esedu.fi

13.12.2019

1

Työelämätreenit ja koulutusalojen rekrytapahtumat

Minna Hallikainen Amis osaa (OPH) ja Ammattiin! (ESR) – hankkeet

Piritta Malkavaara Uusille urille –hanke (ESR)

Etelä-Savon ammattiopisto

RAPORTTI

URAVALMENNUSTA TOIMINNALLISIN MENETELMIN

Tässä raportissa kuvaamme Etelä-Savon ammattiopistossa (Esedu) syksyllä 2019 pilotoitua

opiskelijan uravalmennuksen toiminnallista kokonaisuutta, joka muodostui

1) työelämätreeneistä ja

2) koulutusalan omasta rekrytapahtumasta.

Tavoitteena oli luoda uravalmennuksen toiminnallisten menetelmien toimintamalli ja samalla

koota Eseduun Ammattiin! –hankkeessa laaditun Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet –YTO:n

verkkototeutuksen rinnalle työkaluja, joita opettaja tai opo voi halutessaan hyödyntää

opiskelijoiden urasuunnitteluvalmiuksien kehittymisen tukena. Raportissa kuvataan sekä

työelämätreenien että rekrytapahtumien pilottien idea ja tavoitteet, toteutus, havainnot ja

palautteet sekä suositukset. Raportin lopussa on harjoitteiden kuvaukset ja ohjeet

työelämätreenien toteuttamiseksi.

Uravalmennuksen toiminnallinen pilotti pohjaa Work Smart –hankkeessa kehitettyyn

toimintamalliin, jonka jakamisesta kiitokset Joensuuhun. Harjoitteina on käytetty myös mm. Kaisa

Vuorisen Huomaa hyvä-materiaalia. Toimintamallia on muokattu, toteutettu ja kuvattu Esedussa

kolmen hankkeen yhteistyönä omaan oppilaitokseen sopivaksi. Kiitos Opetushallituksen

rahoittamalle Amis osaa-hankkeelle sekä Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamille Ammattiin! ja

Uusille urille-hankkeille.

2

1) TYÖELÄMÄTREENIT

Työelämätreenien idea ja tavoitteet

Työelämätreenit on toiminnallinen ja tavoitteellinen prosessi, joka kehitettiin osaksi ammatillisen

koulutuksen opiskelijan urasuunnittelun ohjausta. Opiskelijoita ohjataan myönteisessä ja

arvostavassa ilmapiirissä erilaisten toiminnallisten harjoitteiden ja dialogiringin avulla

kasvattamaan itsetuntemusta ja tiimitaitoja, tunnistamaan ja sanoittamaan omia vahvuuksia,

persoonallisuuden piirteitä, taitoja ja osaamista, antamaan ja vastaanottamaan myönteistä

palautetta, muodostamaan käsitystä työelämästä ja sen odotuksista ja vaatimuksista,

harjoittelemaan työhaastattelua sekä esittelemään itsensä hissipuheen avulla.

Parhaimmillaan työelämätreeneihin sisältyy myös uratarina, jossa samalta koulutusalalta

aikaisemmin valmistunut oppilaitoksen entinen opiskelija tulee kertomaan opiskelijoille oman

kasvutarinansa opintojen aikana sekä kokemuksiaan työelämästä. Uratarinan tavoitteena on mm.

tuoda terveisiä samoja polkuja aiemmin kulkeneelta, motivoida ja tsempata opiskelijaa sekä

kertoa työelämän odotuksista todentuntuisesti. Uratarina toimii parhaiten pienissä ryhmissä,

joissa vuorovaikutus on mahdollista.

Työelämätreenien keskeisenä ajatuksena on saada opiskelija havainnoimaan ja pohtimaan itse

omia vahvuuksiaan ja osaamisiaan. Ohjaaja toimii ainoastaan tehtävän antajana ja tukena,

ohjaten ja opastaen opiskelijaa. Jokainen treenikerta on vuorovaikutteinen ja perustuu jatkuvaan

oppimiseen. Työelämätreenien vahvuusperustainen ajattelu on tietoista keskittymistä omassa

itsessä olevaan hyvään ja se vahvistaa opiskelijaa tuomaan esiin parhaat puolensa. Myönteinen

minäkuva auttaa opiskelijaa pysymään motivoituneena opiskeluun ja vahvistaa hänen uskoa omiin

kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa. Myönteinen minäkuva lisää myös ryhmään kuulumisen tunnetta

ja ryhmätyötaitoja. Hyväksyvä ja yhteisöllinen ilmapiiri lisää positiivisia kokemuksia opiskelusta ja

sen varaan rakentuvat myös monet muut myönteiset asiat kuten opiskeluun kiinnittyminen ja

tyytyväisyys oppilaitokseen.

Työelämätreenien sivutavoitteena on ryhmäytyminen. Tärkeässä osassa on ryhmän jäsenten

keskinäinen tunteminen, vuorovaikutus, luottaminen ja viihtyminen. Ryhmäytyminen alkaa

varsinaisesti vasta kun ryhmäläiset oppivat tuntemaan toisiaan ja ryhmän yhteisistä säännöistä on

sovittu. Prosessi vie aikaa, ja tavoitteena on ryhmäläisten välinen luottamus sekä tuloksia tuottava

yhteistoiminta. Ryhmäytyneessä ilmapiirissä opiskelijat tuntevat olonsa turvalliseksi ja kokevat,

että saavat olla oma itsensä ilman että tulevat syrjityiksi. Hyvin ryhmäytynyt joukkue on toimiva, ja

yhteiset tavoitteet ovat helpommin saavutettavissa.

