20142

Yliopistot vähentävät henkilöstöään sivu 8

Töissäkään

ei välTy

TunTeilTa

Ps.Hyvää kesää!

|S

IS

ÄL

TÖ

|2

/2

01

4 |

Päätoimittaja/ HuvudredaktörSatu Henttonen

ToimitusAnne Nordström anne.nordstrom@pardia.fi GSM 040 511 8655 Ratamestarinkatu 11, 7 krs. 00520 Helsinki

Painos:6.300 kpl

Paino:SLY-Lehtipainot Oy Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa 2014

ISSN 0355-1121

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry

Universitetens och forskningssektorns personalförbund

Assiociation of Finnish University and Research Establishment Staf

Ratamestarinkatu 11, 7 krs. 00520 Helsinki

Banmästargatan 11, 7 vån. 00520 Helsingfors

www.yhl.fi

Puheenjohtaja/ ordförandeSatu Henttonen GSM 040-524 9199 satu.henttonen@yhl.fi

Viestintäkoordinaattori/KommunikationskordinatorAntti SadinmaaGSM 040 522 8852 antti.sadinmaa@yhl.fi

Sihteeri/ sekreterareKristina Sten 075 3247 431 kristina.sten@yhl.fi

Yliopistosektori/Yksityiset alatNeuvottelupäällikkö/FörhandlingschefKatja HeikkiläGSM 0400-904 893katja.heikkila@pardia.fi

Yliopistot ja OKM:n hallinnonalan virastotAsiamies/OmbudsmanAki NieminenGSM 040-560 9253aki.nieminen@pardia.fi

Käännös, översättning, svenskaKerstin Holmström

Kannen ja ilmoitusten layout ja toteutusKimmo Nordström

4 Palkankorotukset 1.8.2014 lukien

Suomen Akatemian hallitus muuttuu

Puntarissa paikallinen sopiminen

5 Vuorotteluvapaa pienentää eläkettä

Korkeakouluihin 3000 uutta aloituspaikkaa

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus sai johtajan

Yliopistojen vuoropuhelu

Tavoitteena selkeä ja yhtenäinen valtionhal-linto

Oletko valmis?

Vesihuollon riskit halutaan vähentää

6 Mitalit arvokkaasta työstä työsuojelun edistämiseksi

Työsuojelu otettava osaksi työpaikan arkea

7 Miten henkilöstö selviää yt-neuvotteluista?

Opetusviraston toimintaedellytykset vaarassa

8 Voitollisia tuloksia tehneet yliopistot vähen-tävät henkilöstöä

YHL ja Pardia suunnittelevat tukea yt-ko-kouksiin joutuville henkilöstön edustajille

12 Töissäkään ei välty tunteilta

14 Turussa riidat sovitellaan

15 Vuosiloman siirto sairauden takia

Kolmen päivän koulutusoikeus

Puhutaan tasa-arvon edistämisestä

16 Kesälomalaiset valtaavat kirjastot

17 Mittava työura YHL:ssä

18 SOVITAANKO NÄIN?

19 Kolumni: Lomalla loppiaisena

20 2000-luvun uussaaristolainen

22 Seilissä historian havinaa

23 YHL sai uuden työntekijän

24 Elämän nautintoja

25 Etätyöpäivä 18.9.2014

26 Ammattialatoimikunnat koolla

27 Yhdistykset tempasivat järjestäytymisen puolesta

27 Arviointiryhmän jäsenet ja luottamusmiehet kurssilla

28 LAYHY: koulutus ja jäsentapahtuma Levillä

TIKI – koulutuspäivä Rovaniemellä

29 HATO-päivät 2014

30 Känslorna är med också i arbetslivet

Villkoren för alterneringsledigheten skärps

Alterneringsledigheten inverkar på pen-sionsbeloppet

31 Summer is here

Lisäeläketoimintaan tarkempaa sääntelyä

Työssäkäyvien köyhyys halutaan torjua

EU:lta vaaditaan uudistuksia

Lapset leikkivät ja aikuiset harrastavat. Kuitenkin kyse on monesti samasta asiasta. Leikin ja harrastuksen pyör-teissä on lupa nauttia. Se tuo mielihyvää. Se naurattaa. Leik-ki kuuluu elämäämme ja se kehittää luovuutta. Luova us-kaltaa olla erilainen - uskaltaa leikkiä. Kesä kutsuu leikkiin!

Leikki kuuluu kaikille

?

Puheenjohtaja Satu Henttonen

Sommaren bakom hörnet

Kesän korvalla

Den här våren har för min del förlöpt på ett annat sätt än pla-nerat, men så går det ju ofta i livet. Framtiden bär med sig sa-ker vi inte kunnat förutse.

Universitetens samarbetsförfaranden bjuder fortfarande på överraskningar, trots att man sedan år 2010 inte haft en lugn stund i universiteten. Just när man klarat av ett problem kom-mer det ett nytt i stället. Förändringen är bestående, endast farten varierar, men trots att samarbetsförhandlingar i en del av universiteten inletts redan flera gånger har förfarandet in-te blivit smidigare. Universitetens samarbetsförhandlingar be-handlas i en egen artikel i denna tidning. Också i universite-tens egna företag har det gjorts omstruktureringar med tillhö-rande samarbetsförhandlingar, och inte heller här kan man ge ett odelat gott vitsord.

Universiteten gick på vinst räkenskapsåret 2013 och bara ett universitet har använt avkastningen från sina placeringar. Eko-nomiskt går det inte dåligt för universiteten. Vad man behöver är bättre planering och utgiftsdisciplin. Personalen kan inte va-ra det enda flexibla elementet i universiteten.

Den arbetsgrupp som ser över pensionsreformen jobbar på, och det riktas redan stor press gentemot höstens avgöran-den. Arbetspensionsreformen har behandlats i offentligheten ur många synvinklar. Somliga har efterlyst ett pensionstak, och många undrar hur tilläggspensionerna ska betalas. Också det att över 30 procent av de anställda kommer att gå i pension via arbetslöshet eller genom arbetspensionsprogram borde ge oss en tankeställare, tycker jag. Finland har inte drabbats av brist på arbetskraft på grund av de stora årsklassernas pensio-nering, i stället ser vi en försämring av försörjningskvoten när vi snart har fler pensionärer än aktiva i arbetslivet.

Också landets politiska situation är rörig. Partierna byter ut sina spelarkedjor, och i sommar väntas nya mini-regeringspro-gramförhandlingar äga rum. Konjunkturuppgången i Finland låter fortfarande vänta på sig. De nyckeltal som alla följer med är antalet sysselsatta och arbetslösa. Universitetens samarbets-åtgärder kommer inte att försköna siffrorna, och varje medlem som går utan arbete väcker bekymmer.

Vi hoppas att alla universitetsanställda ska organisera sig fack-ligt. YHL är den bästa organisationen för den övriga persona-len. Vi stöder alla varandra i vårt fortsatta arbete.

Jag önskar alla medlemmar en god sommar.

Kuva: Nina Kellokoski

Tämä loppukevät on omalta osaltani sujunut toisin kuin suunnit-telin, mutta niinhän elämä usein menee. Tulevaisuus tuo tullessaan asioita, joita emme osaa ennakoida.

Yliopistojen yhteistoimintamenettelyt yllättävät edelleen, vaikka vuoden 2010 jälkeen ei yliopistoissa ole ollut rauhallista hetkeä. Juuri kun yhdestä asiasta on selvitty, on uusi asia edessä. Vain liike on py-syvää, mutta vaikka osassa yliopistoja yt-neuvottelut on aloitettu jo useaan kertaan, silti asioita hoidetaan kulmikkaasti. Tässä lehdessä käsitellään yliopistojen yhteistoimintaneuvotteluja omassa artikke-lissa. Myöskin yliopistojen omistamissa yrityksissä on tehty työjärjes-telyjä ja käyty niihin liittyviä yt-neuvotteluja eikä niistäkään voi kai-kilta osin antaa hyvää arvosanaa.

Yliopistot ovat tehneet voitollisia tuloksia tilivuonna 2013 ja vain yksi yliopisto on käyttänyt sijoitustoiminnan tuottoja. Yliopistoilla ei mene taloudellisesti huonosti. Suunnitelmallisuutta ja menokuria tarvitaan. Henkilöstö ei voi jatkuvasti olla ainoa joustava element-ti yliopistoissa.

Eläkeuudistustyöryhmä tekee työtään ja syksyn ratkaisuhetkiin kohdistuu jo paljon paineita. Julkisuudessa on käsitelty työeläkejär-jestelmää monin tavoin. On peräänkuulutettu eläkekattoa, on arvi-oitu mistä lisäeläkkeet maksetaan. Pysäyttävää on mielestäni myös se, että yli 30 prosenttia työntekijöistä siirtyy eläkkeelle työttömyy-den tai työttömyyseläkeputken kautta. Suomeen ei tullut työvoima-pulaa suurten ikäluokkien eläköidyttyä vaan huoltosuhteen vajaus, kun kohta on eläkkeellä enemmän väkeä kuin töissä.

Maan poliittinen tilanne on myös sekava. Puolueet vaihtavat pe-laajaketjujaan ja kesällä on edessä mini-hallitusohjelmaneuvottelut. Suomen talouden nousua vielä odotellaan. Työllisten määrä ja työttömien määrä ovat lukuja, joita seura-taan. Yliopistojen yt-toimet eivät tule näitä lukuja kaunistamaan ja huoli jokaisesta työtä vaille jääväs-tä jäsenestä on suuri.

Toivottavasti kaikki yliopistojen työntekijät järjestäytyvät am-mattiliittoihin. Muun henki-löstön paras järjestö on YHL. Me menemme yhdessä eteen-päin toisiamme tukien.

Toivotan jäsenille hyvää kesää.

Pääkirjoitus Ledare

Ordförande Satu Henttonen

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4 3

Ajassa liikkuu

Yliopistojen yleisen työehtosopimuk-sen mukaan 1.8.2014 palkkataulukoita ko-rotetaan yleiskorotuksella siten, että tehtä-väkohtaiset palkat korottuvat 20 eurolla kuu-kaudessa. Euromääräisiä palkkoja (muut kuin YPJ-palkat) korotetaan yleiskorotuksella, jo-ka on 0,4 prosenttia tai vähintään 20 euroa.

Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset vas-taavat korotukset maksetaan myös valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan ja yri-tyskohtaisten työehtosopimusten mukaisesti.

Satu HenttonenYHL:n puheenjohtaja

Yliopistojen tarkistetut palkkataulukot 1.8.2014 löydät YHL:n tai Sivistystyönantajien nettisivuilta.www.yhl.fi - Edunvalvonta - Palkkausjärjestel-mät - Yliopistotwww.sivistystyonantajat.fi/fi/tyomarkkinatoi-minta/voimassa_olevat_tyoehtosopimukset.php

Valtioneuvoston hyväksymä muutosesi-tys Suomen Akatemiaa koskevaan lakiin muut-taa Akatemian hallituksen kokoonpanoa. Jat-kossa tieteellisten toimikuntien puheenjoh-tajat eivät enää ole hallituksen jäseniä, joskin heillä säilyy läsnäolo- ja puheoikeus hallituk-sen kokouksissa. Myös Akatemian yhteyteen perustettavan strategisen tutkimuksen neu-voston sekä tutkimusinfrastruktuurikomite-an puheenjohtajilla on hallituksessa saman-lainen asema. Lakiesitys ei sisällä henkilöstön edustusta hallituksessa, jota pidettiin tarpeet-tomana Akatemian muista valtion virastoista poikkeavan toimenkuvan vuoksi. YHL:n ope-tus- ja kulttuuriministeriölle antaman lausun-non mukaan esitys on ristiriidassa valtion vi-

Sivistystyönantajan ja pääsopijajärjes-töjen paikallinen sopiminen -työryhmä jär-jesti maaliskuussa seminaarin, jossa kuultiin Aalto-yliopiston henkilöstöjohtaja Tiia Tuo-men ja JUKO:n pääluottamusmiehen Tapani Niemisen esitykset opetus- ja tutkimushenki-löstöä koskevasta paikallisesta palkkausjärjes-telmäsopimuksesta. Sopimusta on sovellettu muutamia vuosia. Mitä mahdollisuuksia työ-ehtosopimus antaa paikalliseen sopimiseen? Pohdittiin myös, onko halua ja mahdollisuuk-sia tehdä paikallisia sopimuksia ja mitkä ovat esteet sopimiselle. Työryhmän raportti on vii-meistelyvaiheessa.

Työryhmä ei esitä laajennuksia nykyisen työ-ehtosopimuksen määräyksiin.

Kuva ja teksti: Satu Henttonen

Eläkeuudistus.fiNeuvottelut työeläkejärjestelmän uudistamisesta on käynnissä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 2017 alussa. Uudistuksen tavoitteista ja neuvotteluiden taustoista kerrotaan uudella nettisivustolla. Sivusto on osapuolten yhteinen tietokanava.

Palkankorotukset 1.8.2014 lukien

Suomen Akatemian hallitus muuttuu

Paikallisen sopimisen seminaari kokosi noin 60 pääluottamusmiestä ja työnantajan sekä liittojen edustajaa. Kuvassa eturivissä pääluottamusmiehet Juha Riepponen ISYHY ja Raimo Tervola OYHY. Takarivissä vasemmalla JUKO:n pääluottamusmies Antero Puhakka Itä-Suomen yliopisto

Puntarissa paikallinen sopiminen

rastojen yleisen henkilöstöpolitiikan kanssa, ei-kä se huomioi henkilöstöedustuksen keskeistä merkitystä erityisesti organisaatiomuutoksissa. Eduskunnan sivistysvaliokunta pyysi myös Par-dialta ja STTK:lta lausunnot. Suomen Akatemi-an henkilökuntayhdistyksen puheenjohtaja

Ritva Helle oli sivistysvaliokunnan kuultavana.Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan

kesäkuun alussa.

