Työyhteisötaidot – osa

työhyvinvointia

Työn merkitys

ihmiselle – iloa ja imua

Iloa työhön?

Suomen budjetti 2012

52,2 miljardia

Ennenaikaisen eläköitymisen hinta

24 miljardia

3

Miksi katse työniloon?

� työn mielekkyys vähentynyt, kiire ja aikapaineet kasvaneet

�psyykkinen jaksaminen koetuksella erityisesti

�mielenterveysongelmat iso syy työkyvyttömyyteen, työkyvyttömäksi jäädään keskimäärin 52 -vuotiaana

� työn arvostuksen alamäki erityisesti nuorilla?

� työpaikkakiusaaminen yleistä

Käsitys työstä murroksessa

� "työ on tärkein osa ihmisen elämänsisältöä", � kaksi kolmasosaa yli 56-vuotiaista allekirjoittaa

väitteen

� 70 % alle 36-vuotiaista on täysin eri mieltä

EVA:n arvo ja asennetutkimus 2010

5

Millä menestymme huomenna?

�niukkenevat aineelliset – fyysiset, taloudelliset tai teknologiset – resurssit eivät enää takaa tulevaisuuden menestymistä, vaan kivijalka löytyy henkilöstöstä ja sen osaamisesta

Sosiaalinen pääoma

= yhteisön kunto

Psykologinen pääoma

= työntekijän henkinen kunto+

Rakennepääoma

= organisaation toimivuus ja osaaminen, työ

6

Sosiaalinen pääoma

� työyhteisön vähäiseensosiaaliseen pääomaan liittyi 1,3-kertainen sairastumisen riski, myös 20- 50% korkeampi masennuksen ilmenemisen riski

� vähäiseen yksilön sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,8 -kertainen sairastumisriski

.

Oksanen 2009

� vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi

Psykologinen pääoma

� oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen.

� vaikutti siihenkin, miten työyhteisön tukea pystyttiin hyödyntämään työssä

� on opittavissa

Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008.

�itseluottamus, toiveikkuus, optimismi ja sitkeys

”- Päivittäinen hyvä palaute on salaisuus pitkän yrittäjyyden ja jaksamisen taustalla.– Tulee tunne, että minua tarvitaan.”

Ylä-Satakunta 24.8.2010

Timanttiristi

rinnassa on

hyvä jatkaa töitä

kohti 80 ikävuotta

Esko Sirola, 75 v

Kuva Katariina Saarela

99

Myönteiset tunteet

� myönteiset tunteet laajentavat tarkkaavaisuutta ja huomiokykyä ilman, että voisimme itse vaikuttaa tarkkaavaisuutemme kiinnittymiseen. Niiden syntyä auttavat seuraavat tekijät:

• tiedolliset kuten kyky tarttua hetkeen

� psykologiset kuten hallinnan tunteen säilyttäminen

� sosiaaliset kuten kyky antaa ja vastaanottaa sosiaalista tukea ja

� päivittäinen huomion kiinnittäminen hyviin arjen asioihin

Fredrickson, B., Cohn M. A., Coffey, K. A., Pek, J. & Finkel S. M. 2008.

Työn voimavarat ja vaatimukset

Esimiehen tuki

Palaute

Asiakas

Vaikuttamisen mahdollisuus

Työyhteisö

Varmuus työstä

Työn palkitsevuus ja kehittävyys

Innovatiivisuus

Arvostus

Työn määrällinen kuormittavuus

Vaikeus ja vastuullisuus

Rooliristiriidat

Tunteita kuormittava vuorovaikutus asiakkaiden kanssa

Työn ja muun elämän ristiriita

Huono henki

Epävarmuus jatkumisesta

Työn fyysinen kuormittavuus

Huumori

Mikä lisää ja vie yrittäjän voimia?

� työn itsenäisyys,

� työn haasteet ja

� mahdollisuus toteuttaa itseään työssä

� johtamiseen ja hallinnointiin menevä aika

� suuri työtaakka

� tunne siitä, että on koko ajan sidottu työhön

� taloudellinen vastuu

Yrittäjät tyytyväisempiä työhönsä kuin palkkatyössä olevat: mielenkiintoinen työ selittää 58 prosenttia yrittäjien ja palkkatyöläisten välisistä eroista työtyytyväisyydessä ja työn itsenäisyys 35 prosenttia. Sen sijaan palkka, työn varmuus ja ylenemismahdollisuudet työssä selittävät vain vähän työtyytyväisyyn eroja. (Benz & Frey 2008.)