3

Turvallisuus on ryhmäytymisen peruselementti. Turvallisuus syntyy ryhmän sisäisestä

luottamuksesta, hyväksynnästä, sitoutumisesta ryhmään sekä avoimuudesta. Turvallinen ryhmä

tarkoittaa, että ryhmän sisällä on mahdollisimman vähän tekijöitä, jotka aiheuttaisivat pelkoa,

arvottomuuden tunnetta tai häpeää. Turvallisessa ryhmässä jokainen uskaltaa olla oma itsensä.

Työelämätreenien sisältö, tila, harjoitteet ja dialogirinki

Työelämätreenit muodostuvat kahdesta tai kolmesta noin kahden tunnin tapaamisesta.

Tapaamiskertojen sisällöt ovat seuraavat:

1. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja sanoittaminen

2. Kokemukset työelämästä

3. Oman osaamisen esittely

Tilana toimii parhaiten luokka tai vastaava, jossa ei ole tietokoneita ja pöydät saa siirrettyä

reunoille. Tilan tulee olla avara ja mahdollistaa erilaiset harjoitteet. Treenit aloitetaan ja

lopetetaan jokaisella kerralla dialogiringillä, jossa opiskelijat istuvat ympyrän muotoon asetetuilla

tuoleilla. Samalla opetellaan yhtä maailman vaikeinta taitoa, yksi puhuu ja muut kuuntelevat.

Dialogiringissä jokaisella osallistujalla on aikaa ja tilaa kertoa yhdenvertaisesti oma ajatuksensa tai

kokemuksensa. Tapaamisen alussa dialogirinki johdattaa päivän teemaan ja lopussa se kokoaa

opiskelijan henkilökohtaisen sekä yhteisen oppimisen näkyväksi.

Dialogiringissä aloituskysymyksenä voi olla esimerkiksi ”Miltä työelämä näyttää sinun mielestäsi

omien TET-, kesätyö tai koso-jaksojen kokemusten perusteella?”. Alussa voidaan myös purkaa

päivän tunnetila; ”Anna numero päivän fiiliksellä asteikolla 1-10”. Jokainen sanoo vuorollaan oman

numeronsa ja mahdollisesti kertoo jotain päivän olotilasta, jolloin osallisuus yhteiseen sessioon

vahvistuu ja mahdollinen mieltä vaivaava tunne ilmaistaan ja siten puretaan pois. Toisaalta myös

hyvä tunne tarttuu jaettuna! Työelämätreenit lopetetaan myös aina dialogirinkiin, jolloin palataan

istumaan yhteiseen ympyrään. Opiskelijoita pyydetään kertomaan yhdellä sanalla tai lauseella,

mitä he ovat oppineet session aikana tai mikä heille jäi erityisesti mieleen. Tämä on yleensä lyhyt

muutaman minuutin hetki, mutta se kokoaa opiskelijan ajatukset ja voi tuoda vetäjille

yllättävääkin palautetta opiskelijan prosessin etenemisestä.

Työelämätreenien harjoitteiden tarkemmat kuvaukset ovat tämän raportin lopussa (s. 9-16).

4

Työelämätreenien toteutus ja osallistujat

Esedussa pilotoitiin syksyn 2019 aikana työelämätreenejä yhteensä 22 eri ryhmän opiskelijoiden

kanssa.

Ryhmät kokoontuivat 2-3 kertaa viikon välein noin kahden tunnin tapaamisiin. Pilotteihin osallistui

yhteensä 214 opiskelijaa. He olivat hyvin eri vaiheissa opintojensa kanssa. Osa opiskelijoista oli

vasta aloittanut opinnot, osa jatkoi saman ryhmän kanssa toista vuotta ja osa oli siirtynyt juuri

osaamisalaopintoihin ja muodostanut siten uuden ryhmän.

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita oli 40 (Lähi 19A, 19B, 17 LNHK, 17LNKH, SHP Tarjonta2),

ravintola- ja cateringalojen 31 (Raca 18, 19), leipureita 19 (Leip 18, 19), matka-alan 6 (Matka19),

tieto- ja viestintätekniikan 36 (Tite 17, 18A, 18B, 19B, 19A) ja datanomeja 42 (Data 17, 18A, 18B,

19A, 19B). Lisäksi treenit vedettiin joulukuussa merkonomeille, 40 opiskelijaa (Merko 19A, 19C).

Työelämätreenien suunnittelu aloitettiin yhdessä alojen opettajien kanssa toukokuussa. Opettajat

määrittivät osallistuvat opiskelijat ja ajankohdan. Hanketyöntekijät vastasivat sisällöistä ja

tarkemmasta aikatauluttamisesta. Työelämätreenit sijoitettiin työjärjestyksiin. Tavoitteena oli,

että ryhmien omat vastuuohjaajat ovat mukana työelämätreeneissä ja oppimassa samalla näiden

harjoitteiden ja prosessin ohjaamista.

Soten opettajat halusivat tarjota uratarinan mahdollisimman monelle opiskelijalle yhteisenä

auditoriotapahtumana ja tämä merkittiin työjärjestyksiin. 16.9.2091 toteutuneessa uratarinat-

tapahtumassa oli kaksi työelämän edustajaa, molemmat samasta työpaikasta. Opiskelijoita tuli

paikalle vain 8.

