Saaristomeri kärsii fosforikuormituksesta – jokainen voi auttaa

sivu 8

Koneteknologiakeskus palvelee opiskelijoita ja yrityksiä

sivu 7

Vapaaehtoisia etsitään vanhusten tukihenkilöiksi

sivu 11

Kulttuuria Turussa

liite

4|2013

VarhaiskasVatuksen/ päiVähoidon palVeluneuVonta maanantaisin klo 11–16

kaupungin rekrytointipalvelu torstaisin klo 12–18

lisätietoja: www.turku.fi/monitori

Asiakasneuvoja Maija Linnala02 2625 610 (ti-pe klo 9-15)maija.linnala@turku.fi, varhaiskasvatus@turku.fi

Rekrytointisuunnittelija Eeva Luotonen040 3565 772eeva.luotonen@turku.fi, rekrytointi@turku.fi

Palvelupäällikkö Raimo Oksa040 1627 977raimo.oksa@turku.fi

Turun kaupunginvaltuuston kokoukset alkavat näkyä suorina lähetyksinä internetissä. Kaupunki testaa kau-punginvaltuuston kokousten suoraa videolähetystä elo-kuun kokouksessaan 26.8. klo 18 alkaen. Lähetys on katsottavissa Turun kaupungin verkkosivuilla. Kokous-ten videoinnista on tarkoitus tehdä säännöllisiä testistä kerättävien kokemusten pohjalta.

Turun kaupunginvaltuuston kokousten videointi liit-tyy olennaisesti vuodenvaihteessa voimaan astuneeseen Turun kaupungin uuteen toimintatapaan. Yksi sen tär-keimmistä tavoitteista on kuntalaisvaikuttamisen lisää-minen ja osallisuuden ottaminen kiinteäksi osaksi kau-pungin toimintaa.

Valtuustovideoinnilla avataan entistä paremmin po-liittista päätöksentekoa ja kunnan korkeimman päättävän elimen työtä. Videointi nivoutuu hyvin myös kaupungin-valtuuston uuteen, tammikuussa aloitettuun sähköiseen työtapaan, jossa paperin käyttö kokousaineistoissa on lo-petettu ja päätökset tehdään joko tietokoneen tai tablet-laitteen avulla. Kuntalainen tavoittaa valtuutetut nyky-ään myös suoraan turku.fi-sähköpostiosoitteesta.

Päätökset tulevaisuuden toimintatavasta tehdään myöhemmin tänä vuonna.

Varhaiskasvatuksen asiakasneuvoja Maija Linnalan mu-kaan päivähoidon palveluneuvonta tarjoaa ensisijaisesti uusille asiakkaille tietoa kaikista mahdollisista varhais-kasvatuksen vaihtoehdoista. Linnala rohkaisee vanhem-pia pistäytymään yhteispalvelu Monitorissa juttelemaan mistä tahansa mieltä askarruttavasta päivähoitoasiassa.

Rekrytointisuunnittelija Eeva Luotosen mukaan rek-rytointipalveluiden tarkoituksena on neuvoa Turun kau-pungilta työtä hakevia hakemusten teossa sekä opastaa oi-keita polkuja työnhakuun. Erityiseksi painopistealueeksi hän mainitsee hyvinvointitoimialan sijaisuudet.

Linnala ja Luotonen kannustavat asioimaan matalan-kynnyksen yhteispalvelu Monitorissa.

– Palvelupisteessä on yleensä hyvin rauhallista, se on avoinna myös virka-ajan ulkopuolella ja Monitoriin voi tulla käymään ilman ajanvarausta, Luotonen luettelee.

– Tänne pääsee helposti myös lastenvaunujen kanssa, Linnala lisää.

– Rekrytointipalvelut ovat mukana Monitorissa, kos-ka haluamme olla lähellä mahdollisia uusia työnhakijoita ja olla helposti saavutettavissa. Olemme mukana myös Monitorin suosituissa työnhakutapahtumissa yhteistyös-sä TE-toimiston kanssa, Luotonen kertoo.

kaupunginvaltuuston kokousten videointi internetissä alkaa

Varhaiskasvatuksen palveluneuvonta ja rekrytointipalvelut osaksi yhteispalvelu

monitorin palvelutarjontaaKaksi vuotta Skanssin kauppakeskuksessa toiminut yhteispalvelu Monitori on laajentanut palveluvalikoimaansa. Uusina palveluina tarjolla ovat varhaiskasvatuksen eli päivähoidon palveluneuvonta maanantaisin ja kaupungin rekrytointipalvelut torstaisin.

Åbo stadsfullmäktiges sammanträden kommer att di-rektsändas på internet. Staden testar direktsändningen av stadsfullmäktiges sammanträde den 26 augusti från kl. 18. Sändningen kan ses på Åbo stads webbsidor. Mening-en är att videobandningen ska bli regelbunden utgående från de erfarenheter som fås av testningen.

Videobandningen av Åbo stadsfullmäktiges sam-manträden hör i väsentlig grad samman med stadens nya verksamhetssätt som togs i bruk vid årsskiftet. Ett av de viktigaste målen är att öka medborgarpåverkan och göra delaktighet till en kontinuerlig del i stadens verksamhet.

Med hjälp av videobandningen av fullmäktigesam-manträdena blir det politiska beslutsfattandet ännu öpp-nare och likaså arbetet inom kommunens högsta beslu-tande organ. Videobandningen har också anknytning till det nya elektroniska arbetssättet, som stadsfullmäktige övergick till i januari. I och med det har man frångått bruket av papper i fråga om sammanträdesmaterialet och besluten fattas antingen med dator eller med surfplatta. Kommuninvånarna når fullmäktigeledamöterna numera även direkt på e-postadressen turku.fi.

Beslut om hur man ska gå till väga i framtiden kom-mer att fattas senare i år.

Videobandningen av stadsfullmäktiges sammanträden börjar på internet

Kaupunginvaltuuston kokousten videointi internetissä alkaa 2 Videobandningen av stadsfullmäktiges sammanträden börjar på internet

Varhaiskasvatuksen palveluneuvonta ja rekrytointipalvelut osaksi yhteispalvelu Monitorin palvelutarjontaa 2

Äänestä Palveleva Turku 2013 -kilpailun voittajaa 3 Rösta fram vinnaren i tävlingen Åbo till din tjänst 2013

Turun AMK tukee yrittäjyyttä 5

Rakennustekniikka pitää ovet auki kaikille 5

Logomon Byrå: 5000 neliömetriä luovuutta ja synergiaa virittävää toimitilaa 6

Luvassa tasaisempaa valaistusta 6

Tutustumassa robotteihin ja Pikku Myyhyn 7

Saaristomereen valuu jopa 400 tonnia fosforia vuodessa 8

Turku haluaa poistaa Aurajoen fosforia 8

Liite: ??

Tapaa Turku kaupungin messuosastolla 9

Turun päivää vietetäänsunnuntaina 15.9. perinteisin menoin 9

Jalkakyykkyjä Mikaelin kirkon edustalla 10

Apua Arkeen Voimaa-ohjelmasta 10

Haluaisitko olla vapaaehtoinen kaveri vanhukselle? 11 Skulle du vilja vara en frivillig kompis till en äldre person?

Hoivaa naurun avulla 12

Villa Marjaniemi elää uutta loistoa 12

Juurilla ote elämään 13

Kouluvaarius tekee hyvää 14

Tyttöjen Talossa poistetaan yksinäisyyttä 14

Kulttuurivinkit 15

Uusi varhaiskasvatussuunnitelma avuksi ja työkaluksi päivähoitoon 16

Powermessut Kupittaan urheiluhallissa 16

Julkaisija/utgivare Turun kaupunkiOsoite/Adress Yliopistonkatu 27, 20100 TurkuE-mail turkuposti@turku.fiPäätoimittaja /Chefredaktör Hannu Waher,hannu.waher@turku.fi, puh. 02 2627 254Kannen kuva Hannu WaherTaitto /Layout SEK Promote OyPaino/Tryckeri Hansaprint OyPaperi/Paper UPM Satin Plus 65 gPainosmäärä/Upplaga 116 000 kplJakelu /Distribution Itella Posti OySeuraava numero ilmestyy viikolla 42(14. – 18.10.).Aineiston deadline 20.9.2013

ISSN 1798-4661

turkuposti • åboposten

4|2013

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell käyn-nisti viime vuonna Palveleva Turku -kil-pailun kaupungin parhaista palveluista. Kilpailun tavoitteena on kannustaa kau-pungin työntekijöitä jatkuvasti parem-paan palveluun ja toiminnan tehosta-miseen ideoimalla uudistuksia. Lisäksi kilpailun kautta nostetaan henkilöstön ja kuntalaisten tietoisuuteen mielenkiintoi-sia Turun kaupungin palveluita ja palve-lu-uudistuksia.

Viime vuoden Palveleva Turku -kil-pailussa Sosiaali- ja terveystoimi menestyi molemmissa sarjoissa. Palvelu-uudistus-ten sarjassa voittajaksi äänestettiin terve-ysaseman parityömalli ja hoitoprosessien uudistaminen Runosmäki-Mullin alu-eella. Palvelukokemus-sarjassa voittajiksi valittiin Käsityöläiskadun terveyskes-kuksessa diabeteshoidossa työskentelevät diabeteshoitaja Leena Lehtinen ja lääkäri Anne Artukka.

Tänä vuonna Hyvinvointitoimialalta on mukana kaksi ehdokasta, joita haas-tavat Turku Energian, Vapaa-aikatoimi-alan ja Turku Touringin ehdokkaat.

nyt on kuntalaisten aika äänestääKuntalaiset voivat äänestää tässä esil-lä olevasta viidestä palvelu-uudistuk-sesta. Niistä kerrotaan myös Turun kaupungin www-sivuilla (www.turku.fi/palvelevaturku), jossa voi myös äänes-tää suosikkiaan. Äänestämässä voi käy-dä verkkosivujen lisäksi Turku-pisteessä (Puolalankatu 5) ja Skanssin yhteispal-

velupiste Monitorissa. Äänestysaika on 12.8.–26.8.2013. Äänestää voi myös 21.8.–25.8. Turun Messuilla Turun kau-pungin osastolla. Vastanneiden kesken arvotaan Turun kulttuurin lahjakortti.

Parhaan palvelu-uudistuksen rinnalla haetaan myös parasta palvelukokemusta. Kuntalaiset voivat kertoa myönteisesti mieleen jääneestä palvelukokemukses-taan kaupungin kanssa. Palvelukokemuk-sesta voi kertoa samalla lomakkeella, jolla äänestetään palvelu-uudistuksista.

Palveleva Turku -kilpailun voittajat julkaistaan syyskuussa 2013. Palvelu-uu-distus-sarjassa voittaja on eniten kunta-laisilta ääniä saanut palvelu ja palveluko-kemus-sarjassa kaupunginjohtaja valitsee voittajan esille nostetuista palvelusuori-tuksista.

Palveleva Turku -kilpailun äänestys parhaasta palvelu-uudistukses-ta on käynnissä. Kuntalaiset voivat äänestää viidestä palvelu-uudis-tuksesta mielestään parasta palvelua ja samalla kertoa kokemuk-sensa Turun kaupungilta saamastaan hyvästä asiakaspalvelusta.

Äänestä Palveleva Turku 2013 -kilpailun voittajaa

Teksti/ text: Emmi Välke

Puhehäiriöisten lasten vanhemmat ovat seuranneet huolestuneena ja tuskastunee-na lasten puheterapian pitkiä jonotusaiko-ja. Puheterapiaan pääsyä on voinut joutua odottamaan vuodenkin ajan.

Kun lapsi ei pysty ilmaisemaan itse-ään sanallisesti, se ilmenee usein myös häiriökäyttäytymisenä ja muina kasautu-vina ongelmina.

Syksyn 2012 aikana jonojen käsittelyä uudistettiin. Näin puheterapiaan pääsy nopeutui hoitotakuun määrittämään alle puoleen vuoteen.

Ensikäynneillä puheterapeutin luona

arvioidaan mahdollinen terapian tarve. Osalle lapsista riittää puheterapeutin seuranta tai yksittäiset ohjauskäynnit. Lapsen puheterapeuttinen ongelma saa-daan nopeammin arvioitua. Lisäksi lap-sen vanhemmat saavat kotiharjoitus- ja toimintaohjeita. Ongelman korjaaminen saadaan rivakasti alulle, jolloin haitan kerrannaisvaikutukset vähenevät ja elä-mänlaatu paranee.

Kun ongelmiin puututaan aiemmin, terapiajaksot lyhenevät, lasten puhehäi-riöt saadaan hoidettua ajallaan ja koulun alkaessa lasten valmiudet oppia ovat pa-remmat.

lasten puhehäiriöihin apua nopeasti ja ajoissa- pitkät jonotusajat historiaa1

Stadsdirektör Aleksi Randell startade i fjol tävlingen Åbo till din tjänst där man sökte stadens bästa tjänster. Syftet med tävlingen är att sporra stadens anställda att ständigt utveckla nya idéer till servi-cereformer som resulterar i bättre service och effektiverad verksamhet. Samtidigt är avsikten att väcka intresse så att stadens anställda och invånare blir medvetna om vilka intressanta och nya tjänster som sta-den kan erbjuda.

I fjolårets tävling hade Social- och hälsovårdsväsendet framgång i båda seri-erna. I serien bästa servicereformen gick

segern till modellen för pararbete på hälsostationen och förnyandet av vårdprocesser i området Runos-backen-Mulli. I serien bästa ser-viceerfarenheten var vinnaren diabetesskötaren Leena Lehti-nen och diabetesläkaren Anne Artukka som arbetar på diabe-tesmottagningen på Hantverka-regatans hälsostation.

I år finns det två tävlingsbidrag representerade från Välfärdssektorn

som utmanar tävlingsbidragen från Åbo Energi, Fritidssektorn och Turku

Touring.

Just nu pågår tävlingen Åbo till din tjänst där man söker den bästa servicereformen. Kommuninvånarna kan rösta bland fem servicereformer och samtidigt berätta om sin erfarenhet av god service inom Åbo stad.

nu är det dags för kommuninvånarna att röstaKommuninvånarna kan rösta bland fem servicereformer som presenteras här. För-slagen presenteras också på Åbo stads webbplats (www.turku.fi/palvelevaturku) där man kan rösta på sin favorit. Man kan också rösta på Åboservicen (Puolalaga-tan 5) och på samservicestället Monitori i köpcentret Skanssi. Röstningstiden är 12.8.–26.8.2013. Man kan också rösta 21.8–25.8. på Åbo stads avdelning under Åbomässan. Bland alla deltagare utlottas Åbokulturens presentkort.

Vid sidan av tävlingen om bästa ser-vicereformen söker man också den bästa serviceerfarenheten. Kommuninvånarna kan berätta om sin positiva serviceerfa-renhet när de varit i kontakt med staden. Om serviceerfarenheten kan man berätta med samma blankett som man använder för att rösta på bästa servicereformen.

Vinnarna av tävlingen Åbo till din tjänst publiceras hösten 2013. Vinnaren i serien bästa servicereformen är den servi-ce som fått flest röster och i serien bästa serviceerfarenheten är det stadsdirektören som utser vinnaren bland de servicepre-stationer som föreslagits.

rösta fram vinnaren i tävlingen Åbo till din tjänst 2013

3Turkuposti | Åboposten 4 | 2013

Teosten perään ei tarvitse lähteä, kun kir-jastojen väliset kuljetukset tuovat ne tar-vitsijoiden luo. Teokset voi myös lainata mistä tahansa Vaski-kirjastosta ja palaut-taa haluamaansa kirjastoon.

Vaski-yhteistyön ansiosta kirjastojen tietojärjestelmän ylläpidon ja kehittämi-sen kustannukset voidaan jakaa usean kunnan kesken. Vaski-yhteistyö tuottaa kustannussäästöjä myös muissa palveluis-sa ja hankinnoissa.

Visitturku.fi-mobiilipalvelu palvelee niin turkulaisia kuin matkailijoitakin. Palve-luun on koottu Matkailun palvelukeskuk-sen / Turku Touringin matkailuportaalis-sa olevia tietoja, jotka palvelevat etenkin Turussa paikan päällä olevia turisteja ja kaupunkilaisia: Tietoa käyntikohteista ja tapahtumista, kartta- ja reittipalvelu sekä Kiss My Turku -osio, joka kokoaa turku-laisten ja Turussa asuvien vinkit matkaili-jalle ja turkulaisille kätevästi.

