sovitamme tulosalueiden ja yhtymäkokonaisuuden strategioita yh-teen. Yhtymähallitus kommentoi matkan varrella alustavia linjauksia. Keräämme palautteita opiskelijoilta ja työelämältä tulosalueidemme strategioihin liittyen. Prosessin lopputuloksena ja ajattelua ohjaavana menetelmänä on oheinen stra-tegiatimantti, jossa mietimme parhaillaan ”areenoja” ja ”keinoja”.

Henkilöstö pääsee vielä moneen kertaan osallistumaan strategian laatimiseen eri foorumeilla. Toivottavasti saamme raaka-timanttimme hiottua yhdessä sellaiseksi, joka auttaa meitä pääsemään kohti halua-maamme tulevaisuutta.

TeksTi: harri lundell, kehiTysPäällikkö

Taloudellinen logiikka

Areenat

Erilaistavat tekijät

KeinotVaiheistus

Miten toimimme taloudellisesti kestävästi?

Mikä on toimenpiteidemme nopeus ja keskinäinen järjestys?

Millä alueilla haluamme olla mukana?

Miten pääsemme haluamillemme alueille?Mitä isoja valintoja teemme?

Mikä tekee meistä ainutlaatuisen?

Strategiatimanttia hiomassa

TOIMIPAIKOISSA TAPAHTUNUTTA

Hopeasepänalan opiskelijat opintomatkallaKeski-Pohjanmaan ammattiopiston Toholammin toimipaikan hopeasepänalan opiskelijat ja heidän opettajansa tutustuivat marraskuussa opintomatkallaan entisten opiskelijoiden verstaisiin ja Iisakki Järvenpään puukkotehtaaseen sekä Kansallismuseoon Brillian! -näyttelyyn ja Tampereen käsityömessuille Vapriikkiin.Korutaiteilija Christine Jalio, yksi entisistä Toholammin Artesaaniopiston opiskelijoista, kertoi heille verstaallaan Lapuan Vanhassa Paukussa työskentelystään ja ammatillisesta polustaan. Jalio sijoittui Past, Lost, Future -sarjan korutyöllään toiseksi Barcelonassa lokakuussa järjestetyssä kansainvälisessä Enjoia’t Awards 2015 -korutaidekilpailun ammattilaisten sarjassa. Toholammin jälkeen Jalio on suorittanut AMK-tutkinnon Lahden muotoilu- ja taideinstituutissa.

Ensimmäiset tuulivoima-asentajat valmistuivat

Jori Mastokangas ja Jukka-Pekka Tuikka opiskelivat Lestijärvellä tuulivoima-asentajiksi. Tässä kaksikko on työssäoppimassa Paldinskissa.

Kpedun Hyvinvointikampuksen Hätäiset-tiimi sijoittui erinomaisesti sijalle 8. Sakun tämän syksyn Tramppajat-liikuntakampanjan kilpasarjassa. Tiimin kahdeksikon muodostivat Hanna Renlund, Jaana Sinko, Arja Hautala, Tuija Konttijärvi, Tiina Säätelä, Elina Myöhänen ja Catarina Slotte sekä kuvasta puuttuva Sinikka Heikkiniemi.

Perhon toimipaikan 21. Elojuhlaan sisältyi myös hevoslinjan opiskelijoiden toimipaikan maneesissa esittämä Tuhkimo-hevosnäytelmä, jossa Kia Pollarilla oli prinssin rooli.

37 Kpedun opiskelijaa Taitaja 2016 -semifinaaleissa – Kpedu mukana myös kolmen

finaalilajin järjestämisessä!

Tasavallan Presidentin, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestarin päätöksellä. Kpedun aikuiskoulutusjohtaja Jarmo Matintalolle on myönnetty 6.12.2015 Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja laitoshuoltaja Pirjo Strömille, joka toimii myös JHL:n pääluottamusmiehenä, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali.

Keski-Pohjanmaan ammattiopiston ruokatuotannon lehtori Vesa Saarinen on ravintola-alan PRO-finalisti.

Opiskelijoiden keskinäisten riitatilanteiden selvittelyyn koulutettiin 12 vertaissovittelijaa. Verso-toiminnan toivotaan juurtuvan koulutusyhtymään. Kuvassa takarivissä vasemmalta Joel Karppi, Ossi Pöyhtäri ja Eemeli Hatela, eturivissä Emmi Pitkäjärvi, Linda Vuorinen, Crista Koivula ja Juulia Kalliokangas.

Aikuiskoulutuksen Tähti -neuvotteluhuone ja henkilökunnan kahvihuone ovat saaneet syksyn aikana uuden ilmeen. Kahvihuoneen avajaisia vietettiin 20.11. ja Aikuiskoulutuspäällikkö Mika Väisälä leikkasi juhlallisesti avajaisnauhan. Henkilökunta vaikutti tilan toimintoihin ja sisustukseen antamillaan ideoilla. Neuvotteluhuoneeseen tuli suuren pöydän tilalle sohvaryhmä rennompia kokouksia varten.

Kuva

: Eev

a H

uota

riKu

va: K

aija

Käh

äri-W

iik

Kuva

t: Sa

nni A

ho-K

ivio

ja

Kuva

: Chr

istin

e Ja

lio

Kuva

: Sak

ari V

aini

onpä

ä