Racan opettajat kutsuivat entisiä opiskelijoitaan kertomaan uratarinansa jokaiselle

työelämätreeneihin osallistuneelle ryhmälle (4). Näissä pienryhmissä kävi kolme eri työelämään

edustajaa ja sessiot olivat vuorovaikutteisia ja onnistuneita.

Havainnot ja palautteet työelämätreeneistä

Olemme koonneet havaintoja työelämätreenien harjoitteiden ja kokonaisuuden toimivuudesta

sekä kehittäneet niitä edelleen syksyn 2019 aikana saadun palautteen perusteella.

Opiskelijoiden antama palaute työelämätreeneistä oli pääsääntöisesti myönteistä. Tunnit olivat

toteutukseltaan ja sisällöltään sopivan erilaisia verrattuna muuhun opetukseen, ja se oli mukavaa

vaihtelua. Asioiden opiskelu toiminnallisten harjoitteiden ja positiivisuuden kautta koettiin

merkityksellisenä ja hyvänä tapana oppia. Opiskelijoiden antaman palautteen mukaan oli mukavaa

päästä oppimaan vähän toisella tavalla. Opiskelukavereista opittiin paljon uusia asioita ja

ryhmähenki parani. Osalle myös asiat jäävät toiminnallisuuden avulla paremmin mieleen.

5

Työnhaun termistön tunteminen parantui ja moni koki osaavansa nyt tunnistaa vahvuutensa

paremmin.

Erityisesti hissipuheen tekeminen ja harjoittelu koettiin tarpeellisena, vaikka se oli suurimmalle

osalle vieras asia ennen työelämätreenejä. Osa opiskelijoista ilmaisi olevansa jo taitavia

työnhaussa ja heiltä tuli palautetta, että tällaisia treenejä ei tarvita. Omien vahvuuksien

tunnistamista ei nähty tarpeellisena. Osa taas oli hyvinkin tyytyväisiä sisältöihin.

Uratarinansa pienryhmissä kertoneet entiset opiskelijat saivat hyvää palautetta vierailuistaan.

Aiemmin valmistuneiden opiskelijoiden kertomat elämänmakuiset tarinat omien opintojen

aikaisista ala- ja ylämäistä sekä työelämän toiveet ja odotukset alan opiskelijoita kohtaan kuultiin

ja otettiin vastaan aivan erilaisella mielenkiinnolla ja uskottavuudella kuin opettajien kertomana.

Auditoriossa järjestetty uratarina-tapahtuma ei ollut yhtä onnistunut. Vain kahdeksan opiskelijaa

tuli paikalle. Vuorovaikutus ei toiminut samalla tavalla isossa ja viralliseksi koetussa tilassa.

Suosittelemme jatkossa, että uratarinat pidetään mukana työelämätreeneissä osana pienryhmän

tapaamisia.

Työelämätreenit aloitetaan ja päätetään aina dialogirinkiin. Dialogirinki antaa tilaa keskustelulle ja

siinä ei voi niin helposti vetäytyä syrjään harjoitteista. Monelle opiskelijalle tapa opiskella ringissä

ja vapaamuotoisemmin kuin yleensä tuotti hankaluuksia. Se voi muistuttaa jostakin muusta

tilanteesta tai tuntua liian henkilökohtaiselta. Ohjaajan tehtävä onkin koko ajan luoda turvallinen

opiskeluympäristö ja pystyä lukemaan myös niitä, joilla tämä on liian haastavaa. Toisten ryhmien

tai opiskelijoiden kohdalla harjoitteita tulee helpottaa tai muuttaa toisentyyppisiksi.

Työelämätreeneissä joidenkin ryhmien kohdalla havaittiin, että ryhmä ei ole vielä tarpeeksi

toimiva tämän tyyppisiin harjoitteisiin. Näiden ryhmien kanssa olisi hyvä aloittaa

toiminta ryhmäyttämällä heitä ensin niin, että se on asetettu päällimmäiseksi tavoitteeksi. Tämän

jälkeen voitaisiin siirtyä työelämätreenien harjoitteisiin. Toisissa ryhmissä ryhmäytyminen oli jo

tapahtunut ja ryhmät olivat hyvin avoimia ja toimivia. Palautteissa nämä ryhmät nostivatkin

yhteistyön ja turvallisuuden ykkösasiaksi.

Tällainen oppimistapa luo haasteita tilalle. Tilan olisi hyvä olla mahdollisimman ”ei-luokkamainen”,

jotta opiskelijan ajatukset suunnattaisiin jo tällä pois normaalista oppitunnista. Pienemmät

ryhmäkoot ovat tehtävien toiminnallisuuden kannalta parempia kuin isot. Jos opiskelijoita on

ryhmässä 20 tai yli, harjoitteiden tekeminen venyy liikaa tai opiskelijoiden keskittyminen

herpaantuu. Parhaiten toimivat noin 12-15 hengen ryhmät.

Työelämätreenien sijoittaminen työjärjestyksiin ei ollut helppoa. Opintotarjonnan laatijalle nämä

ylimääräisiksi koetut tunnit olivat haasteellisia sijoitettavia. Ajallisesti ne sijoittuivat useimmiten

iltapäivälle ja yhdelle ryhmälle jopa perjantaille klo 14-16. Kello 14 jälkeen opiskelijat olivat jo

6

väsyneitä päivän muista opinnoista ja osalla aloittaneista ryhmistä ei ollut vielä kertaakaan ollut

näin pitkiä päiviä. Keskittyminen oli toisinaan haastavaa ja toiminnalliset harjoitteet tuntuivat

uuvuttavilta.

