Sini SabotageNollasopimukset

Heikki Kuula

Next StepMuodin merkonomi

Chile

Antroposof iaRentoa meininkiä

Tanskassa

1/2 0 13

1 / 2 0 1 3 | M U U T O S S U O M e n A M M A T T i i n O p i S k e l e v i e n l i i T T O - S A k k i r y

S. 3 / Pääkirjoitus, Puheenjohtajan kolumni, S. 4 / Turvallista ryh-

mää rakentamaan, S. 8 / Merkonomi muodin maailmassa, S. 9 / Rentoa meininkiä Tanskassa, S. 10 / Kuulat sekaisin Z-akselilla,

MUUTOS: S. 13 / Pääsihteerin kolumni, Antti Malste pääsihtee-

rin sijaiseksi, S. 14 - 15 / Takaisin kaduille, S. 16 - 17 / Tarvittaessa töihin, S. 18 - 20 / Missä mennään metsään, S. 21 / Rahkeet duuniin, S. 22 - 23 / Kie-

let haltuun, S. 24 - 25 / Sini Sabotage, S. 26 - 27 / Arvostelut, S. 29 / Uusia

taitoja ja yhteisöllisyyttä S. 30 / General Intellect in Process, S. 31 /

Sarjakuvat, NEXT STEP -LIITE: S. 32 / Koska olet valmis, S. 34 / Mes-

sukartta, S. 35 / Näytteilleasettajat

k USTA nTA JA / SAKKI ry, pÄ ÄTOiMiT TA JA / Henri Salonen, U lkOASU / Toni Halonen, k irJ OiT TA JAT / Aleksej Fedotov, Teemu Meriläinen, Jukka Vuorio, Ol-

li-Pekka Koljonen, Minna Kallinen, Reetta Keränen, Mira Auer,

Niia Virtanen, Ilona Raivio, Vili Äijö, Tiina Helminen, Niko Fin-

ne, Ilkka Hautala, Hanna Vihonen k U vA A JAT / Hilla Kurki, Kristo Syl-

man, Minna Kallinen, Olli Urpela k U viT T U kS e T / Toni Halonen, Samuli

Otto-Henrik Saarinen, Niia Virtanen SA rJA k U vAT / Pasi Kärkkäinen,

Katja Ronkanen eD iTOinTi / Leona Kotilainen

S i s ä l t ö

Te k i j ät

Osoite Hakaniemenranta 1, 00531 Helsinki / Puhelin 050 337 4655 / Sähköposti: toimitus@sakkinet.fi / ISSN 2243 3279 / Numero 1/2013 Painopaikka Sanomapaino Oy, Forssa 2012 / lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa / lmoitusmyynti Tuo-mas kallio, p. 044 5939566, tuomas@daps.fi

2 1 / 2 0 1 3

UBIK

L o p u t o n m u u t o s

M u k av u u s a l u e i l t a p o i s t u m i n e n k a s vat t a a

Tämän lehden teemana on muutos. Aihe sopiikin erityisen hyvin alka-van vuoden ensimmäisen lehtemme

teemaksi. Samalla kun omat elämämme ovat hiljalleen, ja ehkäpä huomaamattam-me muuttuneet menneen vuoden myötä, myös maailma ympärillämme on murrok-sessa. Se on aina ollutkin.

Tästä numerosta tuli myös yllättäen mu-siikkipainotteinen. Jo pidempään kap-paleita takonut H e i k k i k u u l a kertoo meille muun muassa miten ja miksi Teflon Brothers -yhtye tekee sen mitä tekee. Mu-siikin päälle räppäävä 19-vuotias N o a H k i N kertoo miksi vaihtoi yllättäen englan-

nista suomenkieleen ja S i N i S a b o t a g e kertoo omasta musiikkimatkastaan dj-pöy-dän takaa mikkiin sylkemään.

Kaikkialla eivät opiskelumahdollisuudet ole niinkään hyvällä mallilla kuin Suomes-sa. Chilessä vaihdossa ollut toimittajamme kertoo jutussa Takaisin kadulle ikäistem-me kamppailusta paremman koulutuksen puolesta, jotta mekään emme unohtaisi kamppailla oman koulutuksemme kehit-tämisen puolesta. Steinerpedagogiikkaa käsittelevä teksti avaa uusia näkökulmia siihen, ettei ole vain yhtä ja oikeaa tapaa tehdä asioita. Eikä olekaan. Tarvittaes-sa töihin -jutussa sivutaan taas työelä-män muutosta joustavien työsuhteiden yleistyessä, sekä neuvotaan miten pidät oikeuksistasi kiinni myös valmistumisen jälkeen.

Järjestöpuolta lehdessä edustaa pääsih-teeri(e)n kolumni ja esittely sivulla kol-metoista. Poistuva projektisihteerimme t e e m u m e r i l ä i N e N raportoi vuoden-vaihteessa loppuneesta Turvallista ryh-

Väitetään, että absoluuttisessa nolla-pisteessä vallitsee kuoleman järjes-tys ja täysi hiljaisuus. Loogisesti pää-

tellen epäjärjestys on tämän kylmyyden vastakohta. Se on tulta - jatkuvaa liikettä ja energian muuttumista. Myös elämäm-me on jatkuvaa muutosta. Aina on ylämä-kiä ja alamäkiä ja kaikella on vastakohtan-sa. Rakkaudesta ei osaisi nauttia ilman yksinäisyyttä ja surua. Kotiaankaan ei ar-vostaa ilman pelkoa asunnottomuudesta ja turvattomuudesta.

Vastauksia tulevaisuuteen ei tarvitse omistaa. Riittää kun uskaltaa esittää omat ajatuksensa siitä mitä tulevaisuudelta toi-voo ja tekee kovasti töitä oman näkemyk-sensä eteen. Myös epäonnistumisia oppii sietämään, kun pitää mielessä, että jonain päivänä vielä onnistuu. Mukavuusalueilta poistuminen kasvattaa.

mää rakentamaan -hankkeesta, sekä ku-vareportaasi Syyspäivät -tapahtumasta yrittää välittää edes hitusen siitä ryhmä-hengestä mikä tapahtumassa vallitsi.

Samalla tämä lehti toimii myös SAKKIn 30.–31.1. järjestettävien Next Step -mes-sujen messunumerona. Takasivuilta löy-tyvän messukartan luulisi saavan jokaisen lähtemisvarpaat vipattamaan.

Tätä lehteä SAKKIn toimistolla suunni-tellessa ja tehdessä on meitä jatkuvasti askarruttanut yksi ja se kaikista vaikein kysymys: Miten tehdään kiinnostava ja jo-tain uutta tarjoava lehti niin monipuolisel-le ryhmälle kuin ammattiin opiskelevat? Vastaus tähän kysymykseen ei ole helppo, mutta me nautimme paljon yrittäessämme vastata siihen tätä lehteä tehdessämme. Oman ehdotuksesi edellä mainittuun ky-symykseen voit lähettää Ubikin toimituk-selle osoitteeseen: toimitus@sakkinet.fi

Juuri sinun mielipidettäsi tarvitaan! ■

Vuosi 2012 oli SAKKIn ja oman maailmani osalta vahvaa muuttumisen aikaa. Edun-valvonnassa tehtiin isoja harppauksia ja järjestön rakenne ja toimintatavat uu-siutuivat. Itselleni jäivät voimakkaimmin mieleen keväällä pidetty liittokokous, Ar-vostusta amiksille –marssi, uudet kansain-väliset saavutuksemme OBESSUn parissa, opiskelijakorttien tuotannon uusiutumi-nen, aktiivinen jäsenkiertueemme ja mo-net pienet timanttiset hetket.

Vuoden 2013 SAKKI aloittaa lanseeraa-malla oppilaitoksissa Normit nurin -kam-panjan yhteistyökumppaneidensa kanssa. Tammikuun lopussa työ jatkuu vuosittai-silla Next Step -messuilla Jyväskylässä aiheella ”Koska olet valmis?”. Messujen nimi pyrkii kannustaa meitä oivaltamaan, että muutos on jatkuvaa. Opiskelu ja elä-män muutokset eivät pääty amiksesta val-mistumiseen. Ne jatkuvat läpi elämän.

Ensikokemukseni Next Step -messuista ajoittuu vuodelle 2009, jolloin olin muka-na vapaaehtoisena. Jotkut muistuttavat vieläkin, miten tulin kaupungin hienoon vastaanottotilaisuuteen repaleisissa far-kuissa, likaisessa ja kirkkaan punaisessa t-paidassa. Kaupunginjohtajan, paikal-listen kansanedustajien ja muun suuren

juhlaväen edustajien hymyistä ja kyseen-alaistavista katseista huolimatta säilytin pokkani ja arvokkuuteni. Kokemuksesta muuttuneena opin ottamaan tilaisuuksien luonteen huomioon.

Mikä on sinulle olennaisin muutos tänä vuonna? Mikäli mietit vielä, voin antaa miljoonan euron vinkin. Jos et ole liikutta-nut vielä ahteriasi kesäsuunnitelmien suh-teen nyt siihen on loistava hetki. Aloita ra-han säästäminen liftaamisreissua varten, hae kesätöitä, ilmoittaudu kielikurssille, vapaaehtoiseksi paikalliseen vanhainkoti-taloon tai festareille. Korjaa vanha pyöräsi kesän kruisailuja varten, aloita lenkkeily tai aseta tavoitteeksi lukea viisi kiinnosta-vaa kirjaa!

Muutosta ei tule, ellet aloita jo tänään. Lähetä oma muutosvisiosi sähköpostitse minulle osoitteeseen: aleksej.fedotov@sakkinet.fi yhteystietojesi kera. Soitan kymmenelle lähettäjistä juhannuksen paikkeilla ja tiedustelen miten suunni-telmasi ovat edistyneet. Valitut pääse-vät syksyn ensimmäiseen Ubik -lehteen haastateltavaksi.

Toimi nyt! ■

TekstiAleksej Fedetov

TekstiHenri Salonen

Pääkirjoitus

Puheenjohtajan kolumni

3

UBIK

1 / 2 0 1 3

Oulu on välillä kylmä kaupunki. Tätä kirjoittaessa pakkaslukemat eivät vielä riko ennätyksiä, mutta jäätä-

vä tuuli menee luihin asti. Työhuoneeni kattoikkunat päästävät sen verran viileyt-tä sisälle, että näin talvella täytyy laittaa lisäpatteri päälle. Välillä huoneessa on lämpimämpi tunnelma, kun sohville pus-kee opiskelijaporukka pelaamaan Guitar Heroa tai pöytälätkää. Välillä voi olla vai-kea keskittyä vaikka raportin kirjoitta-miseen, kun taustalla soi Iron Maiden ja muovikitaroiden naksutus, mutta kyllä loppupeleissä täysi hiljaisuus on aina huo-nompi vaihtoehto. On mukava seurata, kun vaikka oppilas-kunnan hallitus suunnittelee vielä päivän päätteeksi jotain tapahtumaa kaikille kou-lun opiskelijoille. Pari vuotta on hurahta-nut erilaisia, tulevia ammattilaisia seura-tessa ja heidän kanssaan töitä tehdessä. Olen ollut projektisihteerinä Oulussa SAKKI:n työntekijänä Turvallista ryhmää rakentamaan -hankkeessa, jossa olemme pyrkineet taas työntämään kelkkaa eteen-päin turvallisen, toimivan, reilun ja muka-van opiskelun asialla.

Arki on tärkeintä

Turvallista ryhmää rakentamaan -han-ke on Nuorten Akatemian, Manner-heimin Lastensuojeluliiton, Suomen

Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry:n ja Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry:n, yhtei-nen kolmivuotinen kehittämishanke. Sen tavoitteena on edesauttaa ammattioppi-laitoksia huomioimaan turvallisen ryhmän merkitys kaikilla tasoilla, opiskelijasta joh-toon. Tässä hankkeessa olemme koulut-taneet opettajia ottamaan huomioon ryh-män tukemista ja hakeneet tapoja saada opiskelijatkin mukaan hyvän opiskeluilma-piirin luomiseen. Matkan varrella on kou-lutettu niin opettajia, tutoreita kuin oppi-laskuntien aktiivejakin.

Olemme kouluttaneet OSAO:llakin tässä hankkeen aikana yli kaksi sataa opetta-jaa ja levittäneet samalla sanomaa hyvän ryhmähengen tärkeydestä. Koulutuksia on ollut Haukiputaalta Taivalkoskelle saakka,

viidessä eri kunnassa – vain yhdessä op-pilaitoksessa! Opiskelu on todella erilais-ta Taivalkosken metsäpuolella verrattuna esimerkiksi Haukiputaan parturi-kampaa-jiin, mutta jotkin asiat ovat samanlaisia. Liian moni jättää yhä opiskelut kesken, koska homma ei kiinnosta. Porukka ei ole sellainen, jossa haluaisi viettää suurim-man osan arkipäivistä. Tai ehkä ilmapiiri on niin huono, että aamulla ei tule lähdet-tyä koululle, jos ei ole pakko.

Jokaisen vastuulla on tehdä oppilaitok-sesta mukava ja turvallinen paikka, johon tullaan mielellään ja jossa jokainen an-taa sata prosenttia opiskelulle joka päivä omasta halustaan eikä pakosta. Jokainen

varmasti toivoo, että työkavereiden kans-sa tulee toimeen ja että työpaikalla on hyvä yhteishenki. Oikeudenmukaisuus ja tunne siitä, että tulee tasapuolisesti koh-delluksi, ovat tärkeitä kaikille. Miten syntyy hyvä ilmapiiri?

Mietimme ehkä liian helposti, että töissä ja opiskellessa ei olla pitä-mässä hauskaa vaan ”tekemässä

oikeasti hommia”. Eikä luterilaiseen työ-moraaliin kuulu se, että hommia tehdessä voisi myös viihtyä. Sitten kestetään ham-masta purren esimerkiksi huonoa ilmapii-riä ja kun hommat eivät maistukaan huo-noina päivinä, niin keksitään muita syitä

miksi ”tämä juttu ei olekaan minulle”. Oli-siko sittenkin parempi vaihtoehto panos-taa siihen, että opiskelijat ja henkilökunta-kin kokevat olevansa samassa veneessä ja viihtyvät oppilaitoksessa oikeasti? Helpos-ti nykyinen tilanne nähdään luonnollisena ja muuttumattomana, mutta tosiasiassa se jähmeys on monesti vain näennäistä. Tälläkin hetkellä opettajat ja monet ak-tiiviset opiskelijat tekevät hartiavoimin töitä, jotta heillä ja muilla olisi viihtyisä oppimisympäristö.

Kannattaa lähteä mukaan tähän poruk-kaan, jos et jo ole. Eikä kannata masentua vaikeuksista. Jos lähtee tekemään asioita positiivisesti ja tosissaan niin voi huoma-takin, että asiat muuttuvat lopulta ympä-rillä. Jos ensimmäisellä kerralla ei onnistu, kannattaa kokeilla uudesta kulmasta. Ja pieniin asioihin voi vaikuttaa suoraan itse-kin, aina ei tarvitse tehdä kaikkea monen mutkan kautta byrokraattisesti vain siitä huvista. Avoimesti puhumalla ja tekemäl-lä tempauksia voi saada jo paljon aikaan ilman, että tarvitsee yhtään rahaa tai lupalappuja. Monesti osallisuus, yhteisöllisyys ja syr-jäytymisen ehkäisy voidaan leimata vain unelmahötöksi, jargoniksi, joka ei oikeas-ti liity käytännön arjen toimintaan. Laput silmillä ei pidä mennä, mutta kyllä ihmis-ten väliselle rehelliselle, aidolle ja turval-liselle vuorovaikutukselle on oltava tilaa ammatillisessakin koulutuksessa. Ihan sama mitä sanoja siitä puhumiseen ikinä käyttääkään. Minun osaltani työt loppui-vat nyt vuodenvaihteeseen, mutta toivon, että jos vielä joskus itse päädyn jonkin op-pilaitoksen penkkejä kuluttamaan, se on silloin oppilaitoksessa, jossa opiskelijoita kuunnellaan ja hommia tehdään yhdessä hyvässä hengessä. P.S. Työ hyvän ja turvallisen opiskeluil-mapiirin eteen jatkuu myös Turvallista ryhmää rakentamaan -hankkeen jälkeen. SAKKI, MLL ja SAKU jatkavat tutortoi-minnan kehittämistä Yhtenäisyyttä tutor-toimintaan -hankkeessa. Lisäksi Nuorten Akatemian johdolla jalkautetaan hyväksi havaittuja opettajien koulutuksia yläkou-lun puolelle. ■

Mietimme ehkä liian helposti, että

töissä ja opiskelles-sa ei olla pitämässä hauskaa vaan ”te-kemässä oikeasti

hommia”

Tu r val l i st a r yh mä ä rakent ama anSAKKIn projektisihteeri kertoo mitä oppilaitosten viihtyvyyden parantami-

seen tähdänneestä hankkeesta jäi käteen.

TekstiTeemu Meriläinen

vapaa-ajalla Meriläinen harrastaa improvisaatioteatteria ja musiikkielitismiä. Meriläisen lempibiisi on iron Maidenin diskografiasta, Hallowed Be Thy name ja lempiasia Oulus-sa leppoisa sää.

4 1 / 2 0 1 3

UBIK

Ota yhteyttä www.turva.fi palvelunumero 01019 5110 asiakaspalvelu@turva.fi

Isohima, koti-irtaimistovakuutusIsohima on edullinen, alle 27-vuotiaan nuoren kotivakuutus. Vakuutus korvaa äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahin-koja. Omavastuu on pienempi (85 €) kuin tavallisessa kodin irtaimistovakuu-tuksessa (130 €). Vastuu- ja oikeusturva-vakuutukset sisältyvät myös Isohimaan. Se on hyvä turva myös opiskelija-asun-non irtaimistolle.

Isohima turvaa myös matkatavaratVakuutus on voimassa myös matkatava-ravakuutuksena 4 500 euroon asti kor-keintaan kuusi kuukautta kestävillä matkoilla kaikkialla maailmassa.

Mitä saa 5,62 eurolla kuukaudessa?

* vuosimaksu 30 m2 67,39 € ja 50 m2 83,28 € Tampere 1.1.2013, sis. liittoalen-nuksen (9%) ja omistaja-asiakasalennuksen (5%). Vakuutukseen sisältyy myös matkatavara-, oikeusturva- ja vastuuvakuutus. Ostamalla Isohiman netistä, saat vielä 1. vakuutuskaudesta 20 % alennuksen; vuosimaksu 30 m2

53,91 € eli 4,49 €/kk ja 50 m2 66,62 € eli 5,55 €/kk).

Hoidetaan yhdessä vakuutusasiasi kerralla kuntoon. Tutustu jäsenetuihisi osoitteessa www.turva.fi/sakki

Olemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö. Keskitymme erityisesti liittojen vakuuttamiseen, joten liittosi jäsenenä saat meiltä huomattavia etuja.

Turhat vakuutukset?

Yleensä ei paljon mitään. Summa hupenee

turhuuteen helposti jopa päivässä. Mutta

nyt saa pienellä rahalla paljon: Turvan nuorille tarkoi-

tetun laajan koti-irtaimistovakuutuksen Isohiman.

