Työkykykoordinaattoritoimintamallin

kehittäminen

Julia Anttilainen

projektisuunnittelija, Kuntoutussäätiö

Työkykykoordinaattori palveluohjauksen sujuvoittajana Osatyökykyisten palvelupolkujen kehittäminen• kouluttamalla työkykykoordinaattoreita• tuomalla työkykykoordinaattorityö osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjua

• Työkykykoordinaattorit toimivat mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa, TE-palveluissa ja oppilaitoksissa.

• Työkykykoordinaattorikoulutuksen (10 op) tavoitteena• Tiedollisen ja taidollisen osaamisen lisääminen• Palvelujärjestelmän ja keinovalikoiman asiantuntemus• Ratkaisukeskeinen työote• Verkostoituminen

• Välitehtäviä, kirjareferaatti, verkostotehtävä sekä omaan työhön linkittyväkehittämistehtävä

Tavoitteena

• eri toimijoiden yhteistyö lisääntyy• asiakkaat pääsevät terveydenhuollon palveluihin ja heidän

tilanteensa pohditaan mahdollisimman monipuolisesti moniammatillista yhteistyötä ja keinovalikoimaa hyödyntäen (työkykykoordinaattori + terveydenhuolto)

• B-lausunnoista saadaan kouluttamisen ja yhteistyön avulla asiakkaan asioita eteenpäin vieviä

Haasteita

• asiakkaan palaaminen työkykykoordinaattorille• organisaatioiden välinen tiedonkulku

Toimintamallin levittäminen

• Päijät-Häme & Kirkkonummi 8.9.2015 – 6.6.2016

• Mikkeli & Kuopio 26.1.2016 – 8.9.2016

• Oulu 16.11.2016 – 6.10.2017

• Pori 11.1.2017 - 26.10.2017

• Yhteensä 106 uutta työkykykoordinaattoria

• Koulutusmalli todettu hyväksi ja koulutusta lähdetty levittämään laajemmin valtakunnallisesti osana STM:n OTE-kärkihanketta

Kiitos!

Julia Anttilainen

projektisuunnittelija, Kuntoutussäätiö

#työkykykoordinaattori

Palveluohjaus KirkkonummellaPolkuja työelämään (TEMPO) -hanke

22.3.2018

Ari Vehmas

vastaava lääkäri

Kaisankoti

22.3.2018 Tempo/Vehmas A

Työttömien terveystarkastuksetTerveydenhuoltolaki (1326/2010, 13 §):• Kunnan on järjestettävä tarpeelliset terveystarkastukset alueensa asukkaille.... myös opiskelu- tai

työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille

TEM:n ohje 1.1.2012: ”Työttömien työkyvyn arvioinnista ja terveystarkastuksiin ohjaamisesta”• TE-toimiston tehtävänä on tunnistaa ne työttömät työnhakijat, joiden työkykyä on syytä arvioida ja

ohjata em. asiakkaat tarvittaessa terveystarkastukseen

STM:n kuntakirje 19.8.2013: ”Työttömien terveydenhuollon järjestäminen” • Kunnan tehtävänä on järjestää työttömien terveyspalvelut

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Työmarkkinatuen vastuun muutos (v. 2015) • Kunta rahoittaa vähintään puolet työmarkkinatuesta (yli 300 pv:n jälkeen), jos työtön ei ole

aktiivitoimenpiteissä

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Tempo-hanke (v. 2015-): • Työttömyyden alkuvaiheessa olevat osatyökykyiset ja työelämään pyrkivät nuoret haasteineen

2.3.2018 Tempo/Vehmas A

Palaute

Lähettävä taho = terveystarkastuksen tarpeen toteaja

Työttömän terveystarkastus

Lähete

TERVEYSKESKUS:

22.3.2018 Tempo/Vehmas A

Palaute

Omalääkäri

Sairaanhoitaja

Terveyskeskuksen kuntoutustyöryhmä

Lähettävä taho:

Työttömän terveystarkastus + jatko-ohjaus Kirkkonummen kunnassa

Lähete

TERVEYSKESKUS:

Terveyssosiaali-työntekijä

Kuntoutuslääkäri

TE-TOIMISTO, TYP

TYÖLLISTYMISYKSIKKÖ (kunnan)