Työparityöskentely on havaittu hyväksi tavaksi tehdä työelämätreenejä. Työparin kanssa

työskentely on sujuvampaa ja opiskelijoille miellyttävämpää. Tarvittaessa työparista toinen pystyy

antamaan opiskelijalle henkilökohtaisempaa ohjausta.

Tietotekniikan opiskelijoiden kanssa työelämätreenejä toteuttamassa oli myös Kaakkois-Suomen

ammattikorkeakoulun Digivoimaa-hanke. Hankkeen työntekijät ohjaisivat opiskelijoita sähköisen

CV:n tekemisessä. Digivoimaa-hanke piti kokeilua hyvänä ja tarpeellisena ja tämän tyyppistä

yhteistyötä kannattaa jatkaa.

2) Rekrytapahtuman idea ja tavoitteet

Koulutusalan oma rekrytapahtuma järjestetään työelämätreenien päätteeksi. Rekrytapahtumaan

kutsutaan keskeisiä työnantajia esittelemään yrityksiä ja työpaikkoja sekä tutustumaan

koulutusalan opiskelijoihin. Työnantajat saavat tilaisuuden kertoa tarjoamistaan työ- ja

koulutussopimusmahdollisuuksista ja voivat haastatella opiskelijoita. Opiskelijat ovat treenanneet

työnhakua ja pääsevät nyt esittelemään todellisessa tilanteessa itsensä työnantajille, saavat siitä

kokemusta, tutustuvat työnantajiin sekä laajentavat käsitystään alueen

työllistymismahdollisuuksista. Pienimuotoinen rekrytapahtuma mahdollistaa kohtaamisia, antaa

opiskelijalle tilaisuuden harjoitella työnhakua ja madaltaa kynnystä ottaa jatkossa yhteyttä

työnantajaan.

Rekrytapahtumien toteutus ja osallistujat

Sekä sosiaali- ja terveysalan että ravintola- ja cateringalojen rekrytapahtumat järjestettiin samana

päivänä 24.9.2019. Sotealan tapahtuma oli aamupäivällä klo 10-12 ja raca-alojen tapahtuma

iltapäivällä klo 13-15. Synergiaetu tilojen järjestämisen suhteen oli hyvä ratkaisu. Rekrytapahtumat

sijoitettiin työjärjestyksiin kaikille alojen opiskelijoille. Hankehenkilöstö hoiti tapahtumapäivän

käytännön järjestelyt.

Sotealan rekrytapahtumaan osallistui 10 työnantajaa ja noin 150 opiskelijaa. Alan opettajat

hoitivat tapahtuman markkinoinnin työnantajille ja ottivat vastaan ilmoittautumiset. Työnantajille

järjestettiin aamukahvitilaisuus ennen aloitusta.

Raca-alojen rekrytapahtumaan osallistui 11 työnantajaa ja noin 100 opiskelijaa. Hankehenkilöstö

vastasi tapahtuman markkinoinnista työnantajille yhdessä alojen opettajien kanssa.

Ilmoittautumiset tulivat hankehenkilöstölle. Opettajat järjestivät tapahtumaan yhden ravintola-

alan työnantajan kanssa mocktailsien tekemistä, joka kiinnosti opiskelijoita ja loi rennon ilmapiirin

7

tapahtumaan. Yksi työnantaja järjesti ulos grillin, jossa kaikille opiskelijoille tarjottiin maistiaisia.

Työnantajille tarjottiin tapahtuman päätteeksi kahvit ja keskusteltiin yhteistyön edelleen

kehittämisestä.

Tietomedia-alojen rekrytapahtuman piti toteutua 13.11.2019. Tapahtuma jouduttiin kuitenkin

peruuttamaan, sillä työnantajia ilmoittautui mukaan vain kaksi.

Havainnot ja palautteet rekrytapahtumista

Molemmat kaksi toteutunutta rekrytapahtumaa olivat onnistuneita. Opiskelijat kiersivät rennossa

ilmapiirissä työnantajien pöytiä ja tutustuivat moniin eri työnantajiin yhdellä kertaa. Tapahtuman

aikana löydettiin mahdollisuuksia keikkatöihin sekä koulutussopimuspaikkoja. Paikan päällä

keskustellen kerätty palaute oli myönteistä niin opiskelijoilta, opettajilta kuin työnantajilta.

Rekrytapahtuman ajankohta on hyvä ajoittaa siten, että se palvelee sekä työnantajien että

oppilaitoksen tarpeita. Yhteistyö opettajien kanssa on tärkeää, koska heillä on ajantasainen

tuntemus työpaikoista ja niiden kiinnostuksesta oppilaitosyhteistyöhön. Kutsut lähetettiin laajalla

jakelulla, mutta opettajien henkilökohtaiset kontaktit työnantajiin olivat merkityksellisessä

asemassa, että he lähtivät mukaan tapahtumaan näytteilleasettajiksi.

Tilana toimi Esedun iso juhlasali. Pöydät oli aseteltu U-kirjaimen muotoon ja kaikilla oli riittävästi

tilaa esitteille, läppäreille, tarjoiluille ja roll-upeille. Opiskelijat mahtuivat hyvin kunkin työnantajan

pöydän ympärille.