Se maksaa todellakin vain 5,62 €* alle 30 m2

ja 50 m2 kerrostaloasuntoon 6,94 € kuukau-

dessa. Pieni sijoitus vahingon varalle.

www.turhatvakuutukset.fi

245x360 SAKKI_Ubik_nuoriso_122012.indd 1 12/19/2012 12:34:23 PM

Merkonom imuodin

maai lmas saUbikin toimitus selvittää miten valmistuneet amikset ovat pärjänneet työelämässä ja mitä

hyötyä koulutuksesta on ollut.

TekstiHenri SalonenKuvatHilla Kurki

Suzanna Gembege ei tule toimistolle keittämään kahvia.

6 1 / 2 0 1 3

UBIK

Suzanna Gembege on 22-vuotias merkonomi, muodin ammattilainen ja oman alansa töissä. Gembege ottaa meidät aamulla vastaan työpaikkansa, Brand-malli-

toimiston tiloissa Etelä-Helsingissä. Toimistolle tullaan yleensä töihin vasta yhdentoista aikaan aamupäivällä. Toivon salaa samoja työhöntuloaikoja itselleni.

Viihtyisässä kivijalkatoimistossa löydän nopeasti Gembe-gen kuvan muiden esillä olevien mallikuvien seasta. Myös itse mallintöitä tekevä Gembege kertoo minulle, että re-tail-merkonomin linja, jonka hän on käynyt, pitää sisäl-lään paljon työssäoppimista ja kaupan toimialan paino-tuksen. Retail-merkonomin koulutus kuuluu liiketalouden perustutkinnon merkonomikoulutukseen, jonka laajuus on 120 opintopistettä. Linjalta valmistuu ennen kaikkea vähittäiskauppaan erikoistuneita merkonomeja.

Gembege oli myös aktiivinen koulunsa oppilaskunnassa. Hän tuli mukaan toimintaan tulkatakseen oppilaskunnan kokouksia kanssaopiskelijalle, joka osasi auttavasti suo-mea. Viittä eri kieltä puhuva Gembege kertoo, että erityi-sesti englanti ja venäjä olivat hyödyksi hänen oppilaitok-sessaan. Myöhemmin hän toimi koulunsa oppilaskunnan hallituksen jäsenenä ja sai stipendin aktiivisuudestaan.

Valmistuit Suomen Liikemiesten Kauppaopistosta, joka nykyisin myös Helsinki Business Collegena tunnetaan, vuonna 2009. Mikä fiilis opiskelusta jäi? S: "Viimeinen vuosi oli todella mielenkiintoinen.

Meillä oli silloin työssäoppiminen ja lopputyön teke-minen sekä kaikki kurssit paljon tiiviimmin.”

Työhaastatteluissa saatu positiivinen suhtautuminen Gembegen suorittamaan koulutukseen Suomen Liike-miesten Kauppaopistossa (jatkossa lyhennettynä SLK) kannusti häntä etsimään itseään motivoivia oman alan töitä. Gembege kertoo tehneensä opiskeluaikaisen työ-harjoittelun myös mallitoimistossa, jossa hän työskenteli markkinointiassistenttina. Työt koostuivat mainosten ja markkinointikirjeiden työstämisestä. Samalla hän pääsi seuraamaan läheltä eri tuotantoyhtiöiden projekteja sekä mukaan tekemään Muodin huipulla -tv-ohjelmaa.

Oliko vaikeaa löytää töitä valmistumisen jälkeen?

"Vuoden tein töitä markkinoinnin assistenttina sa-maisessa firmassa, jossa olin ollut työharjoittelus-sa. Sen jälkeen, kun lopetin siellä kävin aika mones-sa työhaastattelussa, ja päädyin tekemään Suomen johtavan markkinointitoimiston kanssa töitä pro-moottorina. Me kierrettiin esimerkiksi Coca-Cola Lightin, Lumenen ja Nivean kanssa ympäri Suomea. Sitten mä menin harjoitteluun Elle-lehteen. Olin siellä harjoittelijana kolme kuukautta, jonka aikana sain tehdä lehtijuttuja, nettiin muotivinkkejä

ja -palstoja sekä muuta toimitukseen liittyviä asioi-ta. Ne työllistivät minut sitten sinne freelance-toi-mittajana. No, aloitin täällä kolme kuukautta sitten Web Editorina”

Mitä Web Editorin työ pitää sisällään?

"Vastaan sisällöstä mikä menee kotisivuille, blogiin ja sosiaaliseen mediaan. Mä olin just kaksi viikkoa Lontoossa työmatkalla. Siellä haastattelin eri toi-miston edustajia ja omia mallejamme, joista editoin Brandin omat exclusive-jutut blogiimme."

Eniten mä nautin siitä, ettei ehkä ikinä tiedä mitä

tulee vastaan.Oletko viihtynyt työtehtävissäsi?

"Kyllä mä olen. Olen tosi kiitollinen siitä, että olen saanut oman alan töitä. Tosi harva välttis edes saa”, Gembege pohtii ja jatkaa kertomalla, että hän on työskentelyn lomassa myös hakenut Aal-to-yliopistoon vaatesuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelmaan."

Mietitkö jo silloin kun opiskelit SLK:ssä, että haluaisit jat-kaa opiskelua korkeakouluun?

"Joo totta kai. Mä hain heti sen (valmistumisen) jäl-keen, mutta mä en ole päässyt nyt kolmeen kertaan. Olen suunnitellut, että ensi kevään jälkeen jos en pääse, niin sitten mä varmaan menen opiskele-maan Italiaan tai Lontooseen. Samaa alaa, mutta sitten otan siihen mukaan sen journalistipuolen”, Gembege kertoo ja pohtii, että ulkomaille lähtemi-nen tarkoittaisi hänelle muotitoimittajan uraa."

Gembegen isoveljen esimerkki mennä opiskelemaan merkonomin tutkinto ja valmistumisen jälkeinen työl-listyminen rohkaisi myös hänet samalle tielle. SLK:ssa saattoi myös valita lukiokursseja osaksi opintoja ja yh-distellä näin parhaita puolia molemmista toisen asteen opintopoluista.

Oletko kokenut, että olet päässyt tekemään omaa tutkin-toa vastaavia töitä?

"Periaatteessa on ollut aika helppoa, jos on ollut markkinointiin liittyviä töitä. Kouluaikoina ei välttis ollut hirveän innoissaan jostain kirjanpidon kurs-seista tai muista tämmöisistä, mutta niistä on ollut todella paljon hyötyä."

kuv

ia B

rand

-m

allit

oim

isto

n

mal

leis

ta to

imis

ton

sein

ällä

.

7

UBIK

1 / 2 0 1 3

Gembege kertoo, että SKL:n retail-merkonomien työhar-joittelu oli jaettu niin, että kahtena ensimmäisenä vuote-na oli yhden kuukauden harjoittelu ja viimeisenä vuotena kolmen kuukauden.

"Ensimmäisenä vuotena koulu määräsi meidän johonkin S-ryhmän paikkaan. Ei kuulosta ehkä hirveän houkuttelevalta? Ei silloin ollutkaan, mutta siinä iässä mitä mä olin, 16-vuotias, näin jälkikäteen katsottuna, se pisti nuoren henkilön ymmärtämään työtä. Jos et ollut koskaan aiemmin ollut töissä niin se kyllä valais aika hyvin."

Onnistumisen pakko usein tukahduttaa luovuutta

Mitä terveisiä haluaisit lähettää tällä hetkellä ammattiin opiskeleville?

"Olkaa kärsivällisiä etsimään oma polkunne unel-manne tavoittamiseksi piittaamatta vastaan tule-vista negatiivisista vastaanotoista ja työelämän ta-sa-arvoisuuden epäkohdista. Onnistumisen pakko usein tukahduttaa luovuutta niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Tulen aina muistamaan yläasteen opettajani syvälle juureutuneen neuvon jonka hän antoi lukio-amishakujen alkaessa: Nopein tie ei ole aina paras tie. Opin tästä, että kärsivällisyys ja kova työ palkitaan. Tähän loppuun voisin sanoa vielä yh-den hauskan ja imelän sanonnan: Optimisti näkee rinkilän, pessimisti reiän." ■

Kysyessäni Gembegeltä mikä työssä on negatiivista tai raskasta hän kertoo muotimaailman pinnallisuuden joskus häiritsevän maailman akuuttien ongelmien rin-nalla. Alasta hän kuitenkin nauttii koska se mahdollis-taa asioiden tekemisen muodin parissa, joka on hänen intohimonsa.

Mistä sä nautit eniten sun työssä?

"Eniten mä nautin siitä, ettei ehkä ikinä tiedä mitä tulee vastaan. Kolme viikkoa sitten mä en olisi ikinä uskonut että istun alas samaan pöytään Ruotsin Chanelin edustajien kanssa, jotka avasivat Nort-hern Women in Chanel -valokuvanäyttelyn tänne Helsinkiin. Aamusta saattaa puhua venäjää, lou-naalla englantia ja iltapäivästä suomea eri henki-löiden kanssa. Välillä tilanteissa taittuu ranskan tai italian kieli. Ei ole mitään rutiininomaista kontto-rihommaa. Tässä on sellainen uutuuden viehätys koko ajan."

Koetko ongelmalliseksi sen, että tällä alalla käytetään paljon harjoittelijoita, ja nimenomaan korvaamaan vaki-tuisia työntekijöitä?

"Mä olin kolme kuukautta harjoittelijana. Se oli aika sopiva aika. Jos siitä olisi mennyt vielä pidemmäksi niin se olisi helposti mennyt siihen, ettei olisi ollut-kaan niin kivaa. Kolmessa kuukaudessa kyllä oppii, eikä sen harjoittelun tarvitsisi olla puolta vuotta. Tietyn aikajakson jälkeen voi olla vaikka harjoitteli-japalkka, joka sitten pitää sen henkilön motivoitu-neena siinä."

8 1 / 2 0 1 3

UBIK

Anna-Sofia Hautonen ja Hanna Viho-nen suorittivat työssäoppimisjak-sonsa päiväkodissa Tanskassa. Hä-

meenlinnan koulutuskeskus Tavastialla opiskelleet Vihonen ja Hautonen valmis-tuivat keväällä 2012 lähihoitajiksi lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutus-ohjelmasta. Huhtikuussa 2012 tehty työs-säoppimisjakso Tanskaan avarsi ja tutulta tuntunut Pohjoismaa yllätti.

Eroja ja opittavaa riitti, sillä tanskalainen päiväkoti erosi monelta osin suomalaises-ta. Ideoista voitaisiin ottaa mallia myös Suomessa. Ennen kaikkea harjoittelussa oppi paljon uutta ja työssäoppimismatkal-la sai nähdä ja kokea paljon lyhyessä ajas-sa. Vihonen kertoo kokemuksistaan:

Lähdimme kotoa Anna-Sofian kanssa sa-malla kyydillä aikaisin aamulla. Vatsassa pyöri perhosia ja olimme molemmat hiljaa. Meitä jännitti. Saavuimme Kööpenhami-nan lentokentälle ja seuraavaksi lähdim-me junalla jatkamaan matkaamme kohti Keski-Jyllannissa sijaitsevaa Herningiä. Herningin rautatieasemalla meitä oli vas-tassa opettaja, joka vei meidät heti kou-lulle tutustumaan. Tämän jälkeen hän vei meidät asuntolalle ja pääsimme asettu-maan taloksi. Lainaus matkapäiväkirjasta: ”Täällä lapset, myös siis vähän päälle 2-vuotiaat ovat ulkona ilman pipoja ja hanskoja, vaikka sataa ja on kylmä. Ensim-mäisenä päivänä tuli siis ihmeteltyä lapsia, joilla on sateesta johtuen litimärät hiukset. 5–6-vuotiaiden ryhmän hoitaja perusteli tätä sillä, että lasten täytyisi itse oppia tun-nustelemaan, tarvitseeko pihalla pipoa vai ei, jotta kouluun mentäessä lapsi pystyisi itse arvioimaan ja päättämään. Mutta en-täs ne pienimmät lapset?" Lapsia pukiessamme ihmettelimme mo-lemmat myös sitä, kuinka vähän vaatetta lapsilla on päällä ja että he saavat käy-tännössä itse kukin päättää mitä vaattei-ta ulos laittavat. Meitä myös katsottiin ihmeellisin ilmein, kun laitoimme jalkaan sisäkengät. Aikuiset kun ovat sisällä ul-kokengillä ja lattiat olivatkin melko hiek-kaiset. Ulkona leikki 35 lasta ja yksi aikui-nen. Lapset saivat kiipeillä kahden metrin

korkeudella puissa ja tehdä melkein mitä vain. Sai ajaa pyörällä muiden seassa ja hyppiä syvissä lätäköissä, vaikka ei olisi edes kuravaatteita. Meille selvisi, myös, että kukaan lapsista ei nuku päiväunia. Koko päiväkodissa ryhmiä on vain kaksi, 2–4-vuotiaat ja 5–6-vuotiaat ja ryhmät ovat tuplasti isompia kuin Suomessa. Erot eivät vielä loppuneet tähän, sillä jo-kaisella lapsella on oma eväsrasia muka-naan. Ainoastaan ulkoilun jälkeen lapset saavat päiväkodilta maksullisen välipa-lan, hedelmiä ja sämpylää. Muuten lapset syövät päivän aikana vain leipää, tai mitä kunkin vanhemmat ovat rasiaan laitta-neet. Mitään varsinaista ruokaa ei päivän aikana syödä. Eroavaisuuksia oli todella paljon. Ehkä voi-simme näistä jotain jopa tuoda suomalai-seenkin varhaiskasvatukseen. Tuntui ou-dolta, kun ulkona sai olla viisi lasta ilman aikuista. Alkuun mietin, että eipä Tanskas-sa varmaan suuria eroavaisuuksia ole, kun niin lähekkäin olemme ja Suomi ja Tans-ka ovat molemmat Pohjoismaita. Meihin suhtauduttiin alkuun hieman hiljaisesti, ensimmäiset päivät menivät melkein myk-kinä, kunnes juttu alkoi luistaa molemmin puolin. Vastaanotto oli kuitenkin lämmin ja tunsimme olomme tervetulleeksi.

Kielimuuri ei ainakaan reissun aikana haitannut, varsinkaan lapsia

Kielimuuri ei ainakaan reissun aikana hai-tannut, varsinkaan lapsia! He olivat meis-tä todella kiinnostuneita, joten välillä olo oli kuin julkkiksella. Puhuin lapsille hie-man ruotsia, sitä he ymmärsivät ainakin osittain. Tämä helpotti keskustelua ja toi-mimista lasten kanssa. Aikuisten kesken juttelimme englantia. Kaksi viikkoa kes-tänyt harjoittelu meni huristen ohi. Saim-me koululta toisena päivänä polkupyörät käyttöömme ja ehdimme onneksi kuiten-kin raskaiden päivien jälkeen tutustua Herningiin. Työpäivät menivät siivillä. Meistä tuntui siltä, että piti lähteä juuri silloin kun olim-me vasta päässeet kunnolla alkuun. Hai-kein, mutta silti tyytyväisin mielin pakkai-limme tavaroitamme. Kokonaisuudessaan reissu oli todella antoisa ja sitä on muka-vaa muistella. Henkilökunnalta saimme molemmat lahjaksi neljä termosmukia, jotka herättävät varmasti meissä molem-missa paljon muistoja mielenkiintoisesta työssäoppimismatkastamme. ■

Työharjoittelu, vaihto-opinnot, vai kesätyö? Aina ei tarvitse kurkottaa maailman toiselle laidalle saakka,

vaan kansainvälistymismahdollisuuksia löytyy lähempää kuin moni osaa ajatella-kaan. Pohjoismaista on hyvä aloittaa, sillä yhteiskunnat, kulttuuritausta ja toiminta-tavat ovat hyvin samankaltaisia kuin Suo-messa. Kynnys lähteä on matala, mutta opittavaa, eroja ja eksotiikkaakin löytyy. Tietoa mahdollisuuksista

Ensin Pohjolaan -tiedotuspäivät opis-kelu- ja työmahdollisuuksista Pohjo-lassa järjestetään 15.–16.3.2012 kai-

kille toisen asteen opiskelijoille Espoon Hanasaaressa. Lisäksi tietoa saa muun muassa Haloo Pohjola -neuvontapalvelus-ta, joka neuvoo Pohjolassa liikkuvia. Pohjola on oiva ensiaskel kansainvälisty-miseen! Etsi lisätietoa:

Kesätöitä Pohjoismaista: www.nordjobb.netNeuvontapalvelu Pohjolassa liikkuvalle: www.haloopohjola.fiOpas Ruotsiin suuntaavalle: www.maatieto.net/ruotsi Pohjola-Nordenin stipendit: www.pohjo-la-norden.fi/koulualaTutustu, vertaile, kuuntele ja opi pohjoismai-sia kieliä: www.pohjola-norden.fi/koulualaLisätietoja kotikansainvälistymisestä, Bab-belklubbenista, Saunaexpressenistä ja Ensin Pohjolaan -tapahtumasta www.pnn.fiPohjoismaista materiaalia: www.pohjo-la-norden.fi ja www.pohjola-norden.fi/verkkopuoti

Anna Leino, tiedotusvastaava, Pohjo-la-Norden ■

Re n t o a m e i n i n k i ä Ta n s k a s s a

Po h j o l a t äy n n ä m a h -d o l l i s u u k s i a

TekstiHanna VihonenAnna Leino

päiväkodin arkea.

Anna-Sofia Hautonen ja Hanna vihonen.

9

UBIK

1 / 2 0 1 3

Kolmekymppinen lähiökasvatti ja räppäri Heikki Kuu-la tekee iskevää tajunnanvirtamusiikkia, jonka ker-tosäkeissä koittaa hetkellisen selvyyden aika. Te-

flon Brothers -bändinsä kanssa keikkaileva Kuula kertoo omin sanoin, mistä hänen musiikissaan on kyse. Malminkartano on helsinkiläinen kaupunginosa aivan pääkaupungin luoteisnurkassa. Alue rajoittuu teollisuus-alueeseen, Vantaaseen ja Mätäjoki-nimiseen jokeen. Mo-nen mielestä Malminkartano on karu, ehkä hieman kama-lakin, mutta aito alue. Ja juuri siellä Kuula vietti suuren osan lapsuusvuosistaan. Ihan suoralta kädeltä hän ei kotiseutuaan sano sen karummaksi kuin muitakaan kau-pungin lähiöitä.

H: "Malminkartano on tavallinen lähiö, jossa vietin teinivuodet. Pelasin paikallisessa futisjengissä ja kävin paikallisen peruskoulun ja lukion. Apollon- lukio on tilastoissa Suomen huonoin lukio ja oma päättötodistus pysyi aika hyvin koulun linjassa. Lukiossa en tiennyt yhtään mikä olisi oma juttu ja ilman selkeää päämäärää tuntui älyttömältä päntätä." Vaikka lukio meni miten meni, Kuula päätyi lopulta mo-nien vaiheiden kautta yliopistoon ja graafikon töihin. Kuu-lan töitä on julkaistu esimerkiksi useissa eri aikakausleh-dissä ja hän on tehnyt levyn- ja kirjankansia sekä omille projekteilleen että muille.