Antti SadinmaaYHL:n viestintäkoordinaattori

4 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4

Ajassa liikkuu

Vuorotteluvapaa pienentää eläkettä. Mi-tä pitempään henkilö on vuorotteluvapaalla, sitä enemmän se pienentää eläkettä, koska elä-kettä karttuu vuorotteluvapaan ajalta vähem-män kuin työssäoloajalta. Vuorotteluvapaan ai-kana ansioiksi lasketaan 55 % vuorottelukor-vauksen pohjana olevista ansioista. Tästä ansi-oista eläkettä karttuu 1,5 % iästä riippumatta.

www.keva.fi

Korkeakoulut saavat vuosina 2014 - 2015 kolmetuhatta lisäaloituspaikkaa. Yliopistoihin tulee yhteensä 1507 ja ammattikorkeakoului-hin 1493 uutta aloituspaikkaa. Aloituspaikko-jen lisäämisellä ja korkeakoulujen opiskelijava-lintojen uudistamisella pidennetään työuria ja vähennetään välivuosia vauhdittamalla opis-kelijoiden siirtymistä korkeakouluopintoihin.

Uudet aloituspaikat suunnataan työvoima-tarpeiden sekä kasvun ja kilpailukyvyn kannal-ta keskeisille aloille. Yliopistojen koulutuslisä-yksistä eniten suunnataan tekniikan ja kaup-patieteiden aloille. Eri opettajankoulutuksiin kohdennetaan 260 uutta aloituspaikkaa. Li-säksi yliopistoissa lisätään mm. oikeustieteen, farmasian, psykologian ja logopedian aloi-tuspaikkoja.

Kansallisen koulutuksen arviointikes-kuksen johtajan virkaan on nimitetty kesä-kuun alusta alkaen Harri Peltoniemi. Virka on uusi ja perustettu 1.1.2014. Korkeakoulujen arviointineuvosto, koulutuksen arviointineu-vosto ja Opetushallituksen arviointitoiminnot yhdistyivät Kansalliseksi koulutuksen arvioin-tikeskukseksi 1.5.2014.

Vuorotteluvapaa pienentää eläkettä

Vuorotteluvapaan ehtoja on tiukennettu. Lue tarkemmin PardiaNyt 2/2014 -lehdestä.

Korkeakouluihin 3000 uutta aloituspaikkaa

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus sai johtajan

Elinkeinoelämän keskusliiton yhdessä yliopistojen kanssa laatima raportti kuvaa konkreettisen mallin, millä tavalla työnantajien palautetta koulutuksen työelämävastaa-vuudesta voitaisiin hyödyntää yliopistokoulutuksessa. Tällä ns. työelämärelevanssilla tar-koitetaan yliopistojen kykyä vastata rekrytoinnin edellyttämiin osaamistarpeisiin sekä kykyä luoda uudenlaista työelämää, yrittäjyyttä ja innovaatioita. Työnantajapalautetta kehitettiin ja testattiin EK:n koordinoimassa ns. TYÖPALA-hankkeessa.

http://ek.fi/wp-content/uploads/Tyopala-raportti-FINAL-200214.pdf

Talouden reunaehtojen kiristyminen, sähköisten toimintatapojen yleistyminen ja niuk-kenevat henkilöresurssit ovat yhteisiä haasteita valtion keskus- ja aluehallinnolle. Keskushal-linnon virastoja on organisoitu eri hallinnonaloilla monin eri tavoin. Uuden keskus- ja alue-hallinnon virastoselvityshankkeen (VIRSU) tavoitteena on löytää ratkaisuja päällekkäisen työn vähentämiseen ja valtion resurssien mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Uudistamisella tavoitellaan 0,5 prosentin vuotuista tuottavuuden kasvua ja nykyistä selkeämpää ja yhtenäi-sempää hallintoa. Hankkeen määräaika on tämän vuoden loppuun saakka.

Pienet ja suuret häiriötilanteet tulevat melkein aina yllättäen, ja siksi huomaammekin yht-äkkiä olevamme keskellä pulmaa. On yllättävää, mikä voi mennä pieleen, kun myrsky tai jo-kin muu häiriö rikkoo kodin perustoiminnan. Oma-aloitteinen kodin varautuminen mahdol-lisiin häiriötilanteisiin on jo lähes kansalaisvelvollisuus, sillä jo pienellä vaivalla ja valmistau-tumisella voit helpottaa suuresti viranomaisten työtä.

Tee testi www.huoltovarmuus.fi/kotivarax

Vesihuoltolakiin sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin esite-tään muutoksia. Muutoksilla halutaan varmistaa turvallisten ja kohtuuhintaisten talousvesi- ja viemäröintipalvelujen saatavuus sekä estää taajamatulvien syntyminen. Lisäksi lievennettäisiin kiinteistön liittämisvelvollisuutta vesihuoltolaitoksen verkos-toihin taajamien ulkopuolella. Muutosten on määrä astua voimaan syyskuun alussa.

Vesihuoltoverkostojen osin puutteellinen ylläpito ja riit-tämätön peruskorjaus ovat Suomessa vakavia ongelmia. Vesihuoltolaitosten on kartoitettava toimintaansa liittyvät riskit ja varauduttava erilaisiin häiriötilanteisiin vesihuolto-palvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi.

Esityksessä myös täsmennetään kunnan tehtäviä taajami-en sade- ja sulamisvesien hallinnassa. Hallintaa halutaan pa-rantaa, koska rankkasateiden ennakoidaan yleistyvän ja päällys-tettyjen pintojen ala kasvaa. Kaikkia valumavesiä ei voida johtaa putkiviemäreihin.

Yliopistojen vuoropuhelu

Tavoitteena selkeä ja yhtenäinen valtionhallinto

Oletko valmis?

Vesihuollon riskit halutaan vähentää

Perjantai 13.6.Perjantaina 13.6. järjestettävän

Tapaturmapäivän teemana on alkoholin aiheuttamat riskit. Tilastot näyttävät selvästi,

että humalaisen tuuria ei ole olemassa.

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4 5

Jaetaan ruusuja

Martti Kyykoski on toiminut pitkään ja an-siokkaasti Helsingin kauppakorkeakoulun ja Aalto-yliopiston työsuojeluvaltuutettuna. Hän on huolehtinut työntekijöiden ja opis-kelijoiden hyvinvoinnista järjestämällä mo-nipuolista työpaikkaliikuntaa, tapahtumia ja koulutusta: Työtuntejaan säästämättä Martti on opastanut ergonomiasta, työympäristöön, työsuojeluun ja työterveyteen liittyvissä asi-oissa. Hän on myös toiminut valtakunnallisen yliopistojen liikuntaverkoston jäsenenä ja yh-teistyössä Opiskelijoiden liikuntaliiton kanssa. Jari Tolvanen on toiminut HYHYn työsuoje-luvaltuutettuna vuodesta 1998 alkaen. Tiivis yhteys omaan ammattijärjestöön ja kokemus muista henkilöstön edustajan tehtävistä on antanut eväitä ongelmien kokonaisvaltaiseen selvittelyyn. Jari on kouluttanut ja suunnitel-lut työsuojelukoulutusta sekä HYHY:ssä että YHL:ssä. Jaria pidetään tarkkana työsuojelija-

na, niin homeiden kuin työpaikkakiusaajien kauhuksi. Jari valittiin vuonna 2011 STTK:n vuoden työsuojeluvaltuutetuksi.

Riitta Korhonen on toiminut ISYHY:n työ-suojeluvaltuutettuna vuodesta 1990 alkaen. Hän on hyvin perehtynyt yliopiston eri am-mattikuntien työhön ja työoloihin, rakennuk-siin, laboratorioihin ja työympäristöihin. Rii-talla on paljon kokemusta ja koulutusta si-säilmaongelmiin, työilmapiiriasioihin, epä-asialliseen käyttäytymiseen, kiusaamiseen ja työssä kuormittumisen hoitoon. Hänen aloit-teestaan tutkittiin tarkemmin laboratoriohen-kilöstön ergonomisia työskentelyolosuhteita ja se poiki muun muassa Työturvallisuuskes-kuksen ohjekirjasen. Riitta valittiin vuonna 2009 STTK:n vuoden työsuojeluvaltuutetuksi.

Tekstin lähde: Pardia

Martti Kyykoski ja Jari Tolvanen saivat mitalit Pardian ajankohtaispäivillä. Riitta Korhonen oli estynyt osallistumasta tilaisuuteen. Kuva: Pardia

Mitalit arvokkaasta työstä työsuojelun edistämiseksiPardian työsuojelun ajankohtaispäivillä palkittiin Riitta Korhonen (Itä-Suomen yliopisto), Martti Kyykoski (Aalto-yliopisto) ja Jari Tolvanen (Helsingin yliopisto) työstä työsuojelun edistämiseksi. Mitalit myöntää Tapaturmavakuutuslaitoksen liiton yhteydessä toimiva työympäristömitalitoimikunta.

Työsuojelutyö painottuu monilla työpai-koilla työympäristön altisteisiin, kuormitusteki-jöihin ja yksittäisten ongelmien korjaamiseen. Työsuojelu koetaan muusta toiminnasta irral-lisena. Siitä saatavaa hyötyä esimerkiksi työn sujuvuuteen, laadukkuuteen ja mielekkyyteen ei nähdä. Toimintatapoja työpaikoilla pitäisikin muuttaa ja työsuojelu tulisi ottaa osaksi joh-tamista ja päivittäistä toimintaa. Tiedot käy-vät ilmi Työsuojelu- ja työhyvinvointitoimin-nan tehokkuus työpaikoilla (TS-teho) -hank-keen tuloksista.

TS-teho -hankkeessa selvitettiin työsuojelu- ja työhyvinvointitoimintaa teollisuudessa se-kä työsuojelun valvonnassa käytetyn Halme-ri-menetelmän soveltuvuutta työolojen arvi-oinnin välineenä.

Työsuojelu on otettava osaksi työpaikan arkea

6 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4

Yhteistoiminta

Organisaatiomuutosten, kuten tuotannon supistamiseen ja henkilöstön vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden, tuoma epävarmuus vaikuttaa usein haitallisesti työntekijöiden ter-veyteen. Vaikutukset saattavat kestää jopa vuosia. Jotta jäljelle jäänyt henkilöstö pysyisi mahdol-lisimman hyvinvoivana ja sitä kautta tuottavana, koko organisaation on viestittävä avoimesti ko-ko prosessin ajan ja tuettava niin työntekijöitä kuin esimiehiäkin. Myös henkilöstöllä on vastuu sopeutumisestaan irtisanomisten jälkeiseen työyhteisöön.

Kun esimiehiltä saa tukea, työntekijöillä on hyvät välit keskenään ja hyvät henkilökohtaiset voi-mavarat ennen muutosprosessin alkua, on todennäköistä, että prosessi ei aiheuta ylitsepääse-mättömiä ongelmia ja työntekijät kykenevät ylläpitämään hyvinvointiaan myös jatkossa. Tukea tarvitsevat myös henkilöstön edustajat, sillä he ovat taho, jonka puoleen työntekijät usein kään-tyvät muutosprosessin aikana.

Jos työntekijöiden työhyvinvointia aletaan pohtia vasta, kun muutokset on tehty, juna meni jo. Jos on aikaa, organisaatiota kannattaa vahvistaa jo ennakkoon. Vähintään pitää tehdä kun-nollinen suunnitelma muutosten läpiviennistä.

www.ttl.fi

Upoksiin ei pidä mennä vaikka ympäröivä tilanne musertaa.

Miten henkilöstö selviää yt-neuvotteluista?

Opetushallituksessa on aloitettu koko henkilöstöä koskevat yt-neuvotte-lut. Tavoitteena on 3,6 miljoonan euron vuosittaiset säästöt henkilöstökuluissa. Opetushallituksessa on 279 työnteki-jää ja vähennystarpeeksi on ilmoitettu enintään 60 henkilöä.

– Olen huolissani Opetushallituk-sen tänään alkavien yhteistoimintaneu-vottelujen seurauksista. On vaara, että Suomen tärkeimmän koulutuksen ke-hittämisviraston toimintamahdollisuu-det heikkenevät eikä se pysty suoriutu-maan lakisääteisistä tehtävistään, Pardi-an puheenjohtaja Niko Simola sanoo.

Opetushallitus on ollut mallioppi-las tuottavuusohjelman henkilöstövä-hennyksien toteuttamisessa, mutta ai-van viime vuosien henkilöstövähen-nyksiä ei ole pystytty tekemään, koska lakisääteiset tehtävät olisivat jääneet hoitamatta.

– Nyt on tultu tien päähän. Väkeä ei voida vähentää enempää ilman, että toiminta kärsii.

Simola myös kyseenalaistaa, että sa-maan aikaan kun suunnitellaan lisä-resursseja vaativia lakimuutoksia, niin henkilöstöä vähennetään. Esimerkik-si hallituksen kehyspäätöksen linjaus 6-vuotiaiden esiopetuksen velvoitta-vuudesta ja oppivelvollisuusiän nos-tamisesta 17 vuoteen lisäävät toteu-tuessaan Opetushallituksen tehtäviä.

– Nyt ollaan tekemässä monia mer-kittäviä ja kiireellisiä uudistuksia, joissa henkilöstön asiantuntijuutta tarvitaan. Henkilöstön vähentäminen tässä tilan-teessa on riski.

Simola muistuttaa, ettei Opetus-hallitus ole poikkeus, vaan samanlais-ta määrärahojen niukkuudesta johtu-vaa poukkoilevaa henkilöstöpolitiik-kaa on toteutettu muissakin valtion virastoissa.