Sote on järjestänyt itsenäisesti jo aiemmin vastaavia rekrytapahtumia ja aikoo tehdä niin myös

jatkossa. Soten rekrytapahtumassa keskityttiin koulutusalan toiveesta hoiva-alan työpaikkoihin,

jonka seurauksena työnantajien kattaus palveli vain osaa opiskelijoista. Paikalle olleet työnantajat

esittelivät opiskelijoille erinomaisesti erilaisia työmahdollisuuksia, mutta esimerkiksi

varhaiskasvatukseen suuntautuneet opiskelijat eivät hyötyneet tapahtumasta. Tästä tuli

palautetta sekä opiskelijoilta että joiltain opettajilta.

Raca-alojen työnantajilta kerättiin palautetta tapahtuman jälkeen. Sen mukaan tapahtuma oli

hyvin järjestetty ja tarpeellinen. Osa opiskelijoista oli osannut esitellä itsensä, osalla se ei vielä

onnistunut. Työnantajat ymmärsivät hyvin opiskelijoiden nuoruuden ja jännittämisen vaikutuksen

kohtaamisissa ja kannustivat järjestämään vastaavia tapahtumia myös jatkossa. Tapahtumassa

vaihdettiin yhteystietoja ja mahdolliset yhteydenotot ja sitä kautta koulutussopimuksina tai

oppisopimuksina näkyvät tulokset selviävät vasta myöhemmin.

Kolmas suunniteltu rekrytapahtuma jäi toteutumatta. Tietomedia-alojen rekrytapahtuman piti olla

marraskuussa, mutta opettajien kanssa yhdessä tehdystä markkinoinnista huolimatta työnantajat

eivät ilmoittautuneet näytteilleasettajiksi. Ajankohta ei ehkä ollut paras mahdollinen.

8

Johtopäätökset

Ammatillisissa oppilaitoksissa on hyödyllistä olla tarjolla uravalmennusta toiminnallisin

menetelmin. Työelämätreeneistä ja koulutusalan omasta rekrytapahtumasta koostuva

toimintamalli täydentää Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet – YTO:a, joka Esedussa toteutuu

verkko-opintoina.

Kokeilu osoitti, että opiskelijoilla on tarvetta tunnistaa omia vahvuuksiaan ja osaamistaan, opetella

tiimi- ja työelämätaitoja sekä harjoitella työnhakemista yhteisöllisesti ja turvallisessa ryhmässä.

Entisten opiskelijoiden uratarinat ovat suositeltavia ja ne tulee järjestää ryhmäkohtaisina ja

vuorovaikutukseen perustuvina tilaisuuksina. Koulutusalojen omat rekrytapahtumat tuovat

työnantajat ja opiskelijat yhteen, tarjoavat mahdollisuuden tutustua ja verkostoitua sekä

madaltavat kynnystä työnhakuun. Opiskelijoiden antama palaute työelämätreenistä ja

rekrytapahtumista oli pääsääntöisesti myönteistä. Työnantajat tekivät mielellään yhteistyötä

opiskelijoiden työnhakutaitojen sparraamisessa.

Jatkossa suosittelemme työelämätreenejä kaikille opiskelijoille. Sisällöt kannattaa räätälöidä

ryhmää vastaaviksi, aloittavien opiskelijoiden kanssa on hyvä keskittyä ryhmäytymiseen ja oman

osaamisen tunnistamiseen, valmistuvien kanssa konkreettisiin työnhaun taitoihin.

Tämän raportin liitteenä on työelämätreenien toiminnallisen osuuden harjoitteita. Siihen on

koottu käytännössä kokeiltuja työkaluja, joita opettaja voi käyttää yksittäisinä harjoitteina sopiviksi

katsomissaan opetuksen vaiheissa tai toteuttaa kokonaisuutena esimerkiksi ennen

koulutussopimusjaksoa.

Uravalmennus toiminnallisin menetelmin pilotoitiin ja kuvattiin Amis osaa-, Uusille urille- ja

Ammattiin!-hankkeen yhteistyönä.

9

Työelämätreenien harjoitteet

Minna Hallikainen Amis osaa (OPH) ja Ammattiin! (ESR) – hankkeet

Piritta Malkavaara Uusille urille –hanke (ESR)

Etelä-Savon ammattiopisto 13.12.2019

Tavoitteet: Opiskelijoita ohjataan myönteisessä ja arvostavassa ilmapiirissä erilaisten

toiminnallisten harjoitteiden ja dialogiringin avulla kasvattamaan itsetuntemusta ja

tiimitaitoja, tunnistamaan ja sanoittamaan omia vahvuuksia, persoonallisuuden

piirteitä, taitoja ja osaamista, antamaan ja vastaanottamaan myönteistä palautetta,

muodostamaan käsitystä työelämästä ja sen odotuksista ja vaatimuksista,

harjoittelemaan työhaastattelua sekä esittelemään itsensä hissipuheen avulla.

Kohderyhmä: Ammatillisen koulutuksen opiskelijat

Osallistujamäärä: 12-15 opiskelijaa

Kesto: 3 x 1,5-2 h

Tila: Luokka tai vastaava avoin tila, jossa saa pöydät reunoille ja tuolit ympyrän muotoon

Työelämätreenit 1. tapaaminen

Teema: Omien vahvuuksien tunnistaminen ja sanoittaminen

Ensimmäisen kerran aloitus

- Opiskelijat saapuvat tilaan, joka on asettelultaan erilainen kuin totuttu.

- Luo odotteluvaiheessa tilaan leppoisa tunnelma, pyydä laittamaan takki naulakkoon ja

istumaan ympyrään.

