TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 2/2011

Asiakaspalvelusta entistä tehokkaampaa s. 6

Uusi Kunta 10 -tutkimus s. 4

Tilakeskuspalvelee

hallintokuntia s. 9

2 Turun pualest 3Turun pualest

2/2011Toimitus/redaktion

Turun kaupungin keskushallinto

Strategia ja viestintä

Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku /

Åbo stads centralförvaltningen

Strategi och kommunikation

Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo

Vastaava toimittaja/

Ansvarig redaktör

Seppo Kemppainen

(seppo.kemppainen@turku.fi)

Päätoimittaja/

Huvudredaktör

Hannu Waher

(hannu.waher@turku.fi)

Taitto/Layout

Zeeland Turku Oy

Painopaikka/Tryckeri

Jaakkoo-Taara Oy Painoprisma

Painosmäärä/Upplaga

14 100 kpl/st

Kannen kuva/Omslagsbilden

Shutterstock

Turun pualest -lehden

ilmestymisaika taulu:

• nro 3/11 viikolla 22 (30.5.–2.6.2011).

Aineiston deadline 6.5.

Toimitus pidättää oikeuden tarpeen

vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä.

Toimitus ei vastaa pyytämättä

lähetetystä materiaalista.

Lisätiedot:

http://netku/tupu

Turun kaupungin henkilöstölehti

Julistautuminen

2 Turun pualest

Kulttuuripää-kaupunkivuosi

on lähtenyt hyvin liikkeelle.

3Turun pualest

Kulttuuripääkaupunkivuosi on lähtenyt hyvin liikkeelle. Avajaiset tammikuun pakkasilla muistetaan pitkään hienosta showsta ja odotukset ylittäneestä yleisömäärästä. Lo-gomo on saanut hienon lähdön onnistuneista produktioista. Lukuisia vuoteen liitty-

viä tuotantoja on vielä edessä.

On liian aikaista ennakoida vuoden kokonaissaldoa, mutta se on varmaa, että jälkensä kult-tuurivuosi tähän kaupunkiin jättää. Ilman vaikutuksia vuodesta ei selvitä, ja sehän se on ollut tarkoituskin: synnyttää pitkäaikaisia kulttuuriin ja hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia.

Vuosi tuntuu eteenpäin katsottuna pitkältä. Joskus ensi viikolla tapahtuvaa asiaa odottaa niin paljon, ettei aika tunnu kulkevan lainkaan, saati sitten kokonainen vuosi. Mutta taaksepäin katsottuna ajan suhteellisuus paljastuu. Se mikä tuntui olevan kovin, kovin kaukana, onkin jo hetken kuluttua taakse jäänyttä elämää.

Tämän takia pitäisi jo nyt pystyä katsomaan myös kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeiseen aikaan. Pitäisi löytää seuraava juttu, johon kaupunki sitoutuu useaksi vuodeksi ja joka antaa mahdollisuuden nostaa esille kaupungin kehittämiseen liittyviä asioita. Jokin, jolla profiloitua ja erottautua muista kaupungeista.

Välillä tuntuu, että toiset kaupungit ovat Turkua parempia tällaisessa julistautumisessa. Tam-pere on milloin mikäkin Unicef-kaupunki, ja Helsinki keksi tarttua uuteen design-kaupunki ni-mitykseen. Naapurimme Tukholma oli viime vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunki (tänä vuonna tällä nimityksellä profiloituu Hampuri).

En ainakaan tiedä, että Turussa missään jo nyt aktiivisesti mietittäisiin, millä tavalla kaupun-ki haluaa profiloitua esimerkiksi vuonna 2014 tai 2017.

Vielä nyt nämä vuodet tuntuvat olevan kaukana jossain sumuisessa tulevaisuudessa, mut-ta aivan pian ne ovat jo edessä.

Tietenkin tällaisella julistautumisella pitää olla todellisuuspohja kaupungin toiminnassa ja vah-vuuksissa, muuten asiasta menee uskottavuus. Mutta toisaalta asiaa ei pidä katoa liian ka-peiden putkien läpi, pienetkin asiat kannattaa laske mukaan, kun mietitään kokonaisuutta. Vähän samalla tavalla kuin kulttuuripääkaupunkivuoden nimitystä haettaessa.

EU ja muut kansainväliset yhteisöt tarjoavat jatkuvasti mahdollisuuden erilaisiin julistautumi-siin. Ihan vaan esimerkkinä: Euroopan komissio hakee parhaillaan hakemuksia vuoden 2013 nuorisopääkaupunkiksi (tänä vuonna Antwerpen). Tämä tulee meille liian aikaisin, mutta vas-taavia mahdollisuuksia on löydettävissä, kunhan päätämme, mitä tavoitella. Eteenpäin pitäi-si katsoa jo nyt avoimin mielin.

Seppo Kemppainentiedotuspäällikkö

Kaupungin tulos muodostui viime

vuoden aikana lievästi positiivi-

seksi. Tilikauden ylijäämää kertyi

13,2 miljoonaa euroa. Kaupungin

talous on tasapainossa, sillä vuo-

sikate kattaa poistot.

Vuoden aikana tehtiin mittavia korjausliik-keitä talousarvioon. Kaupungin rahoitusase-ma määriteltiin uudelleen, minkä johdosta in-vestointeja jarrutettiin vuoden loppupuolella ja velanottoa vähennettiin merkittävästi. Vuoden lopussa kaupungin kokonaisvelka oli 351,5 miljoonaa euroa, kun talousarvion mukaan se olisi noussut 399,1 miljoonaan euroon.

– Talousarvio oli laadittu satunnaisten myyntitulojen osalta hyvin optimistiseksi. Ta-lousarvio rakentui myös merkittävästi lisäve-lan ottamisen varaan. Loppuvuoden aikana tehdyt toiminnalliset muutokset sekä vero-tulojen kasvu auttoivat epävarmuudesta hal-littuun tilanteeseen, jossa kaupungin rahoi-tusasema on vakaampi ja nettovelan määrä kohtuullisella tasolla, sanoo kaupunginjohta-ja Aleksi Randell.

– Muutokset liittyvät koko talousarviopro-sessin uudelleen arvioimiseen ja kehittämi-seen, joka aloitettiin myös syksyllä. Myös investointiprosessia on muutettu niin, että tilojen käyttöä ja uusia investointeja katso-taan aikaisempaa enemmän kokonaisuu-den kannalta.

Kaupungin saamia verotuloja ja val-tionosuuksia kertyi viime vuonna selvästi ar-vioitua enemmän. Verotuloja kertyi kaikkiaan 610,9 milj. euroa, mikä on 43,3 milj. euroa ta-lousarviota enemmän. Valtionosuuksia kau-

SSopimusratkaisu nostaa palkkoja 1.5.2011

Neuvottelutuloksen mukaan palk-koja tarkistetaan1) Yleiskorotuksella, joka maksetaan kaikil- la sopimusaloilla 1.5. lukien samansuu- ruisena prosentuaalisena 1,2 prosentin korotuksena2) Kaikilla sopimusaloilla samansuuruisella 0,8 prosentin paikallisella järjestelyerällä 1.5. alkaen. Yleiskorotus lasketaan

Kunta-alalle neuvottelutulos palkankorotuksistaKT:n valtuuskunta ja pääsopijajärjestöjen päättävät elimet ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen kunta-alan

palkkaratkaisusta vuodelle 2011.

30.4.2011 palkkatasoon eli ennen mah- dollisen paikallisen järjestelyerän perus- teella tulevia korotuksia.3) Kertaerällä 1.5., jonka suuruus vaihtelee sopimusaloittain. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES), teknisten sopimukseen (TS) ja tuntipalkkaisten työ- ehtosopimuksen (TTES) piiriin kuuluvilla se on 100 euroa. OVTES:n piiriin kuulu- villa kertaerä on 140 euroa ja lääkärisopi- muksen (LS) piiriin kuuluvilla 250 euroa

Tilinpäätös 2010: Kaupunki teki ylijäämäisen tilinpäätöksen ja vahvisti samalla rahoitusasemaansa

punki sai kaikkiaan 307,8 M€, mikä on 5,2 miljoonaa talousarviota enemmän.

Toimintakulut kasvoivat vuoden aikana 5,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuoden 2009 lomautukset ja talkoovapaat oikaistuna kas-vua oli 3,9 %. Kasvua selittää muun muas-sa se, että rakennemuutostilanteeseen rea-goitiin nopeasti panostamalla muun muassa lisätalousarviolla sosiaali- ja terveystoimen kasvaviin menoihin.

