Työpaikkakiusaamisen poistamisen keinoista

Työpaikkakiusaamisen poistamisen keinoista

Eduskunnan kansalaisinfo 21.3.2012

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Mitä on työpaikkakiusaaminen?

Tilanne, jossa joku joutuu loukkaamisen, häirinnän, sosiaalisen eristämisen tai muun kielteisen käyttäytymisen kohteeksi toistuvasti, säännöllisesti ja pitkäaikaisesti.

Kun loukkaava käytös jatkuu palautteesta huolimatta, kyse on kiusaamisesta.

Kiusaaminen on terveys- ja turvallisuusriski (Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto).

Paula Risikko21.3.20122

Kiusaamisen tunnusmerkkejä(Työterveyslaitos)

Työnteon jatkuva perusteeton arvostelu ja vaikeuttaminen; jätetään tiedonvälityksen ulkopuolelle, annetaan tarkoituksettomia tehtäviä, annetaan vain vähän tai ei lainkaan työtehtäviä

Yhteisöstä eristäminen; ei puhuta, ei kuunnella, kohdellaan kuin ilmaa, kielletään muita puhumasta hänelle

Sanattomat viestit; kielteiset eleet, ilmeet, äänensävyt, katseet, olankohautukset

Maineen tai aseman kyseenalaistaminen; levitetään vääriä tietoja, puhutaan pahaa selän takana, tehdään naurunalaiseksi, mustamaalataan, nöyryytetään, pilkataan, kritisoidaan, haukutaan

Henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaaminen; suulliset tai kirjalliset uhkaukset, ahdistelu, seksuaalinen häirintä, huutaminen, käsiksi käyminen


Työpaikkakiusaamisen yleisyys

Työolobarometrin 2011 mukaan suomalaisista palkansaajista 29 % havaitsi viime vuonna kiusaamista työpaikallaan.

Kiusaamista havaittiin useammin julkisen kuin yksityisen sektorin työpaikoilla.

Työterveyslaitoksen Työ- ja terveys Suomessa -tutkimuksen (2009) mukaan 6 % palkansaajista koki tutkimushetkellä olevansa työpaikkakiusaamisen kohteena.

Naiset kokivat useammin tulevansa kiusatuksi työpaikoilla kuin miehet (8 % vs. 4 %).

Kiusatuksi tulemisen kokemisessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina.


Työpaikkakiusaamisen seuraukset

Kiusatulle– stressioireet: esim. hermostuneisuus, väsymys, itsetunnon

lasku, syyllisyyden tunteet, unihäiriöt, pelkotilat, masennus, pako päihteisiin, fyysisen terveyden ongelmat, työpaikan menetys

Työtovereille– lisääntyneitä stressioireita, työilmapiirin yleinen

heikentyminen, pelko joutua konfliktiin osalliseksi, halu vaihtaa työpaikkaa kasvaa

Työnantajalle– lisääntyneet poissaolot ja vaihtuvuus, heikentynyt työteho ja

sitä kautta alentunut tuottavuus, taloudelliset menetykset, kielteinen mediajulkisuus, oikeudenkäynnit


Mitä sanoo laki?Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikantyösuojeluyhteistoiminnasta, eräitä säännöksiä

28 § Työnantajaa edustava yhteistoimintahenkilö

29 § Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut

Paula Risikko6 21.3.2012

28 § Työnantajaa edustava yhteistoimintahenkilö

Työnantajan on nimettävä edustajansa (työsuojelupäällikkö) tässä luvussa tarkoitettua yhteistoimintaa varten, jollei hän itse hoida tätä tehtävää. Työsuojelupäällikön tehtävänä on avustaa työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa.


29 § Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut

Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen tässä luvussa tarkoitettuun yhteistoimintaan sekä yhteydenpitoon työsuojeluviranomaisiin.

Muussakin työpaikassa työntekijät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut.


Mitä sanoo laki?Työturvallisuuslaki, eräitä säännöksiä

8 § Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite 9 § Työsuojelun toimintaohjelma 10 § Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi 17 § Työnantajan ja työntekijöiden välinen

yhteistoiminta 18 § Työntekijän yleiset velvollisuudet 19 § Vikojen ja puutteellisuuksien poistaminen ja

niistä ilmoittaminen 28 § Häirintä


8 § Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite

4 momentti:– Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä,

työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.


9 § Työsuojelun toimintaohjelma

Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa.


10 § Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi

1 momentti– Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen

riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.


