3 • 2019

AMMATTIJÄRJESTÄJÄN VINKIT YRITTÄJÄLLE

KAIKILLE OIKEUS PALVELUSETELIIN

NGS FINLAND TEKEE YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ

BISNESTÄ

TURUN YRITTÄJIEN JÄSENLEHTI

TURBÅ

2

Lomakausi on ohi ja yritysten toiminta täydessä vauh-dissa. Talouden tilanne näyttää yleisesti edelleen koh-tuulliselta. Selkeitä viitteitä hidastumisesta on kuitenkin olemassa ja nyt kannattaa pitää toiminnan vauhti yllä ja varautua tulevaan. Maailmalla on monta epävarmuus-tekijää, joista ainakin osa tulee aiheuttamaan ongelmia myös Suomen taloudelle. Tämä ei ole pessimistinen vaan realistinen arvio. Syksy tuo mukanaan myös palkkaneu-vottelukierroksen, joka alkaa teknologiateollisuuden ja vientialojen piiristä. Osapuolia tyydyttävistä palkanko-rotuslinjoista sopiminen tulee olemaan haastavaa. Neu-vottelut toteutetaan nyt mallilla, jossa maan tulopohjan kannalta keskeisten vientialojen sopimus toimii linjauk-sena, jota muut alat sitten soveltuvasti noudattavat. Ta-voite on Suomessa uusi ja nyt tullaan näkemään sen pi-tävyys tilanteessa, jossa taustalla on talouskasvun aika. Edessä on kuitenkin alkava laskusuhdanne, jota ajatellen Suomen kilpailukyky ja talouden kestävä pohja tulee var-mistaa. Eikä talouden pohjaa voi rahoittaa ulkomaisen lisävelan otolla. Mittaviin palkankorotuksiin ei ole varaa, vaikkakin palkankorotukset osaltaan tukevat kotimaista ostovoimaa.

Palkkaneuvottelut koskevat palkankorotusten saamisen osalta työntekijöitä. Harvoinpa kukaan tulee ajatelleeksi yrittäjä-työnantajan tai yksinyrittäjän oikeutta ”palkan-korotukseen”. Milloin tämä hetki sitten on todellisuutta ja kuka siitä vastaa? No niinpä niin, kyllähän se on pääosin yrittäjästä itsestään kiinni. Kykeneekö palkkaa itselleen maksamaan, kuinka paljon, toistuvasti vaiko toisinaan.. Asiakas on kuitenkin aina yrittäjän palkanmaksaja: yksit-täinen kuluttaja, toinen yritys, julkinen toimija. Yksinyrit-täjälle tulot ovat useimmiten suoraan riippuvaisia asiak-kaiden sekä tehdyn työn määrästä. Työnantajayrittäjän osalta ansainnan muodostuminen muodostuu isommas-ta kokonaisuudesta. Silloin kun talouden tilanne on hyvä myös kassavirrat kasvavat. Yritys tarvitsee kuitenkin lisää tuotantopanoksia, on tehtävä investointeja, palkat-tava lisää tekijöitä. Kulut kasvavat. Oma ansainta ei ole ensimmäisenä listalla. Ja kun talouden pyörät hidastuvat ja kassavirrat ehtyvät niin vastuu kokonaisuuden osalta jää edelleen yrittäjän harteille. Työntekijöiden palkkataso ei Suomessa jousta alaspäin; ensimmäisiä säästökohtei-ta on yleensä yrittäjän palkka.

”Yrittäjän palkankorotuspäivää” ei tule, ellei yrittäjä itse siitä huolehdi. Yrittäjän palkanmuodostus on yhtälö, jos-sa yrittäjän ja yritysten palveluiden hinnankorotukset eivät missään kokoluokassa suoraan siirry yrittäjän an-

sioihin vaan menevät pääosin edellä kuvatusti kasvaviin toiminnan kuluihin. Kansantalouden kannalta kasvava pk-yrityssektori on kuitenkin välttämätön veturi. Me yrittäjät työllistämme itsemme ja maksamme työnteki-jöittemme palkat sekä sivukulut. Asiakkaittemme avulla mutta päävastuun kantaen. Vaikka raha ei olekaan mo-nille yrittäjille suurin motivaation lähde, niin kehotan yrittäjiä huolehtimaan myös omasta tulotasostaan sekä muusta hyvinvoinnistaan. Sekä työvuosien aikana kuin myös aikanaan koittavia eläkevuosia ajatellen. Pitkistä työpäivistä, riskinotosta, stressistä ja vastuun kantami-sesta pitää saada vähintään kohtuullinen korvaus. Nämä asiat on syytä laittaa linjaan nyt talouden ollessa hyvässä vaiheessa.

Uskon että Turun seudulla ja Lounais-Suomessa ta-louden veto jatkuu vielä kohtuullisena. Täällä tapahtuu paljon useilla sektoreilla ja alueen kansainvälisyys nä-kyy turuilla ja toreillakin. Turun Yrittäjien toiminta jatkuu vahvana ja monipuolisena, jäsenistön ja alueen puoles-ta. Seuratkaa nettisivujamme, uutiskirjeitä sekä some-tiedotusta. Jäsenistön palaute on meille aina keskeistä, joten olkaahan aktiivisia!

Toivotan kaikille hyvää syksyn alkua ja menestystä kai-kissa toimissa,

Jari RastasTurun Yrittäjien puheenjohtaja

Milloin on yrittäjän palkankorotuspäivä?

PÄÄKIRJOITUS Jari Rastas · 040 551 1111 · turun@yrittajat.fi

3

8 12 18

Tässä numerossa

Pääkirjoitus 2

Tapahtumat 4

Pikku-uutisia 5

Somecon Minna Valtari vuoden nuori yrittäjä 6

AI Business Academy tarjoaa koulutusta PK-yrityksille 7

Vuoden yrittäjäperhe 2019 8

Vuoden yksinyrittäjä 2019 10

Gallup 11

Aika, tila ja tavarat järjestykseen! 12

NordicGreenSolutions taistelee ilmastonmuutosta... 14

Kuvia tapahtumista 15

Haluamme kaikille oikeuden palveluseteliin 16

10 vinkkiä: Näin estät identiteettivarkauden 18

Turun kaupunki: Euroopan liikkujan viikko 19

Handata-hanke pureutuu kuntien operatiivisiin... 20

Turun Yrittäjät ja joukkorahoitusyhtiö Vauraus... 21

Yhteyspäällikön pöydältä 22

Turun Yrittäjien hallitus 2019 23

Kutsu vuosikokoukseen 24

4

Perjantaina 6.9. klo 18TapahtumatelakkaFood & Art edunvalvontapaneeli

Keskiviikkona 25.9. , lähtö klo 7.30Tampereen messutMatka Alihankintamessuille

Tiistaina 10.9. klo 11-13Walo Rooftop BarYrittäjien Lounarit

Lauantaina 7.9. klo 21Vartiovuoren kesäteatteriElokuvapäivä: Vares ja pahan suudelma

Torstaina 17.10. klo 18Kino DianaYrittäjien elokuvailta: Fingerpori

Torstaina 10.10. klo 19Turun kaupunginteatteri, päänäyttämöKomisario Palmun erehdys

Keskiviikkona 6.11. klo 8-10M&M Kuntotalo, Lemminkäisenkatu 32 Spinning-luento

Maanantaina 16.9. klo 18 Ruissalon kansanpuistoKävelytestit

Teemana: Miten ravintolat säilyttävät kilpailukykynsä?Nostamme esille ravintola/kahvila/majoitus palveluelinkei-non, jolla on omat erityishaasteensa.Paneelikeskustelussa: OLO-groupin tj. Pekka Lukkarinen, Turun kaupungin edustaja ja Voiveljien tj. Janne Juvonen.Moderaattorina toimii Turun Yrittäjien pj. Jari Rastas.

Yrityksille Alihankinta merkitsee ainutlaatuista tilaisuutta verkostoitua ja hoitaa asiakassuhteita.Messujen teemana on tänä vuonna kestävä valmistus.

Matkan järjestäjänä ovat Turun Yrittäjät ja Turku Science Park Oy.

Kerran kuukaudessa järjestämme verkostoitumistilaisuuden jäsenillemme omakustanteisen lounaan merkeissä.

Tervetuloa tekemään bisnestä!

Syyskauden muut Lounarit ovat 8.10.; 12.11. ja 10.12.

Tänä syksynä ollaan turkulaisuuden ytimessä, kun Vares - Pahan suudelma nähdään ainutkertaisessa ulkoilmaelo-kuvanäytöksessä Vartiovuoren kesäteatterin katetussa katsomossa.

Turun Yrittäjät jakaa tapahtumaan 70 lippua.

Tervetuloa yrittäjäporukalla elokuviin. Näytöksen lisäksi osallistujat saavat maksutta popparit ja juoman. Mukaan mahtuu 68 osallistujaa, joten varaa paikkasi pian.