Henkilöstötavoitteet eivät toteutuneet

Henkilöstökulut kasvoivat 3,8 prosenttia ja henkilötyövuosien määrä kasvoi 316:lla edel-lisvuodesta. Vakansseja oli vuoden vaihtees-sa yhteensä 11 427, jossa kasvua on 37 kpl.

– Tilinpäätös osoittaa, että henkilötyövuo-sien kokonaismäärässä ei nykyisillä toimen-piteillä saavuteta valtuustoryhmien asettamaa vähennystavoitetta. Selkeästi tarvitaan muita toimenpiteitä asian hoitamiseksi, sanoo kau-punginjohtaja Randell.

– Osittain kyse on johtamisen kehittämises-tä, mihin liittyen onkin käynnistetty johtamis-prosessien uudistaminen ja lisätty koulutusta. Toisaalta tarvitaan parempaa koordinaatiota henkilöstösuunnittelun, toiminnan ja talou-den välille. Kokonaisuutta on kyettävä hallit-semaa nykyistä paremmin.

Rakennemuutokseen reagoiminen oikea-aikaisesti ja ennakoivasti oli viime vuonna yksi kaupungin keskeisimmistä tavoitteista. Tätä varten perustettiin yhdessä muiden toimijoi-den kanssa oma johtoryhmän, jota johtaa kaupunginjohtaja. Kaupunkikonserniin perus-tettiin elinkeino- ja omistajapolitiikan johtoryh-

mä, jonka työ on käynnistymässä.– Vaikka viime vuoden luvut ovat positiivi-

sia, huolettomasti tulevaisuuteen ei voi suh-tautua, Randell sanoo.

– Yhteisöveron jako-osuus on muuttumas-sa ensi vuonna, tulorahoituksen kasvuun si-sältyy runsaasti satunnaisia eriä ja suurin osa toteutumattomista investoinneista on edes-sä ennemmin tai myöhemmin. Kaikki tämä vaatii tarkkaa taloudenpitoa, jotta nyt saa-vutettua rahoitusasemaa ei heikennetä pe-rusteettomasti. •

Teksti: Seppo Kemppainen

Kertaerä maksetaan viranhaltijalle/työntekijäl-le, jonka palvelussuhde on alkanut viimeis-tään 1.2.2011 ja palvelussuhde on jatkunut keskeytymättä 1.5.2011 saakka. Osa-aika-työssä kertaerä on samassa suhteessa alem-pi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyt-tä työaikaa alempi. Kertaerää ei makseta, jos viranhaltijalle/työntekijälle ei makseta palkkaa toukokuulta 2011. •

Tilinpäätöksen yhteenveto 2010

2010 2009

Veroprosentti 18,75 18,0

Toimintatuotot, milj. € 296,4 258,9

Toimintamenot, milj. €(valmistus omaan käyttöön eliminoitu)

-1.155,9 -1.093,5

Toimintatuotot/toimintakulut, % 25,7 23,7

Verotulot, milj. € 610,9 574,5

Valtionosuudet, milj. € 313 293,2

Vuosikate, milj. € 88,7 72,9

Sumu-poistot, milj. € -56,8 -56,1

Vuosikate % poistoista 122,7 130,1

Satunnaiset tulot, kulut, milj. € 1,4 0,8

Yli-/alijäämä, milj. € 13,2 7,2

Henkilöstökulut, milj. € -576,2 -555,3

Henkilötyövoima (kaikki palv.suhteet) 13.248,7 12.935

2010 2009

Investoinnit, milj. € 77,8 73,7

Nettoinvestoinnit, milj. € 47,1 62,6

Investointien tulorahoitus, % 115,3 101,6

Lainakanta 31.12., milj. € 351,5 329,1

Lainat, €/asukas 1.869

Antolainasaamiset 31.12., milj. € 80,6

Antolainasaamiset, €/asukas 458,0

Pääomamenojen tulorahoitus, % 100,2 59,8

Tase 31.12., milj. € 1.421,7 1.350,7

Omavaraisuusaste, % 53,9 55,8

Turun pualest 54 Turun pualest

Kunta 10 -tutkimus 2010:

Kehityskeskusteluja käy vain puolet henkilöstöstäUusimman Kunta 10 -tutkimuksen mukaan vain 54 prosenttia henkilöstöstä on käynyt kehityskeskustelussa.

Kaupungin johto on asettanut tavoitteeksi, että jokainen kävisi keskustelun kerran vuodessa.

Turun heikko kehityskeskusteluprosentti saa vastapainokseen kohtelun oikeu-denmukaisuuden johtamistyössä, jon-

ka tulos nousi hieman. – Olisi hyvä, että tuloksia ja niiden taus-toja käytäisiin läpi mahdollisimman paljon. Ei kyselemisestä ole mitään hyötyä, jos tulokset jätetään käsittelemättä. Kahvipöytäkeskuste-luissa voi nousta esiin esimerkiksi kysymys-ten monitulkintaisuus, henkilöstösuunnitteli-ja Anne Kujanpää sanoo. Kunta 10 on laajin Suomessa tehtävä tut-kimus, jonka tavoitteena on selvittää kunta-alan henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Vastausprosentti on kan-sainvälisestikin korkea: kaikkien tutkimuskun-tien vastausprosentti oli 69. – Kunta kymppiin vastataan innokkaas-ti, ja aina uuden ilmestyttyä saan puheluita, että miksi minulle ei ole tullut kyselyä, Kujan-

pää kertoo.Kysely lähetetään kaupungin vakituiselle

henkilöstölle ja pitkäaikaisille määräaikaisille.

Kunta 10 -tutkimus käsi kädes-sä henkilöstöohjelman kanssa

Kaupungin henkilöstöohjelman tavoitteet no-jaavat vahvasti Kunta 10 -tutkimukseen. Pää-tavoitteet tulevat suoraan niistä aihepiireistä, joita tutkimuksessa tarkastellaan: oikeuden-mukainen ja osallistava johtaminen, henkilös-tön osaamisen ja ammattitaidon varmistami-nen sekä hyvinvoiva työyhteisö.

Kehityskeskustelut on yksi hyvä tapa käydä läpi esimies-alaistyöskentelyyn liittyviä haas-teita, koulutustarpeita sekä työssä viihtyvyyt-tä. Tutkimustulosten mukaan vain 38 prosent-tia piti käytyä kehityskeskustelua hyödyllisenä. – Keskitettyä kehityskeskustelukoulutus-

ta järjestetään, ja henkilöstöhallinnolla on an-taa myös ohjeet ja lomakepohja keskustelun tueksi, Kujanpää vinkkaa.

Kunta 10 -tutkimus tehtiin nyt viidettä ker-taa tässä muodossaan. – Sen pitäisi olla mittari ja työkalu kaikil-le työyhteisöille, mutta päällimmäinen reak-tio monesti on, että miksei mitään tapahdu. Pelkkiä numeroita tuijottamalla ei päästä asi-oiden ytimeen.

Kun yksikkökohtaiset tulokset huhtikuus-sa ilmestyvät, niin ne kannattaa hyödyntää. Kunta 10:n avulla saadaan arvokasta tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi työelämän laa-tua parantavia toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. •

i Virastotason tulokset verkossa huhtikuussa osoitteessa http://netku/kunta10

Teksti: Riikka KauppilaKuva: Iloinen liftari

Vanhuksille hankitaan ulkoiluvaatteita testamenttivaroinTurun sosiaali- ja terveystoimen van-

huskeskuksissa mietitään sitä, kuin-ka pitkäaikaissairaanhoidossa olevien

vanhusten ulkoilutusta voitaisiin lisätä. Viime vuonna Turun ympärivuorkautiselle hoidol-le testamentattiin 50 000 euroa vanhusten elämänlaadun parantamiseen. Asiantuntijois-ta koottu idearyhmä päätyi siihen, että puo-let lahjoitusrahoista käytetään ulkokäyttöis-ten pyörätuolien hankintaan ja loput arkea helpottaviin ulkoiluvaatteisiin.

– Helposti puettavat ulkoiluvaatteet teke-vät asukkaiden ulkoilusta mielekkäämpää. Toiminnasta hyötyvät sekä vanhuskeskus-ten asukkaat että työntekijät, sanoo Mänty-rinteen vanhainkodin yksikön esimies Eeva-Liisa Hazrati.

Portsakodin fysioterapeutti Anne Pura on mukana työryhmässä pohtimassa, mihin kan-nattaa kiinnittää huomiota vanhusten liikun-nassa. Esimerkiksi takin sijaan käytetään viit-tamaisia hupullisia jakkuja.

