Itä-Suomen ylioppilaslehti

2016

3

Ihmistenkesken

Savonlinnan kampuksen tulevaisuus ratkaistaan tänä keväänä. Kamppailu on käynnissä. >>4-5Haastattelussa opiskelijaliikkeen oma supersankari Opintotukimies. >>10-11

Opiskelijaravit Sorsasalossa Maanantaina 25.4.2016 klo 16.30 alkaen

Joukkuekilpailu: Ravikärrynveto 210 metriä3 hengen joukkue (2 vetäjää + ohjastaja)Palkinnot: 1. 200,00 e, 2. 100,00 e, 3. 50,00 e

Maanantaina 25.4.2016 klo 16.30 alkaenMaanantaina 25.4.2016 klo 16.30 alkaen- Vapaa sisäänpääsy

opiskelijoille

- Opiskelijahinnat

- Ilmainen kuljetus Sorsasaloon

- Jatkot Malja ravintolassa

klo 21.00 alkaenTapahtumainfo ja ilmoittautuminenFacebookissa. Opiskelijoiden ravikunkku 2016.

OpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoiden

RAVIKUNKKU 2016

PeeÄssän opiskelijaedut

ISOMPI JUOMA & RANSKALAISET NORMAALIHINTAISEN ATERIAN OSTAJALLE

(Voimassa su-to)

BUFFAOPISKELIJOILLE

8,50 €(Voimassa ma-su)

LASKUN LOPPUSUMMASTA -10%

(Voimassa ma-su)

Näytä opiskelijakorttia ja herkuttele!

Á LA CARTE ANNOKSISTA -10%

(Voimassa su-to)

Kuopio | Iisalmi | Varkaus

ERIKOISKAHVEISTA-10%

(Voimassa su-to)

Opiskelija edut ovat mainittuina aikoina voimassa 31.5.2016 saakka. Etu on henkilökohtainen ja sen saa opiskelijakorttia näyttämällä. Ei voi yhdistää muihin etuihin ja alennuksiin

Katso tarkemmin eduista:

RAFLAAMO.FI

2 Uljas 3 | 6. 4. 2016

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

Taitto Jarkko Kumpulainen

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 988 0408valto.merta@uef.fi

KansikuvaAntti Yrjönen

Pääkirjoitus | Uljas linja

Alku ”Valitaan presidentiksi kuka hyvänsä, ei demokratia USA:ssa ole enää entisensä. s. 30

Jännä kevät

Koulutusleikkauksia kritisoi jopa Elinkeinoelämän keskusliitto. Tieteentekijöiden puheenjohtajan mukaan hallitus lukee OECD:n raporttejakin tarkoitushakuisesti.

Speksit villitsevät sekä Kuopiossa että Joensuussa. Töhöosasto ensi-illassa Joensuussa 6. huhtikuuta ja Korean auringon alla Kuopiossa 8. huhtikuuta.

Piispa Jari Jolkkonen toivoo keskuste-lua leikkausten moraalista. Hän ha-luaisi, että vastakkainasettelun sijaan tehtäisiin yhteistyötä.

Barry Reddin recently relocated to Joen-suu from Brussels and looks back at the changing atmosphere in the European Capital. We persevere, he says.

Jos perustulo otettaisiin käyttöön, ei opiskelijan tarvitsisi enää ostaa ruokaa velkarahalla. Perustulokokeilussa testi-ryhmä saisi 550 euroa kuussa.

Vuoden tiedekynä -palkinnon voittaneessa artikkelissaan Juhana Venäläinen (kuvassa) ja Tero Toivanen avaavat keskustelua yhteisen jakamisesta. Kaikille kyllä riittäisi.

8-9

14-1516-17

10-11

22-23

4-5Sisällys | Nyt on

Vuonna 2025 Suomessa on nykyistä vähemmän kor-keakoulutettuja, ennustaa Euroopan unionin komissio helmikuisessa maaraportis-saan. Tässä kohden Suomi

poikkeaa muun EU:n linjasta, jossa tulevan työvoiman korkeakoulutus lisääntyy.

Komissio ei ole ainoa, joka on varoitel-lut parhaillaan kehysriihensä aloittelevaa maamme hallitusta koulutusleikkausten vaarallisesta tiestä. OECD on varoittanut Suomea heikentämästä tulevaa talouskas-vua karsimalla koulutuksesta.

Maan hallituksen toimissa puheet ja teot eivät kohtaa. Kaikkiaan yliopistojen ja tut-kimuksen rahoituksen leikkaustavoitteeksi on mainittu jopa 958 miljoonaa euroa, mutta samaan aikaan opetusministerimme Sanni Grahn-Laasonen twiittaa Kokoo-muksen pj-päiviltä: ”Koulutus, sivistys, oppiminen ja osaaminen. Niihin nojaa Suomen tulevaisuus!” Samaa ristiriitaa korostaa Sipilän hallitusohjelman tavoite vuodelle 2025: ”suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistamista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa.”

Suomen ylioppilaskuntien liiton ja yhdeksän muun sitoutumattoman opiskeli-jajärjestön kannanotossa kuvaillaan kuinka aiemmat leikkauspäätökset ovat tällä ja edellisellä hallituskaudella kurittaneet toisen asteen oppilaitoksia ja korkeakouluja ympäri Suomen. Koulutuksen tarjoajat ei-vät enää pysty uudistamaan koulutusjärjes-telmää vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

Kannanoton ydin tiivistyy yksinkertai-seen pyyntöön Kehysriihelle: ”Palauttakaa opiskelevan nuorison usko tulevaisuu-teen.”

Pyyntö kertoo koulutuksen ja sivistyk-sen merkityksestä. Palautamme jo hyvin tottuneesti politiikan ja valtion olemuk-sen pelkkiin talouslukuihin aiheessa kuin aiheessa. Unohdamme keskeisen: koulutus tuottaa ymmärrystä, yhteistä, sitoutumista, intohimoja, myötäelämisen taitoa ja koko-naisuuksien ymmärrystä. Sivistystä.

Vastikään julkaistiin maailman suu-rimpana tietovuotona lanseerattu kooste veroparatiiseihin varojaan piilottaneista liikemiehistä ja -naisista, urheilijoista ja poliitikoista. Valtio kerää veronsa yhtei-sen rakentamiseen niiltä ryhmiltä, joilta verot saadaan kerättyä. Jos veroja ei saada kerättyä, jää vaihtoehdoksi leikata palve-luista ja koulutuksesta tai ottaa lisää velkaa, esimerkiksi opintolainan muodossa.

Jarkko Kumpulainen

Toivontähden

Humoro nigra | Kevät kuuluu kaikille.

”Palauttakaa opiskelevan nuorison usko tulevaisuuteen.

3Uljas 3 | 6. 4. 2016

Gallup Kevään riemu

Nyt | Leikkaus vai uusi nousu?

”Opiskelijat ovat Suomen pienituloisin väestöryhmä eikä heidän toimeentulostaan pitäisi leikata lainkaan.

Miten kevään tulo vaikuttaa sinuun?

Joensuu

Savonlinna

Saara Kultamaa, Niina Turunen & Raisa Savolainen

Ella Kinnunenkäsityötiede 2. vsk.

- Herään aikaisin valoon enkä herätyskel-loon. Olen pirteämpi ja iloisempi.

Inka Kuivalainenkäsityötiede 1. vsk

- Minusta tulee eläväisempi, iloisempi ja luovempi. Pukeutumistyylini muuttuu keveämmäksi ja värikkäämmäksi.

KuopioSofia Ranta-ahoproviisori, 4. vsk

- Kevään tulo vaikuttaa piristävästi. Valo on ihan parasta! Lisääntynyt valon määrä aut-taa jaksamaan opiskeluissa ja sen ansiosta tulee liikuttua paljon ulkona. Keväällä tekee mieli olla enemmän menossa ja keväisin tulee myös nukuttua vähemmän.

Liisa Komulainensosiaalitieteet, 1. vsk.

- Keväällä ajatukset alkavat suuntautua kesään ja kesätöihin sekä retkiin nuotion äärellä. Talven pimeys on poissa ja olo on toiveikas tulevaisuutta ajatellessa. Valo ja pidentyneet päivät tuovat energiaa ja on mukavaa, kun voi olla enemmän ulkona.

Mika Mertanenmediakulttuuri ja viestintä, 5. vsk.

- Tuntuu siltä kuin olisi herännyt talviu-nelta ja tulee ainakin illuusio, että saa enemmän aikaan, en sitten tiedä mikä todellisuus on.

Rita Lumertoenglannin kieli ja kääntäminen, 3. vsk.

- Kevät antaa tietynlaista voimaa ja iloa, mieli kirkastuu ja elämä tuntuu hauskem-malta.

Opintotukilain muutosta käsitellään eduskunnassa vasta syksylläJos hallitus ei muuta lain reunaehtoja, toteutuvat opintotuen leikkaukset todennäköisesti professo-ri Roope Uusitalon päälinjojen mukaisesti. Uu-den opintotukilain ja sen mahdollistamien opinto-tukileikkausten valmistelu kuitenkin etenee.

”Poliittisia ratkaisuja asian suhteen odotetaan ihan lähipäivinä”, Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n puheenjohtaja Heikki Koponen kertoo.

Hallitus käsittelee opintotuen uudistamista parhaillaan. Pohjana on Uusitalon esitys, joka muuttaisi opintotukea yhä lainapainotteisempaan suuntaan, rajaisi tukikuukausia ja pienentäisi opintorahan määrää sekä kiristäisi entisestään tuen saamisen ehtoja.

Sitä, millaisena leikkaukset tarkalleen to-teutuvat, on vielä vaikea sanoa. Jos hallitus ei tee huomautuksia lain reunaehtoihin, on melko todennäköistä, että Uusitalon ehdotus opintotuen muutoksista menee pääpiirteissään läpi sellaise-naan.

”Kaikenlaista keskustelua ehdotuksen muutta-

misesta on toki käyty, eri asia on, kuinka vakavasti otettavia ne ovat”, Koponen sanoo.

SYL:n kanta on, että opintotukileikkauksista pi-täisi luopua kokonaan. Leikkausten sijaan SYL ajaa perustulomallin ulottamista myös opiskelijoihin.

Koponen kritisoi myös uudistusten ja leikka-usten toteuttamista liian nopealla aikataululla. Tavoitteena on säästää opintotuesta yhteensä 150 miljoonaa euroa, josta 70 miljoonaa jo vuoteen 2019 mennessä.

”Opiskelijat ovat Suomen pienituloisin väestö-ryhmä eikä heidän toimeentulostaan pitäisi leikata lainkaan. Opintotukea tulisi uudistaa vaiheittain ja pidemmällä aikavälillä, mutta lain nykyiset reuna-ehdot eivät mahdollista sitä”, Koponen sanoo.

Jos opintotuen uudistus etenee aikataulun mukaisesti, on opintotukilain muutos eduskun-nan käsiteltävänä syksyllä. Muutokset opintotuen kestossa ja määrässä tulisivat voimaan syysluku-kaudesta 2017 alkaen.

Anna-Reetta Suhonen

Opiskelijoiden tulot ovat Kelan mukaan pienenty-neet. Opintotukea saaneiden opiskelijoiden tulot olivat vuonna 2014 keskimäärin 7720 euroa kun ne vuonna 2013 olivat keskimäärin 7740 euroa ja vuonna 2012 keskimäärin 7810 euroa. Summassa ovat mukana veronalaiset tulot ja toimeentulon turvaamiseen tarkoitetut apurahat ilman opinto-rahaa. Vain 14 prosenttia opiskelijoista kitkutteli

vuonna 2014 pelkällä opintotuella.Hiukan pidemmällä aikavälillä opintotuen saa-

jien tulot putosivat vuonna 2009 finanssikriisin iskettyä, mutta kasvoivat hiljalleen vuoteen 2012 saakka, jolloin ne kääntyivät taas laskuun.

Opiskelijoiden työssäkäynti on tilastokeskuk-sen mukaan vähentynyt selvästi viime vuosina.

Pasi Huttunen

Opiskelijoiden tulot pienenivät

Kuinka perustulo muuttaisi opiskelijan elämää? Vaikuttaa siltä, että Suomessa tullaan kokeilemaan osittaisen perustulon mallia, jossa testiryhmälle maksetaan 550 euroa kuukaudessa ja tämän lisäksi tulisi harkinnanvaraisia etuuksia kuten asumislisä.

Tällä hetkellä opintoraha on 336,76 euroa ja hallitus suunnittelee leikkaavansa sen 250,28 euroon. Tätä nykyä Kelan maksama opintotuki on enimmillään 540 euroa kuukaudessa. Opintorahan korvaajaksi tuleva 550 euron perustulo, johon saisi todennäköisesti vielä asumislisän päälle, paran-taisi siis opiskelijan taloutta tuntuvasti. Ilmeisesti myös tulorajat jäisivät opintorahan mukana histo-riaan, joten opiskelija olisi vapaa myös työskente-lemään opintojen ohessa huolettomammin. Tarve nostaa opintolainaa perustarpeiden kustantami-

seen poistuisi. Perustulokokeilu on tarkoitus aloittaa vuonna

2017 ja esiselvitys perustulokeilun vaihtoehdoista julkaistiin 30. maaliskuuta. Selvityksessä tode-taan, että ”työllisyystoimijat uskovat perustulon nopeuttavan opiskelua ja valmistumista” ja lisäksi huomautetaan, että perustulo lisäisi tasa-arvoa opiskelijoiden välillä. Sen uskotaan myös edistä-vän nuorten itsenäistymistä.

Virallinen opiskelijaliike kannattaa perustu-loon siirtymistä ja kyselytutkimusten mukaan sitä kannattaa yli 70 prosenttia myös opiskelijoista. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on esittänyt, että opiskelijat otettaisiin mukaan jo perustulokokeiluun.

Pasi Huttunen

Mitä perustulo tarkoittaisi opiskelijalle

4 Uljas 3 | 6. 4. 2016

Savonlinnan kampuksen tulevaisuus saattaa ratketa jo lähiaikoina. Asiaa käsi-tellään Itä-Suomen yliopiston hallituksen kokouksessa 11. huhtikuuta.

Savonlinnassa opiskelijat ja kaupunki-laiset ovat järjestäytyneet puolustamaan kampustaan ja Savonlinnan kaupunki on ilmoittanut olevansa valmis inves-toimaan yli 30 miljoonaa euroa, jotta kampus säilyisi kaupungissa. Savonlinna-laiset yrittäjät järjestivät tukikonsertin, jonka tuotto lahjoitetaan yliopistolle jos kampus säilyy kaupungissa.

Savonlinnan kampuksen käytäviltä haastatteluun poimittu viidennen vuo-dennen luokanopettajaopiskelija Ilari

Lempiäinen on suorasanainen lähettäes-sään terveisiä yliopiston hallitukselle.

”Kampuksen sulkemisesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Olemme tuottava elin yliopistolle. Kampuksen lakkauttaminen tarkoittaisi, että monet ihmiset pakotettaisiin muuttamaan Savonlinnasta, ja se olisi kuolinisku kau-pungille”, hän paukuttaa.

Kolmannen vuoden lastentarhanopet-tajaopiskelija Olli Lindholm painottaa, että Savonlinnassa on ainutlaatuinen opiskeluympäristö.

”Täällä käytetään ja opiskellaan edis-tyksellistä pedagogiikkaa. Savonlinnasta tulee ajan hermoilla olevia tulevaisuuden

opettajia.”Yhteisessä kannanotossaan savon-

linnalaiset ainejärjestöt Kotex, Pedary ja Sulo vaativat, että opettajankoulutus säilyy tulevaisuudessakin Savonlinnassa.

”Savonlinnan kampuksella opiskelijat voivat valmistua jopa tavoiteaikoja nope-ammin, sillä opetus järjestetään opiskeli-jalähtöisesti ja joustavasti”, kannanotos-sa todetaan.

Myös Itä-Suomen yliopiston ylioppi-laskunta on linjannut suorasanaisesti, että Savonlinnan kampus on säilytettävä.

Yliopiston hallitus on korostanut julkisuudessa, että ratkaisu on vielä auki, eikä mitään päätöksiä suuntaan tai toiseen ole vielä tehty. Se on pyytänyt Savonlinnan kaupungilta lisäselvityksiä mahdollisista investoinneista.

Yliopistolle kysymys on ennen kaik-kea taloudellinen, koska maan hallitus leikkaa kovalla kädellä yliopistojen rahoitusta. Keskittämisestä Joensuuhun

saatettaisiin lopulta saada säästöjä, mut-ta lyhyemmällä aikavälillä tulisi todennä-köisesti lisäkustannuksia. Savonlinnan kaupungin valmius investoida painanee vaakakupissa, vaikka Joensuukin on ilmoittanut valmiudestaan vastaanottaa opettajaopiskelijat.

Yliopisto on julkisuudessa kiistänyt, että kyse olisi kaupunkien kilpailuttami-sesta.

”Kampuksen sulkemisesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Olemme tuottava elin yliopistolle.

Savonlinnan kampuksenkohtalonhetket käsilläSavonlinnan kaupunki, yrittäjät ja yliopistoväki taistelevat kampuksensa puolesta. Yliopiston hallitus tekee ratkaisuja kampuksen kohtalosta 11. huhtikuuta. –Pasi Huttunen ja Raisa Savolainen, teksti & Raisa Savolainen, kuva

1Uutinen #

”Itä-Suomen yliopisto voittaa enemmän, kun kampus säilytetään Savonlinnassa”, viidennen vuoden opettajaopiskelija Ilari Lempiäinen toteaa. Hän pitää selvänä, kampuksen säilymi-nen olisi myös yliopiston kannalta paras ratkaisu.

5Uljas 3 | 6. 4. 2016

Kampus ”Kannatan työelämän ja opiskelun järkevää integraatiota!”- Markku Eestilä (kok.)

Hallituspuolueiden edustajat ovat optimisti-simpia harjoitetun politiikan suhteen.

”Hallitusohjelman tavoitteena on vahvis-taa korkeakoulujen ja paikallisen elinkeino-elämän yhteistyötä, jonka yhtenä tavoitteena on opiskelijoiden nopeampi työllistyminen valmistumisen jälkeen”, kommentoi Ko-koomuksen iisalmelainen kansanedustaja

Markku Eestilä. ”Itse pidän tärkeänä, että opiskelijat

saavat oman alansa työkokemusta mahdol-lisimman varhain. Kannatan työelämän ja opiskelun järkevää integraatiota!”, Eestilä korostaa.

Savo-Karjalan kansanedustajat ovat yhtä mieltä siitä, että mahdollisuus opiskella on tärkeä kysymys vaalipiirin korkeakouluopis-kelijoille.

”Opiskelualueella myös vuokra-asuntoja tulee olla tarjolla niitä tarvitseville. Opintotu-kea ollaan leikkaamassa voimakkaasti, mikä on tietenkin ikävä tilanne, mutta opintolainan saatavuuteen ei olla tekemässä muutoksia”, lisää Kari Kulmala (ps). Rääkkylästä ja toteaa:

”Opintotuen leikkaus pakottaa opiskelijat ottamaan opintolainaa, kannustaa osaltaan valmistumaan aikaisemmin ja olemaan työssä opiskelujen aikana”.