Yksittäisen kohde- tai tapahtumatie-don lisäksi voi rakentaa oman päiväoh-jelmansa etukäteen ja navigoida valitse-miinsa kohteisiin Turussa ja Varsinais-Suomessa.

Palvelu löytyy osoitteesta m.visitturku.fi. Palvelu toimii suomeksi, ruotsiksi ja eng-lanniksi.

Varsinais-Suomen Vaski-kirjastojen yhtei-nen palvelujärjestelmä on esimerkki on-nistuneesta seudullisesta yhteistyöstä. Pal-velu kattaa 45 toimipaikkaa 17 kunnassa. Yhteinen järjestelmä palvelee yli 340 000 asukasta Pyhärannasta Sauvoon.

Olennainen osa palvelua on yhteinen kirjastokortti. Samalla kirjastokortilla ja siihen liitetyllä käyttäjätunnuksella voi asioida kaikissa Vaski-alueen kirjastoissa. Vaski-verkkokirjastossa kaikkien kirjas-tojen aineistot ovat helposti ulottuvilla. Verkkokirjastossa voi tehdä varauksia, uusia lainoja ja käyttää yhteisiä sähköi-siä aineistoja. Vuonna 2012 käyttöön otettua uutta Vaski-korttia on mahdol-lista käyttää myös Kulttuurikorttina, jolla saa tietoa ja etuja Turun kulttuu-ripalveluista.

Vaski lisää alueen asukkaiden tasa-arvoisia mahdollisuuksia kirjaston aineistojen ja palveluiden käyttöön.

”Ei pelkästään vuosia elämään vaan elä-mää vuosiin”, tällä ajatuksella tuemme turkulaisten ikäihmisten elämänlaatua. Haluamme siirtää ikäihmisten kotihoi-don tarvetta myöhemmäksi aktivoimalla heitä huolehtimaan terveydestään ja tu-kemalla itsenäistä selviytymistä. Lisäksi tavoitteenamme on ikäihmisten neuvon-nan, palveluohjauksen ja sosiaalisen tuen turvaaminen.

Seuraamme tiiviisti ikäihmisten tar-peita ja toivomuksia. Kehitämme uusia palvelumuotoja ennakkoluulottomasti yhdessä esimerkiksi seurakunnan, oppi-laitosten, yhdistysten, vapaaehtoisten ja yksityisten toimijoiden kanssa.

Syrjäytymisvaarassa ja erityistuen tarpeessa oleville ikäihmisille tarjoamme ”Kivameno”- ryhmiä. Tuki- ja kohtaa-mispaikka Poijussa voi tavata tuttuja ja

tuntemattomia. Järjestämme myös eri-laisia infotilaisuuksia ja ”Elä hyvin, voi hyvin”-ryhmiä sekä uutuutena hyvin-vointipäiviä kotona asuville ikäihmisille. ”Kimppakauppa”-palvelu taas on tarkoi-tettu heille, jotka tarvitsevat kauppa-asi-oinnissa erityistä tukea.

Ikäihmisille ollaan perustamassa omaa monitoimipistettä, joka sisältää pal-velu- ja asiakkuusohjauksen, vanhusneu-volan, vapaaehtoistoiminnan sekä ikäih-misten tuki- ja kohtaamispaikan.

Palveluihimme kuuluvat Lehmusval-kaman ja Ruusukorttelin hyvinvointi-keskukset, Poiju, palveluohjausyksikkö, muistisairaiden päivätoiminta, muisti-koordinaattoritoiminta, kotona selviyty-mistä tukevat palvelut sekä sotainvalidien palvelut.

Mikä vaikutus ilmalämpöpumpun asen-tamisella on sähkönkäyttöön? Entä pal-jonko kilowatteja kuluu, kun saunotaan koko ilta? Nämä tiedot selviävät vaikka seuraavana päivänä Turku Energian Ener-giankäytön seuranta -palvelusta.

Ennen sähkönkulutustietoja piti odot-taa seuraavaan sähkölaskuun saakka tai käydä sähkömittarilla katsomassa luke-mien kehitystä, mutta nyt sähkönkulu-tuksesta saa tarkkaa, tuntikohtaista tietoa vaikka omalla kotisohvalla istuen.

Palvelu helpottaa energiankulutuksen seuraamista antaen säästämisen ja ana-lysoimisen tueksi selkeätä tietoa. Omiin

sähkönkäyttötietoihin ja niiden muutok-siin voi palvelussa pureutua tunti-, päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuositasolla. Käyttö-tietojen karttuessa niitä voi myös vertailla eri vuosien välillä.

Palvelusta löytyvät myös paikkakun-nan historialliset lämpötilatiedot, jotka osoittavat selkeästi ulkolämpötilan vai-kutuksen energiankäyttöön. Palvelu on saatavilla Turku Energian asiakkaille EnergiaOnline-palvelussa ja edellyttää, että käytössä on etäluettava sähkömit-tari. Ohjeet palvelun käyttöönottoon löytyvät Turku Energian verkkosivuilta www.turkuenergia.fi.

2

3

4 5

turun kaupungin ennalta- ehkäisevät vanhuspalvelut: ”ei pelkästään vuosia elämään vaan elämää vuosiin”

energiankäytön seuranta turku energialta

Vaski- kirjastopalvelut m.visitturku.fi

-mobiilipalvelu

Turkuposti | Åboposten 4 | 20134

Merkittävimpiä yksityisen sektorin yh-teistyökumppaneita ovat muun muassa Teleste Oyj, Fujitsu Finland Oy, Tukikoti Syli sekä Elekno Oy. Tämän päivän työ-elämässä arvostetaan yrittäjämäistä otetta ja AMK-opinnoissa yrittäjyyttä tuetaankin vankasti.

Turun AMK tarjoaa monipuolisia yrit-

täjyysopintoja kaikille opiskelijoilleen. Kou-lutusohjelmissa on opintojaksoja, jotka val-mentavat yrittäjyyteen sekä antavat tarpeelli-sia taitoja yritystoiminnan kehittämiseen.

Yrittäjyyteen tai yrittäjämäiseen toi-mintaan opiskelijat voivat tutustua opis-kelijayrityksissä, harjoitusyritystoimin-nassa sekä yritysten kanssa toteutettavissa

projekteissa, palvelutoiminnassa tai TKI (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) -pro-jekteissa.

– Opiskelijoita kannustetaan osallis-tumaan valtakunnalliseen Venture Cup -liiketoimintasuunnitelmakilpailuun sekä Yrittäjyyden kipinä -tapahtumasarjaan, jossa eri alojen yrittäjät kertovat omas-ta yrittäjätaipaleestaan. Turun AMK on myös ollut tukemassa Boost Turun toi-mintaa, avaa suunnittelija Satu Helmi AMK:n yrittäjyysnäkökulmaa.

Helmi kokoaa vuosittain Turun am-mattikorkeakoulun Yhteiskuntavastuura-portin, joka tarkemmin esittelee ammat-

tikorkeakoulun monipuolista toimintaa. Raporttia voi tilata maksutta AMK:sta tai lukea nettisivuilta: turkuamk.fi

netissä ja osuuskunnissaYrittäjyys ja siihen liittyvät asiat ovat am-mattikorkeakoulussa vararehtori Juhani Soinin vastuulla. Turun ammattikorkea-koulu tukee alueen yrittäjiä laadukkaal-la palvelu- ja TKI-toiminnalla. Yrittäjiä tukemaan on perustettu korkeakoulujen yhteinen www.korkeakoulukumppani.fi -nettipalvelu. Palvelun kautta kaikkien turkulaisten korkeakoulujen osaaminen on alueen yrittäjien käytössä.

Turun AMK toimii lisäksi yhdessä Tu-run ammatti-instituutin ja Turun aikuis-koulutuskeskuksen kanssa tarjoamalla Tu-run seudun yrityspalvelukeskuksessa Potku-rissa koulutuksiin perehtyneen yhteyshenki-lön palveluita. Yhteyshenkilön tehtävänä on neuvoa sopivan koulutuksen suunnittelussa sekä tarjota tietoa koulutusmahdollisuuksis-ta ja rahoitusvaihtoehdoista.

Turun AMK:ssa toimii useita opiske-lijoiden perustamia yrityksiä, joita kut-sutaan opiskelijaosuuskunniksi. Näiden yritysten ohjaajina ovat eri alojen opettajat. Lähtemällä mukaan opiskelijayritykseen opiskelija voi suorittaa merkittävän määrän opintopisteitä ja samalla ansaita rahaa jo opintojen aikana. Kun yrittää oppia, niin oppii yrittämään – vai miten se menee?

Turun AMK tukee yrittäjyyttäVuosittain Turun AMK tekee yhteistyötä yli 3 500 organisaation kanssa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Turun kaupunki ovat ammattikorkeakoulun suurimmat julkisen sektorin kumppanit.

Yritysaiheisia ideoita sinkoili, kun amki-laiset lähtivät luokkaretkelle helsinkiin. keskellä vararehtori Juhani soini (amk:n kassi) ja hänestä oikealle alueemme yrityk-sissä tutut harjoittelun lehtori kari Juhala ja projektipäällikkö sinikka leino.

kauppahalli ja Klassikon koulu. Kunnos-sapidossa skaala vaihtelee oven kahvan vaihdosta kokonaisen huoneen remon-tointiin. Palveluumme kuuluu myös esi-merkiksi ympärivuorokautinen päivystys; riennämme paikalle, jos vaikkapa tuuli vie koulun kattopeltejä tai jossakin tapah-tuu vesivahinko, hän kuvailee.

Tämän vuoden alusta lähtien yhtiön kaikki, aikaisemmin ympäri kaupunkia ripotellut yksiköt, ovat sijainneet samassa osoitteessa Ruissalontie 23.

– Se on tehostanut toimintaa ja tiedon-kulkua valtavasti, Jortikka huomauttaa.

Valmis haastamaan muut rakennusliikkeetTurun Seudun Rakennustekniikan ylivoi-maisesti suurin asiakas on Turun kiinteis-töliikelaitos. Yhtiön strategiana on kui-tenkin hankkia enenevässä määrin myös kaupungin ulkopuolisia asiakkaita.

Jortikka uskoo, että Rakennusteknii-kalla on tähän hyvät valmiudet.

– Meillä on erittäin pitkä kokemus rakennusalalta, vahva paikallistuntemus, sekä ammattitaitoista ja työhönsä sitoutu-nutta henkilökuntaa.

Hän muistuttaa, että erityisesti kor-jausrakentamisessa on valtava potentiaali.

– Korjausrakentamisen määrä kasvaa vuosittain kolme prosenttia. Peruskorjau-sikään tulleisiin rakennuksiin on tehtävä pakolliset putki- ja julkisivuremontit,

rakennustekniikka pitää ovet auki kaikilleTurun Seudun Rakennustek-niikka Oy:sta löytyy apua, kun vaikkapa ovenkahva repsottaa, tuuli vie päiväkodin katon tai kauppahalli ehostetaan aivan uuteen uskoon. Turun kaupun-gin konserniyhtiö aikoo hankkia entistä enemmän myös kau-pungin ulkopuolisia asiakkaita.

hiomakone käy turun seudun rakennustekniikka oy:n puusepänverstaassa. puuseppä aki kari viimeistelee kauppahallin vanhaa ovea, ennen kuin se menee lasitukseen, maalaukseen ja palaa verstaalle heloitukseen. hän on poistanut ovesta potkupellit sekä korjannut ja leven-tänyt sitä uudella puulla.

suhdanteista riippumatta. Usein myös ra-kennusten energiatehokkuutta halutaan parantaa ja varustaa niitä modernilla ta-lotekniikalla.

Työsarkaa riittää jo Turun kaupungin noin 850 000 neliön kiinteistömassassakin.

– Yhtiön perustamisvaiheessa osa kau-pungin korjausrakentamiskohteista ohjat-tiin Turun Seudun Rakennustekniikalle. Tulevaisuudessa kilpailemme kohteista tasavertaisesti alan muiden toimijoiden kanssa.

Vanha jaksaa heiluaTurun kaupungin kiinteistöihin kuuluu esimerkiksi satoja vuosia vanhoja histori-allisia kohteita sekä laaja skaala eri vuo-sikymmeniltä peräisin olevia toimisto- ja koulurakennuksia.

– Yksi painopistealueemme on erityis-taitoa vaativat vanhat rakennukset ja his-torialliset entisöintityöt, Jortikka kertoo.

Tälläkin puuseppä Aki Karin enti-söitävänä olevalla kauppahallin ovella on ikää hulppeat sata vuotta. Se on avautu-nut uransa aikana turkulaisille miljoonia ja taas miljoonia kertoja.

Mutta ei siis toivettakaan eläkepäi-vistä. Ovella saattaa olla edessään toinen ihan vastaava työrupeama.

Teksti ja kuva: Matti Välimäki

Aki Kari on yksi Turun Seudun Raken-nustekniikan noin 150:stä ammattimiehes-tä. Uusi rakennusliike syntyi, kun Talotoi-miliikelaitos yhtiöitettiin 1.1.2012 alkaen.

Toimitusjohtaja Jouko Jortikka ker-too, että Turun kaupungin konserniyhtiö on erikoistunut erityisesti julkisten raken-nusten korjausrakentamiseen, kunnossa-pitoon ja talotekniikkaan.

– Korjausrakentamisessa suurimpia kohteita ovat tällä hetkellä esimerkiksi

Teksti: Anne Lehikoinen | Kuva: Kirsi-Maria Castrén-Harju

5Turkuposti | Åboposten 4 | 2013

Turku kulkee led-valojen käytössä Suomen kärjessä, ja kansainvälisestikin Turussa on kohta edistyksellinen ul-kovalaistus. Uudet led-valaisimet ovat vanhoja elohopea-lamppuja kestävämpiä, joten jatkossa yksittäisiä sammu-neita lamppuja pitäisi olla vähemmän.

– Vanhojen lamppujen vaihtoväli on noin neljä vuot-ta, ledien luvataan kestävän 60 000–70 000 tuntia eli vä-hintään 15 vuotta. Vielä kymmenen vuoden kuluttuakin valaisutehon pitää takuun mukaan olla noin 80 prosent-tia alkuperäisestä, Turun kaupungin ulkovalaistusasian-tuntija Erkki Salminen kertoo.

Aivan täysin led-lampuilla ei Turkua jatkossa kuiten-kaan valaista, sillä aikaisemmin vanhanaikaisia halogee-nilamppuja vaihdettiin suurpaine-natriumlamppuihin. Nyt urakan toisessa vaiheessa lähes kaikki uudet lamput ovat ledejä.

– Niiden tekniikka on kehittynyt viime vuosina ko-vaa vauhtia, ja samalla hinta on tullut kilpailukykyiseksi, kaupungin suunnitteluinsinööri Juhani Korte kertoo.

merkittävää säästöäLamppujen vaihto synnyttää merkittävää energiansäästöä, sillä led-valaisimet kuluttavat jopa 70 prosenttia vähemmän energiaa kuin perinteiset lamput. Uusien valojen avulla säästetään vuodessa lähes 1 386 000 kilowattituntia sähköä, mikä vastaa noin 500 kerrostalokaksion vuosikulutusta.

– Hankkeen perimmäisenä syynä on myös se, että vanhojen halogeenivalaisimien myynti ja valmistus kiel-letään EU:ssa vuoden 2015 aikana, Salminen sanoo.

Turun ulkovalaistusta alettiin vaihtaa vuoden 2011 alussa. Nyt kolmiportaisessa urakassa on saatu valmiiksi ensimmäinen osa, ja kaupungin pohjois- ja itäosat kylpe-vät jo uusien lamppujen valossa. Viimeinen varsinainen vaihtovaihe käynnistyy vuonna 2014. Yhteensä lamppuja vaihdetaan kolmessa vuodessa noin 10 000, joten kyse on varsin mittavasta työstä.

– Urakat ovat kuitenkin sujuneet varsin hyvin, ja il-meisesti asukkaatkin ovat olleet pääosin tyytyväisiä, ra-kennuttajainsinööri Lauri Koski sanoo.

Turun kaduille, toreille ja puistoihin on luvassa entistä tasaisempaa valaistusta, kun ulkovalaistusta vaihdetaan led-pohjaiseksi.

