TUTKIMUKSEN YHTEISKEHITTÄMIEN · 9.00 - 9.30 Johdanto tiedon yhteistuotantoon (FT Tanja Suni, Future Earth Suomi) 9.30 - 12.00 Kolme rinnakkaista työpajaa, joissa tutkijat ja tiedon

TUTKIMUKSEN

YHTEISKEHITTÄMIEN

TANJA SUNIYritysyhteistyö

Helsingin yliopisto

KESTÄVIEN RATKAISUJEN YHTEISTUOTANTO

Kestävien ratkaisujen löytäminen edellyttää yhteistyötä tieteellisen tiedon

tuottajien sekä käytännön toimijoiden ja päättäjien välillä.

Yhdeksi menetelmäksi tähän on esitetty tutkimushankkeiden yhteissuunnittelua

(co-design) ja tiedon yhteistuotantoa (co-production)

Tässä tilaisuudessa pureudutaan tiedon yhteistuotannon käytäntöihin kolmen

tutkimushankkeen kautta.

9.00 - 9.30 Johdanto tiedon yhteistuotantoon (FT Tanja Suni, Future Earth Suomi)

9.30 - 12.00 Kolme rinnakkaista työpajaa, joissa tutkijat ja tiedon käyttäjät

työskentelevät yhdessä

TUTKIMUKSEN YHTEISKEHITTÄMINEN

I Motivaatio: yhteiskehittämisellä vastauksia suuriin

haasteisiin

II Yhteiskehittämisen vaiheet

III Miten suunnittelen yhteiskehitettävän tutkimushankkeen?

I Motivaatio: yhteiskehittämisellä

ratkaisuja suuriin haasteisiin


Uusi yhteiskuntasopimus tieteen ja yhteiskunnan välillä: tieteeltä halutaan ratkaisuja

maailman kiperiin ongelmiin ja tieteen halutaan edistävän kestävää tulevaisuutta.

Tarvitaan uudenlaista yhteistyötä eri tieteenalojen ja tiedon hyödyntäjien kesken –

transdisiplinäärinen tutkimus / co-design / tutkimuksen yhteiskehittäminen.

Yhteistyöprosessien luominen tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä johtaa tietoon, joka

vastaa käyttäjien tarpeisiin, jota he pitävät uskottavampana ja jota he uskaltavat

hyödyntää

Tutkimuksen yhteiskehittämisen tavoitteena:

1) Yhteiskunnallisesti merkittävien haasteiden ratkaiseminen: ongelmien

kuvauksesta aitoon muutokseen

2) Tiedon tuottajien ja hyödyntäjien oppimisprosessi

3) Hyötyä tieteelle ja yhteiskunnalle Lemos et al. 2012,

Kirchhoff et al. 2013

TUTKIJOIDEN JA SIDOSRYHMIEN ROOLIT

Sidosryhmät tarjoavat täydentävää tietoa ja ymmärrystä

• tosielämän käytännöistä – strategiat ja toimintasuunnitelmat

• rajoitteista

• arvoista ja normeista

Tutkijoiden tehtävänä on varmistaa

• tutkimuskysymysten tieteellinen korkeatasoisuus

• laajemmat ja vaihtoehtoiset näkökulmat ja ajanjaksot

• ymmärrystä ilmiöiden taustoista ja kytköksistä

”YHTEISKEHITTÄMINEN EI OLE TILAUSTUTKIMUSTA.Lemos et al. 2012,

Kirchhoff et al. 2013

TUTKIMUKSEN YHTEISKEHITTÄMISEN

VAIKUTUKSET

TUOTTEET: Uusi teknologia, tuote, julkaisu, toimintasuunnitelma

VERKOSTOT: Uudet kumppanuudet ja luottamus

VALMIUDET: Uusi tieto, ymmärrys tutkimustiedon luonteesta tai

päätöksentekoprosessista, yhteistyön menetelmät, toisen osapuolen näkökulmat

RAKENTEELLISET MUUTOKSET:

- Sosio-ekonomiset vaikutukset: taloudelliset hyödyt, tutkimukseen

perustuvat päätökset, muutokset arvoissa ja normeissa

- Rakenteelliset muutokset organisaatioissa: osallistavan päätöksenteon

institutionalisointi, uudet rahoitusmuodot, pysyvät multi-stakeholder -foorumit

– Wiek et al. 2014

ARTIKKELI ON TUTKIMUKSEN TULOS

– VAIKUTTAVUUTTA VASTA KUN TULOKSET OTETAAN KÄYTTÖÖN”

Tieteenalat vaikuttavat yhteiskunnassa eri tavoin ja niillä on erilaiset

“markkinat” ja yleisöt.