ESH

osto-

palvelut

Aktivointi-suunnitelma

Yhteenveto työkyvystä

Muut ammattilaiset

Kela

Työeläke-laitokset

SOSIAALIPALVELUT, ASIAKAS, TK- lääkäri, TTH

Dg + hoito

Kuntoutus

22.3.2018 Tempo/Vehmas A

Kunnan sosiaalipalvelut

Hoito-ja kuntoutus-suunnitelma

Rekisteröinti

Palaute

Omalääkäri

Sairaanhoitaja

Terveyskeskuksen kuntoutustyöryhmä

Lähettävä taho:

Työttömän terveystarkastus + jatko-ohjaus Kirkkonummen kunnassa: TEMPO

Lähete

TERVEYSKESKUS:

Terveyssosiaali-työntekijä

Kuntoutuslääkäri

TE-TOIMISTO, TYP

TYÖLLISTYMISYKSIKKÖ (kunnan)

ESH

osto-

palvelut

Aktivointi-suunnitelma

Yhteenveto työkyvystä

Muut ammattilaiset

Kela

Työeläke-laitokset

SOSIAALIPALVELUT, ASIAKAS, TK- lääkäri, TTH

Dg + hoito

Kuntoutus

22.3.2018 Tempo/Vehmas A

Kunnan sosiaalipalvelut

Työkyky-

koordinaattori

Työkyky-

koordinaattori

Työkyky-

koordinaattori

Työkyky-

koordinaattori

Hoito-ja kuntoutus-suunnitelma

Rekisteröinti

KIITOS !

Ari Vehmas

22.3.2018 Tempo/Vehmas A

Yhteistyöllä sujuvampaa

työkyvynarviointia

Tanja Rentto, työterveyslääkäri & Eija Viukari, terveyssosiaalityöntekijä

Kirkkonummen terveyskeskus 2016-2017

Työkyvynarviointi Kirkkonummen

terveyskeskuksessaHankkeen lähtötilanne

•Kuntoutussäätiö saattoi osalliset yhteen syksyn 2015

koulutustilaisuudessa ► henkilökemiat kohtasivat ☺

•Taustatukena ylilääkäri Ari Vehmaksen innovatiivinen ja

joustava suhtautuminen

•Kirkkonummen kuntoutustyöryhmän konsepti

Toteutus käytännössä

Toimintamallin jalkautus edellyttää riittävää markkinointia

Työparityöskentely osoittautui tärkeäksi voimavaraksi sekä

potilaiden että tiimin kannalta

Potilasvastaanottoon varattu aika on hyvä olla 1 - 1,5 h ja

kirjaamisaika sen lisäksi + seurantakäynnit

Potilasvalinnassa jouduttiin löysäämään kriteereitä

Potilaiden kohtaamisessa opittua

Työkykyarvioon ohjatuilla potilailla oli pitkään jatkuneita

monelle elämänalueelle ulottuvia ongelmia

Luottamuksen saavuttaminen A&O

Aito kiinnostus ihmistä kohtaan avaa portit

Tavoitteena voimaantuminen ja toimijuuden lisääntyminen,

mutta myös realiteettien hyväksyminen

Mitä tästä opimme?

Monialaisten haasteiden kohtaamisessa eri näkökulmat

auttavat eteenpäin

Olennaista on löytää ongelmista ne, jotka ovat keskeisiä ja

myös ne, joihin on mahdollista vaikuttaa

Hoitosuhteen jatkuvuuden tärkeys

Työn suola on yhteistyössä

Kiitos!

Tanja Rentto & Eija Viukari

Kahvi 14.00 – 14.25

Muistathan laittaa nimesi osallistujaluetteloon!

Työttömäksi jääneen ohjautuminen

työterveyshuollosta perusterveydenhuoltoon –

Tempo-hankkeessa toteutetun pilotin tuloksia

Niina Tanner

projektikoordinaattori, Kuntoutussäätiö

Pilotin lähtökohdat

• Ongelma: Asiakkaat eivät siirry hallitusti työterveydenhuollosta perusterveydenhuoltoon työsuhteen päättyessä.

