N RO 8 · 2 0 1 7 M A A L L A · 3 33 2 · M A A L L A N RO 8 · 2 0 1 7

Täällä asuvatYmpäristöministeriön hallitus-

sihteeri, hyvinvointipalvelu yrittäjä Tuuli Lovén, 42, ja toimitus johtaja

Heikki Tiitinen, 48, sekä lapset Otto, 9, ja Alex, 7.

PerinnetaloVuonna 1854 rakennettu, noin

500 neliön kokoinen Tuomiston kartano sijaitsee Sastamalan

Karkussa, Rautaveden kansallis-maisemassa. Vajaan kolmen

hehtaarin kokoisella tontilla on päärakennuksen lisäksi sauna-rakennus, luhtiaitta, hää aitta,

navetta ja omena kellari. Tuomiston kartanossa järjestetään erilaisia

hyvin vointikursseja ja -tapahtumia.

Boheemielämä saa näkyä

Tuuli Lovén haluaa vaalia kartanon boheemia

ja lämmintä henkeä. Tuidu-tädin salista uusi-

taan pinkopahvit ja katto maalataan, mutta

katossa oleva viini-läikkä ja isoisän avaaman

omenaviinipullon korkki saavat jäädä muistoksi salin lukuisista juhlista.

”Tuomisto on kuin lämmin syli”

Jo parikymppisenä Tuuli Lovénilla oli haave, josta hän kertoi tulevalle miehelleen. Viime vuonna unelma vihdoin toteutui:

Tuulin perhe muutti sukukartanoon.

SA N N I SA L O N E N K U VAT S U V I E L O

Omenatarhan uudet hoitajatTuomiston omenatarhan juuret ulottuvat yli sadan vuoden taakse. Omenapuita on edelleen noin 200. Tuuli Lovén ja Heikki Tiitinen sekä pojat Otto ja Alex ovat kotiu-tuneet hyvin sukukar-tanoon.

M A A L L A · 3 53 4 · M A A L L A N RO 8 · 2 0 1 7N RO 8 · 2 0 1 7

KUN TUOMISTO SIIRTYI vastuulleni viime vuoden alussa, olin haljeta innostuksesta. Ovenpielistä rapisivat maalit pyyhältäessäni tilasta toiseen. Olin odottanut tuota hetkeä jo pitkään, ja halusin tarttua heti toimeen.

Silmiini oli osunut monta sellaista kohdetta, jotka suorastaan huusivat korjausta. Vesivahin-ko oli irrottanut kylpyhuoneen seinästä laattoja, vessaa koristi oranssi muovimatto ja huoneita kiersivät vesiputket, jotka jäätyivät joka vuosi.

Ikkunaruudut nitisivät kitin puutteesta ja sisäänkäynnin lattialankkujen raoista pilkis-ti maaperä. Koko ulkovaipan maalipinta roik-kui irtonaisena.

TUOMISTO ON OLLUT sukumme omistuksessa jo viiden sukupolven ajan. Niin kauan kuin muistan, täällä olivat asuneet enoni Olli Tuo-misto vaimonsa Riitan kanssa ja talon toisessa päädyssä tätini Tuula ”Tuidu” Tuomisto.

Kesäisin ja jouluisin talo täyttyi elämästä: Turun- ja Helsingin-sukulaiset saapuivat Kark-kuun nauttimaan vanhan hirsitalon hellästä hoivasta ja boheemista hengestä. Me mukulat pidimme majaa vintillä ja seikkailimme päivät omenatarhan katveessa ja Rautaveden rannoilla.

Parikymppisenä mielessäni alkoi viritä haave, josko jonain päivänä voisin olla paikan emän-tä ja jatkaa suvun perinteitä omalla panoksel-

lani. Siinä vaiheessa tosin ajattelin, että tuo ai-ka saattaisi koittaa joskus eläkeiässä.

Tein päivätyötä juristina ympäristöministe-riössä, mutta vuosien ajan valmistelin itseäni Tuomiston emännyyteen ja rakennuksen avaa-miseen vierailijoille. Suunnittelin mielessäni korjauksia ja paikan toimintaa. Keräsin myös rakennukseen sopivia huonekaluja ja tarvik-keita huutokaupoista.