"Intissä pääsin varusmiesgraafikoksi ja -toimittajak-si, mikä innoitti opiskelemaan viestintää. Valmistuin 2009 Metropolia AMK:sta viestinnän koulutusohjel-masta. Ammattikorkeakoulussa olin vuoden opiske-lijavaihdossa Portugalissa opiskelemassa graafista suunnittelua. Valmistuttuani jatkoin vielä Lapin yli-opistoon graafisen suunnittellun maisteriohjelmaan. Gradu valmistui viime syksynä ja tavoite on saada taiteen maisterin paperit tänä talvena."

Entä opiskeliko musamies jossain vaiheessa musiikkia tai opetteli soittamaan jotakin soitinta?

"Isä laittoi mut pienenä opiskelemaan pianoa japa- nilaisella Suzuki-menetelmällä. Opin kuuntele maan ääntä, mutta en vieläkään osaa kunnolla nuotteja."

Kuu lat sekai si n Z -ak sel i l la

”Ei Teflon Brothers ole vain eeppistä

perseilyä.”

TekstiJukka VuorioKuvatMinna Kallinen

kuu

lan

task

ujen

sis

ältö

1 0 1 / 2 0 1 3

UBIK

Aika jolloin Heikki Kuula kasvoi Luoteis-Helsingissä, oli lama-Suomen aikaa. Ihmiset kaikkialla joutuivat talous-vaikeuksiin. Firmoja meni konkurssiin ja koteja myyntiin. Ihmiset eivät voineet hyvin. Kokemukset tästä vaikuttivat siihen, minkälaisia biisejä myöhemmin alkoi syntyä.

"1990-luvun Malminkartanossa on paljon draaman näkökulmasta mehukkaita elementtejä, ja monelle mulle tärkeälle ihmiselle kävi köpelösti. Tällainen tragedia heijastuu varmasti biiseissä."

Jotkut niistä biiseistä ottavat asioihin kuitenkin tavalla tai toisella kantaa. Ne voisi tulkita eräällä tavalla ”luokkatie-toisiksi” biiseiksi. Kuulutko ite johonkin luokkaan?

"Tämä luokka-ajattelu tapahtuu koordinaatistossa X-Y-akselilla. Itse olen akselilla Z."

PERHOSVEITSIÄ & HAUSKANPITOA

Teflon Brothersissa sinä Heikki suomalaiseksi räp-päriksi myös laulat aika paljon. Mistä se laulaminen tulee?

"Mulla ja muilla Teflareilla on tarve tehdä luovia jut-tuja. Meillä on aika usein semmoinen jako, että jä-bät haluaa räppää ja mua kiinnostaa laulaa mahdol-lisimman napakka kertosäe, joka summaa teeman."

Usein tuntuu, että siellä Tefloneissa halutaan ärsyttää, rikkoa kliseitä ja tabuja ja tehdä kaikesta vähän nauret-tavaa. Meneekö touhu jo liian ironiseksi? Eihän elämässä kaikki suinkaan ole naurettavaa?

"Ei Teflon Brothers ole vain eeppistä perseilyä. Taus-talla on vakavia juttuja, mutta punainen lanka tuntuu menevän ohi monelta."

Jatkuuko tuleva vuosi siis samalla linjalla?

"Vuosi 2013 kierretään Suomea ja duunataan uutta levyä, joka tulemaan taas erilainen, mutta silti Teflon."

Kun Kuulan näkee lavalla ja keikan jälkeen bailaamassa, on meno iloista eikä hassuttelulta vältytä. Tanssiaskelia-kin otetaan usein ennakkoluulottomalla tavalla. Silti biisi-en nimet ja sanoitukset ovat usein todella synkkiä kuten Paskannan sun sieluusi ja Hikoilen ku raiskaaja. Nämähän kuulostavat aivan kauheilta. Ovatko kappaleet totta vai tarua?

"Biisit ovat fiktiivisiä, mutta välillä perustuvat tositapahtumiin."

Mutta miksi niin synkkiä aiheita? Onko sielunmaisemasi musta?

"Välillä todellinen synkkyys ja musta huumori mene-vät kuuntelijalla sekaisin. Musta tuntuu, että mulla ja mun bändillä Teflon Brothersilla on hauskempaa kuin vakavilla suomalaisilla keskimäärin."

Aivan. Musta huumorin ja oikean synkkyyden raja on jos-kus veteen piirretty viiva. Ja kyllä Tefloneistakin monella tavalla se hauskuus välittyy. Eli onko Tefloneissa se bii-sien teko yhtä hauskaa kuin miltä ne lopputulokset ulos-päin näyttää?

"On."

Mutta onko musiikin tekeminen hauskanpitoa vai oman kunnianhimon toteuttamista?

"Olisin varmaan lähtenyt tekemään jotain aivan muuta kuin suomirappia, jos kunnia olisi se ykkösprioriteetti."

Entä Teflonien lisäksi, miten on tulevan soolotuotannon laita? Missä tunnelmissa Heikki Kuula meidät seuraavak-si yllättää?

"Teen blues-levyä, joka tulee ulos 2014. Projektissa on mukana hienoa väkeä kuten Loost Koosin Väiski ja mun faija."

VUOROIN VIERAISSA

Vaikka Heikki Kuula esiintyy ja tekee musiikkia omal-la nimellään, hänet on opittu tuntemaan kotimaan räppipiireissä myös useilla muilla taiteilijanimillä,

kuten Perhosveitsi-Heikki ja Huukki-Heikki. Kuula on hy-vin ahkera vierailija eli feattaaja toisten artistien julkaisuil-la. Joku voisi ajatella hänen olevan ikään kuin Suomen vi-rallinen feattaaja, kun vierailulistalta löytyvät suunnilleen kaikki kovimmat kotimaiset räppärit Junosta Uniikkiin. Mitä mieltä mies itse on?

"Juno ja Uniikki eivät ole mitään ääripäitä, kummat-kin ovat ison levy-yhtiön räppäreitä, jotka tekevät tänä päivänä muun muassa poppia. Mä lähden mukaan mielenkiintoisiin projekteihin."

Uniikilla on kuitenkin aika erilainen imago kuin vaikka Junolla tai Steen1:llä, jonka kommunistis-anarkististyyp-pisellä levyllä Nottinghamin paskasheriffi Kuula on myös vieraillut. Kuula kuitenkin tietää, että jokainen artisti on paljon enemmän kuin julkinen imagonsa.

"Oli jännä tehdä Malminkartanosta kotoisin olevan Uniikin kanssa biisi, sillä monet tuomitsivat jutun aluksi. Loppujen lopuksi nämä samaiset pahek-sujat ovat kuitenkin diganneet Kotka-biisistä, joka ei sisällöltään paljon eroa jostain uugeemmasta Kallio-materiaalista."

Projektia tuntuu pukkaavan koko ajan joka rintamalla. Mi-ten miehen aika riittää graafikon työn lisäksi vielä kaikkiin eri musajuttuihin?

"En katso telkkaria." Musa-Heikin kappaleisiin voi tutustua internetissä osoitteessa myspace.com/heikkikuula ja Graafikko-Heikin töihin voi tutus-tua osoitteessa heikkikuula.com. Teflon Brothersin seuraava levy Valkoisten dyynien ratsastajat julkaistaan 25.1. Helsingin Virgin Oilissa. ■

UBik

MUU-

T O S

Te e m a o s i o

Ku va O l l i U r p e l a

1 2 1 / 2 0 1 3

UBIK

1 / 2 0 1 31 2

UBik

Vuosi 2012 oli SAKKI ry:n historiassa monella tapaa erikoinen ja uudistu-va. Järjestön puheenjohtajaksi valit-

tiin kevään liittokokouksessa ensimmäistä kertaa maahanmuuttajataustainen hen-kilö, Valko-Venäjällä syntynyt merkononi a l e k S e j F e d o t o v . Itse asiassa Aleksej oli ensimmäinen maahanmuuttajataustai-nen puheenjohtaja, joka valittiin minkään opiskelijajärjestön johtoon.  Amikset osoittivat täten jälleen ennakko-luulottomuutensa. Samaa ennakkoluulot-tomuutta osoitti myös SAKKIn, Setan ja Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS:n yhteinen Suvaitsevaisuudesta yh-denvertaisuuteen -hanke, jonka tarkoitus

M u u t o k s e n v u o d e t

A nt t i M a l ste p ä ä si hte er i n opi ntovap a an s i ja i s ek si

on edistää yhdenvertaisuutta koulumaa-ilmassa, erityisesti toisen asteen oppilai-toksissa. Tämän kaltaista hanketta ei ai-kaisemmin ole oppilaitosmaailmaan tehty. SAKKI kantaa vastuuta yhdenvertaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Viime vuoden aikana SAKKIssa on tehty myös monia muita uudistuksia ja kehitet-ty jäsenpalveluita. 2013 alusta jäsenkortti uudistuu ja mukaan tulee uusia etuisuuk-sia, muun muassa ST1:n alennus jolla saat käteisalennusta kaikilta Suomen ST1-ase-milta sekä miehitetyiltä Shell-asemilta. Jäsenetujen kehittämistä jatketaan koko vuosi 2013. Lisäksi jäsenkortin ulkoasu uu-distuu ja tuotanto muuttuu jäsenten kan-nalta paremmaksi. Jatkuva uudistuminen on SAKKIn takuu siitä, että opiskelijoiden jäsenyyttä pidetään arvossa ja se määrit-tää järjestön tulevaisuuden. Järjestö on yhtä kuin sen jäsenet. Käsissäsi on nyt kolmas Ubik-lehti, joka on merkittävä osa SAKKIn uudistumista ja kehittymistä. Ubik on amisten oma mielipi-de- ja kulttuurilehti, joka tarjoilee jäsenille entistä enemmän juttuja amis-kulttuurista ja kriittistä asiaa opinnoista sekä nuorten arjesta. Haluan edelleen muistuttaa, että jokainen SAKKI ry:n jäsen on tervetullut mukaan lehden tekoon. Ota rohkeasti yh-teyttä päätoimittaja-Henriin. Oma kokemukseni viime vuodestani on hieno, vaikka vuosi olikin kiireinen ja pai-koin kaoottinenkin monien uudistuksien myötä. Kuitenkin työ yhdessä upean SAK-KIn henkilökunnan kanssa amisten etujen parantamiseksi on niin kiehtovaa, että se

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry:n hallitus on valinnut pää-sihteerin opintovapaan sijaiseksi YTK

a N t t i m a l S t e e N . Pääsihteerin sijaise-na Malste vastaa opiskelijajärjestömme kehittämisestä, johtamisesta, taloudesta sekä järjestön yhteiskuntasuhteista.

Aikaisemmin Malste on työskennellyt muun muassa Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n kansainvälisten asioiden suunnittelijana sekä Suomen nuorisoval-tuustojen liitto – Nuva ry:n pääsihteerinä.Kysyimme toimiston tulevalta kapteenil-ta mitä ajatuksia hänelle heräsi tulevasta pääsihteerin työstä.

"SAKKI ry:n pääsihteerin opintovapaan sijaisuus on hieno haaste ja mahdollisuus, johon tartun innolla. On mahtavaa päästä osaksi motivoitunutta ja eteenpäin katso-

auttaa jaksamaan. Minut valittiin syksyllä Nuorisoyhteistyö Allianssin varapuheen-johtajaksi seuraavaksi kahdeksi vuodeksi, joten työ nuorten puolesta tiivistää enti-sestään otettaan minun arjessani.  

Järjestö on yhtä kuin sen jäsenet

 Vuosi 2013 tulee olemaan vähin-tään yhtä kiehtova kuin kulunut vuo-si. SAKKIn järjestöllistä uudistamista on tarkoitus jatkaa. Tavoitteenamme on panostaa jäsenten aktivointiin ja tapahtumien kehittämiseen. Lisäksi jäsenhankintaa tullaan tehostamaan entisestään ja suunnittelemme syksyn jäsenhankintakiertueelle jotain uutta ja mieliä räjäyttävää.  Henkilökohtaisesti vuosi 2013 tuo minul-le myös uusia tuulia, sillä olen jäämässä pääsihteerin tehtävistä opintovapaalle 21. päivä tammikuuta. Tarkoitukseni on tehdä opintoni loppuun. Suoritan yliopistotut-kintoa Jyväskylän yliopistossa yhteiskun-tapolitiikasta. Gradua kirjoittelen suku-polvien välisestä oikeudenmukaisuudesta ja sopimusyhteiskunnasta, joten yhteys amistenkin tulevaisuuteen säilyy opinto-jenkin myötä. Haikeana, mutta luottavai-sena luovutan pääsihteerin tehtäväni sijai-selleni Antille.  Erinomaista vuotta 2013! ■

vaa porukkaa, jonka kanssa työskentely on varmasti hieno kokemus. Yhteiskunnalli-nen tilanne on tällä hetkellä vähintäänkin haastava, SAKKI ry:n ja muiden opiskelija-järjestöjen tulee olla valmiita vastaamaan haasteisiin omalta osaltaan, mutta uskon että SAKKI ry:n viimeaikainen kehitys on osoitus siitä, että ainakin meillä ollaan val-miita omalta osaltamme vastaamaan haas-teisiin ja yhteiskunnalliseen muutokseen. Olli-Pekan saappaat ovat suuret täyttää, mutta toivon että yhteistyöllä, tekemällä parhaani ja ennakkoluulottomalla asen-teella SAKKI ry kulkee eteenpäin myös jatkossa."

Malste aloittaa toimensa pääsihteeri-nä 21.1.2013 ja työskentelee SAKKIlla 13.12.2013 saakka. ■

TekstiOlli-Pekka Koljonen

Antti Malste

Pääsihteerin kolumni

1 3

UBIK

1 / 2 0 1 3

MUUTOS

Vuosi sitten en tiennyt Chilestä juuri muuta kuin S a l v a d o r a l l e N d e N , a u g u S t o P i N o c H e t i N sotilasdik-

tatuurin, loukkuunjääneet kaivosmiehet ja pari vuotta sitten alkaneet suuret opis-kelijamielenosoitukset. Syksyllä 2011 lai-toin hakupaperit Chilessä olevaan vaih-tokouluun ja alkukeväästä 2012 lähdin Santiagoon 7 kuukaudeksi vaihto-opiske-lemaan. Mielikuvani Chilestä sekä Ete-lä-Amerikasta osoittautui kovin erilaiseksi kohtaamani todellisuuden kanssa.

Vaihtokouluni oli Universidad del Desar-rollo (kehityksen yliopisto). Yliopisto oli yksityinen, kuten suurin osa Chilen yli-opistoista. Chilessä asuu noin 17 miljoo-naa ihmistä, Suomessa alle 6. Yliopistoja siellä on yhteensä 75, joista julkisia on 25, kun taas Suomessa yliopistoja on 16, kaik-ki julkisia. Chilessä toimii siis rinnakkain julkinen ja yksityinen koulutusjärjestelmä.

Chilessä kaikki maksavat lukukausimaksu-ja riippumatta siitä, onko koulu julkinen vai yksityinen. Summa vaihtelee koulun sekä opiskelualan mukaan. Ennen oikeistolai-sen diktaattorin Augusto Pinochetin aikaa myös Chilessä koulutus oli julkista ja mak-sutonta, kuten Suomessa. Pinochetin hal-linnon aikana koulutusjärjestelmää alettiin kehittää nykyiseen muotoonsa. Maksut ovat erittäin korkeita verrattuna maan tulotasoon; keskipalkka Chilessä on 400 euroa kuussa. Suurin osa opiskelijoista tai heidän vanhempansa joutuvat ottamaan

erittäin suuria lainoja opintoja varten, ei-vätkä he välttämättä pysty maksamaan niitä koskaan takaisin. Lisäksi koulujen tasot vaihtelevat suuresti, sillä oikeastaan mikä tahansa taho voi perustaa uuden yli-opiston tai ammattikorkeakoulun.

Chile on yksi maailman eriarvoistuneisim-mista maista. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on valtava ja se on nähtävissä mo-nissa eri asioissa. Yksi konkreettisimmis-ta esimerkeistä on se, että chileläiset pel-käävät toisiaan. Rikkaimmat ihmiset ovat linnouttautuneet omiin kaupunginosiinsa, eivätkä uskalla tulla Santiagon keskustaan tai köyhemmille asuinalueille, vaikka tilas-tojen mukaan Chilessä tapahtuu vähiten rikoksia kaikista Etelä-Amerikan maista. Pelko on voimakkaasti läsnä ihmisten mie-likuvissa ja puheissa. Aluksi luulin vitsik-si kanssaopiskelijoideni kysymykset siitä kuinka uskallan liikkua keskustan kaduil-la yksin, kunnes ymmärsin heidän olevan tosissaan. Huomasin, että yliopistoni opis-kelijat olivat täysin vieraantuneita ”taval-lisen” chileläisen elämästä.

Tunnelma yliopistossa oli hyvin poikkeava Suomeen verrattuna. En tuntenut itseäni kovin kotoisaksi, ja samaa minulle sanoi-vat muut vaihto-oppilaat. Onneksi tutus-tuin myös muihin kuin äärimmäisen rikkai-siin chileläisiin. Sain siis tutustua siihen ”oikeaan” Chileen, kuten he minulle asian ilmaisivat.

Eriarvoistuminen alkaa lapsuudesta. Pe-ruskoulutus taataan jokaiselle ja se on maksutonta, mutta yksityinen sektori tuo rinnalle kalliit päiväkodit, ala- ja yläasteet sekä lukiot. Rikkaiden perheiden lapset käyvät kalliita yksityiskouluja ja tällä ta-voin he eivät ikinä joudu kosketuksiin köy-hemmistä oloista tulevien lasten kanssa. Ehkä siksi rikkaat myös pelkäävät, koska he eivät tunne muita kuin samassa ase-massa olevia ihmisiä.

En ole havainnut Suomessa samanlaista pelkoa kanssaihmisiä kohtaan, ainakaan vielä. Ehkä osasyynä on julkinen päivä-hoito- ja koulutusjärjestelmämme, jossa lapset tutustuvat pienestä pitäen eri taus-toista tuleviin ihmisiin. Vaikka Suomessa rikkaiden ja köyhien välinen kuilu ei ole yhtä näkyvä kuin Chilessä, ovat tuloerot kasvussa ja yksityinen sektori kärkkyy kuntien hoitamia peruspalveluja. Mie-lestäni opinnoissa eriarvoisuus ihmisten välillä tulee esiin valmennuskursseissa. Kalliita kursseja on yhä enemmän tarjolla ja niitä tarjotaan jo ylioppilaskirjoituksia varten.

Utopiana maksuton koulutus

Chilessä alkoi opiskelijoiden vastarin-ta eriarvoista koulutusjärjestelmää vastaan keväällä 2011. Opiskelijat

marssivat kaduilla viikoittain neuvotte-luyhteyksien katkettua maan hallituksen kanssa. Monet yliopistot, lukiot, ammatti-

A l a s c a l l e s n u eva m e nte –

Takaisin kadu l le

Teksti ja kuvatMinna Kallinen

Mellakkapoliisit ryntäävät hajoitta-maan opiskelijoiden mielensoitustaSantiago de Chilessä

1 4 1 / 2 0 1 3

UBIK MUUTOS

korkea- sekä ammattikoulut olivat lakoissa sekä vallattuina. Santiagossa yli 100 000 ihmistä osoitti mieltään koulutusuudistus-ten puolesta. Virallisessa listassa on muun muassa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet opiskeluun, päätöksentekojen läpinäky-vyys, moniarvoisuus sekä stipendit, jot-ka kestäisivät koko opintojen ajan. Myös maksuttoman koulutuksen puolesta on esitetty vaatimuksia.