Teksti ja kuva: Tapani Mylly

Valojen vaihtaminen jatkuu jälleen ensi keväänä, kun viimei-nen varsinainen asennusvaihe käynnistyy kilpailutuksen jälkeen. ulkovalojen asentaja Jarmo keskinen on ollut mu-kana asentamassa uusia led-lamppuja hankkeen toisessa vaiheessa, jossa urakoitsijana toimii turku energia oy.

Luvassa tasaisempaa valaistusta

suuden erilaisiin infotilaisuuksiin, esityksiin ja luentoi-hinkin, Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä kertoo.

– Omien toimistojen ja Aseman lisäksi käytössä on sisustettuja neuvotteluhuoneita ja edustussauna. Ja neu-votteluja voidaan jatkaa tarvittaessa ravintola Kitchenin puolella maukkaan lounaan ääressä, Juva toteaa.

luovan keskuksen rooli vahvistuuLogomo on tullut tunnetuksi paikkana, jossa järjestetään monenlaisia tapahtumia. Logomon lähtökohta on toimia luovana keskuksena, ja tämä perusajatus on nyt saanut tuntuvaa vahvistusta Byrån valmistumisen myötä.

Logomoon on saatu myös muita luovia toimijoita. Keväällä otettiin käyttöön Aki Wahlmanin vetämä ruo-kakulttuurin monitoimitila, jossa voidaan kuvata ruo-kaohjelmia ja järjestää kokkauskursseja. Lisäksi kesällä valmistui parisataa neliötä taiteilijatiloja, joita hallinnoi Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö.

Rytsän mukaan Logomo yhdistää bisneksen, tapahtu-mat, työn, taiteen ja viihteen koko ajan eläväksi kokonai-suudeksi, joka tarjoaa jokaiselle jotakin. 

– Tällä hetkellä toimitila-alalla puhutaan paljon joustavista ympäristöistä, jollaisista Logomo on mainio esimerkki. Logomoon tullaan niin töihin, lounaalle, elo-kuviin, häihin, keikalle kuin taidenäyttelyynkin, ja joka tarkoitukseen talo sopeutuu kuin ajatus.

rakentaminen jatkuuLogomon rautatieaseman puoleisen päädyn rakentami-nen on jo aloitettu, ja siihen valmistuu vuonna 2014 lähes 4000 m2 lisää yrityksille suunnattua toimitilaa ja uusia taiteilijatiloja noin 200 m2.

Logomoon on kesän korvalla valmistunut ensimmäiset toimistotilat luovan alan yrityksille. Tiloihin on sijoittunut lähes viisikymmentä yritystä ja niiden pitkälti kolmatta sataa työnte-kijää sekä lisäksi Humanistisen ammattikorkeakoulun henkilökuntaa ja opiskelijoita.

Logomon Byrå

Syksyn aikana Logomoon ovat tulossa esiintymään ainakin Children of Bodom, Ian Anderson, Danny, Richard Clayderman, Johanna Kurkela ja Popeda se-kä PMMP - viimeiselle keikalleen.

– Ja Linnan juhlat monipuolisine ohjelmistoineen siirtyivät tänä vuonna kokonaisuudessaan Logomoon, Rytsä iloitsee.

Talossa tehdään myös teatteria. Kolmannen tilan kunnianhimoinen esitys ”Berg heil! – Nietzscheläisiä vaelluslauluja” saa ensi-iltansa syyskuun lopulla. Mää-rittelyjä pakenevat Choice! ja Red Bull Flying Bach –esitykset. Ensin mainittu on turkulaisten nuorten räppiä, videota ja teatteria yhdistelevä teos. Jälkim-mäisessä nähdään breakdancen maailmanmestareita esiintymässä J. S. Bachin musiikin tahtiin.

Logomossa käydään myös elokuvissa.– 153-paikkaisessa elokuvateatterissa on sekä ana-

loginen että digitaalinen projektori. Teatteri onkin jo tarjonnut kodin elokuvakerhoille ja hyvät tilat esimer-kiksi elokuvafestivaaleille. Seuraavaksi on vuorossa Interact Point Film Festival syyskuussa, Juva kertoo.

syksyllä luvassa kovia esiintyjänimiä, teatteria ja elokuvaaToimitilat on rakennettu Aninkaistensillan puoleiseen

päätyyn halliin, joka aiemmin on toiminut VR:n kone-pajana. Menneestä muistuttaa neuvotteluhuone Monttu, jonka rakentamisessa on hyödynnetty vanhaa korjaus-monttua.

Tila on jaoteltu eri osiin ja kolmeen kerrokseen niin, että tuloksena on viihtyisä työympäristö. Valo tulee si-sään parin kerroksen korkuisista ikkunoista sekä suuris-ta kattoikkunoista. Vanhat kauniit kattorakenteet ovat tallella kertomassa rakennuksen iästä. Tila on erittäin moderni, mutta samalla se myös tunnustaa vahvasti his-toriansa.

Toimistot ovat hyvin eri kokoisia, kymmenestä neliös-tä neljäänsataan neliöön, yhdessä, kahdessa tai kolmessa kerroksessa. Niiden julkisivu yhteisten tilojen suuntaan on lasia, johon on haluttaessa voitu laittaa teippaukset tai sälekaihtimet.

– Ylin kolmas kerros on avointa toimistotilaa, josta voi vuokrata pöytäpaikan vaikkapa vain kuukaudeksi, projektipäällikkö Anu Juva kertoo.

– Tämä palvelee esimerkiksi erilaisia projekteja, joiden työryhmät löytävät viihtyisän työskentelytilan Byrån kattoikkunoiden alta. Toisaalta myös moni yk-sinyrittäjä on löytänyt täältä työyhteisön kyllästyttyään kotikonttoriinsa.

Byrån sisustuksessa on käytetty niin paikallisia kuin ulkomaisiakin tuotteita. Talossa on Saanan ja Ollin ta-petteja, Valoa by Auroran valaisimia, Looks Industriesin, Artekin ja Martelan kalusteita. Osaan tiloista on sisustus teetetty mittojen mukaan. Viihtyisyyttä luovat myös vi-herkasvit.

– Keskuspaikka Aseman rappuset antavat mahdolli-

– Logomoon syntyy taas lisää liikettä, kun Turun Kaupunginteatteri muuttaa remontin alta tähän tilaan rakennettavaan väistötilaan ensi vuoden toukokuussa, Rytsä iloitsee.

Teksti: Anu Juva | Kuvat: Leena Janhila

lisätietoja: www.logomo.fi5000 neliömetriä luovuutta ja synergiaa virittävää toimitilaa

Turkuposti | Åboposten 4 | 20136

Turun katuvalaistusta uusitaan kaupungille riskittömän rahoitusmallin avulla. ESCO-rahoituksessa riski hank-keen mahdollisesta epäonnistumisesta jää kokonaan urakkaa tekevälle yritykselle. Investoinnit myös makse-taan vasta taannehtivasti syntyvistä säästöistä.

– Malli toimii niin, että urakkasopimuksessa sovitaan energiansäästötavoitteet yhdessä toimeksiannon saavan yrityksen kanssa. Jos ne eivät toteudu, jää tappio yrityk-sen maksettavaksi, Turun kiinteistöliikelaitoksen suun-nitteluinsinööri Juhani Korte kertoo.

Turussa ESCO-rahoitusta on käytetty jo yhdeksän-toista vuoden ajan, malli on tullut Suomeen Yhdysval-loista. Turku on Suomen johtava ESCO-kaupunki.

– Aloite tuli alun perin alalla toimivilta yrityksiltä. Jos energiansäästöä tulee sopimusaikana enemmän kuin on so-vittu, voitto menee myös urakan tehneelle yritykselle. Kau-pungille tämä malli on tietysti erinomainen, kun investoin-teihin ei tarvitse budjettia, eikä riskiäkään ole, kertoo Korte.

Turun kaupungin konserniyhtiön, Koneteknologiakeskus Turku Oy:n toimitusjohtaja Erkki Virkki huomauttaa, että robotti hitsaa nopeammin ja tarkemmin kuin yksi-kään inhimillinen hitsaaja.

– Tällaisia lasertyöstörobotteja, jotka osaavat sekä hitsata että leikata, on Suomessa vain puolentusinaa, hän myhäilee.

Lasertyöstörobottien yleistymistä on hillinnyt niiden kova, jopa yli miljoonan euron hinta. Monet yritykset saattavat olla myös epävarmoja siitä, kuinka hyvin suh-teellisen uusi teknologia toimii käytännössä.

Koneteknologiakeskuksessa myös opiskelijat pääsevät tutustumaan robottiin ja käyttämään sitä ohjaajiensa opastuksella.

– Tulevaisuudessa opiskelijat vievät sitten kokemuk-sensa ja tietotaitonsa työpaikoilleen. Tämä auttaa uuden tekniikan käyttöönotossa ja yleistymisessä, Virkki pohtii.

ainutlaatuinen suomessaKoneteknologiakeskus on Turun alueen oppilaitosten ja yritysten yhteinen uuteen teknologiaan keskittyvä kou-lutus- ja kehittämiskeskus. Keskus tarjoaa yrityksille ja oppilaitoksille tilat ja laitteet opiskelijaryhmien koulu-tukseen sekä opiskelijoille mahdollisuuden lopputöiden tekoon yhdessä teollisuuden kanssa.

Haastatteluhetkellä Turun ammatti-instituutissa le-vyseppähitsaajaksi opiskelevat Joni Rinne ja Jani Triip-ponen tuovat lasertyöstörobotille materiaalia. Vähän matkan päässä Turun ammattikorkeakoulun insinööri-opiskelija Oskari Ahokas ottaa tuntumaa perinteiseen silloitushitsaukseen MAG:lla.

Turun ammatti-instituutti valitsi keväällä Konetekno-logiakeskuksen vuoden työssäoppimispaikaksi. Myös Rin-ne, Triipponen ja Ahokas ovat tyytyväisiä kokemuksiinsa.

– Olen oppinut lyhyessä ajassa paljon hitsausproses-seissa ja päässyt kokeilemaan esimiestyötä. Täällä on lait-

tutustumassa robotteihin ja pikku myyhyn Koneteknologiakeskuksessa opiskelijat pääsevät perehtymään alan uusimpaan tekniikkaan. Myös yhteistyö yritysmaailman kanssa on läheistä.

Hella Lighting Finland Oy on yksi Koneteknologiakes-kuksen kanssa läheistä yhteistyötä tekevistä yrityksistä.

Hella on saksalainen johtava ajoneuvoissa käytettävi-en valaisintuotteiden valmistaja. Tuotannon kehitysinsi-nööri Timo Suortamo kertoo, että viime aikoina yhtiön Salon tehdas on laajentanut toimintaansa myös laivojen valaistusjärjestelmiin.

– Laivavalaisimiin liittyy paljon kehitystyötä ja räätä-löintiä. Prototyyppien, esimerkiksi erilaisten valaisinten kiinnitysjärjestelmien valmistaminen, häiritsee normaa-lituotantoamme, joten olemme teettäneet niitä Konetek-nologiakeskuksessa.

– Kokemukset ovat olleet hyviä. Olemme tiivistämäs-sä yhteistyötä entisestään. Yhtenä mahdollisuutena on vä-läytelty, että myös oppilaitoksia sidottaisiin projekteihin, jos se vain onnistuu esimerkiksi aikataulujen puolesta, Suortamo mainitsee.

insinööriopiskelija oskari ahokas hitsaa.

Julkisuudessa on puhuttu viime aikoina paljon telakka-teollisuuden ongelmista. Laivanrakennus on Varsinais-Suomessa merkittävä työllistäjä. Minkä verran Konetek-nologiakeskuksen koneille, opetukselle ja kehityshank-keille on siis tilausta tulevaisuudessa?

– Laivanrakennus on tärkeä ala, mutta asiat on syytä suhteuttaa. Varsinais-Suomessa teknologiateollisuuden parissa työskentelee 75 000 ihmistä. Näistä 17 500 tekee töitä telakoille, mutta heistäkin puolet tekee töitä myös muualle, Erkki Virkki kertoo.

– Hyville koneistajille ja levysepille on aina töitä, hän korostaa

”hyvä paikka valmistaa prototyyppejä”

ammattimiehelle riittää töitä

toisenlainen rahoitusratkaisuNyt tehtävä ulkovalaistusten vaihto on kokonaisuu-

dessaan noin kymmenen miljoonan euron urakka. Sen toisen vaiheen osuus oli noin kolme miljoonaa euroa, jos-ta odotetaan syntyvän viisivuotisen sopimuskauden aika-na säästöä noin miljoona euroa. Tälle summalle Turku on saanut myös valtion tukea.

– Kaupunki on tehnyt vuonna 2007 energiatehok-kuussopimuksen, jossa luvattiin yhdeksän vuoden aikana säästää yhdeksän prosenttia vuoden 2005 energiankulu-tuksen tasosta. Nyt kun kaikki lamput saadaan vaihdet-tua, päästään jo kahdeksaan prosenttiin, lupailee Korte.

Tulevaisuudessa luvassa on tosin vielä tätäkin tiukem-pia energiansäästötavoitteita, sillä tällä hetkellä neuvotel-laan uudesta kuntien energiatehokkuussopimuksesta.

– Tällöin ESCO-hankkeiden säästöjen pitäisi olla jo 20 prosenttia. Nykyisillä energian hinnoilla kyse on to-della isoista rahoista, Korte toteaa.

Valkoista valoaJulkisuudessa uudet katuvalot ovat saaneet kritiikkiä sii-tä, että ne ovat liiankin kirkkaita, erityisesti silloin, kun kahden eri tolpan valokehät menevät päällekkäin. Salmi-nen ja Koski myöntävät, että paikoitellen uusia lamppuja olisi voinut asentaa harvempaan kuin vanhoja.

– Tällöin olisi pitänyt asentaa uudet tolpatkin, mikä taas olisi ollut valtavan suuri urakka. Tolpissa on monesti myös muiden laitteita, eikä synergiaa tässäkään suhteessa nyt ollut, toteavat miehet.

Vanhoista halogeenivalaisimista uudet ledit eroavat myös siinä suhteessa, että niiden valo on täysin valkoista. Tämä tekee valaistuksesta luonnollisempaa.

– Jatkossa esimerkiksi värit erottuvat valaistuksessa entistä paremmin. Kyseessä on myös turvallisuuskysy-mys, toteaa Salminen.

Kaupungin valaistus olisi ollut uusimisen tarpeessa ilman EU:n asettamaa myyntikieltoakin.

– Suurin osa elohopeavalaisimista oli tullut käyttö-ikänsä päähän, Salminen kertoo.

puistovalaistus mukanaKäynnissä oleva ulkovalojen uusiminen tarkoittaa myös puistojen valojen vaihtamista. Puistojen käyttäjille uudet lamput tarjoavat lisäturvallisuutta, kun tasaisempi val-koinen valo lisää näkyvyyttä. Mikäli puiston valaistus on

teita, joita ei joka paikassa ole. Plussaa ovat myös tiiviit asiakaskontaktit; tuntuma oikeaan työelämään, Oskari Ahokas miettii.

Erkki Virkki arvioi, että Koneteknologiakeskus on ai-nutlaatuinen myös kansallisesti.

– Hieman vastaavia oppilaitoksia on muuallakin, mutta ei näin laajaa ja monipuolista kokonaisuutta, hän huomauttaa.

tilaustöitä yrityksilleKierroksemme jatkuu suuren automaattisen joustavan val-mistusjärjestelmän FMS:n (Flexible Manufacturing Sys-tem) luo.

– Ihan ensiksi suunnitellaan tietokoneilla työstet-tävän esineen, vaikkapa laakeripesän muodon ja mitat kertova CAD-kuva. Tämän jälkeen järjestelmän sorvil-le ohjelmoidaan työstöohjelma CAM-ohjelmalla. Sitten, kun kappale valmistuu sorvilta, se siirtyy automaattisesti varastointihyllylle ja sieltä taas seuraavalle työstökoneelle, Erkki Virkki kuvailee.

Käytännössä FM-järjestelmän koneet tekevät usein työtä yötä päivää. Koneteknologiakeskus tekee alan yri-tyksille paljon erilaisia tilaustöitä, myös prototyyppejä.