Insinööritieteet – yritykset ja teollisuus – sovellukset, teknologiat

Yhteiskuntatieteet – julkishallinto ja päätöksentekijät – tietoon pohjautuvat

päätökset

Lääketiede – ammatillinen kenttä – uudet menetelmät ja taidot

Humanistiset tieteet – suuri yleisö – kriittinen ymmärrys ja julkinen keskustelu

Luonnontieteet – akateeminen yhteisö – uusi tieteellinen tieto

– Ylijoki, Lyytinen ja Marttila (2011)

SAMA VAIKUTTAVUUDEN MALLI EI SOVI KAIKILLE TIETEENALOILLE”

TUTKIMUKSEN YHTEISKEHITTÄMISEN

VAIKUTUKSET



haasteisiin




Source: Future Earth Initial Design

Report (2013)

SIDOSRYHMÄT: Päätöksentekijät ja päätöksiä valmistelevat virkamiehet,

kansalaiset, järjestöt, yksityissektori, media

ESIMERKKI HANKKEEN SIDOSRYHMÄJAOSTA

Durham E., Baker H., Smith M., Moore E. & Morgan V. (2014). The BiodivERsA Stakeholder Engagement Handbook. BiodivERsA, Paris (108 pp).

SIDOSRYHMIEN ROOLIT TUTKIMUSHANKKEEN VAIHEISSA

Before project Beginning of project During projectEnd of project

and after

Stakeholder interests during the project:

• Government / city strategies

• Legislative processes

• Industrial R&D

Stakeholder contribution scope and research needs.

Precise roles for each stakeholder according to their resources and interests. Mapping other important stakeholders.

Co-design of key research questions & strategy.

Identifying common and conflicting interests among stakeholders.

Co-design of mid- and end-products according to timely stakeholder needs.

Data provision for scenarios and models, participation in data analysis.

Reviewing project success.

Co-design of mid- and end-products for maximum use and effect for stakeholders.

Testing and evaluatingmid-term products.

Implementation of results – testingend-products

Reviewingproject success.

Identifying future information, tools, and research needs.


Durham E., Baker H., Smith M., Moore E. & Morgan V. (2014). The BiodivERsA Stakeholder Engagement Handbook. BiodivERsA, Paris (108 pp).

STAKEHOLDER ROLES DURING PROJECT LIFETIME

Before project Beginning of project During projectEnd of project

and after

Stakeholder interests during the project:

• Government / city strategies

• Legislative processes

• Industrial R&D

Stakeholder contribution scope and research needs.

Precise roles for each stakeholder according to their resources and interests. Mapping other important stakeholders.

Co-design of key research questions & strategy.

Identifying common and conflicting interests among stakeholders.

Co-design of mid- and end-products according to timely stakeholder needs.

Data provision for scenarios and models, participation in data analysis.

Reviewing project success.

Co-design of mid- and end-products for maximum use and effect for stakeholders.

Testing and evaluatingmid-term products.

Implementation of results – testingend-products

Reviewingproject success.

Identifying future information, tools, and research needs.



haasteisiin



III Miten suunnittelen yhteiskehitettävän

tutkimushankkeen?

Tunnistakaa

kohderyhmät ja

tietotarpeiden aikaskaalat.

1Kuka tarvitsee juuri teidän hankkeenne tuottamaa tietoa? Onko valmisteilla päätöksiä tai prosesseja, joihin tutkimuksenne voisi sopivassa ajassa vaikuttaa?

Temaattiset työpajat.

Tietotarpeet, roolit, muutos/vaikutus.2

Alustavat tietotarpeet tärkeimpien sidosryhmien kanssa, guiding research question. Roolit tutkijoille ja sidosryhmille: datan tuotanto, tulosten tulkinta, jaettu johtajuus? Lopputuotteet?