Opetus-hallituksen toiminta-edellytykset vaarassa

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4 7

Yhteistoiminta

Tänä talvena olemme saaneet yliopistoista useita yt-uutisia. YT-neuvotteluja käydään eri perusteilla

ja eri tavalla yliopistoissa. Yhdistävä tekijä on, että ne herättävät aina henkilöstössä pelkoja ja epä-

varmuutta. Joissakin yliopistossa yt-kierrokset lisääntyvät kuin Formula-kisassa, mutta yhtä paha

katku on kaikissa ja kurveja oiotaan ikävä tavalla.

8 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4

Yhteistoiminta

Tällä hetkellä yt-neuvottelut ovat me-neillään Aalto-yliopistossa. Neuvottelut kos-kevat noin 1.600 palveluhenkilöä Aalto-yli-opiston 5.000 työntekijästä. Alustavien arvi-oiden mukaan vähennystarpeeksi arvioidaan 130 henkilöä.

Tampereen teknillisessä yliopistossa viimei-simmät yt-neuvottelut päättyivät huhtikuun lopussa. Neuvottelut koskivat kolmen yksikön henkilöstöä ja niiden kohteena oli 173 työnte-kijää. Nämä yksiköt olivat tehneet alijäämäisen tuloksen viime vuonna. Henkilöstön vähentä-mistarpeeksi ilmoitettiin alunperin 60 henki-lötyövuotta. Neuvottelujen aikana käytiin lä-pi erilaisia mahdollisia toimenpiteitä. Talouden tasapainottamisen toimenpiteinä oli henkilös-tövaikutuksen lisäksi esillä muun muassa tilo-jen käytön tehostaminen ja matkakustannus-ten vähentäminen.

Toukokuussa työnantaja vahvisti, että 14 tehtävää lakkautetaan ja näitä tehtäviä hoita-vien työntekijöiden työsuhteet päättyvät. Nä-mä kohdistuvat opetus- ja tutkimushenkilös-tön ryhmään. Lisäksi viisi muuta tehtävää lak-kautetaan ja näitä tehtäviä hoitaneille henki-löille tarjotaan uutta tehtävää. Mikäli työntekijä ei ota tarjottua tehtävää vastaan, hänen työ-suhteensa päättyy irtisanomisajan jälkeen. Yh-den tehtävän sijoituspaikka muuttuu ja kuusi tehtävää osa-aikaistetaan. Tässä ryhmässä on mukana muun henkilöstön ryhmään kuuluvia. Kaikkia kohdennuksia ei ole ilmoitettu pää-luottamusmiehelle, mutta työntekijät ovat it-se saaneet päätökset. Lisäksi TTY:ssä toteute-taan 1.1.2015 alkaen tarvittaessa enintään 10 henkilön osa-aikaiset lomautukset arkkiteh-tuurin laitoksella. Lomautuksia kohdistetaan tarvittaessa professorien tehtäviin.

Åbo Akademi sai yt-neuvottelunsa päätök-seen vuodenvaihteessa, ja vaikka irtisanomi-silta vältyttiin, edessä on monia leikkauksia ja toiminnan uudelleen järjestelyjä. Oulun yli-

”Onhan se ihan huippua, että yliopistojen tukipalvelujen tehokkuus ja laatu aina paranee sillä, että vähennetään tukipalveluhenkilöstöä. Kai se työ on laadukkaampaa ja tehokkaampaa professorien hoitamana.” (luottamushenkilön toteamus)

opiston yt-neuvottelut päättyivät pääsiäisen jälkeen, ja 5.5. yliopiston hallitus julkisti veret seisauttavat luvut. Yliopiston ilmoitti alusta-vaksi vähennystarpeeksi 130 henkilötyövuot-ta. Neuvottelut koskivat kaikkiaan 1.700 hen-kilöä. Henkilöstövähennykset kohdistuvat suu-relta osaltaan muuhun henkilöstöön (88) joko eläkkeelle siirtymisen tai irtisanomisen kautta. Kuinka paljon niistä kohdistuu YHL:n jäsenis-töön, ei ole vielä tiedossa tätä artikkelia kir-joitettaessa.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto lo-mauttaa opetusta ja tutkimusta tukevan hen-kilöstön kahdeksi viikoksi kesän aikana. Suuri työmäärä on jo käytetty lomautusten ja kesä-lomien sovitteluun kullekin henkilölle sopivaan ajankohtaan. On myös palkattu työntekijä lo-mautusilmoituksia kirjoittamaan. Lomautus-perusteena ei käytetty palkkausjärjestelmäryh-mittelyä, vaan jaon suoritti yliopiston hallinto. Myös rehtori, dekaanit ja yliopiston johto ovat lomautuslistalla. Tuovatko lomautukset todel-lisia säästöjä vai onko niistä enemmän haittaa ja kuluja, jää nähtäväksi.

Henkilöstön asema

Henkilöstö on hyvin turhautunutta jatkuviin yt-menettelyihin ja vähennyksiin. Vähennysten kohteena on usein ollut muu henkilöstö. Täs-tä seuraa väistämättä, että tukitehtäviä tekevät jatkossa opetus- ja tutkimushenkilöstö. Tämä ei ole yliopistolain uudistamisessa perustelu-na käytetty tarkoitus lainuudistukselle. Sen-hän piti vapauttaa voimavaroja päätehtävään.

Yt-käytännöt ja tietojensaanti

Eri yliopistojen käytännöt vaihtelevat menet-telytavoissa. Yhdessä yliopistossa työnanta-ja toimittaa järjestöille vain omista jäsenistä tiedon, kun irtisanomiset on annettu työnte-kijöille. Toisessa yliopistossa järjestöt saavat kaikkien irtisanottujen nimet tietoonsa. Yt-

neuvottelujan päättymisen ja irtisanomisten välillä on aikaa, usein viikkoja ennen kuin irti-sanomisilmoitukset jaetaan. Pääluottamusmie-hen jämäkkyydellä saatiin eräässä yliopistossa kohdennukset tietoon kahdessa viikossa. Yt:n päättymisen ja irtisanomistietojen julkistami-

sen välisen ajan henkilöstö elää epävarmuu-dessa. Esimiehet kehottavat kuitenkin teke-mään työn esimerkillisesti. Tähän voisi todeta, että ilman henkilöstön tunnollisuutta ja veny-mistä yliopistojen toiminta ei olisi sillä tasolla missä se nyt on. Henkilöstön vähennykset ei-vät lisää motivaatiota, vaan pelko seuraavas-ta kierroksesta johtaa uupumukseen lisäänty-

Voitollisia tuloksia tehneet yliopistot vähentävät henkilöstöä

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4 9

Yhteistoiminta

vän työtaakan alla.Yt-neuvotteluissa annetaan tietoja henki-

löstön edustajille myös hyvin eri tavoin. Toiset ovat saaneet henkilöstöryhmittäin kokonais-määrät jo ennen yliopiston päätöstä ja toisil-le tämä tieto on annettu vasta neuvottelujen päätyttyä, mutta ennen sen julkistamista koko henkilöstölle. Mitä työnantajat pelkäävät? Vii-me kädessä päätösvalta on aina työnantajalla.

Oulun yliopiston henkilökuntayhdistys esit-ti, että henkilöstön vähentäminen hoidettai-siin maltillisesti luonnollisen poistuman kaut-ta. Yliopiston vahva taloudellinen tilanne an-taisi mahdollisuuden henkilöstövähennysten toteuttamisiin lähivuosina ainoastaan ns. luon-nollisen poistuman turvin. Työnantaja ei suos-

tunut henkilöstöjärjestöjen esitykseen.

Voitolliset yliopistot

OYHY esitti yt-neuvottelujen pöytäkirjaan lii-tetyssä eriävässä mielipiteessään hallituksen harkittavaksi mahdollisuutta sijoitustoiminnan tuottojen käyttämisestä yliopiston toiminnan kehittämiseen ja samalla tuloksentekokyvyn säilyttämiseen. Voitollisen tuloksen tekemi-sen ei tule olla tutkimukseen, opetukseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen verratta-vissa oleva yliopiston perustehtävät, sanotaan myös eriävässä mielipiteessä. Oulun yliopis-ton hallituksen tiukaan linjauksen mukaisesti tuotot lisätään pääomaan.

Aalto yliopiston sijoitustoiminnantuotto oli

viime vuonna 30,5 Meuroa, joka on 7,2 % lii-kevaihdosta. Aalto-yliopistossa ei ole käytetty vielä sijoitustoiminnan tuottoja, mutta tulevi-na vuosina ehkä joudutaan käyttämään. Hen-kilöstön on vaikea mieltää vähennyksiä, kun todellisia taloudellisia perusteita ei ole. Aalto-yliopistolla yt-prosessi on meneillään voitolli-sesta tuloksesta huolimatta. Sitä on perusteltu palvelutoiminnan uudelleen organisoinnilla.

Yliopistot ovat tehneet voitollisia tuloksia tilivuonna 2013. Kauppalehti julkaisi 7.5. koko aukeaman jutun ”Yliopistot yllättävän ylijää-mäisiä”. Siitä kävi ilmi, että Svenska handels-högskolan oli ainoa yliopisto, joka paikkaili tulostaan sijoitustuotoilla. Hankenin tulos oli itse asiassa prosentuaalisesti kovinta luokkaa. Sijoitustuottojen käyttö yliopistojen kehittämi-seen ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut keino, jota olisi haluttu käyttää. Monien yliopistojen hallitus on linjannut tarkkaan, miten sijoitus-tuotot saa käyttää. Vuonna 2013 Oulun yliopis-tossa sijoitustuotot olivat 9,4 Meuroa. OYHY: n pääluottamusmies Raimo Tervola käsitteli asi-aa mielipidekirjoituksessaan (HS 10.5.2014).

Oulun yliopistossa lääketieteellisen tiede-kunnan ja eräiden muiden yksiköiden opera-tiiviset alijäämät ovat olleet perusteena hen-kilöstövähennyksille. Eikö strategisen suunnit-telun kautta voi järkeistää toimintoja, pitääkö se aina tehdä henkilöstövähennysten kautta? Oulun yliopistossa olisi luonnollinen poistuma hoitanut asian muutamassa vuodessa.

Itä-Suomen yliopistonkin ongelmallinen yk-sikkö on terveystieteiden tiedekunta. Lääketie-teen ja terveystieteiden koulutuksen kulut ovat väistämättä suuremmat tieteenalan luonteen vuoksi kuin monella muulla alalla. Lääkärilehti on kiinnittänyt moneen otteeseen huomiota opiskelijoiden oikeusturvan vaarantumiseen. Onko meillä tulevaisuudessa yhtä päteviä lää-käreitä kuin nykyisin? Suomen terveydenhoito on puristuksessa sote-uudistuksenkin vuoksi. Onko niin, että vain laatua heikentämällä säi-lytettäisiin kattavuus. ERVA-alueiden muodos-taminen yliopistollisten sairaaloiden ympäril-le toivottavasti takaa myös riittävät toiminta-edellytykset.

Yhteistoimintamalli yritysmaailmasta

Tänä talvena on puhuttu yliopiston tulokses-ta ja yksikkökohtaisesta tuloksesta. On löytynyt alijäämäisiä yksiköitä. On sanottu, että opera-tiivinen tulos on ollut miinusmerkkinen. Ker-tovatko nämä, että yliopistojen rahanjakomal-li ei toimi? Onko yliopistoissa ollut liian heikko

Työn loppuminen on monelle hyppy tuntemattomaan. Jollekin se voi olla uuden alku, toiselle musertava asia.

10 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4

Yhteistoiminta

YHL on esittänyt, että Pardiaan perustetaan esim. edunvalvontaosastoon Yt-tuki-ryhmä, jonka tehtävänä on toimia asiantuntija-apuna ja lainopillisena neuvojana pai-kallisille neuvottelijoille/pääluottamusmiehille yhteistoimintamenettelyissä, joiden tarkoituksena on vähentää työntekijöitä. Apua ja tukea tarvitaan näissä tilanteissa paikallisten neuvottelijoiden valmistautuessa yhteistoimintalain mukaisiin neuvot-teluihin, neuvottelujen aikana ja neuvotteluiden jälkeen tapahtuvaan jälkihuoltoon.

Työntekijöiden vähentämiseen liittyvästä yhteistoimintakäytännöstä voitaisiin tehdä prosessikuvaus, jossa kuvattaisiin henkilöstöedustajan muistilista asioista mi-tä pitää huomioida prosessin eri vaiheissa. Talousasiat, joilla henkilöstön vähennyk-siä perustellaan, ovat usein monimutkaisia. Niihin perehdyttämistä tarvitaan myös.

Tälle esitetylle toimintatavalle on varmasti tarvetta koko Pardian kentässä, mikä todettiin Yritysryhmässä. Asia etenee valmisteluun Pardiassa.

SH

budjettikuri? Eikö kaikkien yksiköiden toimin-ta, taloudelliset edellytykset ja rahoitusmal-lit toimi keskenään? Nyt on arvioinnin paikka.

”Peruutuspeilistä näkyvät tilinpäätöstiedot saavat yliopiston tekemään peruuttamatto-mia ratkaisuja, vaikka yliopistoa tulisi strategi-sen suunnittelun avulla viedä tulevaisuuteen”, sanoo Professoriliiton puheenjohtaja Maarit Valo (Acatiimi-lehti 3/2014). Hänen kirjoituk-sensa päättyy toteamukseen, että yliopiston tehtävänä ei ole tehdä ”tuottoa” saati ”voittoa”. Suomen tulisi päättää, mitä se yliopistoiltaan haluaa. Kehitetäänkö yliopistoja maisteri- ja tohtoritehtaiksi? Kohtaavatko työvoiman tar-ve, koulutus ja osaaminen? Tarvitaan keskus-telua villakoiran ytimestä.