Chilen presidentti S e b a S t i a N P i ñ e -r a sanoi puheessaan 21. toukokuuta, että Chilessä ei voida ikinä palata täysin maksuttomaan koulutukseen. Piñeran mukaan Chilen hallitus on kehittämässä lainajärjestelmää, joka olisi kaikkien opis-kelijoiden saatavilla. Lainaa antaisi valtio, pankkien kautta ja vuotuinen korko lainas-sa olisi 2 prosenttia. Opiskelijat eivät ole olleet tyytyväisiä esitettyihin ”parannuk-siin”. Halvempi laina ei takaisi yhtäläisiä opiskelumahdollisuuksia kaikille. Piñeran esityksen jälkeen opiskelijat palasivat yhä vihaisempina Chilen kaduille.

Mielenosoitukset ovat jatkuneet keväästä 2011 aina tähän päivään asti. Poliisi vastaa mielenosoittajien vaatimuksiin kyynelkaa-sulla, pippurilla terästetyillä vesitykeillä sekä massapidätyksillä. Jokainen mielen-osoitus päättyy mellakkaan. Opiskelijat sekä useat sivulliset ovat valittaneet polii-sin kohtuuttomasta vallankäytöstä. Myös minun mielestäni poliisi käyttäytyy liian agressiivisesti. Mielenosoittajia vastassa on aina panssarivaunut, mellakkapoliisit sekä hevospoliisit, eikä voimaa myöskään epäröidä käyttää.

Poliisin jo lähtökohtaisesti agressiiviinen tapa toimia on ongelmallista demokrati-an kannalta. Jokainen chileläinen tietää, että mielenosoitukset eivät ikinä pääty il-man välikohtauksia poliisin kanssa. Tämä asetelma luo jännitettä sekä epäluotta-musta kyseisen järjestelmän toimivuu-teen. Lisäksi ihmisten lähimuistissa on sotilasdiktatuurin aikana tukahdutetut mielenosoitukset, pidätykset, katoamiset ja likvidaatiot. Myös opiskelijamielenosoi-tusten järjestäjille, tiedottajille sekä puhe-miehinä toimineille on koitunut ongelmia. Viime keväänä järjestetyssä tapahtumas-sa eräs opiskelija kertoi, että hänet oli ero-tettu yliopistosta, koska hän oli toiminut yhtenä mielenosoitusten organisoijana. Yhdessä hetkessä hänen tulevaisuuten-sa näkymät olivat muuttuneet. Maa, joka kutsuu itseään demokratiaksi on oltava oikeus mielipiteenilmaisuun ilman edellä mainittuja seurauksia.

Minä terroristi?

Suurin mielenosoitus, jonka itse koin oli elokuun 28. päivä 2012. Kyseessä oli yleinen lakkopäivä koulutuksen puo-

lesta. Marssille osallistui tuhansia ihmisiä; niin opiskelijoita, opettajia kuin työläisiä puolustamaan julkista koulutusta. Marssi alkoi rauhallisesti. Ihmiset huusivat isku-lauseitaan matkallaan juhlapaikalle, jossa mielenosoittajiin valoi uskoa opiskelijoi-den edustaja, opettajat ja muutamat po-liitikot. Jossain vaiheessa mielenosoittajat alkoivat liikkua levottomasti, ja huoma-sin, että marssin perällä näkyi savua sekä

panssarivaunuja, jotka suihkuttivat kirve-levää vettä mielenosoittajien päälle. Muu-tamat paikallaolijat yrittivät saada ihmisiä rauhoittumaan, ettei paniikkia syntyisi.Tilanne pysyi rauhallisena jonkin aikaa, mutta lopulta poliisin käyttämät panssari-vaunut vyöryivät kohti ihmismassoja. Po-liisit saartoivat mielenosoittajat mottiin. Toisesta suunnasta tuli vettä suihkuttavat panssarivaunut ja toisesta mellakkapolii-siit pippurisumutepommeineen. Jouduin itse myös mottiin ja valittavakseni jäi joko pippurisumute tai kirvelevä vesisuihku. Valitsin pippurisumutteen. Otin paljon happea ja pyrin muiden mukana juokse-maan pois saarrosta.

Päästyäni pois en nähnyt eteeni enkä saa-nut happea. Joku tarjosi minulle silmiin suihkutettavaa suihketta sekä sitruunan imeskeltäväkseni. Yritin pyrkiä pois po-liisien läheisyydestä, koska he jatkoivat edelleen pommien heittämistä. Lopulta pääsin Santiagon pääkadulle, Alamedal-le, jossa kaikki liikkeet olivat sulkeneet ovensa. Ilma oli sakeana kurkkua ja silmiä kirvelevää pippurisumutetta. Panssarivau-nut ajoivat edestakaisin suihkuttaen vettä juoksevien ihmisten päälle.

Vielä useiden tuntien jälkeen mielenosoit-tajat ja poliisi otti yhteen Chilen vanhim-man julkisen yliopiston edessä.

Maailma murroksessa

Olen ollut todistamassa monia mielen-osoituksia useissa eri maissa, mutta en ole ennen nähnyt näin suurta

väkivallankäyttöä kohdistuneena mielen-osoittajiin, kuin Chilessä. Poliisit ovat täy-sin välinpitämättömiä muun muassa mah-dollisista terveyshaitoista, joita aiheutuu heidän käyttämistään kaasuista. On totta, että myös jotkut marsseilla olijoista pro-vosoivat poliisia tahallisesti, mutta koen, että heistä suurin osa on vain niin tyyty-mättömiä jatkuviin pettymyksiin maan hallituksen osalta, etteivät he näe enää muuta keinoa.

Suomessa ei ole nähty suuria mielenosoi-tuksia aikoihin. Ihmiset eivät tunne enää tarvetta lähteä kaduille, vaikka kaipaisi-vatkin muutosta. Vallanpitäjien ei kuiten-kaan kannata tuudittautua vallitsevaan ti-lanteeseen, sillä maailma on murroksessa. Yhä enemmän ihmiset ovat alkaneet taas kiinnostua ilmaisemaan mielipiteensä ja vaatimaan muutosta.

Olen erittäin tyytyväinen päätökseeni läh-teä vaihtoon. Kokemukset ovat avartaneet maailmankatsomustani, olen saanut uusia ystäviä sekä oppinut arvostamaan myös kotimaatani eri tavalla kuin aikaisemmin. Viettämäni aika Chilessä on korvaamaton ja omalla tavallaan Chilestä muodostui minulle toinen koti. Olen yrittänyt säilyt-tää chileläisiltä opitun rennomman elä-mänkatsomuksen myös Suomessa; haluan nauttia enemmän ja kuluttaa vähemmän. ■

Minna Kallinen on valmistunut valokuvaajaksi

Pekka Halosen akatemiasta ja on jatkaaa

valokuvataiteen opintojaan Aalto yliopistoon.

Kallinen ei tykkää tehdä asioita ironisesti ja hänen mielestään kissat

ovat kivempia kuin koirat. Hän pakahtuu kuunnellessaan

Neil Youngia. Kallisen mielestä aikuisuus

on yliarvostettua.

1 5

UBIK

1 / 2 0 1 3

MUUTOS

Opintotuki ei riitä, siispä usein kou-lunpenkiltä on lähdettävä vielä il-laksi puurtamaan vaikkapa kaupan

kassalle, siivoustöihin, puhelinmyyntiin, hampurilaisravintolaan tai kotihoitoon. Kätevää, että työsopimus on joustava ja töitä voi ottaa vastaan silloin, kun pystyy ja sen verran kuin haluaa. Työnantaja taas saa työntekijöitä ruuhka-ajoille ja sairaus-lomien sijaisuuksiin. Kuulostaako hyvältä?

Mitäpä, jos töitä ei tarjotakaan niin paljoa kuin tarvitsisi tehdä, että vuokran lisäk-si saa maksettua vaikka ne nuudelitkin? Onko kaverillesi käynyt niin, ettei ole enää annettu työvuoroja, kun on uskaltanut vaatia esimerkiksi palkkaan kuuluvia lisiä? Jaetaanko vuoroja epäreilusti?

0-sopimus

Tarvittaessa töihin kutsuttavat työn-tekijät tekevät töitä erityyppisillä sopimuksilla, joko suoraan yrityksen

Ta r v i t t a e s s a t ö i h i n

palkkalistoilla tai vuokratyöfirman kautta. Työsopimus voi olla toistaiseksi voimassa oleva, mutta viikkotyöajaksi on määritelty 0–40 tuntia, tai sitten sopimus on määrä-aikainen ja tehdään aina erikseen sovitta-vien työvuorojen ajalle, esimerkiksi vain muutamaksi tunniksi. Näennäisen jousta-vat työmarkkinat ovat luoneet illuusion, että tarvitaan sopimuksia, jotka eivät ta-kaa työtuntien määrää.

Tällaiset sopimukset eivät kuitenkaan ole muodostuneet työntekijöiden tarpeesta epäsäännöllisiin töihin, vaan yritysten tar-peesta työvoimaan, joka saadaan töihin joustavasti, mutta myös pois töistä ilman työnantajien näkökulmasta raskasta irti-sanomissuojaa. Tarvittaessa töihin kutsut-tava työntekijä saattaa palkan perusteella tulla yritykselle jopa kalliimmaksi kuin va-kituinen työntekijä, mutta säästöt tulevat muun muassa mahdollisuudesta nopeisiin töiden vähentämisiin ja työterveyshuollon puuttumisesta.

Sopimuksia, joissa työaikaa ei ole määritel-ty, käytetään laajasti ja jopa vuosia kestä-vässä kokoaikaisessa työssä, eikä vain esi-merkiksi sairauslomasijaisuuksiin.“Täytyy muistaa, että määräaikainen työsopimus ja esimerkiksi tarvittaessa töihin kutsut-tava tai nollatyösopimus sekä osa-aikatyö ovat mahdollisia työntekijän aloitteesta. Kuitenkin suuri osa osa-aikaisista ja mää-räaikaisista työsuhteista eivät perustu työntekijän aloitteeseen tai toiveeseen”, Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:ssa työehtoasiantuntijana työsken-televä k a t a r i N a m u r t o sanoo. Mikäli määräaikainen sopimus ei ole työntekijän oma toive, tarvitaan siihen aina peruste, joita ovat lain mukaan sijaisuus tai esimer-kiksi työn kausiluonteisuus.

Allekirjoittaessa työsopimusta, jossa ei ole tuntimäärää, kannattaa olla varautunut niihin usein liittyviin ongelmiin. “Ennen työsopimuksen allekirjoittamista työnte-

TekstiReetta Keränen Mira AuerKuvitusToni Halonen

Tekevätkö nollasopimukset meidät vapaiksi vai köyhiksi?

1 6 1 / 2 0 1 3

UBIK MUUTOS

kauan tehnyt tietyn määrän työtä viikossa tai kuukaudessa, on oikeus jatkossakin sa-maan määrään.

Allekirjoittaessa työsopimusta,

jossa ei ole tuntimää-rää, kannattaa olla

varautunut niihin usein liittyviin

ongelmiinEhkä tulevaisuudessa ratkaisu on vaatia edes parempia ehtoja ja isompi korvaus siitä, että työntekijä suostuu näin epä-varmaan työntekotapaan. SAK:n kanta on, että tällaisista sopimuksista pitäisi

päästä kokonaan eroon. Murto kuvailee miten ammattiliitoissa pyritään nykyisin kiinnittämään huomiota epätyypillisten työsuhteiden ongelmiin. "Ammattiliitoilla on useita jäsenetuja, mm. juridista neu-vontaa ja oikeudenkäyntipalvelua. Eri-tyisesti työsopimuksen tai työsuhteen epäselvyyttä tai erimielisyyttä koskevis-sa tilanteissa jäsenet saavat oikeudel-lista neuvontaa ammattiliitoilta", Murto kertoo. Lehto muistuttaa, että kaikkien kannattaa liittyä liittoon, mutta erityisen tärkeää liittyminen on määrä- ja osa-aika- sekä vuokratyötä tekeville, koska he ovat usein vielä muita heikommassa asemassa työmarkkinoilla.

Opiskelijan kannalta olisi merkittävää, että opintotuki antaisi riittävän toimeen-tulon, jolloin ei olisi pakko suostua teke-mään töitä millä ehdoilla tahansa. ■

Useinmiten tarvittaessa töihin kutsutta-via työntekijöitä käytetään vuokratyössä. SAK on juuri julkaissut yhdessä ammatti-liitto Pro:n kanssa Vuokratyöoppaan, joka löytyy osoitteesta www.vuokratyoopas.fi. Oppaasta poimittua:

"Työsuhteen keskeisiä ehtoja ovat ainakin:

– työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka

– työnteon alkamisajankohta– määräaikaisen työsopimuksen kesto

ja määräaikaisuuden peruste– koeaika– työntekopaikka tai selvitys periaat-

teista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa

– työntekijän pääasialliset työtehtävät– työhön sovellettava työehtosopimus– palkan ja muun vastikkeen

määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi

– säännöllinen työaika– vuosiloman määräytyminen– irtisanomisaika tai sen määräytymi-

sen peruste"

“Jos vuokrayrityksellä on tarjota vain osa-aikaista työtä tai vuokratyönteki-jä on tarvittaessa töihin tuleva työnte-kijä (nollatyösopimus), vuokrayritys ei voi kieltää työntekijää ottamasta muuta työtä esimerkiksi toisesta vuokrayrityk-sestä. Vuokratyöntekijällä on kuitenkin samanlainen velvollisuus olla harjoitta-matta kilpailevaa toimintaa kuin muillakin työntekijöillä.”

“Vuokrayritys ei saa palkata uusia työnte-kijöitä ennen kuin se on selvittänyt jo ai-kaisemmin palkkaamiensa työntekijöiden halukkuuden lisätyöhön.”

kijän olisi hyvä tiedustella työnantajalta, miksi työsopimuksen työaikakirjaus on esimerkiksi 0–40 tuntia ja yrittää saada neuvoteltua tietty tuntimäärä työsopi-mukseen nollan tai ”haitarin” sijaan”, Murto kehottaa. Perus- ja ansiopäivärahan työssäoloehdon täyttymiseksi työajan pi-tää olla vähintään 18 tuntia viikossa.

Tarvittaessa töihin kutsuttavana työsken-televä joutuu yleensä kohtaamaan ainakin seuraavia ongelmia:

– Jos sairastuu, ei voi ottaa töitä vas-taan, mutta todennäköisesti sairaus-ajalta ei makseta palkkaakaan.

– Oman talouden suunnittelu on han-kalaa, kun etukäteen ei voi tietää varmaksi tulevia vuoroja eli tulevaa palkkaa

– Lomakorvaus maksetaan yleensä heti palkan yhteydessä, joten lomapäiviä ei kerry talteen ellei säästä rahoja itse

– Myös oman elämän suunnittelu on vaikeaa, koska voi joutua jatkuvasti olemaan kutsuttavissa töihin. Työn-antaja ei ehkä suhtaudu positiivisesti, jos tarjottuja vuoroja ei ota vastaan

– Erittäin oleellista on irtisanomissuojan puuttuminen. Työantaja voi lakata tar-joamasta töitä ilman mitään syytä ja ilman minkäänlaista irtisanomisaikaa

– Työntekijä ottaa myös kokonaan ris-kin esimerkiksi töiden vähenemisestä. Näin siitäkin huolimatta, että yrittäjä on valinnut ottaa riskin yrityksen pe-rustamisesta, ei työntekijä

– Yleensä puuttuvat myös työterveys-huolto ja muut etuudet, jotka vakitui-nen työntekijä saa.

– Sopimus, jossa työajaksi on määritelty 0-40 tuntia, voi olla myös toistaiseksi voimassa oleva, joten työvoimatoimis-to ei ehkä hyväksy työttömyyttä, jos työnantaja ei ole irtisanonut sopimus-ta, vaikkei tarjoaisi enää vuoroja.

Epätyypillisten työsuhteiden tyypillistyminen

Moni ajattelee, että näin joustavaan sopimukseen on suostuttava, jot-ta voi vaikuttaa itse saamiinsa

vuoroihin. Murto muistuttaa, että hyvää henkilöstöhallintoa noudattava ja työnte-kijöiden mielipidettä kuunteleva yritys tie-dustelee työntekijöiden toiveita tai varaa tilaisuuden tulla kuulluksi työvuoroluette-loa suunnitellessaan.

Vaikka sopimuksessa ei olisi määritelty tuntimäärää, ei se kuitenkaan tarkoita, että työnantaja voisi vaatia ihan mitä ta-hansa. Esimerkiksi sovituista vuoroista tulee pitää kiinni, työnantaja ei voi niitä perua tai muuttaa ilman erityisen pätevää syytä. Lisät ja ylityökorvaukset tulee mak-saa normaalisti. Lakia ja alaa koskevaa työehtosopimusta on noudatettava myös näissä työnteettämisen muodoissa.

a N u - t u i j a l e H t o työskentelee SAK:s-sa lakimiehenä ja on ollut laatimassa juuri julkaistua Vuokratyöopasta. Hän on huo-mannut, että työntekijät eivät usein tie-dä, että heillä on oikeus saada lisätyötä ja myös koulutusta ennen kuin työnanta-ja voi palkata uutta työvoimaa. Työaika voi myös vakiintua, eli kun on tarpeeksi

UM_ET

EurooppatiedotusEuropainformationenulkoasiainministeriöutrikesministerietwww.eurooppatiedotus.�www.europainformationen.�

Kysy EU:sta! Ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotus palvelee vuoden 2013 alusta koko Suomea Helsingistä ja Rovaniemeltä käsin.