Ilta järjestetään yhteistyössä Turku Energian kanssa.

Turun Yrittäjät on varannut näytännöstä paikkoja seuraavasti: 33 paikkaa permannolla á 44 €15 paikkaa parvella á 26,50 €

Varaa liput 10.9. mennessä.

Spinning-treenin lomassa kuullaan vinkkejä mielen ja kehon hyvinvointiin, asiantuntijana mm. Terveystalon urheilupsykologi, psykoterapeutti Päivi Granholm.

Maksuton jäsenille. Mukaan mahtuu 38 nopeinta. Sitovat ilmoittautumiset.

Kokoontuminen Ravintola Promenadin edessä.

Kävelytesti arvioi yksilöllistä kestävyyskuntoa.Mukaan lenkkarit ja sään mukainen vaatetus.Maksuton jäsenille ja aveceille. Kävelytestit toteutetaan yhteistyössä Terveystalon kanssa.

Ilmoittaudu tapahtumiin: www.turunyrittajat.fi -> Tapahtumat

Turun Yrittäjien tapahtumia

5

Lataa maksuton tekijänoikeusopas! Navigate

2020 Turun Messukes-kuksessa

Suomen Yrittäjät on koonnut tekijänoikeusop-paan, jossa kerrotaan perusasiat tekijänoikeuk-sista. Siinä neuvotaan myös mistä voi hankkia lisää tietoa oman yritystoiminnan kannalta tär-keistä asioista.

Oppaassa kerrotaan myös mitä tarkoittaa ainee-ton omaisuus, miten hyödynnät netistä löytyvää sisältöä tekijänoikeuksia loukkaamatta.

Lataa opas sivuilta: tekijanoikeus.yrittajat.fi

Navigate on ammattilaisille suunnattu kansainvä-linen messutapahtuma Turun Messukeskuksessa 22.-23.1.2020. Kohtaamisessa on mukana noin 200 yritystä esittelemässä osaamistaan. Naviga-te on Turun Messukeskus Oy:n ammattimessuta-pahtuma, ja se järjestetään joka toinen vuosi.

Navigate esittelee messuhalleissa ja kokous-tiloissa mm. digitalisaatiota, ympäristöystäväl-listä risteilyrakentamista, merilogistiikkaa sekä tulevaisuuden tietotaitoja. Viime kerralla, vuonna 2018 messuilla oli lähes 200 näytteilleasettajaa, ja niille osallistui 1271 vierasta ja kaiken kaikkiaan lähes 2500 ammattilaista tapasi toisiaan päivien aikana.

Turun Yrittäjät kokoaa messuille yhteisosas-toa. Haluaisiko yrityksesi olla siinä mukana?Turun Yrittäjät hakee viimevuotiseen tapaan mes-suosastolleen 2-3 yritystä mukaan jakamaan ti-laa, kustannuksia ja miehitystä. Osallistuminen maksaa noin 1000 € + alv. riippuen yritysten määrästä.Ennakkotiedustelut:Anne Aholainenanne.aholainen@turunyrittajat.fi040 517 8999

29 %enemmän yrityksiä on

laitettu myyntiin Varsinais-Suomessa alkuvuonna

2019 kuin vuotta aiemmin.

Yrittäjäyhdistyksen jäsenrekisterijärjestelmä on muuttumassa vuoden 2020 alkupuolella. Huo-lehdithan oman yrityksesi osalta, että jäsenre-kisterissämme olevat tiedot ovat ajan tasalla. Tietoja voit päivittää itse kirjautumalla omille jäsensivuille tai muuttuneet tiedot voi ilmoittaa aluejärjestöllemme Varsinais-Suomen Yrittäjille sähköpostilla vsy@yrittajat.fi

Huomiothan, että ilmoittaessasi muuttuneista tiedoista ytj:lle, tiedot eivät päivity automaatti-sesti Yrittäjäyhdistykselle.

Päivitä jäsentietosi

6

Somecon Minna Valtari on Varsinais-Suomen vuoden nuori yrittäjä

Vuoden 2019 varsinaissuomalaiseksi nuoreksi yrittäjäksi valittiin 33-vuo-tias Minna Valtari. Hän on toiminut yrittäjänä vuodesta 2009. Digitaa-liseen markkinointiviestintään, si-sältömarkkinointiin ja sosiaaliseen mediaan keskittyvän Somecon Val-tari perusti vuonna 2012. Yrityksestä kehittyi yksi Suomen johtavista sosi-aalisen median ja strategisen viestin-nän tekijöistä ja se työllisti yhteensä 20 henkilöä ennen yhdistymistään mainostoimisto Lahtinen & Mante-reen kanssa. Yhdistyminen tapahtui toukokuun lopussa.

Valtarin mukaan yrittäjyydestä on tullut hänelle viimeisen vuosikym-menen aikana tapaa elää ja mah-dollisuus saavuttaa merkityksellisiä asioita.

– Jos sinulla on unelma, jonka haluat toteuttaa ja jonka eteen olet valmis näkemään vaivaa, yrittäjyys voi olla juuri sinun juttusi, hän sanoo.

Palkinnon perusteluina kasvu ja edelläkäävijyysVarsinais-Suomen vuoden 2019 nuo-ri yrittäjä -palkinto jaettiin huhtikuus-sa. Palkinnon perusteluina käytettiin muun muassa Somecon voimakasta kasvua ja Valtarin edelläkävijyyttä toimialallaan.

– Minna Valtari näki seitsemän vuotta sitten, että uudet viestintätek-nologiat tulevat muuttamaan isosti

kuluttajakäyttäytymistä ja viestintää ja lähti rohkeasti kehittämään liike-toimintaa tämän mahdollisuuden ympärille, palkintoa luovuttamassa ollut Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Hakkarainen sanoi.

– On kunnia saada tällainen tun-nustus yrittäjäkollegoilta! Kaikki yrittäjät tietävät, että liiketoiminnan, tiimin ja vastuun kasvaessa myös yrittäjä pääsee pikavauhtia kasva-maan ja oppimaan paljon uutta. Yrit-täjän päämäärätietoisuutta ja sekä halua että uskallusta ottaa riskejä tarvitaan, mutta yksin hän ei pötki kovin pitkälle, joten kiitos kuuluu kai-kille kanssani Somecoa niin perusta-massa kuin kehittämässä olleille ja minuun uskoneille, niin tiimiläisille kuin asiakkaille, Minna Valtari kom-mentoi.

Somecon tarinaSomeco on perustamisensa jälkeen kasvanut tulorahoituksella ilman ul-kopuolisia sijoittajia. Vuosina 2013-2018 yhtiön keskimääräinen kas-vuprosentti oli noin 55 prosenttia. Somecon kasvu on ollut alusta asti myös kannattavaa. Viime vuosina yh-tiön liikevoittoprosentti on ollut kes-kimäärin noin kymmenen prosenttia.

Vuonna 2015 Someco laajensi toimintaansa avaamalla Turun lisäksi toimiston myös Helsinkiin.

Tänä keväänä tehdyn yrityskau-pan myötä Suomen toimistokentälle syntyi uusi markkinointiviestinnän toimisto, LM Someco.

Sen toimitusjohtajana toimii Lahtinen & Mantereen toimitusjoh-tajana työskennellyt Sam Hansén. Varatoimitusjohtajan tehtävistä vas-taa Somecon toimitusjohtajana toi-minut Maarit Niemelä. Hallituksen puheenjohtajana toimii Somecon perustaja Minna Valtari. Somecon nykyiset osakkeenomistajat siirtyvät Lahtinen & Mantereen osakkaiksi.

Uuden toimiston toimitusjohta-ja Sam Hansén kertoo, että kaupan taustalla oli halu tehdä asiat toimis-ton asiakkaille vielä laajemmin ja sy-vällisemmin. Lisäksi toimisto haluaa tarjota työntekijöille uusia mahdolli-suuksia markkinoinnin, viestinnän ja teknologian saralla.

Valtakunnallisen kilpailun voitti Jarna KaplasValtakunnallisessa vuoden nuori yrit-täjä -kilpailussa Suomen Yrittäjät ja Yksityisyrittäjäin Säätiö palkitsivat voittajana konttiravintolayrittäjä Jar-na Kaplaksen Savosta. Toiseksi kil-pailussa ylsi kahvipaahtimoa vetävä Arttu Muukkonen Etelä-Karjalasta ja kolmanneksi keskisuomalainen Johannes Karjula, jonka yritys aut-taa parantamaan asiakaskokemusta.

Varsinais-Suomen vuoden 2019 nuori yrittäjä on Somecon perustaja Minna Valtari. Sittemmin hän on toiminut Somecon hallituksen puheenjohtajana ja strategina.