• Ratkaisujen löytymiseksi: Päätettiin toteuttaa pilotti, jossa tutkittiin työttömäksi jääneen osatyökykyisen siirtymistä työterveydestä perusterveydenhuoltoon.

• Tavoitteena oli: selvittää mitä toimia eri tahojen osalta tarvitaan, jotta siirtymä tapahtuisi hallitusti, riittävin tiedoin ja tarvittavia tutkimuksia, jatkohoitoa ja kuntoutustoimenpiteitä edistävästi.

Osallistujat ja prosessin kulku

• Pilotti toteutettiin huhti-lokakuussa 2017.

• Osallistujat rekrytoitiin työterveyshuollosta (Diacor, nyk. Terveystalo). Heitä yhdisti osatyökykyisyys ja se, että he olivat pääosin työttömyyden alkuvaiheessa.

• Työterveydessä lääkäri ja työkykykoordinaattori etsivät osallistujille jatkopolkuja.

• TTH – PTH -siirtymän pilotoimiseksi asiakkaat ohjattiin työterveydestä edelleen joko Kirkkonummen kuntaan tai ns. malliterveyskeskukseen Kaisankotiin. Lopullinen osallistujamäärä oli 12 (Kirkkonummen kunta N = 1, Kaisankoti N = 11).

• Malliterveyskeskuksessa osallistujille tehtiin työ- ja toimintakyvyn arviointi. Tiedoista laadittiin lisäksi yhteenveto, joka toimitettiin myöhemmin asiakkaalle.

• Lopuksi pilotin hyötyjä kartoitettiin haastattelemalla neljää asiantuntijaa ja seitsemää osallistujaa.

AsiantuntijanäkökulmaAsiantuntijanäkökulmaa edustivat: • kaksi terveydenhoitajaa• työkykykoordinaattori ja• kuntoutuslääkäri.

Siirtymän sujuvuutta lisäävät asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi:• Työelämäorientaatio ja aktiivisuus • Työkykykoordinaattorin toiminta• Tiedon kulku• Yhteiset käytännöt, systemaattinen järjestelmä• Työ- ja toimintakyvystä laadittava yhteenveto

Siirtymän sujumista hankaloittavat esimerkiksi:• Oman aktiivisuuden varaan jääminen • Terveydelliset syyt, erityisesti mielenterveysongelmat

Asiakasnäkökulma

Esimerkkejä asiakkailta saaduista kehittämisehdotuksista prosessin sujumiseksi:• Parempi tiedon siirto TTH:n ja PTH:n välillä• TTH:n antama ohjaus työsuhteen päättyessä• Asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen kartoitus (”tulotarkastus”) PTH:oon siirryttäessä• Työntekijöiden kunnioittava ja asiallinen suhtautuminen työttömään asiakkaaseen• Byrokratian vähentäminen• Yhteistyö työvoimahallinnon kanssa

Lopuksi

• Pilotissa varsin pieni, näytteenomainen otos. -> Aihe vaatii lisätutkimusta!

• Jatkossa asiaa olisi hyvä tutkia siten, että ympäristönä toimisi oikea julkinen terveydenhoito.

• Siirtymä työterveyshuollosta malliterveyskeskukseen sujui pilotissa erinomaisesti. Lähes kaikki vastaanottoajan saaneet tarkastettavat saapuivat paikalle, mikä on normaaliin työttömien terveystarkastukseen verrattuna varsin hyvä tulos.

Kiitos!

Niina Tanner

projektikoordinaattori, Kuntoutussäätiö

Sujuvaa palveluohjausta

työkykykoordinaattorin tuella

Mirkka Vuorento

tutkija, Kuntoutussäätiö

Selvityksen tavoite ja toteuttaminen

• Miten työkykykoordinaattoreiden työtä oli toteutettu ja

organisoitu?

• Miten työkykykoordinaattoreiden työ on vaikuttanut

osatyökykyisten henkilöiden palveluohjaukseen: minkälaisia

tuloksia ja hyötyjä toiminnalla oli?

• Miten toimintaa tulisi jatkossa kehittää?

• Kumppaniorganisaatioiden edustajien ja

työkykykoordinaattorikoulutuksen osallistujien

teemahaastattelut Päijät-Hämeen (n=6) ja Kirkkonummen

(n=3) alueella.