Ponnekkaimmin hallituksen politiikkaa puolustaa kansanedustaja ja Kuopion kaupun-ginvaltuuston puheenjohtaja Markku Rossi (kesk):

”Säästöt ja leikkaukset tehdään, jotta nykyisillä opiskelijoillakin on tulevaisuudessa työtä kotimaassa”, Rossi painottaa.

”Juha Sipilän hallituksen hallitusohjel-man lukuisat kärkihankkeet aina bio-talou-desta alkaen ovat toimia, joilla turvataan Suo-men tulevaisuus - muutoin olemme Kreikan tiellä”, hän sanoo.

Opposition puolella hallituksen leikkaus-linjaan suhtaudutaan ynseästi.

”On odotettavissa opintojen pitkittymistä, mahdollisesti lisääntyvästi myös opintojen

keskeytyksiä ja lopettamisia kesken tutkinnon suorittamisen”, kertoo joensuulainen Riitta Myller (sd). ”Iso ongelma on siinä, että talo-utta ei saada kohenemaan ja monella opinton-sa päättäneellä ei ole mahdollisuutta päästä töihin. Suuret leikkaukset julkiseen sektoriin ja koulutukseen vievät suoraan työpaikkoja yliopiston käyneiltä”.

Myös muu oppositio on yhtä mieltä halli-tuksen leikkauslinjan haitallisuudesta.

”Tällä hetkellä korkeakouluopiskelijoiden asemaa vaikeuttaa koko maassa hallituk-sen massiiviset leikkaukset koulutukseen”, paaluttaa kansanedustaja Matti Semi (vas) Varkaudesta.

”Olen todella huolissani siitä, että opin-totukea muutetaan lainapainotteisemmaksi. Jo nyt korkeakoulutus periytyy vahvasti. Leikkausten jälkeen koulutus uhkaa periytyä vielä enemmän. Kaikilla pitää olla mahdolli-suus kouluttautua niin pitkälle kuin haluaa”, Semi linjaa.

Myös Kristillisdemokraattien puheenjoh-taja, lapinlahtelainen Sari Essayah kuvailee leikkauksia liian isoiksi.

”Korkeakoulujen rakenteellisissa uudis-tuksissa tulee helposti alueellisia vastakkain-asetteluja”, Essayah kommentoi ja lisää:

” Leikkaukset koulutukseen ja opiskeli-joiden toimeentuloon vaikuttavat varmasti heikentävästi opiskelijoihin.”

Uljas sai piirin 16 edustajasta kommentit pyydetyssä aikataulussa kuudelta.

Kuinka Savo-Karjalan edustajat ovat ajaneet opiskelijan asiaa?

Entiset Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit yhdistettiin vuonna 2015. Kysyimme uuden vaalipiirin kansanedustajilta, miten uuden vaalipiirin asioita on hoidettu, ja kuinka itäsuomalaisen opis-kelijan asiaa on edistetty. - Toivo Haimi, teksti & Eduskunta, kuvat

2Uutinen #

Opiskelijajärjestöille ollaan laatimassa toimintaohjeistusta kiusaamisen eh-käisemiseksi, varhaiseksi tunnistamisek-

si ja ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. Ohjeistuksen on tarkoitus valmistua kevääksi 2017. Ohjeistuksen valmistelu-

työn tueksi kerätään opiskelijajärjestöil-tä hyviä käytäntöjä ja jo olemassa olevia toimintatapoja. Esimerkiksi ainejärjes-

töiltä toivotaan vastauksia käynnissä olevaan kyselyyn. Toimintaohjeistusta tekee Nyyti ry.

Opiskelijajärjestöiltä apua kiusaamisen ehkäisyyn

Markku Eestilä

Markku Rossi Matti Semi

Kari Kulmala

Sari Essayah

Riitta Myller

6 Uljas 3 | 6. 4. 2016

Kiroileva nainen!

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Pasi H

uttu

nen

, teksti & ku

vaP

asi Hu

ttun

en teksti &

kuva

Tulevaisuus meni reisille

JOENSUU Aikamme uuskonservatiivit synnyttivät tyhjänpäiväisimmän ko-hun vuosiin kun Sanni rohkeni laittaa kappaleensa nimeen sanan vittu. Että mitähän vittua –kappaleen herättämää moraalista paniikkia perusteltiin sillä, että Sanni on lasten suosiossa. Huomiotta jäi se, että Sannin välillä alistuvan sadomasokistisiksi intoutuvat päihdepitoiset lyriikat ovat tehneet jo kauan sitten selväksi, että tämä ei ole lasten musiikkia. Tiedostavilla kulttuuri-ih-misillä ja moraalinvartijoilla on varmasti sanottavaa, mutta loppuunmyydyn Kerubin Sanni vakuutti.

JOENSUU Tuskin oli kaupunki toipunut uusitun Suvantosillan aiheuttamasta kuohunnasta ja sitten tämä! Tulevaisuus saapui itään kun Joensuun Prisma otti käyttöön muutaman itsepalvelukassan. Kassat nopeuttavat niiden asiointia, jotka saapuvat ostamaan vain pari tuotetta, mutta Prismaan kaupungin laidalle matkataan tekemään viikon ostokset. Miksei itsepalvelukassoja laitettu pieniin lähimarketteihin, saattaisi autoton opiskelija kysyä. Tai olisivat edes laittaneet hypermarkettiin isommat kassat, joissa tyypillinen keski-luokkainen perhe voi asioida.

T.H. Korstén vs. muu maailma

Päivystävä sosiologi

TekstaripalstaÄlä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

On kuultu kaikenmaailman dosentteja sekä kenties

desanttejakin asiassa joka koko Itä-Suomea niin kovin

askarruttaa. ”Vaan yksi puuttuu, ja sen mukana kaikki”,

kuten perimätiedon mukaan seppä Jaakko Högman opasti

synnintunnosta kärsivää Paavo Ruotsalaista Jyväskylässä

1799. Ei Kristuksen syvällinen tuntemus, vaan T.H.Korstenin

mielipide. Siksi nyt toivomme että T.H.Korstén jakaisi taas

viisauttaan. Oliko Cheekin ottaminen Ilosaarirockin esiinty-

jäksi oikea ratkaisu? - Ei nimimerkkiä

”No jopas on pitkiä kysymyksiä tähän aikaan vuodesta. Kysymys on toki aiheellinen, sillä tänä kesänä Suomen rokkenrol-festivaalien artistitar-jonta vaikuttaa varsin homogeeniseltä. Eniten ihmiset ovat pahoittaneet mielensä Cheekistä, joka nähdään sopimattomana Ilosaarirockin tee-se-itse -tyyliselle ja kapinahenkiselle imagolle. Itse näen asian siten, että undergroundisempa-nakin tunnettu festari tarvitsee mainstreami-sempia esiintyjiä hankkimaan paikalle yleisöä kattamaan tapahtuman kustannuksia. Indie-imagon taas luovat kaikki ne kymmenet muut esiintyjät, jotka tänäkin vuonna tekevät Ilosaari-rockista Ilosaarirockin. Cheekin esiintyminen oli

oikea ratkaisu, sillä festarien järjestäminen on kallista puuhaa, ja saadut lipputulot antavat enemmän mahdollisuuksia tuoda festareille jatkossakin kiinnostavia esiintyjiä ympäri maa-ilmaa. Minua ei Cheekin esiintyminen häiritse, enkä aio boikotoida Ilosaarirockia.”

Parahin T.H. Korstén, olen blogisi ihailija ja nautin erityisesti

pitsakeskeisestä ”Salamin salaisuus” –sarjasta. Itse suosin

enemmän Hawaii-pitsoja, ja viime aikoina olen tehnyt huo-

noja valintoja pakastealtaalla. En voi enää luottaa omaan

arvostelukykyyni. Olisiko mahdollista, että selvitettyäsi

salamin salaisuuden paneutuisit myös kinkkuun ja ananak-

seen? -Pitsa vith kink änd einanas

”Hyvä lukija, kiitos kysymyksestäsi. Mukava kuulla, että olet pitänyt blogistani. Vaikka tällä hetkellä keskityn salamin salaisuuteen interne-tissä ja taisteluun typeryyttä vastaan tällä palstal-la, on tulevaisuus avoin kaikenlaisille projekteil-le. Harkitsen vakavasti ehdotustasi kinkkuun ja ananakseen keskittyvistä kirjoituksista, sillä minun jos kenen on selvitettävä, kuuluuko ananas pitsaan vai ei. ”

Mitä olet aina halunnut tietää, mutta et ole osannut kysyä? Päivystävä sosiologi T.H. Korstén taistelee tällä palstalla typeryyttä vastaan, ja lukijoiden olemassaoloa askarruttavien kysymyksien puolesta. Älä tyydy googlaamaan, vaan lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@uljas.net tai postikortilla osoitteeseen Uljaan toimitukseen.

Raisa Savo

lainen

, teksti & ku

va

Tarinoita hiekkaan

SAVONLINNA Hiekkataiteilija Daria Trifonovan hiekka-ani-maatioesitystä ”Naisten päivä” pääsi katselemaan naistenpäivän kunniaksi 3. maaliskuuta Savonlinnan pääkirjasto Joelissa. Herkkää ja yllätyksellistä esitystä oli ihailemassa useampi kymmen katsoja. Esityksen jälkeen katsojat pääsivät kokeilemaan hiekalla taiteilua itse. Trifonova on taiteillut ennenkin kirjasto Joelissa ja vastedeskin hänen esityksiään voi mahdollisesti nähdä kirjastossa. Trifonova pitää myös yksityistunteja hiekka-animaation opetteluun.

KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ1.5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ

Soluasunnot: 215€-290€/kk/asukas

Tiedustelut puh. (09) 3877133, toimisto@latokartanonyokyla.fiwww.latokartanonyokyla.fi

MUN PAPPA EI OO HOMO, SUN PAPPA ON

Lapin yliopistossa oli tarjolla 15.3. (R)apeita kalapaloja ja sinappire-lissikastiketta. Kalapalagate on valtakunnan laajuinen ongelma, johon maan hallituksen on otet-tava selkeä kanta. Lapin reissuni meni pilalle!

Missä oli ylioppilaskunnan hallitus, kun pääministeri oli kampuksella? Yritettiinkö häneen vaikuttaa "ylioppilaskunnan työ-pakkiin" sopivin keinoin?

Kiitos ISYYn hallitukselle opiske-lijain aseman puolesta kamppaile-

misesta ja aktiivisuudesta 140316 - NOT! Aikamoisia broilereita!

Ihmettelen ISYY:n hallituk-sen päätöstä luikkia pakoon Rovaniemelle, kun olisi voinut vaikuttaa opiskelijoiden asiaan konkreettisesti osallistumalla mielenosoitukseen kampuksella. Vielä oudompaa on haukkua jälkikäteen opiskelijoita, jotka taistelivat opintotuen puolesta ja koulutusleikkauksia vastaan.

Itä-Suomen opiskelijoiden siir-ryttävä suoraan edunvalvontaan. Kuten sipilämaanantai osoitti, saa pomminvarmasti enemmän aikaan kuin ISYY.

Milloin Uljas tekee jutun kampuksia kohauttaneesta tartar-kastikkeen vaihtumisesta sinappirelissiksi? Kuinka monta tekstiviestiä tästä pitää vielä lähettää ennenkuin päätoimittaja tajuaa?

Alumniyhdistys Railumnit kokouksessa menoa kuin Mom-basassa. Nuori aktiivi, liity sinäkin ISYY alumnien joukkoon www.railumnit.fi

Fazer Amica on yhtä epäluotet-tava kuin Sipilän hallitus: ei ole näkynyt rapeita kalapaloja joka päivä. #rapeakalapalalupaus #kou-lutuslupaus #hallintarekisteri

7Uljas 3 | 6. 4. 2016

3Uutinen #

Maaliskuun alussa julkaistussa lau-sunnossa Professoriliitto ja Tieteen-tekijöiden liitto tyrmäsivät koulutus-leikkaukset, eivätkä liitot ole ainoita leikkauskriittisiä.

“Ne syövät tulevaisuutta niin opis-kelijoilta, tutkimuksen edellytyksistä kuin koko Suomen talouden nousulta”, toteavat liittojen puheenjohtajat Kaarle Hämeri ja Petri Koikkalainen. Tieteen-tekijöiden puheenjohtaja Koikkalainen korostaa, että leikkaukset ovat taloudelli-nen riski pitkällä tähtäimellä:

“Asia kulminoituu kysymykseen, haluammeko olla korkean teknologian ja palvelujen vai halpatuotannon maa?”

Kuluvan vaalikauden aikana leikka-ukset ovat 986 milj. euroa. Luku vastaa

noin neljäsosaa hallituksen asettamasta julkisen talouden sopeuttamistarpeesta. Tilannetta pahentaa se, että edellinen hallitus leikkasi jo lähes saman verran eli 958 milj. euroa.

Leikkauspäätökset ovat näkyneet jo nyt jatkuvina yt-neuvotteluina yliopis-toissa. Yhteensä lähes 4000 työpaikkaa on uhattuna.

Lisäksi Koikkalainen muistuttaa tut-kimusrahoituksen vähenemisestä, joka aiheuttaa tutkimusprojektien päätty-misiä. Esimerkiksi Tekesin rahoitus on vähentynyt 138 milj. euroa, joka on noin 30 prosenttia sen budjetista. Suurimpia kärsijöitä ovat olleet teknilliset korkea-koulut, mutta vaikutus ulottuu myös muuhun tutkimukseen. Seurauksena

useat huippututkijat ovat siirtyneet ulkomaille.

Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ovat keränneet kritiikkiä, niin kotimai-silta kuin ulkomaisilta asiantuntijoilta. Esimerkiksi taloustieteilijät Sixten Korkman ja Bengt Holmström ovat kritisoineet päätöksiä. Talouspoliittinen arviointineuvosto on samoilla linjoil-la ja Elinkeinoelämän keskusliitto on toistuvasti esittänyt huolensa koulutus-leikkausten negatiivisista vaikutuksista tulevaisuuden talouskasvuun.

Myös hallituspuolue Kokoomuksen sisältä on alkanut kuulua kriittisiä kan-nanottoja. Viimeisimpänä kritiikkiä esitti entinen elinkeinoministeri Jan Vapaa-vuori. Koulutusleikkauksia on perusteltu myös ulkomaisten asiantuntijatahojen lausunnoilla, vaikka tilanne on usein päinvastainen.

Koikkalainen pitää kiusallisena Suo-messa yleistynyttä tapaa lukea raportteja tarkoitushakuisesti:

“Sieltä poimitaan vain hallituksen

linjaa tukevat yksityiskohdat ja irrotetaan ne kontekstistaan. Aivan kuin kuviteltai-siin, että raportteja ei lue kukaan muu. Todellisuudessa esimerkiksi OECD on varoittanut koulutusleikkauksista. Myös EU:n komissio on kiinnittänyt huomiota Suomen koulutustason laskuun. ”

Perusteluksi leikkauksille on tarjottu valtion budjetin tasapainottamista ja Suomen kilpailukyvyn parantamista.

Hallituksen koulutusleikkaukset herättävät voimakasta kri-tiikkiä asiantuntijoiden keskuudessa. Jopa Elinkeinoelämän keskusliitto on huolissaan. – Anton Rinta-Jouppi, teksti & Veikko Somerpuro, kuva

Kampus ” Sieltä poimitaan vain hallituksen linjaa tukevat yksityiskohdat ja irrotetaan ne kontekstistaan.

Koulutusleikkauksia puolustavien rivit harvenevat

Kuvitellaanko täällä, että kukaan ei lue niitä, ihmettelee Petri Koikkalainen hallituksen tapaa lukea OECD:n raportteja hyvin tarkoitushakuisesti.

8 Uljas 3 | 6. 4. 2016

Juho Ihalainenluokanopettaja, 5. vsk.

” Tässä asennossa etukäsi pitää omaa tilaa, sen takana ollaan ”piilossa” ja suojataan keskilinjaa. Takakäsi vaanii hyökkäysvalmiudessa ja se myös suojaa torsoa. Asento kuuluu bujinkan budo taijutsuun, jota harrastan kahdettatois-ta vuotta. Koko ajan opin uutta ja lisää, ja edelleen vaikeata on.

Veera Ylöstalomaantiede, 2. vsk.

” Tämä asento on taistelua opiske-lun puolesta ja toisaalta opiskelua vas-taan, jolla ylläpidän oikeita energiata-soja. Siinä on totta kai huomioitu kaikki ergonomiset seikat. Tästä asennosta ei jää luennolla helposti kiinni, olen huomannut että monella opiskelijalla on sama asento. Se toki riippuu siitä kuinka tehokkaasti aikoo tehdä muis-tiinpanoja. Toimii aina, ei ole kukaan tullut vielä huomauttamaan.

Sofia Grönforssosiaalitieteet, 2. vsk.

” Minun taisteluasentoni nimi on pelokas siiseli. Taistelen pahaa maail-maa vastaan pistämällä pään piiloon ja samalla pakenen myös velvollisuuksia.

Elina Autioluokanopettaja, 3. vsk.

” En lähtisi taistelemaan maailmaa vastaan väkivallalla, vaan huumorilla. Love and peace, brothers and sisters!

Nina Nuutinenlastentarhanopettaja, 3. vsk.

” Täsmäisku-asento. Jos on vaikka ihmisjoukossa ja sitten alkaa räpeltämään näin, niin kyllähän ihmiset siitä häviää, kun alkaa tarpeeksi sohimaan.

Minun taisteluasentoni

Joensuu

Kuopio

Savonlinna

Samuli Summalasovellettu fysiikka, 2. vsk

” Minun taisteluasentoni on saanut vaikutteita ninjameiningistä. Ninjai-lemalla taistelen maailman vääryyksiä vastaan. Tänä keväänä olen käynyt myös armotonta taistoa tenttien ja työselostusten parissa. Tentit ovatkin pahimpia vihollisiani tällä hetkellä.

– Niina Turunen, teksti & kuvat

– Saara Kultamaa, teksti & kuvat

– Raisa Savolainen, teksti & kuvat

9Uljas 3 | 6. 4. 2016

Ajassa

Koulutusleikka-ukset. Säästö-toimenpiteet. Pakolaiskriisi. Terrorismi. Elämme epätoi-voisia aikoja. Vai elämmekö?

On kiirastor-stai. Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen kaataa kuppeihin kahvia ja tarjoaa pullaa. Sitten hän nojaa taakse-päin tuolillaan, katsoo ulos ikkunasta ja miettii hetken ennen kuin sanoo mitään.

Olemme eläneet yli varojemme, taloustilanne on huono ja säästää pitäisi, mutta kukaan ei halua joustaa missään. Se on ongelma, piispa toteaa.

”Edessä on ikäviä päätöksiä. En puo-lustele hallituksen leikkauksia, mutta nyt pitäisi kantaa kokonaisvastuuta yhdessä”, hän sanoo ja ihmettelee, mikä se sellai-nen sopimusyhteiskunta on, jossa mitään ei kuitenkaan pystytä sopimaan.