– Ihmisen vanhetessa käsien liikerata pie-nenee, joten takin pukeminen saattaa olla hankalaa, selventää Pura.

Ideasta koekappaleeksi

Ulkoiluvaatteiden suunnittelun ja toteutuksen takana ovat vanhuskeskusten omat ompelijat.

– Pyörätuolissa istuvien vanhusten vaat-

teisiin ei ole olemassa valmiita kaavoja, jo-ten vaatteiden suunnittelu etenee koekap-paleiden kautta, ompelijat kertovat.

Vetoketjut ja tarrat helpottavat vaatteiden pukemista ja kirkkaat värit piristävät vanhus-ten mieltä.

– Tein aluksi Luolavuoren vanhoista vilteis-tä ponchoja, jotka voi pukea päälle keväällä, jos menee nauttimaan ulkoilmasta vaikka par-vekkeelle, ompelija Kirsti Numminen kertoo.

Ompelijoiden osaavissa käsissä ovat syn-tyneet töppöset, hatut, muhvit, viitat sekä pussit, joihin jalat laitetaan, ettei viima pää-se pureutumaan pakkaspäivinä. Lahjoitusva-roin ostetaan kankaiden ja pyörätuolien lisäksi kenkiä, mutta toisin kuin muut uudet tuotteet, kengät ovat henkilökohtaisia.

Missinä viitan sisässä

Eila Kouvonen saapuu rollaattorin kanssa hymyillen paikalle. Hän on lupautunut uusien vaatteiden mannekiiniksi. Kouvonen katsoo uusia vaatteita arvioivasti ja myöntää: vaa-leansininen on lempivärini. Ompelijat autta-vat uudet vaatteet Kouvosen ylle ja varmis-tavat, ettei rouvalle tule liian kuuma.

– Minulle tuli ihan missimäinen olo, nau-rahtaa Kouvonen sinisen viitan uumenista.

– Kyllä nämä ovat ihania ja lämpimiä, mutta haluan lisää vaaleansinistä, hän huomauttaa.

Oikeat varusteet ulkoiluun

Hazrati ja vanhuskeskus 3:n johtaja Marja-Liisa Wilenius kertovat, että kesällä ulkoi-lu on luonnollinen osa arkea. Vanhuskeskuk-sissa järjestetään lauluhetkiä, vohvelikestejä sekä makkaranpaistoiltamia aurinkoisessa säässä. Vanhuksille tarjotaan toimintaa, joka tuottaa jotakin kaikille aisteille.

– Talvella liikunta on vähäisempää. Monet vanhukset eivät halua ulos pakkaseen ja he pelkäävät liukkautta. Vanhusten olisi kuiten-kin hyvä nähdä vuodenaikojen vaihtelu sekä tuntea pakkanen poskillaan. Ulkona liikkumi-selle ei ole estettä, jos varusteet ovat oikeat, Hazrati ja Wilenius korostavat.

Monet vanhuskeskuksien asukkaista eivät ole kotona asuessaan rohjenneet lähteä ulos lainkaan. Usein vaatteet ovat jääneet väärän kokoisiksi, eivätkä ostosreissut ole enää kiin-nostaneet. Vanhuskeskusten uusien vaattei-den hankinnassa on kiinnitetty huomiota käy-tännöllisyyteen ja kauneuteen.

– Oman identiteetin kannalta on tärkeää, että uudet vaatteet ovat asiakkaan oman tyy-lin mukaisia. Meillä on erityisen suuri vastuu, koska valitsemme vaatteet vanhuksen puo-lesta, sanoo Wilenius. •

Teksti ja kuva Katja Kaartinen

Ompelijat Piia Säre (vas.), Reija Vähämäki sekä Kirsti Numminen auttavat Eila Kouvosen ylle testamenttivaroin

suunnitellun ulkoiluviitan

koekappaletta.

6 Turun pualest 7Turun pualest

Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2011 talousarviossa, että kaupunki polkaisee käyntiin asiakaspalvelun

kehittämishankkeen. Valmisteluvastuu an-nettiin Strategian ja viestinnän vastuualueel-le. Kehittämishanke alkaa olemassa olevien hankkeiden tukemisella ja asiakaspalvelun kehittämisen koordinoinnilla.

Asiakaspalveluhankkeen valmistelussa kau-pungin tämänhetkisiin tavoitteisiin lukeutuvat sähköisen asioinnin kehittäminen, palveluiden organisointi, asiakaspalautteen käsittely sekä viestinnän kehittäminen.

– Hallintokunnat ovat nimenneet asiakas-palvelun yhteyshenkilöt samaan tapaan kuin kaupunkikonsernissa on esimerkiksi viestin-tä- ja puhelinyhdyshenkilöt, strategiajohtaja Antti Kirkkola kertoo.

Vireillä olevista kehittämishankkeista Kirk-kola listaa Turku-pisteen, ympäristötoimen paikkatietoa hyödyntävän asiakaspalaute-järjestelmän, Soten asiakaspalautejärjestel-män sekä sähköisen työpöydän.

– On tärkeää muistaa, ettemme ole nol-latilanteessa. Työtä on jo tehty, mutta asia-kaspalvelussa on potentiaalia kehittyä vielä-kin paremmaksi.

Haloo, kuuleeko asiakaspalvelu?Eikä se aina kuule. Asiakaspalvelulla on pitkät perinteet esimerkiksi liikuntapalveluissa, matkailussa ja

Turku-pisteessä, mutta osaammeko me kunnan rivityöntekijöinä ja virkamiehinä asiakaspalvelun alkeet?

Dokumentteja hallitaan jo, sähköinen työpöytä on tulossa

Netku-ajattelun tilalle ollaan hahmottelemas-sa työntekijää aidosti tukeva sähköinen työ-pöytä -ajattelumalli. Huolellisesti määritelty kokonaisuus avustaa dokumenttien ja ajan-käytön hallinnassa, tehtävien jaossa ja seu-rannassa sekä tiedon jakamisessa.

Sähköinen työpöytä voisi meillä tarkoittaa sitä, että ilmoitukset ja uutiset, tehtävät, do-kumentit, ohjeet, ja projektit olisi kaikki hel-posti löydettävissä.

– Verkkoasemaan verrattuna sähköinen työpöytä mahdollistaa ratkaisun, jossa yh-distyvät viestintä ja dokumenttien hallinta, dokumenttienhallinnan pääkäyttäjä Marjuk-ka Vepsä sanoo.

Turun kaupungille on hankittu dokument-tienhallintaratkaisu, joka perustuu Microsoft Office SharePoint Server 2007 (MOSS) -jär-jestelmään. Kiinteistöliikelaitoksessa ja Ym-päristö- ja kaavoitusvirastossa on parhaillaan käynnissä käyttöönottoprojektit, joissa nykyti-lakartoituksen pohjalta suunnitellaan ja mää-ritellään näiden hallintokuntien dokumenttien-hallinnan tarpeita ja järjestelmän rakennetta.

Vepsä kouluttaa parhaillaan kaupungin joh-toryhmän jäseniä, sillä johtoryhmän kokous-materiaalit tullaan jatkossa tallentamaan do-kumenttienhallintajärjestelmään. Järjestelmän käyttöönotto tullaan laajentamaan kaikkiin hallintokuntiin, kun SharePoint on päivitetty 2010 -versioon ja Office 2010 on käytössä koko kaupungissa.

Wilmassa koti ja koulu kommunikoivat

Valtakunnallisen Wilman avulla opettajat, opis-kelijat ja huoltajat voivat viestiä toistensa kans-sa. Kurssivalinnat, poissaolojen seuraaminen, kokeiden aikataulut ja todistusten arvioinnit ovat kaikki selainpohjaisessa Wilmassa. Seu-raavan päivityksen myötä myös jälki-istunnot löytyvät sieltä.

– Palaute on ollut pääosin hyvää. Vanhem-mat arvostavat reaaliaikaista viestintää kodin ja koulun välillä, erilaiset lippuset ja lappuset ovat jääneet pois. Opettajatkin ovat tyytyväi-siä siihen, että asiat on keskitetty yhteen oh-jelmaan, ohjausryhmän puheenjohtaja rehto-ri Pirjo Jauhiainen sanoo.

– Tänä vuonna oli jo kolmas kerta kun eka-

luokalle ilmoittauduttiin Wilman kautta. Eka-luokalle ilmoittautumisen yhteydessä voi ha-kea myös iltapäiväkerhoon. Ensimmäistä kertaa myös haku erikoisluokalle ja haku 7. luokalle hoidettiin Wilman kautta, tietopalve-lusihteeri Elina Kajanto kertoo.