• Organisaatioiden johtoa ja työntekijöitä

• Sosiaalitoimi, terveystoimi, TE-hallinto

Työkykykoordinaattorin työn organisointi ja

toteuttaminen

• Työkykykoordinaattoreiden työ toteutui eri tavoin haastatelluissa organisaatioissa;

monipuoliset tavat rakentaa toimenkuvia, organisoida työtä ja hyödyntää koulutusta.

• Työssä onnistumisen tekijöitä

• Vuorovaikutus ja asiakkaan kohtaaminen, luottamus

• Palvelujärjestelmän tuntemus

• Ratkaisukeskeisyys

• Haasteita työssä

• Yhteistyö

• Tiedon välittyminen toimijalta toiselle

• Työntekijöiden vaihtuvuus

• Työ usean sektorin välimaastossa tuo näkyväksi eri toimialojen ja organisaatioiden

hallinnolliset ja toimintakulttuurien erot ja vaatii vahvaa ammatillista osaamista ja

yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja

• Organisaation tuki ja sitoutuneet ammattilaiset

• Johdon tuki ja sitoutuminen strategiatasolla

• Oman esimiehen tuki

• Yhteinen tahto asioiden edistämiseen

• Ammattilaisten osaamisen kehittäminen

• Laaja ja vahva työkykyosaaminen organisaatiossa, siirtyminen

pois henkilösidonnaisuudesta

• Terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen kehittäminen

• Toimivat verkostot ja yhteistyön rakenteet

• Parhaimmillaan toiminta juurtuu osaksi organisaation perustoimintaa,

mutta hyödyt voivat näkyä myös paikallisemmin omassa työssä ja

verostoissa

Työkykykoordinaattoreiden työn vakiintuminen

osaksi organisaatioiden perustoimintaa

Kiitos!

Mirkka Vuorento, tutkija, Kuntoutussäätiö

Tempo-hankkeen

ulkoinen loppuarviointi

Arvioinnin lähtökohdat

Arvioinnin tehtävinä olivat

1. Arvioida hankkeelle asetettujen tavoitteiden realistisuutta

2. Arvioida asetettujen tavoitteiden toteutumista ja tuloksia

3. Hahmottaa alkuperäisten tavoitteiden lisäksi muita saavutettuja tuloksia

Aineisto

Taustamateriaalia; hankesuunnitelmia, artikkeleita, raportteja, esityksiä jne. Kuntoutussäätiön toimittamana

Kysely; työkykykoordinaattorikoulutukseen osallistu-neiden arvioita koulutuksesta ja koordinaattorin työn mahdollisuuksista

Haastattelut; kymmenen Tempo-hankkeessa eri rooleissa mukana ollutta henkilöä

Työkykykoordinaattorikysely

Kysely noin sadalle työkykykoordinaattorikoulutukseen osallistuneelle henkilölleTulokset tukivat haastatteluita:

Pääosin koulutus koettiin informatiivisena ja hyödyllisenä

Haasteena koulutukseen osallistuvien vaihtelevat lähtökohdat

Työkykykoordinaattorin roolin toteuttaminen omassa organisaatiossa vaikuttaa osalle ongelmalliselta

Tempon jälkeen huomio siihen, miten organisaatio voi tukea roolin parempaa hyödyntämistä

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Mahdollisuudet löytää asiakkaan tarpeita vastaavia, työllistymistä tukeviapalveluita ovat hyvät

Työkykykoordinaattorikoulutuksessa hankkimastani osaamisesta on ollutasiakkailleni hyötyä

Työni sisältö omassa organisaatiossani on muuttunut koulutuksessalisääntyneen osaamisen myötä

Työnantajani on aktiivisesti edesauttanut työkykykoordinaattorinkoulutuksen hyödyntämistä työtehtävissäni

Olen pystynyt hyödyntämään koulutuksesta saamaani tietoatyötehtävissäni

Työkykykoordinaattorikoulutus laajensi ammatillista osaamistani

Olen tyytyväinen koulutuksen toteutukseen

Olen tyytyväinen työkykykoordinaattorikoulutuksen sisältöön

Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä

Lopuksi

1. Työkykykoordinaattorikoulutus oli laajaa. Tehtävä ei ole vielä vakiintunut osaksi palveluohjautumisjärjestelmää

2. Kuntoutusmalleja suunniteltiin ja toteutettiin. Kohderyhmän tarpeet vaatisivat monipuolisempia ja yksilöllisempiä malleja

3. Valmennusmalli nuorille työnhakijoille toimi ja valmennus-materiaaleja tuotettiin myös laajempaan käyttöön

4. Tempo-hanke paransi monien osallistujien työ- ja toimintakykyä sekä antoi uutta tietoa hankkeeseen osallistuneille organisaatioille ja asiantuntijoille

Kiitos!