Jolkkonen on pettynyt etenkin am-mattiyhdistysten toimintaan. Ne pitävät kiinni vanhasta työntekijän ja työnanta-jan vastakkainasettelusta, vaikka nykyti-lanteessa pitäisi pyrkiä yhteistyöhön.

”Ammattiyhdistysliike on saavuttanut tavattoman paljon ja toiminut ansiok-kaasti, mutta tilanne on muuttunut, eikä sitä ole kunnolla sisäistetty. Intressit eivät voi enää olla vastakkaisia, vaan ne menevät yksiin. Itse näen, että yrityksen menestyminen on työntekijän etu ja työntekijän viihtyminen taas yrityksen etu. Kyse on myös kilpailukyvyn säilyttä-misestä.”

Terve yritystoiminta on välillistä diakoniaa, hän lisää.

”Kun meillä on toimivia, terveitä yrityksiä, on meillä vähemmän ihmisiä, jotka kärsivät työttömyyden aiheutta-masta köyhyydestä. Tietenkään työelämä ei ole onnellisen elämän automaatti, mutta työtä vailla asema yhteiskunnassa on heikompi”, Jolkkonen pohdiskelee.

Piispa on huolissaan siitä, että yhtei-sen hyvän idea on koko ajan jäämässä

enemmän ja enemmän taka-alalle. Mieti-tään vain sitä, mikä on parhaaksi itselle ja omalle etujärjestölle. Jolkkonen kutsuu sitä ryhmäitsekkyydeksi ja ”hyvän etujär-jestöitymiseksi”. Leikkausten moraalista puhutaan liian vähän.

Mielenterveyskuntoutujat, lapset, vanhukset ja vammaiset pitäisi jättää leikkauspolitiikan ulkopuolelle, Jolkko-nen sanoo. Heikkojen pitäisi olla politii-kassa etusijalla, mutta silti juuri heihin säästöt osuvat kipeimmin. Maaliskuun puolessavälissä hallitus muun muassa ilmoitti leikkaavansa yli 75-vuotiaiden vammaisten tukia merkittävästi.

”Se on kohtuutonta, koska he ovat jo valmiiksi kaksinkertaisella tavalla heikossa asemassa – sekä vammaisia että vanhuksia”, Jolkkonen suree.

Myös opiskelijat ovat ryhmä, joilta piispan mielestä ei ensimmäisenä pitäisi säästää. Opintotuen lainapainotteisuut-ta on perusteltu sillä, että koulutus on henkilökohtainen sijoitus tulevaisuu-teen. Toki sen voi niinkin nähdä, mutta piispa Jolkkonen haluaa korostaa myös opiskelun ja koulutuksen merkitystä koko yhteiskunnalle.

Luterilainen kirkko on aina vaalinut koulutusta ja sivistystä, piispa muistut-taa. Hän puolustaa tieteellisen tiedon merkitystä ja harmittelee, kuinka nykyi-nen ilmapiiri vähättelee mielipiteen ja tutkitun tiedon eroa.

Aivan kuin tieteelle ja sivistykselle ei enää annettaisi arvoa. Pääministerikin puhuu kaiken maailman dosenteista, jotka tulevat neuvojaan antamaan.

Jolkkonen, dosentti itsekin, ei louk-kaantunut Sipilän sanoista. Hän arvelee, että todennäköisesti kyse on turhautumi-sesta, kun mihinkään ei suostuta, mutta vaihtoehtojakaan ei esitetä.

”Olen itse pelannut paljon pesäpalloa. Kyllä se ärsyttää, kun yleisöstä huude-taan, että ei sitä noin pelata. Nyt kun esi-tetään säästökohteita, niin aina on joku sanomassa, että ei voi säästää. Tutkijoilta ja yliopistoväeltä odottaisi vaihtoehtoja.”

Miksi vaihtoehtojen esittäminen ja yh-teistyö sitten eivät onnistu? Jolkkonen arvelee, että vaikka talouden madonluvut tiedetään, vielä ei olla tarpeeksi syvällä. Pahoinvointi kuitenkin näkyy. Vihapuhe, eriarvoisuus ja yhteiskunnan kahtiaja-kautuminen ovat lisääntyneet.

”Sosiaalinen media tuntuu vain kär-jistävän sitä. Keskustelu paljastaa, miten pahantahtoisesti voidaan tulkita hyvään pyrkiviä ihmisiä. Ei uusien avauksien esit-täminen automaattisesti tarkoita, että on jotain kieroa mielessä”, piispa toteaa.

”Tutkijoilta ja yliopistoväeltä odottaisi vaihtoehtoja.

Yhteinen hyvä hakusessaKuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkosen mielestä yh-teisen hyvän idea on muuttunut hyvän etujärjestöitymisek-si. Vastakkainasettelu on mennyttä aikaa, nyt tarvittaisiin yh-teistyötä. Jolkkonen toivoo myös keskustelua leikkausten moraalista. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & kuva

Piispa Jari Jolkkonen ihmettelee pahansuopaisuuden ja ylitulkinnan lisääntymistä julki-sessa keskustelussa. Rasistinen puhe pitäisi saada heti kitkettyä. ”Olen aina sanonut, että rasismi on syntiä. Ja piste”, hän toteaa.

10 Uljas 3 | 6. 4. 2016

Tuhannet opiskelijat marssi-vat Helsingissä opintotuen puolesta 9. maaliskuuta. Koulutuslupaus-mielen-osoitus oli opiskelijaliikkeen

vastalause Juha Sipilän (kesk.) halli-tuksen suunnitelmille leikata korkea-kouluopiskelijoiden opintotukea 150 miljoonalla eurolla. Mielenosoituksen kärkihahmona hääri Opintotukimies eli monille isyyläisillekin tuttu Hannu Jaakkola. Maaliskuun mielenosoituk-sessa Jaakkola jäi laajemminkin suoma-laisten opiskelijoiden mieliin väkevästä, koskettavasta ja ylevästä puheestaan sivistys-Suomen puolesta Helsingin tuomiokirkon portailla.

”Opintotukimiehen hahmo lähti aikanaan siitä, että olin mukana järjestä-mässä vuoden 2013 Näpit irti opintotu-esta-mielenosoitusta Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan työntekijänä”, Jaakkola avaa hahmonsa taustoja.

Sattuma vei.”Mielenosoitusta edeltävällä viikolla

sain soiton, että tapahtuman juontajaksi lupautunut henkilö ei pääsekään paikalle, joten voisinko hoitaa hommaa?”

Jaakkola suostui, mutta Opintotuki-

miehen hahmo syntyi vasta mielenosoi-tuksessa, kun Senaatintorilla äänen-toistosta vastannut Tuomas Saloniemi kuulutti Jaakkolan ”Opintotukimiehenä” sisään.

”Asiaa ei siis oltu sovittu, enkä ollut miettinyt olevani mikään erityinen hahmo. Nimi syntyi siinä tilanteessa, mutta koska Senaatintorilla oli tuhansia ihmisiä katsomassa, en voinut muuta kuin koittaa tehdä parhaani. Juoksin siis jo Tuomiokirkon portailla, kun Tuomas heitti nimityksen spiikkiinsä. Onneksi en kompastunut”, Jaakkola muistelee.

Mielenosoituksesta huolimatta hallitus seisoo edelleen leikkaustensa takana. Jaakkola kertoo olevansa mielenosoituk-sen jälkeen ristiriitaisissa tunnelmissa.

”Opiskelijat näyttivät julkisesti taas kerran, että voimme tehdä vahvaa yhteis-työtä”, hän kertoo.

”Omassa puheenvuorossani sain kokea yhden vahvimmista flow-koke-muksista, mitä muistan. Tiesin, mitä haluan sanoa, miten sen sanon ja miksi”, Jaakkola pohtii.

”Toisaalta, olen myös hyvin väsynyt siihen, että opiskelijoiden perustoimeen-

tuloa ja ensisijaista sosiaaliturvaa täytyy vuosi toisensa jälkeen puolustaa”.

Jaakkolan mukaan on järjetöntä ajatella, että oppimista voisi parantaa ja nopeuttaa lisäämällä epävarmuutta opis-kelijan päivittäisestä selviämisestä.

Kaikesta huolimatta Opintotukimies on ylpeä mielenosoituksesta ja Koulutus-lupaus-kampanjasta.

”Nostimme yhdessä julkiseen keskus-teluun esille, että opiskelijoilta ollaan leikkaamassa todella paljon, prosentuaa-lisesti eniten kaikista ryhmistä. Ker-roimme, että muistamme ennen vaaleja annetut lupaukset, eikä poliitikkojen ole mahdollista rikkoa lupauksia ilman vakavia imagohaittoja”, Jaakkola tylyttää. ”Koulutuslupaus-kampanja on mieles-täni ollut hyvin tehtyä edunvalvontaa. Vaikka hallituspuolueet tekivät poliit-tisen päätöksen rikkoa vaalilupaukset, kampanja ei ole unohtunut, vaan siitä on tullut yleisesti tunnistettu symboli valtioneuvoston toiminnasta.”

Mielenosoitus näytti hallitukselle opiskelijaliikkeen voiman, mutta tais-telu opintotuen puolesta jatkuu. Vaikka hallitus petti opiskelijoille antamansa lupaukset, jaksaa Hannu Jaakkola uskoa opiskelijan sosiaaliturvan tulevaisuuteen.

”Toivon, että voisimme löytää vakaita ratkaisuja opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseksi esimerkiksi yleiseen asu-mistukeen siirtymällä ja vielä eteenpäin perustuloon siirtymällä. Voisimme antaa ihmisille enemmän mahdollisuuksia oppimiseen ja vähentää huolta perustar-peiden täyttämisestä”.

”Tiesin, mitä haluan sanoa, miten sen sanon ja miksi.

Nyt puhuu Opintotukimies!

Hannu Jaakkolasta kuoriutuu edunvalvontahädän tullen clarkkentmäisesti supersankari: Opintotukimies. Päivisin hän on opiskelijoiden edunvalvonnan ammattilainen. Edunval-vojan työt hän aloitti ISYY:ssä. Tällä hetkellä hän työskentelee Taideyliopiston ylioppilaskunnassa.- Toivo Haimi, teksti &Jaakko Karvonen, kuvat

Hannu Jaakkola

syntynyt 5.8.1980, Hyvinkää

Taideyliopiston ylioppilaskunnan (TaiYo) Jäsenpalvelu- ja edunvalvontasihteeri

KYY:n hallituksen varapuheenjohtaja 2009

ISYY:n edustajiston jäsen 2009-11

ISYY:n edunvalvontasihteeri 2011-12

Opiskellut biotieteitä Kuopiossa ja teologi-aa Helsingissä

Asuu Helsingissä

11Uljas 3 | 6. 4. 2016

Viittakivi Oy sekä Savonlin-nan opettajankoulutusyk-sikkö ovat aloittaneet laajan yhteistyön. 2,5 kuukauden aikana mukaan on lähtenyt

jo 250 opiskelijaa noin 15 eri opintojak-solta.

”Olen yllättynyt, miten laajalla rinta-malla opiskelijat ja Savonlinnan kampuk-sen henkilökunta ovat lähteneet mukaan yhteistyöhön”, iloitsee Viittakivi Oy:n koulutuskoordinaattori Ville Hartonen.

Opiskelijat tuottavat opetustuokioita harjoitteluiden, taito- ja taideaineiden sekä erilaisten oppimisprojektien puit-teissa. Kieltä opetetaan toiminnallisesti,

kuten pienoisnäytelmiä tekemällä, suo-malaiseen ruokakulttuuriin tai esimer-kiksi talviurheilulajeihin tutustumalla. Tieto- ja viestintäteknologian kurssilla toteutetaan näyttely, jossa turvapaikan-hakijat kertovat kuvien avulla matkastaan Suomeen sekä arjestaan Suomessa.

”Toiminnallisten kielenoppimisen menetelmien kehittäminen on keskei-sessä roolissa Turvapaikanhakijoiden esikotouttavaa opetusta ajatellen ja siihen Taito- ja taideainekasvatus vastaa jo itsessään”, valaisee Hartonen.

Hartosen mukaan opiskelijoilta on tullut kiitosta yhteistyöstä.

”Ennen opetustuokioiden pitämistä

opiskelijat saattavat olla jännittyneitä, mutta kokemusten jälkeen vastaavasti he ovat iloisia ja huojentuneita,” kertoo Hartonen.

Häen mukaansa myönteiset kokemuk-set erilaisten ryhmien kanssa muuttavat asenteita. Ajatuksena on, että opettajien kautta asenteet muuttuvat yhteiskunnas-sa laajemminkin.

Luokanopettajaopiskelija Annika Laattala kertoo asukkaiden olevan vastaanottavaisia, innokkaita ja avoimia uuden oppimiselle.

”Tilanne, jossa yhteistä kieltä ei ole, on kaikille tärkeä oppimiskokemus. Tällaisia kokemuksia on arvokasta saada jo opiske-luaikana.”

Jotta turvapaikanhakijat löytäisivät väyliä työelämään jo vastaanottokes-kuksessa oloaikanaan, on yhteistyötä tehty myös Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Samiedun kanssa. Polkuja työelämään rakennetaan muun muassa

siivous- ja kodinhoidonalalla. ”Tarvitaan ketteriä ja nopeita ratkaisu-

ja, jotta yhteiskuntamme kestää vallitse-van tilanteen. Tutkittavaa ja kehitettävää on erittäin paljon niin sosiaalipedagogii-kan, aikuiskasvatustieteen, psykologian, lääketieteen ja esimerkiksi oikeustieteen tieteenaloilla”, kertoo Hartonen.

Opiskelijat opettavat turvapaikan-hakijoita Savonlinnassa

Opettajaopiskelijat lähtivät opettamaan turvapaikanha-kijoita. Myönteisten kokemusten uskotaan muokkaavaan opettajien kautta koko yhteiskunnan asenteita. – Raisa Savo-lainen, teksti & kuva

Opiskelijoiden järjestämässä talviriehassa talviaktiviteetteihin tutustumisesta nauttivat sekä aikuiset että lapset.

Opettajat hommiin

Suomeen tuli vuonna 2015 yli 30 000 turvapaikanhakijaa.Suomessa ei ole ollut vuosikymmeniin tilannetta, jossa esimerkiksi aikuisten luku- ja kirjoitustaidottomien määrä on niin suuri kuin vuoden 2016 alussa.Savonlinnassa 250 opettajaopiskelijaa on mukana tuottamassa oppimisprojekteja Savonlinnan seudulle sijoitetuille turvapai-kanhakijoille.

12 Uljas 3 | 6. 4. 2016

Oppilaskuntatoimin-nan tarkoituksena on tarjota jokaiselle op-pilaalle mahdollisuus osallistua oman yh-teisön kehittämiseen

säännöllisesti ja niin, että osallistumisella on oikeasti merkitystä. Koulu on ikään kuin pienoisyhteiskunta, jossa voidaan harjoitella vaikuttamisen, osallistumisen ja päättämisen taitoja.

”Tärkeää on siis se, millainen merkitys oppilaiden toiminnalle annetaan. Nostan esille sen, että kouluyhteisössä on hyvä olla mahdollisuus erilaisiin toimintoihin ja vaikuttaa sitä kautta kouluyhteisöön. Siis erilaisille lapsille erilaisia kanavia”, sanoo Kehittämiskeskus Opinkirjon eri-koisasiantuntija Tiina Karhuvirta.

Vaikka 70-luvulle saakka oppilas-kuntatoimintaa harjoitettiin kouluissa, yllättäen se katosi jonnekin. Karhuvirran mukaan kyse ei ole oppilaskuntatoimin-nan alasajosta, sillä oppilaskuntatoimin-taa on ollut yläkoulun puolella jo pitkään.

”Sen sijaan kouludemokratiaan liitty-vät kokeilut tai hankkeet taisivat loppua. Syitä taas tähän on varmasti löydettävissä useita”, Karhuvirta pohtii.

EU-tasoisen koulutuspolitiikan koros-taman aktiivisen kansalaisuuden lisäksi oppilaskuntatoiminnan uudelleen nou-suun on ollut vaikuttamassa valtiollinen koulutuspolitiikka, joka pyrkii kasvatta-maan osallistuvia ja aktiivisia kansalaisia. Myös opetussuunnitelma on tukenut aktiivisen ja osallistuvan kansalaisen roolin rakentumista.

”Melko luonnollisena kehityskulku-na lienee se, että aktiivisen kansalaisen toimintaympäristöjä laajennetaan myös koulua koskeviin rakenteisiin ja vahvasti koulun toimintakulttuuriin”, Karhuvirta sanoo.

Karhuvirta näkee oppilaskuntatoiminnan osana demokratiakasvatusta. Puolue-poliittisia suuntauksia hänen mukaansa oppilaskuntatoiminnassa ei ole, mutta hän korostaa, että osallisuustoiminta on aina sekä sosiaalista että poliittista ja sillä pyritään vaikuttamaan myös päätöksen-

tekoon.”Oppilaskuntatoiminta mielletään

usein edustukselliseksi demokratiaksi, mutta tosiasiassa toiminta on nimen-omaan osallistavaa demokratiaa”, Karhu-virta summaa.

Oppilaskuntatoiminnasta hyötyvät niin oppilaat itse, koulu, kunta kuin valtiokin. Kun oppilas saa tehdä mer-kityksellisiä asioita kouluyhteisössään, koulu pystyy kuulemaan myös oppilaiden mielipiteitä.

”Kunnalle oppilaskuntatoiminnan merkitys liittyy mielestäni opetuksen laatuun liittyviin asioihin. Valtiolla on velvollisuus tukea ja antaa kaikille kansalaisille ja muille maassa asuville mahdollisuus toteuttaa omaa aktiivista kansalaisuuttaan eri yhteyksissä”, Karhu-virta kertoo.

Karsikon koulussa oppilaskuntatoi-mintaa on ollut vähintään nykyisten kuudesluokkalaisten puheenjohtajien koko kouluajan. Karsikon koulussa toimii oppilaskunnan hallitus, jossa jokaisel-ta luokalta on kaksi edustajaa, tyttö ja poika. Oppilaskunnan hallitus kokoustaa kahdesti kuussa ja kokoukset toteutetaan oppilaslähtöisesti.

”Puheenjohtajat johtavat kokousta ja aikuiset ovat tasa-arvoisia oppilaiden kanssa. Samalla tavalla viittaamme ja pyydämme puheenvuoroa kuin lap-setkin”, kertoo oppilaskuntatoimintaa ohjaava laaja-alainen erityisopettaja Susanna Korhonen.

Korhosen mukaan oppilaskuntatoi-minta opettaa lapsille kokouskäytänteitä, eri-ikäisten kanssa toimista, esillä ole-mista sekä antaa vaikuttamisen mahdol-lisuuksia ja rohkeutta.

”Ohjaajana on hieno huomata, miten lapset kasvavat ja millaisia kasvutarinoita syntyy”, Korhonen iloitsee.

Karsikon koulu muutti Karsikosta Sirkkalaan, jolloin oppilaskunta pääsi hoitamaan muuttoon liittyneitä asioita kuten kellon ja portin hankkimista uu-teen kouluun.

”Luokista tuli toivomuslappuja ja 5-6 –luokkalaiset veivät ne rehtorille eteen-

päin”, Korhonen muistelee.