– Kriittistä palautetta on tullut siitä, että huoltajilla on yhteinen käyttäjätunnus ja sitten taas jokaisesta lapsesta on omat tunnukset eli kolmen lapsen huoltajalla on kolmet tun-nukset. Tähän on tulossa kevään aikana oh-jelmapäivitys, Kajanto jatkaa.

Wilman ottivat ensimmäisenä käyttöön viisi turkulaislukiota vuonna 2003. Vuodesta 2008 kaikki kaupungin koulut ovat käyttäneet Wil-maa. Viestintä on tehokasta, sillä järjestelmää käyttää myös muu oppilaitoksen henkilökunta.

Turku-piste palvelee koko kaupunkia

Useimmat tietävät, että asiakaspalvelupiste sijaitsee Puolalankatu viidessä. Kristiinanka-dulta se muutti nelisen vuotta sitten.

– Turku-piste mielletään usein keskushal-linnon palveluksi, vaikka täällä on myös tekni-sen puolen palveluja, henkilöstökassa ja kau-punginarkisto, kirjaaja Hellevi Laine kertoo.

Paljonko teillä käy asiakkaita?– Meillä käy kuukausittain noin 100 asia-

kasta. Saman verran tulee puhelinsoittoja. Sähköpostia saamme 600–700 kappalet-ta kuussa, tosin niistä on osa roskaposteja, Laine luettelee.•

Teksti ja kuvat: Riikka Kauppila

Turku-pisteen palveluja:

• Arkistopalvelut• Asukas- ja veteraanipysäköinti, yrityspysäköinti• Kassa- ja henkilöstökassapalvelut• Kalastusluvat• Korjaus- ja energia-avustukset• Puunkaatoluvat• Tietoa vireillä ja voimassaolevista yleis- ja asemakaavoista• Tietoa kaupungin päätöksistä ja kuulutuksista• Vapaat omakotitontit• Venepaikat• Yleisneuvonta

Lisää kaupungin palveluista: www.turku.fi/turku-pistewww.turku.fi/bussithttps://wilma.turku.fi/www.turku.fi/asioiverkossa

Turku-pisteen Ritva Alakiuttu (vas.), Leena Niiles, Hellevi Laine, Kirsi Helenius, Maija Paija ja Hannele Aaltonen toivottavat asiakkaat tervetulleiksi.

Joukkoliikenteen palvelutoimisto muuttaa toukokuussa uusiin tiloihin Eerikinkadun ja Aurakadun kulmaan kauppakeskus Forumissa.

Vilma Kiilunen (vas.) ja Kati Eranto palvelevat bussikorttiasioissa.

Turun kaupunki nimesi vuoden 2011 uusturkulaiseksi toimittaja Wali Hashin ja monikulttuurisuusteok-

si rehtori Annika Hongiston ja Turun nor-maalikoulun perusasteen moni- ja interkult-tuurisuutta tukevan toiminnan.

– Tänä vuonna palkittavien valinnassa pai-nottui yhteiskunnallisesti vaikuttava toiminta, joka edistää maahanmuuttajien integroitumis-ta suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi halut-tiin muistuttaa, että maahanmuuttajat voivat toimia linkkinä ulkomaailmaan, auttaa meitä

Vuoden uusturkulainen ja monikulttuurisuusteko valittiin kuudennen kerran

ymmärtämään ja rakentamaan siltoja omiin kulttuureihinsa, toteaa valintaraadin puheen-johtaja, yhteysjohtaja Mikko Lohikoski.

Tunnustukset Hashi ja Hongisto ottivat vas-taan 15.3. Suomen kansalaisuuden saanei-den turkulaisten juhlassa Turun linnassa. Juhla järjestettiin nyt jo kahdeksannen kerran. Vii-me vuonna Suomen kansalaisuuden sai noin 170 turkulaista. •

Teksti: Jaana Räsänen-NauskaKuva: Turun kaupungin kuva-arkisto

6 Turun pualest

8 Turun pualest 9Turun pualest8 Turun pualest

Tilajohtaja Mikko Lehtisen vetämä uusi Tilakeskus toimii viiden hengen tiiminä.– Tavoite on kuulla käyttäjien eli täs-

sä tapauksessa Turun kaupungin eri hallin-tokuntien tilatarpeita ja ymmärtää niitä. Yksi-kön tehtävä on toimitilastrategian tekeminen.

– Meidän asiakkaitamme ovat lähtökoh-taisesti hallintokunnat, hallintokuntien asiak-kaita taas ovat käyttäjät kuten koulut oppi-laineen. Tämä on rajanveto.

Käytännössä jokaisella apulaiskaupun-ginjohtajalla on Tilakeskuksessa asiantun-tija oman sektorin: opetustoimen, teknisen toimen ja palvelusektorin tilatarpeiden hah-mottamiseen. Yksi Tilakeskuksen asiantun-tija keskittyy selvittämään taloudellisia ratkai-sumalleja ja niiden järkevyyttä: kannattaako kaupungin omistaa tai vuokrata, mikä on pa-ras tapa tilojen järjestämiseen.

Yksikön esimiehenä toimii apulaiskaupun-ginjohtaja Jarkko Virtanen, mutta käytän-nössä töitä tehdään keskusjohdon tukena. Tilakeskus vastaa toiminnastaan suoraan kaupungin konsernijaostolle.

– Tilakeskuksen perustaminen ei ole otta-nut Tilaliikelaitoksen toiminnalta mitään pois, Lehtinen korostaa.

Tilojen yhteiskäyttö entistä joustavammaksi

Aiempaan toimintatapaan verrattuna ero on siinä, että ennen Tilakeskuksen perustamis-ta Tilaliikelaitos hoiti kokonaisuuden ja vas-tasi kaupunginjohdolle.

– Nyt haluttiin, että myös kaupungin joh-dolla on parempi mahdollisuus päästä kes-kustelemaan tilatarpeista. Yksi uusista roo-

Tilakeskus sai mainion työyhteisönTurun tilojen hallinnointiin saatiin vuoden vaihteessa monessa mielessä uutta toimintakulttuuria, kun uusi Ti-

lakeskus starttasi. Tilakeskus on kaupunginjohtajien ja hallintokuntien tuki toimitilojen järkevään hallintaan.

Yksi tavoitteista on saada samat tilat joustavammin eri hallintokuntien yhteiskäyttöön.

leista on miettiä tilojen yhteiskäyttöä, mitä on hyvin jo toteutettukin esimerkiksi kirjastoissa ja nuorisotoimessa.

– Tilakeskuksella on rooli myös siinä, kun mie-titään vuositason investointikokonaisuuksia.

Tilakeskus on saanut tiimiin niin talousasi-antuntemusta, insinööriosaamista kuin toimi-tilahallintoon koulutetun asiantuntijan.

– Olen erittäin tyytyväinen siihen, miten hen-kilöstö on valikoitunut. Tilaliikelaitos puoles-taan hallitsee teknistä osaamista ja sen toi-mintaa ei ole muutettu.

Ennakkoluulottomasti avokonttoriin

Tilakeskuksen toiminnassa näkyy myös uut-ta tilakulttuuria. Viiden hengen yksikkö toimii avokonttorissa. Omia pöytätiloja tiivistämällä on saatu erotettua myös muuta tilaa, kuten neuvottelutila ja tilaa sohvaryhmälle.

– Pikkuisen kun mietitään, miten tilaa käyt-tää, saadaan paljon enemmän aikaan. Kaik-ki muutostyöt on tehty sisustuksella ja huo-nekaluilla, tilojen rakenteita ei ole muutettu.

– Uskon, että kun luodaan työtila, missä on motivoivaa työskennellä se heijastuu myös työn tekemiseen, Lehtinen linjaa.

– Jotkut jotka ovat käyneet täällä, ovat suh-tautuneet siihen niin, ettei se sopisi heille ol-lenkaan. Kaikille se ei sovikaan, mutta kyse on siitä, että miten ihminen avotyötilan kokee.

Tiimi mukana suunnittelussa

Toimitila-asiantuntija Minna Juselius suh-tautui avokonttoriin alusta asti avoimin mielin.

– Pääsin itse suunnittelemaan ja sisusta-

Organisaatioita muokataan kiihtyvällä vauhdilla uuteen uskoon. Valtioval-lan aloitteesta ja myötävaikutuksella

on tapahtunut suuri määrä kuntaliitoksia, joi-den kautta tavoitellaan toimivampia ja kestä-vämpiä kokonaisuuksia.