7

Tekoälyyn (AI) pohjautuvat teknolo-giat ovat mullistaneet eri toimialoja. Ne tukevat yritysten toimintaa eri tavoilla, muun muassa automatisoin-nin avulla sekä helpottamalla analy-tiikkaa. Muutokset koskevat kaikkia toimialoja, ja niiden vaikutukset ovat todennäköisesti todella suuria. Muu-tokset vaikuttavat kaikenkokoisten yritysten toimintaan. Pienetkään yri-tykset eivät välty tekoälyn vaikutuk-silta.

Meidän yrittäjien on päästävä kiinni käytännön AI-toteutuksiin. Tämä voi tarkoittaa omien, uusien sovellusten kehittämistä, mutta mitä suuremmassa määrin se tarkoittaa olemassa olevien AI-ratkaisujen hyö-dyntämistä. Tämä on selkeä viesti myös Suomen tuoreessa TEM:in laa-timassa tekoälystrategiadokumen-tissa.

Teknologian hyödyntämiseen päästään kiinni vain tutustumalla erilaisiin ratkaisuihin sekä ymmärtä-mällä, miten ratkaisut voidaan hyö-dyntää omassa liiketoiminnassa. Tu-run yliopiston vetämää AIBA on uusi käytännöllinen tapa oppia, miten AI-ratkaisuja voi hyödyntää. AIBA mah-dollistaa tuote- ja palvelupilottien käynnistämisen esimerkiksi opinnäy-tetöiden tai tutkimusten puitteissa. AIBAn tavoitteena on myös verkos-toida yritykset, kaupungit ja kunnat sekä sairaanhoitopiiri.

AIBA -koulutukset rakennetaan eri teemojen ympärille. Ensimmäi-senä teemana on asiakaspalveluun liittyvät teknologiat. Valitsimme tä-män, koska kaikissa yrityksissä on asiakaspalvelua tavalla tai toisella. AIBA -koulutus on laadittu AI-kehit-tämisprosessin mukaisesti loogisesti

alkaen tarpeesta. Suuressa roolissa on data, etiikka ja erilaiset toteut-tamistavat. Ratkaisujen ohjelmointi on mukana, joskin koulutettavista ei kurssilla tule ohjelmoijia. Ohjelmoin-tiosaamista ei kurssilla siis tarvita.

Kurssi on tarkoitettu yrityksille, jotka haluavat oppia, miten tekoälyä voi hyödyntää omassa liiketoimin-nassa. Kurssin tavoitteena on selvit-tää, miten omassa liiketoiminnassa voidaan käynnistää pilottihanke. Osa kurssista tehdään omassa organisaa-tiossa. Kurssin voi osallistua maksi-missaan 2 henkilöä per yritys.

Lisää tietoa osoitteesta www.turkubusinessregion.com/AI

Teknologioiden hyödyntäminen on tänä vuonna Turun Yrittä-jien toimintasuunnitelmassa vahvasti mukana. Turun Yrittäjät on yhteistyössä Turku Science Park Oy:n kanssa ollut mukana tukemassa alueemme AI Business Academy, tai lyhennettynä AIBA, koulutuksen käynnistämistä.

AI Business Academy tarjoaa koulutusta PK-yrityksille

TEKSTI Michael Lindholm · KUVA iStock (Turku Science Park Oy)

8

Yrityksellä on kaksi liikettä Hämeen-kadulla; miesten pukeutumiseen eri-koistunut Housumies sekä naisten vaatteisiin keskittynyt Hän & Minä.

Yritys on saanut alkunsa mar-raskuussa 1949, jolloin Anni ja Unto Vienonen perustivat Hämeen Asuste -nimisen lyhyttavaraliikkeen Hämeenkatu 7:ään. Liikkeessä oli myytävänä mm. paitoja, alusasuja, lakanakankaita, nauhoja ja nappeja. Vaatteita oli naisille, miehille ja lap-sille. 1950-luvulla liike muutti kadun vastakkaiselle puolelle Hämeenkatu 8:aan, jossa liike toimii edelleen.

Anni ja Unto perustivat 1960-lu-vulla Eerikinkadulle toisen liikkeen

nimellä Eerikin Asuste. Se lopetet-tiin myöhemmin. Vienoset kokeili-vat myös elintarvikemyymälän pi-tämistä, mutta se ei onnistunut. Lyhyttavaraliikkeiden tuotevalikoima suuntautui vähitellen pukeutumis-puolelle mm. farmari- ja samettihou-sujen suosion myötä. Vuoden 1982 alusta vetovastuu siirtyi seuraavalle sukupolvelle eli Maija ja Jarmo Vie-noselle.

– Vuonna 1985 Maija perusti Hän & Minä -naistenvaateliikkeen. Uusi myymälä mahdollisti liikekohtaisen erikoistumisen miesten ja naisten-vaatteisiin, ja samalla valikoimat laa-jenivat. 1990-luvulla meillä oli mies-

ten ja naisten vaateliikkeet myös Eerikinkadulla, mutta 2000-luvulla vetäydyimme Hämeenkadulle. Lisäk-si Hämeen Asusteen nimi muutettiin Housumieheksi ja molemmat myy-mälät laajennettiin. Mieheni Toni ja minä otimme vetovastuun yritykses-tä vuonna 2012, kertoo kolmannen polven yrittäjä Katja Kuusivaara.

Laatua ja henkilökohtaista palveluaVaatetusalla on tarjolla runsaasti halpatuotteita ja lisäksi kuluttajien ostotavat ovat viime vuosina muuttu-neet. Tulevaisuuden isona haasteena Katja ja Toni Kuusivaara mainitsevat

Turun Yrittäjät valitsi tunnustuspalkinnon saajaksi Housumies Oy:n yrittäjäperheen, joka jatkaa vaa-tetusalan yritystä kolmannessa polvessa.

Vuoden yrittäjäperhe 2019 palkittiin kevätjuhlassa

TEKSTI Terhi Haverinen · KUVAT Terhi Haverinen ja Niko Oivanen

uusien asiakassukupolvien tavoittamisen. He haluavat tarjota asiakkailleen laadukkaita ja pitkäkestoisia tuotteita sekä henkilökoh-taista palvelua. Heillä on myynnissä vain eu-rooppalaisia vaatemerkkejä.

– Hintamme ovat kilpailukykyiset, ja pienenä liikkeenä pystymme reagoimaan nopeasti markkinatilanteisiin. Lisäksi eu-rooppalaisilla merkeillämme on hyvät va-rastopalvelut, jotka laajentavat väri-, mal-li- ja kokovaihtoehtoja. Pyrimme aina vaivaa säästämättä ratkaisemaan asiakkaidemme toiveet. Hyvä henkilökunta on meille todel-la arvokas asia, sillä pienessä liikkeessä on tärkeää, että myyjä tuntee hyvin varaston ja tuotteet, kertoo Housumies Oy:n toimitus-johtaja Toni Kuusivaara.

Vuoden 2019 yrittäjäperhe -tunnustuspal-kintoa olivat vastaanottamassa Jarmo ja Maija Vienonen sekä Toni ja Katja Kuusivaa-ra. Palkintoa olivat jakamassa Turun Yrittä-jien yhteyspäällikkö Anne Aholainen (vas.), Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sekä Turun Yrittäjien puheenjohtaja Jari Rastas (oik.).

10

TEKSTI Terhi Haverinen · KUVAT Terhi Haverinen ja Niko Oivanen

Jorma Räty on ollut kiinnostunut koneistuksesta pikkupojasta lähti-en. Hän opiskeli koneistajaksi Turun telakalla ja työskenteli siellä koneis-tajana, sekä myöhemmin työtek-nikkokoulutuksen jälkeen materiaa-lisuunnittelijana. Hän suoritti vielä työn ohessa vuoden kestäneen osto-tutkinnon, josta oli hyvää apua mo-nipuolisten tehtävien hoitamisessa telakalla. Telakan konkurssin jälkeen hän alkoi tehdä suunnitteluprojekte-ja, suoritti yrittäjätutkinnon ja heit-

täytyi täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Jorma Räty on suunnitellut mm vä-estösuojaovia, luukkuja, läpiviente-jä, monipuolisia koneistustuotteita, kiinnikkeitä, kaidejärjestelmän ja si-sustukseen tuotteita sekä vetimiä ja heloja.

– Yritykseni toiminta perustuu nokkelaan ongelmanratkaisutaitoon sekä nopeaan ja joustavaan palve-luun. Omia vahvuusalueitani ovat luovuus, hyvä kolmiulotteisten kap-paleiden piirustustaito sekä osto-

osaaminen. Nopeutan tuotteiden saantia mm. antamalla alihankkijoil-leni ostoapua eli esimerkiksi vinkkaa-malla materiaalin toimittajista. Tuot-teeseen voi liittyä useita erilaisia osia ja niiden valmistajina voi olla mo-nia alihankkijoita. Koontityön teen yleensä hallissani itse, mutta joskus käytän myös siihen toista yrittäjää. Alihankintaverkostossani on noin sata yritystä, kertoo toimitusjohtaja Jorma Räty.