Tällä hetkellä oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajina toimivat Jere Tahva-nainen ja Joona Keronen. Pojat aikovat myös yläkouluun siirtyessään pyrkiä oppilaskunnan hallitukseen jatkamaan alakoulussa alkaneita uriansa.

”On kivaa esiintyä ja tykkään muuten-kin johtohommista”, Keronen sanoo.

Aikaa oppilaskunnan hallituksessa toi-miminen ei puheenjohtajien mukaan vie keskimäärin kuin puolituntia viikossa ja plussapuolena on myös, että toiminnasta kertyy mukavia muistoja.

”Oltiin retkellä Kuhasalossa ryhmäy-

tymispäivänä”, Keronen muistelee hyviä hetkiä oppilaskuntatoiminnan varrelta.

”Tässä ei ole huonoja puolia”, Tahva-nainen lisää.

Tahvanainen arvelee, että oppilaskun-tatoimintaan kannattaisi hakeutua, mikä-li tykkää esiintyä. Kerosen mukaan liika jännittäminen ei ole hyvästä, jos haluaa toimintaan mukaan. Ohjaava erityis-opettaja Korhonen kuitenkin painottaa, että ei ole vain yhtä oikeanlaista ihmistä oppilaskuntatoimintaan.

”Meillä on paljon erilaisia tehtäviä, joten tarvitaan monenlaisia ihmisiä mu-kaan”, Korhonen sanoo.

Oppilaskunnasta aktiivisia kansalaisia

Neljä- viisikymmentä vuotta sitten alakouluista kadonnut oppilaskuntatoiminta on tehnyt paluun. Oppilaskuntatoi-minnan paluu kumpuaa EU:n koulutuspolitiikkasta, jossa tarkoituksena on kasvattaa aktiivisia kansalaisia. Oppilas-kuntatoiminnan tavoitteena on kasvattaa aktiivisiakansalaisia. – Emma Vormisto, teksti & kuvat

Karsikon koulun oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajisto Jere Tahvanainen ja Joona Keronen sekä keskellä oppilaskuntatoimintaa ohjaava Susanna Korhonen.

13Uljas 3 | 6. 4. 2016

DebattiOsallistu keskusteluun. Ota kantaa. Anna palautetta. Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@uljas.net.

Itä-Suomen ylioppilaslehti on numerossaan 02/2016, ”Humoro nigra” palstalla, verrannut Suomen halli-tuksen toimia ”tehostaa oppimisympäristöjä ja ope-tuksen muotoja edelleen”, Auschwitzin keskityslei-riin. Muokatussa kuvas-

sanne esiintyy hymyilevä, jonkinlaisen kidutuksenalaisen henkilön pää, joka on sijoitettu kuvamanipulaatiolla Auschwit-

zin portin alle. Portin surullisen kuuluisa teksti ”Arbeit macht frei” ja leirin kauhu-teot on näin ollen yhdistetty hallituksen säästötoimiin lehdessänne jotensakin yhteismitallisiksi toimenpiteiksi.

Kuten kouluja käyneenä ihmisenä toi-voisi teidän tietävän, on täysin sopima-tonta verrata paikkaa, jossa systemaatti-sesti murhattiin tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä, lehtenne huumoripalstalla suo-men hallituksen toimiin opetustoimessa. Holokausti ei ole nyt, eikä se tule koskaan

olemaan hyvää huumoria tuottava aihe. Toivon tiedän julkaisevan oikaisun sekä anteeksipyynnön lehtenne palstalla.

Yaron Nadbornik Puheenjohtaja

Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvosto

Sivistys vaatii myötäelämisen taitoa ja Uljas pahoittelee, jos kuvalla on ajattele-mattomuuttamme loukattu juutalaisyh-

teisöä tai muita holokaustissa vainottuja ryhmiä . Kyseisellä mustan huumorin -palstalla on aiemmin mahdollisesti koe-teltu myös muiden ryhmien sietokykyä, mutta eittämättä suomalaisen koulutus-politiikkakritiikin vertaaminen holo-kaustiin on toimitukseltamme ylilyönti.

Uljaan toimitus pahoittelee tapahtu-nutta.

Jarkko Kumpulainenpäätoimittaja

Holokausti on huono vertailukohde

Ernest Heming-way wrote of Paris that if you were lucky enough to have lived there as a young man, then where-ver you went for the rest of

your life, it would stay with you, for it is a moveable feast. At 07:58 CET on March 22nd two bombs detonated at Brussels International Airport. As news of this atrocity spread throughout the city and the wider world a second, equally horrific device detonated at the packed Maalbeek metro station in Brussels’ European district. I received this news sitting in a window seat of the Leppasen Cafe on Joensuu’s market square and Hemingway’s words imme-diately came to mind – for me however, the moveable feast will always be the European Capital.

On January 14th of this year I made the innocuous pilgrimage with my wife from Brussels Midi station to the International Airport at Zaventem. After an eight year period we had decided to say au revoir to the city where we had met, fallen in love and gotten married. As we passed the Starbucks cafe, which would later take the brunt of one of the cowardly incen-diaries, the chorus of Jacques Brel’s 1959

song Ne Me Quitte Pas kept repeating in my head. A stab of guilt briefly penetrated my chest at the thought of bidding Brus-sels farewell but I reassured myself it was for the best. Ostensibly we had decided to forgo the rat race and the unending tintinnabulations of city traffic for a new life in the North Karelian countryside.

There was no denying, however, the newly acquired martial colour of the city played a part as well.

Since the November 13th terrorist attacks in Paris, Brussels had been in a heigh-tened state of alert owing to the many

connections between the perpetrators of that heinous act and the city’s predominantly Muslim district of Molenbeek. For Jake Vaughan, a duel Belgian and British citizen who calls Brussels home, the attacks are a symptom of a growing economic divide. ‘I work in Laeken and Molenbeek, two of the poorest districts in Brus-sels, and grew up for part of my teens in Schaerbeek, another one of Brussels’ ”ghettoes”, and it feels to me like something has been coming for a long time. It’s not really a racial thing, it’s more of class tension thing.’ Indeed the district of Molen-beek, where four of the Paris attackers hailed from, has a 30% unemployment rate and a poor history of integration.

After November, and with the heavy military presence on the streets, among friends and colleagues such as Jake’s mot-her Lynne, a Theatre Director

who has lived in Belgium for 20 years, the question was not if there would be a simi-lar attack in Brussels but rather when. ‘I was not surprised. Since Christmas [...] I had felt that we would be an obvious tar-get.’ For Jessica Fitch, a British national who was born in Belgium and has lived most of her life in or around Brussels the

November lockdown following the Paris attacks ‘created a fairly serious feeling of unease in the city. There was little comprehension of why we were so vulnerable to attack, why we were told to stay at home. This took some getting used to and getting over, seeing soldiers and machine guns on every corner of every street.’

Many found the new reality a sharp cont-rast to the smart city with a thick streak of the bohemian. For Irishman Barry O’Halpin, a Drama Teacher who has called Brussels home for the last 22 years, Brussels ‘is a wonderful mixture of diffe-rent types of people, from all countries, faiths and none and all strata of life. It is not a united city, in that there is not really an homogeneity to the population.’ Despite the increased security Brussels residents continued to enjoy the ‘high quality restaurants, amazing bars, packed squares’, but then came March 22nd and the resolve of the city would be tested.

In the aftermath of the attack, the inter-national condemnation and the inevitab-le recriminations and finger pointing it is the ordinary citizens who have to pick up the pieces and keep the city’s unique social fabric together. However, one thing that is clearly evident after the dramatic events is the pluck of the Brusselaars. Lynne tells me ‘I would not leave Brussels because of this. Once you start running when and where do you stop?’ And for Jessica, ‘Brussels is stronger than this. I do feel a need not to succumb to fear and I think Belgians are particularly good at this. We take things in our stride. Life goes on. We stay calm. We persevere. ‘L’union fait la force!’ as we say.’

Ne Me Quitte Pas indeed.

Bruxelles: Ne Me Quitte PasBarry Reddin recently relocated to Joensuu from Brussels and looks back at the changing atmosphere in the European Capi-tal in the wake of increased terrorist activity in the beleague-red city and the fallout from the recent attacks. – Barry Reddin, text & Ammeri Kankaisto, pictures

Column | In aftermath

14 Uljas 3 | 6. 4. 2016

15Uljas 3 | 6. 4. 2016

Tiede

Uljas 3 | 6. 4. 201616

Jo pelkkä yhtei-sestä puhumi-nen haastaa vallalla olevan talouspoliitti-sen ajattelun. Talousmiehet julistavat, että olemme kriisissä, koska tekniikan kehittyminen vie jatkossa yhä enemmän

työpaikkoja. Yhteisestä ja jakamisesta puhuminen avaa arkijärkeen paremmin sopivan näkymän, jossa on hyvä, että saadaan tehtyä enemmän vähemmällä.

Koneen säätiön myöntämän Vuoden tiedekynä 2016 -palkinnon voittajat filosofian tohtori Juhana Venäläinen ja filosofian maisteri Tero Toivanen kuvailevat voittaja-artikkelissaan Yhteisvaurauden uusi aika, kuinka koko kapitalismin historiaa voi lukea yhteisen rajaamisen ja näiden rajojen kaatamisen välisenä kamppailuna.

Netissä kamppaillaan siitä, kuinka paljon valtiot ja yritykset saavat valvoa netin käyttäjiä sekä siitä, mitä kaikkea saa jakaa. Vanhat tekijänoikeusinsti-tuutiot joutuvat luomaan nahkansa. Kaupungeissa kamppaillaan siitä, kenellä on oikeus missäkin hengailla, kuka saa mihinkin maalata ja kenellä on oikeus päättää, mitä rakennetaan. Yliopistoissa kamppaillaan siitä, kuinka paljon ja kuinka vapaasti kenelläkin on lupa opiskella ja tutkia. Metsissä kamp-paillaan siitä, saako jatkossakin kuka tahansa käydä keräämässä luonnon-antimia ja kuinka paljon metsäluon-non on tuotettava rahaa. Globaalisti kamppaillaan siitä, kenen vastuulla on ilmastonmuutoksen hillitseminen.

"Yhteisvaurauden idean kautta voi hahmotella, mitä voisi olla talous ilman kilpailuun perustuvia markkinoita ja voiton maksimointia", he kuvailevat. Toivanen ja Venäläinen ehdottavat, että taloutta voisi pohtia ihmisten yhteistoiminnan mahdollisuuksina.

Jo artikkeli itsessään on kiehtova yh-teisen tulos. Se ei niinkään iske tiskiin

uutta tieteellistä tietoa, vaan poimii ilmassa sinkoilevia ajatuksia, ideoita ja yhteiskunnallisen keskustelun juon-teita ymmärrettäväksi johdatukseksi yhteisen talouteen. Suomenkielisenä johdatuksena teemaan artikkeli on ensimmäinen laatuaan jos mukaan ei lasketa biologi Garrett Hardinin klas-sikkoartikkelin suomennosta Yhteislai-dunten tragedia.

"Tällainen kriittisen poliittisen talouden tutkimuksen näkökulma puuttui", Venäläinen toteaa.

Venäläinen on ollut yhteisen kanssa tekemisissä jo pitkään. Hän oli mukana kun Joensuussa vallattiin vanha puu-talo Väen taloksi vuonna 2009. Hän oli muiden yliopistolakikamppailuun osallistuneiden ja vapaata sivistystä vaatineiden yliopistolaisten joukossa pitämässä yliopistolaisten yleisko-kousta ja perustamassa Itä-Suomen autonomista yliopistoa. Hänen väitös-kirjansa Yhteisen talous hahmottelee, kuinka omistusoikeuksien ulkopuolelle jääneen vaurauden hyödyntämisestä ja hallinnasta on tullut nykytalouden piilevä käyttövoima.

Nyt meneillään on Suomeen perustettujen datakeskusten ympäris-tökytköksiin liittyvä tutkimushanke. Datakeskuksissa käsiteltävä materiaali on ihmisten jakamia tietoja ja tunteita. Hän kuvaa, kuinka ihmisten sosiaalisis-ta verkostoista tulee taloudellisten ja poliittisten kiistojen pelivälineitä.

Tullaan kysymykseen perustulosta. Venäläinen painottaa, että sitä ei pitäisi ajatella ratkaisuna kaikkiin ongelmiin, mutta puhe perustulosta auttaa ohjaa-maan yhteiskunnallista keskustelua järkevämmille raiteille.

”Jos myllyt pystyvät vähän pienem-mällä panoksella tuottamaan tarvit-tavan, niin mitä se tarkoittaa oikeu-denmukaisen tulonjaon kannalta”,

Venäläinen kysyy.Periaatteessa Sampo on jo taottu,

mutta ennen kuin pääsemme uuteen yhteiskuntaan, on tulonjako mietittä-vä uusiksi. Tätä kirjoittaessa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) on juuri vastaanottanut raportin,

jossa ehdotetaan kokeiltavaksi 550 euron perustuloa pienelle joukolle ihmisiä. Venäläinen korostaa, että juuri toimeentulon edellytysten varmistami-nen on kriittinen kysymys. Nykymuo-toisessa talousjärjestelmässä yhteisen rakentaminen rajoittuu liian helposti siihen, että hyvin toimeentulevalla ihmisellä on iltaisin puolisen tuntia aikaa päivittää Wikipediaa. Näkyvillä ei ole sellaista liikevoimaa, joka aloittaisi ison muutosaallon, mutta pienempiä vastaliikkeitä syntyy jatkuvasti.

"Se lähtee ihmisten kollektiivisesta kelailusta, että kaatuuko maailma jos tehdäänkin näin. Kun se ei kaadu, niin sitä vaihtoehtoista tapaa tehdä voi sitten kehitellä siinä aidatun alueen sivustassa. Botania ja Laituri Joensuus-sa ovat tästä kiinnostavia esimerkkejä. Jos vain löytyy joku magneetti kerää-mään sitä, niin paikallisesta kulttuuri-elämästä löytyykin yhtäkkiä valtavasti energiaa."

Lopulta ajatus yhteisestä kiteytyy kysymykseksi siitä, olemmeko ihmisinä tarpeeksi hyviä hallinnoimaan sitä yhteistä. Hardin oli skeptinen, mutta Venäläinen ei heitä kirvestä kaivoon.

"Osaltaan voi syyttää taloustieteitä yli-individualisoidun ihmiskuvan po-pularisoinnista. Teoreettinen agentti homo economicus on ylitulkittu ja on kuviteltu, että ihmiset ovat semmoisia. Jos uskot, että saat ongelman ratkais-tua yhdessä muiden kanssa, onnistuu se todennäköisemmin. Jos taas oletat, että kaikki puukottavat sinua koko ajan selkään, on aika paljon vaikeampaa", hän pohtii.

"Ehkä ihminen on lajina sivilisoinut itseään siihen pisteeseen, että luot-tamus toisiin on mahdollista ilman ylempää auktoriteettia."

Viime vuosina herännyt kiinnostus osuuskuntia ja erilaisia yhteiskunnal-lisen yritteliäisyyden muotoja kohtaan herättää toiveikkuutta. Toiveikkuutta herättää myös se, että valtavaa kasau-tunutta pääomaa hallinnoiva säätiö jakaa sitä uudelleen juuri Venäläisen ja Toivasen artikkelin kaltaisen tutkimuk-sen tukemiseen.

Sampo on jo taottuVuoden tiedekynä -palkitut pohtivat yhteistä: millainen voisi olla talous ilman kilpailua ja voiton maksimointia. – Pasi Hut-tunen, teksti & Samuli Kuittinen, kuva

Hallitus kurittaa sekä korkeakouluja yleisesti että opiskelijaa erityisesti ja akateeminen vapaus on uhattuna

monelta suunnalta. Istuvaa hallitusta on kutsuttu sivistysvihamieliseksi ja Juhana Venäläinen toteaa, että syyttäjät tuskin ovat täysin väärässä. Hänen mukaansa aiemmat lama-aikojen hallitukset ovat pystyneet ole-maan visionäärisempiä. Nyt jopa Elinkeino-elämän keskusliitto on kritisoinut koulutus-leikkauksia.

"Viitisen vuotta sitten oli hauska vitsailla innovaatiojargonista ja siihen liittyvästä utopismista. Nyt alkaa melkein kaivata, että joku puhuisi edes niistä innovaatioista", Venäläinen naurahtaa kuivasti.

Uhkakuvana on, että kriisitunnelman luominen lamauttaa yhteiskunnallista aktiivisuutta. Tällä hetkellä viesti nuorille on Venäläisen mukaan se, että kannattaa miettiä kahdesti ennen kuin lähtee yliopis-toon - ainakaan humanistisille tai yhteiskun-tatieteellisille aloille.

"Kun kulttuurisilla kuvilla yritetään ohjailla ihmisiä pois korkeakoulutuksesta, lähtevät ensimmäisenä ne, joilla ei ole sitä kulttuurista taustaa", hän sanoo. Toisin sa-noen duunariperheistä ei enää yhtä hanakas-ti lähdetä akateemiselle uralle.

"Yliopistoon tullessani yritin itse vaalia sellaista renesanssityyppistä vapaata haa-huilua. Sitä on tätä nykyä vaikeutettu ja tämä uhkaa yliopiston luonnetta tutkimuksellise-na paikkana. Yliopistojen brändi työnanta-jana ei ole kaikkien yt-neuvottelujen jälkeen erityisen hyvä. Jos opiskelijasukupolvissa ei enää elä idea vapaasta sivistyksestä, mistä me löydetään jatkossa tutkijoita tänne?" hän kysyy.

"Yliopisto on opettanut jonkinlaista ajattelullista itsenäisyyttä. Sitä, että pystyy omaksumaan tämän maailman sekavuuden, kriittisesti arvioimaan sitä ja miettimään mitä sille voisi tehdä. Tämä on työelämärele-vanssin kannalta aivan olennainen asia."

Venäläinen muistuttaa, että opiskeluajan käyttämistä kannattaa miettiä laajemmin kuin vain välittömän taloudellisen hyödyn kannalta. Kannattaa elää, vaikka sitä onkin tehty vaikeammaksi.

Onko nykyopiskelijalla mahdollisuuksia?

”Yhteisvaurauden idean kautta voi hahmotella, mi-tä voisi olla talous ilman kil-pailuun perustuvia markki-noita

Kainalo | Kriisin tuntu

17Uljas 3 | 6. 4. 2016

18 Uljas 3 | 6. 4. 2016

Liikehdintä

19Uljas 3 | 6. 4. 2016

Tuntematon pakolainen kuvattiin vauhdilla. Marraskuussa 2015 elokuvaohjaaja Hamy Ramezan ja koomikkona tunnettu Ali Jahan-giri pakkasivat Suomessa kamerat reppuun ja suuntasivat Kreikkaan Lesboksen saarelle.

Tavoitteena oli kuvata ja jututtaa pako-laisia saarelta alkavalla kuuluisalla Balkanin reitillä halki Euroopan. Sitä pitkin tuhannet pakolaiset ovat kulkeneet etsien uutta koti-aan, osa heistä on päätynyt myös Suomeen.