• EU-tietopalvelu • Verkkosivut ja sosiaalinen media• Maksuttomat julkaisut • Tapahtumat ja seminaarit koko maassa • Tuki kansalais- järjestöjen Eurooppa- tiedottami- seen

Uusi valtakunnallinen palvelunumero on 0295 3500 10

1 7

UBIK

1 / 2 0 1 3

MUUTOS

1 / 2 0 1 31 8

UBik MUUTOS

Peruskoulusta lähtien ihminen on opetettu numeroilla arvottamisen järjestelmään, missä meidän perus-

temperamenttimme ja luonteemme asete-taan persoonattomaan syyniin ja tuloksen saavuttamisen mielentilaan. Palkkio ja rangaistusperiaate vallitsee vieläkin. Kou-lujen arkistoista ja valmiista oppikirjoista meidän päähämme eli ämpäriin kaadetaan tietoa niin kauan kunnes tulvii. Kokeiden jälkeen on lupa unohtaa kaikki, sillä tarkoitus on saada korkea arvosana eikä loppupeleissä sisäistää oppimaansa. Opetuslaitos ei välttämättä ymmärräkään mikä on ihmisen luonne. Ihminen haluaa oppia, kunhan vain tahto siihen osataan löytää ja tuoda esiin. Se on luonnollinen prosessi ja sille tulisi antaa tilaa. Tämä tutkimisen tahto on kuin nuotio, jota tulee varovasti ruokkia, että se ei sammu. Silloin nähdään ihmisessä heräävä tahdon suuri leimu. Vaihtoehtoja vaihtoehtojen maailmasta

Steinerkouluissa paneudutaan pidem-mälle lapsen herkkyysvaiheisiin kuin vallitsevassa järjestelmässä. Opetet-

tavat asiat esitellään lapselle niiden vaati-massa järjestyksessä. Ei mitään liian aikai-sin, ja ehdottomasti omalla tahdilla. Liian varhaisessa vaiheessa opetettu lukutaito tai jokin liian käsitteellinen toiminta vaati-vat oman energiansa. Tämä energia laina-taan siltä alueelta, jossa sillä hetkellä on suurin kehitystehtävä. Tästä voi seurata epätasapainoa ihmisen eri ”kehollisuuk-sien” tasolla. Pienet lapset oppivat pääasiassa jäljitte-lemällä aikuista. Heidän nuori minuuten-sa nojaa todella paljon opettajaan ja he oppivat yksinkertaisesti vain katsomalla ja jäljittelemällä häntä. Opettajan täytyy siis olla hyvin tietoinen ihminen, sillä hän jättää pysyvän jäljen lapseen. Opettajan tehtävä on yksi vastuullisimpia koko yh-teiskunnassa. Kummallista kyllä, se ei näy palkassa. Lapset tykkäävät tehdä asioita, käsillään, itse. Heille ei riitä pelkästään se, että auktoriteetti määrittelee heille asioita. Steinerkouluissa oppilaat tekevät oppikir-jansa, eikä ensimmäisellä luokalla ole pul-petteja. Tämä pitää lapset hereillä. Lapset ovat vielä kehokeskeisiä ja oppivat vasta

määrittämään maailmaa heidän ympäril-lään. Asiat opetellaan kehon kautta. Lorut ja rytmiset keholliset leikit liitetään aina opettamiseen ja sisäistettäviin asioihin. Aikuisellekaan tästä ei ehkä olisi haittaa. Tämä periaate alkaa päiväkodista ja ide-aali olisi, että se jatkuisi korkeakouluun asti. Ihmisen eri ikävaiheet määrittävät sen kuinka asioita lähestytään, minkälai-nen on oppimisympäristö seinien väreistä lähtien.

Steinerkouluissa oppilaat tekevät oppi-

kirjansa eikä ensimmäisellä luo-

kalla ole pulpetteja. Tämä pitää lapset

hereillä.

Oppilaita on myös lähestyttävä yksilöinä, sillä ihmisten ja etenkin lasten perustem-peramenteissa on huomattu selkeä jakoi-suus. Tämä jaottelu voidaan tehdä vaikka elementtien perusteella: tuli, ilma, vesi, maa. (vertaa koleerinen, sangviininen, fle-gmaattinen ja melankolinen). Nämä ovat iänikuisia filosofis-psykologisia jaotteluita, jotka ovat valtavirralta unohtuneet histo-rian hämärään. Kyse ei ole mistään loke-roimisesta vaan laatujen havainnoimises-ta. Tätä temperamenttia tulee kunnioittaa ja ruokkia oikealla tavalla, jotta ihminen saisi oikeanlaisia virikkeitä, joita opettajan tulee taiteilijan tavoin esitellä lapselle.

Ratkaisun laatu

Nykyaikana yliopisto-opiskelu hajot-taa ihmiset mitä erikoistuvimpiin opintoihin, keskittää mielemme vain

osaan totuutta ja asettaa meidät akatee-miselle tuotantoketjulle tavoitteenamme tutkinto ja bruttokansantuotteen kasvat-taminen. Jollaksen merellisestä lehdosta

löytyy eräänlainen poikkeava akateemisen opiskelun timanttinen perintökalleus, jos-sa harjoitetaan jotain aivan muuta. Kyseessä on siis eräänlainen keskieuroop-palainen romantiikan filosofian ja hengen-tieteiden perimyslinjan opinala. Antropo-sofia eli ihmisviisaus on hengentieteilijä r u d o l F S t e i N e r i N (1861–1925) luomus, joka ponnistaa muun muassa g o e t H e -ni-misestä hengen jättiläisestä. Steiner oli sisäistänyt hänen oppinsa, kehittänyt niitä ja tästä impulssista kasvatteli antro-posofiaa muun muassa Teosofisen seuran raameissa, kunnes se kasvoi tästäkin leik-kikentästä ulos ja lopulta materialisoitui Goetheanum-nimiseksi oppilaitokseksi Sveitsin Dornachiin.

Goetheanumin rakennukset aloitettiin 1913. Ensimmäinen rakennus poltettiin maan tasalle Antroposofian vastustajien toimesta. Antroposofia herättää suuria tunteita ja vaatii sulattelua. Kylmiltään se saattaa aiheuttaa hieman vastustusta. Steinerilla itsellään oli herkistynyt kyky ot-taa vastaan tietoa henkisestä maailmasta josta hän sitä ammensi kun häneltä tultiin kysymään neuvoa. Steiner lähestyi har-voin oma-aloitteisesti muita tiedoillaan. Antroposofia näin helposti ymmärrettä-västi kantaa renessanssin ajan ihmiskuvaa meille opinahjojensa kautta. Taiteet ovat olennainen osa opiskelua ja ovat fyysisen maailman ja henkisen todellisuuden linkki. Korkeamman minuuden havainnointi on eräänlainen päämäärä, niin yksilöllisellä kuin yhteisöllisellä tasolla. Tasapaino on tärkeä osa. Ihminen on tunnettava kaikilta sen osa-alueilta. Elä-män ehdot ja mineraalimaailman sidos on meidän fyysinen ruumiimme. Sen elä-vöittävä eteriteetti joka yhdistää meidän olemisemme laadun myös kasvikunnan tapaan olla. Jokapäiväinen tunteiden val-takunta eli astraalikeho on alituinen työ-välineemme, joka on havaittavissa eläimiä tarkastellessa. Henkiulottuvuus on taas inhimillisen mi-nuutemme luoja ja mysteerinen, karminen voima joka koko elämämme ajan paljastaa itseään meille yhä enemmän. Nämä tasot voidaan jakaa yhä useampiin osa-alueisiin, joista voi lukea hyvinkin yksityiskohtai-sesti Steinerin perintönä jääneestä psyke-

M i s s ä m e n n ä ä n m e t s ä ä n

TekstiIlkka Hautala

KuvitusSamuli Otto-Henrik

Saarinen

Steinerkoulu ja -pedagogiikka. Mitä ne tarkoittavat ja mitä tämä outo suuntaus tarjoaa

suomalaisen koulutusjärjestelmän rinnalla?

rudolf Steiner ja J. v. Snellman kättelevät humanoidia

1 9

UBIK

1 / 2 0 1 3

MUUTOS

deelisestä oppimateriaalista, joka ulottuu jokaiselle elämän alalle teatteritaiteista biodynaamiseen viljelyyn. Jos olet onne-kas ja osaat saksaa, voit lukea Steineriä stydeimmillään, sillä hän on valinnut jokai-sen sanan tarkkaan mielessä pitäen niiden laadulliset vaikutukset ihmisen jokaiseen olemustasoon. Totta kuitenkin lienee, että nykyinen Stei-nerpedagogiikka kovin usein on formalis-tista ja kaavoihin kangistunutta Steinerin kirjojen suoraa tulkintaa. Siitä käykin kri-tisoiminen, sillä Steiner itse sanoi, että ”älkää ottako missään nimessä sanomaani dogmaattisesti vaan tutkikaa itse”. Ihmi-nen on erehtyväinen. Tästä ei saisi liikaa syyttää itse antroposofiaa, jonka kautta asiat yritetään tehdä toisin kuin vallitse-vassa järjestelmässä. Ei peruskoulussa-kaan aina onnistuta. Missä metsässä ei mennä valtavirran mukana?

Snellman-korkeakoulun nimeä kantava hengentieteellinen oppilaitos löytyy bussin numero 85 päätepysäkiltä jol-

laksesta. Goetheaanisen pyöreitä muotoja suosiva arkkitehtuuri ja vehreä kampus-alue kiinnittää heti huomion ja miellyttää silmää. Ihmiset hymyilevät ja sekoilevat avoimesti, sillä Snellman-korkeakoulussa sille annetaan tilaa. Supervaltionmiehemme ja saavutuksiltaan rikas J.V. Snellman on otettu Hyperborea-

laisen, eli kaakkoishelsinkiläisen pääma-jan nimikkohenkilöksi, sillä jo sata vuotta sitten hän kritisoi akateemista opiskelua samoin ottein kuin Rudolf Steiner on sitä uudistanut, tai pikemminkin luonut oman koulutuslinjansa ja maailmankuvansa. Snellman-korkeakoulu on toiminut Jollak-sessa 1980-luvun taitteesta asti.

Antroposofian maailma on kuin fan-

tasiakirjallisuutta ja opiskelu Snellussa

kuin tylypahkasta

Snellman-korkeakoulu puolestaan on syn-tynyt alun perin Kriittisen korkeakoulun pohjalta. Kummankin korkeakoulun taka-na seisoo Suomen antroposofian esi-isä, fi-losofian professori emeritus, r e i j o W i l e -N i u S (s. 1930) joka vieläkin pitää filosofian luentoja. Wilenius on ollut yliopistomaa-ilmassa vaikuttajana monella osa-alueel-la ja on ollut kasvatuksen ja filosofian merkittävä yhdistäjä. Steinerpedagogiset koululaitokset ovat levinneet laajasti ym-päri Suomea Rovaniemelle asti. On myös erityispedagogisia kouluja vammaisille

lapsille sekä mielenterveyden huollon lai-tos. Korkeakoulun alaisuudesta löytyy tätä nykyä varhaiskasvatuksen, luokanopetta-jan, kuvaamataiteen, näyttämötaiteen ja laulun opintolinjat. Toisinaan järjestetään myös eurytmian ja maanviljelyn opintoja. Antroposofian maailma on kuin fantasia-kirjallisuutta ja opiskelu Snellussa kuin tylypahkasta ikään. Alla vallitsee villi maailma joka muistuttaa toisinaan kabba-listista perinnettä ja salatieteitä. Valtion puolittain tukemana opiskeluna voi sukel-taa menneiden aikakausien, Atlantiksen ja Lemurian mysteereihin sekä puhua vaka-vasti enkeleistä, vapaudesta ja rakkaudes-ta ilman sentimentaalista tai uskonnollista otetta. Kaikkeen löytyy rationaalinen perustelu. Jollain merkityskielellä sielullisista ilmiöis-tä on kuitenkin puhuttava ja jotenkin sitä on ymmärrettävä sillä niiden olemassaoloa on kovin vaikea kieltääkään. Itseltään voi kysyä aina, miten annan näiden kokemus-ten vaikuttaa elämääni? Onko aistieni takana todellisuutta? Ja mikä tärkeintä; Kuka minä olen? Lisätietoa opiskelusta: http://www.snell-man-korkeakoulu.fi/ Tekstin kirjoittanut Ilkka Hautala opiskelee Snellman-korkeakoulussa toista vuottaan puhe- ja draamataiteen linjalla. ■

Kesätöihin pohjoismaihinHaluatko kesätöihin pohjoismaihin? nordjobb välittää kesätöitä, asunnon ja vapaa-ajan ohjelmaa toisessa pohjois-maassa 18-28-vuotiaille nuorille!

nordjobb tähtää työvoiman liikkuvuuden parantamiseen, sekä pohjoismaisten kielten osaamisen ja kulttuurien tunte-muksen lisääntymiseen pohjolassa.

Työpaikkoja on tarjolla vaihtelevasti eri aloilla ja eri puolilla pohjolaa. nordjobb

nettisivuilla. vuosittain yli 300 suomalaista nuorta saa työpaikan ohjelman kautta, ehkä tänä vuonna on sinun vuorosi?

Lue lisää osoitteessa www.nordjobb.org!

tarjoaa töitä lähinnä kesäkuukausille, mutta työpaikkoja on tarjolla myös aikai-semmin keväällä. Työstä maksetaan sopimuksenmukais-ta palkkaa ja välitysmaksuja ei peritä. nordjobb ei vaadi ammattikoulutusta tai aiempaa työkokemusta, mutta koke-muksesta tai koulutuksesta voi olla etua rekrytoinnissa

nordjobbin hakuaika alkaa tammikuus-sa ja hakemus täytetään nordjobbin

UBIK MUUTOS

Kaksivuotinen tutkimusprojekti päät-tyi mielenkiintoisiin tuloksiin ja tutkimuksen julkaisutilaisuudessa

opetus- ja kulttuuriministeriössä asiasta nousikin esille paljon keskustelua. Rah-keet duuniin — Työllistymisen laatu am-matillisella toisella asteella — tutkimuksel-le toivottiin palavasti jatkoa, sillä koskaan aiemmin tätä aihetta ei ole tutkittu.

Rahkeet duuniin -tutkimuksella haluttiin ennen kaikkea kartoittaa sitä tiedollista aukkoa tarjoaako nykyinen ammatillinen koulutus hyvät edellytykset työelämään siirtymiseen, sekä ovatko valmistuneet tyytyväisiä saatuun koulutukseen että töi-hin. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että enemmistö ammatillisista oppilaitok-sista valmistuneista työskentelee koulu-tustaan vastaavissa työtehtävissä. Jopa neljännes kuitenkin katsoo, että työssä ei ole mahdollista hyödyntää koulutuksessa opittuja taitoja. Tutkimuksen tehneet Opiskelijajärjestö-jen tutkimussäätiö Otuksen tutkijat e l i N a l a v i k a i N e N ja j a N N e m i k k o N e N ha-vaitsivat tutkimustuloksista, että erityisen heikolta omalle alalle työllistyminen näyt-tää olevat kulttuurialalla. Toisaalta esimer-kiksi sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle

valmistuneista valtaosa kokee, että työssä voi hyödyntää saatua koulutusta.

"Tutkimuksen mukaan ammatilliseen kou-lutukseen sisältyvät työssäoppimisjaksot ovat tärkeä väylä työelämään. Runsas 40 prosenttia vastaajista on työllistynyt myö-hemmin samaan paikkaan, jossa suoritti työssäoppimisjaksonsa. Peräti 80 prosent-tia katsoo työssäoppimisen kehittäneen työelämässä tarvittavia taitoja", kertoo SAKKIn edunvalvonta-asiantuntija j u S -S i - P e k k a r o d e .

kolmannes arvioi joskus tulevaisuudessa

vaihtavansa alaaValmistuneet suhtautuvat tulevaisuuteen-sa optimistisesti ja kokevat vaikutusmah-dollisuutensa suuriksi. Lähes neljä viides-tä arvelee tulevaisuudessa löytävänsä mielekästä työtä, eikä pitkiä työttömyys-jaksoja tai pätkätöitä pidetä todennäköi-sinä. Kyselyn perusteella tutkinnon suo-rittaneet pitävät koulutusta tärkeänä ja

M i t ä va l m i s t u m i s e n j ä l ke e n ?

uskovat, että työelämässä menestyminen on ennen kaikkea itsestä ja omasta asen-teesta kiinni.

"Tulevaisuususkon ja vaikutusmahdolli-suuksien rinnalla on yllättävää, että jopa kolmannes arvioi joskus tulevaisuudessa vaihtavansa alaa. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla tällaisia ajatuksia on lähes puolella vastaajista", tutkijat Lavikainen ja Mikkonen lisäävät.

Tutkimus toteutettiin postikyselynä, joka suunnattiin eri puolilla Suomea vuonna 2008 valmistuneille. Kyselyyn vastasi 1180 vastaajaa.

Tutkimuksen toteutti Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Ammatti-liittojen Keskusjärjestö SAK:n, Palvelualo-jen ammattiliitto PAM:n, Metallityöväen liiton ja Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry:n kanssa.

Tutkimus on vapaasti luettavissa sekä la-dattavissa SAKKIn nettisivuilla osoitteessa:

www.sakkinet.fi/vaikuta/vaikuta-valtakunnallisesti/rahkeet-duuniin/■

SAKKI ry:n toteuttamassa Rahkeet duuniin -tutkimuksessa selvitet-tiin työllistymisen laatua ammatillisella toisella asteella.

TYÖ

ELÄMÄN ARK

I

VALMIU

DET

OD

OTUKsET

TekstiHenri Salonen

2 1

UBIK

1 / 2 0 1 3

MUUTOS

K ielet halt uun

Noah Kin, medialukiolainen Helsingin Malmilta, työs-tää parhaillaan jo kolmatta levyään. Noah debytoi No Matter the Season -levyllä vuonna 2011 ja kehitti

tyyliään viime vuonna 9fngrs-albumilla. Tähän asti eng-lanniksi musaa tehnyt nuori artisti kokeilee ensimmäisiä kertoja räppiä myös suomeksi ammattikorkeakoulu Lau-rean mainosvideolla, vaikka aluksi nihkeältä tuntuukin. Mikä kuvio Laurean videon taustalla on? N: "Laureasta otettiin yhteyttä mainosvideon merkei-

sä. Videolla haluttiin tuoda esille, että opiskelu tekee hyvää ja ne halusivat jonkun nuoren tyypin sanomaan sen. Musta tämä vaikutti hauskalta ideal-ta, en ole koskaan julkaissut mitään suomeksi ja mietin, että tästä tulisi mielenkiintoinen kokeilu."

Miltä vaihto suomen kielelle tuntui?

"Aluksi todella nihkeeltä. Vaikka kaikki hokivat, että biisi kuulostaa hyvältä, en itse ollut ollenkaan

vakuuttunut. Vasta videota katsoessa totesin, että kyllähän tää toimii."

Videon lopussa on teksti ”koulutus tekee hyvää”, mitä tämä lause tarkoittaa sulle?

"Se on tietysti todella henkilökohtainen asia. Mä itse tajusin joskus yläasteen lopulla, että on tullut slui-bailtua koko peruskoulu, ja että se on ollut huono veto. Tajusin, että kannattaisi kuunnella tunneilla ja hoitaa koulujutut kunnolla, koska kaikki mitä oppii, on hyödyksi joskus. Mikään ei ole turhaa tietoa. "

Niin, varsinkin peruskoulussa motivaatio opiskeluun tu-lee ulkoapäin, on pakko opiskella. Yläasteelta päästyä saa itse päättää, mikä kiinnostaa. Se motivoi enemmän opiskeluihin.

"Joo, nyt lukiossa on miettinyt ihan eri tavalla tule-vaisuutta. Peruskoulussa koulu tuntui itsestäänsel-vyydeltä. Sitä ajatteli, että hoidetaan tämä oppimis-

Uutuuksia Noahin arkeilta

TekstiNiia VirtanenKuvaKristo Sylman

2 2 1 / 2 0 1 3

MUUTOSUBik

Mikä susta on siisteinä musaa juuri nyt?

"Kendrick Lamar. Jätkä on jumala." Mitä mieltä olet Suomen räppiskenestä?