- Jos et tunne opiskelijoita nimeltä, kierrä rinki ympäri ja kirjoita jokaiselle vuorollaan

nimilippu maalarinteipistä paitaan laitettavaksi. Nimeltä kutsuminen on kaikille

mukavampaa ja henkilökohtaisempaa.

- Treenien vetäjät kättelevät jokaisen opiskelijan ennen varsinaista aloitusta: esittäytyminen,

hymy, silmiin katsominen ja reipas kädenpuristus.

- Kerro lyhyesti, mitä työelämätreeneillä tarkoitetaan, miksi työelämätreenit järjestetään ja

mitä on odotettavissa.

10

Dialogirinki

- Ensimmäinen kerta dialogiringissä voi herättää ihmettelyä. Kerro lyhyesti sen idea:

o Kun yksi puhuu, niin muut kuuntelevat

o Jokaiselle tulee vuorollaan olemaan oma puheenvuoro

o Dialogirinki kehittää tiimitaitoja, joita tarvitaan työelämässä

- Muista osallistua myös itse dialogirinkiin omalla vuorollasi ja olla siten osallinen yhteisessä

keskustelussa

- Ensimmäinen dialogirinki toteutetaan seuraavalla harjoitteella:

Harjoite: Esittäytyminen kuvakorteilla

Tarvikkeet:

- Kuvakortteja (esim. Mielenterveysseuran Mielenterveys voimaksi –kuvakortit)

- Luonteenpiirteitä pienillä lapuilla, yksi piirre/lappu (esim. Kipinä-tuotteen Vahvuudet-

Menusta löytyy koottuna 108 eri luonteenpiirrettä)

Jaa kuvakortit ja luonteenpiirre-laput tilassa oleville pöydille. Ohjaa opiskelija ottamaan yksi

kuvakortti ja 3-5 luonteenpiirrettä. Kuva voi kertoa jotain itsestä tai päivän fiiliksestä,

luonteenpiirteet kuvaavat opiskelijaa itseään. Opiskelija esittelee itsensä näyttämällä kuvan ja

kertomalla, mitkä luonteenpiirteet hän valitsi. Halutessaan hän voi kertoa, miksi hän valitsi nämä

luonteenpiirteet ja miten ne ilmenevät hänen arkielämässään. Jos opiskelija on ujo tai tilanne

hermostuttaa, riittää että hän näyttää kuvan. Anna ohjaajana kiitos jokaiselle oman esittäytymisen

jälkeen. Jää on murrettu. Pyydä opiskelijaa lopuksi asettelemaan kuvakortti ja luonteenpiirre-laput

yhteen ja ottamaan siitä itselleen kuvan. Kerro, että hän voi käyttää kuvaa myöhemmin apuna

työhakemuksen teossa ja opiskelutehtävässä.

Harjoite: Lapsuuden haaveammatti

Seisotaan ringissä. Jokainen vuorollaan ottaa askelen eteen ja kertoo oman lapsuuden

haaveammattinsa. Jokainen, jolla on ollut sama haaveammatti, ottaa myös askeleen eteen.

Voidaan myös jatkaa kysymyksiä esim. kysymällä koetko olevasi nyt oikealla alalla, aikooko tehdä

alan töitä lopun elämäänsä, aikooko opiskella joskus jonkun toisen ammatin jne.

11

Harjoite: Osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen

Tarvikkeet:

- Pieniä post-it lappuja, kyniä, paperia

- Tarvittaessa paperi, jossa lueteltu erilaisia vahvuuksia.

Istutaan ringissä ja jokainen kertoo vuorollaan lyhyen onnistumisen tarinan, joka on tapahtunut

harrastuksissa, opiskelussa, työssä oppimassa, kesätyössä jne. Tarinassa tulee olla jokin

onnistumisen kohta, jossa kertoja on selviytynyt vaikeaksi kokemastaan asiasta.

Muut kuuntelevat ja kirjaavat post-it lapulle ylös yhden kuulemansa positiivisen ominaisuuden/

luonteenpiirteen/vahvuuden, joka on auttanut kertojaa selviytymään asiasta ja liimaavat sen

kertojan tyhjälle paperille, jota hän pitää sylissään. Voit helpottaa palautteenantajan tehtävää ja

palautteen sanoittamista antamalla hänelle avuksi paperin, jossa luetellaan erilaisia vahvuuksia.

Hyvä harjoitus, joka opettaa myös antamaan palautetta ja ottamaan sitä vastaan. Mahdollistaa

voimavarojen ja osaamisten esiin nostamisen, vahvistamisen ja käyttämisen siellä, missä niitä

tarvitaan. Harjoitteen jälkeen keskustellaan, oliko helpompi antaa vai ottaa palautetta ja oliko

vaikea löytää onnistumistarinaa. Pyydä opiskelijaa lopuksi ottamaan saadusta palautteesta

itselleen kuvan, jotta saatu palaute jää paremmin talteen ja sitä voi hyödyntää tulevaisuudessa.