Koneteknologiakeskuksen ylpeydenaiheisiin kuulu-vat myös huipputarkat kalibrointilaitteet, joilla yrityk-set voivat tarkistuttaa erilaiset pituuden mittalaitteensa. Vaikkapa Pikku Myyn tarkkuudella. Myy (µ), kuten me kaikki tietenkin hyvin muistamme, on kansainvälises-sä yksikköjärjestelmässä 10 potenssiin -6 eli pituutena mikrometri.

Teksti ja kuvat: Matti Välimäki

vanhentunutta tai sekavaa, tiedossa on laajempi remontti. – Vanhentunutta valaisusta voidaan uusia nyt samal-

la. Näin toimitaan esimerkiksi Fleminginpuistossa, jos-

sa on sekä korkeaa että matalaa valaistusta. Puisto ei ole muuten lähiaikoina kunnostustarpeessa, joten valaistus uusitaan nyt, Koski kertoo.

7Turkuposti | Åboposten 4 | 2013

Saaristomerellä oli kirkkaat vedet vielä muutama vuosi-kymmen sitten. Pohja ja kalat näkyivät metrien syvyy-teen. Nyt merta hallitsee sameus ja kesäpäivinä kukkii sinilevä. Kalalajeja ja eliöstöjä on kadonnut, hapen määrä romahtanut ja pohjaa peittää monin paikoin rihmalevä.

Jääkauden muovaama Saaristomeri on noin 40.000 saarellaan maailman suurin ja monen mielestä kau-nein saaristo. Sen arvo on kansainvälisesti tunnustettu UNESCO:n biosfäärialueena ja osana arvokkaiden PAN Parks -kansallispuistojen verkostoa. Saaristomeri on la-guuninomainen, matala allas, saarien labyrintti, jonka vesi kiertää hitaasti. Siksi Saaristomeri on muita Itämeren alueita herkempi vahingoittumaan.

niin meri vastaa kuin sinne huuhdellaanMeren kehnosta tilasta syytämme helposti Pietarin jäte-vesiä ja kipsikasoja Kingiseppissä tai Gdanskissa, jotka vuotavat fosforia Itämereen. Kauhistelemme muiden vä-linpitämättömyyttä, vaikka meillä on ”kipsikasa” omasta takaa. Siitä valuu Saaristomereen miltei kaikki sen sinile-vää ruokkiva fosfori, toteaa Saaristomeren Suojelurahas-ton kampanjajohtaja Kristian Miettinen.

– Neljä suurinta Varsinais-Suomen jokeamme valut-tavat mereen 30-400 tonnia fosforia, vuoden sateisuudes-ta riippuen. Vahingon määrää voi ynnätä siitä, että yksi gramma fosforia tuottaa 410 grammaa sinilevää, joka tekee uimakelvottomaksi 41 kuutiometriä Saaristomeren vettä. Jokavuotisen uuden kuorman lisäksi merta kuor-mittavat entisten vuosien kertymät.

– Ravinnevaluman syynä on 60-prosenttisesti maata-lous. Loput 40 % ravinnekuormasta jakautuvat puhdista-mattomien jätevesien, vesiliikenteen ja kalankasvatuksen kontolle.

meren kirkkaus vaikuttaa vetovoimaanHaittaa meren pilaantumisesta koituu muillekin kuin lo-manviettäjille. Matkailu- ja kalastuselinkeinot ovat uhat-tuina sekä ranta- ja saaristotonttien arvo kärsii.

– En väitä, että meren kehnon kunnon vuoksi kaup-poja olisi peruuntunut, mutta myyjän ja ostajan kesken puhutaan varmasti arvokkaan myyntivaltin eli meren kunnosta. Toisaalta Saaristomerellä on melkoinen hyö-dyntämätön potentiaali matkailu- ja muiden elinkeinojen käyttöön. Vetovoimatekijä on meri, sitä suurempi, mitä kirkkaampi, sanoo Miettinen.

mitä on tehtävissä?Suomea markkinoidaan puhtauden perikuvana ja Clean Techin osaajana. Kuitenkin häpeänämme on sairastava Saaristomeremme. Ainoa parannuskeino on mereen va-luvan kuormituksen ratkaiseva vähentäminen. Keinoja tilanteen parantamiseen on.

Käytännön toimenpiteitä, joiden tulokset voi nähdä omin silmin, ovat suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja laskeutusaltaiden rakentaminen, jätevesiratkaisut ja jä-tevesien vaihtoehtoiset käsittelytavat, venepohjapesurit ja septitankkien imutyhjennysasemat, vesiensuojelun pilot-tihankkeet, ympäristökasvatus sekä muut innovatiiviset ratkaisut.

– Saaristomeren Suojelurahastolla on käytännön ve-siensuojelun asiantuntemus. Olemme myöntäneet noin 30 vesiensuojeluhankkeelle rahoitusta. Niistä on saatu hyviä kokemuksia, esimerkkejä on verkkosivuillamme, kertoo Miettinen.

Teksti ja kuva: Saaristomeren suojelurahasto

Kuva: Mika Vahtera

Tämän voimme ja meidän pitää itse lopettaa:

Saaristomereen valuu jopa 400 tonnia fosforia vuodessa

Näin voi jokainen vaikuttaaSaaristomeren Suojelurahasto kokoaa saaristomeri-keräyksellä varoja Saaristomeren suojelun konkreetti-siin täsmähankkeisiin. Niillä torjutaan tehokkaasti meren sairastamisen syytä: ravinteiden valumista. Gallupeissa on todettu moneen kertaan, että ihmiset haluavat mak-saa puhtaasta vedestä. Osallistumien Saaristomeri-kerä-ykseen on käytännön mahdollisuus vaikuttaa. Meremme tulevaisuus on meistä jokaisesta itsestä kiinni.

monta tapaa auttaa saaristomerta:• Kerta-, kuukausi-, muisto-, merkkipäivä-, testamentti-

ja yrityslahjoitukset.• Katso lisää: www.sasut.fi (även på svenska)• Voit auttaa Saaristomerta heti: lähetä tekstiviesti

Sasut10 (10 €) tai Sasut20 (20 €) numeroon 16588.

Keräyslupa 2020/2012/3159, voimassa 1.10.2012-30.9.2014, Poliisihallitus

turku haluaa poistaa aurajoen fosforiaTurku on aloittamassa ainutlaatuisen kokei-lun, jossa Aurajoesta poistetaan rehevöi-tymistä aiheuttavaa fosforia. Lupamenet-telyjen ongelmat uhkaavat kuitenkin koko hankeen toteutusta.

– Fosforin poisto vedestä on vähän kuin ensiapua. todella merkittäviin tuloksiin päästään vähentämällä lannoitteiden käyttöä ja lisäämällä peltojen ympärille suojavyöhykkeitä, turun kaupungin ympäristönsuojelujohtaja mikko Jokinen muistuttaa.

Kuumana kesäpäivänä Aurajoki lipuu laiskasti. Se kerää voimiaan Halisten altaassa, villiintyy hetkeksi vesiputo-uksessa ja jatkaa sitten taas rauhallisesti matkaansa kohti kaupungin keskustaa, satamaa ja saaristomerta.

Vaan pian tälle tutulle matkalle on tulossa aivan uu-denlaisia vaiheita. Turku on aloittamassa kokeilua, jossa Aurajoen vedestä poistetaan siihen pelloilta huuhtoutu-nutta ja rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia.

Turun kaupungin ympäristönsuojelujohtaja Mikko Jo-kinen kertoo, että parin kilometrin päähän Jaaninojan vie-reen tulee putki, jonka rei’istä veteen syötetään rautasulfidia:

– Rautasulfidi reagoi vedessä olevan fosforin kanssa ja muodostaa saoksen. Ideana on, että sakka laskeutuu poh-jaan Halisten altaan kohdalla.

– Alajuoksulle tulee näin entistä puhtaampaa vettä. Ja fosforisakka ruopataan sitten aikanaan pois Halisten altaan pohjasta.

hankkeen aikataulu vaarassaAluehallintovirasto teki heinäkuussa päätöksen koetoimin-tailmoituksesta ja totesi, ettei hanketta voi sen perusteella toteuttaa, vaan siihen pitää hakea ympäristölupa. Käänne hidastaa asian etenemistä ja lähiaikoina hankkeen osapuol-

ten kesken pohditaan lähdetäänkö lupaa hakemaan. Ris-kinsä asiaan tuo se, että hankkeelle on rahoitusta Ympäris-töministeriön Itämerirahoista enää kahdelle vuodelle.

Turun kaupungin lisäksi hankkeeseen osallistuvat Ely-keskus, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Aurajokisäätiö, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ja Kemira. Projektin budjetti on 300.000. Pääosa hankkeen rahoituksesta tulee Ympäristöministeriöltä.

Vaikutuksia seurataan tarkkaanTurun hanke on Suomessa ainutlaatuinen. Vastaavan-laisia, mutta erilaisessa ympäristössä tehtyjä kokeiluja on toteutettu aikaisemmin Saksassa ja Tsekissä.

Mutta onko Aurajoen kokeilussa vaaroja?– Rautasulfidi on kemikaali, jota käytetään yleisesti

veden puhdistuksessa. Tämän hetkisen tiedon perusteella syöttöpaikalla veden pH laskee hetkellisesti seitsemästä noin viiteen. Tämäkin muutos kuitenkin tasaantuu jo parin sadan metrin aikana. Sitten saavutetaan jälleen normaalilukemat.

– Seuraamme tietenkin tarkasti koko ajan, mitä vai-kutuksia kokeilulla on. Tarvittaessa, jos toiminnasta ai-heutuu vaikkapa merkittäviä kalakuolemia, keskeytäm-me kokeilun välittömästi, Mikko Jokinen kertoo.

Turkuposti | Åboposten 4 | 20138

Syyskuun kolmantena sunnuntaina on kaupunkilaisil-le tarjottu jo vuodesta 1961 lähtien monia mahdolli-suuksia tutustua omaan kotikaupunkiinsa. Ohjelmaa ja tapahtumia riittää aamusta iltaan; on markkinoita ja myyjäisiä, avoimia ovia, opastettuja kierroksia ja muu-ta ohjelmaa museoissa, musiikkia, taidetta ja tanssia.

Turkuseura julkaisee Turun päivän kunniaksi ylei-söäänestyksellä valitut Turun flikan ja pojan, ja seuran kulttuurijaoston valitsema vuoden Kulttuuriturkulainen istuttaa oman nimikkopuunsa Samppalinnan mäelle.

Vuodesta 1973 lähtien on Turun päivänä ensim-mäiseksi syntyneestä vauvasta tullut Turun kaupungin kummilapsi. Traditio on jatkunut katkeamatta näihin päiviin asti, ja ainoastaan vuonna 1979 ei Turun päi-vänä syntynyt yhtään uutta turkulaista. Kummilapsi saa perinteisesti lahjaksi kummilusikan ja kaupungin-johtajan tervehdyksen. Kummilapsille järjestetään Tu-run päivänä yhteinen tapaaminen kaupungin kulttuu-ri- ja taidelaitoksissa ja tänä vuonna tilaisuutta isännöi 150-vuotisjuhliaan viettävä Turun pääkirjasto.

Turun päivä huipentuu Samppalinnan mäen ilo-tulitukseen kello 21. Tarkempi ohjelma löytyy osoit-teesta www.turku.fi/turunpaiva.

Periaatteessa Aurajoen vedestä voitaisiin poistaa fosforia myös Halisten vanhassa vesilaitoksessa.

– Kesäkuukausina, pienen virtaaman aikana, kaikki Aura-joen vesi voitaisiin ajaa vanhan vesilaitoksen läpi.

– Tässä olisi sellainenkin jännittävä puoli, että parhaim-paan turistiaikaan Aurajoen vedestä häviäisi saven sameus ja se muuttuisi kirkkaaksi, Mikko Jokinen kertoo.

Suunnitelman huono puoli on se, että se vaatisi vanhaan vesilaitokseen miljoonainvestointeja.

turun päivää vietetään sunnuntaina 15.9. perinteisin menoin

Vuoden 2012 kummilasta topia ja vanhempia tuija ja Jani kankkusta olivat onnittelemassa turun flikka Vilma kivekäs ja turun poika lauri koistinen. Kuva: Leena Hiltunen

lisätiedot: Olli Hirvonen, vapaa-aikatoimialan hallinto,

olli.hirvonen@turku.fi

Turun kaupungin messuosastolla esitel-lään tuoretta MobiiliTurku-palvelua, jon-ka avulla kaupunki palvelee asukkaitaan entistä paremmin älypuhelimissa ja tableteissa. Ilmaisen palvelun voi käydä lataamassa kaupungin messuosastolla, jossa tarvittaessa myös autetaan lataa-misessa ja opastetaan käytössä.

MobiiliTurku kokoaa kaupungin uutiset, tapahtumat, pa-lautteen ja asioinnin yhteen kätevään mobiilisovellukseen. Sovellus helpottaa asukkaiden tiedonsaantia ja yhteyden-ottoa kaupungin palveluihin. Esimerkiksi tapahtumatietojen yhteydessä on reittiohjeet ja mahdollisuus lisätä tapahtuma omaan kalenteriinsa. Vastaavasti vikailmoitukset-ominai-suudella käyttäjä voi välittää kaupungille havaitsemistaan vikatilanteista korjauspyyntöjä kuvan ja paikkatiedon kera suoraan paikan päältä

MobiiliTurku on saatavana sekä suomeksi että ruotsiksi. Sen voi hankkia iPhone-, Android-, Symbian- ja Windows Phone -laitteille myös laitteiden sovelluskaupoista ja kau-pungin verkkosivuilta: www.turku.fi/mobiiliturku.

Lataa Turku taskuusi kaupungin messuosastolla

Suomen suurin yleismessutapahtuma Turun messut val-taa Turun Messu- ja Kongressikeskuksen 21.-25.8. Turun kaupunki on vahvasti mukana messuilla omalla osastol-laan, jolla panostetaan erityisesti kaupunkilaisten vaikut-tamismahdollisuuksiin. Messuosastolla turkulaiset voivat muun muassa tavata kaupungin johtavia päättäjiä ja kes-kustella heidän kanssaan avoimesti.

Turun Messut toimivat erinomaisena kohtaamispaik-kana asukkaiden ja kaupungin välillä. Niinpä kaupungin johdossa toivotaankin, että kaupunkilaiset tulisivat mes-suilla rohkeasti juttusille. Kaupungin messuosastolla on tavattavissa sekä poliittisia-, että virkamiesjohtajia.

Turun kaupungin asiakkuudet ja osallisuus -toimen kehittämispäällikkö Sari Kinnunen ja erityisasiantuntija Juha Rantasaari haluavat messutiiminsä kanssa viestiä asukkaille, että osallisuus päätöksenteosta koskee kaikkia kaupunkilaisia.

– Kaupunginjohto on vahvasti tämän linjauksen ta-kana. Kyse ei ole vain jostain lyhytaikaisesta projektista. Tämän lisäksi tarvitaan kuitenkin ajatuksen konkreti-

tapaa turku kaupungin messuosastolla

soitumista arjen tavallisissa toimissa. Siinä asukkaiden ja päättäjien messukohtaamiset voivat olla todella arvokkai-ta, Rantasaari toivoo.

– Päätöksentekoon osallistuminen on tietysti kiinni myös ihmisestä itsestään. Kaikki eivät millään lähde mu-kaan, mutta jos innostusta ja halua on, niin Turku tarjoaa nyt hyvät keinot siihen, Kinnunen linjaa.

Messuosasto on oiva paikka näyttää myös ulkopaik-kakuntalaisille, ettei Turku koostaan huolimatta ole mi-kään mörkö.

– Turku on osallisuuden edelläkävijöitä Suomessa. Kaupunkilaiset otetaan meillä hyvin huomioon asukkai-na ja asiakkaina, mikä ei ole mitenkään itsestään selvää vähänkään isommissa suomalaiskaupungeissa, Rantasaa-ri vertaa.

ulkona kannustetaan liikkumaanTurun messuosastolla esittäytyvät myös kaupungin jouk-koliikenne ja vapaa-aikatoimiala. Jälkimmäisen laajasta kirjosta messuilla näkyvät erityisesti liikunta, kulttuuri ja

nuorisopalvelut. Toimialat esittelevät toimintaansa, sekä ajankohtaisia asioita kuten syksyllä alkavia kursseja.