Itä-Suomen yliopisto liittyi henkilöstöjärjestöille vihamieliseen rintamaan

Itä-Suomen yliopiston merkillinen toiminta esteellisyyskysymyksessä vaikeuttaa yhteis-toimintaa. Yliopiston yt-neuvottelut, joissa yli-opisto pyrkii merkittävään henkilöstömäärän vähennykseen Terveystieteiden tiedekunnas-sa, käynnistyivät keskiviikkona 16.4. Ensim-mäisessä tapaamisessa henkilöstöjärjestöjen edustajat totesivat, että neuvottelut eivät ole lailliset. Pääluottamusmiehet katsoivat, että yliopiston hallituksen kokouksessa 9.4. rikot-tiin hallintolakia, minkä vuoksi hallituksen te-kemä päätös neuvottelujen käynnistämiseen on lainvastainen.

Henkilöstöjärjestöt katsovat tämän johdos-ta, ettei myöskään yhteistoimintalain mukai-nen neuvottelu vähintään kuuden viikon mää-räaikoineen ala kulumaan ennen kuin yliopis-ton hallitus tekee mahdollisen uuden laillisen päätöksen toimenpiteiden käynnistämisestä.

Henkilöstöjärjestöjen edustajat tekivät edus-kunnan oikeusasiamiehelle hallintokantelun hallituksen kokouksen päätöstä koskien. Pää-luottamusmiehet katsoivat, että väitteet halli-tuksen jäsenenä toimivan (vara)pääluottamus-miehen avustus- ja edustusjääviydestä ja yh-teisöjääviydestä ovat kestämättömiä.

Tiedotteessaan Itä-Suomen yliopiston hen-kilöstönedustajat kertoivat, että pääluottamus-miesten esteellisyydestä on myös olemassa oikeustapauksia (KHO 22.5.1995 T 2274), jos-ta yliopiston hallituksen esitysten valmisteli-jat olisivat löytäneet vastauksen esteellisyys-pohdintaan.

”Kun olemassa olevia tietolähteitä ei kuiten-kaan, ilmeisen tietoisesti, ole haluttu käyttää,

YHL ja Pardia suunnittelevat tukea yt-kokouksiin joutuville henkilöstön edustajille

joutuvat pääluottamusmiehet valitettavasti to-teamaan, että Itä-Suomen yliopisto pyrkii vai-keuttamaan henkilöstöjärjestöjen toimintaa puuttumalla henkilöstön valitsemien edusta-jien toimintaan. Pääluottamusmiehet ihmet-televät yliopiston valitsemaa toimintalinjaa. JHL:n, Jukon ja YHL:n pääluottamusmiehet muistuttavat, että jokin aika sitten Aalto-yli-opisto irtisanoi luottamusmiehen ilman lais-sa edellytettäviä toimintatapoja, ja kun Itä-Suomen yliopistokin näyttää olevan haluton noudattamaan lakia, kysyvät pääluottamus-miehet, onko tämä oire yleisemmästäkin yli-opistomaailmassa olevasta ilmapiirin kovene-misesta. Henkilöstön edustajat ovat pettynei-tä siihen, että myös Itä-Suomen yliopisto ha-lusi liittyä tähän henkilöstöjärjestöille ja hen-kilöstön edustajille vihamieliseen rintamaan.” – sanovat pääluottamusmiehet tiedotteessa.

Tämä herättää tosiaankin paljon kysymyksiä ja huolta, miten henkilöstön edunvalvonta ja vaikuttamismahdollisuudet kehittyvät yliopis-toissa. Yritysmaailman lait sopivat huonosti yli-opistoihin ja käytännöt vielä huonommin. Ar-vostavalla henkilöstöpolitiikalla saavutetaan

enemmän kuin poissulkevalla.

Hyvä henkilöstöpolitiikka ja aito yhteistoiminta

YHL edellyttää, että jatkossa yliopistotyönan-tajat perehtyvät hyvin yritysten yhteistoimin-talakiin ja hallintolakiin. Asioitten käsittely yh-teistoimintalain hengessä ja muodollisesti oi-kein on vaativa asia. Keskustelujen ja neuvotte-lujen tavoitteena on arvioida eri vaihtoehtoja. On turhauttavaa käydä yhteistoimintamenet-telyjä, joiden lopputulos on jo päätetty. Tämä paistaa joistakin tänä talvena käydyistä me-nettelyistä selkeästi läpi. Se ei ole hyvää hen-kilöstöpolitiikkaa.

Satu HenttonenYHL:n puheenjohtaja

(tietoja artikkeliin ovat antaneet eri yliopisto-jen neuvottelijat tai tiedot ovat yliopistojen tiedotteista)

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4 11

Puheenaihe

Eikä ole syytäkään. Päinvastoin niistä olisi syytä puhua enemmän, koska vaikeneminen johtaa yleensä vain ongelmien kärjistymiseen.

Aivoissamme pitäisi olla kytkin. Työasennossa aivomme toimisivat

tehokkaasti, ottaisivat työasiat työasi-oina eivätkä jäisi murehtimaan työka-

verin ikävää huomautusta tai pomon kri-tiikkiä. Työpäivän päätteeksi neuronit nap-

sautettaisiin vapaa-aikamoodiin, jossa työ-asiat unohtuisivat ja aivot virittyisivät nautti-

maan elämästä ja huomiomaan läheisemme.Vai etkö muka ikinä ole kantanut työmurheitasi

kotiin, koska niitä ei ole töissä päässyt purkamaan?Työyhteisöjä on toki niin erilaisia, ettei pidä yleis-

tää liikaa, mutta aika monella työpaikalla taitaa pä-teä kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan tunteet ei-

vät kuulu työmaalle, ainakaan ikävät tunteet. Tai aina-kaan niitä ei pidä tuoda julki.

Tällaiset jäänteet on syytä haudata. Paitsi että aivois-samme ei ole ylimääräisiä kytkimiä, negatiivisetkin tun-teet voivat koitua koko työyhteisön hyväksi.

Kaikista tunteista voi olla hyötyä tai haittaa

Näin uskotaan Turun yliopiston kauppakorkeakoulun, Turun ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston NEMO-hankkeessa, joka pyrkii selvittämään, miten ristiriitaisia ja negatiivisia tunteita voitaisiin hyö-dyntää esimerkiksi työilmapiirin tai asiakastyytyväisyy-den parantamiseksi.

Useimmat varmasti tunnistavat tilanteen: useista yh-teydenotoista huolimatta nettiliittymä ei ole vieläkään auennut, palkka saapunut tilille tai putkiremontti alka-nut. Kumpi ärsyttää langan päässä enemmän: asiakas-palvelija, joka vakuuttaa äänenkään värähtämättä, että ongelma on tiedossa ja se hoituu kyllä, vai ihminen, joka on itsekin ärtynyt ja pahoillaan siitä, että asiat eivät suju?

– Joskus omat tunteensa näyttämällä voi voittaa asi-akkaan puolelleen. Se kertoo, ettei yritä vähätellä ongel-maa, tutkijatohtori Maiju Vuolle Tampereen teknillises-

12 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4

Puheenaihe

TÖISSÄKÄÄN ei välty tunteiltatä yliopistosta kertoo.

Vuonna 2009 Applied Psychology -lehdes-sä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, että negatiiviset tunteet voivat johtaa monenlai-seen lopputulokseen. Tylsistyminen voi tarkoit-taa hukattua aikaa, mutta se voi myös johtaa uusiin oivalluksiin tai työkavereiden auttami-seen. Syyllisyyskään ei ole mukava tunne, mut-ta joskus sitä seuraa vilpitön anteeksipyyntö tai muutos omissa toimintatavoissa.

Toisin päin ilmiö toimii niin, että työkaverin auttamisesta voi tulla vihaiseksi, jos siitä ei saa minkäänlaista kiitosta.

Vuolle ei silti halua antaa yleispäteviä ohjei-ta työn ja tunteiden yhdistämisestä.

– Työpaikkoja on niin monenlaisia, että on liian mustavalkoista eritellä, mitkä tunteet ovat sallittuja ja mitkä eivät.

Tärkeää kuitenkin olisi, että työpaikan ilma-piiristä voisi keskustella avoimesti.

– Avoimuuden ja yhdessä tekemisen kult-tuurin puolesta pitäisi puhua työyhteisön ylim-miltä portailta asti.

Todellinen kiire vai yhteinen illuusio?

Aina ongelmana ei silti välttämättä ole se, ettei-vätkö pomot hyväksyisi tunteista puhumista.

Tutkija Anne Puolakanahon mukaan suo-malaisessa työelämässä on vallalla uskomus, jonka mukaan kaikilla on tai ainakin pitäisi ol-la koko ajan kiire. Välttämättä se ei aina pidä paikkaansa, tai ainakaan sen ei tarvitsisi pitää, mutta tajuntaamme on jo ehtinyt iskostua ajatus, että hyvällä työntekijällä on koko ajan kiire. Omista tunteistaan puhuminen voi tun-tua heikkoudelta, jos kiire ja tehokkuus ovat ainoita arvoja.

– Kyse on jonkinlaisen illuusion ylläpitämi-sestä. Aika rohkea on se, joka ääneen sanoo, et-tei hänellä ole kiire töissä, Puolakanaho sanoo.

Tämän illuusion takia moni ei uskalla sanoa, miltä oikeasti tuntuu. Kiire vie mennessään,

kunnes työhön joku päivää uupuu. – Työuupumustutkimuksista tiedetään, että

uupumusta aiheuttavat sekä työolot että yksi-lölliset asenteet. Mutta toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi lähtevät nähdäkseni aina yksilös-tä – siitä, että uskalletaan puhua omista sisäi-sistäkin kokemuksista.

Puolakanaho tutkii Jyväskylän yliopistossa MUUPU-tutkimuksessa, voidaanko työuupu-muksen oireita helpottaa mindfulness-harjoi-tusten avulla. Hänen mukaansa jo avun hake-minen on askel kohti parempaa oman elämän ja työn hallintaa.

– Siitä seuraa tunne, että asioihin voi vaikut-taa. Jo pelkästään uupumuksen havaitseminen ja omassa mielessä esiin ottaminen saavat ai-kaan jotain, joka muuttaa suhdetta työuupu-muskokemukseen.

Mindfulnessissa on kyse ”tietoisesta läsnä-olosta”. Mindfulness-harjoitukset opastavat Puolakanahon mukaan keskittymään, tutki-maan omaa mieltä ja lopulta päästämään irti tarpeettomista mielen esteistä.

– Mielemme on täynnä pilviä, ja mindfulness auttaa poistamaan pilviä, jotka estävät suoran näkemisen ja kokemisen.

Anna armoa myös itsellesi

Jos työyhteisön ilmapiiri on sisäänpäin kään-tynyt, voivat esimerkiksi yt-neuvottelut olla tavallistakin raskaampia. Odotus neuvottelu-jen lopputuloksesta ja mahdollisista irtisano-mista voi tuntua jatkuvana taakkana. Samalla mielessä saattaa kuitenkin pyöriä ajatus, että itse voisi vielä vaikuttaa kohtaloonsa: ei vain saa näyttää heikolta!

Erityisen vaikeita yt-neuvottelut ovat Anne Puolakanahon mukaan ihmisille, joille työ on iso osa identiteettiä.

– Työhön liittyvät uhat herättävät tällaisil-la ihmisillä mielikuvia omaan itseen kohdis-tuvista uhkista.

Jos asioista puhuttaisiin avoimesti jo ennen kuin uupumus pakottaa sairauslomalle, pahim-mat seuraukset voitaisiin välttää.

Aina se ei riitä, mutta jos asian eteen ei ole itse tehnyt mitään, on paha syyttää pomoa tai työyhteisöäkään.

– Hyvin suuri osa tutkimukseemme osallistu-jista ei ollut kertonut työuupumuksestaan esi-miehelleen eikä työterveyshuoltoon. He olivat pitäneet sitä omana puutteenaan.

Aivoissamme ei ehkä ole kytkintä tuntei-den poissulkemiseksi, mutta tunteiden kans-sa toimimista helpottaa se, ettei sulje niitä si-säänsä. Myös Maiju Vuolle uskoo, että ihmis-ten olisi syytä ajatella enemmän itseään ja omia tunteitaan.

– Meidän olisi hyvä oppia myötätuntoa pait-si muita myös itseämme kohtaan. Välillä pi-tää taputtaa itseäänkin selkään, Vuolle toteaa.

Teksti Tuomo Tamminen

Tutkija Anne Puolakanahon mukaan omista tunteistaan puhuminen voi tuntua heikkoudel-ta, jos kiire ja tehokkuus ovat ainoita arvoja.

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4 13

Puheenaihe

Kun ihmissuhteet ovat työyhteisössä krii-sissä, ongelmaan liittyy hyvin usein puhu-mattomuus. Kiistan osapuolet saattavat pu-hua toistensa selkien takana paljonkin, mut-ta keskenään ei vaihdeta yhtään ylimääräistä sanaa. Ikävimmillään joku palaa loppuun tai vaihtaa työpaikkaa.

Turun yliopistossa konfliktit yritetään rat-kaista saattamalla osapuolet saman pöydän ääreen. Yliopisto on kouluttanut vapaaehtoi-sia sovittelijoita, jotka auttavat työntekijöitä ratkomaan kiistansa. Vuoden 2007 jälkeen so-vitteluprosessin läpi on kulkenut parisenkym-mentä tapausta, ja tulokset ovat henkilöstön kehittämispäällikön Ismo Saarion mukaan ol-leet pääosin hyviä.

– Perinteinen tapa hoitaa tällaisia ongelmia on ollut kääntyä työterveyshuollon puoleen. Se tarkoittaa kuitenkin usein sitä, että toinen osapuoli otetaan yksilövastaanotolle, kun hän tarvitsee tukea tilanteesta selviytyäkseen, Saa-rio kertoo.

– Mutta jotta itse tilanteeseen voitaisiin vai-kuttaa, ongelma pitää ratkaista työn maailmas-sa niiden kesken, joita ongelma koskee.

Yleensä aloite sovitteluun tulee esimieheltä, mutta kuka tahansa muukin voi nostaa asian esille. Saario haastattelee ensin tämän pilliin viheltäjän ja selvittää, onko asia soviteltavissa, vai onko kyse esimerkiksi työehtosopimukseen liittyvästä kiistasta, joka vaatii oman väylänsä.