Harjoite: Vahvuuksien tunnistaminen, Vahvuusvarikset

Tarvikkeet:

- Huomaa hyvä! eli Vahvuusvaris-kortit (kts. https://kaisavuorinen.com/)

- Vahvuuslomake, kyniä

Pyydä opiskelijaa miettimään, missä asioissa hän on hyvä. Asiat, joissa koemme pärjäävämme

suhteellisen helposti ovat samalla vahvoja vahvuuksiamme. Esittele Vahvuusvaris-kortit ja jaa ne

pöydille. Pohjusta tehtävää kertomalla, että jokaisella meistä on 26 eri luonteenvahvuutta ja ne

esitellään Varis-korteissa. Kortit esittelevät tiivistetysti luonteenvahvuudet, miten ne voi tunnistaa

ja kuinka niitä voi vahvistaa itsessään ja muissa. Tämän jälkeen pyydä jokaista tutkimaan kortteja

itsenäisesti ja miettimään itselleen 3 (-5) vahvinta vahvuutta. Tämän jälkeen opiskelija kirjoittaa ne

annetulle lomakkeelle ja pohtii itsenäisesti, kuinka vahvuudet näkyvät hänen arjessaan.

Lopuksi keskustellaan ryhmässä vahvuuksista ja niiden löytämisestä. Kenenkään ei ole pakko

esitellä vahvuuksiaan kaikille, harjoite puretaan enemmän yleisen keskustelun kautta.

Pyydä opiskelijaa ottamaan kuva omasta paperistaan puhelimella.

12

Harjoite: Vahvuusbongaus

Tarvikkeet: Vahvuusbongaus-tehtävä (kts. https://kaisavuorinen.com/)

Jaa jokaiselle vahvuusbongaus kotitehtäväksi. Paperilla on kolme asiaa: 1) Arvostan sinussa, 2) Vahvuuksiasi ovat mielestäni, 3) Olen bongannut niitä erityisesti kun…

Opiskelijan tulee antaa tehtävä täytettäväksi jollekin läheiselle henkilölle (vanhemmat, sisarus,

kummi, ystävä, harrastuksen ohjaaja jne.).

Vahvuusbongaus käydään läpi seuraavalla kerralla. Keskustellaan osallistujien kanssa mm. keneltä

he kysyivät, tuntuuko teksti tutulta, tuliko yllätyksiä jne. Palautteet ovat henkilökohtaisia, eli älä

pyydä opiskelijaa kuitenkaan kertomaan niitä muille.

Dialogirinki

- Ensimmäinen tapaaminen päätetään yhdessä kokoontumalla vielä dialogirinkiin

- Pyydä opiskelijaa kertomaan parilla sanalla, millainen fiilis hänellä on ensimmäisestä

työelämätreenistä. Vaihtoehtoisesti voit pyytää peukkupalautetta: peukku ylös, puoleen

väliin tai alas.

- Kiitos jokaiselle yhteisestä osallistumisesta, joku positiivinen hyvän mielen yhteinen

palaute ryhmälle

Työelämätreenit 2. tapaaminen

Teema: Kokemukset työelämästä

Kokemukset työelämästä, työelämän odotukset opiskelijalle ja työntekijälle, osaamisen ja

vahvuuksien peilaaminen työelämään, työhaastatteluharjoitus

Toisen kerran aloitus

- Laita taas maalarinteipistä nimilaput opiskelijoille

Dialogirinki

- Aloitukseksi pyydä opiskelijaa kertomaan päivän fiilis numeroilla 4-10; käydään kierros läpi.

- Toinen kierros: Onko kotitehtävä tehty? Mitä tehtävä tuntui? Millaista keskustelua

vahvuusbongaus synnytti kotona tai muun läheisen henkilön kanssa?

- Kerro päivän teemasta lyhyesti

- Jatketaan suoraan harjoitteeseen ”työelämä tänään”

13

Harjoite: Työelämä tänään

Tarvikkeet: Kortit, joissa erilaisia työelämätaitoja (kts. tulostettavat työelämäkortit

http://worksmart.karelia.fi/2017/12/21/tyoelamataitokortit/)

Aseta työelämäkortit luokassa oleville pöydille. Jokainen valitsee itselleen kortin, jossa on joku

omasta mielestä tärkeä nykypäivän työelämätaito. Käydään kierros läpi, jossa jokainen esittelee

korttinsa, ja kertoo, miksi valitsi juuri sen. Pyydä opiskelijaa kertomaan myös mahdollinen oma

kokemus tuosta työelämätaidosta.

Harjoite: Mitä työelämä odottaa työntekijältä

Tarvikkeet: Posti-it laput, kyniä

Jaa ryhmä noin 3-4 hengen pienryhmiin. Pyydä heitä perustamaan oman alan yritys, johon

tarvitaan uusi työntekijä. Heidän tulee miettiä, millainen yritys on, ja mitä työtehtäviä siellä on,

millaista osaamista uudelta työntekijältä vaaditaan jne. Lisäksi heidän tulee tehdä

”työnhakuilmoitus” uudesta työntekijästä, niin että he kirjoittavat aina yhdelle post it-lapulle

yhden työtehtävän sekä yhden vaadittavan ominaisuuden. Lopuksi yritys ja uuden työntekijän

haku esitellään muulle ryhmälle. Post it-laput voi esimerkiksi liimata yhteen ryhmäläisistä muiden

nähtäväksi.

Keskustelkaa lopuksi, miltä tehtävä tuntui. Vastaako opiskelijan omat työelämätaidot ja osaaminen

niitä odotuksia, mitä heillä oli kuvitteelliselle työnhakijalle?

Harjoite: Työhaastatteluharjoitus

Tarvikkeet: Paperit, joissa tyypillisiä työhaastattelukysymyksiä. Löydät niitä googlettamalla.