Liikkumaan aktivoinnin ja omatoimiliikunnan yk-sikkö toivottaa messuvieraat tervetulleiksi kaupungin ulko-osastolle, jonka toimintapisteillä aktivoidaan eri-ikäisiä liikkumaan ja kokeilemaan uutta.

– Meillä on ideana ”lapset edellä ja vanhemmat pe-rässä”. Mukana on paljon tasapainoa ja koordinaatiota kehittävää toimintaa, joka on erittäin tärkeää varsinkin ikäihmisille, liikuntasihteeri Heli Luukkonen kertoo.

Kaupungin messuosasto sijaitsee C-hallissa ja ulko-alue messuhalli D:n edustalla puolustusvoimien kalusto-esittelyn vieressä.

Teksti: Olli Ylioja

Kuva: Turun Messukeskus/Arto Takala

Suunnitelmissa on syöttää rautasulfidia veteen yh-teensä kymmenenä päivänä. Tavoitteena on poistaa jo-kivedestä kahdesta neljään tonnia fosforia. Mikäli koke-mukset ovat hyviä, niin toimintaa pyritään jatkamaan kahtena seuraavana vuonna.

Saaristomereen huuhtoutuu Aurajoen kautta vuosit-tain peräti 60 tonnia fosforia. 70-luvulla, ennen teholan-noituksiin siirtymistä, määrä oli 30 tonnia.

– Fosforin poisto vedestä on vähän kuin ensiapua. To-della merkittäviin tuloksiin päästään vähentämällä lan-noitteiden käyttöä ja lisäämällä peltojen ympärille suoja-vyöhykkeitä, Mikko Jokinen muistuttaa.

Teksti ja kuva: Matti Välimäki

Miltä tuntuisi kirkas Aurajoki?

9Turkuposti | Åboposten 4 | 2013

– Pieniä opaskylttejä voisi kiinnittää puistoissa paikkoi-hin, joissa erilaisia liikkeitä pystyy kätevästi tekemään, visioi idean keksinyt, Satakunnan AMK:ssa fysioterapiaa opiskeleva Miika Koskela.

Hän etsi opinnäytetyölleen aihetta ja otti yhteyttä Turun kaupungin ennaltaehkäiseviin vanhuspalveluihin.

– Terveysliikunta ja ikääntyneiden kanssa töitä teke-minen on aina kiinnostanut, hän kertoo.

Turusta hän sai ohjattavakseen kaksi ryhmää, joista toinen koostui kotihoidon asiakkaista ja toiseen osallistujat tulivat Ruusukorttelin jumpparyhmästä. Se-niori ParkTour -kierroksia järjestettiin lähipuistoissa kak-si kertaa viikossa kuukauden ajan. Ryhmissä oli enimmil-lään 10 osallistujaa.

Virkistymistä tutkitaan liikkumisen ohellaKun keho vanhenee, myös lihaskunto heikkenee. Ikään-tyneemmälle väelle kuntosalit ovat vieraita, siksi hyötylii-kunta ja liikkuminen lähiympäristössä kiinnostavat.

Ruusukorttelin jumpparyhmän puistoliikuntakier-roksella huumori kukkii ja tunnelma on hyvä. Liikkeet

tehdään toisissaan, mutta omasta huonosta kunnosta kek-sitään myös vitsejä. Lähellä Mannerheimin puistoa asuva Pirjo Wiklund on käynyt Ruusukorttelin jumpassa, jos-ta hän päätyi mukaan pilottiryhmään.

– Tunnemme toisemme hyvin ja siksi ryhmän tunnel-ma on kannustava, Wiklund lisää.

Ryhmien tuloksia Miika mittaa kokemusmittarin avulla. Kohteina ovat muun muassa liikkumiskyky, tasa-paino, virkistyminen, sosiaalisuus ja yleinen aktiivisuus. Osallistujat merkitsevät paperille piirretylle janalle esi-merkiksi omassa tasapainossa tapahtuvan edistymisen.

– Mitään erillisiä kuntotestauksia ei tehdä, Koskela selventää.

kaikki aistit käytössäSauvakävelevä ja erilaisia liikkeitä puiston osiin tekemään pysähtyvä ryhmä ei ole herättänyt liikaa huomiota muissa puistossa liikkuvissa.

– Ohikulkijat ovat seuranneet puistokierrostamme mielenkiinnolla ja meille on huudeltu kannustavia kom-mentteja, Pirjo Wiklund kertoo.

Turussa on otettu käyttöön ryhmätoimintamalli, jossa tuetaan pitkäaikaissairaita samankaltaisessa elämänti-lanteessa olevilta ryhmäläisiltä saadun kannustuksen ja uusien ideoiden avulla. Tavoitteena on terveydentilan ja hyvinvoinnin lisääminen.

Toimintamalli on käytössä jo kahdessakymmenessä maassa. Sen testaamiseksi ja juurruttamiseksi on Suomes-sa käynnistetty Arkeen Voimaa-hanke vuosiksi 2012–2014. Hanketta koordinoi ja johtaa Kuntaliitto.

Ryhmiin voivat osallistua henkilöt, joilla on mikä tahansa pitkäaikaissairaus, vamma, haitta tai vika mikä laskee toimintakykyä. Ryhmissä keskitytään löytämään yhteisiä kokemuksia ja ratkaisuja arjen tilanteisiin. Käsi-teltäviä aiheita ovat esimerkiksi liikunta, ravinto, lääkkei-den käyttö, vuorovaikutustaidot sekä hankalat tunteet. Ryhmiä ohjaavat koulutuksen saaneet vapaaehtoiset ver-taisohjaajat. Ryhmät sopivat erityisesti henkilöille, joilla on useampia sairauksia.

ohjaaja tuntee tilanteen itseAnna-Riitta Miettinen on osallistunut Arkeen Voimaa-hankkeen vertaisryhmään.

– Kaikki ryhmäläiset olivat hyvin erilaisia. Ainoa yhdistävä tekijä oli, että jokaisella oli omakohtaista ko-kemusta pitkäaikaissairaudesta. Aluksi vähän katsottiin mitenkähän tästä mennään eteenpäin, mutta kuudessa

viikossa ryhmässä ehdittiin jo hyvin tutustua, kertoo Miettinen.

Miettisen mukaan toimintamallin vahvuutena on se, että myös ohjaaja on vertainen, hän tietää mitä on olla pitkäaikaissairas. Häneen suhtaudutaan eri tavalla kuin hoitajaan tai lääkäriin.

– Koin ryhmässä, että vaikka kaikilla oli erilaisia taus-toja, sairauksia ja vammoja niin silti kaikkia kiinnostivat samanlaiset asiat ja käsiteltävistä aiheista riippumatta löy-tyi yhteisiä asioita. Siitä tuli tunne, ettei ole yksin tämän asian kanssa, Miettinen kertoo.

Ryhmässä oppi, ettei tarvitse koettaa kerralla muut-taa kaikkea. Liikkeelle lähdetään pienistä asioista. Usein pieniä asioita muuttamalla ja asettamalla riittävän pieniä tavoitteita voi saada aikaan isojakin muutoksia.

ilmoittautua voi hetiRyhmiin ilmoittautuminen on jo käynnissä. Uusi ryhmä käynnistetään, kun saadaan kokoon vähintään 10 hen-kilöä. Ilmoittautua voi tässä vaiheessa ottamalla yhteyttä hankekoordinaattoriin Riikka Korhoseen. Ryhmiä jär-jestetään eri puolilla Turkua. Uusia ryhmänohjaajia kou-lutetaan tarpeen mukaan ja myös ohjaajakoulutukseen voi hakeutua ilmoittautumalla. Ryhmänohjaajat saavat käyttöönsä suomenkielisen valmiin materiaalin.

Ryhmät kokoontuvat kuusi kertaa kerran viikossa 2,5

tuntia kerrallaan. Osallistujamäärä on 10–16 henkilöä ryhmää kohden. Vertaisohjaajina toimivilta edellytetään, että hän on täysi-ikäinen, jolla on itsellään joku pitkäai-kaissairaus.

Teksti ja kuva: Eija Bhatia

Ryhmiltä saaduissa palautteissa esille nousevat juuri hyödyt kuntosaliin verrattuna. Maisemat vaihtuvat ja kaikki aistit ovat käytössä. Samoja seiniä ei myöskään tar-vitse tuijottaa koko ajan. Keväällä alkaneiden kierrosten aikana myös vuodenaika vaihtui kesään.

– Osallistujat saavat välittömän palautteen tekemis-tään liikkeistä – joko ilon onnistumisesta tai ainakin tiedon siitä, miten jokin tietty liike tehdään. Parasta on kuulla, että ryhmä aikoo jatkaa liikuntaa keskenään, vaikka opastetut kierrokset päättyvät, Koskela kertoo.

Miika Koskelan opinnäytetyö valmistuu fysioterapi-an lehtori Hanna Tuomisen ohjaamana vuoden loppuun mennessä.

– Hienoa tietysti olisi, jos työtäni käytettäisiin pohja-na pysyvämmille puistojen liikuntakierroksille tai kenen tahansa yksittäisen kaupunkilaisen liikkumisen iloksi ja avuksi.

Teksti ja kuvat: Tiia Laakso

Seniori ParkTour - Terveysliikuntaa kaupunkimaastossa

Jalkakyykkyjä mikaelin kirkon edustalla Kaupunki on täynnä puistoja ja paikkoja, jossa voi liikkua melkein kuin kuntosalilla. Turussa on jo testattu Mikaelin- ja Manner-heiminpuiston soveltuvuutta senioreiden terveysliikuntaan. Jos tästä edetään pidem-mälle, käytössä voi pian olla kartta, johon on listattu Turun eri puistojen tarjoamia mahdollisuuksia liikkumiseen ja lihasten treenaamiseen.

Kyllästyttääkö olla sairas ja väsynyt?apua arkeen Voimaa -ohjelmasta

puuta voi käyttää apuna punnerruksissa. matti maljanen (vas.) ja miika koskela.

Fysioterapian opiskelija miika koskela opastaa pilottiryh-mää mikaelinpuistossa.

irja luoma (vas.), mirja kankaro, matti maljanen ja pirjo Wiklund venyttelevät mikaelin kirkon edustalla.

turun terveyden edistämisen yksikön hankekoordinaat-tori Riikka Korhonen on saanut stanfordin yliopiston kouluttajakoulutuksen. hän on master trainer -koulut-taja, jonka tämän hetken työalueena on turku, pääkau-punkiseutu ja etelä-karjala.

riikka korhosen tavoittaa parhaiten sähköpostitseriikka.korhonen@turku.fi tai arkisin numerosta 040 186 3028.

kotitalousneuvoja anna-riitta miettinen on yksi ensimmäi-sistä arkeen Voimaa ryhmien ohjaajakoulutukseen osallis-tuvista.

Turkuposti | Åboposten 4 | 201310

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Liisa Kaisti Tu-run kaupungin hyvinvointitoimialalta kertoo, että vapaa-ehtoistyöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi ikääntyneen hyvinvointiin ja elämänlaatuun.

– Osa ikääntyneistä voisi asua kotona pidempään, mi-käli heillä olisi seuraa ja ystäviä. Vanhus syrjäytyy helpos-ti yksin asuessaan, jos hänellä ei ole sosiaalisia kontakteja.

Vapaaehtoinen toimii omien aikataulujen mukaanVanhusten vapaaehtoisista ystävistä on suuri pula. Moni saattaa kokea vapaaehtoistoiminnan itselleen sopimat-tomaksi tai liian työlääksi. Kaisti kuitenkin muistuttaa, että vapaaehtoistyötä tehdään omien aikataulujen mukai-sesti, vaikka vain kerran vuodessa tai kuukaudessa.

– Vapaaehtoisen työ on arvokasta ajan antamista yksi-näiselle vanhukselle. Juttukaverina oleminen joka toinen viikko on kuitenkin aluksi haastavampaa kuin esimerkik-si saattoapu lääkäriin silloin tällöin, Kasti jatkaa.

Turun kaupunki on tiivistänyt yhteistyötä järjestöjen, yhdistysten ja diakonissakeskuksen kanssa. Ensimmäise-nä asialistalla on yhteisten pelisääntöjen luonti.

– Tarkoituksena on selventää ammattihenkilöstön ja vapaaehtoistyöntekijöiden rooleja. Peruslähtökohta on se, että vapaaehtoinen on sosiaalisen virkistyksen tuoja. Hän ei tee hoitotyötä eikä jaa lääkkeitä, Kaisti muistuttaa.

kaikille kiinnostuneille on tarjolla vapaaehtoistyön peruskurssiKiinnostuneimpia vapaaehtoistyöstä ovat yli 50-vuotiaat ja vastikään itse eläköityneet.

– Monet huomaavat eläkkeelle jäätyään, että kun pari vuotta on järjestellyt niitä valokuvia ja reissannut maa-ilmalla, tulee tarve tehdä jotain konkreettista. Nykyään eläkkeelle jäädään aina vain parempikuntoisena ja säilyt-tääkseen oman virkeytensä voi panostaa vaikka vapaaeh-toistyöhön, Kaisti muistuttaa.

Syksyllä 2013 käynnistyy peruskurssi vapaaehtoisiksi haluaville.

– Haastattelen kaikki toiminnasta kiinnostuneet ja ohjaan heidät yhdistysten vapaaehtoistoimintaan. Yhdis-tysten kautta vapaaehtoiset saavat vakuutuksen ja henki-lökortin. Näin toiminta on sekä vapaaehtoiselle itselleen että vanhukselle turvattua, Kaisti sanoo.

Teksti: Katja Heinämäki | Kuva: Shutterstock

Koordinator för frivilligverksamheten Liisa Kaisti från Åbo stads välfärdssektor berättar att frivilligarbetet påver-kar äldre personers välbefinnande och livskvalitet avsevärt. – En del av de äldre personerna kunde bo hemma längre om de hade sällskap och vänner. En äldre person blir lätt utslagen när den bor ensam hemma och saknar sociala kontakter.

För alla intresserade ordnas en grundkurs i frivilligarbeteDe som är mest intresserade av frivilligarbete är personer över 50 år eller personer som nyligen blivit pensionerade.

– Många som blivit pensionerade märker att de be-höver något konkret att göra efter att ha fått sitt fotoal-bum ordnat och ha rest världen runt i ett par år. Nuför-tiden blir man pensionerad i allt bättre kondition och för

haluaisitko olla vapaaehtoinen kaveri vanhukselle?

Turussa etsitään vapaaehtoisia ystäviä ja tukihenkilöitä yli 65- vuotiaiden ikäihmisten avuksi. Vapaaehtoinen voi toimia esimer-kiksi juttukaverina, asiointiapuna, saattajana, kuntosalikaverina tai vaikka atk-apuna.

”Jag behöver hjälp med läsning, sällskap under promenader och någon att prata med…”

skulle du vilja vara en frivillig kompis till en äldre person?

haluatko toimia vapaaehtoisena?onko sinulla tarve vapaaehtoistoiminnan tarjoamiin palveluihin? onko sinulla ehdotus vapaaehtoistyöstä, jota voisit itse tehdä?

Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Liisa Kaistiin, p. 040 596 6502 tai vapaaehtoistoiminta.hyto@turku.fi. Yhteystietosi välitetään järjestöille ja pääset vapaaehtoistyön peruskoulutukseen.

Vapaaehtoista kaveria ikäihmiselle voi ehdottaa ikäänty-nyt itse, hänen läheisensä tai vaikka naapuri, joka on huolis-saan vanhuksen yksinäisyydestä.

kulttuuriystäviä ikäihmisille turussa ja kaarinassa!

Kulttuuriystävän kanssa voit käydä esimerkiksi seuraavissa kohteissa:• Turun Kaupunginteatteri, Turun filharmonisen orkesterin

konsertit, Forum Marinum, Kaarina-Teatteri, Turun tai-demuseo, Turun konservatorion kamarikuoron konsertit, FC Interin Veikkausliigan jalkapallo-ottelut

• Maksuttomat kulttuuritapahtumat esim. kaupunginkir-jastossa ja hyvinvointikeskuksissa (Lehmusvalkama, Ruusukortteli)

Kulttuuriystävät ovat vapaaehtoisia, jotka voivat lähteä ikäih-misen seuraksi ja turvaksi ennalta sovittuun kohteeseen. Toiminta on alkanut Turussa 2010 ILOA! -hankkeessa.