Suuret ja joskus kiireessä aikaansaadut usean eri organisaation liitokset yskivät pa-hasti. Henkilöstöä ei ehditä kuunnella eikä val-mistella muutokseen. Tulee kulttuurishokkeja, jotka hidastavat kehittämistyötä. Työntekijät kokevat olevansa pelinappuloita tässä pelis-sä, he väsyvät ja turhautuvat.

Samaan aikaan kannustetaan tekemään kuntien välistä yhteistyötä, syntyy muun mu-assa emo-organisaation sisäisiä liikelaitoksia. Organisaatiolaatikoita ja niiden sisällä olevia pienempiä palikoita siirrellään paikasta toi-seen tavoitteena toimintojen tehostuminen. Tätä voi tapahtua jopa useamman kerran

Totta vai tarua organisaatiouudistuksista

vuoden aikana. Työrauhaa ei ole, eikä ehdi-tä istumaan alas ja katsomaan missä men-nään. Byrokratia kasvaa ja vastuullisia henki-löitä on vaikeaa, jopa mahdotonta tavoittaa.

Usein näissä laatikkoleikeissä on muka-na konsultteja, jotka tekevät toimeksiantoja kirjoituspöytiensä ja tietokoneidensa ääres-sä ehtimättä liiemmin kysellä työpaikkatason mielipiteitä toimintojen kehittämisessä. Näin syntyy paperilla hyvin toimivia kokonaisuuk-sia, joita on kuitenkin joskus mahdoton saada toimimaan elävässä elämässä. Sitoutuminen muutoksiin horjuu ja sairauslomat lisääntyvät.

Henkilöstön asiantuntemus käyttöön

Ainakin lähtökohtana voidaan pitää sitä, että henkilöstöllä oman alansa asiantuntijana on paras ja tuorein tieto siitä, mitkä asiat toimivat

ja missä kohtaa olisi parannettavaa. Työnte-kijöitä kannattaisi kuunnella herkällä korvalla ja ottaa mukaan suunnittelu- ja kehitystyö-hön mahdollisimman varhaisessa vaihees-sa. Mitä enemmän henkilöstö pääsee muu-toksiin osallistumaan ja vaikuttamaan, sitä paremmin sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin saadaan toteutumaan.

Kaikesta huolimatta sanonta, että vain muutos on pysyvää, lienee tosiasia. Olisikin suotavaa että muutoksia tehtäisiin jokaisella organisaation tasolla entistä enemmän aidos-sa yhteistoiminnan hengessä ja työntekijöitä kuunnellen. Onneksi muutosten kautta syn-tyy myös hyviä ja toimivia malleja, joita olisi syytä monistaa ja jakaa muillekin hyödynnet-täviksi, eikä jonkinlainen palkitseminenkaan olisi huono asia. •

Teksti: Kirsti Tuominen, pääluottamusmies, Tehy ry

Monet tutkimukset osoittavat että, organisaatiota uudistettaessa on

henkilöstön oltava pääroolissa. Onko tämä vain kaunis korulause vai

saataisiinko tällä oikeasti aikaan toimivia työyhteisöjä?

TULO KULMIA

maan toimistoamme, joten mielenkiinto uutta toimitilaa kohtaan vaan kasvoi. Toimistosta tuli todella viihtyisä ja täällä on hyvä yhteishenki.

Jotta työskentely avotilassa onnistuu, täy-tyy koko tiimillä olla yhteiset pelisäännöt esi-merkiksi siitä, miten kovaa puhutaan, missä vieraat otetaan vastaan ja kuunnellaanko mu-siikkia työn ohessa.

– Olemme pari kuukautta opetelleet tätä ”yhteiseloa” ja se sujuu hyvin.

Avotilan hyviä puolia on se, että yhteistyö sujuu ja apu on tarvittaessa lähellä.

– Esimies istuu saman pöydän ääressä, joten kynnys lähestyä häntä on matalampi.

Juselius myöntää, että keskittyminen omaan työhön saattaa joskus herpaantua.

– Tämä on tosin tottumiskysymys, mihin harjaantuu pikku hiljaa. Yhtäaikaiset puhe-linkeskustelut ovat haastavia, joskus jonkun täytyy ehkä siirtyä kauemmas puhumaan.

Toisaalta työ on liikkuvaa ja etätyöskente-lyä tukevat hyvät välineet, kannettava tieto-kone ja kännykkä.

– Uudessa organisaatiossa pääsee konk-reettisesti itse mukaan uusien tapojen luomi-seen, ei ole vanhaa kaavaa johon pitäisi aset-tua. Työ ja sen tekemisen tyyli luodaan itse, Juselius sanoo.

– Todella hyvä työtila ja työyhteisö, kiinteis-tötalousasiantuntija Tuomas Tarkka vahvis-taa. Hän pitää uuden yksikön tarjoamia hank-keita mielenkiintoisina.

– Töitä on paljon, mutta kiinnostavien hank-keiden kanssa se ei haittaa, jopa päinvas-toin. •

Teksti ja kuva: Sini Silván

Pöydän ympärillä vasemmalta alkaen Tilajohtaja Mikko Lehtinen, toimitila-asiantuntija Minna Juselius, kiinteistöjen ylläpitoinsinööri Simo Lintunen, kiinteistötalousasiantun-

tija Tuomas Tarkka, opiskelija Erkka Koskimies ja kiinteistönpitoinsinööri Johanna Aarnio.

Power point -pohjaa korjattu ja word-lomaketta kehitetty

KAUPUNGIN 2011-JUHLAILMEESEEN tehtyä Powerpoint-pohjaa on muokattu tekni-sesti toimivammaksi. Muun muassa kansidian otsikon paikkaa, väriä ja tekstikokoa sekä si-sältödiojen fonttien kokoa on säädetty. Myös juhlavuoden word-lomaketta on säädetty: lo-makkeeseen on lisätty jatkolehti.

Varmista, että käytössäsi on uusimmat ppt- ja word-pohjat! Lataa pohjat käyttöön Netkus-ta ja hävitä aikaisemmat versiot koneeltasi.

Hyödynnä juhlailmettä myös tilaisuuksissa

Juhlailmeeseen on tehty valmiiksi muun mu-assa kutsukortit ja -kuoret, lehti-ilmoituspoh-jat, folder ja Turku-esite usealla kielellä. •

i Lisätietoja juhlavuodenmateriaaleista netku/juhlailme

Tulokulmia on lehden uusi vakiopalsta, jossa eri järjestöjen pääluottamusmiehet kirjoittavat työelämän ajankohtaisista aiheista.

10 Turun pualest 11Turun pualest

Turun kaupungin monisatavuotinen his-toria näkyy vanhoissa ja uusissa ka-dunnimissä. Kadun- ja paikannimet

ovat aina syntyneet tarpeen mukaan, ja niillä on oma historiansa, jota Turun katuja ja to-reja. Nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivä-än -kirja selvittää.

Turun katuja ja toreja -kirja sisältää myös Turun keskusta-alueen katunimistöstä vuon-na 1996 ja 2001 ilmestyneet julkaisut. Uusi-na tutkimuksina ovat mukana artikkelit Turun alueen vanhimmista, ennen vuoden 1827 pa-loa käytössä olleista kadunnimistä sekä ni-mistötoimikunnan ja sen edeltäjien historiasta.

Runsaasti kuvitettu kirja sisältää mielenkiin-toisia ja harvoin nähtyjä kuva-aarteita vanhas-ta Turusta. Kirjassa on myös havainnollista-via karttoja, joiden avulla selviää missä jotkin vanhat kadut aikanaan sijaitsivat.

Turun katuja ja toreja -kirjan kirjoittajat ovat Turun asemakaavan ja sen nimistön asiantun-tijoita. Kaupungin varhaisimpien nimien histo-riallista taustaa ja asemakaavahistoriaa ovat

T eknikkokoulutukseen voi 1960-luvul-la pyrkiä vain vaaditun 20 kuukauden työkokemuksen hankkineena. Insi-

nöörikoulutukseen taas pääsi hakeutumaan täyden työkokemuksen suorittaneena tai va-raamalla paikan 1–3 vuodeksi ennen opinto-jen alkua niin että ehti hankkia riittävän työ-kokemuksen.

Harri Lindroosin opinnot alkoivat Turun tek-nillisessä oppilaitoksessa eli Tekulla vuonna 1969 armeijavuoden ja autokorjaamolla työs-kentelyn jälkeen. Valmistuminen insinööriksi ajoittui vuoteen 1973.

Tupakkihuoneen taikaa

Tekun opettajien tupakkahuone keräsi väli-tunneilla ihmisiä, sellaisiakin, jotka eivät edes polttaneet – muistettavimmat persoonat ja parhaimmat jutut kiinnostivat ihmisiä.