Nyt noin viisi kuukautta myöhemmin elo-kuva on juuri saanut ensi-iltansa Tampereen elokuvajuhlilla ja on hetki hengähtää. Kaksi-kolla on omat kokemuksensa aiheesta, sillä he molemmat ovat paenneet vuosia sitten Iranista. Omaan pakolaistaustaansa Jahangiri suhtautuu huumorilla

“Onneksi en enää ole pakolainen. Se olisi ahdistavaa!”

Ajat ovat nyt erilaiset. Ohjaaja Ramezan kertoo ennen kuvausmatkaa itse olleensa uu-tisoinnin varassa, ja todellinen syy elokuvan-tekoon oli juuri halu varmistaa omin silmin mistä todella on kyse.

“Olin median varassa ennen kuin lähdin kuvausmatkalle. Siksi halusin halusin kohda-ta tämän asian itse, ilman valmiita tulkintoja. En halunnut antaa pelolle liikaa valtaa.”

Ramezania häiritsee, että monet muodos-tavat mielipiteensä turvapaikanhakijoista ilman mitään todellista kosketusta heihin.

“Toivoisin ettei lehtien ja sosiaalisen median annettaisi vaikuttaa niin paljon oman mielipiteen muodostumiseen. Esimerkiksi vierailu vastaanottokeskuksessa on auttanut monia tajuamaan, että ihan normaaleja tyyp-pejä täällä asuu.”

Pakolaiskriisistä ilmiönä Ramezanilla on paljon sanottavaa.

“Moni on menettänyt kotinsa ja heidän henkensä on uhattuna. Ei ole vain he, ja hei-dän sotansa. Me kannamme kaikki vastuuta siitä mitä maailmassa tapahtuu.”

Kriisin ympärille muodostuneet lieveilmi-öt mietityttävät Jahangiria.

“Ennen tätä reissua en edes tajunnut kuin-ka iso bisnes pakolaiset ovat. Voitaisiin puhua jo ihmissalakuljetusteollisuudesta, joka on erittäin tuottoisaa.”

“En väitä, että kriisi olisi suoraan meidän syytämme, mutta minulle tulee vahvasti sellainen olo, että asiaan pitäisi pystyä vaikut-tamaan jotenkin.”

Keskusteluun turvapaikanhakijoista mie-het kaipaisivat inhimillisempää näkökulmaa.

“Pakolaisia on matkalla miljoona. Jo-kainen on erilainen, joten yleistäminen on mahdotonta”, Ramezan sanoo.

“Monet tuntuvat toisaalta toivovan, että joku julistaisi kaikki pakolaiset hyviksiksi, mutta yhtä lailla sellaistakaan on täysin turha lähteä väittämään.”

Jahangiri antaa kotosuomalaisen esimer-kin määrittelyn vaikeudesta.

“Pakolaisten hädän määrittäminen on myös vaikeaa. Esimerkiksi Björn Wahlroos pakeni Ruotsiin, koska hänellä oli niin kova hätä verojen suhteen”.

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoita ohjaaja kannustaa ottamaan ensi käden kosketusta aiheeseen.

“Jos opiskelette alaa, joka liittyy jotenkin pakolaisiin, niin älkää jääkö vain informaati-on ja teorian varaan. Omat kokemukset ovat ensiarvoisen tärkeitä.”

Jahangirin mukaan kohtaamisilla on taipumus ainakin hänen kohdallaan karistaa ennakkoluuloja.

“Yleisesti voisin todeta, että kohdatkaa ennakkoluulonne ennakkoluulottomasti. Niitä tulee helposti minullekin.”

”Jos joku kokee oikeudekseen katsoa pakolaisia alaspäin, erotella heidät meistä, eli toiseuttaa, niin kehottaisin miettimään mistä moinen ylimielisyys johtuu”, Ramezan miettii.

Julkinen mielipiteiden esittäminen voi joh-taa jatkuvaan häirintään. Ali Jahangirilla on kokemusta tästä.

Stand Up -komiikasta tunnettu Jahangiri juontaa YLE Puheella keskusteluohjelmaa “Ali ja Husu”. Hän kertoo olevansa tottunut törkyviesteihin.

“Viikkopalaverimme alkavat usein sillä, että vertailemme kumpi on saanut innova-tiivisemman uhkauksen”, Jangri kertoo.

Viestejä tulee sähköposteina, tekstivies-teinä ja nimettöminä kirjeinä. Tuotantotiimi huolehtii, että pahimmat viestit eivät tule perille.

“Husu julkaisee saamiaan uhkauksia, mutta itse en ole niin tehnyt. Toisaalta vas-taan törkyviesteihin samalla mitalla, jos vain mahdollisuus on!”.

Toimittajien vaientamista vaativien toimissa on Jahangirin mielestä usein risti-riitaisuuksia.

“Usein he, jotka huutavat ehdottoman sananvapauden perään, ovat ensimmäisenä käyttämässä sitä muiden sananvapauden rajoittamiseen.”

Julkisen sanan neuvosto totesi äskettäin lausumassaan, että mielipiteitä ja faktoja esittäviin henkilöihin ja heidän lähipiirinsä uhkailu ja kritisointi on lisääntynyt. Lausu-massaan JSN oli myös huolissaan siitä, että poliisi ja syyttäjät eivät ole suhtautuneet asiaan riittävän vakavasti.

Nettikeskusteluissa jo pidempään esiin-tynyt varsin raaka ja henkilökohtaisuuksiin menevä kommentointi on siirtynyt myös osaksi esimerkiksi toimittajien työtä. Moni kokee, että heidät pyritään vaientamaan tai heidän sananvapauttaan pyritään rajoitta-maan.

”Ennen tätä reissua en edes tajunnut kuinka iso bisnes pakolaiset ovat

Koomikko Ali Jahangiri ja ohjaaja Hamy Ramezan ovat entisiä pa-kolaisia. Nyt vuosia myöhemmin he kulkivat Balkanin reitin Les-boksen saarelta halki Euroopan uusien turvapaikanhakijoiden jou-kossa. Syntyi elokuva nimeltä Tuntematon pakolainen. – Anton Rinta-Jouppi, teksti & Antti Yrjönen, kuvat

Tuntemattoman pakolaisen matkassa

Uhkailusta tullut arkipäivää

Kainalo | Kuumat tunteet

Vaikka tilanne näyttää epätoivoiselta, kan-sainvälisissä sopimuk-sissa näkyy viitteitä paremmasta.

Ilmastonmuutos-keskustelua leimaa

väistämättömyys. Vaikka esimerkiksi ”hyvät” kulutusvalinnat ovat yleisesti tiedossa, monet ovat päätyneet ajattele-maan, että tässä vaiheessa on jo myöhäis-tä tehdä asialle mitään. Entinen ympä-ristöneuvos Sauli Rouhinen näkee silti muun muassa viime syksynä tehdyssä ilmastosopimuksessa mahdollisuuden ja uskoo, että jokainen yksilö voi vaikuttaa tulevaan.

Vuoteen 2015 asti ympäristöministe-riössä ympäristöneuvoksena toiminut Rouhinen on tutkinut kestävää kehitystä. Hän toimi myös Suomen kestävän kehi-tyksen toimikunnassa. Rouhisen esitys Ympäristöklubin ja Yo-Symposiumin järjestämässä keskustelutilaisuudessa ”Muuttuva ympäristö ja eriarvoisuus” keskittyy kestävän kehityksen globaalei-hin ja lokaaleihin tavoitteisiin.

Kysymykseen tulevaisuudennäkymis-tä hän vastaa laveasti mutta asiantunte-vasti.

” Esimerkiksi ilmastonmuutos näyttää lopun ajan enteitä. Toivoa antaa viime-syksyisen YK:n yleiskokouksen erittäin merkittävä yhteinen sopimus. Siinä

asetettiin 17 eri kestävän kehityksen ta-voitetta, ja näiden lisäksi eri täsmentäviä alatavoitteita. Myös Pariisin ilmastoko-kouksessa tehty sopimus oli edistysas-kel”, Rouhinen kertoo.

”Toki yksilöidenkin valinnoilla on kauaskantoisia vaikutuksia. Valintoja teh-dään muun muassa kotitalouksien ener-gian, materian ja ruokavalion suhteen. Jokaisen ei välttämättä tarvitse omistaa itse kaikkea. Voi esittää kysymyksen, pitääkö ruokapöydässä olla ympäri maail-maa tuotua ruokaa.”

”Jokaisella on mahdollisuus vaikut-taa”, kannustaa Rouhinen.

”Tämän päivän yhteiskuntapoliittises-sa keskustelussa on talouskeskeisyyden ylivalta. Pääasia tuntuu aina olevan se, että talous pyörii. Rahatalouden meka-nismit tekevät tyhjäksi jopa kokonaisia talouksia. Tarvitsemme uusia säätelyme-kanismeja esimerkiksi poikkikansallisten

yritysten veroparatiisitoiminnan kitke-miseksi. Tässä on tapahduttava todella paljon.”

”On kuitenkin herännyt keskustelua jakamis- ja kohtuutaloudesta. Ruoka-osuuskunnat sekä yhteisöllinen rakenta-minen ja asuminen ovat toivoa herättäviä hankkeita. Suomi on myös reilun kaupan osalta maailman edelläkävijöitä”, Rouhi-nen pohtii.

Muita puhujia seminaarissa olivat ympäristöfilosofi Markku Oksanen, sosiologi Juho Saari sekä vesikemian professori Simo Pehkonen. Pohdin-nassa oli tulevaisuus, jossa talouskasvu ja yhteiskuntien hyvinvoinnin suotuisa kehitys toteutuisivat ilman merkittäviä rasitteita ympäristölle. Keskustelussa ky-seenalaistettiin ajatusta, että kasvun olisi pakko näkyä suurena luonnonresurssien kulutuksena ja kasvihuonekaasupäästöi-nä. Vaihtoehtoja on olemassa.

Yksilön valinnoilla on merkitystä

Välillä maailmantilaa seuraavan on vaikea uskoa sitä, mutta peli ei ole vielä menetetty. - Santtu Paananen, teksti & kuva

20 Uljas 3 | 6. 4. 2016

Elämäntapa

Ekoimpulssi on yhteisö, joka syntyi noin kahdek-san kuukautta sitten edistämään ekologisempaa, kestävämpää, yhteisöllisempää ja onnellisempaa elämää Joensuussa.

”Etsimme maailmalta erilaisia ideoita, jotka voi kopioida ja ottaa käyttöön Joensuussa hyödyn-täen niitä resursseja, jotka meillä jo on. Meidän ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen”, Huck selittää Ekoimpulssin toimintaa.

Ekoimpulssi on positiivinen vastareaktio niille synkille tulevaisuuden-näkymille, jotka aiheutuvat ihmiskunnan kulutustahdista – kulutuksen kattaminen vaatisi puolentoista maapallon luonnonvarat.

”Meillä on jo kaikki, mitä kestävään elämäntapaan tarvitaan. Suurimman osan ihmiskunnan historiasta olemme eläneet kestävästi”, Huck huomaut-taa.

Ekoimpulssi on vastikään saanut rahoitusta Draft Impact -kilpailusta. Ideoiden etsimiseen ja keksimiseen ei mene rahaa – sen sijaan sillä voidaan järjestää koju Mahdollisuuksien torille, markkinoida toimintaa ja hankkia koulutusmateriaalia.

Ekoimpulssin muualta tuomat konkreettiset ideat voivat ratkaista pai-kallisia ongelmia. Yksi esimerkki Joensuun seudun ongelmista on liikenne. Välimatkat voivat olla pitkiä, eikä julkinen liikenne kata kaikkien tarpeita, joten monet turvautuvat omaan autoon.

Ekoimpulssin ratkaisu on Flinc. Se on Saksassa suosittu kimppakyytiso-vellus, joka tuo autoilijat ja kyydin tarvitsijat kätevästi yhteen – reaaliaikai-semmin, helpommin ja palautejärjestelmän ansiosta myös luotettavammin kuin esimerkiksi Facebookin kimppakyytiryhmät.

Ympäristö kiittää, kun autot ovat täydempiä ja niitä on vähemmän liiken-teessä. Huck painottaa, että ympäristöystävällisyys on vain osa kokonaisuut-ta: yhtä tärkeää on yhteisen hyvän edistäminen. Yhdessä matkustaessaan ihmiset voivat sekä jakaa kustannuksia että tutustua toisiinsa.

”Jos 30 000 ihmistä tällä alueella alkaa käyttää Flinciä, uusia ihmissuh-teita syntyy varmasti!”, Huck toteaa hymyillen. ”Tutkimusten mukaan yhteisautoilu on myös turvallisempaa kuin yksin ajaminen. Ihmiset ajavat varovaisemmin, kun joku on kyydissä.”

Huckin visiossa joensuulaiset voisivat jakaa muutakin kuin kyytejä. Ruokaa jakamalla voisi vähentää ruokahävikkiä. Tavarat taas eivät jäisi tarpeettomina varastoihin, jos ne olisivat helposti muiden lainattavissa. Ekoimpulssi ei jätä kynttilää vakan alle, vaan pyrkii aktiivisesti olemaan ide-oistaan yhteydessä kaupunkiin, yliopistoon, kirjastoon, maakuntaliittoon, kouluihin, järjestöihin ja muihin toimijoihin.

Jokainen voi aloittaa ekologisemman elämäntavan itsestään ja omasta lähipiiristään.

”Kuka tahansa voi olla Ekoimpulssi!” Huck kannustaa. Hän antaa Flincin lisäksi muitakin vinkkejä ekologisemman elämän aloit-

tamiseen: ”Kannattaa laskea oma ekologinen jalanjälkensä ja käyttää siihen useampaa erilaista laskuria”. Hän suosittelee vähentämään kulutuksen määrää ja keskittymään laatuun – hankkimaan käytettyä ja lähellä tuotettua, uusiokäyttämään ja kierrättämään.

Ekoimpulssin toimintaan ovat kaikki tervetulleita osallistumaan ja ideoimaan. Tapaamisia järjestetään Kulttuurikahvila Laiturilla, ajankohdista tiedotetaan esimerkiksi Wiikko-Ärsykkeessä ja Facebookissa.

Ekoimpulssi – sysäys kohti kestävää kaupunkiaKuinka tehdä kaupungin elämästä ekologisempaa ja onnellisempaa? ”Kestävämpi elämäntapa on paitsi mahdollista ja välttämätöntä myös helppoa”, vakuut-taa Huck Middeke Joensuun Ekoimpulssista. - Sini Hei-noja, teksti & kuva

Huck Middekellä on taito tarttua monimutkaisiin ongelmiin ja puristaa niistä helpolta kuulostavia ratkai-suja. Esimerkiksi hänen TED-konferensseissa pitämänsä esitykset löytyvät netistä.

21Uljas 3 | 6. 4. 2016

KulttuuriKuolon Speksi

RajaSpeksi

Olipa kerran kaunis ja kaukainen maa, jota hallitsi viisas ja mahtava johtaja. Hän rakasti koripalloa, ja päättikin kutsua aktiiviuralta eläköityneen NBA-tähden pelaamaan ystävyysottelun aidattuun paratiisinsa. Maan kansalle kerrottaisiin totta kai, että kyseinen amerikkalainen on suorastaan rukoillut pääsevänsä Suu-ren johtajan, Kim Bong-Ilin oppilaaksi harjoittelemaan koripallon pelaamista ja tutustumaan siinä sivussa Korean de-mokraattisen tasavallan uskomattomiin ihmeisiin.

Näissä herkullisissa asetelmissa alkaa Kuopion lääketieteen opiskelijoiden tämänvuotinen speksi Korean auringon alla. Speksi on näytelmä, jonka kulkuun yleisö voi vaikuttaa voimakkaasti. Huu-tamalla ”Omstart!” se voi esimerkiksi määrätä Kim Bong-Ilin donkkaamaan uudelleen tai rankaisemaan maanpettu-reita vieläkin brutaalimmalla tavalla.

”Korean auringon alla on kertomus Suuresta johtajasta ja siitä, mitä miehen ja maan täydellisen ulkokuoren alla oikein kytee. Tarina on myös opetus siitä,

mihin moraalittomat teot ja epähumaani-us lopulta johtavat”, paljastavat speksin ohjaavat Mikko Reinikainen ja Paulina Korkee.

Oikeassa elämässäkin Pohjois-Korea on saanut viime aikoina mediahuomiota lähinnä vetypommiuhkaan ja korkea-arvoisten upseeriensa teloituksiin liittyen. Eriskummallisen politiikkansa ja tietynlaisen mystiikkansa ansiosta maa on alkanut esiintyä monenlaisten viihdepläjäysten, kuten elokuvien ja nyt speksinkin näyttämönä.

”Tämän vuoden speksi on osittain oikeisiin henkilöihin ja tapahtumiin perustuvaa, nykyhetkeen sijoittuvaa satiiria alusta loppuun. Speksi käsittelee muutenkin ajankohtaisia aiheita, sillä ta-rinan keskiössä olevista kahden erilaisen kulttuurin kohtaamisista saamme lukea viikoittain uutisia”, ohjaajat kertovat.

Korean Auringon Alla on järjestykses-sään kuopiolaisopiskelijoiden 12. speksi. Teos on tänäkin vuonna ohjattu, tuotettu ja toteutettu yhteistyössä hammaslääke-tieteen opiskelijoiden kanssa. Ohjaajat haluavat nostaa esiin erityisesti tämän-vuotisten tekijöidensä monilahjakkuutta ja heittäytymiskykyä.

”Tällä kertaa jokainen näyttelijä laittaa kaiken lahjakkuutensa peliin. Yksi näyttelijöistä on täysillä mukana tans-sitiimissä ja kaikki muutkin näyttelijät esittelevät näyttelemisen ohella laulu- ja

tanssitaitojaan”, Reinikainen ja Korkee hehkuttavat.

Muutama vuosi sitten The Interview-elokuva vedettiin pois teattereista terroriuhan takia. Elokuva tulkittiin Pohjois-Koreassa räikeänä pilkkana, jo-hon maa uhkasi puuttua määrätietoisesti. Nähtäväksi jää, saako KuoLO:n speksikin pohjoiskorealaisten tulikivenkatkuisen vihan niskoilleen.

KuoLO:n speksiä esitetään Kuopiossa PalatsiStudi-

oilla 8. - 14. huhtikuuta.

Speksiviihdettä Korean auringon allaLääketieteen opiskelijoiden tämänvuotinen speksi luottaa sa-tiirin voimaan. Suuri johtaja Kim Bong-Il ottaa suojelevien ja kaikkivoipaisten siipiensä suojaan aktiiviuransa lopettaneen NBA-tähden.– Maiju Pohjolainen, teksti & kuva

Speksissä Kim Bong-Il kutsuu amerikkalaisen koripallostara Ronnis Deadmanin vierai-lulle pelaamaan koripalloa ja tutustumaan täydellisenä markkinoitavaan Pohjois-Koreaan.

Viime vuonna joensuulaisen RajaSpeksin teema oli mafia, tänä vuonna hölmöillään sairaalaympäristössä.

”Idea syntyi viime vuoden speksin lop-pubileissä. Ajattelimme että olisi hauska tehdä tällainen lääkärifarssi”, ohjaaja Tuomas Uusitalo kertoo.