Jorma Rädyn yritys Euro-Intention Oy Ltd suunnittelee, valmistaa ja valmistuttaa metallituotteita asiakkaiden yksilöimien tarpeiden mukaan. Tuotealue on hyvin laaja. Päätoimiala on laivateollisuus. Yrityksellä on monipuolinen ja laaja alihankintaverkosto.

Turun Yrittäjät valitsi Jorma Rädyn vuoden 2019 yksinyrittäjäksi

11

Gallup

Satu KarjalainenTurun terveysvalmen-nusKalenteroimalla. Käytän sähköistä kalenteria. Ensin merkkaan kalenteriin lomat. Merkitsen omiin blokkeihin tapaamiset toimistolla ja asiakkaan luona sekä omat koulutukset. Näin pystyn paremmin kokoamaan esim toimistolla tehtävät työt samalle päivälle, jolloin työ ei ole niin silppuista. Pyrin myös teke-mään ns. näkymättömän työn näkyväksi. Olen pyrkinyt pois puhelimen käytöstä eli pyydän asiakkailta yhteydenottoja muulla keinoin kuin puhelimella.

Jaana KähönenDJK Design Jaana Kähönen

Kun tekee työtä, josta todella pitää, ei ajalla ole merkitystä. Saan voimia vuorovaikutukses-ta asiakkaan kanssa. Työssäni käytän neljää kuvankäsittely-ohjelmaa, mutta vastapainoksi tykkään käyttää paperikalenteria. Se on minulle rakas päiväkirja.

Rami LehtinenEvent Company OyMinulla on käytössä sähköinen kalenteri, joka on synkronoitu tietokoneeseen ja kännykkään. Tänä keväänä avasin tapah-tumille verkkokaupan. Se on tehostanut työtäni merkittäväs-ti. Minulta on jäänyt pois paljon toistuvaa, yli-määräistä työtä, kun mm. vahvistukset ja laskut lähtevät asiakkaalle suoraan verkkokaupasta.

Miten hallitset aikaasi ja tehostat työtäsi?

Design- ja sisustustuotteet vastapainonaJorma Räty seuraa jatkuvasti alan kehitystä ja käy alan messuilla. Messuilta hän hakee uusia asiakkaita ja alihankkijoita. Hän on et-sinyt myös samanhenkistä yhteistyökump-pania. Vastapainona laivateollisuudelle teke-milleen tuotteille Jorma Räty on suunnitellut myös alumiinisia design- ja sisustustuottei-ta, joita hän tekee pääasiassa tilaustyönä.

– Koska pääosa yritykseni liikevaihdos-ta tullee laivanrakennuksesta, vaikuttaa alan muutokset yritykseni talouteen. Osan kaupoista menetän sen takia, etten tarjoa asennuksia. Toisaalta se on henkireikä, ettei palveluni nopeus ja luotettavuus ole asen-tajien saamisesta kiinni, sillä luottamukseni perustuu siihen, että tavara toimitetaan vii-meistään sovittuna ajankohtana, kertoo Jor-ma Räty.

– Nautin yrittäjän vapaudesta. Voin teh-dä töitä sen verran, kun on tarpeellista ja ta-loudellisesti tärkeää. Ajoittain voin käyttää enemmän aikaa suunnitteluun ja kehittämi-seen, Jorma Räty lisää esitellen paksua ide-akirjaansa, joka on täynnä yksityiskohtaisia, kolmiulotteisia piirustuksia.

Vuoden 2019 yksinyrittäjä julkistettiin Turun Yrittäjien kevätjuhlassa toukokuussa.

Turun Yrittäjien kevätjuhlassa Jorma Rädyn kukitti tilaisuudessa juhlapuhujana ollut Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

12

Ammattijärjestäjäksi– Aiemmin olen tehnyt töitä kaupan alalla, ja toiminut työn ohessa mm. Tupperware-esittelijänä. Vuonna 2010 sairastuin vakavasti ja pelkäsin kuolevani. Silloin psykologi kysyi mi-nulta, että jos nyt kuolen, niin olenko elänyt tahtomallani tavalla. Kysymys pysäytti ja mietin, etten ainakaan halua elää tällaisen tavarapaljouden keskellä. Vähitellen aloin raivata koti-amme muun muassa tavara päivässä pois -menetelmän ja konmarittami-sen avulla, kertoo Miia Nurmio.

Vuoden 2015 syyskuussa Miian aviomies joutui työtapaturmaan.

Siitä tuli käänne perheen elämäs-sä. Kaksi vuotta tapaturman jälkeen mies kannusti Miia osallistumaan ammattijärjestäjäkoulutukseen, jos-ta hän oli kiinnostunut. Kouluttajana oli ammattijärjestäjä Anne te Velde-Luoma, joka on alan pioneeri Suo-messa. Jo koulutuksen aikana Miia perusti Järjestyksen Koodi -yrityksen ja aloitti asiakashankinnan.

Nykyisin Miia Nurmio käy järjes-tämässä yksityiskoteja sekä toimis-toja. Lisäksi hän toimii opettajana kansalaisopiston kursseilla, käy lu-ennoimassa tilaisuuksissa ja pitää järjestysteemaisia kotikutsuja.

– Koen että elämäntehtäväni on herätellä ihmisiä pohtimaan, että mikä elämässä on tärkeää. Minua motivoi fiilis, jonka saan, kun pystyn tuomaan ihmisille iloa ja oivalluksia.

Ongelmana liika tavaraAmmattijärjestäjä tekee työtä omalla persoonallaan asiakkaidensa kodeis-sa tai työpaikoilla.

– Haluan käydä aina asiakkaan luona ennen kuin teemme sopimuk-sen. Näin asiakas voi varmistua siitä, että kemiamme synkkaavat. Se on mielestäni oleellista, kun läpikäym-me yhdessä asiakkaan kanssa hänen

Nykyisin puhutaan paljon kiireestä. Ei ole aikaa siivota ja järjestää, mutta samalla aikaa kuluu paljon tavaroiden etsimiseen. Ammattijärjestäjä Miia Nurmion nikseillä ja avulla tilanne helpottuu.

Aika, tila ja tavarat järjestykseen!

TEKSTI Terhi Haverinen · KUVAT Miia Nurmio ja Terhi Haverinen

Yrittäjän työnurkkaus ennen järjestämistä - ja sen jälkeen.

13

henkilökohtaisia tavaroitaan ja toi-mintatapojaan.

– Yleinen ongelma on se, että ta-varaa on liikaa. Tavaroita kerääntyy ihmisillä asuntoon, varastoon, anopin nurkkiin jne. Järjestämisen tavoittee-na on, että hyllytilasta neljännes on vapaana. Kehotan asiakkaitani os-tamaan jatkossa uutta harkitusti ja vain tarpeeseen.

Ammattijärjestäjä ei heitä tava-roita pois eikä myöskään käske asi-akasta heittämään tavaroita pois, vaan hän auttaa asiakasta valitse-maan, mitä haluaa säilyttää. Proses-sia helpottaa se, että järjestetään yhden ryhmän tavarat kerrallaan, esimerkiksi kahvikupit tai T-paidat. Näin asiakkaan on helpompi hah-mottaa, kuinka paljon hänellä on sa-moja tavaroita.

Miian johdolla järjestelyproses-sissa edetään reippaasti ja työsken-tely on tehokasta. Jatkossa siivous helpottuu ja nopeutuu, kun kaikille tavaroille on oma paikka. Oikea paik-ka selviää miettimällä missä kyseistä tavaraa käytetään.

– Periaatteenani on kyseenalais-taa kaikki. Tarkoitus on opettaa asia-kasta ajattelemaan itse ja selviämään myös sen jälkeen, kun suljen oven perässäni. Useimmat asiakassuhtee-ni ovat kertaluonteisia. Pidemmissä asiakassuhteissa järjestysprojekti etenee joka tapaamiskerralla aske-leen eteenpäin, ja lisäksi jätän tapaa-miskertojen välille asiakkaalle jonkun kotiläksyn.

Erityisesti ikäihmisille on paljon apua järjestämisestä. Kun asunnos-sa tavarat ovat väljästi, selviää van-hus kotona pidempään. Pärjääminen on huomattavasti helpompaa, kun tavarat ovat lähellä käyttökohdetta ja ylimääräiset tavarat ovat pois tieltä.

Ulkopuolinen järjestäjä näkee asi-oita eri tavalla ja osaa tuoda kaaok-seen luovia ratkaisuja.

– Olen myös ollut apuna pesänja-ossa. Tavaroihin liittyy tunteita, joten omaiset ovat kokeneet, että paikalla on hyvä olla apuna neutraali järjen ääni. Vieraan läsnäolo vähentää rii-toja ja auttaa jakamaan tavarat no-peammin.