Sen jälkeen osapuolet kutsutaan alkuinfoon, jossa kerrotaan sovitteluprosessista. Sovitteli-joita on aina kaksi per tapaus. Osapuolet voi-vat ottaa mukaansa tukihenkilön, esimerkiksi luottamusmiehen, jos niin haluavat.

– Myös luottamushenkilöt on tärkeä pe-rehdyttää sovitteluun, koska tässä on tarkoi-tus sopia asioista eikä ajaa päämiehen asiaa, Saario toteaa.

– On tärkeää tehdä selväksi, että sovittelijat eivät tee ratkaisua, vaan tukevat sovinnon saa-misessa. Monesti oletusarvo on, että nyt ulko-puoliset asiantuntijat tulivat kertomaan, mitä meidän pitää tehdä.

Sitten osapuolet haastatellaan ensin yksitel-len, vasta sen jälkeen istutaan saman pöydän ääreen. Tavoitteena on tehdä sopimus esimer-

Turussa riidat sovitellaan

Tätä ”pakottamista” lukuun ottamatta järjes-telmä vaikuttaa hyvältä, kommentoi pääluotta-musmies Ann-Mari Hirvonen Turun yliopiston henkilökuntayhdistyksestä. Hirvosella on koke-musta riita- ja rikosasioiden sovittelijana, ja niis-sä vapaaehtoisuus on aina ehdoton vaatimus.

– Työyhteisösovittelu on tietenkin eri asia. Huolena on silti se, miten hyvin sovittelemaan pakotettu henkilö pystyy ottamaan vastuuta omista teoistaan ja miten hän sitoutuu muut-tamaan käytöstään. Pakotettuna sovittelus-ta ei ehkä saada sen kaikkia hyötyjä esiin, Hir-vonen pohtii.

– Uskon silti, että systeemi on taatusti hyvä ja että sillä on saatu ratkaistua monia asioita. Luottamusmiehenäkin on hyvä tietää, että täl-laista voi ehdottaa.

Teksti Tuomo Tamminen

kiksi siitä, että asioista ei enää puhuta toisen selän takana vaan avoimesti. Tähän vaiheeseen pitäisi Saarion mukaan päästä alle kuukaudes-sa asian vireille saattamisesta. Lopuksi sovitaan vielä seurantatapaaminen parin kuukauden päähän, mutta tarvittaessa porukka voidaan kutsua koolle nopeamminkin, jos sopimuk-sesta livetään. Aina asia ei ratkea ensimmäi-sellä käsittelyllä.

– Voi olla, että ihmiset ovat antaneet samal-le asialle erilaisen merkityksen. On yhdessä so-vittu jotakin, muttei puhuttu riittävästi auki si-tä, mitä sopimus tarkoittaa.

Vaikka sopimusten on määrä olla hyvin konkreettisia, niillä ei ole mitään juridista pai-noa. Tavoitteena on, että sovitteluun tullaan vapaaehtoisesti, mutta työnantaja voi tarvit-taessa myös edellyttää osallistumista.

– Lähes poikkeuksetta osapuolet ovat kui-tenkin lähteneet sovitteluun vapaaehtoises-ti, Saario lisää.

Henkilöstön kehittämispäällikön Ismo Saarion mukaan puhumattomuus on usein syynä työ-yhteisössä syntyviin ongelmiin.

Pääluottamusmies Ann-Mari Hirvosen mieles-tä työyhteisösovittelu vaikuttaa hyvältä kei-nolta ratkaista työyhteisössä syntyneitä kiisto-ja.

14 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4

Edunvalvonta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkii hankkeessa talouskriisin seurauksia äitien ja isien perhevapaiden käytön edellytyksille ja esteille sekä sukupuolten tasa-arvolle työ- ja perhe-elämässä. Tutkimus toteutetaan vuo-sina 2013 -2015. Hankkeen verkkosivuilla jul-kaistaan lyhyitä tulosnostoja kevään kuluessa. Ensimmäisen tulosnoston aiheena olivat van-hempien mielipiteet kotihoidon tuen jakami-sesta. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjel-massa ehdotetaan, että nykyinen kotihoidon tuki ”kohdennetaan puoliksi molemmille van-hemmille” siten, että ”jos toinen vanhemmista ei pidä hänelle kohdennettua vapaata, perhe menettää tältä osin perhevapaat”.

THL:n ja Kelan tutkimusosaston yhteistyönä toteuttamassa Perhevapaat 2013 -kyselyssä vain 11 prosenttia parivuotiaiden lasten äideis-tä ja 14 prosenttia isistä oli samaa mieltä siitä, että kotihoidon tukikausi pitäisi jakaa puolik-si äidin ja isän kesken. Eri mieltä ehdotuksesta oli 69 prosenttia äideistä ja 51 prosenttia isis-tä – äitien enemmistö oli täysin eri mieltä eh-

Puhutaan tasa-arvon edistämisestä

Lisätietoja Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo –tutkimushankkeestahttp://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/perhevapaatutkimus

Lisätietoja EU-komission suosituksesta:http://ec.europa.eu/justice/genderequality/files/gender_pay_gap/c_2014_1405_en.pdf

dotuksesta, isistäkin kolmannes. Äideistä jo-ka viidennellä ja isistä joka kolmannella ei ol-lut kantaa asiaan.

EU-komission suositukset palkkauksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi

EU-komissio julkaisi maaliskuussa suosituk-sensa jäsenmaille palkkauksen läpinäkyvyy-den lisäämiseksi. Tarkoituksena on kaventaa sukupuolten palkkaeroa. Palkkasummien ja palkanmuodostuksen avoimuus on tärkeää, koska ilman sitä organisaatioiden palkkaraken-teeseen sisältyvä eriarvoinen kohtelu ei tule il-mi. Oikeusasioista vastaava komission varapu-heenjohtaja Vivienne Redingin mukaan yrityk-sillä ei pitäisi olla mitään salattavaa, jos ne to-della noudattavat samasta työstä maksettavan saman palkan periaatetta.

Pirkko JanasPardian lakimies

Vuosilomalain 25§ muuttui viime vuon-na siten, että jos työntekijä on vuosilomalla työkyvytön, on loma siirrettävä hänen pyyn-nöstään myöhempään ajankohtaan. Samasta muutoksesta on sovittu tämän vuoden huh-tikuun alussa voimaan tulleessa yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa. Lisäksi on so-vittu, että siirto koskee kaikkea lomaa, myös vuosilomalain ylittäviä päiviä.

Sivistystyönantajat ja henkilöstöä edusta-vat järjestöt Pardia, JUKO ja JHL ovat laatineet yhdessä ohjeen, miten vuosilomalla sairastu-neen työntekijän tulee toimia saadakseen lo-mansa siirrettyä.

Siirtoa on pyydettävä

Ohjeistuksen mukaan, jos työntekijä sairastuu

vuosilomallaan ja hän haluaa siirtää lomaan-sa sen vuoksi, on hänen sitä nimenomaises-ti pyydettävä. Pelkkä sairauslomatodistuksen toimittaminen työnantajalle ei riitä. Työnanta-jan tulee ilmoittaa työntekijöille kenelle työ-kyvyttömyydestä ilmoitetaan loman aikana, ja ilmoitustapa.

Todistus esitettävä

Vuosiloman siirtäminen edellyttää myös, että työntekijä toimittaa viipymättä työnantajal-le lääkärintodistuksen, tai muun työnantajan hyväksymän luotettavan selvityksen sairau-destaan. Lomaa on oikeus siirtää heti ensim-mäisestä sairastumispäivästä, mutta lääkärin-todistus on oltava päivätty sille päivälle. Siir-toon oikeuttaa sellainen työkyvyttömyys, joka

on sairausajanpalkanmaksun edellytyksenä.Työkyvyttömyyden päätyttyä vuosiloma jat-

kuu ja päättyy normaalisti alkuperäisen ilmoi-tuksen mukaan. Työnantaja määrää sairauden takia siirtyneen vuosiloman ajankohdan lain ja työehtosopimuksen määrittelemissä rajoissa.

Katja HeikkiläPardian neuvottelupäällikkö

Vuosiloman siirto sairauden takia

Jos olet töissä valtion virastossa/laitokses-sa tai yliopistoon liittyvässä yhtiössä, tar-kista luottamusmieheltä, mitä virka- tai työehtosopimuksessa on sovittu asiasta.

YHL informoi uusittavilla nettisivuillaan asiasta syksyllä.

Tämän vuoden alusta tuli voimaan laki ta-loudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Sen taustalla on marraskuus-sa 2011 sovitun raamisopimuksen kolme kou-lutuspäivää. Kyseinen laki on koulutuspäivis-tä syntyneen riidan kompromissi. Lain tavoit-teena on lisätä työntekijöiden osaamisen ke-hittämiseen liittyvää toimintaa työpaikoilla ja tällä tavoin lisätä työntekijöiden osaamisen tasoa vastaamaan työn muuttuvia vaatimuk-sia, muutostilanteisiin varautumista ja työuri-en pidentämistä. Henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen panostavalla työnantajalla on lain mukaan oikeus lisävähennykseen vero-tuksessa. Lain mukaan koulutuksen on oltava suunnitelmallista ja perustuttava työpaikalla laadittuun koulutussuunnitelmaan.

Työpaikan henkilöstö- ja koulutussuunni-telma käsitellään yhteistoimintamenettelys-sä vuosittain. Nykyiset henkilöstö- ja koulu-tussuunnitelmat on saatava uuden lain tasal-le tämän vuoden aikana. Tähän liittyen työ-markkinakeskusjärjestöt ovat laatineet yhtei-sen mallin henkilöstö- ja koulutussuunnitel-man laatimiseksi.

Katja Heikkilä

Mallista enemmän www.sttk.fi/files/tyomarkkinajar-jestojen-yhteinen-malli-henkilosto-ja-koulutussuun-nitelman-laatimiseksi/

Kolmen päivän koulutusoikeus

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4 15

Kesätunnelmissa

Suomalaisten lukutavat eivät muutu ke-sän myötä, arvioi Kirjakauppaliiton toimitus-johtaja Katriina Jaakkola.

- Työkirjallisuus jää vähemmälle, mutta pok-kareiden myynti on nosteessa aina kesäisin, hän kertoo.

Kesällä ei Jaakkolan mukaan lueta kevyem-pää kirjallisuutta kuin talvellakaan. Sen sijaan talvella lukematta jääneet kirjat luetaan kesällä.

Yleisradion uutisankkuri, kirjailija Matti Rönkä on ahkera kirjaston asiakas vuodenajasta riippumatta.

Kesälomalaiset valtaavat kirjastotRannalle viedään mieluummin pokkari kuin tabletti

Kaunokirjallisuuden myyntiluvut ovat säi-lyneet ennallaan viime vuoteen verrattuna. Tabletista tai koneelta luettavia e-kirjoja oste-taan vielä kovin vähän. Niin vähän, ettei myyn-tiä tilastoida.

- Pokkari on helppo ottaa mukaan vaikkapa rannalle. Ei tarvitse pelätä, että se menee rik-ki tai varastetaan, kuten kallis lukulaite, Jaak-kola toteaa.

Tietokirja jää hyllylle, uutuudet kelpaavat

Kesäasukkaat työllistävät loma-aikaan Mik-kelin kaupunginkirjaston alla toimivaa 14 toi-mipistettä.

- Kaupungin ulkopuolella olevista kirjas-toista lainataan kesällä arviolta 20 prosenttia enemmän kuin muina vuodenaikoina. Tällaisia

16 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4

Matti Matikainen

Kesätunnelmissa

Sihteeri Kristina Sten on tehnyt mit-tavan työuran YHL:ssä. Neljäkymmentä vuotta ammattijärjestötyössä tuli täy-teen 16.5.2014.

Kristina tuli nuorena ammattiliitto-työhön ja hänestä on kehkeytynyt taita-va organisoija ja vastuunkantaja YHL:n toimiston monissa tehtävissä. Hän on hallinnon sihteeri ja hänen järjestelyky-kynsä on hallituksen ja jäsenistön tuki, kun yhl:läiset matkustavat kokouksiin ja koulutuksiin. Hänen iloinen ja valoi-sa luonteensa valaisee YHL:n toimistoa ja tilaisuuksia. Kristina on loistava ver-koistoituja ja yhteistyökumppanimme toimivat mielellään hänen kanssaan. Olemme samanikäisiä - uskoisitteko? Toivon, että Kristina pysyy liiton pal-veluksessa ja eläköidytään sitten sa-maan aikaan.

Teksti: Satu Henttonenpuheenjohtaja

kirjastoja on esimerkiksi Anttolassa ja Ristiinas-sa, Mikkelin kaupungin kirjastotoimenjohtaja Virpi Launonen toteaa.

Hänen mukaansa kaikenlainen kaunokir-jallisuus on lainaajien suosiossa. Tietokirjat jäävät hyllyille.

- Meiltä saa myös uudempia kirjoja. Niistä pääkaupunkiseutulaiset ovat mielissään, Lau-nonen sanoo.

Matti Rönkä heittäytyy lomakirjaan

Yleisradion uutisankkuri, kirjailija Matti Rönkä puuhastelee kesällä mielellään omakotitalonsa pihamaalla. Rakentelu ja muu ulkona työsken-tely on hänestä mieluisaa, sillä hän sanoo ole-vansa maalaispoika, vaikka Helsingissä asuukin.

Rönkä kertoo olevansa kirjaston kasvatti, Kuusjärven kirkonkylän sivukirjaston kirjasto-kortin numero 696:n haltija. Nykyisin kylä kuu-luu Outokumpuun.

– Olin aina siellä koulun jälkeen. Muistan, kun opettaja Siiri Immonen katsoi minuun ja sanoi: Sinä Matti voit siirtyä isojen hyllyyn. Sil-loin maailma aukesi. Lukeminen ja kirjat ovat äärettömän tärkeitä minulle.