Speksissä yhdistyy perinteinen teatteri, improvisaatio ja musiikki. Samu Heikinmatin ja Toivo Haimin käsikir-joittama Töhö-osasto parodioi sairaala-sarjoja ja yhdistelee eri genrejä.

”Parodiassa on olemassa arkkityyp-pejä joihin tarttua, kuten menestyvä sek-sikäs kirurgi ja railakas synnytyslääkäri. Vahvat karikatyyrit toimivat tämäntyyp-pisessä näytelmässä. Genret syntyvät melkein itsestään tällaisten hahmojen ympärille”, ohjaaja-näyttelijä Sami Nou-siainen kertoo.

Koska speksi on tehty jo kerran, ohjaa-

jat ovat itsevarmoja näytelmän suhteen.”Tänä vuonna mukana on enemmän

tilpehööriä ja teemme kaiken isommin ja paremmin. Olemme tehneet yhteistyötä bändin ja tanssijoiden kanssa pidempään ja integroineet työryhmää yhteen”, Uu-sitalo ja Nousiainen kuvailevat. ”Viime vuonna palaset olivat irrallaan melko pit-kään, tänä vuonna olemme tehneet tätä yhdessä alusta asti”, Nousiainen lisää.

Speksi on käsikirjoitettu näytelmä, jossa katsojat vaikuttavat näytelmän kulkuun omstart!-huudoilla. Ohjaajat antavat katsojalle kaksi ohjetta omstartin käyttöön.

”Mieti mitä haluaisit nähdä lavalla, ja sitten huuda se. Älä mieti liikaa, silloin kun tuntuu hyvältä niin anna vain mennä. Erehtyä saa”, ohjaajat neuvovat.

Nousiainen kiittelee yhteistyötä Uusi-talon kanssa.

”Meillä on Tuomaksen kanssa erilaiset vastuualueet. Tuomas pitää huolta oh-jaajan kokemuksellaan isoista linjoista, ja minä mikronysvään täällä”, Nousiainen kertoo.

”Näytelmä sopii hyvässä nousuhu-malassa olevalle katsojalle”, Uusitalo letkauttaa. ”Speksi sopii kaikille ikään ja asemaan katsomatta, mutta erityisesti nuorisolle, sillä nuorisohan tätä spek-

taakkelia on tekemässä”, Uusitalo kertoo.Töhö-osaston ensi-ilta on 6.4.”Ei ahdista yhtään. Jännittää tieten-

kin. Ilman kieroa kohtalonpeliä tästä tulee kyllä hyvä. Kannattaa tulla katso-maan, sillä harmittaa jos tämä jää välistä. Tämä on viihdettä isolla V:llä”, ohjaajat vakuuttavat. Töhö-osaston ensi-ilta 6. huhtikuuta ravintola

Kerubissa.

Töhö-osasto viihdyttää isolla V:llä

”Tällä kertaa jokainen näyttelijä laittaa kaiken lah-jakkuutensa peliin.

Interaktiivinen musiikkispektaakkeli speksi järjestetään Joen-suussa toista kertaa. Sairaalaparodia Töhö-osasto yhdistelee genrejä ja sopii erityisesti nuorisolle. – Niina Turunen, teksti & Jenna-Maaria Kuronen, kuva

22 Uljas 3 | 6. 4. 2016

Töhö-osasto viihdyttää isolla V:llä

Puutarha

Torisitsit

Poimintoja

Haalaripilkki kerää taas opiskelijat jäälle Yliopiston kalastusseura Pohjatärppi & Hörppy ry järjestää perinteisen Haalaripilkin, myös Pimpelfestinä tunnetun opiskelijoiden joukkuepilkkikilpailun keski-viikkona 13.4. klo 15:30 alkaen Joensuun Honkaniemen uimarannalla Botanian takana. Huumorihenkisessä tapahtumassa voi kisata eri sarjoissa ja surkeinkin pilkkijä voi voittaa: saaliin määrän ohella kilpaillaan mm. pienimmästä kalasta ja parhaista asuista. Lisätietoja PTH:n facebook-sivuilta.

”Tämä on puuhamaa”, kuvailee Botanian ystävät ry:n puheenjohtaja Jussi Virratvuori Joensuussa sijaitse-vaa kasvitieteellistä puutarhaa Botaniaa. Ja Virratvuori todella tarkoittaa sitä.

Periaatteessa kuka tahansa on tervetullut jär-jestämään sinne tapahtumaansa tai kehittelemään projektiaan. Moni on myös tullut. Joensuuhun on muodostunut kaksinapainen kaupunkikulttuurin maantiede, jossa Botania toimii kulttuurin tihentymä-nä kaupungin länsilaidalla ja Kulttuurikahvila Laituri itälaidalla. Molemmat nojaavat kaupunkitila-aktivis-min perinteeseen ja pyrkivät toimimaan toisin kuin liiketalouden logiikka vaatisi.

Yliopisto luopui Botaniasta vuonna 2012 ja siitä läh-tien sitä on pyörittänyt Botanian ystävät. Kävijämäärä on lisääntynyt 30 prosenttia yliopiston ajoista ja tätä nykyä putiikin pyörittämiseen tarvittavasta budjetista 70 prosenttia tulee ovesta sisään asiakkaiden mukana.

”Joensuulaiset lopulta päättävät, säilyykö tämä paikka”, Virratvuori sanoo.

Joensuun Botanian uuteen elämään on kuulunut mitä kirjavin kattaus erilaisia kulttuuritapahtumia,

kuten Piilevän musiikin festivaali, Tartsani-huudon MM-kisat sekä lukuisia keikkoja, tanssiesityksiä ja ties mitä. Kaupunkikehittämisrahalla Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen kanssa tehtävä Bomoni-hanke tuo sinne Uuden Suomalaisuuden juhlan, jota on aiemmin juhlittu Kerubissa. Bomoni-hanke toteuttaa sinne kaksi muutakin tapahtumaa. Kirsikaksi kakun päälle Tapani Rinne on tuottamassa Botaniaan perhosaiheista äänitaideteosta.

Tässä on vain osa tapahtumista, jotka tapahtu-mavastaavana toimiva Botanian ystävien hallituksen jäsen, Itä-Suomen yliopiston musiikkitieteen yliopis-tonlehtori Noora Vikman luettelee.

Ja vielä mahtuu mukaan lisää hulluja tai vähemmän hulluja ideoita. Mahdollisuuksien rajoja venyttää sekin, että kesäksi Botanian ulkopuutarhaan saadaan 50 hengen kota.

”Toimintaa kaivataan etenkin ulkopuutarhaan. Ensi kesänä toimintaa ulotetaan sinne entistä enem-män. Reunaehtona on ainoastaan vapaaehtoisväen riittävyys.”

Elämän tihentymä Joensuun länsilaidalla

Joensuuhun on muodostunut kaksinapainen kaupunkikulttuurin maantiede, jossa itäpuolta elävöittää kulttuurikahvila Laituri ja länsipuolta Botania. – Pasi Huttunen, teksti & kuva

Botania on lumoava paikka lapsille, mutta myös aikuisille. Scifinsä kuluttaneet osaavat arvostaa Botanian post-apokalyptista tunnelmaa, jossa putket ja sähkökaapit pilkistelevät vihreyden seasta.

Kuopion historian suurin terassiKuopion tori täyttyy 27. huhtikuuta eri alojen opiskelijoista kun KIVES järjes-tää Torisitsit. – Pasi Huttunen, teksti

500 iloista mahtuu Kuopion torille juhlimaan kun KIVES, eli Kuopion Intellektuelli Vapunedistämisseu-ra järjestää Torisitsit 27. huhtikuuta. Samalla rikotaan kuopiolaisen anniskelun historiaa, sillä aluehallinto-viraston mukaan Torisitseistä tulee Kuopion historian suurin terassi.

Sitsikulttuuri on monille, etenkin tuoreemmille opiskelijoille vielä vieras asia. Mutta oikeaan fiilikseen pääseminen ei ole kovin vaikeaa.

”Sitseille kannattaa valmistautua avaamalla lauluääntään, tyhjentämällä rakkonsa ja lukemalla

sitsisäännöt”, Sami Gabbouj, yksi tapahtuman järjes-täjistä neuvoo.

Sitsilipun ostamalla tulee samalla hankkineeksi myös Wabubasin, KIVES:n tuottaman vappupassin.

”Vappupassi toimii fuksipassin tapaan, eli osal-listujat keräävät pisteitä osallistumalla tapahtumille ja suorittamalla tehtäviä. Voittaja palkitaan vappu-mielisellä palkinnolla sekä maineella ja kunnialla”, Gabbouj kertoo.

”Se rohkaisee opiskelijaa käymään muidenkin ainejärjestöjen kaikille avoimissa vapputapahtumissa ja edistää näin poikkitieteellistä vappuhenkeä”

KIVES on vuonna 2015 perustettu kerho, jonka tarkoituksena on edistää poikkitieteellistä vappukult-tuuria. Kuopion Torisitsien innoittajina ovat toimi-neet Helsingissä Senaatintorilla järjestetyt sitsit.

Tuomiokirkon historia lavallaKuopion Tuomiokirkko täyttää 200 vuotta. Kuopion Tuomiokirkkoseurakunta viettää pyöreiden vuosien juhliaan toteuttamalla Kivi kiveltä –esityksen yhteistyös-sä Kuopion kaupunginteatterin kanssa. Historiallisessa näytelmässä kuljetaan kertojanaisten opastuksella läpi kahden vuosisadan. Kuopion Tuomiokirkon rakentamis-ta seurataan kivi kiveltä. Kivi kiveltä saa ensi-iltansa ja kantaesityksensä 7. huhtikuuta kello 19.

Pala valokuvauksen historiaaImago 6 –valokuvaajaryhmän 50-vuotisjuhlanäyttely avataan VB-valokuvakeskuksessa Kuopiossa 8. huhtikuu-ta. Imago 6 syntyi nuorten valokuvaajien aatteelliseksi keskustelufoorumiksi syksyllä 1966. Ryhmän kuvaajia ovat Jaakko Holm, Ismo Hölttö, Jouko Könönen, Aulis Nyqvist, Pentti Sammallahti, Mikko Savolai-nen ja Antero Takala. Juhlanäyttely esittelee kuvaajien tuotantoa 1960-luvulta nykypäivään saakka. Ryhmä syntyi eräänlaisena protestina kaavamaisena pidetylle ja tekniikasta ja välineistä keskustelemaan jumahtaneelle kameraseuratoiminnallle.

Pride pohtii ja rikkoo rajoja

Pohjois-Karjala Pride nimen saanut, jo yli kymmenen vuoden ajan järjestetty Sateenkaariviikko kurkottaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa Joensuusta koko maakun-taan. 7.-15. toukokuuta vietettävän Pride-viikon teemana on raja. Sillä viitataan etenkin Pohjois-Karjalaan raja-maakuntana ja viikon aikana keskustellaan venäläisten LHBTIQ-aktivistien tilanteesta. Lisäksi puidaan seksu-aali-identiteettien rajoja. Syrjäseutujen sateenkaarikult-tuuria tuodaan esiin muun muassa Enossa ja Lieksassa. Viikko huipentuu pride-kulkueeseen 14. toukokuuta.

Puhetta yksinäisyydestä tiedekahvilassa KuopiossaSosiologian professori Juho Saari kertoo suomalaisten yksinäisyydestä Itä-Suomen yliopiston Café Smart –tie-dekahvilassa ravintola Savossa kauppakeskus Sektorissa 19. huhtikuuta kello 15. Saaren alustusta täydentää klii-nisen ravitsemustieteen yliopistonlehtori Leila Karhu-nen, joka kertoo yksinäisyyden ja syömisen kytköksistä. Tiedottaja Risto Löf juontaa tilaisuuden. 30 ensimmäi-selle pullakahvit.

23Uljas 3 | 6. 4. 2016

Kiero kuin sisilian-savolainen

Voe mahoton, onko tämä totta ensin-kään. Savon kielen tämänvuotinen murremestari on kotoisin Italiasta! Suomessa 26 vuotta

asunut Paco Nucci on itsekin voitos-taan hämmästynyt.

”Voitto on ihan uskomaton kunnia. En nukkunut kahteen päivään, niin vaikea sitä oli uskoa. Muut kilpaili-jat olivat natiivipuhujia, miten on mahdollista, että napolilainen voittaa heidät kaikki”, Nucci hämmästelee.

Voiton kunniaksi saadussa ”tiploo-missa” lukee, että voittajan sopii olla ”pikkusen rellevänä ihan ja hymyssä-suin”, koska ”puhe irtos niin kun pi-tikii ja ihan selevee savvoohan se olj”. Diplomista Nucci aikoo ottaa ainakin pari kopiota, joista yksi tulee Pacon ja hänen veljensä Roberto Nuccin omis-taman Trattoria Sorrenton seinälle.

Paco Nuccin mielestä kielen oppiminen on avain yhteiskuntaan ja paikallisen kulttuurin ymmärtämi-seen. Savon, suomen ja italian lisäksi hän puhuu sujuvasti myös espanjaa, ranskaa, portugalia ja englantia sekä Napolin kieltä, joka sai virallisen kielistatuksen vasta muutama vuosi sitten. Myös ruotsiksi kommunikointi onnistuu.

”Minulle on tärkeää, että pystyn kertomaan vieraalla kielellä kaikki samat asiat, joita ajattelen äidinkielel-läni. Ilmeisesti olen onnistunut, kun

paikalliset ymmärtävät minua jopa savoksi.”

Paco myöntää, ettei hänen Savon kielensä ole täydellistä, vaan pikem-minkin taitavaa imitointia. Juuri siksi murrekisan voittoa on niin vaikea uskoa.

Ensikosketuksensa Savon murtee-seen Nucci sai aikoinaan Pielavedellä. Siellä hän myös tajusi, kuinka savoa puhutaan.

”Olimme kylässä ja olohuoneesta tuli karhun kokoinen mies joka kätteli ja sanoi ’päevee’. Mietin, että mitä ihmeen kieltä tämä tämmöinen on. Myöhemmin huomasin, että savoa viennetään niin, että ylähuuli männöö vasemmalle ja alahuuli oikealle.”

Nucci viihtyy Savossa eikä ole suunnitellut paluuta Italiaan enää vuosiin.

”Sydämeni on totta kai napolilai-nen, mutta melkein heti, kun tulin Pie-lavedelle ensimmäisen kerran päätin, että tämä on minun alue. Savolaiset ovat mukavia ja heidän kanssa on helppo tulla toimeen.”

Kieroja savolaisia kuunnellessa vastuu on aina kuulijalla, sanotaan. Tarkoittaako murrekilpailun voitto kenties sitä, että myös napolilaisissa piilee samanlaisia ominaisuuksia?

”Joo, kyllä kierous yhdistää meitä. Siinä onkin miettiminen, kumpi on kierompi, napolilainen vai savolai-nen”, Nucci naurahtaa.

Ylähuuli vasemmalle ja alahuuli oikealle, niin viännetään savoa, murremestari Paco Nucci näyttää.

Kun Paco Nucci muutti Italiasta Suomeen 26 vuotta sit-ten, hän päätti omaksua paikallisen kulttuurin ja kie-len. Kotoutuminen on onnistunut paremmin kuin hy-vin. Maaliskuussa Kuopiossa asuva Nucci valittiin Savon murremestariksi. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & kuva

Savonlinnan ylioppilasteatteri Kansan-kynttilän kutkuttava näytelmä Unelmia ja konttoriongelmia tarjosi katsojalle viih-dyttävän, yllätyksellisen sekä humoristi-sella ja raadollisella tavalla ajankohtaisen esityksen suomalaisesta yhteiskunnasta. Yksinkertaista ja hieman ennalta arvatta-vaa juonta unelmien tavoittelusta väritet-tiin nostamalla ihmisten tunteita omiksi roolihahmoikseen. Tunteiden keskinäi-siä suhteita seuratessa ei katsomossa voinut olla hykertelemättä, sillä vastaavia ristiriitoja on jokainen katsoja kokenut henkilökohtaisessa tunne-elämässään.

Päähenkilö Viena Sulkanen (Maija Partanen) voisi olla kuka tahansa meistä

juuri valmistuttuamme. Unelmien työ on suhteiden kautta löytynyt, mutta työ ei tunnu lainkaan omalta. Räväkkä, hullu ja

ravihevosten tahtiin laukkaava työnan-taja Kari Konttori (Vesa Filppula) pitää huolen siitä, ettei työyhteisö ole lähellä-kään normaali. Tunteiden huolestuttua Vienan elämästä pyörähtää käyntiin monitasoinen juoni, jossa yhdistyvät rea-listinen yhteiskunta ja tunteiden fantasia-maailma. Filppulan roolisuoritus osuu täysin napakymppiin hulluudessaan ja huumorissaan. Partanen puolestaan on-nistuu taitavasti luomaan roolihahmon, jonka puolelle käännytään ja persoonaan samaistutaan. Tunteet ja muut roolihen-kilöt pitivät huolta näytelmän energisyy-destä ja moniulotteisuudesta.

Vaihdot kohtauksien välillä venyivät

häiritsevän pitkiksi varsinkin ensi-illassa. Vaihtoja täydennettiin kuitenkin tyylik-käästi livemusiikkia hyödyntäen, mitä olisi voinut olla enemmänkin. Lava oli rakennettu luovasti keskelle salia, mikä kuitenkin selkeästi hidasti kohtauksien siirtymiä.

Huikeat roolisuoritukset, taitava lavankäyttö sekä täysi katsomo takasivat ennen näkemättömän ja varmasti rahan-arvoisen näytelmäelämyksen. Näytelmä viihdytti, puhutti ja naurattaa vielä viik-kojenkin päästä.

Pirita Mikkola

Savonlinnan ylioppilastatterin näytelmä naurattaa vielä viikkojenkin päästä

Murre

Teatteriarvio

Savonlinnan ylioppilasteatteri Kansan-kynttilän Unelmia ja konttoriongelmia -esityksen näyttelijät.

24 Uljas 3 | 6. 4. 2016

Ukkosmaineen kuu-des studioalbumi Ihan ok! ilmestyi perjantaina 18.3.

”Teimme levyn kappaleet uudella tavalla, eli biisi

kerrallaan ja alusta loppuun yhdessä. Aiemmin olemme kokoontuneet laulaja Lasse Turusen kanssa toisen tekemän aihion ympärille, jossa on jo jotain mate-riaalia olemassa. Nyt aloitimme tyhjältä paperilta, teimme biisin valmiiksi ja siir-ryimme seuraavaan. Edellisellä levyllä oli muutamia vierailevia soittajia, mutta nyt teimme kaiken kahdestaan. Kun joku idea tuli, otimme sen vastaan ja yritimme olla

hinkkaamatta sitä liikaa”, kosketinsoitta-ja-taustalaulaja Ville Karttunen kertoo.

Ihan ok! poikkeaa bändin aiemmasta tuotannosta synkemmän sisältönsä puo-lesta. Karttunen toivoo levyn levittävän valoa ja voimaa.

