Tuulivoima, linnusto

ja lepakot

Mikael Nordström

Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.

Lähteet • Rodrigues et al. 2008: Guidelines for consideration of

bats in wind farm projects. Eurobats guidelines No 3.

• Rydell et al. 2011: Vindkraftens effekter på fåglar och fladdermöss. Naturvårdsverket.

• Ympäristöministeriön raportteja 19/2011: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu – Työryhmän ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Ympäristöministeriö.

• Euroopan Unioni: Wind energy developments and Natura 2000. Guidance document.

• Birdife Suomi (mm. tuulivoimakannanotto)

• Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry (kartoitusohjeet: www.lepakko.fi)

• WWF, mm. merikotka

Tuulivoimalat ja linnut/lepakot ovat

otsikoissa • Onko kyse vain NIMBYistä vai onko uhka todellinen?

• Miten tuulivoimalat vaikuttavat linnustoon tai lepakoihin?

• Voidaanko mahdollisia vaikutuksia pienentää?

© Emma Kosonen

• Suorat vaikutukset

• Epäsuorat vaikutukset

© Emma Kosonen

Törmäyskuolema = suora vaikutus

• Suomessa/vuosi

– Liikenne: muutama miljoona lintuyksilöä

– Sähköjohdot: satojatuhansia lintuyksilöitä

– (Lasi)rakennukset: kymmeniä-satoja tuhansia

lintuyksilöitä

– Entä tuulivoimalat?

Paljonko tuulivoimalat tappavat

lintuja?

• Hankalaa tutkia

• Maan päällä kuolee lintuja enemmän kuin

avomerellä

• Kaikkien tutkimusten mukaan lintuja kuolee

vähän

– Keskimäärin joitakin/enintään kymmeniä myllyä kohti

vuodessa

– 1000 myllyä tappaisi enintään muutamia kymmeniä

tuhansia

• Siis ei syytä huoleen?

Eurooppa ja Pohjois-Amerikka (94

tutkimusta) • 1 mylly = keskimäärin 2,3 lintua/vuosi (0-60), 2,9 lepakkoa

(0-70)

• Useimmat voimalat eivät tapa lainkaan tai vain vähän lintuja

tai lepakoita

• Harvat tappavat useita riskialttiiden myllyjen

tunnistaminen etukäteen

Kuva teoksesta Ahlén

2010

Mitä lintuja törmäyksissä kuolee

• Kaikenlaisia pienimmästä suurimpaan

– Hippiäisiä

– Pääskyjä

– Kahlaajia

– Lokkeja

– Vesilintuja

– Hanhia

– Kurkia

– Petolintuja

Tervapääsky © Tom Lindroos

Kotkat (ja muut petolinnut)

vaaravyöhykkeellä • Miksi

– Kaartelevat

– Eivät läheltä havaitse lapojen liikettä

• Lisäkuolleisuus voi nousta ongelmaksi

– Pitkäikäisiä, vähän poikasia, populaatiokoot pieniä,

• Espanjassa

– tuulivoimalat tärkein hanhikorppikotkan kuolinsyy

• Norjassa

– muutama mylly tuhosi paikallisesti merikotkapopulaation parissa vuodessa (> 10 todistettua kuolemaa, tn. 30 kuolemaa).

Hanhikorppikotka © Tom Lindroos

Potentiaaliset törmäyskeskittymät

• Petolintujen kaartelualueet

• Pesimä- ja ruokailualueen väliset lentoreitit

• Yöpymis- ja ruokailualueen väliset

lentoreitit

• Muuton valtaväylät/pullonkaulat: rannikko,

niemenkärjet, syvät merenlahdet

=> Suurimman törmäysriskin alueet, joita

kannatta välttää

© Teemu Lehtiniemi

Teoksesta Ahlén et al. 2011

Lintujen muutto

• Lähes kaikkina vuodenaikoina (eniten

huhtikuu-toukokuu, elokuu-lokakuu)

• Suurin osa lintuyksilöistämme muuttaa

yöllä

• Sääolosuhteet (tuulen nopeus ja suunta,

matalapaine jne.) vaikuttavat siihen missä

muutto kunakin hetkenä kulkee

Törmäyskuolemien vähentäminen

• Voimaloiden sijoittaminen

– Ei kaartelualueille (kotkat, petolinnut)

– Ei aivan rantaan

– Riittävän ulos AVOmerelle

– Vallitsevan muuttolinjan suuntaisesti – ei

poikittain muuttolinjaan nähden

Voiko törmäyskuolemilla olla

Suomen mittakaavassa merkitystä?

• Paikallisesti kyllä

– Reviirit häviävät

– Hyväksytäänkö

esimerkiksi tietyllä

alueella

merikotkareviirin

autioituminen?

• Huonoa mainosta

tuulivoimalle

Merikotka © Hannu Huhtinen

Epäsuorat vaikutukset

• Linnustovaikutukset suurempia kuin

törmäyksissä!