Rönkä luonnehtii itseään heittäytyväksi, ei-analyyttiseksi lukijaksi ja elokuvien katselijaksi.

- Haluan nähdä ja kuulla muita tarinoita, Rönkä toteaa.

Parhaillaan pinossa odottaa 5-10 kirjaa. Toi-set teokset ovat materiaalia Röngän parastai-kaa valmistuvalle kirjalle, toiset syksyllä julkais-tuja uutuuskirjoja.

Luvassa on Röngän sanoin epookkisukel-lusta ja tietokirjoja.

Hyvä tarina ja kaunis kieli

Rentouttavana kirjana Rönkä pitää sellaista, jonka maailmaan voi eläytyä ja heittäytyä.

- Se voi olla myös tietokirja, joka vie toiseen aikakauteen tai maailmaan.

Onko kirjailija kotimainen tai ulkomainen, sillä ei Röngälle ole väliä. Hyvä tarina tai kaunis kieli vievät mennessään. Kari Hotakaisen kir-joissa on joka sivulla lause, johon on palattava. Jari Tervon pulpfictionmaisessa taituruudessa monet langat kietoutuvat yhteen.

Rönkä viihtyy myös Annie Proulxin laajan, kiertelevän kerronnan parissa. Samoin Rey-mond Chandlerin tarinoissa, joissa sivuhenki-löt ovat merkityksellisempiä kuin päähenkilöt.

- Myös Mirkka Lappalaisen Jumalan vihan ruoska on suurta kirjallisuutta, vaikka se on tie-tokirja, nälkävuosista kertova.

Mittava työura YHL:ssä

Uutta kirjaa varten pitää lukea

Parhaillaan Röngällä on työn alla uusi romaa-ni, joka sijoittuu sodanjälkeiseen aikaan. Kaik-kiaan Rönkä on julkaissut jo seitsemän kirjaa.

- Tietyssä kirjoittamisen vaiheessa en voi lu-kea sen kanssa samantyyppistä kirjallisuutta. Tulee sellainen olo, että teksti tarttuu, tai sitten tunnen lukevani ylivertaista tekstiä.

Kirjoittaminen pitää Röngän mielestä tah-dittaa muun elämän mukaan, eikä kesä tuo tä-hänkään asiaan muutosta.

Seuraava lukuelämys, Röngän skotlanti-laiskollegan Ian Rankinin kirja odottaa avaa-mista. Samoin Kauko Röyhkän toimittama ja Juha Metson kuvaama kirja Ville Haapasalon varhaisista vuosista Venäjällä on lukulistalla.

- Myös Henrik Meinanderin Suomi 1944 tulee luettavaksi, mutta se liittyy omaan työs-kentelyyni.

Teksti UP/Tiina Tenkanen

Punaisen Ristin uusi mobiilisovellus Suomen Punainen Risti on jul-kaissut uuden mobiilipalvelun, jonka avulla voi esimerkiksi tarkistaa ensi-apuohjeet, etsiä verenluovutuspaik-koja ja tehdä lahjoituksia. Mobiilipal-velu on saatavilla maksutta sovellus-kaupoista. Sen lataaminen on käyt-täjille maksutonta.

Varovaisuus valttiaAllergia- ja astmaliitto kehottaa astmaatikkoja huolehtimaan riittä-västä lääkityksestä flunssan oireil-lessa. Flunssa voi huonontaa astmaa merkittävästi.

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4 17

Lakiasiaa

”Jo pelkän käräjätalon näkeminen sai mi-nut visioimaan uusia keinoja, miten tämä riita-tilanne saataisiin päättymään. Odottaessamme pääsyä tuomarin eteen olin jo päättänyt, etten tahdo tulla tänne enää koskaan uudestaan. Tä-mä ratkaistaan tänään.” Näin kirjoitti eräs pro gradu-työtä varten vuonna 2006 haastattele-mani henkilö, joka oli osallistunut maallikkona käräjäoikeuden järjestämään tuomioistuinso-vitteluun. Riitaa oli ollut jo pitkään asuntokau-pasta. Lakimiehiä ei ollut vielä palkattu, mutta osapuolet olivat käyttäneet jo kymmeniä tun-teja toinen toistaan kitkerämpien kirjeiden ja vaatimusten laatimiseen. Vuoden kuluttua rii-dan alkamisesta toinen riidan osapuolista teki hakemuksen käräjäoikeuteen tuomioistuinso-vittelun aloittamiseksi.

Tuomari johtaa neuvotteluja

Tuomioistuinsovittelussa riidan osapuolet pyr-kivät löytämään sovintoratkaisun tuomarin

SOVITAANKO NÄIN?Parempi laiha sopu kuin lihava riita.

Toisinaan kiistatilanteessa ei saavuteta edes sitä. Avoimet ja ratkaisemattomat asiat painavat mieltä. Moni harkit-

see oikeudenkäynnin aloittamista, mutta perääntyy suunnitelmasta oikeudenkäyntikulujen pelon ja epävarman

lopputuloksen vuoksi. Toisinaan riidan intressi rahassa on alhainen, mutta kokemus epäoikeudenmukaisuudesta

siihen nähden moninkertainen. Voisiko oikeudenkäynnille olla tehokas vaihtoehto?

johdolla. Monissa käräjäoikeuksissa sovitteluja vetää varta vasten sovitteluun koulutettu tuo-mari. Tuomarin persoonalla ja aktiivisuudella onkin sovittelun onnistumiselle suuri merki-tys. Onnistuneimmissa sovitteluissa tuomari käy yhteisneuvottelujen lisäksi myös erillisneu-votteluja siten, että välillä läsnä on vain toinen riidan osapuolista. Näin tuomari pystyy parem-min luomaan mielikuvan siitä, mikä on riidan ydinkysymys ja millaisilla edellytyksillä osapuo-let olisivat valmiita sopimaan asian.

Ensisijaisesti tuomari pyrkii auttamaan osa-puolia löytämään itse sovintoratkaisun. Osa-puolten niin pyytäessä voi tuomari tehdä itse-kin sovintoesityksen. Mikäli se tulee hylätyksi, voidaan sovittelua kuitenkin edelleen jatkaa ja uusia sovintoesityksiä tehdä. Varsinkin naapu-ri- tai perintöriidoissa lopputulos saattaa olla sisällöltään hyvin innovatiivinen – sellainen, jota ei voitaisi kanteella vaatia, eikä tuomiolla tuomita. Klassisessa esimerkissä veljekset rii-telivät perinnöstä, mutta sopu löydettiin siir-tämällä heinätallin paikkaa. Taitava sovittelija huomaa, jos riidan ydin onkin jossain aivan toi-saalla. Sovittelu mahdollistaa myös kohtuusnä-kökohtien huomioimisen aivan eri tavalla kuin perinteinen oikeudenkäynti ja laintulkinta.

Vaihtoehto yksityishenkilöiden riidanratkaisuun

Tuomioistuinsovittelua käytetään varsinkin perhe- ja perintöoikeudellisissa riidoissa sekä asuntokauppa-, työoikeus- ja vuokrasopimus-riidoissa. Käräjäoikeuden tehtävänä on arvioi-da, soveltuuko riita soviteltavaksi tuomioistui-messa. Lisäksi sovitteluun tarvitaan aina mo-lempien osapuolten suostumus.

Perinteisissä oikeudenkäynneissä kuulee usein osapuolten epäilevän sitä, ymmärtääkö ratkaiseva tuomari riittävästi riidan aihepiiris-tä. Tuomioistuinsovittelussa osapuolet voivat pyytää mukaan tuomarin avustajaksi yhteises-ti hyväksymänsä erityisalan asiantuntijan, esi-

merkiksi rakennusinsinöörin. Tällöin on kuiten-kin varottava, ettei asiantuntijaa käytetä roo-lissaan väärin: sovittelun tarkoitus on kompro-missin löytäminen, eikä oman kantansa oikeel-lisuuden vahvistaminen asiantuntijan lausun-nolla. Sen sijaan perheoikeudellisissa sovitte-luissa asiantuntijan rooli on luontevampi. Oi-keusministeriö on käynnistänyt vuonna 2011 kokeilun, jossa huoltajuusriitojen tuomiois-tuinsovittelussa käytetään apuna esimerkiksi eroperhetyöskentelyyn perehtynyttä psykolo-gia. Kokeiluhankkeen tulokset ovat olleet erit-täin positiivisia.

Hyvää halvalla

Entä sitten sovittelun kustannukset?Tuomioistuinsovitteluun voi ja on tarkoi-

tuskin mennä ilman lakimiehiä. Näin ollen lakimiespalkkioihin ei tarvitse varata puolta omaisuutta. Käräjäoikeuden perimä sovitte-lumaksu on hieman yli 100 euroa. Jos tuoma-ri käyttää avustajana erityisalan asiantuntijaa, vastaavat osapuolet yhdessä asiantuntijan kus-tannuksista.

Vaikka lakimiehiä käytettäisiinkin, tuomiois-tuinsovittelussa osapuolet eivät voi vaatia toi-siltaan korvausta lakimiespalkkioista. Tuomiois-tuinsovitteluun eivät kuulu oikeudenkäyntikir-jelmät tai todistajien kuulemiset, joten nekään eivät vie aikaa tai rahaa. Siinäkään tapauksessa, että sovittelu epäonnistuisi ja asia ratkaistaisiin myöhemmin käräjillä, ei sovittelusta aiheutu-neita kustannuksia voi vaatia toisen osapuo-len maksettavaksi.

Alhaisilla kustannuksilla juridisesti sitovaan lopputulokseen – luulisi, että tuomioistuin-sovittelusta olisi tullut äärimmäisen suosittu vaihtoehtoisen riidanratkaisun muoto. Näin ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut, vaikkakin positiivista kehitystä on havaittavissa. Valitetta-vasti tuomioistuimet ryhtyvät mainostamaan tuomioistuinsovittelua osapuolille vasta sitten, kun perinteinen oikeudenkäynti on edennyt

18 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4

Lakiasiaa

jo haasteen tiedoksiantoon tai pidemmälle kirjallisen valmis-teluun. Tuolloin mukaan on palkattu usein jo lakimiehet: osa-puolet ovat kaivautuneet juridisiin poteroihinsa, sitovat näkö-kannat on muodostettu ja eteenpäin vievänä motivaattorina toimii ajatus siitä, että hävinnyt osapuoli korvaa voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikulut. Sovinnon edellytykset kaik-koavat hetki hetkeltä kauemmas.

Mitäs me sovittiinkaan?

”Sovintoon päästiin, mutta vastapuoli jätti siitä huolimatta so-vintosuorituksen tekemättä. Laitoin paperin ulosottoon.” Esi-merkkitapauksemme lopputulos oli vain osittain onnistunut. Tuomioistuinsovitteluista noin 60–70 %:a päättyy vahvistet-tuun sovintoon. Vaikka sovitteluun osallistuminen onkin va-paaehtoista, ei sovittelun vahvistetun lopputuloksen noudat-taminen sitä enää ole. Tuomioistuin vahvistaa sovinnon asia-kirjalla, joka on lainvoimaisena täytäntöönpantavissa aivan kuten tuomiokin.

Vaikka karkeat ulosottotoimet istuvat melko huonosti yh-teen sovinnollisuuden ajatuksen kanssa, tulee osapuolten pys-tyä luottamaan myös vaihtoehtoisen riidanratkaisun lopputu-loksen sitovuuteen. Tuomioistuinsovittelu on tämän vuoksi kil-pailukykyinen vaihtoehto perinteiselle oikeudenkäynnille. On odotettavissa, että tuomioistuinsovittelu tavoittaa vuosi vuo-delta enemmän niitä henkilöitä, joiden riidat jäisivät ratkaise-matta ja oikeussuoja saamatta perinteisen oikeudenkäynnin ja sen riskien pelossa.

Asianajaja Johanna NaaralaAsianajotoimisto Juridia Bützow Oywww.juridiabutzow.com

k o l u m n i

Lomalla loppiaisenaLoppiaisen paikkaa on siirrelty suomalaisen työelämän historias-sa pariinkin otteeseen. Julkiseen keskusteluun asia nousi jälleen vii-me talvena, kun työnantajakeskusjärjestöt alkoivat ajaa arkipyhien siirtämistä lauantaille. Kysymys koskettaa minua henkilökohtaisesti erityisesti, koska juhlin syntymäpäiviäni loppiaisena.

Esitystä on perusteltu rikkinäisten viikkojen poistamisesta seuraa-valla tehostumisella. Monissa töissä tehokkuutta kuitenkin lisää, kun kollegat ovat samaan aikaan poissa ja vastaavasti paikalla – vaikka-pa kun suurin osa toimiston väestä pitää vapaita esimerkiksi hela-torstain yhteydessä. Ja ne harvat, jotka työpaikalle jäävät, iloitsevat kun voivat kerrankin tehdä keskittymistä vaativat hommansa ilman jatkuvia keskeytyksiä.

Silti olen alkanut ajatella, että nyky-Suomessa kirkkokalenteriin pe-rustuvat arkipyhät tuntuvat vanhanaikaisilta. Niistähän pääsee naut-timaan myös jatkuvasti kasvava kirkosta eronneiden ja seurakuntaan koskaan kuulumattomien joukko. Ja toisaalta muihin uskontokuntiin kuuluvat joutuvat käyttämään lomapäiviään pyhiensä viettämiseen. Olenkin leikitellyt ajatuksella, että entä jos arkipyhät poistettaisiin, mutta lomapäivien määrää lisättäisiin vastaavasti. Tällöin jokainen voisi viettää haluamiaan pyhiä ja silti täysien viikkojen määrä työn-antajan kalenterissa lisääntyisi.