Kulttuuriystävän kanssa liikkuessasi maksat vain oman sisäänpääsymaksusi kohteeseen sekä yhteiset matkakulun-ne kotisi ja retkikohteen välillä.

Lisätietoa ja varaukset arkisin klo 10.00–14.00, SPR Turku, p. 02 2322 063

att pensionären ska kunna bevara sin livsglädje kan han eller hon satsa bl.a. på frivilligarbetet, påminner Kaisti.

Hösten 2013 startar en grundkurs för dem som vill ägna sig åt frivilligarbete.

– Jag intervjuar alla som är intresserade av frivillig-verksamheten och hänvisar dem till föreningar som syss-lar med frivilligarbete. Via föreningen får de frivilliga en försäkring och ett personkort. På så sätt är verksamheten trygg för både volontären själv och den äldre personen, säger Kaisti.

Vill du arbeta som volontär? har du behov av tjänster som frivilligverksamheten erbjuder? har du någon idé om vad för slags frivilligarbete du kunde göra?Om du blev intresserad kontakta koordinator för fri-villigverksamheten Liisa Kaisti, tel. 040 5966 502 eller vapaaehtoistoiminta.hyto@turku.fi. Dina kontaktupp-gifter vidarebefordras till föreningar och du kommer in på grundutbildningen inom frivilligarbete. Den äldre personen själv, hans eller hennes närmaste eller t.o.m. en granne som är oroad över en äldre persons ensamhet kan föreslå en frivillig kompis till en äldre person.

Text: Katja Heinämäki

I Åbo söker man frivilliga vänner och stöd-personer till äldre personer över 65 år. En frivilligarbetare kan t.ex. vara pratkamrat, hjälpa med att uträtta ärenden, fungera som ledsagare, gå tillsammans på gympa eller fungera som adb-stöd.

”Tarvitsen lukuapua, ulkoiluseuraa ja juttukaveria…”11Turkuposti | Åboposten

4 | 2013

Hoivaa naurun avullaSairaalaklovnit kuuntelevat pieniä potilaita herkällä korvalla. Ja palkkio on ansaittu, kun potilas Pinja Niemi ei voi olla hihit-tämättä klovnitohtoreiden toilailuja seuratessaan.

kuun. Turun yliopistollisen keskussairaa-lan (Tyks) pioneeriklovnina starttasi Hei-di Fredriksson, tohtori Perä-Prötkylä.

– Olen erikoistunut klovneriaan ja nukketeatteriin, Fredriksson kertoo.

Sairaalaklovnit ovat teatteritaiteen vankkoja ammattilaisia, jotka tekevät seitsemän tunnin työpäiviä.

– Meidän klovnimme tuntevat sai-raalahygienian, toiminnanjohtaja Aino Viertola Sairaalaklovnit ry:stä kertoo.

– Me emme koskaan tule töihin sai-raina, Fredriksson vahvistaa. Hän on tut-tu kasvo erityisesti Tyksin lapsipotilaille.

Kaikkien kanssa ei klovneillakaan synkkaa, on osattava myös olla yrittämät-tä liikaa. Toisaalta sille, joka klovnien ol-lessa paikalla piiloutuu äidin selän taak-se, klovnit voivat olla kovin juttu. Asia, josta riittää puhumista viikoksi.

sairaalaklovnien työ osa hyvää hoitoa– Joskus on sellainen olo, että on kiire, ei jaksa jutella ja hymyillä, poliklinikan ylilääkäri Jussi Mertsola tunnustaa. Sai-raalaklovnit voivat silloin sanoa, että no niin siinä se lääkäri murjottaa.

– Silloin tulee olo, että nyt täytyy asennetta muuttaa, sillä on hyvä, että lap-set saavat sairaalasta myös kivoja muis-toja. He osaavat kääntää asioita toiseen malliin. Sairaan pikkupotilaan sisuksista löytyykin tavallinen lapsi. Klovnit voivat saada myös vanhemmat rentoutumaan:

– Jos äiti on vakava, se on mun syy, näinhän lapset kokevat, Viertola kertoo.

Myös lasta auttaa, jos äidin näkee hy-myilevän.

Teksti: Sini Silvàn | Kuvat: Hannu Waher

pikkuinen hugo Fredriksson on varas-taa koko shown. sairaalaklovni heidi Fredriksson on äitiyslomalla ja hugo on päässyt piipahtamaan äidin matkassa työ-paikalle. ilmiselvästi hugollakin on lahjoja jatkaa äitinsä uraa.

lastenosaston potilas pinja niemeä naurattaa mokalogiaan erikoistuneen sairaalaklovnin, tohtori V.a. hinkon (karolina Blom) esitys.

– Sinä olet hidas kirjoittamaan, ahalogi-aan ja joskus ohologiaan erikoistunut sai-raalaklovni Gustaf Skrätsh arvioi säälittä toimittajan suoriutumista haastattelusta. Mokalogiaan erikoistunut tohtori V.A. Hinko on samaa mieltä: hidas se on. Sai-raalaklovnit eivät tule sairaalaan valmis käsikirjoitus matkassaan, siellä eletään tilanteen mukaan. Se, mitä näkyy ja ta-pahtuu, on osa heidän showtaan.

– Tämä tuo piristystä tänne, kun is-tutaan pitkään ja tämä tuo tauon odotta-miseen, Vesa Niemi kiittää. Pinjan vas-taus näkyy, kun hymy ylettyy korvasta toiseen.

turussa sairaalaklovneja jo kymmenen vuottaSairaalaklovnit toimivat kaikissa Suomen yliopistollisissa sairaaloissa. Suomeen sairaalaklovni-idea tuli Lilli Sukula-Lindblomin matkalaukussa New Yorkis-ta. Hän perusti yhdistyksen, joka aloitti toiminnan ensin Helsingissä ja pian Tu-russakin. Marja-Riitta Ståhlberg lasten-klinikan ylilääkärinä oli vahvassa roolissa suorastaan vetämässä toimintaa Tur-

– Jos Villa Marjaniemeä ei olisi pystytty kunnostamaan oppilastyönä, harvalla oli-si ollut energiaa ja rahaa laittaa tätä vas-taavaan kuntoon, Ruissalon Marjaniemi Oy:n operatiivisesta toiminnasta vastaa-va kartanonfrouva Laura Louko kertoo. Vuonna 2001 rakennus oli lähes purku-kunnossa.

– Huoneet ovat yksilöllisiä, huonekoh-taisesti värit pitävät yhtä niin huoneka-luissa kuin seinä- ja kattopinnoissa. Tilaa on 850 neliömetriä.

Vihkiäisjuhlat uuden kauden alkuVilla Marjaniemen omistaa edelleen Tu-run Aikuiskoulutussäätiö Ruissalon Mar-janiemi Oy:n kautta. Tavoite ei ole suuri liikevaihto vaan kulujen kattaminen ja ra-kennuksen ylläpidon mahdollistaminen.

– Meidän koulullamme oli varaa pal-kata täältä kokoustila, joten tämä ei voi olla liian kallis, Anne Poromaa, Piis-panlähteen koulun opettaja kertoi Villa Marjaniemen vihkiäistilaisuudessa touko-kuussa.

– Aivan upea moni-ilmeinen tila, iha-nalta näyttää. Mietin, millaista on ollut, kun Rettig on tullut Ruissaloon, mitä nä-mä seinät ovat nähneet ja kuulleet, Päivi Vastamäki ihaili.

– Tosi lämminhenkinen entisöity upe-asti. Hienosti uutta ja vanhaa yhdistetty, ihanat tapetit, Leena-Maija Hummelin ihailee.

– Vaikuttaa äärimmäisen onnistuneel-ta, ei ole särjetty vanhaa, Kaukora Oy:n toimitusjohtaja Jorma Hummelin jatkaa.

– Tehty oppilastyönä, se on arvo sinän-

Villa Marjaniemi on kymmenen vuoden työllä opiskelijavoimin pa-lautettu entiseen, mutta myös uuteen kukoistukseen. Ruisaalossa sijaitseva Villa Marjaniemi on unelmapaikka romanttisille häille, tai ideoita pulppuavan kokouksen järjestämiseen. Tammilehdot tarjoa-vat oman viehätyksensä, jota ei rahalla saa.

Villa Marjaniemi elää uutta loistoa

sä. Upea että kädentaitoja tällä tavalla yl-läpidetään, vanha arvokas henki on saatu palautettua, kutsuvieras Hydroring Oy:n toimitusjohtaja Timo Raikko arvioi.

– Vaikuttaa oikein juhlavalta. Joskus on laivaston esikunta ollut täällä, voisi vaikka olla nytkin, Juha Vauhkonen Me-rivoimista sanoo.

– Hienoa, että on palautettu tällaiseen asuun ja täällä on elämää, Timo Hirvo-nen Merivoimista jatkaa.

– Villa Marjaniemi on valmis palve-lemaan kokous-, konsertti- ja juhlaväkeä Ruissalon Marjaniemi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pirkko Keskinen toivotti vihkiäisjuhlallisuuksissa. Muutama kon-sertti on jo keväällä pidetty.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell muistutti Ruissalon edustavan suomalai-sen kulttuurimaiseman ajan jatkumoa.

– Kruununjalokivi Ruissalossa on val-mis, Randell tiivisti.

sisällä konserttitarjontaa, ulkona satakieliäLaura Loukon haaveissa on Villa Marja-niemen kautta koko Ruissalon tuotteis-taminen, brändin luominen. Ruissaloon voi päästä ”sisälle” myös opastettujen ja esteettömien luontopolkuretkien myötä.

Louko johdattaa läpi rakennuksen. Alakerrassa kuljetaan salista toiseen, jo-kaiselle on nimensä Rouvainsalista Lasi-salonkiin. Luonto on lähellä sinne avau-tuvien upeiden parvekkeiden myötä. Yläkerran huoneilla on myös nimet Mar-janiemen ”tyttärien mukaan” sieltä löytyy niin Adelaide kuin Anna Brita.

Teksti: Sini Silván | Kuvat: Hannu Waher, Arto Takala

Turkuposti | Åboposten 4 | 201312

”Lue lisää verkosta.” ”Hakulomakkeet www-sivuilla.” Sama ohje toistuu, on kyse sitten virastossa asioimisesta, työnhausta tai asunnon vuokraamisesta. Internetiä suositaan, kun se on niin kätevä, kaikille avoin ja aina auki. Ja onhan se, ellei satu istumaan vankilassa.

Vankilassa netin käyttö on rajoitettu valvottuun opiskeluun. Rajoitus on perus-teltu, mutta vapautumisen jälkeen kaik-kien olisi kuitenkin hyvä osata asioida verkossa, joka on väylä moniin keskeisiin palveluihin.

Tämä on oivallettu Turun kaupun-ginkirjastossa, jossa on käynnissä Kirjas-tosta juuret elämään -hanke. Ensisijaisesti avovankiloiden asukkaille suunnatussa hankkeessa opetetaan tiedonhakua ver-kossa ja kirjastossa sekä tuodaan kulttuu-ripalveluiden avulla uudenlaista sisältöä elämään. Elokuussa 2012 käynnistyneessä hankkeessa on ollut mukana jo noin 200 vankia ja 20 yläasteikäistä nuorta.

kohti itsenäisyyttäKäyrän vankilasta pian vapautuva ”Patto-ni” on yksi juuret-hankkeeseen osallistu-neista. Hän arvostaa sitä, että sopeutumis-ta vankilan jälkeiseen elämään tuetaan.

– Olin vankilassa ensimmäisen ker-ran 70-luvulla, säilytyksessä kuin pant-tilainaamossa. Tulin, olin ja poistuin. Ei silloin ajateltu, eikä vielä paljon myöhem-minkään, millä eväillä kaveri lähtee por-tista ulos.

Pattonin netin käyttö oli ennen juuret-ryhmää rajoittunut lähinnä verkkopank-kiin ja satunnaisiin googlailuihin. Oma osaamattomuus oli välillä kiusallista.

– Monta kertaa sitä vain nyökkäili, kun kaveri puhui jostain nettiin liittyväs-tä. Ei viitsinyt tunnustaa, ettei ymmärrä paljon mitään.

– Monilla netin käyttö on niin rajoittu-nutta. Joku meidänkin porukasta on voinut lähteä mukaan ryhmään vain saadakseen vaihtelua vankilan arkeen, mutta onkin sit-ten innostunut matkan varrella. Itse ainakin

Juurilla ote elämäänJos ei osaa sukkuloida verkossa, jää helposti syrjään. Kirjasto opastaa vapautuvia vankeja ja perhekeskusten nuoria tiedonha-kuun ja sitä kautta kiinni arkeen.

Kirjastosta juuret elämäänHankkeen kesto: 1.8.2012–31.1.2014Rahoitus: Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Turun kaupunginkirjasto – Varsinais-Suomen maakuntakirjastoYhteistyökumppanit: Satakunnan maakuntakirjasto sekä joukko Turun ja Satakunnan alueella toimivia kirjastoja, vankiloita ja perhekeskuksia

Marjaniemen remontointi jatkuu, pihaan rakennetaan niin huvimaja kuin kylmähuone, jonka räystäiden helmalau-dat ovat sitä koukeroista osaamista, jonka viehätys ei katoa.

– Pyrimme tarjoamaan opiskelijoil-le jatkossakin mahdollisuuksia treenata todellisten tilaisuuksien järjestämisellä, Louko kertoo.

Jo alkukesästä Marjaniemessä oli eh-tinyt käydä yli 2000 vierasta. Marjaniemi on jälleen elämänsä kunnossa.

Villa Marjaniemi elää uutta loistoa

Villa marjaniemen avajaisia vietettiin tou-kokuussa.

Tukkukauppias Per Cerelius Rettig ra-kennutti Villa Marjaniemen kesähuvi-lakseen vuonna 1850, Ruissalon huvila-elämän kulta-ajan alkaessa. Höyrylaivat kuljettivat kesänviettäjiä Ruissalon saa-reen ja herrasväen saapuminen oli todel-linen tapaus.

Marjaniemen kartanon ympärille syn-tyi puutarha kasvihuoneineen ja eksoot-tisine kasveineen. Pihapiiriin nousi kah-deksankulmainen tornillinen paviljonki. Palvelusväki asuivat talossa näkymättä ja kuulumatta, kulkien herrasväeltä piilossa omia rappujaan ja nukkuen ullakkoker-roksessa.

P.C. Rettigin veljenpoika Fredric laa-jensi Marjaniemen todelliseksi tehtailijan villaksi arkkitehti Karl-August Wreden suunnitelmien mukaan. Sekä talon alim-massa että yläkerroksessa oli 11 huonetta, taloa lämmitti samoin 11 kakluunia. Ys-täviä ja sukua kokoontui Marjaniemeen hulppeisiin juhliin.

1920-luvulta huvilassa alkoi hotelli- ja ravintolatoimintaa, historian lehdiltä on tavoitettu esimerkiksi vapaamuurarien veljesillallinen. Kun nappia painettiin, jo-ku Villan paristakymmenestä palvelijasta tiesi lähteä oikeaan huoneeseen. Pirtukät-

Villa Marjaniemi on osa Turun historiaa

köt oven karmeissa kertovat yhä kieltolain ajasta.

Sodan aikaan moni muuttui: raken-nuksissa varastoitiin laivatykistön am-muksia. Välirauhan jälkeen 1940, laivas-ton esikunta vuokrasi Marjaniemen kar-tanon käyttöönsä ja toimi siellä vuoteen 1944. Muistona on vielä antennimasto, josta oli yhteys vintille sähkötyshuonee-seen.

Vuonna 1958 Marjaniemi siirtyi kau-pungille ”kauhias kunnos”. Pian kartanon kesät olivat taas täynnä yhdistysten ylläpi-tämää elämää: lapset kirmailivat, tehtiin käsitöitä ja talkoovoimin juhlittiin tans-seista häihin.

Marjaniemi kuitenkin rapistui ja jopa sen kohtalonhetkiä elettiin, kun Turun aikuiskoulutussäätiö osti paikan 2001. Saatiin lähes purkukuntoinen rakennus täydelliseksi opetuskohteeksi korjausra-kentamisen ja lukuisten muiden alojen opiskelijoille: lattian ja katon kannattajat olivat lahonneet lähes poikki. Aloitettiin tinkimätön restaurointityö ja palautus Rettigin aikojen loistoon.