"Se on menossa kokoajan parempaan suuntaan. Vanhat tekijät julkaisevat parhaimpia teoksiaan ja tehdään yllättäviä yhteistyöprojekteja. Nykymenoa on miellyttävää seurata verrattuna esimerkiksi vuoteen 2004, jolloin en sietänyt suomiräppiä. Sitä ei vaan pystynyt kuuntelemaan."

Minkä sä toivoisit muuttuvan suomiräpissä?

"Toivon, että musikaalisuus tulisi takaisin. Ettei tyy-dyttäisi pyörittämään samoja sointukulkuja uudes-taan ja uudestaan. Olen nyt uudella levyllä pyrkinyt erityisesti kiinnittämään tähän huomiota."

Ehkä nykyään on jotenkin lamaannuttu siitä, että ”kaikki on jo tehty”.

"Puhuttiin tästä eilen kaverin kanssa. Porukka ho-kee, että kaikki on nykyään paskaa ja kuinka ysärillä kaikki oli paremmin sen sijaan, että ne yrittäisivät oikeasti tehdä jotain asian eteen."

Toivottavasti saamme pian kuunteluun Noah Kinin oman panoksen suomiräpin kehitystyöhön. Sitä odotellessa voi fiilistellä Kendrick Lamarin helmikuista Suomen ensikeik-kaa ja Noah Kinin suomivetoa.

Musiikkivideo löytyy Laurean ammattikorkeakoulun sivuilta: www.laurea.fi ■

velvollisuus alta ja sitten jatketaan lukioon. Mutta sinne lukioon pitää myös päästä. Musta koulutus on aliarvostettua."

Mitä suunnitelmia sulla on opintojen suhteen tulevaisuudessa?

"Jonkinlaista opiskelua on suunnitelmissa vielä, mutta nyt ensimmäisenä listalla on syksyllä alkava siviilipalvelus. Ammattikorkeakoulu ja sosionomin koulutus kiinnostaisi."

Tällä hetkellä olet Helsingin medialukiossa, millaista siel-lä on ollut?

"Olen viihtynyt hyvin, on ollut tosi kivaa ja olen tu-tustunut siisteihin tyyppeihin. Peruslukiosta koulu eroaa medialinjalaisille pakollisilla mediakursseilla."

Mitä muuta sulla on työn alla opintojen lisäksi?

"Tänään saatiin purkkiin toinen mainosvideo, toisel-le tilaajalle."

Miltä on tuntunut tehdä mainosvideoita suhteessa omiin musavideoihin?

"Mainosvideoiden tekeminen on jossain määrin vapaampaa. Siinä ei niin ajattele, että edustaisi si-nänsä mainostamaansa juttua tai toisaalta itseään. Voi halutessaan jopa ottaa roolin."

Niin, ei ehkä tarvitse niin stressata siitä, että kaikki valin-nat joita videolla teet olisivat omalla vastuulla ja just sitä mitä sä haluat tehdä. Tämän ansiosta voi ehkä kokeilla vapaammin erilaisiakin juttuja.

"Joo, ei tarvitse kelata että kuulijat miettisivät, että ”Noah sanoo noin”, vaan että ”Noah sanoo noin mainoksessa”."

Sun musiikissa on todella paljon vaikutteita monista mu-siikkityyleistä. Mistä vaikutteet ovat peräisin?

"Olen tosi monipuolinen musiikin kuuntelija ja innos-tun helposti uusista asioista. Erityisesti yläasteella tuli kuunteluun monia erilaisia musagenrejä, joita en siihen mennessä ollut tajunnut puolueettomasti kuunnella, kuten metallia. Kotona oli pienestä asti kuunneltu funkia, soulia ja jazzia. Aloin tutustua tarkemmin faijan levyhyllyyn ja sekosin progeen."

Musta on siistiä, että sun musiikissa kuuluu tosi vanhoja ja toisaalta tosi uusia vaikutteita.

"Ne artistit, joista itse tykkään, on juuri sellaisia, että ne yhdistävät sujuvasti vanhaa ja uutta. Voidaan käyttää vanhoja genrejä, kuten soulia tai funkia, mutta tuoda ne tähän päivään. Itse tajusin jossain vaiheessa, ettei mun tarvitse tunkea itseäni mihin-kään raameihin. Kelasin, että jos tausta kuulostaa hyvältä, voin räpätä siihen päälle, eikä sitä tarvitse erikseen luokitella räpiksi. Se voi olla vaan mun musaa."

...kaikki mitä oppii, on hyödyksi

joskus. Mikään ei ole turhaa

tietoa.2 3

UBIK

1 / 2 0 1 3

MUUTOS

Sini

Sabo -

tage

löysi itsestään räppärin Kokkolassa

TekstiIlona RaivioKuvatHilla Kurki

1 / 2 0 1 32 4

UBik

Räppiä tuiskuttaa lisää kuin lunta tupaan, ja mitäs me tähän sanomme? Sanomme jee! Haastattelin Sini Sabotagea, joka lämmitti minun tammikuista

mieltäni vastaamalla pariin kysymykseen. Sini Sabotage on tehnyt räppiä jo pidemmän tovin, mutta marraskuussa 2012 ilmestynyt Azealia Banksin 212-biisistä tehty coveri

"09" sai hiphopjampat ja mirmelit huomioimaan uuden no-peasti sylkevän vahvistuksen.

Sinin musiikkiura alkoi 6-vuotiaana ja hän on ehtinyt soittaa niin klassista pianoa, kuin saksofonia ja kitaraakin. 16-vuotiaana hän aloitti Helsingin Sibelius-lu-kiossa musiikkilinjalla. Keskittymiskyky ei kuitenkaan riittänyt instrumentteihin vaan halu tehdä jotain uutta vei mukanaan. Keskittymiskyvyn hän kertookin löytäneensä säveltämisen ja lyriikoiden kirjoittamisen kautta. Vuon-na 2009 Sini lopetti päiväduunit ja aloitti kokopäiväisenä DJ:nä tehden musiikista leipätyönsä. Hän on työskennel-lyt klubi-, studio-, kiertue- ja radio-dj:nä, esimerkiksi Spin FM:llä hän pyöritti ystävänsä Tinnin kanssa viikoittaista ohjelmaa.

Päästetään Sini ääneen eli,

Miten päädyit räppämään?

S: "Nää on aina hauskoja muistoja, mä tein teininäkertsejä pojille kun ne halus räpätä ja kuuntelin sii-hen aikaan paljon just Foxy Brownia ja Angie Mar-tinezia. Jotenkin mulle tuli jo sillon sellanen fiilis, että mä haluan kokeilla miten se luonnistuis multa. Tosi pian sen jälkeen mä muutin pariksi vuodeksi Kokkolaan ja tutustuin siellä Soloseen, Alamaahan ja kumppaneihin jotka oli just niihin aikoihin duunaa massa Avaintekijät levyä. Sen projektin sivusta seu-raaminen antoi ehkä sen viimeisen kipinän. Tehtiin meidän Valosiepparit -levy oikeastaan heti siihen perään ja sillä tiellä oon edelleen."

Löytyykös muita vaikuttajia kuin 2000-luvun alun vahvis-tukset Angie ja Foxy?

"No ulkomaisista artisteista ekana mulle tulee ehdottomasti mieleen ainakin Lana Del Rey, Asap Rocky ja Kendrick Lamar. Nää on mun mielestä sel-laisia artisteja jotka tulee tekemään vielä tosi kovia juttuja. Vaikka mua on paljon apinoinnista syytetty-kin niin mä saan ehdottomasti kovimmat kiksit siitä, jos joku tekee jotain uutta ja varsinkin omannäköis-tä matskua ja siihen mä myös henkilökohtaisesti pyrin. Niin saundin kuin visuaalisuudenkin puolesta. Suomesta esimerkiksi JVG, Karri Koira, Mäk Gälis ja Gasellit on mun mielestä tosi hyviä esimerkkejä siitä."

Mistä Azealia Banks -coveri sai alkunsa? Tämä eroaa hieman aikaisemmasta tuotannostasi, onko tässä uusi suunta vai vaan kokeilu?

"Toi koko projekti alkoi oikeastaan aika puolivahin-gossa, mutta se oli silti loppuun asti ajateltu. Olin kirjoittanut noi lyriikat ja kertsin kerran yhteen X23:-sen biittiin ja se oli jäänyt moneksi vuodeksi loju-maan demona mun koneelle. Kuuntelin kerran 212 instrua, lähinnä kai mua kiinnosti miten räppäämi-nen luonnistuu multa nopeeseen biittin ja mun mie-

lestä noi lyriikat uppos siihen niin hyvin että halusin tehdä sen loppuun. Halusin muutenkin tehdä ekan videon vähän niinkuin mixtape-hengessä kaveripo-rukalla ilman lafkaa tai mitään muutakaan klikkiä mun takana. Esimerkiksi SMC:n eka video monien muiden joukossa oli samalla tavalla streetstyle ja mun mielestä ne on aina ollut siistejä juttuja niin koin sen myös mun kohdalla hyväksi ideaksi. Vää-jäämättäkin on selvää että selkee kokeiluhan tää oli, mutta oli sen saama vastaanotto mikä tahansa niin varmasti myös tollasta nopeempaa saundia on luvassa myös jatkossa, mutten silti sen enempää uskalla lähteä vielä spekuloimaan tulevaa."

Kirjoitat lyriikkasi itse, minkälainen prosessi se on?

"Oon aina itse omat lyriikkani kirjoittanut ja tykkään pitää muutenkin ensisijaisesti itseäni musiikinteki-jänä, vaikka esiintymisestä suuresti nautinkin. Pro-sessina se ajaa mut aina hulluuteen asti, mutta on samalla älyttömän rikastuttava kokemus. Tykkään haastaa itseäni tosi paljon, koska mä luotan itseeni, mutta loppupeleissä haastavin hetki on kuitenkin se kun materiaali pitää soittaa tai esittää jollekin muulle. Musta tuntuu että varsinkin just mimmeillä tää on tyypillinen ongelma ja siitä pitäisi päästä eroon. Itseensä pitää luottaa eikä mokaamiseen kuole."

Tulevaisuuden päämäärät on tietysti suuria

niinkuin ne on aina ollut.

Minkälaista on mielestäsi olla räppäri Suomessa?

"Mä en tiedä oonko mä välttämättä vielä oikea hen-kilö kertomaan minkälaista on olla räppäri Suomes-sa, mutta sen verran mitä oon vierestä seurannut niin onhan se hauskaa miten oikeastaan kaikilla on jonkinlainen mielipide susta. Joko susta tykätään älyttömästi tai vihataan. Suomessa on kuitenkin paljon myös artisteja ja bändejä jotka on tehnyt musaa vuosikaudet, mutta iso osa ihmisistä ei oo tästä musasta oikeen mitään mieltä. Kyllä mä ai-nakin mieluummin haluan, että mun musa herättää tunteita, kuin että se jää vaan mielipiteettömäksi muun musiikin sekaan."

Mikäs on Sini Sabotagen seuraava siirto?

"Tänä päivänä mulla on aivan törkeen lahjakkaita tyyppejä mun ympärillä ja kaikki apu mitä tarvitsen parhaan mahdollisen materiaalin tekemiseen. Ha-luun vaan tehdä nyt niin paljon musaa kuin mah-dollista, joten oon siinä mielessä todella hyvässä asemassa. Tulevaisuuden päämäärät on tietysti suuria niinkuin ne on aina ollut, nyt vaan jäädään jännityksellä seuraamaan mihin rahkeet riittää! Ensimmäisiä kertoja elämässä myös joillain muilla ihmisillä on yhtä suuria odotuksia musta kuin mulla itselläni mikä inspiroi ihan älyttömän paljon." ■

2 5

UBIK

1 / 2 0 1 3

Kissat palaa

Ilkka Hautala

Hyvä on levy. ehtaa brittipoppia Suomes-

ta joka lyö läpi Britanniankin suuressa

tarjonnassa. repikää siitä. All Blackshirts

To Me, on herkkää sekä svengaavaa.

laatu on tasainen koko levyn läpi ja soundi

on jotain The Smithsin tapaista, eli hyvää

kitarapoprockia.

Tätä nykyä Solitin rosteriin kuuluva

bändi ansaitsee paikkansa indiepopin

skenessä nyt jo kolmannella levyllään.

levy on helposti lähestyttävä ja hyvin

universaaliin makuun. vaikka sanoitukset

toisinaan hieman ottavatkin kantaa, voisin

toivoa jotain hieman uudistuksellisempaa

ja kummallista. Mutta toisaalta: Miksi

keksiä pyörää uudestaan?

Cats On Fire — All Blackshirts To Me

Soliti

2012

Nuokkumista Hämeenlinnasta

Ilkka Hautala

Aluksi en pitänyt tästä levystä. Se vaikutti

mielestäni laiskalta indietuotteelta jossa

yritettiin päästä helpolla. en huomannut

milloin yksi kappale loppui ja toinen alkoi.

pian kuitenkin huomasin, että tämähän

on levyn vahvuus ja vain minun moderni

hektinen mieleni oli tiellä. Doze on oivalli-

nen ambient/poprock -levy joka sopii rau-

hoittumiseen ja illanistujaisiin. Maalailevat

kappaleet vievät jonnekin kauas ja ovat

ihanan loputtomia. nelihenkinen yhtye

mainostaa kantavansa hämeenlinnalaista

identiteettiä, josta en kuitenkaan voi sa-

noa mitään Hämeenlinnaa tuntemattoma-

na ihmisenä. Sieltä kuitenkin ponnistavat

nämä kaverukset jopa maailmanlaajui-

seen menestykseen.

Delay Trees — Doze

Soliti

2012

Ruotsin lahja pimeille illoille

Niko Finne

katatonian uusin albumi Dead end

kings tuo kuulijalleen aikaisemmasta

tuotannosta tuttua melankolissävytteistä

soundia. yhtyettä vuosikymmenen kuun-

nelleena voisin sanoa Dead end kingsin

olevan yksi bändin parhaista julkaisuista.

Sanoitukset purevat tummanpuhu-

valla sävyllään ja renksen pehmeä ääni

lähes hypnotisoi kuulijansa. levy sopiikin

kuunneltavaksi erinomaisesti pimeisiin

talvi-iltoihin kynttilöiden loisteeseen. levy

jaksaa kannatella kuulijaa rauhallisella

rytmillään aina viimeiseen säkeeseen

asti. Todella hyvä levy ja suosittelen

lämpimästi tutustumista.

katatonia — Dead end kings

peaceville

2012

(SH)It's ALIVE!(?)

Vili Äijö

Coldplay on tällä hetkellä suosionsa hui-

pulla, ja sen huomaa. yleisökuoro laulaa

yellow-biisin Martinin laulun päälle. ri-

hanna poikkeaa lavalla lurauttelemassa.

yhtye kertoo kokemastaan kappaleiden

välissä (ei CD:llä, se on täyttä konserttia)

ja vaikuttaa ylpeältä. Musiikki laukaisee

stressiä, ja DvD:n visuaalinen, vertausku-

vallinen kieli nuolee silmäpalloja.

Monelle Coldplay on yhä pelkkä

paska bändi. en ollut ennen live 2012:ta

kuunnellut yhtäkään levyllistä Coldplayta

kokonaan, itse asiassa yhtyettä yhteensä

alle puoli tuntia. en tuntenut kappaleita,

mutta kun bändillä on sitä jotain, sen

tuntee.

Coldplay — live 2012

parlophone / eMi

2012

Gandalf ja muita kavereita

Jukka Vuorio

Taru sormusten herrasta tempaisi

mukaansa uskomattomalla tavalla,

kun 2000-luvun alussa alkoi ilmestyä

ennennäkemättömän laadukkaita

fantasiaelokuvia Tolkienin keskimaasta.

legendaarisen fantasiatrilogian erään-

laisena esinäytöksenä toimiva Hobitti on

huomattavasti isoveljeään suppeampi

kirja, mutta silti myös siitä on kunnianhi-

moisesti tehty elokuvatrilogia.

lähes kolmen tunnin pituinen ensim-

mäinen osa on pakollista nähtävää kaikille

fantasian ystäville, mutta ei onnistu va-

kuuttamaan heitä jotka eivät ole aiemmin

aiheen kirjoihin ja elokuviin tutustuneet.

kiinnostavinta on tietty se, kun Gandalf

taikoo ja kun Bilbo reppuli laittaa ensi

kertaa mahtisormuksen sormeensa.

Hobitti

Ohjaus: peter Jackson

2012

Nykyaikaista luonnollisuutta

Niia Virtanen

The Sessions on tositarinaan perustuva

draamakomedia liikuntakyvyttömän

tutustumisesta seksuaalisuuteensa.

rautakeuhkostaan riippuvainen, humo-

ristinen runoilija/journalisti Mark aloittaa

käynnit seksiterapeutilla saatuaan siihen

siunauksen papiltaan.

Herkkä elokuva käsittelee seksuaa-

lisuutta ja sen suhdetta uskontoon ilah-

duttavan raikkaalla tavalla, mitä runsas

mutta luonnollisesti esitetty alastomuus

korostaa. elokuvan jälkeen toivoo, että

jokaisella olisi mahdollisuus tutustua

seksiin omilla ehdoillaan.

The Sessions

Ohjaus / käsikirjoitus: Ben lewin

FS Film Oy

2012

Osana luontoa

Niia Virtanen

Heiluva käsivarakamera kuvaa uppoavan

yhteisön elämää 6-vuotiaan Hushpuppyn

silmin. lapsen näkökulmasta tarinan

käänteet saavat maagisia selityksiä: kaik-

kivaltias luonto on rakennusten kokoinen

villisika.

yhteisön koti, Bathtub, on poikkeuk-

sellinen paikka, josta sen asukkaat eivät

tulvasta huolimatta aio luopua. Bathtu-

bissa kuolemaa käsitellään ilohuudoin ja

vauvat erotellaan numeroiduin vaipoin.

Festivaalimenestystä niittänyt,

r&A-festivaalin tänä vuonna avannut

elokuva on vahvoilla tämän vuoden

Oscar-veikkauksissa.

Beasts of the Southern Wild

Ohjaus: Benh Zeitlin

Cinema Mondo

2012

Kasarin kovin cyborgi

Henri Salonen

Tämä on retroarvostelun vuonna

1987 ilmestyneestä legendaarisesta

robocopista.

robocop on dystopia rikosaallon

alle hautuvasta Detroitin kaupungista.

virka-ajalla seulaksi ammutusta konstaa-

pelista parsitaan kasaan lakia voimaan

paneva cyborgi palauttamaan järjestys

kaduille (ja tässä vaiheessa oletan, että

kaikki tietävät cyborgien, robottien ja

androidien välisen eron).

kun robocop laittaa roistot kylmäksi, ei

kukaan kysele tekikö ”se” väärin käyt-

täessään tarpeetonta väkivaltaan. Toisille

tämä on tiukkaa actionia ja toisille mustaa

komediaa, mutta kaikille tämä jotenkin

toimii.

robocop

Ohjaus: paul verhoeven

Orion pictures

1987

L ev y t E l o k u vat

2 6

UBIK

1 / 2 0 1 3

ArvOSTelUT

Anarkian Faabelit

Ilkka Hautala

Metro-lehdestäkin tuttu kamala luonto on

noin kolmen ruudun strippejä inhimillis-

tetyistä eläimistä metsässä. päähenkilöt

ilves ja kärppä notkuvat, pelleilevät

toistensa kustannuksella ja filosofoivat

aikansa ratoksi. Hahmot ovat pääsään-

töisesti toimivia ja läpät toisinaan osuvia

kunhan tyyli alkaa tulla tutuksi. Filosofia

on toisinaan kovinkin purevaa. Usein

jutut kuitenkin selittävät liikaa ja viimeisen

ruudun olisi voinut jättää pois. Hieman

enemmän anarkiaa tavanomaisuutta

vastaan vielä tarvittaisiin tähän metsään.

parasta elämässä on jo toinen koko-

nainen sarjakuvakirja elukoista Jarkko

vehniäiseltä.