Käytännössä toki törmätään heti moniin ongelmiin, kuten siihen, olisiko työntekijällä automaattinen oikeus pitää vapaapäivä uskon-nollisina pyhinään tai kerryttäisivätkö arkipyhävapaat lomarahaa. Eh-käpä ajatusleikkini on vielä liian radikaali, mutta työntekijäjärjestöjen on hyvä varautua siihen, millaisin argumentein uskonnollisesti mo-ninaistuvassa ja toisaalta voimakkaasti maallistuneessa Suomessa arkipyhiä voidaan perustella. Itse näen, että arkipyhät tarjoavat erit-täin arvokkaita hengähdyshetkiä. Mutta jos valinnan mahdollisuus olisi, voisin itse ripotella ne tasaisesti pitkin vuotta ja lennähtää loka-kuussa Barcelonan lämpöön ilman, että kärsin lentoyhtiön vaikkapa pääsiäiseksi nostamista hinnoista… ja silti jatkossakin lomailla syn-tymäpäivänäni loppiaisena.

Tiina KottiAalto-yliopisto

Kolumni

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4 19

Työ saaristossa

Jari Tattari on asunut Seilissä vakituisesti vuodesta 2006 saakka. Ensimmäinen työhar-joittelu Seilissä oli keväällä 2001. Hän opiskeli tuolloin Turun ammattikorkeakoulussa Parais-ten kalatalousinstituutissa. 2000-luvun alun ke-sät kuluivat Seilissä.

– Kävin välillä vaihto-oppilaana Turkissa, jos-ta sitten palasin kolmen kuukauden vaihtokau-den jälkeen Suomeen, Jari Tattari kertoo. Val-mistuin iktyonomiksi, ja sain vakituisen hom-man Seilissä.

– Sillä tiellä olen vielä!, hän nauraa.

Saaressa pitää osata vähän kaikkea

Saaristomeren tutkimuslaitoksella työsken-telee ympäri vuoden kymmenkunta vakituis-ta työntekijää. Kesäisin kenttäkauden aikana (touko-syys) henkilökuntaa on tuplasti, kun harjoittelijat ja kesäapulaiset tulevat saareen.

Jari Tattari kertoo olevansa ”joka paikan höylä”, jonka työnkuva sisältää tehtäviä aina rankametsässä työskentelemisestä vesinäyt-teenottoon ja ruohonleikkuusta tutkimusa-luksen kipparointiin. Saareen on vaikeaa saada tarvittaessa nopeasti eri ammattiosaajia, joten tutkimuslaitoksen teknisellä henkilökunnalla on oltava perusosaamista vähän joka alueelta.

– Itse olen opiskellut viikonloppuhommi-na pätevyyskirjat, jotka oikeuttavat tutkimus- ja matkustaja-alustemme päällikkyyteen, hän kertoo.

2000-luvun uussaaristolainen Mieluisia töitä on monenlaisia. Jari

Tattari on jo toistakymmentä vuotta

ollut tyytyväinen työpaikkansa si-

jaintiin. Hän toimii huoltomiehenä

Turun yliopiston Saaristomeren tut-

kimuslaitoksen kenttäasemalla Sei-

lissä. Jari myös asuu saarella. – Seili

on ainoa laatuaan Suomessa työ- ja

asuinpaikkana, hän toteaa.

Jari Tattarin mielestä Suomessa tarvitaan ay-liikettä ajamaan työntekijöiden asioita. - Tämän päi-vän myllerryksessä on hyvä tietää, että joku auttaa ja valvoo että työelämän pelisääntöjä nouda-tetaan, hän sanoo. Jarin mielestä yksittäisen ihmisen on mahdotonta saada mielipiteitään kuulu-ville. Tarvitaan isompi liike viemään asioita eteenpäin. Siinä ay-liike on omiaan puolustamaan yk-sittäistä puurtajaa!

20 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4

Työ saaristossa

Saaressa eläminen on rikkaus, joskin se voi olla rankkaakin

Jari Tattari myöntää, että saaristossa työsken-tely ja eläminen tuovat omia haasteita. Hänen mielestään paljon riippuu kuitenkin omasta asenteesta, eli siitä kuinka tylsää tai mielen-kiintoista elämästään tekee. Itse hän on ollut tyytyväinen työpaikkansa sijaintiin. Hän sa-noo kuitenkin ymmärtävänsä, jos saarella elä-minen voi joillekin olla ahdistavaa ja tuntua eristäytyneeltä.

– Pidän kovasti luonnon havainnoimises-ta ja veden läheisyydestä, Jari sanoo. Luonto, vapaus, eläimet ja meri tuovat elämääni iloa ja ”mausteita”!

Jarin onnea lisää se, että tyttöystävä on sa-manhenkinen ja asuu miltei kokoaikaisesti Seilissä.

Arkielämä saaressa edellyttää Jarin mukaan kädentaitoja, mielenkiintoa oppia uusia asioita, yritteliäisyyttä ja kärsivällisyyttä. Myös sääolot asettavat saaristoelämälle omat haasteensa.

– Tuuli on saaristossa ja merellä vitsaus, hän sanoo. Jos joskus on tyyntä, niin silloin on tosi tyyntä; peiliplägä. Talvet ovat leutoja vain sil-loin, kun meri on jäässä. Muutoin merestä nou-seva kosteus tekee ilmasta tosi purevan pienil-läkin pakkasilla. Kesät ovat vaihtelevan kaunii-ta, kuten muuallakin Suomessa.

– Fakta on kuitenkin se, että Turun saaristos-sa ja Lounais-Suomessa aurinko paistaa kesäi-sin eniten koko Suomessa!, hän sanoo silmää iskien. Eli paratiisihan tämä paikka on!

Saarella tehdään monipuolista työtä

Asemalla järjestetään paljon Turun yliopiston ja muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kenttä-kursseja, tutkijakouluja ja seminaareja. Seilissä työskentelee myös eri yliopistojen ja laitosten kenttätutkijoita.

– Löytyy rakkolevätutkimusta, siiratutkimus-ta, kasvitutkimusta (mm. käärmeenyrtti), kala-tutkimusta, punkkitutkimusta, lintututkimusta (merimetsot) ja näihin liittyviä variaatiota, Jari luettelee ja kertoo, että osa kurssitoiminnasta tapahtuu fyysisesti paikan päällä, mutta sen lisäksi he kuljettavat kurssilaisia tutkimuslai-toksen aluksilla ympäri saaristomerta tutkai-lemaan muiden saarien luontoa ja eläimistöä.

Pyydän Jaria kertomaan, mikä on mieleen-painuvin työtehtävä, jota hän on tehnyt. Pie-nen miettimistauon jälkeen hän vastaa.

– Mieleenpainuvin työtehtävä sattui koh-dalleni vuonna 2004, kun silloinen tasavallan

– Moni ystäväni kysyi alkuaikoina, miten saan iltaisin saaressa aikani kulumaan. Ei ole vielä tullut päivää, etten tietäisi mitä tekisin! Usein riittää, että istuu hiljaa ja havainnoi ympärillään olevaa luontoa ja siinä temmeltäviä eläimiä, Jari Tattari sanoo.

presidentti Tarja Halonen saapui vieraaksem-me Seiliin, Jari kertoo. Pääsimme työtoverini kanssa ensimmäistä kertaa tarjoamaan vene-kuljetuksen presidentille ja hänen ystävilleen.

– Lähdimme Seilistä kohti Naantalia ja Kul-tarantaa. Saimme kutsun tulla tutustumaan Kultarannan piha-alueisiin ja rakennuksiin se-kä Linnaan. Joimme kaffet ja lähdimme paluu-

matkalle Seiliin. Se oli mieleenpainuva iltapäi-vä..., Jari muistelee.

Luottamusmies toimii äänitorvena

Jari Tattari toimii luottamusmiehenä ja äänitor-vena Seilissä esimiesten suuntaan. Kysymyk-seeni, miksi hän lähti mukaan ay-toimintaan, Jari vastaa empimättä.

Kuvat Jari Tattari

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4 21

Työ saaristossa

Saaristomerellä noin 30 kilometrin päässä Turusta sijaitsevalla Seilin saarella on lähes 350-vuotinen historia leprapotilaiden ja mielisairaiden hoitopaikkana. Seilin histo-ria sairaalasaarena alkoi jo vuonna 1619, jol-loin kuningas Kustaa II Adolf määräsi, että Turun ulkopuolelta oli etsittävä saari lepra-potilaita varten. Valinta kohdistui Seilin saa-reen sen keskeisen sijainnin ja jo entuudes-taan käytössä olleen ankkuripaikan sekä hau-tausmaaksi soveltuvan hiekkaharjun takia. Seilin viimeinen leprapotilas kuoli vuonna 1785, ja samana vuonna hospitaalin tiloihin perustettiin mielisairaala, joka toimi saarella aina 1960-luvun alkuun saakka.

Seilin hospitaalirakennus on yksi Suomen vanhimpia säilyneitä sairaalarakennuksia. Hospitaaliin kuului sairaalatilojen lisäksi maa-tilarakennuksia sekä kirkko hautausmaineen ja pappiloineen, joista on edelleen jäljellä val-taosa. Kivisistä sairaalarakennuksista vanhin on rakennettu vuonna 1803. Muut rakennuk-set ovat valtaosin puisia ja peräisin 1800-lu-vulta ja viime vuosisadan alusta.

Yksi Seilin kävijöiden suosikkikohteista on Seilin puukirkko, joka rakennettiin vuonna 1733 saarella jo hospitaalin perustamises-

ta lähtien olleen kirkon tilalle. Kirkkoa on sit-temmin kunnostettu lukuisia kertoja. Seilin historia näkyy kirkon kulttuurihistoriallisesti harvinaisessa tilajärjestelyssä, jossa salin län-sipää on erotettu muusta tilasta korkealla kai-teella leprasairaalan potilaita varten.

Saaristomeren tutkimuslaitos viettää 50 -vuotisjuhlavuotensa

Nykyään Seilissä toimii Turun yliopistolle kuu-luva Saaristomeren tutkimuslaitos. Laitoksen kurssitilat ja laboratoriot ovat entisen sai-raalan päärakennuksessa. Majoitustilat si-jaitsevat hajallaan saaren eri rakennuksissa. Vuonna 1964 perustettu tutkimuslaitos viet-tää juhlavuotta, jonka kunniaksi se esittelee toimintaansa sekä paikan päällä että Turus-sa järjestettävien tapahtumien yhteydessä. Laitoksen toimintaan voi tutustua esimer-kiksi heinäkuussa järjestettävillä avointen ovien päivillä.

Antti Sadinmaa

Lähde: Museovirasto, Saaristomeren tutki-muslaitos

Seilissä historian havinaa

Talvet ovat saaressa leutoja vain silloin kun meri on jäässä, muutoin merestä nouseva kosteus te-kee ilmasta tosi purevan pienilläkin pakkasilla, sanoo Jari Tattari. Kuvautilanteessa oli 28 astetta pakkasta ja meri auki.

– Tarve vaikuttaa yhdessä! Päätöksiä valu-tetaan työyhteisöön ylhäältä alas. Se tuntuu sanelupolitiikalta. Haluan tuoda paremmin julki asioita päättäjien tietoon, ennen kuin he nuijivat päätöksiään läpi.

Jari huomauttaa, että ruohonjuuritason tekijät, eli työntekijät, kärsivät eniten vii-meistelemättömistä uudistuksista.

– Uskon, että yhdellä luottohenkilöllä on suurempi mahdollisuus saada työyhteisön-sä ääni kuuluviin verrattuna siihen, että jo-kainen huutelisi omiaan kahvipöytäkeskus-teluissa, Jari huomauttaa.

– Luottamushenkilöitä tarvitaan kerää-mään joukot yhteen ja pitämään ne yhdes-sä, hän sanoo vakavasti. Luottamushenkilö on oikea henkilö tukemaan heikompia, ujoja ja saamattomiakin työkavereita. Hyvän luot-tamusmiestoiminnan edellytyksenä on kui-tenkin aina omien tuki.

Jari haluaa myös uudistaa työtapoja ja päästä eroon vuosikausia jatkuneista tot-tumuksista.

– Nyt eletään 2000-lukua ja työt tulee hoi-taa nykypäivän vaatimusten mukaisesti, hän sanoo. Olemmekin pystyneet parantamaan ja selkeyttämään joitakin tärkeiksi koke-miamme asioita työtehtäviimme liittyen. Pa-rantamisen varaa on vieläkin, ja toivottavasti pääsemme eteenpäin myös näissä asioissa.

Kysymykseeni, miten nuoria saataisiin mukaan ay-toimintaan, Jari kehottaa eri-tyisesti ottamaan huomioon nuoret uudet aktiivijäsenet. Hän huomauttaa, että jos ko-kouksissa puhutaan asioista vain ay-kielellä, käytetään ihmisistä pelkkiä etunimiä ja pide-tään muutenkin vakiintuneita asioita itses-täänselvyyksinä, niin siinä on nuori ja aloit-televa ay-aktiivi melko hukassa.

– Kokouksissa pitäisi selvittää asioiden taustoja mahdollisimman hyvin ja kansan-tajuisesti, hän opastaa. Nuoria jäseniä pi-tää kannustaa keskustelemaan, ja heidän-kin mielipiteitään tulee kysyä, vaikka nuori itse ei uskaltaisi avata suutansa. Nuoret esit-tävät kyllä näkökantansa, jos he kokevat it-sensä hyväksytyiksi.

Nuorille on Jarin mielestä luotava mielen-kiintoinen ja kuunteleva tukiryhmä, joka ot-taisi aidosti huomioon heidän mielipiteensä ja näkökulmansa. Ryhmän muodostaisivat oman yhdistyksen konkariaktiivit.