Nykyhetkestä katsoen vaikuttaa uskomat-tomalta myös se, että kahden tunnin kokeen aikana koulussa pidettiin tupakkatauko.

– Ikkunat avattiin ja tupakat kaivettiin esiin. Opiskelijoita kohdeltiin aikuisina. Toki he sii-nä vaiheessa jo polttivat tupakkaakin, Lind-roos lisää.

– Opiskelijat ovat muuttuneet niin kuin kaik-

Turun museokeskukselta uusi julkaisu

Turun katuja ja toreja. Nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään

selvittäneet Museoviraston pääjohtaja Ju-hani Kostet, Turun museokeskuksen tutkija Sanna Kupila ja professori Tauno Perälä.

Turun asemakaavaosastolla työskennellyt, jo edesmennyt asemakaava-arkkitehti Hilk-ka Junnila on tutkinut Turun asemakaava-nimistöä. Kaupungin kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi puolestaan selvittää, miten Turun keskustan asemakaava on kehittynyt ja muut-tunut Engelin kaavasta lähtien.

Turun kaupungin nimistötoimikunnan jä-sen yliopistonlehtori Veikko Laakso valottaa osaltaan kaupungin nimistötoimikunnan his-toriaa. Kirjan graafisesta suunnittelusta vas-taa Ulla Kujansuu. •

i Turun museokeskuksen julkaisuja 53Hinta ovh 38 euroa440 s.

Kirjaa on myytävänä Turun linnan museo-kaupassa sekä Käsityöläismuseon museo-kaupassa.

Aninkaisten kortteli ylhäällä Aninkaistenmäel-lä oli jo kaupungin laita-aluetta, jossa oli paljon pieniä, usein huonokuntoisiakin puutaloja. Kuva on vuodelta 1904. Kuva: Turun museokeskus.

Eerikinkatu 1950-luvulla. Kuva Turun museokeskus / Turun Sanomat.

Vanha saa väistyä. Uudenmaankatu 8:ssa sijainnut nk. Nobelin talo purettiin 1961 uudisrakennuksen tieltä. Taloa ryhdyttiin suojelukiisto-jen yhteydessä kutsumaan suunnittelijansa Immanuel Nobelin (Alfred

Nobelin isä) mukaan Nobelin taloksi. Talosta on otettu Suomen vanhin valokuva (daguerrotypia) vuonna 1842.

Kuva Turun museokeskus/C.J. Gardberg

Salkuista reppuihin, harpeista tietokoneisiinOpiskelijat, henkilökunta ja rakennukset vaihtuvat, mutta tarinat jäävät. Miltä kuulostaa esimerkiksi se, että

tekniikan alan koulussa pitkän kokeen aikana pidettiin tupakkatauko? Näin oli vielä 1970-luvulla. Turkulainen

Harri Lindroos havainnoi jokapäiväistä elämää ja muistaa tapahtumat varsin tarkasti.

ki muukin. Jos aiemmin opiskelijat kantoivat salkkua ja omaa harppia, tilalle on tullut rep-pu, tietokoneet ja kansainvälisempi ote, Lind-roos jatkaa.

Teknillisen oppilaitoksen muuttuminen ja ammattikorkeakoulun laajeneminen Varsi-nais-Suomeen on vaikuttanut myös työelä-mään Sepänkadulla. Lindroos myöntääkin, että tekniikan alalla ei ole enää samanlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta verrattuna ai-kaan, jolloin kaikki vielä olivat samassa ra-kennuksessa.

– Olen viihtynyt töissä kuitenkin aina niin hyvin, että ikinä ei ole tullut mieleenkään ha-keutua muualle, Lindroos lisää.

Norsun muisti

Ura teknillisessä oppilaitoksessa opettajana alkoi 1974 ja jatkuu edelleen harjoitteluinsi-nöörinä. Harrin oppilaana on ollut muun mu-assa Turun kaupunginvaltuuston tuore pu-heenjohtaja Seppo Lehtinen ja työkaverina kansanedustajankin toiminut Martti Ratu.

Nyt osa-aikaeläkkeelle jäätyään kirjoittami-selle on jäänyt aikaa.

– Kirjoittelin armeijaporukan vuositapaami-seen armeija-aikaan, aseisiin ja autoihin liit-

tyviä artikkeleita. Poltin niitä rompulle ja jaoin niitä kavereilleni, Lindroos kertaa ensimmäi-sen kirjan vaiheita.

Kiinnostusta ilmenikin sen verran paljon, että idea kirjasta lähti liikkeelle. Kustantaja löytyi ja pari vuotta sitten ilmestyi kirja ”Sirk-kalan pojat”. Tuoreimpana julkaisuna Harri esittelee ”Kaivonporarin kesä” -kirjaa. Siinä siirrytään 40 vuoden takaiseen kesätyöai-kaan kaivojen poraajana.

Seuraavana projektina voisi olla opiskelu-aikojen ja -ihmisten vaiheisiin keskittyvä kirja.

– Kuvia kirjaa varten olen jo pyytänyt opis-kelukavereilta.

– On sanottu, että minulla olisi norsun muis-ti, Lindroos kertoo.

Tämän voi allekirjoittaa, sillä niin tarkas-ti Lindroos muistaa päivät ja hetket, kun jo-kin entisistä rehtoreista tai muista tekulaisis-ta jäi eläkkeelle. Lisäksi tavat ja puheet ovat jääneet hyvin mieleen.

Vuosikymmenet kuluvat ja kokemuksia kart-tuu. Monet hahmot elämän varrelta elävät lau-sahduksineen Lindroosin kirjan sivuilla. Kir-ja saattaa syntyä myös työvuosista Tekulla. Mikä onkaan arvokkaampaa arjen historian kuvausta? •

Teksti: Tiia LaaksoKuva: Mikko Niskanen

Harri Lindroos työpöytänsä ääressä Turun AMK:n Sepänkadun toimipisteessä.

Turun pualest12

Yksi rakennemuutosta hoitava taho on rakennemuutostoimisto, joka perus-tettiin viime vuoden lopussa Turun

Seudun Kehittämiskeskukseen. Toimiston asiakkaita ovat suoraan merite-

ollisuudessa ja sen vaikutuspiirissä toimivat varsinaissuomalaiset yritykset, joita on yh-teensä noin 900. Ari Nousiainen pestat-tiin jo aiemmin syksyllä rakennemuutosjoh-tajaksi ja kaksivuotisen projektin vetäjäksi. Helmikuussa projektissa aloittivat projekti-suunnittelija Marita Heinä ja tiedottaja Ter-hi Luukkainen.

– Tehtävämme on kuunnella yrityksiä ja löy-tää toimenpiteitä, joilla voidaan auttaa meri-toimialan yrityksiä tämän kriisivaiheen yli. Py-rimme tunnistamaan yritysten tilan ja tarpeet sekä haemme uusia liiketoimintamalleja, Nou-siainen kertoo.

Töitä uusilta alueilta

– Meritoimialan yritysten pitäisi suuntautua nyt uusille markkinoille ja hakea itselleen uusia tu-kijalkoja. Esimerkiksi laivojen korjaus- ja kun-nostusrakentaminen on maailmalla voimak-kaasti kasvava ala. Muita lähellä olevia aloja ovat esimerkiksi arktinen merenkulku ja sy-

13Turun pualest

Turun ammatti-instituutissa kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkintoa suorittava Tia Mikkola ja puhtaana-

pidon opettaja Leena Sinervaara opasta-vat ikkunoiden pesun tekniikkaan ja oikean-laisiin välineisiin.

Ikkunat pestään muutaman kerran vuo-dessa. Jos ikkunat pestään kerran vuodes-sa perusteellisesti, toisella kertaa riittää sisä- ja ulkopinnan pesu, ammattilaiset vinkkaavat. Työ on yksinäistä, mutta tekijät ehdottivat voi-mien yhdistämistä – pestään porukalla ensin toisen ikkunat, sitten toisen ikkunat. Samalla päivittyvät myös kuulumiset ja juorut, ja nä-kyvää tulee koko ajan!

Kunnon tikkaat mukaan

Kevätaurinko lämmittää, mutta vielä saattaa olla viileää. Paras pesuilma on reilusti plus-san puolella oleva puolipilvinen sää. Sisätilaa kannattaa huomioida sen verran, että siirtää ikkunan edessä olevat tavarat pois ja suojaa seinää ja lattiaa vesiroiskeilta.

Työturvallisuusnäkökannat pitää ottaa myös

Ikkunanpesu tarvitsee kunnon välineet ja aineet

huomioon: kunnolliset A-tikkaat ovat parhaim-mat, kun pitää kurkotella, ja varsinkin silloin kun ikkunat ovat isot.