Ihan pöhköähän se kaikki oli, koska mitään varmuutta haaveeni toteutumisesta ei ollut. Konkreettisten askelien ottaminen oli minul-le kuitenkin henkisesti tärkeää. Mieheni saat-toi joskus ihmetellä ylitsepursuavia varastoja, mutta nyt niiden merkitys on varmasti auen-nut myös hänelle.

Vaikka asuimme perheen kanssa pääkaupun-kiseudulla, vietimme lähes kaikki lomat Karkus-sa. Tämä on ollut paikka, jonne on voinut tulla lataamaan akkuja.

Tuomistosta muovautui pikkuhiljaa toinen koti koko perheellemme, niin miehelleni kuin pojillemme Otolle ja Aatulle.

TÄTINI TUIDU KUOLI vuonna 2010 samas-sa huoneessa kuin hän oli syntynytkin. Eno-ni vaimoineen asui Karkussa vielä muutamia vuosia sen jälkeen, mutta vanhuuden myö-tä asuminen maalla suuressa talossa muuttui

Museoviraston suojelema↑ Kartanon päärakennus on suojeltu ulkoapäin, mikä asettanut rajoit-teensa kunnostukseen. Esimerkiksi ikkunoita ei saa vaihtaa.

↓ Tuuli Lovén kokee elämäntehtäväkseen Tuomistosta huolehti-misen.

Ruusuja ja taidetta↑ Ruusuhuoneeseen on koottu isovanhem-pien, Eero-taatan ja Irja-mummun, aika-naan häälahjaksi saamat huonekalut.

”Tuomistolla on ainutlaatuinen sielu, lempeä ja vahva.” ↗ Tuulin tädin, kuva-taiteilija Tuula ”Tuidu” Tuomiston teokset ovat näyttävä osa Tuomiston tunnelmaa. Maalauksissa pääosan saavat kartanon mailla leijailevat keijut, puutarhan tontut ja omenapuiden henget.

Näkymät Rautavedelle← Kartano sijaitsee valtakunnallisesti merkittävällä Karkku-Tyrvään maisema-alueella. Omenatarhan puita elvytetään varo-vaisilla nuorennusleik-kauksilla.

M A A L L A · 3 73 6 · M A A L L A N RO 8 · 2 0 1 7N RO 8 · 2 0 1 7

”Mietin unelmani hintaa niin euroissa kuin käytännön elämän kannalta.”

↑ Päärakennuksessa on kuusi tulisijaa, joista viisi on alkuperäisiä. Kuvan takka on muurattu vanhan leivinuunin tilalle 1980-luvulla.

hankalaksi. He muuttivat toissa vuonna Tam-pereelle.

Alkoi pohdinta, mitä kartanon kanssa teh-täisiin. Seurasi viikkoja ja kuukausia kestänyt neuvottelu- ja laskelmaruljanssi.

Omalta osaltani mietin unelmani hintaa niin euroissa kuin käytännön elämän kannalta. Miten onnistuisin yhdistämään työni Helsin-gissä, Tuomiston mittavat kunnostukset ja yri-tystoiminnan pyörittämisen, mieheni matkus-tavaisen työn sekä lapsiperheen arjen harras-tuksineen kaikkineen?

Mitä tarkoittaisi, jos jättäisin hetkeksi juris-tin työni ja lähtisimme pääkaupunkiseu dulta Pirkanmaalle? Miten se vaikuttaisi perhee seeni, entä talouteemme?

Kun ratkaisun hetki koitti vuoden 2016 alussa, olin saavuttanut varmuuden ja rauhan. Ajatus

Tuuli Lovén sanoo olevansa suvun naisten

tapaan innokas sisustaja. ”Vaikka esineiden ja

huonekalujen tulee sopia kartanon henkeen, ne

eivät edusta mitään tiettyä aikakautta tai

tyylisuuntaa. Huumoria pitää myös olla mukana.”

HistoriaaTUOMISTON TILA mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1540 maakirjoissa. Tilan mailta on löy-detty myös viikinkiaikainen kal-misto koruineen. Tuomiston puu-tarhassa on viljelty omenapuita 1800-luvun alusta lähtien.