Arttu Vainio & Anna BjörkOxford Research Oy

Koulutuksella muutokseen -

työkykykoordinaattorikoulutus

Osatyökykyisille tie työelämään - OTE

Hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro

Projektipäällikkö Raija Tiainen

29.3.201840

OTE - kärkihanke, taustaa

1,9 miljoonaa = joku pitkäaikaissairaus tai vamma

Osatyökykyisyys koskettaa jollain tavalla jokaista

Taloudellinen ja inhimillinen

Osatyökykyinen - käsitteestä

Työkyvyn alenema ei johda kokonaan työelämän ulkopuolelle ja työhön paluu on mahdollista.

Palveluketjut toimivat saumattomasti ja päällekkäiset toiminnot ovat vähentyneet, matalan kynnyksen palvelut ovat yleistyneet ja ihmiset saavat tarvitsemansa avun.

OTE toteuttaa alueellisia kokeiluja (12) sekä työkykykoordinaattorikoulutuksia (25)

Koulutukset ja kokeilut tuottavat hyviä uusia toimintatapoja, joista parhaat ja tuloksellisimmat levitetään valtakunnallisesti.

Päivi Mattila-Wiro

29.3.201841

Työkykykoordinaattori

OTE - kärkihankkeen tehtävänä on levittää työkykykoordinaattorin toimintamalli mahdollisimman moneen organisaatioon.

Työkykykoordinaattori on saanut koulutuksen tehtäväänsä. Hän tuntee palvelut ja keinot sekä osaa yhdessä asiakkaan kanssa räätälöidä niistä, hänen tarpeitaan vastaavia kokonaisuuksia.

Osaamisen vahvistamisen tavoitteena on muutos palveluissa.

Työkykykoordinaattorikoulutus on tutkitusti tuloksia tuottava. Se on prosessi, joka tarjoaa osallistujille ajantasaisen tiedon, ratkaisukeskeisen työotteen perusteet, uudenlaisen verkostoitumisen väylän sekä yhteisen kehittämistyön alustan. SOTE ammattilaiset laajasti mukana aktiivisina muutoksen tekemisessä.

Isojen muutosten keskellä osaamisen vahvistamista tarvitaan yhä enemmän. Siihen tulisi olla myös mahdollisuus.

Päivi Mattila-Wiro

29.3.201842

Työkykykoordinaattorikoulutus, tausta ja toteuttajat

Työkykykoordinaattorimalli on tutkitusti tuloksia tuottava

Työkykykoordinaattorikoulutus ja sen vaikuttavuus on arvioitu (TTL) OSKU – ohjelmassa (STM)

Pilottikoulutuksen toteuttajina Osku - ohjelma sekä Kuntoutussäätiön ESR - hanke JAMIT yhteistyössä (2013-2014). Sen jälkeen pitkäjänteistä koulutuksen kehittämistyöstä ja toteutusta on jatkanut Kuntoutussäätiön ESR - hanke TEMPO (2015-2016),

laajuus 10 lähiopetuspäivää + välitehtävät ja kehittämistyö = 10 op

Vuoden 2017 alusta lähtien koulutuksen valtakunnallisesta levityksestä on vastannut OTE kärkihanke yhteistyössä Kuntoutussäätiön kanssa.