Paikka kaikille tavaroilleEpäjärjestystä perustellaan yleisesti kiireellä sekä sillä, että aina on ollut näin.

– Kännykkä ja sosiaalinen media ovat nykyihmisten suurimpia aika-varkaita. Olen tänä vuonna tutustu-nut Kuinka päästä irti puhelimesta -kirjaan, ja ottanut siitä oppeja jo omaan elämääni. Näitä oppeja jaan mielelläni myös asiakkailleni.

Kun tavarat ovat epäjärjestyk-sessä, niiden etsimiseen kuluu pal-jon aikaa. Miia Nurmio kertoo, että yrityksissä menee tutkitusti noin 30 prosenttia työajasta tavaroiden etsi-miseen. Kotona työskentelevillä luku on vielä suurempi.

– Tavaroiden etsiminen on valtava ongelma työyhteisöissä. Yrityksissä on logistisia kohtia, joiden toimivuut-ta voisi parantaa paljon, kun vain py-sähtyisi miettimään vaihtoetoja. Ha-luan kannustaa yhdessä tekemiseen ja yhteisten toimintatapojen löytymi-

seen ja tsempata kaikkia työyhteisön jäseniä kohti helpompaa työarkea.

– Se, että työpiste välillä ryöpsäh-tää ja on sotkuisen näköinen, ei hait-taa. Kun kaikilla tavaroilla on omat paikkansa, työpisteen saa nopeasti taas siivottua.

Suunnitelmallisuus on a ja oMiia korostaa suunnittelun ja kalen-teroinnin tärkeyttä. – Erityisesti itsenäisen työn tekijälle on tärkeää suunnitella ja aikataulut-taa omaa työtä. Tämä vielä korostuu, jos työpiste on kotona. Yrittäjällä on vapaus tehdä töitä oman aikataulun mukaan, mutta pitää olla myös rotia, ettei ajaudu vapaa-aikaan liian hel-posti. Säännöllisyys on tärkeää.

Miialla on tapana kirjoittaa päivit-täin itselleen to do -lista. Sen avulla on helppo hahmottaa työt ja nähdä oma eteneminen. Edistymisestä voi iloita vielä helpommin, kun jakaa työn pienempiin tehtäviin.

– Yksinyrittäjän työ on melko yk-sinäistä. Asiakkaan luona olen vain asiakkaan ongelmia varten. Koen Yrittäjäjärjestön toiminnan tärkeäksi, sillä sen kautta tapaan muita yrittä-jiä, saan apua ja voin keskustella mui-den yrittäjien kanssa ajankohtaisista haasteista.

Ennen Jälkeen

Ammattijärjestäjän vinkit yrittäjälle:

1. Tutustu ja havaitse tämän hetken toimintatavat.2. Organisoi ja delegoi.3. Muista ettei yksin tarvitse pärjätä.

14

Muutama vuosi sitten Antti Laakso alkoi miettiä keinoja ilmastonmuu-toksen hillintään ja miten yritykset saataisiin siihen mukaan. Pähkäil-tyään asiaa yhdessä ystävänsä Miikka Evestin kanssa muodostui vähitellen hahmotelma yritysideas-ta. Nuorten yrittäjien luotsaaman NordicGreenSolutionsin idea on tar-jota yrityksille ratkaisuja hiilijalan-jäljen pienentämiseksi ja kompen-

soimiseksi. Koska kasvava metsä on kiistaton hiilen sitoja, nuoret lähtivät hakemaan yhteistyötä yksityisten metsänomistajien ja metsänhoitoyh-distysten kanssa.

– Metsänomistajat ovat tiedosta-neet jo pitkään metsien arvon hiilen-sitojana ja he ovat hyvin yhteistyöha-luisia. Meillä on nyt kaksi yhteistyönä tehtävää päähanketta: taimitus ja kiertoajan pidentäminen, kertoo

NGS Finland Oy:n toimitusjohtaja Miikka Evesti.

– Taimituksella tarkoitetaan sitä, että joutomaita kuten entisiä peltoalueita taimitetaan metsiksi. Kiertoajan pidentäminen tarkoittaa puolestaan sitä, että loivennamme agressiivista metsänhuoltosuunni-telmaa eli maksamme metsänomis-tajalle siitä, että avohakkuita lykä-tään 10-15 vuodella, Evesti jatkaa.

Ilmastonmuutoksesta puhutaan enenevässä määrin. Antti Laakso ja Miikka Evesti päättivät ryhtyä puheista tekoihin ja perustivat yrityksen, joka auttaa muita yrityksiä ja toimijoita kehittämään heidän ympäristöystävällisyyttään.

NordicGreenSolutions taistelee ilmastonmuutosta vastaan

TEKSTI Terhi Haverinen· KUVAT Joona Kotilainen (kuviasuomesta.fi) ja Terhi Haverinen

15

Ympäristöystävällistä bisnestäNGS Finland tarjoaa yrityksille palvelua, jos-sa he laskevat asiakasyrityksen vuosittaisen hiilijalanjäljen ja yritykset voivat hyvittää osan hiilijalanjäljestään suomalaisen metsän avulla.

– Ensisijaisesti mietimme miten yritys voisi esimerkiksi investoimalla pienentää päästöjään ja teemme yrityksille pitkän täh-täimen suunnitelmia, joiden tavoitteena on ekologisemmat toimintatavat. Se osuus yri-tyksen hiilijalanjäljestä, mitä ei pystytä pie-nentämään, hyvitetään hiilinieluilla.

Ympäristövastuu on yhä tärkeämpi osa yritysten toimintaa. Asiakkaat ja yhteistyö-kumppanit arvostavat yritystä, joka huomi-oi ympäristön toiminnassaan. Vastuullisuus ympäristöasioissa voi parhaimmillaan olla kilpailuvaltti, jolla erottaudutaan kilpailijois-ta.

– Hiilipäästöjään hyvittänyt yritys voi hyödyntää valintaansa monin tavoin. Joil-lekin tieto on yksi sivu yrityksen vastuul-lisuusraportissa, kun taas joku toinen yritys hyödyntää hiilineutraaliuttaan kulut-tajamarkkinoinnissa. On myös merkittävää, että kompensaatio tapahtuu Suomessa suo-malaisia metsiä hyödyntäen.

Laakso ja Evesti ovat olleet ilahtuneita siitä, että jotkut kokeneet yrittäjät ovat oma-aloitteisesti tarjonneet heille sparrausapua liiketoiminnan kehittämiseen.

– On kullanarvoista, että pitkään yrittä-jänä olleet haluavat auttaa nuorempia. Us-kallan myös itse pyytää neuvoa tarvittaessa, mutta kaikkea ei edes osaa etukäteen huo-mioida. Yllätyksenä meille on tullut suuryri-tysten organisaatiorakenne sekä päätöksen-teon hitaus.

Kuvia tapahtumista

1

2

4

3

1. Kevätjuhlassa palkittiin vuoden yksinyrittäjä, vuoden yrittäjäperhe sekä jaettiin yrittäjäristi.2. Kevätjuhla keräsi taas lähes 200 osallistujaa ravintola Aitiopaikalle.3. Yrittäjägolf kisattiin kesäkuun alussa Harjat-tulassa. 4. Yrittäjien veneretki suuntasi elokuussa Vepsään. Sää suosi retkeilijöitä.

Miikka Evesti on NGS Finland Oy:n toimitusjohtaja.

16

Palvelusetelillä ihminen voi asioida valitsemassaan paikassa. Setelien käyttö sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan moninkertaistaa jo ennen kuin sote-uudistus astuu voimaan.

Pienille yrityksille palvelusete-lit ovat paras väylä päästä mukaan sote-tuottajaksi. Kotimaisten pk-yri-tysten palveluita toimialalla tarvitaan jo jonojen lyhentämiseksi ja palvelui-den saatavuuden takaamiseksi.

– Asiakkaan vapaus valita pal-veluntuottajansa palvelusetelillä ja vaihtaa sitä niin halutessaan antaa hänelle päätäntävaltaa omista asi-oistaan ja mahdollisuuden tulla kuul-luksi, Satu Grekin sanoo.

Ihmiset jonoista hoitoon – kolme porrasta setelien käyttöönottoonGrekinin mukaan palvelusetelien käyttöä voi laajentaa kolmella taval-la:

Ensiksi asiakkaalle on tarjottava palveluseteliä perusterveydenhuol-lon palveluissa. Näin lääkäriin pääs-tään paremmin viikon määräajassa ja palvelun laatu paranee.

– Järjestäjän, tuottajien ja asiak-kaiden kokemukset palvelusetelistä ovat hyviä. Palveluseteliä käyttää

valtaosa kunnista ja suunta on kasva-va, Grekin sanoo.

Palveluseteleitä käytettiin valta-kunnallisesti 374 miljoonaa euron arvosta vuonna 2017, mistä soten osuus varhaiskasvatuksen poistami-sen jälkeen on 225 miljoonaa euroa.