”Levyllä on aiempaa tummempia aiheita tavallista enemmän. Näihin aiheisiin mennään ilon ja valon kautta. Levy yrittää osoittaa sitä, että toivoa on tilanteessa kuin tilanteessa. Monissa kappaleissa lähteenä on ollut se, että on saanut todistaa joidenkin ihmisten pahaa oloa ja siitä on tehnyt mieli kirjoittaa lau-lu aiheen ympäriltä. Ehkä joku vastaavas-sa tilanteessa ollut ihminen saa laulusta lohtua ja voimaa”, Karttunen toivoo.

Kyseessä ei kuitenkaan ole teemalevy.”Emme miettineet levylle yhteistä tee-

maa. Toisaalta monet kappaleet yrittävät kannustaa voiman ja valon löytymiseen. Aiemmalla levyllä teemana oli muutos, ja teimme biisejä aiheen ympärille. Nyt emme hakeneet sellaista. Toisaalta aina levyn kappaleet luovat kokonaisuuden, vaikka olisivat eri aikakausilta. Ehkä johtuu siitä, että samat ihmiset ovat teke-mässä”, Karttunen pohtii.

Joensuusta kotoisin oleva Karttunen pitää kaupunkia kulttuurielämältään aktiivisena.

”Joensuu vaikuttaa musiikkikau-punkina edelleen viriililtä. Kerubi tuli viisi vuotta sitten ja siellä on nykyään viikoittain keikkoja ja jopa kansainvälisiä nimiä. Esiintyjät ovat hyvin persoonal-lisia ja mielenkiintoisia. On myös paljon alakulttuuritapahtumia. Käsitykseni mukaan myös Laiturilla on säännöllisesti poikkitaiteellisia juttuja”, Karttunen kertoo.

Ukkosmaine on rahoittanut osan tuotannostaan yhteisörahoituksella. Suomen kulttuurikentän rahoituksen kuristaminen vaikuttaa silti bändin toimintaan.

”Ei sitä rahaa siellä liiku muutenkaan, ja musiikkiala on kädestä suuhun-toimin-taa, niin eihän se sitä helpota. Toisaalta bändinä emme ole saaneet apurahoja tai muita. Aika ilkeitä aikoja nykyisessä halli-tuksessa eletään. Ei ole missään nimessä järkevää elättää itseään näillä hommilla, mutta ei järki ole ollut perusteena, vaan se, että tätä haluaa eniten tehdä. Kiva olisi, jos määrärahoja voisi jakaa moni-puolisesti ja eri kenttien edustajille”, Karttunen toivoo.

Suosikkikappaleita uudella albumilla Karttusella on useita.

”Ei ole yksittäistä suosikkia. Mega-man II:sta ja Värit palaa tykkään, samoin Maailmanpyörästä, Näppylähanskanties-tä ja Mattolaiturista. Niissä on eri tavalla kivoja mielikuvia”, Karttunen kertoo.

25Uljas 1 | 24. 1. 2014

Ukkosmaine astetta tummempana

Ukkosmaineen uusi albumi Ihan ok! yhdistelee iloista kone-teknoa aiempaa synkempiin aiheisiin. - Niina Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Musiikki

Lasse Turunen ja Ville Karttunen ovat kulkeneet pitkän tien luotsatessaan Ukkosmainetta. Uusin levy osoittaa orastavia aikuistumisen merkkejä, mutta lyhyt akustinen keikka levykauppa Levy-Eskoissa Joensuussa osoitti, että hyvästä tunnelmasta ei tingitä.

25Uljas 3 | 6. 4. 2016

Mikä? Miksi?

”Tästä mulle. Seuraavasta 90 va-sen. Tuon hallin viertä suoraan ja siitä mulle.”

Ei mikään opiskelijan kes-kivertolauantai. Takapenkiltä

seurailen satasella tekemiseensä keskit-tyneitä konkareita. Penkkien kyljistä saa pitää lujasti kiinni tiukoissa kaarteissa. Homman nimi ei suinkaan ole ralli tai muukaan kilpa-autoilu, vaan autosuun-nistus. Harjoitusajo sujuu rutinoituneesti ja aikataulun rajoissa on pysytty.

Autosuunnistuksella on pitkät perin-teet Suomessa. Tämän marginaalisen autourheilulajin kipinä hiipui hieman 2000-luvun vaihteessa, mutta laji on saanut uutta pontta viime vuosina. Kuopiolaisille lajia kävivät esittelemässä Kontiolahden Seudun Autosuunnistajat ry:n varapuheenjohtaja Lasse Vainikai-nen ja Autoliitto-aktiivi Jarno Kotajärvi. Vainikainen toimi vierailemassani har-

joitusajossa ratamestarina, ja Kotajärvi piirsi kartat.

Peipposenrinteen Teboililla tavattiin, kahvit hörpättiin ja säännöt selviteltiin. Autosuunnistajaporukka ei ollutkaan niin homogeeninen, kuin etukäteen olin uumoillut. Mukana oli muitakin kuin keski-iän kriisiä potevia autofanaatikko-ja, kaulapartaisia tupajumeja tai muita stereotypioita. 15 autokunnan joukko koostui nuorista ja vanhoista, harrastajis-ta ja kokeilijoista, naisistakin.

Autokuntia lähetettiin matkaan kah-den minuutin välein. Loikkasin jänikseksi kahden kolmikymmenvuotisen harras-tustaustan omaavan kaverin, kartturi Olli Puhakan ja kuski Hannu Uimosen autoon ihmettelemään tätä merkillistä lenkinheittoa. Pitkin poikin kierrettävät ja kaarrettavat paikat olivat tällä kertaa pääasiassa teollisuusalueita, mutta usein

reiteiltä löytyy myös vaikeampaa maastoa kuten soramonttuja ja metsäpolkuja.

Rattiin tartuttiin rautaisella otteella, ja kokemus huokui kaksikon elkeis-tä. Suunnistaminen autolla perustuu tarkkuuteen; ajamisessa, kartanluvussa ja ohjeistuksissa. Kartturin suu kävi kuin papupata, ja Uimonen reagoi ohjeistuk-siin tottuneesti. Ajolinjat teollisuushal-lien väleissä saattavat olla asetettu jopa metrin, parin tarkkuudella kuljettaviksi.

Autosuunnistuksessa maltti on valttia ja siinä vaaditaan vahvoja hermoja ja sata-prosenttista keskittymistä. Takapenkin kummastelijalle touhu tuntui intensiivi-seltä jo sivusta katsellessa. Suunvuoroa ei uskaltanut kysyä ahkeran reittiselos-tuksen lomasta. Innokas autosuunnistaja Jarno Kotajärvi kehaisee harrastusta sen vaativuudesta.

”Ei pääse ajatukset harhailemaan eikä arjen murheet painamaan, kun keskittyy täysin reitillä pysymiseen. Aina on varaa kehittymiselle ja haastetta riittää.”

Autosuunnistustoiminnalla on myös tavoitteensa liikennetaitojen hiomisessa. Kotajärvi kertoo harrastuksen koulutta-

van kuskeja vaativiinkin ajo-olosuhteisiin ja oman auton hallintaan.

”Ollessani Yhdysvalloissa vaihdossa kävin autoilemassa New Yorkin Man-hattanilla. Autosuunnistuskokemukseni ansiosta ajaminen ei pelottanut yhtään.”

Ei siis täysin päätön harrastus.

Suunnistusta neljällä pyörällä

Ensikuulemalla autosuunnistus kuulostaa älyttömältä puu-halta, mutta lajissa hankittu kokemus auttaa selviämään au-tolla vaikeistakin paikoista. – Santtu Paananen, teksti & kuvat

”Kartturin suu kävi kuin papupata, ja Uimonen reagoi ohjeistuksiin tottuneesti.

Mikä autosuunnistus?Autosuunnistus perustuu tietyn reitin kulkemiseen tietyissä aikarajoissa. Pitkin reittiä ennalta ilmoittamattomiin paikkoihin on ripoteltu kylttejä, joiden kaksinumeroiset luvut kirjataan kilpailukorttiin oikeassa järjes-tyksessä. Pysy polulla tai putoa pelistä.

Aikarangaistuksia saa liian nopeasta ja hitaasta kulkemisesta sekä numerorastien väliin jättämisestä. Liikennesääntöjä on noudatettava, ja kaahailu on tässä lajissa hyödytöntä.

Harjoitusajoihin pääsee osallistumaan jokainen, keltä vain löytyy mukaan kartturi, katsastettu auto, tankillinen bensaa ja kym-menisen euroa karttamaksua varten.

Ratamestari Lasse Vainikainen ottamassa tiimiämme vastaan tarkastusasemalla. Hannu Uimosen ja Olli Puhakan määrätietoista kulkua kohti seuraavia rasteja.

Mustakeltaisia kylttejä oli ripoteltu pitkin Kuopion teiden varsia. Jarno Kotajärvi ja arkiauto. Suunnistuskäyttöön hän ei ole Tvingoansa vielä valjastanut.

26 Uljas 3 | 6. 4. 2016

Nälkämaan laulun maassa vaatii rohkeutta tarttua niinkin pinnalliselta tuntuvaan aiheeseen kuin muotibloggaajan rakastu-

minen miljonääriperijään. Onnenonkija käsittelee Suomessa melko epätyypillistä aihetta, rahaa ja tarttuu lisäksi melko altavastaajan asemassa olevaan lajiin: romanttiseen komediaan. Suomalainen elokuva punnertaa koko ajan korkeam-malle, mutta yleisön kohtaaminen tuntuu edelleen olevan kankeaa. Näyttelijä Minka Kuustonen tiedostaa, että Onne-nonkijan aihepiiriä kohtaan on ennakko-luuloja.

”Elokuvan käsikirjoittaja Pekko Peso-nen (mm. Tyttö sinä olet tähti, Napapii-rin sankarit) halusi tehdä nimenomaan tästä aiheesta rakastavan elokuvan, koska olisi niin helppo tie kärjistää ennakkoluu-

lojen pohjalta.” Onko suomalaiselle romanttiselle

komedialle tiettyjä vakiintuneita tyyli-piirteitä?

”Sellaisia voisivat olla vahvat naisroo-lit, kasvutarinat ja tarinoiden realisti-suus. Ainakin toivoisin että romanttisissa komedioissa ja muissa suomalaisissa elokuvissa voisi myös jatkossa olla nais-hahmoja, joilla on myös joku muu missio kuin olla jonkun tyttöystävä. Onnenonki-jassa onneksi on”, hän summaa.

Ohjaaja Ville Jankeri itse ei koe teke-vänsä varsinaisesti romanttista komedi-aa, vaan etsivänsä omannäköisiä aiheita ja itseään koskettavia tarinoita.

”Elokuvaohjaajan ammatti on kui-tenkin Suomessa pitkälti intohimolaji”, toteaa Jankeri.

”En haluaisi olla elokuvantekijä vain elokuvantekemisen vuoksi.”

Mutta eikö suomalaisesta romantti-sesta komediasta sitten olisi ihan omaksi tyylilajikseen, jossa Richard Curtis kohtaisi Aki Kaurismäen? Tehdään-hän Pohjoismaissa Nordic Noiriakin!

Jankerin harteille Suomen Curtisin (Love Actually, Notting Hill) viittaa ei kannata asetella. Hänen seuraava projektinsa on elokuvasovitus Miika Nousiaisen kirjasta Metsäjätti. Hän haluaa kertoa altavastaajan asemassa olevien henkilöi-den tarinoita.

Pussikaljaelokuva kertoo työttömistä nuorista miehistä Kalliossa, Onnenonkija puolestaan maksuvaikeuksiin ajautu-neesta nuoresta naisesta Raisiossa. Sillä kyllä Onnenonkijasta synkkiä sävyjäkin löytyy: maksuvaikeuksissa kamppailevan Marjan tarinasta löytää helposti yhty-mäkohtia esimerkiksi someen narsis-mista taideteoksen tehneeseen Amalia Ulmaniin.

”Viesti, jonka haluaisimme välittää täl-laisten ongelmien kanssa painiville on se, että kun löytää itsensä, löytyy myös oma tie. Kiinnostavimmat asiat blogeissa ovat usein arat aiheet, itseironia ja aitous,” Kuustonen tähdentää.

Arat aiheet tuntuvat vetävän Jankeria ohjaajana puoleensa. Mitkä ovat hänen mielestään hyvän tarinan elementit?

”Voi kuulostaa naiivilta, mutta hyvä tarina on sellainen, joka muuttaa maail-maa edes vähän parempaan suuntaan.”

Altavastaajan asemassaBloggaajan painajainen

Joensuu Kauppahalleineen ja Lahtari-puistoineen ei vaikuta trendibloggaa-jan unelmakohteelta. Silti kaupungista

löytyy blogia joka lähtöön. Lifestyle- ja tyyliblogeja kirjoittavat Sami-Petteri Asikainen ja Milla Hakkarainen kertovat järjestävänsä itse tapahtumia ja vierailevan-sa säännöllisesti Helsingissä. Blogiskenellä on siis nostetta susirajallakin.

Ymmärrettävästi bloggausharrastus tun-tuu suuntautuvan monilta osin pääkaupun-kiseudulle, sillä kukapa Joensuun torille haluaisi mennä poseeraamaan, jos Onne-nonkija elokuvassakin esille tulevat paineet täydellisyyden illuusion luomisesta. Vimma pitää kulisseja yllä riivaa myös joensuu-laisia bloggaajia, Sami ja Milla vahvista-vat. Blogimaailmassa arvostelu kovenee nimimerkkien takana. Toisaalta suuntana tuntuu olevan täydellisyyden rikkominen ja todellisen elämän näyttäminen. Sekä elokuvassa että joensuulaisilla bloggaajilla yhteinen nimittäjä tuntuu olevan kuitenkin kauneuden näkeminen muuten negatiivi-seksi koetussa maailmassa.

Paras tapa selviytyä on löytää oma tie ja oma ääni. Sen saavuttaakseen pitää vain kirjoittaa, kuvata ja markkinoida hyvin, kirjoittaa säännöllisesti ja aina tuoda esiin oma erityinen persoonansa.

Onnenonkija käsittelee suomalaiselle elokuvalla epätyypilli-siä aiheita, rahaa ja muotibloggamista. Elokuvan ohjaaja Vil-le Jankeri ei ota harteilleen suomalaisen romanttisen kome-dian ylläpitäjän viittaa, vaikka Onnenonkija genreen uppoaa. - Anna Estola, teksti & Toivo Haimi, kuvat

Kommentti | Unelmakohde?

Ohjaaja Ville Jankeri ei tahdo olla eloku-vantekijä vain elokuvantekemisen vuoksi.

Näyttelijä Minka Kuustonen esittää Onnenonkijassa suomalaista blogaajaa.

Elokuva

27Uljas 3 | 6. 4. 2016

16.4. TURKULOGOMO

JA 23.4. KUOPIONMUSIIKKI-

KESKUKSESSA!

SEMMARIT

LIPUT:25,00-37.50 EUR

SIS.PALV.MAKSUNWWW.LIPPU.FI

HULLUN HOMMAA-LEVYNJULKAISUKEIKALLA19.4. JOENSUUN CARELIA-SALISSA!

WWW.SEMMARIT.FI#HULLUNHOMMAKIERTUE.

Ihan samanlaista wau—efektiä ei Eläimellinen vallankumous enää ai-heuta kuin kesällä nähty Perijuuren debyytti Kirsikkatahra. Taiteelli-

sesti kunnianhimoista ja hyvin lavalle toteutettua fyysistä teatteria tämäkin silti on, eikä Joensuussa ole tällaista liikaa nähty.

Käsikirjoittajat Vilja Itkonen ja Su-sanna Åke kuvailevat ”käyttäneensä kes-kustelukumppanina” George Orwellin klassikkoa Eläinten vallankumous (1945), joten rima asettuu korkealle. Näytelmä kuvaa sitä laskevaa kierrettä, johon ny-kymuotoinen talousjärjestelmä näyttää helposti joutuvan: menee huonosti, joten tarvitaan talouskuria, jonka seurauksena menee entistä huonommin kunnes lopul-ta ollaan niin heikossa jamassa, että ei

tarvita kummoistakaan onnettomuutta ja koko roska romahtaa. Hyvinvoivat ja etuoikeutetut vetoavat kaikkia mukaan talkoisiin, mutta epäoikeudenmukaises-sa systeemissä kukaan ei halua talkoilla. Yhdessä tekemällä ja jakamalla sen sijaan pärjätään hyvin ja uusi ihminen voi syntyä.

Niko Rotko, Anni Pellikka ja Katrii-na Hassinen tekevät erityisen vaikutta-vaa jälkeä, eikä muidenkaan roolitöissä ole valittamista. Ilmaisu on hyvin fyysistä ja näyttelijöistä on huolella kaivettu eläin esiin. Ohjaaja Itkonen on tehnyt työnsä hyvin.

Näytelmän rytmi on kohdallaan, mut-ta siihen nähden, että se ei ole erityisen pitkä, on tempo yllättävän verkkainen. Tarina ei ole monimutkainen, joten välil-lä tuntuu, että asiaa hierotaan kasvoille

aika kovasti. Toisaalta rauhallinen yleis-tunnelma luo näytelmään omanlaisensa viehättävän maalaistunnelman, joka pitää otteessaan.

Musiikki tukee esitystä ja kulkee sen mukana hienosti. Ainoana poikkeuksena on lopussa soimaan pärähtävä Simon & Garfunkelin The Sound of Silence. Biisi rikkoo lumouksen ja tarkoitus lienee saatella yleisö takaisin tähän todellisuu-teen. Kiva ajatus ja hieno kappale, mutta minä olisin mielelläni ihan itse ajatellut

tieni takaisin tähän maailmaan kotiin kävellessäni.

Verkkainen tyyli vie esitykseltä tehoa ja välillä syntyy vaikutelma, että on men-ty enemmän metodi kuin tarina edellä, mutta hieno kokemus joka tapauksessa. Ja näytelmä on raskaasta aihepiiristä huolimatta kevyt. Se on jo sinällään saavutus.

Perijuuri ylittää sille omavaltaisesti asettamani riman. Hipoen, mutta kui-tenkin.

Epäreilussa systeemissäei ole kiva talkoilla Perijuuren Eläimellinen vallankumous päivittää Orwellin al-legorian pohtimaan nykymuotoista talousjärjestelmää. Ras-kaasta aiheesta huolimatta teos on kevyt ja laadukas. – Pasi Huttunen, teksti & Perijuuri, kuva

Possua esittää jo Perijuuren debyytissä, Kirsikkatahrassa vakuuttanut Niko Rotko. Kana-na on upeaa työtä tekevä Anni Pellikka.

Teatteriarvio

28 Uljas 3 | 6. 4. 2016

ISYY:LLÄ ON ASIAA

Kerhot kampuksilla ISYY:n lihalla

Joensuun toimisto ma, ti 10-15Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-1580100 JOENSUU pe 10-13toimisto.joensuu@isyy.fi050 341 6346

Kuopion toimisto ma, ti 10-15Yliopistonranta 3 to 10-1570211 KUOPIO pe 10-13

Savonlinnan toimisto ma-to 10-14

Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-1357100 SAVONLINNA

ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi.Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Paula Mitchell

Olen Jukka Ruokanen, ylioppilaskunnan toinen

edunvalvontasihteeri ja häirintäyhdyshen-

kilö. Siviilissä olen oikeustieteiden opiskelija

Joensuussa ja filosofian jatko-opiskelija Jyväskylässä.