Lähteenä Villa Marjaniemi Marjaniemen

tarina, Tiina Nortimo, 2013.

olen oppinut paljon, tämä ei todellakaan ole mitään huuhaata, Pattoni painottaa.

Hankkeen vetäjänä toimiva kaupun-ginkirjaston projektisuunnittelija Irmeli Malka-Kannisto tunnistaa kaavan. Alus-sa vankien suhtautuminen on saattanut olla varovaisen epäileväistä, mutta käy-tännön kautta homma on alkanut tuntua mielekkäältä. Erilaisista tiedonhakutehtä-vistä suoriutuminen on ollut palkitsevaa.

Tavoitteena on mahdollisimman itse-näinen selviytyminen arjesta. Irmelin teh-tävä on herättää mielenkiinto, avata uusia ovia ja ohjata inspiroiville reiteille.

– Sen lisäksi, että minä käyn vanki-loissa opettamassa, olemme tutustuneet kirjastoihin ja käyneet muun muassa Aboa Vetus & Ars Nova -museossa sekä nuorten kanssa taide- ja toimintatalo Vimmassa. Auran kirjastokäynnillä tammikuussa meillä oli vieraana Viikate-yhtyeen solisti Kaarle Viikate, joka kertoi kannustavasti musiikin teosta ja kirjoittamisesta, Irmeli kuvaa toimintatapoja.

oman näköistäMyös vankiloissa rohkaistaan lukemiseen. Huittisten vankilan kirjastossa on käynyt pyörre, kun Irmeli on poistanut sieltä van-hoja kirjoja ja hankkinut yhdessä vanki-lan henkilökunnan kanssa uusia tilalle.

– Ei kukaan innostu kirjoista, jotka on vuosia sitten tyhjennetty hyllyihin jonkun perikunnan jäämistöstä, Irmeli sanoo, ja jatkaa, että aiheina vankeja kiinnostavat erityisesti jännitys, autot, urheilu ja luonto.

– Kysyttyjä ovat muun muassa Reijo Mäen dekkarit ja Reino Lehväslaihon sotakirjat.

Muitakin mielenkiinnon kohteita on. Pattoni esimerkiksi on innostunut ruoan-laitosta. Hän on jo löytänyt verkosta usei-ta sivuja, joiden ruokavinkkejä ja resep-tejä aikoo hyödyntää. Kaarle Viikatteen tapaamisen jälkeen Pattoni on myös kir-joittanut elämästään päiväkirjamuotoista tarinaa. Toiveena on, ettei se jää vain pöy-tälaatikkoon.

pattonin mielessä siintää jo vapaus. käyrän vankilan ryhmä tutustui turun pääkirjastossa kirjojen korjaukseen maarit salosen ja irmeli malka-kannis-ton johdolla.

Teksti ja kuvat: Päivi Autere

13Turkuposti | Åboposten 4 | 2013

Puolesta vuodesta vuoteen kestävän VAL-MO-ajan kuluessa oppilaiden suomen kielen taito vahvistuu sellaiseksi, että sillä pärjää tavallisella luokalla. Tässä kasvun ja oppimisen prosessissa saa olla mukana myös kouluvaari.

Alakoululaisten arjen tukena on Tu-russa toiminut kouluvaareja jo yli 10 vuotta. Toiminta on vihdoin saanut niin vakaan aseman, että sitä on alettu istuttaa myös yläkouluihin.

– Kodit ovat erilaisia, joissakin asiat ovat paremmin kuin toisissa. Joidenkin lasten kuva aikuisuudesta voi olla kovin synkkä. Kouluvaarit erilaisine elämänko-kemuksineen ja tarinoineen antavat po-sitiivisen kuvan aikuisuudesta, kiteyttää Luostarivuoren yläkoulun rehtori Hannu Isolauri välillä surullisenkin totuuden.

Syrjäytymisvaarassa oleville oppilaille kouluvaari voi tarjota myötätuntoa, toivoa ja luottamusta – mutta tärkeää vaarien apu on myös muille. Vaikka pedagogi-sessa mielessä kouluvaarin tehtävä on olla lisäkäsi tunnilla ja siirtää perinnetietoutta eteenpäin, on tärkeintä ehkä sittenkin kii-reetön läsnäolo.

Vaarina verkosto kasvaaKouluvaarius tekee lasten lisäksi hyvää myös vaareille. Kouluvaariksi ryhtyminen on tapa jatkaa aktiivisena myös eläkkeelle jäämisen jälkeen, ja lisäksi vaaritoimin-nassa mukana oleva verkostoituu yhdis-tyksen kautta myös oman ikäistensä kans-sa. Vaarit kiteyttävät toiminnan palkitse-vuuden kahteen sanaan: välitön palaute.

Kouluvaaritoimintaan mukaan pääse-misen kriteerit ovat tarkat. Kun hakemuk-

set suosittelijoineen on hyväksytty, hakija esitellään ensin koulun henkilökunnalle. Aloittelevalle vaarille osoitetaan tutorvaa-ri, joka opastaa uuden tulokkaan talon tavoille. Tänäkin syksynä Turussa aloittaa uuden uran ainakin kolme uutta vaaria, joten taloon tutustuvien ekaluokkalaisten lisäksi koulussa voi törmätä myös koulu-vaariin jännän paikan edessä.

uusista sanoista aukeaa kokonainen maailmaVaarikonkari Tauno Huhtala opastaa lukuläksynsä kanssa painivia pitkissä vo-kaaleissa, tuplakonsonanteissa ja muissa välillä vaikeissa ääntämisseikoissa. Lisäksi vaari varmistaa, että oppilaat ovat ym-märtäneet lukemansa ja selittää oudompia sanoja ja niiden kulttuurisia merkityksiä.

– Muutaman uuden käsitteen oppimi-nen voi avata aivan uuden näkökulman johonkin suurempaan kokonaisuuteen, Huhtala miettii.

Huhtala tuntee oppilaat hyvin, tietää jokaisen erityistaidot ja osaa kannustaa käyttämään niitä, oli oma vahvuusalue sitten piirtäminen, matematiikka, kieli-pää tai rytmitaju.

Wendla, 8 vuotta, on kouluvaarin kanssa opetellut soittamaan rumpuja ja käynyt tutustumassa pääkirjastoon. Kou-luvaarilta Wendla on oppinut myös mui-den kunnioittamiseen liittyviä sääntöjä.

– Kun yksi puhuu, muut ovat hiljaa, tavailee Wendla Huhtalan opetuksia.

Teksti ja kuvat: Laura Vesanto

Martin koulun VALMO-luokassa tehdään hiljakseen tehtäviä, ja vuo-rotellen jokainen oppilas käy päivän lukuläksynsä kanssa luokan perällä istuvan vanhemman herrasmiehen pakeilla. Herrasmies on kouluvaari Tauno Huhtala, ja VALMOlla tarkoitetaan 7–12 -vuotiaita vasta Suomeen muuttaneita oppilaita.

• Vaari tulee riitojen väliin ja auttaa virkkaamisessa.• Kouluvaarilta saa kysyä ikää, kun taas naisilta ei.• Kouluvaari on kiva kun piirtää hienoja autoja.

info.edu.turku.fi/kouluvaarit/ www.turku.fi/perusopetus/monikulttuurinen

Tyttöjen Talon (TT) perustaja ja nykyi-nen johtaja Heljä Pitkänen, ohjaaja Julia Katila ja projektityöntekijä Veera Säilä kikattavat ja puhuvat päällekkäin. TT:n uutta syyskautta on suunniteltu innolla, ja syyskuun 4. päivänä on virallinen syys-startti, jolloin esitellään syyskauden ryh-mien toimintaa.

– Meillä on sekä avointa toimintaa, että ohjattuja ryhmiä. Tytöt voivat valita teatteri-, blogi-, itseilmaisu-, kokkaus-, suomen kielen harjoittelu- tai vaikka de-sign- ryhmien väliltä. Maahanmuuttaja-taustaisille tytöille on ollut alkeisuima-koulua, ja sitä pyritään jatkossakin järjes-tämään, Pitkänen kertoo.

kiireetön ilmapiiriTT:n toiminnan tarkoituksena on järjes-tää tytöille ja nuorille naisille harrastuksia ja vapaata oleilua turvallisessa ilmapiiris-sä. Kaiken perustana on toisten kunnioit-taminen. Ilmapiiri halutaan pitää paineet-tomana ja kiireettömänä, ja Talon tilat on sisustettu kodinomaisiksi. TT on päihtee-tön ja oven avaa aina vain joko työntekijä tai vapaaehtoinen.

– Kävijämme ovat monenlaisia. Vaik-ka joillain saattaa olla esimerkiksi rank-kaa perhetaustaa, käy meillä myös ihan tavallisia nuoria. Kaikilla ei ole ongelmia, Säilä sanoo.

TT auttaa kävijöitään erilaisissa asiois-sa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vuoro-vaikutus ja ihmissuhteet, Kela-hakemus-ten tekeminen tai vaikka oman asunnon hankinta. Turun kriisikeskus ohjaa myös apua tarvitsevia Talon toiminnan piiriin, jossa taas mietitään millaista apua tai tu-

kea kyseinen henkilö jatkossa tarvitsee. Tiettyä ohjausta antavilta työntekijöiltä edellytetään alan koulutusta.

– Olemme vetäneet tarkan linjan yk-silötyöhön. Yksilötyötä tekevillä on aina sosiaali- tai terveydenalan koulutus, Pit-känen toteaa.

osallistaminen on tärkeääYksi TT:n periaatteista on, että tytöt ja nuoret naiset saavat itse vaikuttaa siellä tapahtuvaan toimintaan.

– Meillä on taloparlamentti, jossa kävi-jät saavat kertoa mielipiteitään esimerkiksi uusien hankintojen suhteen, jos vaikka saa-daan jokin lahjoitus, Katila kertoo.

Tyttöjen Talon päärahoittaja on RAY, avustuksia haetaan joka vuosi lisäksi val-tiolta ja kaupungilta. Talon perustamisen aikaan saatiin jonkun verran kuulla kri-tiikkiä, että miksi toiminta on suunnattu juuri tytöille.

– Poikien Talo löytyy on Helsingissä, ja myös Ouluun on sellainen tulossa. Tut-kimusten ja meidänkin kokemustemme mukaan nuoret yleisesti voivat koko ajan huonommin. Tulevaisuuden valintoja pi-täisi tehdä jo kovin nuorena, ja moni on tästä sekaisin.

– Alun perin Talo-hanke lähti nuorten parissa toimivien tahojen työntekijöiden huolesta, että tytöt eivät oikein löydä nuo-risotiloihin, vaan käpertyvät vaikeuksien edessä sisäänpäin. Meidän tehtävänämme on poistaa nuorten tyttöjen yksinäisyyttä, Pitkänen summaa.

Teksti: Heidi Horila | Kuva: Kari Vainio

kouluvaarius tekee hyvää

Wendla, 8 vuotta, muutti suomeen luxembourgista alkuvuonna. ääneenlukutuokio aloite-taan kättelemällä ja kuulumisten vaihdolla. kouluvaari tauno huhtala kuuntelee ja neuvoo.

Vähä-Heikkilän koulun 1. ja 2. luokan oppilaiden sanomaa vaareista:

tyttöjen talossa poistetaan yksinäisyyttäKun Turun Tyttöjen Taloa perustettiin vuonna 2007, oli toimintaa aloittamassa yksi työntekijä. Tänä syksynä Tyttöjen Talon täyttäessä kuusi vuotta mukana on kolme kokopäiväistä, kaksi osa-aikaista ja yksitoista tuntityöntekijää. Lisäksi Talolla toimii viisitoista vapaa-ehtoista. Kävijöitä, eli 12-28 -vuotiaita tyttöjä ja nuoria naisia on eri kulttuuri- ja koulutustaustoista laidasta laitaan.

tyttöjen talossa pelaillaan paljon yhdessä. muhamad naimo ali (pinkki huivi), Jenna mattila, heljä pitkänen, saara-maria muurinen, Julia katila ja Veera säilä aliaksen tiimellyksessä.

• Ensimmäinen Tyttöjen Talo perustettiin 1999 Helsinkiin

• Muut Tyttöjen Talot sijaitsevat Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa, vuoden 2013 aikana käynnistyy toiminta Rova-niemellä.

• Matalan kynnyksen toimipiste, maksu-tonta toimintaa 12-28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille

• Viime vuonna Turun Tyttöjen Talossa 180 kävijää

• Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivistä sosiaalista nuorisotyötä

• Avoin, ryhmä- ja monikulttuurinen toiminta

• Yksilötyössä tarjolla mm. Pop In -seksuaalineuvontavastaanotto

www.mimmi.fi | www.turuntyttojentalo.blogspot.com

Turkuposti | Åboposten 4 | 201314

mikko Franck ja paula koivuniemi.

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

turun kaupunginteatteriItäinen Rantak. 14 • Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak.14) ti–la 12–19. (sulj. la 24.8.) • Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 262 0080, avoinna ma–pe klo 9–15 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm)

19.8.–13.10.2013

merikeskus Forum marinumLinnankatu 72, Turku • Näyttelyt ovat avoinna 2.5.-30.9. joka päivä kello 11-19 ja 1.10.-30.4. tiistaista sunnuntaihin kello 11-18. Museolaivat avoinna 1.6.-1.9.2013 kello 11-19.

www.forum-marinum.fi

turun kaupunginkirjasto www.turku.fi/kirjasto

www.teatteri.turku.fi

kulttuuria turussa myös Facebookissa.Lue lisää: www.kulttuuriaturussa.fi.

turun filharmoninen orkesteriTurun konserttitalo, Aninkaistenk. 9 • Turun kulttuurikauppa Ars Musica, Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9. Avoinna ma–to klo 11–17 sekä tapahtumien yhteydessä • Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak.14) ti–la 12–19 (sulj. la 24.8.) • Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 2620 080, ma–pe klo 9–15 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm)

www.tfo.fi

5. Ja 6.9. klo 19 taiVaallinen aVausSyksy alkaa upeasti Leif Segerstamin johdolla. Paavali Jumppanen, yksi Suomen menes-tyksekkäimmistä pianisteista, esiintyy solistina Brahmsin romanttisessa ensimmäisessä pianokonsertossa. Lisäksi kuullaan venäläisen Aleksandr Skrjabinin kaunis kolmas sinfo-nia, lisänimeltään ”Le Divin Poème”. Taiteilijoihin ja ohjelmaan tutustutaan maksuttomas-sa varaslähdössä Konserttitalon kahviossa klo 18.

Ku

va: Pe

tri Pu

rom

ies

paavali Jumppanen.

saksalaista nykykirjallisuutta Studia generalia -luentosarjan aiheena on saksalainen nykykirjallisuus. Luennot järjes-tetään 2.9.–14.10. klo 18–20 pääkirjaston Stu-diossa yhteistyössä Turun yliopiston Yleisen kirjallisuustieteen oppiaineen kanssa.

turun kaupunginkirjaston päivä 15.9.Menoa ja meininkiä pääkirjastossa 150-vuotisen taipaleen kunniaksi sunnun-taina 15.9. klo 12–18. Ohjelmassa on kiin-nostavia haastatteluja ja puheenvuoroja, Inkeri Näätsaaren luento Kirjaston historia tunnissa, Vuoden 2013 tiedekirjan esittely sekä musiikkia moneen makuun. Livenä esiintyy Aino Venna –duo, ja tieto-osastolla kuullaan venäläistä klassista musiikkia. Kuva: Esa Viitaniemi

kaupunginteatterissa Vilkas sYYskauden aloitus Esityskausi polkaistaan käyntiin 29.8. avointen ovien tapahtumalla. Päänäyttä-mön lavalla esitellään yleisölle tulevaa ohjelmistoa maistiaisin ja katkelmin. Avointen ovien iltaan on vapaa pääsy. Tule katsomaan, miltä näyttää syksyn uutuus-musikaali The Rocky Horror Show ja miten rocklaulustaan selviytyvät päätähdet Sami Saikkonen ja Lari Halme. Katso tarkempi ohjelma ja aikataulu: teatteri.turku.fi.