Työhyvinvoinnin tekijätORGANISAATIO

YKSILÖJOHTAMINEN

TYÖ

• tavoitteellisuus

• joustava rakenne

• jatkuva kehittyminen

• toimiva työympäristö

• osallistava ja kannustava johtaminen

• RYHMÄ

• psykologinen

pääoma

•terveys ja

fyysinen kunto

• vaikuttamismahdollisuudet

• kannustearvo: oppiminen

•avoin vuorovaikutus -työyhteisötaidot

•ryhmän toimivuus-pelisäännöt

TYÖYHTEISÖ

Manka 1999, 2011

Nykyisessä työpaikassa jatkamaan

kannustavat tekijät

Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona, alustavia tuloksia

14

Organisaation keinoja hyvinvointiin

� yhteinen tavoite� jokaisella työyhteisön jäsenellä on yhteinen käsitys

tavoitteista ja he toimivat yhdessä niiden toteuttamiseksi� palasiin pilkkominen, toteutumisen seuraaminen ja

itsearviointi - työhyvinvointisuunnitelma

� joustava rakenne� itseohjautuvuuden kasvattaminen - tiimimäinen

organisaatio mahdollistaa vaikuttamisen ja helpottaa viestintää – työn hallinnan tunne

� osaamisen kehittäminen ja sosiaalistuminen� itseluottamuksen vahvistaminen, onnistumisen kokemusten

mahdollistaminen ja oppimisen kulttuuri

Korjaavat

toimenpiteet,

kuntoutus

Varhainen

puheeksiottaminen,

huolenpitokeskustelut,

sovittelu, työhön

paluun tukeminen

Työyhteisön

toimivuudesta ja

työntekijöiden

voimavaroista

huolehtiminen

Organisaatio Työyhteisö Yksilö

Organisaatio, johtaminen,

työyhteisö, työ

Työyhteisöongelmat, sairauspoissaolot,

työpanoksen heikkeneminen

Työyhteisökriisit

työkyvyttömyys,

tuottavuuden

aleneminen

Riskipyramidi Valtiokonttorin varhaisenvälittämisen mallia mukaillen

Työhyvinvointi strategisena

menestystekijänä

= henkilöstön hyvinvoinnin huomioonottamista liiketoiminnan ja henkilöstöpolitiikan osana. Sillä on selkeät tavoitteet, resurssit ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti.

Toimintaa kuvaavat määrälliset tunnusluvut

läsnäolosairauspoissaolot,eläköitymistiedot,

työtapaturmat

Vaikuttavuutta kuvaavat laadulliset

tunnusluvuttyöhyvinvoinnin indeksit

sos. ja psyk. pääomatyönimu

Tulkinta

Työhyvinvointi-suunnitelma

-tavoitteet-toimenpiteet

-vastuut-seurantatavat-tunnuslukujen

määrittely

Toimenpiteiden toteutus ja seuranta

1 vuosi

Henkilöstön

hyvinvointi

ja tuloksellinen

toiminta

Mikä on tilanne? Mitä pitää tehdä? Toimenpiteet Miten onnistuttu?

Henkilöstökertomus,vertailu strategisiin tavoitteisiin

Strategisettavoitteet

Johtajan innostus luo hyvinvointia

koko työyhteisöön� Johtajien työn imu ja pystyvyysusko ovat korkealla

tasolla. Tutkimus osoitti, että persoonallisuuden ominaisuuksilla on merkitystä työn imun kokemisessa. Carita Ahtilinna selvitti lisensiaattityössään työn vaatimusten ja voimavarojen yhteyttä työn imuun suomalaisilla johtajilla.

� Tiimissä jaettu asenne työtä kohtaan voi siirtyä yksilökohtaiseksi kokemukseksi, siten työn imun ”tarttuvuuden” tukeminen on tärkeää.

http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke?h=106221&n=tiedote

Johtaminen on siis kahden kauppa

Wat &Shaffer 2005

Oikeudenmukaisuus

Vuorovaikutteinen esimies-alaissuhde

(LMX)

Luottamus esimieheen

Valtauttaminen•mielekkyys•osaaminen

•päätöksenteon mahdollisuus•vaikuttamisen mahdollisuus

Työyhteisötaidot•tunnollisuus

•reiluus•epäitsekkyys•kohteliaisuus

Työhyvinvointia edistävä johtajuus

� reilu ja oikeudenmukainen työn organisointi, jokaisen arvostaminen ja perustehtävän hoitamisen mahdollistaminen

� vastavuoroisuus: palaute -niin myönteistä kuin rakentavaakin

� työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen, heidän psyykkisen ja fyysisen kuormittuneisuutensa seuraaminen ja tarvittaessa siihen tarttuminen (työturvallisuuslaki)

� valtuuttaminen sekä innostaminen tavoitteiden saavuttamiseen, luovaan ajatteluun ja omien ajattelutapojen kyseenalaistamiseen.