Jaa osallistujat kahteen ryhmään vastakkain istumaan. Anna toisella puolella istuville

työhaastattelukysymykset paperilla. He toimivat haastattelijoina. Toinen puoli miettii itselleen

jonkin työpaikan, jota he kuvitteellisesti hakevat. Kun se on mietitty, aloittavat haastattelijat

kysymään kysymyksiä noin 45 sekunnin ajan. Tämän jälkeen haastateltavat siirtyvät seuraavalle

tuolille uuden haastattelijan eteen ja kysymykset jatkuvat siitä, mihin edellinen jäi. Näin jatketaan

joitakin minuutteja, sen jälkeen vaihdetaan vuoroja, haastateltavista tulee haastattelijoita.

Keskustelkaa lopuksi, miltä tuntui olla haastateltavana. Oliko kysymykset vaikeita? Miten niihin

pitäisi vastata? Miksi on tärkeää valmistautua työhaastatteluun?

14

Dialogirinki

- Mitä opit tänään, kerro yksi asia

- Kiitos jokaiselle yhteisestä osallistumisesta, joku positiivinen hyvän mielen yhteinen

palaute ryhmälle

Työelämätreenit 3. tapaaminen

Teema: Oman osaamisen esittely

Oman osaamisen kokoaminen, hissipuheen kirjoittaminen ja harjoittelu

Kolmannen kerran aloitus

- Laita vielä kerran maalarinteipistä nimilaput opiskelijoille

Dialogirinki

- Pyydä jokaista miettimään ja kertomaan joku omakohtainen kokemus tai havainto

työnhakemisesta tai mielikuva siitä, millaista työnhakeminen on tässä ajassa

- Se voi liittyä esim. TET-jaksoon, kesätyöhön, koulutussopimuspaikkaan

- Voitte kerätä havainnot keskellä olevalle fläppipaperille, johon jokainen käy oman

vuoronsa päätteeksi kirjoittamassa parilla sanalla oman ajatuksensa, esim. ”vaativaa”,

”helppoa”, ”vaatii suhteita” jne.

- Keskustellaan lopuksi kokemuksista ja havainnoista

Harjoite: Osaamispolku

Tarvikkeet

- Osaamispolku-monisteet (kts. Osaamisen kartoittamisen työkalu – osaamispolku

http://ammattiura.fi/materiaalikansio/)

- Kynät

Jaa osallistujille Work Smart-hankkeessa tuotettu osaamispolku-lomakkeet. Pyydä heitä

miettimään lomakkeessa kysyttäviä asioita ja kirjottamaan ne puhekupliin. Keskustelkaa ryhmän

kanssa vaikeista termeistä ja avaa niitä tarvittaessa.

15

Harjoite: Hissipuhe

Tarvikkeet

- Hissipuhe-video, joka sisältää myös hissipuheen ”kaavan”

- Pieni vihko, kyniä

Keskustellaan ensin yhteisesti hissipuheesta, sen tarkoituksesta ja tekemisestä. Hissipuhe

kannattaa opetella työnhaussa, sillä työtä hakiessa joutuu yllättävän usein sellaisiin tilanteisiin,

joissa pitää kiteyttää oma osaamisesi ja samalla erottautua muista hakijoita. Hyvin valmisteltu ja

hyvä työnhakijan hissipuhe kiteyttää osaamisen selkeiksi napakoiksi lauseiksi. Kun aikaa on vähän,

kannattaa keskittyä olennaiseen ja jättää rönsyilyt pois. Avuksi voit näyttää hissipuhe-videon.

Jaa osallistujille pienet vihot ja kynät ja pyydä heitä kirjoittamaan hissipuheen käsikirjoitus. Apuna

voi käyttää esimerkiksi hissipuhevideossa olevaa ohjeistusta, työelämätreenien aikana kerättyjä

kuvia ja harjoitteita omasta osaamisestaan.

Kun puhe on kirjoitettu, pyydä opiskelijaa lukemaan se ensin itselle ja tekemään tarvittavia

muutoksia. Sen jälkeen opiskelija valitsee itselleen parin, ja molemmat lukevat vuorollaan

toisilleen oman hissipuheensa. Pareja vaihdetaan useita kertoja, jolloin hissipuheen käsikirjoitus

alkaa muuttua omaksi luonnolliseksi puheeksi. Parin tulee antaa palautetta hissipuheesta.

Jatketaan näin, kunnes puhe alkaa sujumaan. Opiskelijat voivat myös liikkua vapaasti tilassa ja

puhua hissipuheensa vastaantulevalle henkilölle. Lopuksi voidaan kokeilla ilman vihkoa, mukaan

myös kättely ja silmiin katsominen.

Palaute koko työelämätreeneistä

Tarvikkeet

- Fläppipaperia, tusseja

Laitetaan neljä eri fläppiä seinille. Fläpeissä valmiina seuraavat kysymykset:

- parasta työelämä treeneissä oli

- olen oppinut näillä tunneilla

- minun työelämätaitoni ovat kehittyneet

- turhinta näillä tunneilla oli

Pyydetään osallistuja kirjoittamaan ajatuksiaan kullekin fläpille.

16

Dialogirinki

- Nostetaan keskusteluun muutama (positiivinen) asia opiskelijoiden äsken kirjoittamista

palautteista ja käydään lyhyt keskustelu niistä.

- Jokainen osallistuja voi sanoa vielä vuorollaan, mitä on oppinut työelämätreenien aikana

- Kiitos jokaiselle yhteisestä osallistumisesta, joku positiivinen hyvän mielen yhteinen

palaute ryhmälle.