Jarkko vehniäinen — kamala luonto,

parasta elämässä

Zum Teufel kustannus

Sivuja: 64

2012

Hyvä ja paha internet

Henri Salonen

vapaa toimittaja Hanna nikkanen selittää

kirjassaan verkko ja vapaus kuinka

arkinen internet muuttaa maailmaa

ympärillämme.

internet mahdollistaa vallankäytön

tarkemman valvonnan sekä ihmisoikeus-

loukkausten välittömän esilletuomisen.

Samalla se tarjoaa hirvittävän aseen

vihamielisille valtioille kansalaistensa

tarkkailuun ja opposition tukahduttami-

seen. verkkoa tarkkaileva poliisi ei ole

joka maassa ystävä.

Helppolukuinen kirja valottaa

ymmärrettävästi digitaalisen viestinnän

kansainvälistä lainsäädäntöä sekä saa

pohtimaan onko Googlella jo enemmän

valtaa elämässämme kuin oman maam-

me viranomaisilla?

Hanna nikkanen — verkko ja vapaus

into kustannus

Sivuja: 180

2012

K i r j at

Kaikki kosmoksesta

Vili Äijö

kaiken käsikirja kertoo kaiken mitä voi

parissasadassa sivussa kertoa, olematta

täyttä nippelitietoa tai hiekkapaperia. Sen

perusajatus on lukijan valistaminen ja

ajattelemisen kiihkon herättäminen. kirjaa

lukee kepeästi, ja valtaojan anekdootit ja

selitykset ovat hauskoja. kuin Aku Ankka,

kaiken käsikirja sopii nuoremman ja

vanhemman käteen. Se on täynnä kysy-

myksiä ja reiluja vastauksia. Mitä jos me

olemmekin olemassa? Se on valtaojan

mukaan hyvinkin mahdollista.

esko valtaoja — kaiken käsikirja

kustantaja: Ursa (Tähtitieteellinen

yhdistys)

Sivuja: 165

2012

Kiehtova muotokokeilu

Petri Vaittinen

Jaakko yli-Juonikkaan neljäs teos uudis-

taa täysin romaanin muodon. neuro-

maani koostuu sadoista lyhyistä luvuista,

joiden järjestyksen lukija valitsee itse.

Teoksen lukeminen muistuttaa lähinnä

tekstiseikkailun pelaamista. väärä valinta

johtaa usein päähenkilön väkivaltaiseen

kuolemaan, jonka jälkeen on pakko palata

alkuun. ”Oikea” valinta avaa lisää vaihto-

ehtoja. Jatkuva liike edestakaisin

kirjaa noin 700 sivua ja alaviitettä pitkin

luo tunteen tekstin loputtomuudesta.

Onko tässä proosan tulevaisuus?

Jaakko yli-Juonikas — neuromaani

Otava

Sivuja: 650

2012

Boheemit messiaat

Vili Äijö

kun koneet ottavat vallan, sinun boheemi,

täytyy olla valmis.

BohoBusiness on kirja muutoksesta.

Tällä hetkellä elämme vielä valistuksen

aikaa, mutta ubiikin, jokapaikan teknolo-

gian todellisuus avartaa edessämme. ro-

botit kehittyvät ja Web 4.0 on jo matkalla.

Suomen, euroopan ja koko maailman on

noustava siitä kuralätäköstä, mihin se on

pärställeen kaatunut.

päästäkseen käsiksi isoihin asioihin,

lähtee kirja liikkeelle pienistä. BohoBusi-

neksen punainen lanka on yhtä punainen

kuin sen kansi ja kärryillä pysyy hyvin. kir-

jan syvempiin vesiin sukeltavissa luvuissa

on apuna käyriä ja kaavioita, kuitenkin

maltilliseen tyyliin.

kaksi ensimmäistä lukua ovat Bo-

hoBusineksen puhtainta lifecoachingia.

kirjan sisällä on fiktiivinen tarina koppe-

losta, asianajajasta, joka jää vaille virkaa.

yhdistettynä ylitsepursuavaan selitykseen

boheemiudesta, koppelon naiivi seikkailu

on niin tasapaksua, että näiden osioiden

skippailu ei vahingoita ketään.

Jeesus on yksi kirjassa mai-

nituista bohee-meista, samoin

Steve Jobs.Tietyn kakistelun jälkeen teksti tuntuu kui-

tenkin erittäin asiantuntevalta ja resonoi-

valta. Modernin internetin ubiikit palvelut

ovat kirjailijoilla Cristina Anderssonilla ja

Jari kaivo-ojalla hallussa, mistä heitä on

kiitettävä. Jokaisen luvun päättävä ”voi-

mahahmo”, eli inspiraatiohenkilö ja häntä

ympyröivät voima-arvot ovat hieman

hassuja ja niiden olemassaolon syytä voi

vain arvuutella.

Maailmanlaajuisesta finanssikriisistä

ei päästä yli vanhoilla keinoilla. Bohee-

meja muutosagentteja tarvitaan yritysten

alaisiksi ja johtoon. etenkin sikälimikäli

ubiikkiteknologinen vallankumous lähes-

tyy: kuvitelkaa yhteiskunnan apuna oleva

läsnä-äly, joka on täynnä ihmiskyvyn

ohittavaa koodia: Teknologinen singulari-

teetti, vastoin luonnonlakeja kuin mustan

aukon keskus. Suomeksi, koko maapallo

olisi verkostoitunut tappiin asti, ja sen

tekoäly ohittaisi ihmisen. Toiveikkaimpien

arvioiden mukaan se koittaisi jo 15–20

vuoden sisällä. Seuraava sukupolvi

saattaa joutua robottimaahanmuuttajien

uhriksi (huono analogia, tiedän, olen pa-

hoillani). Mitä tehdä kun 50–60 prosenttia

aloista korvataan roboteilla?

Jeesus on yksi kirjassa mainituista

boheemeista, samoin Steve Jobs. Bohee-

meja käsitellään ensiksi mainitun tapaisi-

na messiaina ja jälkimmäisen tapaisena

visionääreinä, tai siltä se ainakin tuntuu.

kirjan pääteesi on toivo jälkiteollisten

valtioiden kehityksestä boho-kapitalis-

tismin suuntaan: kohti innovaatiota ja

erilaisuutta ruokkivia työympäristöjä, ja

niitä tuottavien fraktaaliyhteisöjen ja -yri-

tysten maailmaa. Memisöivä ja käyttäjää

imitoiva Web 3.0 on boho-työntekijän

tärkeä väline. ihmisen täytyy mukautua

ubiikkiteknologiaan, ja astua uuteen,

unohtaa vanha. ensiaskeleet on jo otettu.

robottia, ja etenkin loppupuolen työtä

ja vaurautta käsittelevät kappaleet ovat

varmasti lukemisen arvoisia.

BohoBusiness tuntuu radioivan

turhaa naivismia, mutta sen yli päästyäkin

kirja kuitenkin värittyy positiivisena. Se

on innostava ja rohkaiseva, elämänmuu-

toshenkinen. Se käsittelee ihminen–ko-

ne-suhdetta tärkeänä ja ajankohtaisena.

Sen boheemeja selittävät osiot maistuvat

tervalle, mutta kuten hyvä kirja tekee,

se kutsuu lukijan joukkoon: pudottaudu,

virittäydy, kiihotu.

Christina Andersson ja Jari kaivo-oja

BohoBusiness

Talentum

Sivuja: 291

2012

kuvitusniia virtanen

2 7

UBIK

1 / 2 0 1 3

ArvOSTelUT

Tsekkaa lisätietoja: www.sakkinet.fi

Laura Ylitalo laura.ylitalo@sakkinet.fi

p. 050-3374652

Turku -Tukholma, Baltic PrincessHinnat alkaen 25 € / hlö B-luokan neljän hengen hytissä.Risteilypaikat myynnissä 30.1. alkaen.Varaa paikkasi Matkapojilta: Sari Huuskonen p. 010-2323424, sari.huuskonen@matkapojat.fi

23.— 24.5. 2013

Esiintymässä:

RuudolfKarri Koira

Heavyweight DJ’s

2 8 1 / 2 0 1 3

UBIK

Karjaan Raseborg-opistolla 9.–11. marraskuuta järjestetyt Syyspäivät keräsi yhteen lähes neljäkymmentä

opiskelijaa ympäri Suomen. Kaikille opis-kelijoille, oppilaskunta-aktiiveille ja tuto-reille järjestetty tapahtuma sisälsi työpa-joja, keskustelua normeista, ilmaisutaidon harjoittelua, leikkimieliset olympialaiset ja paljon, paljon muuta.  

U u s i a t a i t o j a j a y h t e i s ö l l i s y y t t ä 

SAKKIn perinteiset Syyspäivät keräsi paljon osallistujia.

Edunvalvontatyöpajassa keskusteltiin muun muassa oppilaitosten arkeen vaikuttamisesta ja miten opiskeli-

jana ja oppilaskuntana saa opiskelusta enemmän irti. Viestintätyöpajassa kes-kusteltiin siitä mitä kaikkea viestintä pitää sisällään sekä päästiin myös kokeilemaan visuaalista viestintää pienimuotoisessa graffitityöpajassa.  SAKKI haluaa kiittää kaikkia osallistujia mahtavasta viikonlopusta ja toivoo, että ensi vuonna päästään yhtä huimaan tun-nelmaan! ■

2 9

UBIK

1 / 2 0 1 3

G eneral I ntel le ct i n P roce s sCASE: Teetkö oman alan töitä ja mitä sinusta tulee isona?

KuvitusSamuli Otto-Henrik Saarinen

SAkki sai marraskuussa valmiiksi kaksi vuot-ta kestäneen tutkimushankkeensa, jossa en-simmäistä kertaa kerättiin tietoa ammattiin valmistuneiden laadullisesta työllistymisestä valmistumisen jälkeen (katso sivu 21). Tutki-muksen sisältö on kovaa ja kiistatonta dataa, mutta jäimme myös Ubikin toimituksessa miettimään asioiden inhimillistä puolta. Miten ammattiin valmistuneet itse kokivat oman työ-elämään siirtymisensä, sekä opiskeluajan? Mitä toiveita meillä tulevaisuuden suhteen ja miksi me haluamme isoina? Olen humanisti ja tietopalvelualan ammatti-lainen koulutukseltani, liki kahdeksan vuotta tuli niitä hommia sit tehtyäkin. nykyään olen yksityisyrittäjä ja vuokranantajariistäjäsika eli en todellakaan tee oman alan töitä.Chubby Fresh en tee, enkä haluakaan tehdä. Tietokone-hommat on vaan vitun perseestä ja turhaa paskaa. Mielummin olisin vaikka sairaalassa tai päiväkodissa ilmaseksi duunissa saatana.viikari kunha sais tutkinnon loppuun, mutta vaikka sen saiskin niin en tee oman alan töitä, eikä kylläkään kiinnosta. hienoa huomata 4 vuo-den kuluttua, että tää koulutusala missä opis-kelen ei ole ihan meikän juttu miusta tuntuu muutenkin etten ikinä löydä ns "omaa alaa" tai kiinnostavaa opintoalaa. miun tulevaisuus on alepan kassa ja itsemurha.reilujätkä Opiskelin raksamieheks ja tein oman alan töitä kunnes vittuunnuin ja nyt pitäis tulla hu-manisti joskus hamassa tulevaisuudessa. Jos haluat ns. duunari-ammatin, en missään ta-pauksessa suosittele ammattikoulua.Kokovartalo mies lentoemäntä ja äiti. Lentoemäntä94 e: Tää onkin joku nuuskintatopiqueYÖK, yksisarvinen Meinasin vastata tähän, mut enpäs nyt sit vastaakaan. Heh heh. T: ylempää keskiluokkaa edustavakissavideo

Opiskelen esimiesasemaan, teen alan duu-narin töitä opiskelun ohessa. Ala on kuitenkin matalapalkkainen joten sinänsä töitä on help-

po saada mutta esimiesasemassakin palkka on käsittääkseni suunnilleen suomalaista keskitasoa. yritän olla ajattelematta asiaa ra-han kannalta koska se vituttaa.Ian Curtis Joo.eetu ilimari valmistumisen jälkeen menin omiin hommiin ja säännöllisen epäsäännöllisesti hommissa ollut. nyt kuitenkin alkaa riittämään ja taidan hakea opiskelemaan jotain uutta. Hoitsun hommista löytyy kyllä vaikka mitä touhutta-vaa joten tuskinpa nyt kokonaan loppuu, mut lanssiin en enää mee ku potilaana.. bob Joo teen. Oma ala luultavasti pysyy hyvänä työllistäjänä hamaan tulevaisuuteen,mutta valitettavasti itellä tulee fyysiset rajoitteet vas-taan jossain vaiheessa, ja pitäs alkaa kehitte-lemään varasuunnitelmaa sitä varten. Joku opiskeluhomma siis pitäsi kehitellä, mutta mistä ja millä rahalla on sit mielenkiintosempi kysymys.Enskanasu Meikän alaa on hooseen kuuntelu ja dokaami-nen, mutta oon siinä ohessa myös suorittanut ammattitutkinnon, joka liittyy just eikä melkein niihin hommiin, mitä käyn tekemässä työkse-ni. en kyllä muista niistä opinnoista enää ihan hirveästi. Johtuu varmaan noista tämän pos-tauksen alusta löytyvistä syistä.Käy koulut&hanki pätevyys olen tehnyt 6 vuotta, paperit sain kaks viikkoa sittensydämesi tyhjä huone ammatiltani oon sisustaja, töitä teen vaateliik-keessä. elikkäs en todellakaankyltymätön megaviettelijä kokin paperit takataskussa yhteiskuntamaan-tiedettä nyt yliopistossa opiskelen, ei menny ihan ku strömsössä. yhen kesän lettuja pais-toin ja paprikoita täytin.Tynkä-Karjalan Antti työkseni juon viinaa, elämänkoulun kävin. lasketaanko?ACHTUNG, MESIKÄNNI! mites toi apu koulu totasaatanan merkit käsissäin

en avusta ketään.ACHTUNG, MESIKÄNNI! komp. kyllä tämä jo työstä käy. plus sellaisia "työkeikkoja", joista en täällä huutele. ntktHexa ei ole mitään ammatillista koulutusta. Tai on koulutusta mutta ei pätevyyttä osoittavia to-distuksia. Joten tuntisin olevani raksalla ihan omalla alallani.Le*Lbor me ylioppilaat ollaan sopivia ja osaavia duu-niin ku duuniin joten olen tehnyt oman alan hommia jo kohta 18 vuotta.Ilon turahdus Teen + rahaa tulee ovista ja ikkunoistaJOULU METAL JOULU Tällä hetkellä opiskelen media-assariksi elo-kuva- ja videotekniikka painotteisella. Olisi aika hienoa jos tän jälkeen pääsisi vielä AMk:hon graafista jyystämään, kun se näyt-täis nyt kiinnostavan enempi. näistä ympy-röistä ammatti olisi kyllä varsin tervetullut. no jos ei sittemh, niin olet myös tarkastellut lin-ja-auto kuskin hommaa Glauca Jaa-ah. Tietokoneista oli kiinostunut jo piene-nä ja niin sitä vain alkaa olemaan Tietojenkä-sittelytieteen opinnot loppusuoralla. ei tullut teknisen ympäristön insinööriä vaan jotain ihan muuta. Tai ainakin melkein. voinee siis sanoa että dream came true.. Tar-kin ammattikuvaus: nörtti. kaik saan kokinopinnot loppuun niin tarkoitus olisi ainakin yrittää lahden ja Turun sirkuslinjoille. Jotakin on kyllä pakko päästä opiskelemaan ettei tarvitse busseissa maksaa täyttä hintaa. Zhrec piti tulla valokuvaaja tai levykauppias.. eka nyt ei näytä vihreetä valoo eikä levykauppias meininkikää nappaa niin paljoo ku sisäl ei saa poltaa.. Mut kyl ton mediapaska-alankaa pi-tää koittaa kävellä punasii päin. Saa nähä mitä käy.. Todennäkösest roskakuskiks päädyn.Random ylläolevat kommentit on kerätty Basso-, punk in Finland-, mikseri.fi:n-, potku.net- ja gosupermodel.com -sivujen foorumeilta. ■

3 0 1 / 2 0 1 3

UBIK

Onko sinulla fiilis siitä, että joku kou-lussa mättää? Joutuvatko opiskelijat tilanteisiin, joissa osa tuntee olonsa

kurjaksi? Me haluamme puhua normeista ja oletuksista, jotka tekevät niitä rikkovien elämän hankalaksi. Normit nurin! tekee normit näkyväksi. Sen jälkeen muutam-me yhdessä koulun yhdenvertaisemmaksi paikaksi kaikille.

Normit ovat näkymättömiä sääntöjä ja ole-tuksia siitä, minkälaisia kaikki opiskelijat ovat. Vahvimpia normeja ovat heteronor-mi ja sukupuolta säätelevä normi. Normit säätelevät myös opiskelijoiden oletettua uskontoa, ihonväriä, kieltä, toimeentuloa

kuin valkoihoiset luokkakaverinsa.Näihin tilanteisiin liittyy näkymättömäksi tekemistä, ulkopuolelle sulkemista, kiu-saamista ja syrjintää.

Normikriittisyys on asenne ja ase syrjintää vastaan. Se raivaa tilaa kaikille tulla näh-dyksi omana itsenään. Yhdenvertaisuus on sitä, että kunnioitamme jokaisen yk-silöllisyyttä, itsemäärittelyoikeutta ja oi-keutta turvalliseen opiskeluympäristöön.

Normit nurin! - Suvaitsevaisuudesta yh-denvertaisuuteen -hankkeen toteuttavat yhteistyössä SAKKI, Seta ja FSS rf. ■

ja kansalaisuutta tai kykyä toimia, oppia ja olla sosiaalinen.

Mitä vahvempi normi, sitä hankalampi sitä on tuoda näkyväksi. Yleensä normit tule-vat näkyväksi juuri kun joku rikkoo niitä.Vaikkapa niin, että ei-heteron opiskelijan pitää kerta toisensa jälkeen tulla kaapis-ta ja kertoa seurustelevansa samaa suku-puolta olevan henkilön kanssa. Tai niin, että pitkäaikaissairaan opiskelijan on mie-tittävä, miten hän pystyy opiskelemaan vaikka poissaoloja on paljon sairaalakäyn-tien takia. Tai niin, että tummaihoisen opiskelijan on yhä uudestaan perustelta-va, miksi hän on aivan yhtä suomalainen

5.2.2013 pärähtää ja normeja oppilaitoksissa käsittelevä sivusto www.normit.fi avautuu.

pasi kärkkäinen

katja ronkanen

3 1

UBIK

1 / 2 0 1 3

hallituksen jäsenten lisäksi Jyväskylän ammattiopistosta.