Pesuaineet löytyvät jokaisen kotoa. Tia ja Leena suosittelevat astianpesuainetta ja vet-tä. Ikkunanpesin, ikkunankuivain ja siivous-pyyhe muodostavat kolmikon, jolla saadaan näkyvää jälkeä aikaiseksi. Pesimeen ja kui-vaimeen kannattaa hankkia jatkovarret, jos ikkunat ovat korkeat.

Ja työhön…

1. Ensin pyyhitään ikkunanpuitteet. Edetään sisältä ulospäin.

2. Lasipintojen pesu aloitetaan uloimmas- ta lasista. Kun ulkolasi on puhdas, näh-dään myös pesutuloksen laatu paremmin si-sälaseja pestessä.

3. Pesty ruutu kuivataan ikkunankuivai- mella tasaisin vedoin ylhäältä alas vaa-ka- tai pystysuorassa. Hyvä tulos saadaan,

kun kuivain vedetään yhdellä kertaa koko ik-kunan pituudelta. Ikkunankuivaimen kumi kui-vataan siivouspyyhkeeseen jokaisen vedon jälkeen.

4. Ikkunan reunoille jäänyt vesi kuivataan nukkaamattomalla, kuivalla siivous-pyyhkeellä.

5. Nautitaan kirkastuneista kevätnäkymis- tä ja juodaan pullakahvit. •

AMMATTILAISTEN VINKKIAmmattilaisen vinkki on lehden uusi vakiopalsta, jossa Turun ammatti-instituutin opettajat ja opiskelijat antavat vinkkejä ja ideoita käytännön töihin.

Teksti ja kuvat: Anne Aksentjev

Leikki ja liikkuminen kuuluvat kiinteäs-ti lapsen elämään. Viime vuosina liian monen lapsen liike on kuitenkin py-

sähtynyt. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia lapsia on yhä enemmän ja täysin lii-kunnasta ulkopuolelle jäävien määrä on kas-vanut hälyttävästi.

Nuori Suomi ry on käynnistänyt opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysmi-nisteriön tuella laajan kehittämishankkeen ja toimenpideohjelman liikunnasta syrjäytymi-sen vähentämiseksi.

Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on yksi Turun kaupungin keskeisimmistä tavoit-teista ja toimintaa ohjaavista periaatteista. Liikunnan lisääminen edistää tunnetusti hy-vinvointia, ja Turun kaupunki on ollut monella tavalla edelläkävijä liikunnan hyödyntämises-sä ennaltaehkäisevässä terveydenhuollos-sa. Myös kulttuuripääkaupunkihanke lisää hyvinvointia.

Nuoren Suomen käynnistämä nuorten lii-kunnan edistämishanke tukee Turun kau-pungin hyvinvointitavoitteita. Siksi kaupungin kaikkien hallintokuntien, virastojen ja laitos-ten kannattaa perehtyä hankkeeseen ja to-teuttaa siihen liittyviä toimenpiteitä.

Liikunnan edistämishankkeesta järjestetään kaupungin työntekijöille suunnattu seminaari tiistaina 12.4. kello 12 – 16. Seminaari avaa uusia näköaloja kaikille tärkeään teemaan.

Ilmoittautuminen seminaariin tapahtuu osoitteessa www.nuorisuomi.fi/seminaari-kierros.

Lasten kuuluu liikkua

Tia Mikkola näyttää mallia, miten ikkuna kuivataan oikein.

vänmeren poraus, Nousiainen listaa.– Meriteollisuusyritysten osaamista voidaan

hyödyntää hieman yritysten ydinosaamisen ulkopuolella, kuten kaivostoiminnassa, vesi-huollossa ja energiatekniikassa. Näillä aloilla on kysyntää myös kotimaassa. Lisäksi yritys-ten osaamiselle on käyttöä siviili- ja julkisivu-rakentamisessa sekä kriisialueiden väliaikais-rakentamisessa, Nousiainen valottaa yritysten mahdollisuuksia.

Koulutus kunniaan

Eräs rakennemuutostoimiston haastavim-mista osa-alueista on alueellisen elinkeino-rakenteen muutos.

– Alueen meriteknistä osaamista ja siihen tähtäävää koulutusta täytyy kehittää edelleen, jotta osaaminen saadaan säilytettyä, pidet-tyä yllä ja taataan kilpailukyvyn kehittyminen meritekniikassa. Meritekninen osaaminen on alueen innovaatiovara.

– Olemme täällä yrityksiä varten ja haluan kannustaa käyttämään palveluitamme. Kai-killa meillä rakennemuutoksen toimijoilla on yhteinen tavoite: pitää Suomen meriteolli-suus elävänä myös tulevaisuudessa, Nousi-ainen korostaa. •

Rakennemuutostoimisto luotsaa merialan yrityksiä kriisivaiheen yliRisteilyalus Allure of the Seas seilasi Karibian vesille viime syksynä

ja sen mukana loppuivat työt suurelta joukolta telakan ja sen alihankki-

joiden työntekijöitä. Telakoiden tilauskirjat ovat tällä hetkellä ohuita ja

sen myötä koko meriteollisuus on äkillisessä rakennemuutoksessa.

Rakennemuutostoimiston porukka eli Marita Heinä (vas.), Ari Nousiainen ja Terhi Luukkainen.

Teksti: Terhi Luukkainen • Kuva: Teija Raninen

13Turun pualest

14 Turun pualest 15Turun pualest

Översättning: Pasi Pirttimäki

Bara hälften av personalen deltar i utvecklingssamtal

Förhandlingsresultat om löneförhöjningarna inom kommunsektornKT:S DELEGATION OCH HUVUDAVTAL-SORGANISATIONERNAS beslutande or-gan har godkänt förhandlingsresultatet om årets låneuppgörelse inom kommunsektorn.

Avtalsuppgörelsen höjer lönerna 1.5.2011Enligt förhandlingsresultatet höjs löner-

na med1) en allmän förhöjning från och med

1.5.2011 som en lika stor procentuell höj-ning på 1,2 procent inom alla avtalsområden

2) en lokal justeringspott på 0,8 procent från 1.5 som är lika stor för alla avtalsområ-den. Den allmänna förhöjningen räknas på lönerna 30.4.2011 dvs. innan eventuella hö-jningar görs på basis av den lokala juste-ringspotten.

3) en engångspott 1.5 som varierar be-roende på avtalsområde. Engångspotten är

SVENSK RESUMÉ

Pidän tästä, tämä on niin luovaa, Num-minen kertoo. Hän hakeutui päivätyö-hön, koska vuorotyö tuntui puolen

tunnin työmatkan myötä raskaalta.Ompelijan työstä Numminen sen sijaan

nauttii. Hän kertoo, että jo aamulla ajaessaan Aurasta Turkuun hän suunnittelee, mitä iha-naa tekisi päivän aikana.

Numminen on periaatteessa Liinahaan van-hainkodin palveluksessa. Nyt kun vanhainko-ti on evakossa remontin takia, on työpaikka käytännössä Luolavuoren vanhainkodin tilois-sa. Työpaikka on myös Nummiselle mieleen.

– Täällä on kodikasta ja kaunista, Num-minen kertoo. Henkilökunnalla riittää myös huumorintajua.

– Työhöni kuuluu niin monenlaista, kahta samanlaista päivää ei ole. Pidän tästä työs-tä, tässä saa olla oma itsensä.

Työhön kuuluu liinavaatteiden ja puhtaan pyykin vieminen osastoille, kaikki tekstiilihuol-to. Sen lisäksi hän korjaa asukkaiden ja hoi-tohenkilökunnan asuja. Asukkaiden vaatteet hän myös merkkaa, jotta ne päätyvät oikeal-le asukkaalle pyykistä tullessaan.

– Myös henkilökunnalla on jokaisella vii-destä kuuteen työpukua.

Työssä saa olla oma itsensä

Numminen on ompelijana kekseliäs ja tekee vanhasta uutta. Hän ei kaipaa uusia kankaita

ja materiaaleja. Esimerkiksi käytöstä pois jää-neistä fleecehuovista hän on ommellut asuk-kaille ulkoiluponchoja ja hattuja.

Projektina on ollut myös ommella ulkoilu-vaatteita vanhuksille. Ulkovaatteiden pitää toi-mia pyörätuolissa. Niiden pitää olla helppoja pukea päälle – ja kauniita. Numminen esit-telee käteviä viittamaisia ulkovaatteita, jotka pitävät tuulta ja vetoketjun avulla pukeminen on vaivatonta.