Ohjelmistoon palaa myös monivuotinen yleisön suosikki Kaaos. Näytelmä on hulvaton ko-media naisista, jotka kamppailevat elämänsä epäjärjestyksen kanssa. Ensi-iltansa vuon-na 2009 saanut Mika Myllyahon teksti on palannut aina yleisön pyynnöstä näyttämölle, ja niin tapahtuu tänäkin vuonna. Komedian ja tragedian rajamailla liikkuva näytelmä kosket-taa ja naurattaa ajattomasti. Esitykset Sopukassa 26.9.–31.12.

näYttelYt:

27.5.-1.9.2013 Suomalainen Oscar von Kraemer Venäjän keisaril-lisessa laivastossaNäyttely kertoo Venäjän Kei- sarillisessa laivastossa pal- velleesta, ja amiraaliksi ylen- neestä Oscar von Kraeme-rista sekä Venäjän laivaston kehityksestä 1800-luvun lopulla. Tuotanto: Forum Marinum -säätiö ja Keskus-merisotamuseo, Pietari. Yhteistyössä mukana Venä-jän Turun Pääkonsulaatti ja Turun museokeskus

31.5.-29.9. Anna Liukas: Pohjakosketus (Järjestäjä Pidä Saaristo Siistinä r.y.)Näyttely on osa Pidä saaris- to Siistinä ry:n kaksivuotista MARLIN (Baltic Marine Litter) -projektia, joka tutkii Itäme-ren rantojen roskaantumis-ta. Sukellukset ja nostetut roskat dokumentoi valoku-vaaja Anna Liukas, ja näytte-ly on hänen näkemyksensä vedenalaisesta roskasta

1.6.-1.9. Kansallis- aarteemme viisi elämää Näyttely kertoo Suomen Joutsenen historiasta, vuo-desta 1902 vuoteen 2009, ranskalaiselta

telakalta Forum Marinumin laituriin. Laiva on viimeinen Suomessa säilynyt fregatti.

24.6.-1.9. Kari Westerholm: Hiljaiset rannatValokuvanäyttely Suomen Joutsenen välikannella.

5.10.2013 - 12.1.2014 Erik Saanilan vedenalaiskuvia: ”Hahmoja meressä” – Ve-denalainen matka Saa-ristomeren merelliseen historiaan

lisäksi edelleen avoinna ovat: Varvilla — Suomen laivan-rakennuksen historiaa. Konepajalla. Turkulaisen laivamoottorivalmistuksen historiaa. Skuutasta Roroon, Kalee-rista Ilmatyynyyn - me-renkulun ja merivoimien historiaa sekä 18.5. lähtien uutena teemana 200 vuotta laivan päällystön koulutus-ta Suomessa

Apua merelle meripelas-tuksen historiaa käsittelevä näyttely Bore aluksella oleva näyt-tely aluksen historiasta,

tapahtumat:

24.8. kello 13 Saksan me-rivoimien big band esiintyy merikeskuksessa.24.8. kello 18 Miljazz Suo-men Joutsenen edustalla: mukana Laivaston soit-tokunta, solistina Rigmor Gustafsson, Ilmavoimien Big Band, solistina Nina Mya ja Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan Show Band. Lisätietoja: www.miljazz.fi 7.9. kello 7.30-16 Valtakun-nallinen meripelastustai-tokilpailu, järjestäjä Turun Meripelastusyhdistys. Yleisöllä on mahdollisuus seurata tehtävärasteja Forum Marinumin alueella ja lähiympäristössä. Tapah-tumassa myös meripelas-tustoiminnan ja -kaluston

esittelyä, nähtävillä mm. Suomen me-ripelastusseuran lippulaiva P/R Jenny Wihuri.15.9. Turun päivänä mm. venemoottori-tapahtuma, museo-veneitä ja merivoi-mien miinatorjunta-alus Katanpää.

turun museokeskus www.turunmuseokeskus.fi

Biologinen museo7.–8.9. Koko perheen luon-toviikonloppu

kuralan kYlämäki15.9. asti Iso-Kohmon emännän askareet päi-vittäin. Keskiviikkoisin erityiset teema-askareet klo 12–16.

24.–25.8. Lasten viikon-loppu ”Sanoista tarinoiksi”. TEHDAS teatterin nukkete-atteriesitys Alastalon salis-sa, Eevastiina ja lokinpoika la klo 14 ja 16, su klo 15. Ohjelmassa myös nukkete-atterityöpaja, kirjanvaihto-tori ja satutäti.

27.8.–1.9. Muinaistekniikan viikko – 25 vuotta kokeel-lista arkeologiaa Kuralan Kylämäessä. Viikonlopun teemana Esihistorian selviy-tyjät – ruokaa ja taistelutai-toja. Ohjelmassa työpajoja, luentoja, opastettuja kier-roksia ja työnäytöksiä.

13.–15.9. Syyspäivät – Omenaa ja pellavaa.

luostarinmäen käsitYÖläismuseo28.8. asti Tekijän torstait

21.–25.8. Käsityötaidon-päivät. Kultaisen Omenan Killan kisällit ja mestari ko-koontuvat Luostarinmäelle esittelemään ammattejaan ja taitojaan.

turun linna27.10. asti Saara Ekström – Hortus conclusus18.10. alkaen Ritarin elämää – Henrik Klaunpoika Djäkn ja hänen aikansa -näyttely Turun linnassa.

WäinÖ aaltosen museo27.9.–24.11. Manno Kallio-mäki – Ajan kuvat

Wam-konserttisarja tiistaisin klo 191.10. Eeva Mattila, piano8.10. Severi Pyysalo, vibra-foni, Niklas Winter, kitara

12.–13.10. Lasten viikonlop-pu Wäinö Aaltosen muse-ossa. Opastuksia lapsille ja työpajatoimintaa.

Vanha suurtori

galleria Berner9.8.–8.9. Pietarilainen kesä13.9.–13.10. Eeva-Maija Priha ullakkogalleria8.9. asti Anne Leppänen 13.9.–13.10. Turun museo-

laina-aikaa 150 Vuotta -näYttelY Pääkirjaston kaikille osastoille sekä lähi-kirjastoihin levittäytyy syyskuun alussa kirjaston historiaa esittelevä näyttely.

3.10. klo 19 paula & mikkoKansallisoopperan kapellimestari Mikko Franck kohtaa suo-malaisen iskelmätaivaan supertähden Paula Koivuniemen konsertissa, jossa kuullaan Paulan ikivihreitä Turun filhar-monisen orkesterin säestäminä.

26.9.–21.12. Figaron häätW.A. Mozartin rakastettu ooppera Figaron häät nähdään Åbo Svenska Teaterilla kansainvälisenä yhteistuotantona. Yleisö viedään 1940-luvun Hollywood-studiolle seuraamaan 1700-luvulle sijoittuvan elokuvan kuvauksia. Luvassa on näyttä-vä ja raikas tulkinta ajattomasta klassikosta. Teoksen ohjaa englantilainen John Ramster, kapellimestarina toimii Ville Matvejeff. Solistikunta koostuu sekä suomalaisista että ulkomaalaisista huippulaulajista.

keskuksen kuvataidetyöpa-joissa toteutettuja suuria ja pieniä kuvatarinoita

Brinkkalan galleria9.8.–8.9. Pietari lasten kuvaamana / Pietarilaiset lapset13.9.–13.10. Turun Taiteilija-seuran 89. vuosinäyttely

Vanhan raatihuoneen galleria 9.8.–8.9. Pietarilainen kesä13.9.–13.10. Jukka Huhtala

musiikkia Vanhalla raa-tihuoneella sunnuntaisin klo 1522.9. Pekka Railamaa, luuttu29.9. Seniorikulkuset6.10. Turun KaraokeKlubi13.10. Laulu- ja musiikkiyh-tye Sateenkaari

luut liikkeelle!Laita luut liikkeelle ja osallistu kult- tuuria ja hyvinvointia yhdistäville opastetuille hautausmaakierroksille. Sunnuntaina 1.9. Turun vanhalla hautausmaalla järjestetään yhteensä kuusi teemoitettua hautausmaakier-rosta. Maksuttomat kierrokset lähte-vät klo 11, 13 ja 15 (2 kierrosta/kellon-aika). Max. 40 hlö/kierros. Lisätietoa kierroksista ja vapaalippujen nouta-misesta osoitteesta www.turku.fi/ kulttuuri. Kierroksia järjestetään samana päivänä myös Kaarinassa, Liedossa, Maskussa, Mynämäellä, Naantalissa, Nousiaisissa, Paimiossa ja Raisiossa, lisätietoja kuntien omilta verkkosivuilta.

pansio–perno-päiVä 7.9. klo 12–17 Pansio-Perno soi, liikkuu ja ilakoi. Jokke Jokijuna matkustaa alueen historiaan ja tarinoihin. Luvassa toimintaa kaikenikäisille Pansion koulun pihalla. www.turku.fi/eviva

FÖrFattare och FÖrFattarskap 2013 Fundera, reflektera, reagera, diskutera! Den tradi-tionella författarserien som årligen lockar stor-publik till Gamla Rådhusets sal, arrangeras den 2, 8, 16 och 22 oktober (två tisdagar, två onsdagar) kl. 18.30. Kom och bekanta dig med den aktuella utgivningen! Fritt inträde, mera information under hösten på turku.fi/kultur, och programblad på bl.a. biblioteket och Luckan. Arrangörer: Åbo fritids-sektor, Åbo Akademi, ÅLF mfl.

seniorkultur pÅ BiBBan! Kultur för äldre engagerar och bidrar till välmå-ende för alla – seniorer, personal, kulturaktörer och anhöriga. Under De gamlas vecka arrangerar Arbetsgruppen för seniorkultur i Åbo ett infotorg för äldre om kultur och välmående fredag 11.10. Då kan du också sticka dig in och hämta infor-mation om andra tjänster som erbjuds seniorer, bekanta dig med kultur för seniorer och få nya tips och idéer. Mera information följer på stadens www-sidor och på arbetsgruppens egen blogg www.seniorkultur2013.wordpress.com.

Författarserien besöks av bland annat Kjell Westö. Kuva/Foto: Cata Portin

Kultur för seniorer ger välmående och färg i vardagen.Kuvaaja / Foto: Johanna Slotte

Kuva: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän viestintä

tYÖpaJat Ja kurssitMuseokeskus tarjoaa monipuolista työpaja- ja kurssitoimintaa lapsille, nuorille, aikuisille ja yhteisesti koko perheelle. Tutustu syksyn työpaja- ja kurssitarjontaan osoitteessa www.turunmuseokeskus.fi.

Suurin kaikista on rakkaus?

-näyttely WA-Missa 8.9. asti.

Kuvaaja: Jussi Tiainen

Manno Kallio-mäki ja Ajan kuvat WAMissa 27.9. alkaen.Kuvaaja: TMK/Reino Koivula

15Turkuposti | Åboposten 4 | 2013 15

Aiempi varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu oli sekä päi-väkotihenkilökunnan että vanhempien mielestä raskas ja sekava lukea. Yksi uuden vasun tarkoituksista onkin olla lukukelpoinen kaikille siitä kiinnostuneille. Nimen-omaan vanhempien osallistumista uutta vasua suunnitel-lessa toivottiin kaupungin suunnitteluyksikön taholta.

– Vanhemmat saivat käydä verkossa kertomassa mieli-piteitään mieltä askarruttaviin päivähoitoasioihin. Vasta-uksia tuli yhteensä 18 henkilöltä. Toivomme, että jatkossa vanhemmat olisivat aktiivisia, ja vuorovaikutusta syntyisi enemmän, Turun kaupungin varhaiskasvatuksen tulos-aluejohtaja Maija-Liisa Rantanen sanoo.

lapsen ääntä kuunnellenUusi vasu on ideoitu auttavaksi työkaluksi ja raamiksi päivähoitoyksiköihin, joissa sitä voidaan soveltaa kunkin yksikön ja ryhmien tarpeiden mukaan. Lasten yksilöllisiä tarpeita ja erityisesti pienryhmätoimintaa on korostettu. Lapsen oma ääni on pyritty ottamaan entistä paremmin huomioon.

– Näin toimintaa saadaan jouhevammaksi lasten ikä-tasoon ja kehitykseen suhteutettuna, ja pystytään parem-

Kun ensimmäinen varhaiskasvatussuunnitelma otettiin Turussa käyttöön 2006, perustui se silloisen sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksiin. Suunnitelma olisi vaatinut päivitystä saman tien. Nyt huolella ideoitu Turun kaupungin uusi varhaiskasvatussuunnitelma ote-taan käyttöön kaikissa kaupungin päivähoitoyksiköissä.

– Tämä on paljon selkeämpi kuin vanha versio, ja tätä on helppo käyttää oman työn tukena, kiittelee Martin päivähoitoyksikön lastentarhanopettaja Heidi Lohi uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.

Varhaiskasvatus ja arkitoimintapedagogiikka ovat läsnä päivän kaikissa tilanteissa. Arjen pedagogiikka on

Esiintymislavalla muun muassa cheerleading, sirkus ja kuntonyrkkeily. Pääset kokeilemaan capoeiraa, cheerleadingia, futsalia, keilailua, kun-tonyrkkeilyä, lacrossea, rugbya, sirkustelua ja taekwondoa.

Tapahtuma on maksuton. Tule ja löydä oma lajisi!

uusi varhaiskasvatussuunnitelma avuksi ja työkaluksi päivähoitoon

min vastaamaan kulloinkin lasten tarpeisiin. Vasu kattaa päivähoidon vauvaikäisistä esikouluikäisiin, ja peruspäi-vähoidon lisäksihän on vuoropäivähoitoa, yksityistä sek-toria, perhepäivähoitoa ja sairaalahoitoa, kertoo Turun kaupungin päivähoidontarkastaja Ulla Soukainen.

palautteet huomioidaan Rantanen ja Soukainen rohkaisevat vanhempia osallistu-maan enemmän päivähoitosuunnitteluun ja vakuuttavat, että jokainen annettu palaute huomioidaan ja käydään läpi. Kun vasua päivitetään ja seurataan jatkossa säännöl-lisesti, on vaikuttamiseen edelleen mahdollisuus.

– Vanhemmat ovat aiemmin ehkä kokeneet, että heil-lä ei ole ollut vaikutusmahdollisuuksia, tai että ei olisi edes heidän asiansa vaikuttaa päivähoitoasioihin, sanoo Rantanen.

– Kaikkia toiveita ei toki voida toteuttaa, mutta nyky-ään kun vanhemmat ovat tiedostavampia ja osaavat kysyä ja vaatia, niin esimerkiksi ruokavalioasioihin kyllä kiin-nitetään aiempaa enemmän huomiota, Soukainen jatkaa.

Teksti: Heidi Horila | Kuvat: Kari Vainio

turun kaupungin päivähoidontarkastaja ulla soukainen (vas.) ja varhaiskasvatuksen tulosaluejohtaja maija-liisa rantanen ja ovat tyytyväisiä huolella päivitettyyn varhais-kasvatussuunnitelmaan.

onni katajamäki, 5, Felix kandolin, 6, martin päivähoidon yksikön johtaja pirjo laiho ja lastentarhanopettaja heidi lohi.

Arjen pedagogiikkaa päivän kaikissa tilanteissahavainnollistettu ja avattu hyvin Martin phy:n henkilö-kunnan mielestä Turun kaupungin uudessa vasussa.

Päiväkodissa jokaisen lapsen henkilökohtainen vasu alkaa siitä, kun lapsi tuodaan päiväkotiin.

– Ei ole samantekevää, miten lapsi otetaan aamulla vastaan ja miten hän tulee huomioiduksi ja kuulluksi päi-vän aikana, miettii Martin phy:n johtaja Pirjo Laiho.

Uudessa vasussa korostettua pienryhmätoimintaa var-ten päiväkotien työntekijät ovat saaneet koulutusta.

– Pienryhmissä toimiminen mahdollistaa hyvin lap-sen yksilöllisten tarpeiden huomioimisen, iloitsee Lohi.

Powermessut perjantaina 30.8. klo 9–14 Kupittaan urheiluhallissa

Lisätietoja: www.poweraction.netwww.turku.fi/power20+ liikuntapalveluvastaava Jorma Fisk, p. 050 5546 250, jorma.fisk@turku.fi

Kuva: Turun Cheerleadingseura Smash ry

tule kokeilemaan poweractionin ja power20+:n liikuntalajeja kauden aloitustapahtumaan kupittaan urheiluhalliin perjantaina 30.8. klo 9–14.