Joustavat opintopolut ja joustava työelämä

Yleensä Next Stepeillä on ollut jokin yhteiskunnallinen teema, joka on tuonut jonkin tärkeän asian nuorille

tiedoksi ja keskusteltavaksi. Tänä vuonna messuilla keskitytään joustaviin opintopol-kuihin, jotka vastaisivat joustavaa työelä-mää. Miten esimerkiksi yritykset voisivat tavoittaa nuoret parhaiten työmarkki-noilla tai kuinka nuoret voisivat yhdistää opiskelun ja työelämän järkevästi? Muun muassa näihin kysymyksiin etsimme mes-suilta vastauksia. Työelämä ja opiskelu ei ole raskas pakko vaan luova mahdollisuus oman tiensä löytämiseen. Oppilaitosten ja työelämän kommunikaatiota on parannet-tava, jotta ammatillinen koulutus vastaisi vielä paremmin työelämän tarpeita. SAKKIn koulutuspoliittinen tavoite on pa-rantaa toisen asteen koulutuksen yhteis-työtä. Joustavien opintopolkujen avulla opiskelijat pystyisivät yhdistämään luki-on ja ammatillisen koulutuksen kursseja. Nykyään kaksoistutkinnon suorittaminen vaikeutuu juuri rakenteiden heikkouksien

Ammatillisen koulutuksen ja osaami-sen arvostuksen nostaminen ja työ-elämän yhdistäminen ovat tavoittei-

ta, jotka ovat olennainen osa messujen arvopohjaa. Messujen päätarkoitus on pal-vella nuorten tarpeita. Nuoret tarvitsevat paikan, josta löytää elämälleen suuntaa. SAKKIn messuilta nuoret opiskelijat saa-vat tietoa eri koulutusvaihtoehdoista ja työelämästä. Monet ovat löytäneet opis-kelupaikan lisäksi myös tulevaisuuden työpaikan messujen kautta. Jokaiselle jotakin

Messujen edellytyksenä on riittävän monipuolinen tarjonta. Messuil-la on esillä eri oppilaitosten lisäk-

si paljon ammattiliittoja ja erilaisia va-paa-ajan järjestöjä. Tavoitteena on, että Jyväskylässä järjestetään vuonna 2013 innovatiivinen, ajassa kehittyvä valtakun-nallinen koulutuksen ja työelämän pääta-pahtuma, josta on apua niin opiskelijoille kuin näytteilleasettajillekin. Next Step -messut ovat amisten omat messut. Ne tehdään aina amisvoimin, eli kaikki messujen talkoolaiset ovat amiksia. Tänä vuonna talkoolaiset tulevat SAKKIn

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto –SAKKI ry. järjestää Jyväskylässä 30.–.31.1.2013 Next Step koulutus- ja työpaikkamessut, joilla vierailee vuosittain noin 20 000 kävijää

Koska olet val m is?

takia. Opiskelijat keskeyttävät kaksois-tutkintonsa lukujärjestysten yhdistämis-vaikeuksien, välimatkojen tai esimerkiksi puuttuvan opinto-ohjauksen takia. Näihin asioihin kaivataan suuria parannuksia.

Yli 20 vuotta messutunnelmaa

Next Step -messut järjestettiin en-simmäisen kerran vuonna 1990, alle kolme vuotta siitä kun SAKKI

ry perustettiin. Idea tuli sen aikaiselta järjestösihteeriltä, t i i N a H a k a l a l t a . Hän näki, että nuoret ansaitsivat suuren tapahtuman, nuorten omat koulutus- ja työpaikkamessut. Idea kantoi hedelmää ja tammikuussa 1990 ensimmäiset mes-sut järjestettiin Helsingin Wanhassa Sa-tamassa. Paikalle odotetun 5000 kävijän sijaan messut paisuivat 24 000 kävijän suurtapahtumaksi.

Suuren riskin ottaminen siis ehdottomasti kannatti ja näin Next Stepeistä tuli tärkeä osa SAKKI:n toimintakalenteria. Kiitokset siitä siis Tiina Hakalalle ja messuja alusta-pitäen tähän päivään saakka tuottaneelle m a r i t a k e t t u S e l l e . ■

www.bao.fi I p.(02) 274 1100

Bovallius-ammattiopisto on ammatillinen erityisoppilaitos nuorille ja aikuisille. Järjestämme koulutusta Jyväskylässä, Pieksämäellä ja Turussa sekä useilla muilla paikkakunnilla.Hakuaika elokuussa 2013 alkaviin koulutuksiin päättyy 28.3.2013.

Ì Valmentava koulutus Ì Ammatilliset perustutkinnot Ì Aikuiskoulutus Ì Opiskelijan ohjaus- ja tukipalvelut Ì Kehittäminen ja asiantuntijapalvelut

osasto A307

Taitoa ja tunnetta ammatillisesta erityisopetuksesta

MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA?

TekstiTiina Helminen

viereisen sivun kuvis-sa messutunnelmaa vuosien varrelta

3 2 1 / 2 0 1 3

UBIK neXT STep

MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA?

3 3

UBIK

1 / 2 0 1 3

neXT STep

Jäm

sän

kris

tillin

en k

ansa

nopi

sto

Mes

suka

rtta

LÖ

YD

Ä O

MA

JU

TT

USI

Näy

ttei

llea

sett

ajat

3 4 1 / 2 0 1 3

UBIK neXT STep

A10

9A

lkio

-op

isto

ww

w.a

lkio

.fi A

115

Aut

o-

ja K

ulje

tusa

lan

Työ

ntek

ijälii

tto

AK

T

ry ww

w.a

kt.fi

A30

7B

oval

lius-

amm

at-

tiop

isto

Jyv

äsky

läw

ww

.bov

alliu

s.fi

A31

1E

F E

duc

atio

nw

ww

.ef.fi

A21

8E

nerg

ia-a

la /

Ene

r-g

iate

olli

suus

ry

ww

w.e

nerg

iam

aail-

ma.

fi A

202

Ete

lä-S

avo

n

koul

utus

Oy

ww

w.e

sed

u.fi

A20

7E

uroo

pp

atie

do

tus

/ U

lkoa

siai

nmim

iste

riö

ww

w.e

uroo

pp

atie

do

-tu

s.fi

A11

3E

xplo

rius

E

duc

atio

n O

yw

ww

.exp

lori

us.fi

A41

0H

uman

istin

en

Am

mat

tiko

rkea

koul

uw

ww

.hum

ak.fi

A41

2It

ä-S

uom

en Y

liop

isto

ww

w.u

ef.fi

A11

5JH

L Ju

lkis

ten

ja

hyvi

nvo

intia

loje

n lii

tto

ry

ww

w.jh

l.fi

A31

0Jy

väsk

ylän

am

mat

tikor

keak

oulu

ww

w.ja

mk.

fi

A21

1Jy

väsk

ylän

ko

tital

ous

op

pila

itos

ww

w.jk

lko

ti.fi

A10

8Jy

väsk

ylän

ko

u-lu

tusk

unta

yhty

-m

ä / J

yväs

kylä

n am

mat

tiop

isto

ww

w.ja

o.fi

A10

9Jy

väsk

ylän

kri

still

i-ne

n o

pis

tow

ww

.jko.

fi A

205

Jyvä

skyl

än t

yö-

ja

elin

kein

oto

imis

tow

ww

.mo

l.fi A

109

Jäm

sän

kris

tillin

en

kans

ano

pis

tow

ww

.jam

sano

pis

-to

.fi A

103

Kan

sain

välis

en

liikk

uvuu

den

ja

yhte

isty

ön

kesk

us

CIM

Ow

ww

.cim

o.fi

A10

9K

arst

ulan

eva

nkel

i-ne

n o

pis

tow

ww

.keo

kars

tula

.fi A

418

Keh

ittäm

isyh

tiö

Keu

link

Oy

ww

w.k

eulin

k.fi

A22

0K

ela

ww

w.k

ela.

fi A

110

Kes

ki-S

uom

en

Po

liisi

laito

sw

ww

.po

liisi

.fi

A31

4K

eski

maa

Osk

ww

w.s

-kan

ava.

fi/

kesk

imaa

A41

6K

irkk

oha

llitu

sw

ww

.evl

.fi A

403

Ko

mm

unis

tinen

nu

ori

solii

tto

ry

ww

w.k

om

nl.fi

A21

2K

oul

utus

kesk

us

Sed

uw

ww

.sed

u.fi

A40

8K

ymen

laak

son

amm

attik

orke

akou

luw

ww

.kya

mk.

fi A

303

Lap

in

Mat

kailu

op

isto

ww

w.la

pin

mat

kai-

luo

pis

to.fi

A40

4La

pin

Ylio

pis

tow

ww

.ula

pla

nd.fi

A30

9La

pin

lahd

en lu

kio

ja

Kuv

atai

del

ukio

ww

w.la

pin

lahd

en-

luki

o.fi

A31

6Li

dl S

uom

i Ky

ww

w.li

dl.fi

A41

4LV

I-A

LA –

Lvi

-tek

-ni

set

urak

oits

ijat

LVI-

tu r

yw

ww

.lvi-

ala.

fi A

111

Läns

iran

niko

n K

ou-

lutu

s O

y W

inN

ova

Lent

oko

nete

kniik

kaw

ww

.win

nova

.fi

A30

5Lä

nsir

anni

kon

kou-

lutu

s O

y W

inno

va

Mer

enku

lku

ww

w.w

inno

va.fi

A42

0M

aanm

ittau

slai

tos

ww

w.m

aanm

ittau

s-la

itos.

fi

jake

lup

iste

Mat

kale

hti /

O

tava

med

iaw

ww

.ota

vam

edia

.fi

Med

iap

ex O

y Jy

väsk

ylä

ww

w.m

edia

pex

.fi A

115

Met

allit

yövä

en

liitt

o r

yw

ww

.met

allil

iitto

.fi A

408

Mik

kelin

am

mat

tikor

keak

oulu

ww

w.m

amk.

fi A

214

Milk

Wo

rks

/ Ham

iw

ww

.ham

i.fiw

ww

.ham

k.fi

A21

7O

P-r

yhm

ä K

es-

ki-S

uom

en

Osu

usp

ankk

iw

ww

.op.

fi A

203

Op

etus

halli

tus/

Op

iske

lijav

alin

nat

ja

tieto

halli

nto

ww

w.o

ph.

fi/

op

pija

npal

velu

t A

209

Ori

ved

en O

pis

tow

ww

.ori

ved

eno

-p

isto

.fi A

106

Paa

siki

vi-O

pis

tow

ww

.paa

siki

vio

pis

-to

.fi

A21

9P

alve

lual

oje

n am

-m

attil

iitto

- P

AM

ry

ww

w.p

am.fi

A11

5P

aper

iliitt

o r

yw

ww

.pap

erili

itto.

fi A

402

Per

ussu

om

alai

set

Nuo

ret

ww

w.p

s-nu

ore

t.fi

A30

8P

ohj

ois

en K

es-

ki-S

uom

en

op

pim

iske

skus

ww

w.p

oke

.fi A

115

Po

sti-

ja lo

gis

tiik-

ka-a

lan

unio

ni

PAU

ry

ww

w.p

au.fi

A20

6P

rose

ssite

olli

-su

uden

per

us-

tutk

into

- R

yhd

y p

rose

ssita

itaja

ksi

ww

w.k

unko

ulu-

lop

puu

.fi/a

mm

at-

tiin/

mill

e-al

alle

/p

rose

ssite

olli

suus

/ A

115

Puu

- ja

eri

tyis

alo

jen

liitt

o r

yw

ww

.puu

liitt

o.fi

D10

1R

aid

e ry

/ b

ussi

ww

w.r

aid

e.in

fo/

A10

1R

auta

lam

min

luki

ow

ww

.rau

tala

mm

in-

luki

o.fi

A21

5R

uove

den

luki

ow

ww

.ruo

ved

enlu

-ki

o.fi

A21

6S

ano

mal

ehti

Kes

kisu

om

alai

nen

ww

w.k

sml.fi

A40

6S

einä

joen

am

mat

tiko

rkea

koul

uw

ww

.sea

mk.

fi A

104

Ski

lls F

inla

nd r

yw

ww

.ski

llsfi

nlan

d.fi

A10

5S

kills

Fin

land

ry

/ A

mm

attio

saaj

aw

ww

.am

mat

tiin.

fi A

301

So

sial

idem

okr

aat-

tiset

Nuo

ret

ry, S

o-

sial

idem

okr

aatt

iset

O

pis

kelij

at S

ON

K r

yw

ww

.dem

arin

uore

t.fi

, ww

w.s

onk

.fi A

417

Sto

ra E

nso

Oyj

ww

w.s

tora

enso

.co

m/

care

ers/

A10

3S

tud

entu

m O

yw

ww

.stu

den

tum

.fi A

117

Suo

men

am

mat

il-lis

en k

oul

utuk

sen

kultt

uuri

- ja

urh

eilu

-lii

tto

SA

KU

ry

ww

w.s

akur

y.ne

t A

302

Suo

men

Am

mat

tiin

Op

iske

levi

en L

iitto

–

SA

KK

I ry

ww

w.s

akki

net.

fi,

ww

w.n

exts

tep.

fi A

115

Suo

men

am

mat

tiliit

-to

jen

kesk

usjä

rjes

tö

SA

K r

yw

ww

.sak

.fi

A11

5S

uom

en e

linta

rvi-

kety

ölä

iste

n lii

tto

S

EL

ryw

ww

.sel

ry.fi

A40

1S

uom

en

Kes

kust

anuo

ret

ww

w.k

esku

stan

uo-

ret.

fi A

415

Suo

men

Kul

jetu

s ja

Lo

gis

tiikk

a S

KA

L ry

ww

w.s

kal.fi

A11

6S

uom

en lä

hi-

ja

per

usho

itaja

liitt

o

SU

PE

Rw

ww

.sup

erlii

tto.

fi A

210

Suo

men

M

etsä

yhd

isty

sw

ww

.sm

y.fi

A10

7S

uom

en

nuo

riso

-op

isto

ww

w.s

no.fi

A10

2S

uom

en O

pin

to-o

h-ja

ajat

ry

ww

w.s

op

o.fi

A21

3S

uvai

tsev

aisu

udes

-ta

yhd

enve

rtai

suu-

teen

-ha

nke/

SE

TAw

ww

.set

a.fi

A11

5S

ähkö

alo

jen

amm

attil

iitto

ww

w.s

ahko

liitt

o.fi

A31

3S

ähkö

ssä

on

pow

eria

– O

pis

kele

sä

hkö

alaa

ww

w.p

ower

ia.fi

A11

5T

EA

M T

eolli

suus

- al

oje

n am

mat

tiliit

tow

ww

.tea

mlii

tto.

fi A

315

Toim

ihen

kilö

kes-

kusj

ärje

stö

ST

TK

ry

ww

w.s

ttk.

fi A

208

Turu

n kr

istil

linen

o

pis

tow

ww

.tk-

op

isto

.fi A

115

Työ

ttö

mie

n A

Y-jä

-se

nten

Tuk

iyhd

isty

s Ta

tsi r

yw

ww

.tat

si.o

rg A

306

Urh

eilu

op

isto

jen

yhd

isty

sw

ww

.urh

eilu

op

is-

tot.

fi A

411

Val

io O

yw

ww

.val

io.fi

A11

4V

asem

mis

tonu

o-

ret

ryw

ww

.vas

emm

isto

-nu

ore

t.fi

A11

2YA

D -

yo

uth

agai

nst

dru

gs

ryw

ww

.yad

.fi A

201

Yp

äjän

Hev

oso

pis

tow

ww

.hev

oso

pis

to.fi

Näy

ttei

llea

sett

ajat

ww

w.n

exts

tep.

fi

3 5

UBIK

1 / 2 0 1 3

neXT STep

Tapahtuman järjestää Ammatt i in Opiskele vat - SAKKI r y yhteistyössä alueel l isten koulutuksen jär jestäj ien, opetus - ja työvoimaviranomaisten ja opinto -ohjaaj ien kanssa.

JÄSE

NYY

S KI

INNOST

AA?

• VR:njaMatkahuollon50%opiskelija-alennukset• Turvanmaksutonmatkustajavakuutus• SRM:nhostelleissa10%alennus/vrkja5€jäsenalennuskansainvälisestä

hostellikortista• 30%alennuspimeänajostaMoviassa• IlmainensisäänpääsyNextStep-messuille• NeljäkertaavuodessailmestyväUbik-lehtikotiin• Maksutonoikeusturvaneuvontaopiskeluunjatyöharjoitteluunliittyvissä

kysymyksissäjapulmatilanteissa

SAKKIn opiskelijakortti on Suomen edullisin opiskelijakortti

SAKKI RYVASTAUSLÄHETYSTUNNUS 500640000003 HELSINKI

Olenmaksanutjäsenmaksuni(pp/kk/vv)........../.........20.......Maksettusummaon..........euroaSukunimi.........................................................................................................................Etunimi............................................................................................................................Henkilötunnus(syntymäaikajatunnusosa)....................................................................Kotiosoite........................................................................................................................Postinumeroja-toimipaikka...........................................................................................Puhelinnumero...............................................................................................................Sähköpostiosoite.............................................................................................................Opiskelunialkaa(ympyröilukukausi)syksy/kevät20.......Opiskelunipäättyy(ympyröilukukausi)syksy/kevät20.......Oppilaitosjatoimipaikka................................................................................................Tutkinto,koulutusohjelma..............................................................................................Päiväys................................Allekirjoitus.......................................................................

Pyydätähänleimaoppilaitoksestasitai

pyydäerillinenopiskelutodistusjalähetäselomakkeenmukanaSAKKIin

Liimaapassi-taikoulukuvatähänValokuvanirtoamisen

varaltakirjoitakuvasitaakse

nimesijahenkilö-tunnukseni

Jäsenmaksun suuruus

Liittymislomake

Kortilla saat lukuisia etuja mm.

1.Täytäliittymislomakehuolellisesti

2.Pyydäleimataiopiskelutodistusoppilaitoksestasi

3.MaksajäsenyysaikasimukainenjäsenmaksuSAKKIntilille:NordeaHakaniemi101130-208289.

Liitäkuittimaksustasihakemukseenjakirjoitaviestitilaannimesijasyntymäaikasi.

5.LähetätäytettylomakeliitteineenSAKKIlle.

Ettarvitsepostimerkkiä,kunkirjoitatkuorenpäälleSAKKINvastauslähetysosoitteen:

1vuosi

16€ 21€ 25€ 29€

2vuotta 3vuotta 4vuotta

KYLLÄ,haluanliittyäSAKKInsähköpostilistalle. Sallinosoitetietojaniluovutettavansuoramarkkinointiin.KYLLÄ,haluanliittyäomanalaniammattiliitonopiskelijajäseneksi(maksuton).

3 6 1 / 2 0 1 3

UBIK