Vuorovaikutus-suunnitelma. 3

Sidosryhmien luokittelu, vuorovaikutus- ja viestintämenetelmien valinta. Tutkimuksen, vuorovaikutuksen ja viestinnän ajoittaminen. Vastuut, resurssit. Lopputuotteiden suunnittelu ja ydinviestien määrittely yhdessä.

Tutkimuksen toteutus. Noudata suunnitelmaa! Hyödynnä osallistavia

menetelmiä, ammattimaista fasilitointia ja sidosryhmien omia viestintäkanavia, tiloja ja tilaisuuksia.

4

YHTEISKEHITTÄMISHANKKEEN ASKELEET


Durham E., Baker H., Smith M., Moore E. & Morgan V. (2014). The BiodivERsA Stakeholder Engagement Handbook. BiodivERsA, Paris (108

pp).


VUOROVAIKUTUSMETODIT ERI SIDOSRYHMÄLUOKILLE

The BiodivERsA

Stakeholder

Engagement

Handbook

www.biodiversa.org/5

77

Durham E., Baker H., Smith M.,

Moore E. & Morgan V. (2014)

BiodivERsA, Paris (108 pp)

Yksi tähti: soveltuva metodi

Kaksi tähteä: erityisen hyvin soveltuva metodi

http://www.biodiversa.org/577

SIDOSRYHMIEN KARTOITUS JA LUOKITTELU

OsallistaminenSäännöllinen vuorovaikutus, jotta voidaan varmistaatutkimuksen relevanssi ja tietoisuus sidosryhmien meneillään olevista prosesseista. Tutkimuksen ja lopputuotteiden yhteissuunnittelu ja –tuottaminen.

Ympäristöministeriö – ympäristönormit ja sääntely Työ- ja elinkeinoministeriö – elinkeinoelämän sääntely, kansalliset ilmasto- ja biotalousstrategiaKuntaliitto – julkiset hankinnatEU:n komissio - ympäristöasiat, Global & RegionalChallenges, EU:n politiikka ja sääntelySITRA – Kiertotalouden innovaatiot ja liiketoiminta- mallitYrityksetPyhäjärviseudun ja Meri-Lapin yritykset Biovakka Oy, Honkajoki Oy, Outotec Oy, Pellon Oy, Rudus Oy jne.

YhteistyöYhteistyökumppanit, jotka osallistuvat tutkimuksen osien toteuttamiseen ja sisällöntuotantoon sekä tutkimuksen vuorovaikutuksen ja viestinnän toteuttamiseen.

Pyhäjärvi-instituutti –Pyhäjärven tapaustutkimusDigipolis Oy – Meri-Lapin tapaustutkimusOulun yliopisto – ENVIMAT-malli

Vuorovaikutus, viestintä, tapahtumien järjestäminen:FES – Future Earth Suomi, SYKEBSAG - Baltic Sea Action Group FWF - Finnish WaterForum YTF - Ympäristötiedon foorumi

KonsultointiTäsmennetty vuorovaikutus tutkimuksen tietyissä vaiheissa: Näkemykset rajattuihin erityiskysymyksiin, verkostot ja kontaktit, aineistot.

Elinkeinoelämän etujärjestöt: Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ryYmpäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry.

TiedotusSäännöllinen tiedotus projektin etenemisestä ja tutkimuksen ajankohtaisesta sisällöstä ja tuloksista. Verkkoviestintä, sosiaalinen media

Asiantuntijat, tutkijat, poliitikotKansalaiset, suuri yleisö, media

TAKE-HOME MESSAGE

Tutkimuksen yhteiskehittäminen luo ymmärrystä ja omistajuutta.

Näin kasvaa todennäköisyys, että tieto otetaan käyttöön.

TUTKIMUKSEN

YHTEISKEHITTÄMINEN

www.futureearthfinland.fi

KYSYMYKSIÄ JA KOMMENTTEJA?