– Seteli tuo säästöä jo siinä, että vain toteutuneista palveluista mak-setaan, ei esimerkiksi peruuntuneis-ta ajoista.

Toiseksi tarvitaan sama kustan-nuslaskenta hinnoittelun pohjaksi. Nyt palvelusetelin hinnoittelu perus-tuu vastaavan palvelun julkisen tuo-tannon kustannuksiin.

– Kustannuslaskenta on liian kirjavaa ja se harvoin huomioi kaik-ki kustannukset. Julkista pitää lailla kannustaa laskemaan oman tuotan-tonsa kustannukset aidosti ja vertai-lukelpoisesti, Grekin vaatii.

– Tämän jälkeen setelillä voidaan aidosti edistää palveluiden kustan-nustehokkuutta, kun palvelusetelin arvonmäärityksen pohjana on samal-la tavoin laskettu julkinen tuotanto.

Kolmanneksi maakunnat tarvit-sevat valtuudet palvelusetelien ke-hittämiseen.

– Maakuntien itsehallinnon pi-tää mahdollistaa, että palveluseteliä voidaan kehittää yrittäjyyteen, inno-vointiin ja tuotekehittelyyn kannus-tavaksi. Se mahdollistaisi hyvällä hoi-dolla erottumisen, Grekin kannustaa.

Haluamme kaikille

oikeuden palveluseteliin

Uusi hallitus on sitoutunut uudistamaan palvelusetelilain. Se myös lupaa lisätä hoi-

tajien määrää ja nopeuttaa ihmisten pääsyä hoitoon. – Nämä ovat tärkeitä tavoitteita. Jos ne ha-

lutaan toteuttaa, tarvitaan kaikille oikeus palveluseteliin, Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin sanoo.

TEKSTI Eeva Ketvel · KUVA Markus Sommers

– Seteli tuo säästöä jo siinä, että vain toteutuneista palveluista maksetaan, ei esimerkiksi peruuntuneista ajoista, Satu Grekin kertoo esimerkin palvelusetelin eduista.

VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄGAALA LA 16.11. LOGOMOOsta lippusi nyt: lyyti.in/ygaala2019

Diandra

Ressu Redford

TITANIUM HOIVAKIINTEISTÖ

OMAISUUDEN-HOITOPALVELUT

TITANIUM ASUNTO

TITANIUM KASVUOSINKO

Ymmärrämme yrittäjän sijoitustarpeet.

Ole yhteydessä ja tavataan!

info@titanium.fi(09) 8866 4080www.titanium.fi

18

Asiakastieto Group varoittaa identi-teettivarkauksien määrän kasvusta. Identiteettivarkaus tuli rikoslain pii-riin syksyllä 2015 ja asiaan liittyvien rikosilmoitusten määrä on siitä läh-tien kasvanut. Vuonna 2016 ilmoi-tuksia tehtiin yhteensä noin 3 400, vuonna 2017 lähes 4 000 ja vuonna 2018 noin 3 900 kappaletta.

Alkuvuosi 2019 ennakoi selvää kasvua, sillä tammi–maaliskuun ai-kana rikosilmoituksia on kertynyt 1 176. Identiteettivarkaudesta seuraa sakkorangaistus.

Yksittäinen kuluttaja huomaa identiteettivarkauden yleensä silloin, kun postilaatikkoon tai sähköpostiin alkaa tulvia laskuja eri verkkokau-poista. Joku on saanut tietoonsa hen-kilötunnuksen ja sitä hyväksikäyttä-en tilaa tavaraa laskulle.

– Uhri voi joutua itse maksamaan useita aiheettomia laskuja tai selvit-telemään, kuka ne maksaa. Pahim-

millaan ihminen uupuu kuormituk-seen ja luottotiedot voivat mennä. Mainehaitta on myös mahdollinen seuraus, toteaa poliisitarkastaja Kimmo Ulkuniemi Asiakastieto Grou-pin tiedotteessa.

Yritykset voivat joutua tilauspe-tosten kohteeksi, joita tehdään vää-rien henkilötietojen perusteella tai tarkoitusta varten perustettujen tai jopa kaapattujen firmojen nimissä. Laskuja myös väärennetään.

Jotta oman yrityksesi tiedot eivät joudu kaapatuiksi, kannattaa siirtyä käyttämään PRH:n sähköistä ilmoi-tusta ja sähköpostivaroitusta.

10 vinkkiä identiteettivarkauden ehkäisyyn:1. Tuhoa arkaluontoiset paperit repi-mällä, silppuamalla tai polttamalla.2. Suosi nettiasiointia ja paikan pääl-lä käymistä, jolloin yritys voi tunnis-taa sinut luotettavasti.

3. Jaa vain hyvin harkitusti netissä henkilötietojasi, kuten henkilötun-nusta ja osoitetta.4. Pidä huolta lompakostasi sekä ajo-kortista ja Kela-kortista.5. Hanki lukollinen postilaatikko.6. Ota käyttöön nettipalveluissa kak-sivaiheinen tunnistus älypuhelimen avulla.7. Googleta omat tietosi säännöllises-ti ja tarkista, ettei niitä löydy asiatto-mista yhteyksistä.8. Käytä verkkokaupoissa muita maksutapoja kuin laskutus yhdistet-tynä henkilötunnuksen antamiseen.9. Reagoi nopeasti, jos saat aiheetto-man laskun.10. Seuraa omia luottotietojasi.

Vinkit antoivat poliisitarkastaja Kimmo Ulkuniemi ja tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen.

10 vinkkiä: Näin estät identiteettivarkauden

Identiteettivaras voi aiheuttaa sinulle tuhansien eurojen tappion, jos hän varastaa henkilötunnuksesi. Huijari voi myös tilata tavaraa yrityksestäsi jonkun toisen nimissä – tai hän tilaa tavaraa muilta sinun yrityksesi nimissä.

TEKSTI Jari Lammassaari · KUVA Shutterstock

19

Torstai 19.9.2019:Tehoa liikkumiseen työyhteisöissä -iltapäiväseminaari

HUB Turku, Nunnankatu 4, 20700 Turku

Päivä alkaa yrityksille ja yhteisöille suunnatulla avoimella iltapäiväseminaarilla. Luvassa on lyhyitä puheenvuorojasekä esimerkkejä työmatka- ja työasialiikenteen tehostamisesta. Tilaisuudessa on myös mahdollisuus tutustuakestävään liikkumiseen erikoistuneiden yritysten ja yhteisöjen toimintaan. Tapahtumapaikkana on HUB Turku(Nunnankatu 4, 20700 Turku).

OHJELMA

Tehoa liikkumiseen työyhteisöissä – iltapäiväseminaari11:30 Ovet auki vieraille, kahvit12.00 Energiatehokkaasta työmatka- ja työasialiikkumisesta

Kristina Karppi, projektityöntekijä, CIVITAS ECCENTRIC-hanke12.15 Fölin palveluista yrityksille ja yhteisöille

Sirpa Korte, joukkoliikennepalvelujohtaja, Turun seudun joukkoliikenne Föli12.30 Raha ratkaisee – liikkumisen ohjauksen taloudelliset hyödyt työnantajille

Sally Londesborough, projektipäällikkö, Valpastin oy13.00 Kestävä liikkuminen kuluttajatutkimuksen näkökulmasta - STYLE-hankkeen tuloksia

Samuel Piha, KTT, markkinoinnin erikoistutkija, Turun kauppakorkeakoulu13.30 Turun yliopiston esimerkki pysäköimisen hallinnasta ja yhteiskäyttöautoilusta

Juha Pottila, tilapalvelupäällikkö, Turun yliopisto13.45 Hyvää työmatkaa! – Pienillä teoilla iso vaikutus (case If Vakuutus)

Pirjo Holmen, toimitilajohtaja, Vakuutusyhtiö If14.15 Lounasmaraton, Kupittaan paviljongin esimerkki liikkumiskampanjasta

Petri Vähäkangas, toimitusjohtaja, Kupittaan paviljonki14.30 Sähköautoilun ja latauspisteiden tilanteesta Suomessa

Kirsi Immonen, Sähköautoilijat ry15.00 Hiilineutraaleiden yritysten tietokanta

Risto Lahtinen, tiedottaja, Turun kaupunki15.15-16 Kahvit, vapaata keskustelua ja tutustumista näytteilleasettajiin

Tilaisuus on avoin ja ilmainen: tervetuloa! Kahvituksen vuoksi pyydämme ilmoittautumaan osoitteessakalenteri.turku.fi > hakusanat ”Liikkujan viikko Turussa”

Lisäksi Illalla 16.30 alkaen vietetään Liikkumisen karnevaalia ja juhlitaan 5-vuotiasta Föliä koko perheen ulkoilma-tapahtumassa. Karnevaalin ajaksi Vanha Suurtori täyttyy mukavasta ohjelmasta ja runsaasta joukosta yrityksiäfiksun liikkumisen tuotteineen ja palveluineen. Karnevaalin päätähtinä nähdään iki-ihanat, TV:stä tutut liikenne-konstaapelit Maltti ja Valtti.