– Asukkaille on tärkeää, että he ovat hy-vin puettuja aivan kuin ovat aina elämäs-sään olleet.

– Kun olin osastolla hoitotyössä pidin tär-keänä, että hiukset oli kammattu kauniisti, oli kauniit vaatteet ja helmet kaulassa. Silmistä näki, miten ne loistivat, kun myös vanhuksil-la oli tästä hyvä mieli.

– Vanhainkodissa tarvitaan myös kauniit, aurinkoiset verhot. Olen suunnitellut sohvi-en päällisiä, nojatuolin päällisiä, Numminen kertoo, eikä työ jää hänellä suunnitteluun.

– Minulla ei ole kiire, mutta valmista on pa-rissakymmenessä minuutissa.

Kaikki alkoi jo nukenvaatteista

Ompelemisen Numminen on aloittanut jo pikkutyttönä.

– Nukenvaatteista se lähti. Olen aina om-mellut kaikki vaatteet. Enkä tarvitse uutta, vaan teen vanhasta. Aina löytyy ideoita.

Ripeä ja nopea, Liinahaan ompelijaKirsti Numminen on tehnyt pitkään töitä hoitoalalla, mutta täksi vuodeksi työ vaihtui vuorotteluvapaan sijai-

suuteen ompelijana. Numminen on antanut ompelukoneen laulaa ja nauttinut työstään täysin siemauksin.

– Jos jotain päätän, sen teen, Kirsti Numminen

kertoo. Työssään ompelijana Numminen

pistää luovuutensa peliin, että vanhuksilla olisi hyvä

olla. Värikkäät kauniit vaatteet ovat tärkeitä

myös heille.

Numminen on ommellut myös terapiatyy-nyjä dementia-asukkaille. Suunnitelmissa on myös terapiapeitto, jossa on herneitä sisäl-lä lokeroissa.

Kaikesta näkyy, miten Numminen pistää työhönsä myös sydämensä. Hän ei kaipaa sen enempää kaavoja kuin uusia materiaaleja. Hän on käyttänyt jopa vanhainkodin vanhoja verhoja tehdäkseen niistä kasseja vanhusten matkakasseiksi. Yöhoitajille on loihdittu pieniä olkalaukkuja, joissa useamman puhelimenkin kuljettaa kätevästi mukanaan.

Iloinen, positiivinen ja sydämellinen, kehu-vat työkaveritkin. Kirsti Numminen tuo työn-sä mukana vanhainkotiin ja vanhuksille va-loa ja iloa. Eikä hän jätä työtä vain vaatteiden laittamiseen:

– Osastolla kun vien puhdasta pyykkiä on kiva halata. Vanhuksille on tärkeää, kun hei-tä koskettaa.

Piikkimatto rentouttaa

Luovuutta riittää myös vapaa-aikaan, yksi harrastuksista on radiotoiminta. Tulevaisuu-densuunnitelmat ovat myös – maalauksellisia:

– Kun jään eläkkeelle aion ryhtyä maalaa-maan, Numminen unelmoi.

Mutta helpolla hän ei päästä itseään: – Piikkimatto on minun rentoutumiskeino-

ni, Numminen kertoo. Veri kun lähtee oikein kiertämään, siitä tulee ihana olo. •

-

Teksti ja kuvat Sini SilvànHOMMISSA

Hallå, hör kundservicen?

STADSFULLMÄKTIGE BESLÖT I BUDGETPROPOSITIONEN FÖR ÅR 2011 att staden kör i gång ett utvecklingsprojekt inom kundservice.

Vid beredning av projektet beaktas utveck-ling av elektronisk kundservice, organisering av kundservice, hantertering av kundrespons samt utveckling av kommunikation.

– Förvaltningarna har utnämnt sina kontakt-personer såsom det har gjorts inom stads-koncernen, berättar strategidirektör Antti Kirkkola.

Det håller på att utvecklas en modell med ett elektroniskt skrivbord som på ett äkta sätt stöder en anställd i sitt arbete.

– I jämförelse med nätverksenheten gör det elektroniska skrivbordet möjligt att kombine-ra kommunikation och dokumenthantering, säger huvudanvändare av dokumenthante-ringssystemet Marjukka Vepsä.

Åbo stad har skaffat en dokumenthante-ringslösning som bygger på systemet Micro-soft Office SharePoint Server 2007 (MOSS). På Fastighetsaffärsverket och Miljö- och plan-läggningsbyrån pågår som bäst ett projekt där man kartlägger dokumenthanteringssys-temet och organisationsstrukturen.

Vepsä håller som bäst på att utbilda med-lemmar i ledningsgruppen för ledningsgrup-pen kommer fortsättningsvis att lagra mö-tesmaterialet i dokumenthanteringssystemet. Systemet kommer att tas i bruk inom alla för-valtningar när SharePoint har uppdaterats till version 2010 och Office 2010 har tagits i bruk i hela staden. •

Text: Riikka KauppilaPhoto: Iloinen Liftari

ENLIGT DEN NYASTE KUNTA 10-STUDI-EN har bara 54 procent av personalen delta-git i utvecklingssamtal. Stadens ledning har satt upp ett mål att varje anställd ska föra ett utvecklingssamtal en gång om året.

Den svaga svarsprocenten i fråga om ut-vecklingssamtalen balanseras av att svarspro-centen angående rättvis behandling i led-ningsarbete blev en aning högre.

- Det skulle vara bra att behandla resulta-ten så mycket som möjligt. Det är ingen idé med studien om man inte analyserar resul-taten. Vid kaffebordsdiskussioner kan det tas upp till exempel frågornas mångtydiga

formulering, säger personalplanerare Anne Kujanpää.

Kunta 10 är den mest omfattande studie i Finland vars syfte är att utreda de faktorer som påverkar personalens välbefinnande och hälsa inom kommunsektorn.

När de enhetsvisa resultaten publiceras i april så är det viktigt att utnyttja dem. Kunta 10-studien ger oss värdefull information som kan utnyttjas när det gäller att planera och genomföra åtgärder med syfte att förbättra arbetslivets kvalitet.

Resultaten på ämbetsverksnivå kan lä-sas i april på adressen http://netku/kunta10

Text: Riikka Kauppila

100 euro för dem som omfattas av allmän-na kommunala tjänste- och kollektivavtalet (AKTA), avtalet för tekniska sektorn (TS) och arbetskollektivavtalet för timavlönade (TIM-AKA). För dem som omfattas av UKTA är en-gångspotten 140 euro och för dem som om-fattas av läkaravtalet (LÄKTA) är den 250 euro.

Engångspotten betalas till en tjänsteinne-havare/arbetstagare vars anställningsförhål-lande har börjat senast 1.2.2011 och vars anställningsförhållande har varat oavbrutet till 1.5.2011. I deltidsarbete är engångspot-ten lägre i samma proportion som den del-tidsarbetandes arbetstid är kortare än full arbetstid. Engångspotten betalas inte om tjänsteinnehavaren/den anställda inte beta-las lön för maj 2011. •

M Itella Oyj

Eerik XIV -oopparanliput nyt myynnissäTurun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan kuuluva historiallinen Eerik XIV -ooppera avaa loppuvuodesta

Logomon uuden suursalin.

Eerik XIV on kotimainen suurtuotan-to, jonka Turun kaupunki on tilannut säveltäjä Mikko Heiniöltä ja kirjailija

Juha Siltaselta kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi. Pääroolissa nuorena Eerik-kunin-kaana nähdään ylistetty ruotsalainen mez-zosopraano Charlotte Hellekant ja hänen vastanäyttelijänään Kaarina Maununtyttäre-nä loistaa Suomen kauneimmaksi ääneksi luonnehdittu sopraano Helena Juntunen.

Oopperan ohjaa Erik Söderblom ja musii-kin johdosta vastaa Leif Segerstam. Kym-menen laulajan solistikaarti koostuu suoma-laisista ja ruotsalaisista huippulaulajista.

Eerik XIV -oopperasta järjestetään neljä esi-tystä. Ensi-ilta on 22.11.2011. Ensi-ilta on sa-malla myös Logomon suuren salin vihkimis-tapahtuma. Upouuteen Logomon suureen saliin toteutettava lavastus leikittelee tehdas-hallin massiivisuudella ja teknologisilla ratkai-suilla. Katsomo, joka suurimmillaan palvelee yli 3 000 katsojaa, on oopperassa noin 1 500 katsomopaikan suuruinen. •

i Lue lisää osoitteessawww.eerixiv.fi

Kuva: Serge von Arx

Oopperan liput ovat

myynnissä Lippupisteessä (www.lippu.fi).