• Durham E., Baker H., Smith M., Moore E. & Morgan V. (2014). The BiodivERsA Stakeholder Engagement Handbook. BiodivERsA, Paris (108 pp).• Future Earth Initial Design Report (2013)• Hirsch Hadorn G, Hoffmann-Riem H, Biber-Klemm S, Grossenbacher-Mansuy W, Joye D, Pohl C, Wiesmann U, Zemp E (Eds) (2008). Handbook of

Transdisciplinary Research. Springer. ISBN: 978-1-4020-6698-6 (Print) 978-1-4020-6699-3• Kirchhoff, C, Lemos, M, and Dessai, S (2013). Actionable Knowledge for Environmental Decision Making: Broadening the Usability of Climate Science,

Annu. Rev. Environ. Resour. 2013. 38:393–414• Lang, D, Wiek, A, Bergmann, M, Stauffacher, M, Martens, P, Moll, P, Swilling, M, Thomas, CJ, (2012). Transdisciplinary research in sustainability

science: practice, principles, and challenges. Sustainability Science 7:1, pp 25-43• Lemos MC, Kirchhoff CJ, Ramparasad V. 2012. Narrowing the climate information usability gap. Nat. Clim. Change 2:789–94• McNie EC. 2007. Reconciling the supply of scientific information with user demands: an analysis of the problem and review of the literature. Environ.

Sci. Policy 10:17–38• Miller, TR, Wiek, A, Sarewitz, D, Robinson, J, Olsson, L, Kriebel, D, Loorbach D (2014) The future of sustainability science: a solutions-oriented

research agenda. Sustainability Science 9:2, 239-246• Moser S. 2009. Making a difference on the ground: the challenge of demonstrating the effectiveness of decision support. Clim. Change 95:11–21• Pohl C, Hirsch Hadorn G (2007). Principles for Designing Transdisciplinary Research. 120 pp. Swiss Academies of Arts and Sciences.• Talwar, S, Wiek, A, Robinson J (2011). User engagement in sustainability research. Science and Public Policy, Volume 38, Issue 5, 379-390• Walter A, Helgenberger S, Wiek A, Scholz R (2007). Measuring societal effects of transdisciplinary research projects: design and application of an

evaluation method. Evaluation and Program Planning 30, 325-338• Wiek, A, Harlow, J, Melnick, R, van der Leeuw, S, Fukushi, K, Takeuchi, K, Farioli, F, Yamba, F, Blake, A, Geiger, C, Kutter R (2015). Sustainability

science in action: a review of the state of the field through case studies on disaster recovery, bioenergy, and precautionary purchasing. Sustainability Science 10:1, 17-31

• Wiek, A, Ness, B, Schweizer-Ries, P, Brand, FS, Farioli F (2012). From complex systems analysis to transformational change: a comparative appraisal of sustainability science projects. Sustainability Science 7, Supplement 1, 5-24

• Wiek, A, Talwar, S, O’Shea, M, and Robinson, J (2014). Toward a methodological scheme for capturing societal effects of participatory sustainability research. Research Evaluation 23, 117-132

LÄHTEITÄ

Research

CommunityPsychology

Criminology

Anthropology

Cultural studies

Ethnology

History

Law

Sociology Economy

Political science

Relgious studies

Policy MakersEU

National goverments

Operative actorsMigrant advocacy groups

Schools

Healthcare providers

Prison authorities

Religious communities

Immigration authorities

NGOs (children, young,

women)

Parties

Media

ImmigrantsChildren

Young

Families

Local

communitiesNeighbourhoods

General

public

Contemporary

radicalisation trends and their

implications for

Europe (SC6-REV-

INEQUAL-02-2016)

TOIMIJAT TUTKIMUKSEN JA KOHDERYHMÄN VÄLILLÄ

TUTKIJOIDEN JA SIDOSRYHMIEN ROOLIT

Suurien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan tietoa erilaisilta

tietoyhteisöiltä:

• eri tieteenalojen tutkijoilta

• päätöksentekijöiltä ja päätösten valmistelijoilta

• järjestöiltä

• kansalaisilta

• medialta

• yksityiseltä sektorilta

STAKEHOLDER: HENKILÖ TAI ORGANISAATIO, JOKA VAIKUTTAA

TUTKIMUKSEEN JA/TAI JOHON TUTKIMUKSELLA ON VAIKUTUSTA.”

Documents

TUTKIMUKSEN YHTEISKEHITTÄMIEN · 9.00 - 9.30 Johdanto tiedon yhteistuotantoon (FT Tanja Suni, Future Earth Suomi) 9.30 - 12.00 Kolme rinnakkaista työpajaa, joissa tutkijat ja tiedon