20

Palvelun ylläpitäjä on Varsinais-Suo-men Yrittäjät ja vastuuhenkilönä toi-mii Jorma Saariketo.

Varsinais-Suomen kuntien ope-ratiiviset toimintamenot eli henki-löstömenot ja ostoihin käytetty ra-hamäärä vaihtelevat merkittävästi kunnittain. Suurimmat toimintame-not asukasta kohti laskettuna vuosi-en 2016-2018 keskiarvon perusteella oli Vehmaan kunnalla, jonka menot olivat 91,6 % korkeammat, eli lähes kaksinkertaiset kuin vastaavat me-not Ruskon kunnalla.

Keskimääräiset operatiiviset toi- mintakulut Varsinais-Suomen kun-nissa vuosina 2016-2018 olivat asu-kasta kohti laskettuna 6 550 €, vaih-teluvälin ollessa 4 984-9 549 euron haarukassa.

Kuntien toimintamenojen yksi-tyiskohtainen vertailu ostolasku- tai toimittajatasolla ei ole mahdollista kuin rajatun joukon kesken. Tällä hetkellä yksityiskohtaiset ja vertailu-kelpoiset tiedot ostoistaan julkaisee koko maan 295 kunnasta vain 28 eli vajaa 10 %. Julkaisijat ovat pääsään-töisesti suuria kaupunkeja. Kymme-nen suurinta kuntaa, Turkua lukuun ottamatta, ovat julkaisijoiden joukos-sa. Vertailuun voi tutustua osoittees-sa https://handata.fi

JohtopäätöksiäKuntakoon perusteella (asukasluku) ei voida tehdä kovinkaan pitkälle me-neviä päätelmiä varsinaissuomalais-ten kuntien rahankäytön tehokkuu-desta (€/asukas). Turku maakunnan

suurimpana kuntana käyttää opera-tiivisiin toimintamenoihin 6 913 €/asukas /vuosi ja toiseksi pienin kunta Oripää käyttää vastaaviin menoihin 6 761 €/asukas/vuosi. Vehmaan poik-keuksellisen korkeat toimintamenot 9 549 €/asukas/vuosi pitää selvittää erikseen.

Kun Turun kaupungin lukuja ver-rataan kymmenen suurimman kau-pungin lukuihin, niin se käytti vuosina 2016-2018 operatiivisiin toimintame-noihin kolmanneksi eniten. Kymme-nen suurimman kaupungin opera-tiivisten toimintakulujen keskiarvo vastaavana aikana oli 6 438 euroa. Koko maan vertailussa (295 kuntaa) Turun kaupungin sijoitus on 152.

Saaristo- ja kaksikielisetkunnat (Kemiönsaari, Kustavi ja Parainen) erottuvat joukosta. Niiden kulut ovat

keskimäärin selvästi suuremmat kuin kokoluokkansa muilla kunnilla.

Kun kuntatalouden tehokkuutta mitataan €/asukas kriteerillä, niin tehokkaimmin rahansa Varsinais-Suomessa käyttävät 5 000-10 000 asukkaan kunnat, kaksikielistä saa-ristokunta Kemiönsaarta lukuun ot-tamatta. Varsinais-Suomessa tähän kokoluokkaan kuuluvat Ruskon, Mas-kun, Mynämäen ja Pöytyän kunnat sekä Someron ja Laitilan kaupungit.

Koko maata koskevassa tehok-kuusvertailussa varsinaissuomalai-set kunnat pärjäävät varsin hyvin. Sadan tehokkaimmin rahansa käyt-tävän kunnan joukossa on 14 Varsi-nais-Suomen kuntaa. Koko maas-sa tehokkaimmin rahansa käyttää Rusko ja muut sadan tehokkaimmin rahansa käyttävien kuntien listalla Masku on kolmas ja Aura on kuu-des. Lisäksi listalla on Paimio (13), Kaarina (22), Sauvo (23), Lieto (31), Nousiainen (32), Mynämäki (37), Py-häranta (44), Naantali (50), Marttila (79), Salo (84) ja Somero (97).

Tehokkainta rahankäyttö on kun-takokoluokassa 20 000-49 999 asu-kasta. Toisena on yli 100 000 asuk-kaan kunnat, kolmantena on 50 000 -99 999 asukkaan kunnat, neljänte-nä 10 000 -19 999 asukkaan kunnat, viidentenä 5 000-9 999 asukkaan kunnat ja selvästi eniten rahaa per asukas käyttävät pienet, alle 5 000 asukkaan kunnat.

LISÄTIETOJA Handata-verkkopalve-lusta osoitteessa https://handata.fi

Huhtikuussa 2019 julkaistu Handata.fi -palvelu sisältää tiedot Varsinais-Suomen kuntien taloudesta.

Handata-hanke pureutuu kuntien operatiivisiin toimintamenoihinTEKSTI Jorma Saariketo · KUVA Suomen Yrittäjät

2016

4162 4273 4292

2786 2610 2614

1000

0

2000

3000

4000

5000

6000

7000

Ostolaskut/asukas (€)

Henkilöstökulut/asukas (€)

2017 2018

-0,9 % +0,3 %

Turun kaupungin toiminta-menot 2016-2018 €/asukas.

TechTurkuAVR @ Katedralskolan

Turun Yrittäjät ja joukkorahoitusyhtiö Vauraus aloittavat yhteistyön tänä syksynä. Yhteistyön tavoitteena on edistää yritysten kasvua ja kehi-tystä tarjoamalla Vaurauden rahoitusosaamista kasvaville yrityksille. Painopistealueena on Tu-run seutu.

Turun Yrittäjien toiminnan tavoitteena on mahdollistaa jäsenyrityksilleen mahdollisim-man monipuoliset palvelut tukemaan jäsenyrit-täjien liiketoimintaa.

Nyt käynnistyvä yhteistyö tukee Turun Yrittä-jien tavoitteita ja avaa sen jäsenyrityksille uuden rahoituskanavan.

– Rahoituksen ehtojen kiristyminen viime vuosina erityisesti pienten ja taipaleensa alku-vaiheissa olevien yritysten osalta on estänyt yritysten mahdollisuuksia kasvuun, joten käyn-nistyvä yhteistyö tulee tarpeeseen, toteaa Turun Yrittäjien puheenjohtaja Jari Rastas.

Turun Yrittäjät on suurin Turussa toimiva elinkeinoelämän järjestö. Sen kaikki toimialat kattava jäsenistö muodostaa tällä hetkellä lähes 2 500 yrittäjän elinvoimaisen yhteisön.

Vauraus yhdistää yritykset ja sijoittajat. Yhtiö on alansa edelläkävijä ja suurin toimija Pohjois-maissa. Vaurauden kautta on välitetty rahoitus-ta yli 150 miljoonaa euroa yli tuhannelle suoma-laiselle yritykselle.

– Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyön aloittamiseen Turun Yrittäjien kanssa. Haluam-me lähteä yhdessä Turun Yrittäjien kanssa edis-tämään yritysten kasvuedellytyksiä ja luomaan vaihtoehtoisia rahoitusmalleja turkulaisten yrit-täjien tarpeisiin, kertoo Vaurauden liiketoiminta-johtaja Ilkka Maulavirta.

Turun Yrittäjät ja joukkorahoitusyhtiö Vauraus aloittavat yhteistyön

11.9 2019 starting 13.00

We are proud to present a new way of networking with the co-workers of the future at Katedralskolan in Turku.

It is important that we all help students as well as companies to know what opportunities they have in the future. That is why TechTurkuAVR (check and join in Facebook #TechTurkuAVR) have a 4-hour meeting 11.9 2019 at Katedralskolan. This meeting starts at 12:00 with demos for the students and the teachers in the school. After a coffee break, we con-tinue with seminars and networking for companies as we usually have done at our meetings.

The program is as follows:13.00 Demos and talks with teachers and students – In EnglishVR security tracking contest by CtrlRealityGames in education by Mitale360 demos by A1 Media (preliminary)Turku Game lab shows their new AR City -solutionOther also welcome14.45 Coffee break15.15 Introduction and welcome15.20 How to gain from using AVR in education – Mitale / Natasha Bulalovic Trygg15.50 How to successfully use 360 -pictures in Turku City – A1 Media / Tomi Kurkilahti (preliminary)16.20 To be announced soon –16.40 Demos, discussions and networking

Registrations at www.lyyti.in/TechTurkuAVRKatedralskolan

Turun toimistossa palvelevat sijoitusasi-amies Okko Karsikko (takana vas.), kont-torinjohtaja Lauri Ketoja, sijoitusasiamies Jyrki Terävuo, sijoitusasiamies Joanna Juti ja rahoitusasiamies Marika Nurminen.