– Eivät näy otsikoissa

• Häiriö

• Ruokailureittien piteneminen,

• Ravintoresurssien pieneneminen

Maatuulivoimala-alueiden

lähialueiden pesimälinnusto

• Lyhyen aikavälin tutkimuksissa ei

yleistettävissä olevaa trendiä

= pesimälinnusto ei juurikaan muuttunut

• Pitkän aikavälin tutkimuksissa trendinä

joidenkin lajien pienempi pesimätiheys

– Tyhjenevät reviirit eivät täyty yhtä hyvin

=> Vaikutukset vähäisiä

Levähtävä linnusto

• Useat lajit välttävät tuulivoimaloiden

lähiympäristöä muuttoaikoina (pelkäävät

ruokailla lähellä)

– Suuret ja yhteiskunnallisesti kiinnostavat lajit

korostuvat (esim. hanhet, vesilinnut)

• Avomerialueilla välttävät jopa 2 km saakka

• Maa-alueilla varoetäisyys noin 500 metriä

© Teemu Lehtiniemi

Pitääkö tuulivoiman

rakentamistavoitteista luopua

linnuston takia?

• Ei

• Valtaosa Suomen maa- ja merialasta on

lintunäkökulmasta kelpo alueita

tuulivoimaloille

Entä lepakot?

• Epäsuorat vaikutukset pienemmät kuin linnuilla

• Riskialueet (vrt. linnut): rannikkolinjat, maastossa korkeammat kohdat, myös johtimena toimivat pinnanmuodot (esim. metsänreunat, jokilaaksot)

• Pienet riskit: tasainen maasto ja maanviljelysympäristö

• Riskit ennakoitavissa Pohjanlepakko © Markku Lappalainen

• Suorat vaikutukset: törmäys tai sisäiset verenvuodot (lapojen aiheuttama ilmanpaineen lasku, barotrauma)

• Suomessa todennäköisesti riskialttiimpia lajeja pohjanlepakko, isolepakko, pikkulepakko

• Muuttavien lepakoiden törmäysriski suuri

• Tiedon puute haittaa tarkkaa arviointia

Isolepakko © Emma Kosonen

Keinoja lepakkoturmien

vähentämiseksi

• Myllyjä ei tule sijoittaa lepakoiden kannalta merkittäviin elinympäristöihin, kuten lähelle päiväpiiloja, ruokailureittejä tai tärkeitä ruokailualueita

• Myllyjä ei tule sijoittaa muuttoreitille – Muuttoreitti tunnistetaan hyvin tehdyssä selvityksessä

• Myllyt pysäytetään syys- ja kevätmuuton huippuaikaan ainakin heikkotuulisina (alle 6m/s) öinä – Hyvä selvitys antaa tietoa muuton ajankohdasta

Millainen on hyvä linnusto-

/lepakkoselvitys?

• Miksi

– Maankäyttö- ja rakennuslaki, luonnonsuojelulaki

– EU:n luonto- ja lintudirektiivit

– Kansainväliset sopimukset (esim. Bonnin sopimus)

• Jokainen alue on erilainen joten selvityksen tarve tulee miettiä tapauskohtaisesti

• Useiden hankkeiden yhteisvaikutukset

• Maakuntakaavatason selvitysten lisäksi hankekohtaiset, tarkemmat selvitykset

Linnustoselvitykset

• Pesimäkausi

– Pesivät lajit ja parimäärät

• Syys- ja kevätmuutto, levähtävät linnut

– Muuttosuunnat ja –korkeudet koko

muuttokauden ajan. Levähtäjien lukumäärät.

• Uhanalaiset lajit

Lepakkoselvitykset

• Asiantuntija arvioi alustavasti, millainen merkitys alueella on lepakoille, esim. laajalla peltoaukealla tai ulkomerellä merkitys voi olla olematon

• Esiselvitys kannattaa tehdä erityisesti silloin, jos alue on laaja ja/tai siitä ei tiedetä etukäteen juuri mitään

• Lepakoihin mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan laaditun selvityksen perusteella törmäysriskien, häiriön ja elinympäristöjen tuhoutumisen kannalta.

• Pesimäalue (touko-elokuu); tallentava detektori, tarvittaessa myös passiividetektori

• Muutonaikainen alue (huhti-toukokuu ja elo-lokakuu); aina myös passiividetektori

• Lisätietoja Suomen Lepakkotieteellinen Yhdistys r.y.

Tuulivoiman ja linnuston/lepakoiden

yhteensovittaminen

• Hyvä suunnittelu

• Yhteistyö

• Olemassa olevien tietojen hyödyntäminen

• Laadukkaat lisäselvitykset

hyötyä sekä tuulivoimaa suunnitteleville että luontoarvoille

Nykytilanne:

– ”Valitaan alue, johon päätetään rakentaa tuulivoimaa ja osana hanketta selvitellään linnustoa”

Tavoitetila:

– ”Selvitetään ensin alueet, joihin tuulivoimaa ei pidä rakentaa ja jäljelle jäävistä alueista valitaan hankealueet”

Isoviiksisiippa © Emma Kosonen

Merikotka © Mikael Nordström

Kiitos mielenkiinnosta!