Mukana toteutuksessa mm. Tampereen yliopisto, Lapin yliopisto, Sano KY, Työeläkeyhtiöt, Kela, Työterveyslaitos, järjestöt, muut yksittäiset asiantuntijat ja yhteistyökumppanit

29.3.20

18

42 Osatyökykyisille tie työelämään

29.3.201843

Osaamista, muutosta, onnistuneita työllistymisiä

Tutkitusti tuloksia tuottava työkykykoordinaattorimalli ja toimintamallin mukainen koulutus ovat syntyneet tarpeesta

Monien muutosten kohta, uutta osaamista tarvitaan

Keinovalikoiman tunteminen, tiedot, taidot, työote, verkostot

Asiakastyön arvot ja eettinen pohja (huom. asiakas, voi olla osatyökykyinen henkilö, työyhteisö, esimies jne.).

Ihmiskäsitys ja arvot, miten se näkyy omassa työssä, yhteistyössä ja organisaatiotasolla.

”Työ tehdään niin, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun”. Vastuun ottaminen rinnalla kulkeminen.

Asiakas on asiantuntija omassa asiassaan.

Ratkaisukeskeinen työote kysyy ja kuuntelee. Hyödyntää sitä, mitä ihminen kertoo.

Mihin huomio kiinnittyy se vahvistuu. Puutteet ja viat vai kyvyt, taidot, osaaminen, lahjakkuudet….

Päivi Mattila-Wiro

29.3.201844

OSKU 2013 - 2015

Päivi Mattila-Wiro

29.3.201845

Työkykykoordinaattorin yhteistyö

Päivi Mattila-Wiro

Muutos palveluissa = asiakas ensin

Järjestö ja yksityiset palveluntuottajat

TE- palvelut

+pilotit

KELA

OTE - kärkihankkeen 12 kokeilu-aluetta,

mukana koulutuksissa ja laajassa yhteistyössä

SOTE - Terveydenhuolto, perus- ja erikoissairaanhoito

sekä työterveyshuolto

Työpaikat, työnantajat, esimiehet, HR

Palvelu-järjestelmän toimijat, SOTE- sosiaalityö, kuntien

työllistymispalvelut, kasvupalvelut, oppilaitokset

Työkykykoordinaattorimalli

= uutta osaamista - uusi

työote - muutosta - uusia

tapoja toimia - yhteistyö -

ratkaisukeskeinen

lähestymistapa - case

manager - koordinointi -

vastuun ottaminen, rinnalla

kulkeminen, hyvä

vuorovaikutus

29.3.201846

TYÖKYKYKOORDINAATTORIKOULUTUKSET

Tyko 3

Rovaniemi / Lappi

Tyko 7

Kuusamo / Koillismaa

Tyko 6

Kajaani / Kainuu

Tyko 15

Kuopio / Ylä-Savo Tyko 2

Joensuu / Pohjois-Karjala

Tyko 14

Lappeenranta / Etelä-Karjala

Tyko D Lappeenranta & Kouvola

Etelä-Karjala & Kymenlaakso / Kokeilualue

Tyko 5

Mikkeli / Etelä-Savo

Tyko 8

Turku / Varsinais-Suomi

Tyko 12

Hämeenlinna / Kanta-Häme

Tyko A Kiva-koulutus

Hämeenlinna / Kokeilualue

Tyko 13

Tampere / Pirkanmaa

Tyko B Pirkka-Sata

Tampere / Kokeilualue

Tyko 1

Oulu / Pohjois-Pohjanmaa

Tyko 11

Seinäjoki / Etelä-Pohjanmaa

Tyko 9

Vaasa /

Pohjanmaa

Tyko 4

Jyväskylä / Keski-SuomiTyko C Kokkola-Oulu

Kokkola / Kokeilualue

Tyko 10

Kouvola / Kymenlaakso

Tyko 16

SaloTyko E

Järvenpää / Uusimaa

Ajankohtainen tieto:

stm.fi/tyokykykoordinaattori

”Olkoon se asento tulevissa muutoksissa mikä

hyvänsä, on ainakin osaamista tullut paljon

lisää”

Kiitos!