Empiretyyliä edustava uusklas-sinen kotikartano valmistui 1854 kruununvouti, ritari Johan Fred-rik Lagerbladin virka-asunnoksi. Vuonna se 1871 se myytiin maan-viljelijä Kaarle Kustaa Karvalle 9 500 markalla. Samalla Kaarle Kus-taa Mathilda-vaimoineen otti sil-loisen tavan mukaisesti sukuni-mekseen tilan nimen Tuomisto.

Tuuli Lovén edustaa Tuomiston suvun viidettä polvea tilan halti-jana. Tuomisto on Tuulin äidin Irja-Leena Lovénin lapsuudenkoti.

elämästä ilman Tuomistoa oli ja on edelleen mahdoton.

Alkuperäinen idea oli, että perheemme asuisi Karkussa vain kesäisin, mutta kohtalon oikusta kävi toisin. Hyvinkään-kodillemme ilmaantui yllättäen ostaja, joten pakkasimme tavaramme ja tulimme tänne – vain väliaikaisesti.

Kuukausien ajan etsimme tuloksetta Tam-pereelta meille sopivaa kotia, kunnes tajusim-me, että koko touhu on turhaa. Meillä kun oli jo maailman ihanin koti. Päätimme jäädä Tuo-mistolle pysyvästi.

ALKOI TILOJEN SANEERAUS, jonka yhteydes-sä korjattiin kaikki se, mikä vuosien saatossa oli päässyt huonoon kuntoon. Ajatuksenani oli pelastaa rakennus ja saattaa se sellaiseen ti-laan, joka sen arvolle kuuluu.

Isoimpia muutostöitä olivat sähkötekniikan ja käyttövesiputkien uusiminen, maalämmön käyttöönotto öljylämmityksen rinnalle, eris-teiden lisääminen ja vaihtaminen, pääraken-nuksen seinä- ja lattiapintojen kunnostus, ta-lon ulkoverhouksen maalaaminen sekä keit- tiöiden ja märkätilojen saneeraus.

Päärakennukseen asennettiin rännit vesi-putkineen ja sen ympärille kaivettiin salaojat. Saunarakennuksessa, luhdissa ja sisäänkäyn-

Kissanpäiviä kartanossa

Perheen ragdoll Yoda tervehtii vierailijoita

omalla ylväällä olemuk-sellaan. Tupakeittiön

pöydältä on hyvä tark-kailla kartanon menoa.

Tuomisto kuvattuna 1950-luvulla.

M A A L L A · 3 93 8 · M A A L L A N RO 8 · 2 0 1 7N RO 8 · 2 0 1 7

neissä korjattiin myös hirsirakenteita – kaik-ki tarpeellinen purettiin maalattiaan saakka ja rakennettiin uudelleen. Vanhojen ikkunoiden ja ovien kunnostamisessa riittää työtä vuosik-si eteenpäin.

Remontissa on häärinyt lukuisia alan am-mattilaisia, ja rakenteellisten muutosten osalta olen käyttänyt perinnerakentamiseen erikoistu-neita työmiehiä. Lähes kaikki ammattiapu on löytynyt läheltä Karkun kylältä tai Sastamalas-ta, mistä olen ollut todella iloinen.

RAKENNUS ON SUOJELTU ulkoapäin, mi-kä on asettanut omat rajoitteensa talon ulko-vuorin kunnostukseen. Museoviraston ohjeis-tuksen mukaan talo tulee maalata pellavaöljy-maalilla ja kaikki kunnostettavissa oleva täy-tyy säästää uusimisen sijaan. Esimerkiksi ik-kunoita ei saa vaihtaa, vaan kaikki ruudut pitää käydä läpi yksi kerrallaan käsityönä.

Minun vastuullani on ollut koko remontin ja työmiesten urakoiden suunnittelu ja koor-dinointi. Varsinaiseen remonttiin olen osallis-tunut niin paljon kuin olen osannut, ja jos en ole osannut, olen opetellut.

Olen maalannut kalkkimaalilla, tapetoinut seiniä sekä lipeöinyt ja öljynnyt satoja neliöitä lankkulattioita. Olen kunnostanut ikkunanpo-kia maalaamalla ja kittaamalla, pessyt ja puu-nannut hirsiseiniä, repinyt turvetta suurtehoi-muriin väli katolla sekä muokannut pihaa istu-tuksilla ja kivetyksillä.

Olen roudannut kamaa tuhansia kilomet-rejä, keittänyt kahvia enemmän kuin koskaan ja auttanut remonttimiehiä missä milloinkin.