17 § Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoiminta

Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla.

Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävän ajoissa tarpeelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin työolosuhteisiin vaikuttavista asioista sekä niitä koskevista arvioinneista ja muista selvityksistä ja suunnitelmista. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että näitä asioita asianmukaisesti ja riittävän ajoissa käsitellään työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajansa kesken.

Työntekijöiden on osaltaan toimittava yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa tämän lain mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Työntekijällä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä muita 2 momentissa tarkoitettuja asioita koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin palaute.


18 § Työntekijän yleiset velvollisuudet

3 momentti– Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin

työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa.


19 § Vikojen ja puutteellisuuksien poistaminen ja niistä ilmoittaminen

1 momentin 1 virke– Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja

työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle.


28 § Häirintä

Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.


Kiusaamisen kitkijät

Toimijoita: 250.000 työpaikkaa: linjaorganisaatio, esimiehet,

henkilöstöhallinto 60.000 nimettyä tai valittua työsuojelun

yhteistoimintahenkilöä: työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut 5.000 työterveyshuollon ammattilaista (noin 1/400

työntekijä) 3.000 työturvallisuuskortti-kouluttajaa ja vasta toimintansa

aloittaneet työhyvinvointikorttikouluttajat 800 Työterveyslaitoksen asiantuntijaa työhyvinvointia

tukemassa (noin 1/2500 työntekijää) 350 työpaikkatarkastuksia tekevää työsuojelutarkastajaa


Ennaltaehkäisy on parasta kiusaamisen torjuntaa

Avainasemassa ovat toimiva johtajuus ja työyhteisön avoin vuorovaikutus

Kiusaamisen todennäköisyyttä työpaikalla lisäävät esimerkiksi:– Organisaatiokulttuuri, joka sallii tai palkitsee kiusaamisen– Taitamaton johtaminen ja esimiestyö– Uhka työsuhteen epävarmuudesta ja kilpailu– Työjärjestelyihin liittyviä ongelmia, esim. rooliristiriitoja– Kielteinen tai vihamielinen ilmapiiri työpaikalla


Työpaikkakiusaamiseen puuttuminen:suosituksia (1/2)

Varhaisen puuttumisen tärkeys Konfliktin alussa rationaalinen ongelmanratkaisu on vielä mahdollista.

Organisaatio laatii kiusaamisen ehkäisyn toimintamallin yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Mallissa on toimintaohjeet esimiehelle, kiusaamista kokevalle, havaitsijalle ja kiusaajaksi nimetylle. Esimiehet, työsuojeluorganisaatio ja henkilöstö koulutetaan.

Kiusaamisen ehkäisystä ja yhteisistä pelisäännöistä keskustellaan säännöllisesti, esimerkiksi vuosittain omassa työyhteisössä.


Työpaikkakiusaamiseen puuttuminen:suosituksia (2/2)

Esimies on velvollinen puuttumaan kiusaamiseen ja hakemaan konfliktiin ratkaisua ( Vrt. työturvallisuuslain 28 §).

Esimiehen halu ja taito tilanteen ratkaisemiseksi korostuvat Jo rekrytointivaiheessa syytä painottaa henkilöstöosaamista.

Jokainen kiusaamista havaitseva voi puuttua tai on velvollinen puuttumaan tilanteeseen. (Vrt. esim. työturvallisuuslain 8, 9, 10, 17, 18, 19 ja 28 §)

Konfliktin kärjistyessä voi ulkopuolisen sovittelijan apu olla tarpeen.

Yleisen kiusaamisvastaisen ilmapiirin luominen työpaikalle Kun kiusaamista ei hyväksytä, on kynnys siihen ryhtymiseen suurempi.


Jos omat toimet eivät riitä?

Ulkopuolinen asiantuntija (esim. työterveyshuolto)

Työsuojeluviranomainen


Välineitä oman osaamisen kehittämiseen: Työhyvinvointifoorumi ja Johtamisen kehittämisverkosto

Työpaikka, jossa välitetään henkilöstön työhyvinvoinnista, sortuu harvoin kiusaamiseenwww.tyohyvinvointifoorumi.fi

Esimies on avainasemassa konfliktien ratkaisussa. Esimiestaitoja ja johtamisen hyviä käytäntöjä voi oppia lisääwww.johtamisverkosto.fi



Työpaikkakiusaamisellenollatoleranssi!

Documents

Työpaikkakiusaamisen poistamisen keinoista