Koulutuksella muutokseen

Kuntoutuksen uudistamiskomitean

esityksiä

Kari Välimäki

Komitean puheenjohtaja

Toimeksianto

• pääsy toiminta- ja työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin toteutuu matalalla kynnyksellä ja viiveettä

• kuntoutus suunnitellaan yhdessä kuntoutujan kanssa• takaa koko väestön yhdenvertaisen pääsyn tarpeen mukaisiin

kuntoutuspalveluihin, edistää työllisyyttä, pidentää työuria ja torjuu yhteiskunnallista eriarvoistumista

• monialainen ja asiakaslähtöinen kuntoutus toteutuu osana yksilöllisiä tuen, hoidon ja hoivan, työllistymisen, työhön paluun ja opiskelun prosesseja integroituna palvelukokonaisuutena

• vahvistaa kuntoutujan kykyä kantaa vastuuta oman toimintakykynsä edistämisestä ja ylläpidosta

• siirtää kuntoutuksen painopisteen laitoksista ihmisten arjessa tapahtuvaksi toiminnaksi

• valtakunnallisesti ja alueellisesti ohjattu ja koordinoitu• eri vastuutahojen ja toimijoiden roolit ovat selkeät ja yhteen sovitetut• yhtenäiset seurantatiedot, jotta kuntoutuksen laatua, vaikuttavuutta ja

kustannuksia pystytään arvioimaan yksilöllisten kuntoutumisprosessien, palveluntuottajien sekä järjestäjä- ja rahoittajatahon osalta

• resurssien käyttö on läpinäkyvää ja tehokasta ja ne kohdentuvat oikeudenmukaisesti

• käytössä parhaat toimintamallit ja uusin tutkimustieto

Komitean ehdotusten lähtökohdat ja

periaatteet • Asiakaslähtöisyys

• Kuntoutuminen on prosessi, jonka tavoitteena on toiminta-

ja/tai työkyky

• Kuntoutus on osa saumatonta hyvinvointipalvelujärjestelmää

• Kuntoutuksen tulee tapahtua lähellä kuntoutujan omaa

toimintaympäristöä

• Kuntoutuksessa on useita toimivia osia, joita tulee vahvistaa

• Valtakunnallisesti on olemassa suuri määrä hyviä ja

monipuolisia käytäntöjä ja toimintatapoja

Haasteena vireillä olevat uudistukset -

Yhteensovitus• SOTE-uudistus

• Monikanavarahoituksen uudistaminen

• Maakuntauudistus

• Kasvupalvelujen uudistaminen

• Sosiaaliturvan muutoksenhakujärjestelmän moninaisuus

• Kärkihankkeet

• Professori Saaren vetämä työryhmä

• Tietojärjestelmien uudistaminen

• …

Komitean ehdotukset

1) Kuntoutusprosessia koskevat ehdotukset

• Yleiset kuntoutusprosessia koskevat ehdotukset

• Kuntoutusprosessi eri elämänvaiheissa

2) Kuntoutuksen järjestämistä koskevat ehdotukset

• Maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutuspalvelut

• Maakuntien kasvupalvelut

• Kelan järjestämä kuntoutus

• Työeläkelaitosten järjestämä ammatillinen kuntoutus

• Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset

• Sosiaali- ja terveysjärjestöt

• Apuvälinepalvelut ja asunnonmuutostyöt

3) Muut kuntoutusjärjestelmää koskevat ehdotukset

• Tietojärjestelmiä koskevat ehdotukset

• Kuntoutuksen koulutus, tutkimus ja kehittäminen

• Kannusteet

Prosessia koskevat ehdotukset

• Yleinen toimintamalli

• Yhtenäinen arviointijärjestelmä

• Osa palvelujärjestelmän asiakassuunnitelmaa

• Maakunnallinen keskitetty asiakas- ja palveluohjaus

• Vastuullisen asiakasohjauksen malli (Case Manager)

• Tavoitteellisuus (toiminta- ja/tai työkyky)

• Toiminta- ja työkyky arvioinnin perusteeksi (ICF – viitekehys)

• Yhtenäinen mittaristo ja sen kehittäminen

• Tarkentavat ehdotukset väestöryhmittäin

• Työterveyshuollon roolia koskevat tarkennukset

Kuntoutusprosessi

Kuntoutuksen tulee perustua yleiseen toimintamalliin,

jonka periaatteet ovat samat kaikilla asiakkailla ja eri

ikäryhmissä. Toimintamallin tarkoituksena on se, että

kuntoutuja saa tarvitsemansa tuen ja palvelut. Toimintamalliin

sisältyvät tarpeen tunnistaminen, arviointi, suunnitelma,

päätökset, palvelut ja etuudet, kuntoutujan ympäristöä

koskevat toimenpiteet, prosessin seuranta ja arviointi sekä

sen pohjalta tehtävät tarvittavat muutokset.