Olemme pitäneet myös talkoita, joissa ystävät ja sukulaiset ovat auttaneet vanhan roinan hä-vittämisessä ja paikkojen siivoamisessa.

Osaan kartanon kunnostustyötä on haettu Leader-investointitukea, joka kattaisi viidesosan tietyistä kustannuksista. Vaikka prosenteissa tuki ei ole suuri, euromääräisesti sillä olisi iso merkitys näin mittavassa projektissa.

JOTTA SAATOIN OTTAA kartanon vastuulleni ja toteuttaa tämän remontin, oli selvää, että tä-hän oli yhdistettävä myös yritystoimintaa. Re-montin keskellä olen ottanut vastaan ensim-mäisiä asiakkaita ja aloitellut hyvinvointikes-kuksen toimintaa. Ensimmäiset retriittivieraat saapuivat tänne tänä kesänä.

Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi on ollut minulle aina tärkeätä, joten tällaisen yri-tystoiminnan käynnistäminen oli luontevaa.Samalla se on ollut tapa jatkaa lämminhenkis-tä vieraanvaraisuutta ja tarjota muillekin rau-haa ja inspiraatiota, jota Tuomistolla olen saa-nut kokea.

Minulle Tuomisto on kuin lämmin syli. Tääl-lä hirsiseinien, vanhojen lattialankkujen ja tuli-sijojen keskellä mielen valtaa rauha, jonka vain ajan myllerryksiä todistanut, jykevä puuraken-nus voi tuottaa. Tuomistolla on oma ainutlaa-tuinen sielu, lempeä ja vahva.

Kartano on jo vuosikymmenten ajan toivotta-nut tervetulleeksi niin sukulaiset, satunnaiset ohikulkijat kuin omenatarhan keijutkin. Toisen maailmansodan aikana täällä majoitettiin so-talapsia ja venäläisiä vankeja, ja sotien jälkeen kartanolla asui myös Karjalan evakkoja.

Tätini Tuidun aikana elämä kartanossa oli tai-teellisen boheemia, ja täällä kävi runsaasti vie-raita – usein juhlien merkeissä. Suku ja ystävät kokoontuivat hänen luokseen pohtimaan elä-mää ja inspiroitumaan. Tätini toimi myös ku-vataideterapeuttina ja joogaopettajana.

Nämä historialliset kerrostumat kiehtovat mi-nua kovasti, ja olen otettu siitä, että voin osal-tani jatkaa pitkää ketjua.

Koen olevani vastuussa Tuomistosta. Kaikis-sa valinnoissa pyrin ottamaan huomioon niin menneet kuin tulevat sukupolvet sekä sen, että tekemäni ratkaisut kestäisivät aikaa ja muut-tuvia elämäntilanteita.

Lempipaikkani kartanossa on edelleen sama kuin lapsuudessa: kartanon terassi, jolta aukeaa näkymä Rautaveden kansallismaisemaan. Kun katson tuohon rinteeseen istutettuja, yli sata vuotta vanhoja omenapuita, alhaalla välkky-vää vettä ja valtavaa taivaankantta, tiedän ole-vani kotona.” M

Tuomiston kartanoon voi tutustua Sastamalan Wanhat Talot –tapahtumassa 20. elokuuta. Lisätie-toja suomifinland100.fi/event/sastamalan-wanhat-talot/

”Kun katselen vanhoja omena-puita ja välkkyvää vettä, tiedän olevani kotona.”Rauhaa ja inspiraatiota↑ Talon remontti aloitet-tiin eteishallista. Seinät olivat ennen kalkkimaali-käsittelyä sinapinkel-taiset ja katto kellertävä. Suuret ruutuikkunat avautuvat itään.

Vintillä joogataan↑ Vintillä näkyvät hienosti ajan kerros-tumat. Hirsiseiniä peit-tävät yhä rakentamis-vuodelta peräisin olevat sanomalehdet ja rippeet vanhoista tapeteista.

↗ Rauhaisa vintti-sali toimii joogasalina ja kokoustilana. Tuuli on joogannut 15 vuotta ja opettanut astanga-joogaa vuodesta 2009.

! Päärakennus ja piha-rakennukset maalattiin kesän aikana. Etupihan kunnostus on kesken.