Työssäni hoidan opiskelijoiden edunvalvonnallisia asioita.

Toimialueeni on laaja, sillä siihen kuuluvat oikeastaan

kaikki opiskelijan asemaan yliopistolla, kaupungissa ja

valtakunnan tasolla liittyvät asiat. Pääpaino on kuitenkin

paikallisella tasolla ja minun vastuullani ovat Joensuun

ja Savonlinnan kampukset. Työtehtäviini kuluu muun

muassa oppimisympäristöjen ja opiskelun tuen eri muo-

tojen kehittäminen ja opiskelijoiden asemaan vaikuttavien

ajankohtaisten asioiden seuraaminen ja tiedottaminen.

Viime aikoina pinnalla on ollut opintotuen leikkaaminen

ja vaikka kyse on valtakunnallisesta asiasta, työllistää se

myös paikallisesti.

Minuun voi olla yhteydessä esimerkiksi jos opintosuori-

tuksiin liittyy epäselvyyksiä tai ongelmia, jos on kysymyk-

siä asumiseen ja opintotukeen liittyen tai jos on kokenut

häirintää tai kiusaamista. Kannustan ottamaan yhteyttä,

vaikkei olisikaan varma kenelle asia kuuluu, sillä voin aina

neuvoa ja ohjata asianmukaisen tahon luokse.

Haluankin sanoa kaikille opiskelijoille, että jos jokin on

epäselvää, niin kysy! On syytä tiedostaa, että edunvalvon-

ta ei toimi, jos siitä vastaavat vain harvat. Niin opiskelijoi-

den kuin muidenkin on tässä maailmassa ihan itse omaa

ja yhteiskunnan etua ajettava, jos tuloksia halutaan!

ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n uusi edunvalvontasihteeri Piia Tiainen.

Kuka: Toinen ISYY:n edunvalvon-

tasihteereistä, myös häirintäyhdys-

henkilö

Mitä: Asiantuntijana ylioppilaskun-

nan sosiaali- ja koulutuspoliittisissa

asioissa, valmistelee ylioppilaskun-

nan kannanotot ja vastaa hallinnon

opiskelijaedustajien valinnan

valmistelusta

Missä: Joensuun kampuksella

Jukka Ruokanen

LUOMIO! on ISYYn alainen poikkitieteellinen

matalan kynnyksen sanataidekerho. Toiminta

perustuu kerholaisten omiin toiveisiin ja kattaa

sanataiteen kaikki muodot runoista räppiin ja

kaiken niiden väliltä. Luomio kokoontuu maanantaisin

parillisina viikkoina Haltia-rakennuksessa kuudelta alkaen.

Tapaamisilla on kerholaisten toiveiden mukaista toimintaa

kuten lukupiirejä, vertaispalautetta ja luovan kirjoittamisen

harjoituksia. Omien tekstien jakaminen on tietenkin vapaa-

ehtoista, mutta Luomion lämmin ilmapiiri tarjoaa matalan

kynnyksen omien tekstien jakamiselle. Luomio järjestää

myös kulttuurillisia tapahtumia kerhon jäsenille. Kaikki

uudet tulokkaat ovat lämpimästi tervetulleita keskuste-

lemaan kirjallisuudesta ja löytämään uutta inspiraatiota

kirjoittamiseen. Luomio toivottaa kaikille luovia luku- ja

kirjoitushetkiä!

Lisää tietoa Luomiosta Facebook-ryhmästä

LUOMIO!-sanataidekerho (ISYY)

Luomiolaisten teoksia ja tapahtumakertomuksia

löytyy Luomion blogista www.luomio.blogspot.fi

Jos haluaisit oman kerhosi esittelyn tälle paikalle, laita viestiä osoitteeseen tiedotus@isyy.fi.

Edunvalvontasihteeri Jukka Ruokasen keväässä kiirettä ja pajunkissoja LUOMIO! - levittää sanataiteiden ilosanomaa

”Kuka tahansa voi tehdä his-toriaa, mutta vain suurmies voi kirjoittaa sitä – Oscar Wilde

Käytävillä kenties kuulemasi huhut Torisitseistä ovat to-tisinta totta! Ainutlaatuiset Torisitsit järjestetään 27.4. ihka ensimmäistä kertaa Kuopiossa, eikä vastaavaa tapah-tumaa ole missään muualla Suomessa koettu, lukuun ottamatta Helsingin Senaatintorilla kahdesti järjestettyjä sitsejä. Nämä toimivatkin Kuopion Torisitsien innoittajina. Onneksi Kuopiosta löytyi myös tarpeeksi hullua poruk-kaa, jotka lähtivät järjestämään vastaavanlaista spektaakkelia tännekin. Torille istahtaa 500 iloista opiskelijaa kantaen eriväristä haalareita, nauttien poikkitieteel-lisestä hengestä. Miettikää nyt, sitsaaminen Kuopion torilla, olette varmasti miettineet sitä ennenkin. Mikäpä olisi parempi tarina lapsenlapsille kerrottavaksi, kuin torilavalla suoritettu punishment tai på bordet?Torisitsit järjestää mystinen KIVES, joka jatkaa tänä vuonna myös viime vappuna hurjan suosion saavuttanutta Wabubasia. Tänä vuonna Wabubasin saa tosin ainoastaan sitsili-pun hankkimalla!Paikan Torisitseille saat lunastettua itsellesi 25 eurolla. Ilmoittautuminen aukeaa 29.3. kello 12. Hinta nousee sitsien lähestyessä, joten ilmoittaudu nopeasti! Tsekkaa ilmoittautumis-ohjeet ja tapahtumainfo FB-eventistä ”Torisitsit by KIVES”. Torilla tavataan! T. KIVES

TAPAHTUU

Torilla tavataan!

Kaikki kampukset

4. - 8.4. Kulttuuriviikko

8.4. Opiskelijaninja Leppävirralla

Vappu

Joensuu

4.-8.4. Kulttuuriviikko

6.4. Poikkitieteelliset Las Vegas Haalaribileet

Ilonassa

9.4. ESN Free Hugs Joensuun torilla

11.4. ISYY:n Hengailuilta Suvaksella klo 18:00

alkaen

11. - 12.4 International School Day ESN

JOENSUU

12.-13.4. Järjestöpäivät Carelialla klo 10-14

13.4. Haalaripilkki

13.4. Poikkitieteellinen Pokeriturnaus Piimä-

linnassa

22.4. Salibandyliigojen finaalitapahtuma

Joensuun Areenassa

22.4. ESN International Music Evening E200

klo 18

28.4. 8-Appro

29.4. Savo-Karjala Excursio

30.4. Vappuleijonan Metsästys

30.4. Vapun vastaanotto alkaa Carelialla

klo 15

1.5. Vappupiknik Ilosaaressa

Kuopio

4.-8.4. Kulttuuriviikko

5.4. Sawo-Karjala Excursion lipunmyynti

alkaa Lukemalla (klo 9)

8.4. Opiskelijaninja Leppävirralla

13.4. Järjestöpäivät Snellmanialla lklo 10-14

15.-17.4. Kuopijon Sytyvesti 2016

18.4. ISYY:n hengailuilta Lukemalla klo 18

18.4 Wappufutis

19.4. Poikkitieteellinen Wabunmetsästys

25.4. Opiskelijaravit Sorsasalossa

26.4. Laulukuolon kevätkonsertti 2016

27.4. Torisitsit

28.4. Gladiaattoripäivä Lukemalla

29.4. Savo-Karjala Excursio

30.4. Vapun vastaanotto alk. torilla klo 17.45

Savonlinna

5.4. Sitsit

6.4. Futsal-turnaus

4-8.4 Kulttuuriviikko

12.4. OAJ:n valmistuvien info

12-13.4 Järjestöpäivät

15.4. Kotexin Excursio Helsinkiin

19.4. Pedaryn Kevättanssit

26.4. Pedaryn pesis

30.4. Vapun vastaanotto alkaa kello 16

kampuksella

1.5. Vappubrunssi Vappubrunssi

Lisää tapahtumia löydät ISYY:n verkkosivuilta!

isyy.fi/ajankohtaista/tapahtumat

Tapahtumat

29Uljas 3 | 6. 4. 2016

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

LET’S BESSERWISSER!- Itäinen Turhan Tietäjä

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paik-ka. Suluissa kirjainten määrä.

A) A ____ nen oivallinen l ______ tkaisu auttoi These-usta Minotauruksen labyrintissä. (4,6)

B) ________ anikaartilla oli poliittista vaikutusvaltaa keisariajan Roomassa: kaarti surmasi Caligulan ja nosti Claudiuksen keisariksi (8)

”Senaattori K. Herra A. Osw. Kairamo. Herra Senaatto-rin kirjailija _____ koskevan ystävällisen kirjeen johdosta toukokuun 20. päivältä minulla on ilo ilmoittaa, että kuten päivälehdistä on jo käynyt ilmi, kyseessäoleva mies on jo ammuttu. Suurimmalla kunnioituksella/Carl

von Wendt.”

Vastaus senaattori Kairamolle, joka oli tiedustellut Suomenlin-nan komendantille eräästä punikkivangista. Sellaisesta suorasel-käisestä miehestä, joka ei hylännyt aatettaan ja asemaansa: hän oli Työmies-lehden toimituksessa Helsingin valtaukseen saakka. Lehden viimeisen numeron hän toimitti yksin. Valkoinen Suomi ei armoa tuntenut, ja hän kuoli epäselvissä olosuhteissa. Häntä oltiin kuljetta-massa laivalla Suomenlinnaan 21. toukokuuta 1918. Jotkut väittävät hänen hypänneen veteen. Toiset, että lahtarit ampuivat hänet laivan kannelle ja heittivät veteen. Vuonna 1939 hänen jäännökset siirrettiin Hietaniemen hautausmaalle. Syntyi Tohmajärvellä 28. marraskuuta 1868. Kuka?

1) Uuno Kailas. X) Joel Lehtonen. 2) Maiju Lassila.

Minkä hajuveden kehitti venäläis-ranskalainen kemisti ja parfymisti Ernest Beaux vuonna 1921? Sillä oli jotakin tekemistä 1920-luvun seksuaalisesti vapautuneen ilmapiiriin kanssa. Joidenkin tarinoiden mukaan haju-vesipullon muoto muistuttaa viskidekantteria. Pullo

on pysynyt samana vuodesta 1924 lähtien ja on eräänlainen kulttuuri-ikoni. Suosio perustuu mainontaan: kampanjoissa ovat esiintyneet julkimot, kuten Catherine Deneuve. Marilyn Monroe kertoi tarvitse-vansa ”yöpuvukseen” vain pari tippaa sitä.

1) Rodo. X) Chanel No. 5. 2) Hugo Boss.

Mikä juomasekoitus syntyy konjakista tai brandysta, kaakaosta, maidosta ja kermavaahdosta? 4 cl konjakkia, 8 cl maitoa, 2 tl kaakaojauhetta sekoitetaan, päälle lisätään kermavaahtoa, kaakaojauhetta tai raastettua suklaata. Nautitaan kylmänä tai kuumana. Saksassa se tunnetaan

nimellä Tote Tante eli Kuollut täti. Se on nimetty erään vuonna 1961 murhatun afrikkalaisen poliitikon mukaan. Tätä pääministeriä pide-tään Afrikassa kolonialistisen vastaisen taistelun marttyyrina.

1) Lumumba. X) Brandy Alexander. 2) Mobutu.

Mitä ovat Akaid, Dubhe, Megrez, Phekhda, Merak, Alioth ja Mizar? Amerikkalaiset kutsuvat niiden muodostamaa kokonaisuutta nimellä nimellä Big Dipper eli Suuri kau-ha. Afrikkalaisille se on Kurpitsajuoma-astia, polynesia-laisille Seitsemän. Negrospirituaali ”Seuraa juomakau-

haa” sisälsi kätketyn viestin Etelävaltiosta karanneille orjille – tuli seurata niitä päästäkseen Unionin alueelle, jossa orjuus oli kiellettyä.

1) Pohjantähden tähdet. X) Siriuksen tähdet. 2) Otavan tähdet.

1

3

2

4

5

1 2 3 4 5Nimi

Oikeat vastakset sivulla 32.

Neljän vuoden välein järjestettävät Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat joka kerta spektaakkeli vailla vertaa.

Tänä vuonna vaalikamppailu on tavallistakin mielenkiintoisempaa seurattavaa, sillä kum-mankin suuren puolueen – Barack Obaman demokraattien ja opposition republikaanien – presidenttiehdokkaan paikasta kisaavat eh-dokkaat, jotka haastavat politiikan valtavirran. Rasistisesta ja öykkäröivästä tyylistään tunnettu liikemies Donald Trump on selvä ykkössuosikki republikaanien ehdokkaaksi, kun taas pohjois-maista hyvinvointivaltiota ja sosialidemokratiaa ihannoiva demokraatti Bernie Sandersilla on varteenotettavat mahdollisuudet päihittää ex-ulkoministeri Hillary Clinton esivaaleissa.

Sekä Trump että Sanders ovat radikaaleja ja valtavirrasta poikkeavia persoonia, joiden aatteet ja retoriikka poikkeavat puolueidensa linjasta. Trump vaatii USA:han kaikkien mus-limien maahantulokieltoa, aikoo ”pommittaa ISISistä paskat pihalle” ja tahtoo pystyttää muurin Meksikon rajalle. Sanders taas haluaa valtion kustantavan kaikille amerikkalaisille maksuttoman koulutuksen ja terveydenhuollon sekä vaatii korkeampaa veroprosenttia kaikkein rikkaimmille. Mitään näistä ehdotuksista ei olisi voinut kuvitellakaan nousevan esille USA:n pre-sidentinvaaleissa vielä kahdeksan vuotta sitten.

Uskallan väittää, että valittaisiin presidentik-si kuka hyvänsä, ei demokratia USA:ssa ole enää marraskuun vaalien jälkeen entisensä. Mo-lempien ehdokkaiden kampanjat ovat luoneet taustalleen miljoonien ihmisten kansanliikkeet,

jotka työntävät ehdokkaita ja heidän ajatuksiaan eteenpäin. Koska sekä Trump että Sanders ovat onnistuneet haastamaan Yhdysvaltain vallitse-van kaksipuoluejärjestelmän ja puolue-eliitin vallan, ajaa molempien kannattajia tahto nähdä toisenlaista politiikkaa sekä ennen kaikkea visio toisenlaisesta tavasta tehdä politiikkaa.

Kaikkein mielenkiintoisin kuvio syntyy, jos kummastakaan miehestä ei tule puolueensa presidenttiehdokasta. Republikaanien puolue-pamput ehtivät vielä todeta Trumpin liian radi-kaaliksi ja estää hänen ehdokkuutensa. Sanders sen sijaan on demokraattien esivaaleissa pak-kovoiton edessä kaikissa osavaltioissa. Mikäli molemmat häviävät, kaksi kampanjaa päättyy kuin seinään, mutta jäljelle jää kaksi vahvaa kan-sanliikettä, takanaan miljoonia ihmisiä. Sellaista voimaa ei voi pysäyttää äkkijarrutuksella. Trum-pin ja Sandersin kannattajat ovat tyytymättömiä ihmisiä, jotka kokevat nykyiset valtapuolueet liian samanlaisiksi: värittömiksi, hajuttomiksi ja mauttomiksi poliittisiksi monoliiteiksi, jotka tarvitsevat rinnalleen haastajat. Voi hyvinkin olla, että nämä ihmiset järjestäytyvät vaalien jälkeen kahdeksi uudeksi puolueeksi, joka rikkoo USA:n vuosisatoja säilyneen kaksipuoluejärjes-telmän. Ja se olisi parasta, mitä amerikkalaiselle demokratialle on tapahtunut pitkään aikaan.

Toivo HaimiPanee parastaan katsoessaan yhteiskuntaa

ja kulttuuria kieroon.

Radikaalit vaalit

Kolumni | Integrity

Sanna Hukkanen | Korpi

30 Uljas 3 | 6. 4. 2016

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

Oikeat vastakset sivulla 32.

KE 13.4. ROCKCOCK-BÄNDIKISA, LIVEKARSINTA 2/4

LA 16.4. TSYDDE, OG IKONEN, 6€TI 19.4. VON HERTZEN

BROTHERS, 16€PE 22.4. BATTLE BEAST, TEMPLE

BALLS, 12€PE 29.4. LASTEN HAUTAUSMAA,

8€LA 30.4. YONA, 10€PE 6.5. VIIKATE, 15€LA 7.5. PETRI NYGÅRD, 12€

T U L O S S A H E N K K A A N :

K A T S O K O K O O H J E L M A N E T I S T Ä !

AlbatrossiAlbatrossim a k a s i i n i r a v i n t o l am a k a s i i n i r a v i n t o l a

ke

sä

yö

n y k k ö n e n . a i n a s ata l

as

i ss

a.

Makasiininkatu 1, 70100 Kuopio | www.vararengasravintolat.fiwww.ravintolaalbatrossi.fi | RavintolaAlbatrossi

pe 22.4. DJ SASH!la 23.4. Ruudolf & Karri Koira

Avajaisiin VAPAA PÄÄSY!

Katso koko kesän ohjelma netistä!#vainalbajutut

K20

HENRY’S PUB KUOPIO: SU-MA 23-04, TI-LA 21-04 | SU-TO K18 | PE-LA K20 | KEIKAT K18 | HENRYSPUB.NETENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, HENKKA, LUKEMA, CAFESAVOTTA & LIVETO.FI

31Uljas 3 | 6. 4. 2016

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: riad ankara pretoria 2 X 1 2

Joensuu • 15.-17.7.2016 #kesänparasviikonloppu

Ismo Alanko \ Vesala \ Elastinen \ Stig \ Eevil Stöö \ Saimaa \ Maj Karma \ Ruger Hauer feat. Regina

Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana \ Timo Lassy Band \ Scandinavian Music Group \ Death Hawks

Tryer \ Gasellit \ Tippa-T \ Aurora \ Anna Puu \ Tähtiportti \ Shiraz Lane \ Musta Risti \ View \ Tiisu

Lopunajan mies \ Ihana Leijona \ Juice Normaali \ Lasten Hautausmaa \ Jeremy Folderol + more!

Ellie GouldingUK \ VolbeatDK \ Cheek \ The 1975UK \ SkeptaUK \ PropagandhiCAN

Paradise LostUK \ TesseracTUK \ HakenUK \ Frank Carter & RattlesnakesUK

Wolf AliceUK \ SANNI \ Antti Tuisku \ Amorphis \ Stam1na \ MoonsorrowJVG \ Olavi Uusivirta \ J. Karjalainen \ Paperi T \ Chisu

Lippuvaihtoehdot: 2 pv 98 € \ 1 pv 69 €Premium 2 pv 151 € \ Sulo-klubi 32 €

Ennakkomyynti:Tiketti \ Lippupiste

ilosaarirock.fi@ilosaarirock

Liput myynnissä!

32 Uljas 3 | 6. 4. 2016