Esimerkkejä kuntoutusprosessista eri

elämänvaiheissaTyöttömät:

• Työkyvyn tuen ja kuntoutuksen prosessivastuutahoksi sote-

keskus, YTHS tai maakunnallinen toimija silloin, kun

asianomainen ei ole työterveyshuollon palvelujen piirissä.

• Asiakkaan palvelutarpeet on syytä arvioida heti työttömyyden

alkaessa ja sen jälkeen säännöllisin välein

Ikääntyneet:

• Ikäihmisten palveluihin asiakas- ja palveluohjauksen

toimintamalli

• Palveluissa painotus kuntoutukseen, joka tapahtuu lähellä

ikääntyneen omaa toimintaympäristöä.

Kuntoutuksen järjestämistä koskevat

ehdotukset

Maakunnat

• Järjestämisvastuu sosiaalisesta ja lääkinnällisestä

kuntoutuksesta osana palvelujärjestelmää

• Ratkaistavia asioita (ennen kuin siirretään Kelasta)

o SOTE-uudistus

o monikanavarahoitus

o muutoksenhaku

o asiakasmaksut

• Yhtenäiset saatavuuskriteerit

• Työnjako maakuntien ja sote-keskusten välillä

• Terveydenhuoltolain 29 § ja sosiaalihuoltolain 17 §

uudistaminen

• Maakunnalliset kasvupalvelut – vastuu työttömien

kuntoutuksesta

Kuntoutuksen järjestämistä koskevat

ehdotuksetKela

• Järjestämisvastuu toistaiseksi ennallaan

• Vastuu toimeentuloturvasta nykyiseen tapaan

• Maakunnille ostopalveluna asiantuntija-apua

• Harkinnanvarainen kuntoutus maakuntien tukena

vaikeavammaisten ja harvinaisia sairauksia sairastavien

palveluissa

• Selkiytys ammatilliseen kuntoutuksen – työnjako suhteessa

työeläkelaitoksiin

...

Kuntoutuksen järjestäminen, muita

esimerkkejäTyöeläkelaitokset

• Kelan ja työeläkejärjestelmän ammatillisen kuntoutuksen

järjestämisvastuiden välisen rajanvedon ja yhteistyömenettelyjen

täsmentäminen

Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset

• Yhteistyötä työterveyshuollon, maakunnan sosiaali- ja

terveydenhuollon, Kelan ja työeläkelaitosten kanssa

vahvistetaan

Sosiaali- ja terveysjärjestöt

• Järjestöt otetaan huomioon asiakassuunnitelmassa

(integroituminen kuntoutumisen asiantuntijoina, vertaistukijoina

ja kehittäjinä)

Apuvälinepalvelut ja asunnonmuutostyöt

• Selkeät pelisäännöt valtakunnallisten, alueellisten ja

maakunnallisten toimijoiden välille

Muita ehdotuksia

Tietojärjestelmät

• Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä ja eri toimijoiden

kuntoutus- ja asiakastietojärjestelmiä on uudistettava.

• Kuntoutujaa koskevan yhtenäisen asiakassuunnitelman tulee

olla käytettävissä kaikilla kuntoutuksen toteuttajilla. Tietojen

vaihdon tulee olla mahdollista.

Kuntoutuksen koulutus, tutkimus ja kehittäminen

• Kuntoutusalan koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen

yhteistyössä eri korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden

kesken.

• Koulutuksen kehittämisessä tulee ottaa huomioon kuntouttavan

työotteen ja vastuullisen asiakasohjauksen malliin perustuvan

työotteen edellyttämät osaamisen vaatimukset

Kannusteet

• Lakisääteisen kannustinjärjestelmän valmistelu

Tarvittava jatkotyö

Tietosuoja ja –turva; EU:n tietosuoja-asetus

Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksenhaku

Kiitos!

Kari Välimäki

Kuntoutuksen uudistamiskomitean puheenjohtaja

Kiitos!

Polkuja työelämään (TEMPO) -hanke