� optimismin johtaminen

Temput eivät tueksi tulleettavalliseen päivään riittävät tavallisen ihmisen taidot:

kuuntelee, kun puhutaanvastaa, kun kysytäänkertoo, jos tietääauttaa, jos pystyy

Irja Askola Ajatuksia työstä

Työyhteisön keinoja - vastavuoroisuus

�positiivinen vuorovaikutus� ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten

jakaminen, ”tähtihetket”

� työyhteisötaitojen opetteleminen� avoimuus, reiluus, auttaminen ja aktiivisuus

� ”älylliset” lähestymistavat� hyvien asioiden miettiminen, nautiskeleminen,

keskustelu porukalla: mikä meillä on hyvin ja missä on kehittämisen varaa?

Luottamus

Osaaminen

Avoimuus

Sanansapitäminen

Aikomukset

Onko kykyä, tietoa ja osaamista hoitaa oma osuutensa? Annetaanko oleellista

tietoa? Salaillaanko?

Ollaanko luotettavia sen suhteen, mitä on sovittu?

Ovatko tarkoitus-perät myönteisiä? Oma vai yhteinen etu?

Harisalo 2006; Nahapiet & Goshal 1998

Rakenteet

Mahdollisuus tietojen vaihtoon?

Miten omalla työpaikallasi?• keskustelujen käyminen myönteisessä tai kielteisessä

hengessä• onko keskustelu innostunutta?• otetaanko esille sekä kielteisiä että myönteisiä asioita?• juodaanko kahvia yhdessä vai omassa huoneessa?• onko kuppikuntia?• ovatko ovet auki?• pidetäänkö yhteisiä juhlia?• kuuluuko käytäviltä naurua?• pysyykö kielenkäyttö työpaikalle soveltuvalla tasolla?• tervehtivätkö kaikki?• sallitaanko huumori?

25

Omia keinoja

� itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, ”peiliin katsominen”, harjoitteleminen

�asenteiden merkitys� terveellinen elämäntapa (liikunta ja

ruokavalio)�palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni,

huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio)� keho vaikuttaa tulkintaan – rentous ja

positiivisuus

Henkilökohtainen työhyvinvointi

Warr 1990, Hakanen 2004, Manka 2007

Innostus

”Ihania haasteita”

Ahdistus

”Minulta vaaditaan liikaa”

”Yöuni pätkii”

Masennus

”Minusta ei ole mihinkään”

”En jaksa lähteä työhön.”

Mukavuus

”Ihan kivaa!”

”Olisiko jo aika

saada uutta?”

Mielipaha - Mielihyvä +

stressi

työuupumus

työn imu

työssä viihtyminenV

irit

tym

inen

-

+

Jätettäköön aikaa palautumi-selle.

Kuva Satu Stenroos

Meissä ei ole akkua – päivittäinen

palautuminen

� palautumisen tavoitteena on elvyttää elimistö stressitilasta lepotilaan, jolloin stressin aikana kulutetut voimat palaavat

� energiavarastojen ja hormonitasapainon palautuminen edellyttävät riittävän pitkää lepoa öisin, vapaa-ajalla ja viikonloppuina; erityisesti uni on tärkeä

� on tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista.

Rauhoittumisjärjestelmä

�elimistöllä on myös aktiivinen palautumisjärjestelmä, joka toimii stressireaktiolle käänteisesti

� se aktivoituu kosketuksessa (mm. hieronta) ja tilanteissa, jotka koetaan rauhallisina, miellyttävinä ja rentouttavina

� tällöin erittyy oksitosiinia, mikä laskee sykettä, verenpainetta ja veren stressihormonipitoisuutta

30

� Miettikäämme yhdessä työnilon reseptiä työpaikallemme.� Vahvistakaamme työn tekemisen voimia kiinnittämällä

huomiota siihen, mikä on hyvin.� Johtakaamme työntekijöitä taitavasti. � Hyvä henki, työpaikan sosiaalinen pääoma, kasvaa

vastavuoroisuudesta� Ottakaamme ongelmat heti puheeksi asianosaisen kanssa, ei

selän takana.� Työstä nauttiminen on sallittua ja jopa toivottavaa.� Katsokaamme myös peiliin, mitä itse voimme tehdä.� Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työtä.� Ottakaamme työnilon mittariksi onnistumiset, ei sairauspäivät.� Pitäkäämme työnantajina työniloa strategisena

menestystekijänä.

Työnilonjulistus 2011

Tampere 12.1.2011 www.uta.fi/synergos

LisätietoaManka M-L & Mäenpää M. 2010. Tulevai-suuden osaajaksi. Tulosta osaamis-tarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö.

Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R. 2010.Työn iloa ja imua –työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö.

Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S. 2009. Työyhteisötarinoita –ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen.

Manka M-L. 2008. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum

Manka M-L. 2007. Työrauhan julistus –miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja

Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr.

Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyProManka M-L. , Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A. 2011. TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Manka, M-L & Hakala, L. 2011. Henkilöstö-tunnusluvut johtamisen tuekna.Tukea tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö.

www.docendum.fiwww.uta.fi/jkk/synergos