22

YHTEYSPÄÄLLIKÖN PÖYDÄLTÄ

Juuri ilmestyneen yksinyrittäjäkyselyn tulokset kertovat, että yksinyrittäjien joukkoon mahtuu maassamme pal-jon erilaisia yrityksiä. Osa haluaa kasvaa (21%), enem-mistö ei. Erityisesti kasvuhalua löytyy nuoremmista alle 35-vuotiaista yrittäjistä, erityisesti startupeista. Monen yrittäjän toiminta nojaa vahvasti yrittäjän omaan osaa-miseen eivätkä he halua palkata lisää, koska riski koe-taan isona, jos rekrytointi ei onnistu ja hallituskaan ei ole saanut helpotusta paikalliseen sopimiseen. Toimialoista kasvuhalukkaimpia oltiin kaupan saralla. Tärkeimpinä kasvun keinoina yksinyrittäjät pitävät uusien tuotteiden ja palveluiden lanseeraamista, verkostoitumista sekä työntekijöiden palkkaamista.

Turun Yrittäjissä pyrimme huomioimaan yksinyrittä-jät järjestämällä monipuolisia tapahtumia ja koulutuksia. Erityisesti panostamme yrittäjien keskinäisen vuorovai-kutuksen lisäämiseen, verkostoitumiseen ja yhteistyö-hön toisten yrittäjien kanssa. SUOMALAISET STARTUPIT HOUKUTTELEVAT EUROOPASSA ENITEN SIJOITUKSIA PÄÄOMASIJOITTAJILTASuomi on noussut Euroopan tilastojen kärkisijalle mitat-taessa startup-yritysten saamia venture capital -sijoituk-sia suhteessa bruttokansantuotteeseen, Pääomasijoit-tajat ry kertoo. – Pääomasijoittajat tuovat rahoituksen lisäksi paljon kaivattua apua verkostojen rakentamiseen, rekrytointiin ja kasvustrategian toteuttamiseen.

TURUN KAUPUNGIN PALVELUT YRITTÄJILLETurun kaupungin palvelut yrityksille löytyvät Turun sivuil-ta http://www.turku.fi/palvelut-yrityksille • Yrityksen perustaminen• Yrityksen kasvu ja kehittyminen• Yritysneuvonta ja rahoitus• Yritysyhteistyö oppilaitoksissa• Kulttuuri- ja liikuntapalveluja yrityksille• Työllisyyspalvelut yrityksille• Tontit ja toimitilat

http://www.turku.fi/tilat • Luvat ja ilmoitukset• Kaupungin hankinnat

TALOUSHALLINNON KOULUTUSTATurun ammatti-instituutissa alkaa syksyllä lähinnä työs-säkäyville aikuisille suunnatut taloushallintoon suuntau-tuneet Liiketoiminnan ammattitutkinnon koulutus sekä Liiketoiminnan erikoisammattitutkinnon koulutus (Cont-roller-koulutus). Koulutukset sopisivat parhaiten talous-hallinnon työtehtävissä jo toimiville henkilöille, joilta puuttuu tutkinto tai ajantasainen koulutus tai henkilöille, jotka ovat yrityksessä siirtymässä uusiin taloushallinnon tehtäviin. Erityisesti pienehköissä yrityksissä toimivilla toimistoassistenteilla saattaa olla tarvetta taloushallin-tokoulutukselle. Koulutukseen liittyvän kehittämistehtä-vän voi tehdä yrityksen omaan tarpeeseen ja saada näin suoraa hyötyä työntekijän opinnoista. Ota yhteyttä lehto-ri Irina Eklundiin Turun ammatti-instituuttiin ja kysy lisää p. 040 1790 830 irina.eklund@turku.fi www.taiturku.fi

YRITTÄJÄPÄIVÄT LAHDESSA 18.-19.10.2019 Juuret ja kasvu vuoden teema Lahdessa.Tietoa ja kohtaamisia. Bisnestä ja elämyksiä. Verkostoja ja viihtymistä yrittäjäkollegoiden kanssa.Surffaa www.yrittajapaivat.fi ja ilmoittaudu mukaan.

Syksymme on täynnä monipuolisia tapahtumia, olet läm-pimästi tervetullut mukaan. Ilmoittaudu Lyytin kautta www.turunyrittajat.fi Nähdään tapahtumissa ja tule roh-keasti juttelemaan, olemme Sinua varten!

Yrittäjien syksyn tiistain vesijumppaan ja Studio Onen li-haskuntojumppaan on muutama paikka vapaana. Kysele vapaita paikkoja Annelta, anne.aholainen@yrittajat.fi

”Älä anna mennei-syyden varjojen estää näkemästä uusia mah-dollisuuksia.”

Pistetään lippu sal-koon Yrittäjän päivänä 5.9.2019!

Hyvää alkavaa syksyä toivottaen, Anne

Anne Aholainen · 040 517 8999 · anne.aholainen@yrittajat.fi

23

JÄSENLEHTI 3/2019

Julkaisija Turun Yrittäjät ry Brahenkatu 20, 2. krs 20100 Turku

www.turunyrittajat.fi www.facebook.com/turunyrittajat

Jakelu kaikille Turun Yrittäjät ry:n jäsenille ja sidosryhmille

Painos 2700 kpl

Päätoimittaja Anne Aholainen

Toimitus ja taitto Terhi Haverinen

Kannen kuva Terhi Haverinen

Ilmoitushinnat Takakansi 1260 € 1/1 980 € 1/2 620 € 1/4 420 € 1/8 300 €

Lehden tilaus Turun Yrittäjien jäsenlehti on osa Turun Yrittäjien jäsenyyttä. Tilaa lehti liittymällä jäseneksi: www.yrittajat.fi/liity

Painopaikka Newprint Oy

ISSN 2669-9370

Turun Yrittäjät

Yhteyspäälikkö Anne Aholainen Puh. 040 517 8999 anne.aholainen@yrittajat.fi

Puheenjohtaja Jari Rastas Turun Teollisuuden Rakentajat Oy Niuskalankatu 2, 20380 Turku Puh. 040 551 1111 turun@yrittajat.fi

TURUN YRITTÄJIEN HALLITUS 2019

YHTEISTYÖKUMPPANIT 2019

Puheenjohtaja Jari Rastas, Turun Teollisuuden Rakentajat Oy 040 551 1111 · jari.rastas@teollisuudenrakentajat.com

Varapuheenjohtajat Tarja Oikarinen, Disne Oy 040 680 4950 · tarja.oikarinen@disneoy.com

Jorma Saariketo, Konsultointi Vistaco Oy 044 355 4461 · jorma@vistaco.fi

Michael Lindholm, Analystica Oy 040 502 0089 · michael.lindholm@analystica.fi

Riikka Backman, Voimistaja Tmi 0400 507 898 · voimistaja@gmail.com

Marko Mäkelä, Infinity Design Oy 0400 477 449 · marko.v.makela@gmail.com

Arto Kallio, BRANG Oy 050 300 4417 · arto.kallio@brang.fi

Janne Puurunen, Mainostoimisto KNOK Oy 040 558 7987 · janne.puurunen@knok.fi

Henri Rantanen, DiGiTUKiOPET 0400 240 021 · tuki@digitukiopet.fi

Mikko Rantanen, Kaupallistajat 045 113 0319 · mikko.rantanen@kaupallistajat.fi

Jukka Sorri, Teollisuuseristys Sorri Oy 0400 923 549 • jukka.sorri@lvieristyssorri.fi

Tia Wahlroos, Kukkahuone Hortensia 040 556 4596 · khhortensia@gmail.com

Wiki Wikström, LeapMoon Oy 0400 847 551 • wiki.wikstrom@leapmoon.com

sihteeri Anne Aholainen, Turun Yrittäjien yhteyspäällikkö 040 517 8999 · anne.aholainen@turunyrittajat.fi

4041 0624

. BHJ 1

Turun Yrittäjät ry:n vuosikokousTorstaina 21.11.2019 klo 18.30Ilmoittautuminen klo 18.00-18.30

Vierailu- ja innovaatiokeskus JokiLemminkäisenkatu 12 B

Kokouksen jälkeen syyscocktail ja kevyt iltapala

OhjelmaTervetulotoivotus Puheenjohtaja Jari Rastas, Turun Yrittäjät

Vuoden 2019 Hantvärkkärin palkitseminen

Muita palkitsemisia

Kohotetaan malja Vuoden Hantvärkkärille

Mukaan mahtuu 100 osallistujaa.

VP. Tarjoilun vuoksi pyydämme sitovat ilmoittautumiset Turun Yrittäjiin torstaihin 14.11. mennessä: www.turunyrittajat.fi -> Tapahtumat tai yhteyspäällikkö Anne Aholainen p. 040 517 8999.

Lämpimästi tervetuloa!

AvecKutsu