Anne Nordström

22 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4

Esittely

Kerro itsestäsi, kuka olet?Olen 35-vuotias yhteiskuntatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta, jossa opiskelin aikoina-ni filosofiaa ja yhteiskuntatieteitä. Valmistumi-sen jälkeen asustelin ulkomailla, kunnes lopul-ta päädyin Helsingin pittoreskiin Merihakaan, jossa olen asustellut jo useamman vuoden ajan. Vapaa-aikani menee liian usein tietoko-neen ääressä, mutta ajoittain onneksi myös kir-jojen, elokuvien ja urheilun parissa.

Olit töissä Helsingin yliopistossa, missä tehtävissä?Toimin aiemmin viestintäkoordinaattorina Hel-singin yliopiston tutkijakollegiumissa, jossa olin vastuussa verkkoviestinnästä sekä julkai-sutoiminnasta, ja tulinpa tehneeksi myös graa-fisen suunnittelijan, IT-tukihenkilön ja kopio-konekorjaajan tehtäviä.

Kiinnostuit työstä ammattijärjestössä ja hakeuduit YHL:n palvelukseen. Mitkä asi-at vaikuttivat asiaan?Olin jo pitkään ollut kiinnostunut vaikutta-mistyöstä ja yliopistomaailmasta, mikä teki YHL:stä luonnollisen valinnan minulle. Suo-malainen korkeakoulutus on suuressa muu-toksessa, ja haluan omalta osaltani olla teke-mässä työtä sen eteen, ettei yliopistojen to-dellisia tehtäviä ja niiden väkeä unohdettai-si sen keskellä.

Miltä työ ammattijärjestössä vaikuttaa? Hyvin mielenkiintoiselta! Erityisesti perehtymi-

YHL sai uuden työntekijänAntti Sadinmaa aloitti työnsä YHL:n viestintäkoordinaattorina maaliskuus-sa. Hänen ensimmäisiä tehtäviään YHL:ssä on uudistaa liiton nettisivujen ilmettä ja sisältöä. Tämä on mittava projekti, sillä aineistoa on ehtinyt ke-rääntyä liiton nettisivuille jo melkoi-nen määrä. Uudet nettisivut on määrä julkaista ensi syksyn kuluessa. Antti on myös vastuussa tiedottamisesta, jä-senkyselyistä ja muista viestintätehtä-vistä.

nen eri yliopistojen tilanteisiin ja käytäntöihin on ollut todella avartavaa.

Mitä nostaisit esiin ammattiliittojen vies-tinnässä?Tärkeitä asioita on paljon, mutta itse nostaisin esiin niin nykyisten kuin uusien jäsenten ta-voittamisen mahdollisimman matalalla kyn-nyksellä. Sosiaalinen media ja mobiilitekno-logia mahdollistavat aiempaa paremmin jä-senten kuuntelemisen ja osallistamisen, mutta viime kädessä kaikki palautuu perusasioihin eli kysymyksiin siitä, mistä me haluamme viestiä, miten me sen teemme, ja kenelle viestimme on suunnattu. Näiden kysymysten painoarvo vain kasvaa jäsenistön muuttuessa moninai-semmaksi niin ikärakenteen kuin muidenkin seikkojen suhteen.

Filosofia tarjoaa työkaluja yhteiskunnal-listen ilmiöiden tarkasteluun syvemmällä tasolla. Mitä asioita lähtisit ensisijaisesti muuttamaan tai tekemään toisin, jos sinul-la olisi siihen rajattomat mahdollisuudet?Filosofeilta kysytään vastauksia kaikenlaisiin suuriin kysymyksiin, mutta heidän vastauksen-sa ovat perinteisesti aika latteita. En tee tässä poikkeusta, vaikken itseäni minään filosofina pidäkään. Yksi suurimmista yhteiskunnallisista haasteista koskee ekologian ja nykytalouden välistä ristiriitaa, joka on viemässä planeettam-me kohti melko karseaa tulevaisuutta. Tähän vastaaminen edellyttää radikaaleja muutok-sia, mutta - kuten slovenialainen filosofi Slavoj

Žižek on todennut - jopa maailmanloppua on helpompi kuvitella kuin nykyisen talousjärjes-telmämme päättymistä.

Mihin asioihin toivoisit ammattijärjestö-jen tarttuvan yhteiskunnassamme ja työ-markkinoilla? Siirtolaisuus on yksi sydäntäni lähellä oleva asia, ja mielestäni ammattijärjestöjen tulisi pyrkiä ottamaan myös siirtolaiset paremmin huomioon ja puolustaa myös heidän etujaan, vaikka se saattaisi edellyttää esimerkiksi saata-vuusharkinnasta luopumista. Reilut työehdot ja oikeudenmukainen palkka kuuluvat kaikil-le, ja maailman globalisoituessa myös edun-valvonnan tulisi hylätä tiukan kansalliset rajat.

Antti harrastaa japanilaista miekkailua eli kendoa. Se on kamppailulaji, jota harjoi-tetaan pitkillä puukepeillä. Miksi kendo kiinnostaa? Kendo on typerältä näyttävä, kovaääninen ja pahanhajuinen laji, mutta minua viehättää sen samanaikainen yksinkertaisuus ja vaike-us. Kendo ei myöskään vaadi kovinkaan kum-moista notkeutta, mikä sopii minulle myös todella hyvin.

Seuraavassa Universitas-lehdessä Antti esitte-lee tarkemmin kendoharrastustaan sekä valot-taa lajin taustaa ja filosofiaa.

Anne Nordström

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4 23

Elämän nautintoja

Bongaatko?Toiset bongaavat lintuja pihapiiristään, toi-set riemuitsevat löydöistään kirpputoreilta. Yh-teistä molemmille on, että löydöt tuovat hyvän mielen ja herättävät riemua löytäjässään. Kerro meille, mitä sinä bongaat ja miksi. Lähetä kuva ja kuvateksti osoitteeseen yhl@yhl.fi.

Puheenjohtajan bongaukset kirpputorilta oli-vat tällä kertaa Finlaysonin tyynyliinoja retro-kuosia, Karhulan lasitehtaan Ilves-purkki kan-nella ja vanha lelu clown-in-the-box. Kuva: SH

Maaseudulla on tärkeä rooli suomalaisten elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Maa-seutuun liitetään vahvasti

luonto, aitous ja hyvä elä-mä. Myös ympäristöystä-vällinen elämäntapa kuu-

luu suomalaisten mielestä ni-menomaan maaseutuun. Sen sijaan negatiivisia määreitä, kuten stressiä ja kansantalouden rasitteena olemista, maaseutuun ei juuri liitetä. Maaseudun ja kaupunkien nähdään täydentävän toisiaan. Lähde: Taloustutkimus: Maaseutu 2014 -barometri.

Maaseutu on sydäntä lähellä

Jäätelökesä!Kesään kuuluu jäätelöä! Satoi tai pais-toi, niin makuhermoja hemmotteleva kyl-mä herkku piristää. Venäläiset olivat Suo-men ensimmäisiä jäätelökauppiaita. He valmistivat jäätelöä itse ja möivät sitä kär-ryistään. Teollinen jäätelövalmistus alkoi 1920-luvulla, kun Helsingin jäätelöteh-das perustettiin. AN

”Tönö pikkuinen...” Hektinen työelämä verottaa voimia. Moni meistä hakeutuu mökin ja luonnon rauhaan ka-ristaakseen mieleltään työelämän myllerrykset ja kiireet. Mökkeilyä pidetään lähinnä eläkeläis-ten ja suurten ikäluokkien puuhana. Mutta myös nuoret sukupolvet ovat kiinnostuneita siitä. Nuorille mökki edustaa pysyvyyttä, il-menee Itä-Suomen yliopistossa vapaa-ajan asumisen uusista ilmiöistä tehdys-sä tutkimuksessa.

Mökkeilyllä on pitkät juuret. Herras-väen kesähuviloita alettiin rakentaa Suomessa 1800-luvulla. Silloin huvila-elämä kuului vain harvojen elämään. Vasta 1950-luvulla kesämökkeily laa-jeni koko kansan tavaksi viettää va-paa-aikaa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuoden lopussa 499 000 kesämökkiä.AN

24 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4

Elämän nautintoja

Reiskoja moneen lähtöönEdellisessä lehdessä kysyttiin, miten sinä vietät aikaasi Reinosi kanssa. Tässä muutama

Kuvat: Satu Henttonen

Pahoinpideltyjä pihareiskoja eteisessä

Siskonpojan 40-vuotis-lahjareiskat ovat kestäneet 10 vuotta!

Ostaisinko omat reiskat?

esimerkki, mihin reiskoja tarvitaan ja miten yh-teistä aikaa vietetään.

Onnea voittajille!YHL toteutti vuoden 2013 aikana jäsenhankintakilpailun. Pääpalkintona oli 1.000 euron matkalahjakortti. Kilpailuun osallistui jokainen uuden jäsenen hankkinut yhdellä arvalla.

Arvonta on suoritettu ja 1.000 euron matkalahjakortin voitti Marjukka Sillanpää TYHY:sta.

Toisen palkinnon perusteena oli hankittujen uusien jäsenten määrä. Eniten jäseniä hankki Raila Salminen JYHY:stä. Hän sai 500 euron matka-lahjakortin.

YHL:n jäsenhankintakilpailu jatkuu myös vuonna 2014.

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4 25

Etätyöpäivä 18.9.2014

Microsoft ja Työterveyslaitos kumppaneineen järjestävät neljättä kertaa Kansallisen etätyöpäivän syyskuussa. Etätyöpäivän teemana on Työn uusi joh-tajuus, sillä kannustavien etätyölinjausten ja hyvän esimiestyön ohella etätyö edellyttää kykyä oman työn johtamiseen ja monimuotoiseen yhteisölli-syyteen.

Etätyö nostaa johtamisen vaatimuksia ja laajentaa käsitettä kohti jaettua johtajuutta. Tällöin vastuu joh-tamisesta on paitsi esimiehellä, myös yhä suurem-missa määrin itse työntekijällä ja tiimillä. Työntekijän tulee osata johtaa omaa työtään ja sopia asioista yh-dessä kollegoiden kanssa. Etätyö myös rakentaa uu-denlaista yhteisöllisyyttä, joka ei perustu niinkään kiinteään fyysiseen ympäristöön vaan aktiiviseen vuorovaikutukseen. Tätä tukevat kehittynyt tieto- ja viestintäteknologia ja yhteisölliset palvelut.

www.etatyopaiva.fi

Kentällä tapahtuu

YHL:n ammattialatoimikunnat pitivät perin-teisen järjestäytymisseminaarinsa Helsingissä maa-liskuun alussa. Koulutus- ja kokousosuuden jälkeen risteiltiin Tallinnaan. Toimikuntien kokoonpanot löy-dät YHL:n nettisivuilta kohdassa Hallinto- ja organi-saatio. Ole yhteydessä oman yhdistyksesi edusta-jaan, jos sinulla on ammattialan edunvalvonta-asiaa.

Kuvat ja teksti: Satu Henttonen

YHL:n hallitus asetti liittokokouskaudelle seuraavat toimikunnat:

ATK = ATK- ja ICT-henkilöstön toimikunta HATO = Hallinto- ja toimistohenkilöstön toimikunta KITO = Kirjastohenkilöstön toimikunta. LATE = Laboratorio- ja teknisen henkilöstön toimikunta TIKI = Tila- ja kiinteistöhenkilöstön toimikunta

Ammattialatoimikunnat koolla

Ω Helena Könönen (hallituksen vastuuhenkilö LATE:ssa, ISYHY) ja Sari Kiiskinen (HATO, ISYHY) tauolla.

≈ Kuulumisia vaihdetaan. Ann-Mari Hirvonen (hallituksen vastuuhenkilö KITO:ssa, TYHY), Risto Vaara (Hallituksen vastuuhenkilö TIKI:ssä, LAYHY) ja Merja Rotonen (KITO, OYHY)

Ω Iloisia ilmeitä. Tiina Virta (HATO, HYHY), Pia Tahvanainen (HATO, TYHY), Heljä Heikkinen (HATO, HYHY), Miia Dufva (LATE, HYHY) ja Lea Armassalo (LATE, HYHY)

Ω Laivalla Saija Kyllönen (YHL:n varapuheenjoh-taja, JYHY), Seija Höijer (HATO, OYHY), Eija Tuo-mi (hallituksen vastuuhenkilö HATO:ssa, OYHY) ja Leena Heino (hallituksen vastuuhenkilö ATK:ssa, TaYHY)

∆ Laivalla Leena Heino (hallituksen vastuuhen-kilö ATK:ssa, TaYHY) ja Mika Autio (ATK, JYHY)

26 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4

Kentällä tapahtuu

YHL:n jäsenyhdistykset järjestivät per-jantaina 9. toukokuuta toimintapäivän, jota vietettiin yhdistysten työpaikoilla eri puolilla Suomea. Päivän tarkoituksena oli tarjota tie-

toa järjestäytymisen tärkeydestä ja kertoa am-mattiliittojen tavoitteista Euroopan unionissa. Sateisesta säästä huolimatta tapahtumat ke-räsivät kiitettävän määrän väkeä, ja uusia jäse-

niäkin saatiin mukaan toimintaan.

AS

TYHY uhmasi sadetta jakaessa tietoa järjestäy-tymisen tärkeydestä. PfÅA jakoi omilla työpai-koillaan materiaalia ja jätskiä jäsenille ja hei-dän seurassaan olleille työkavereille.

Kuva: Ann-Mari Hirvonen.

Iloiset ISYHYläiset Sari Kiiskinen ja Helena Kö-nönen valmistautumassa toimintapäivään.Kävijöitä pöydän ääressä oli kohtalaisesti. Esit-teitä ja liittymislomakkeita jaettiin ahkerasti.

Aalto-HY:n ständillä pääsi osallistumaan Euro-vaalivisaan, jossa kyseltiin mm. valittavien meppien määrä (yhteensä 751). Voittaja pää-see ilmaiseksi yhdistyksen syysristeilylle Tuk-holmaan. Kuva: Tiina Kotti.

Yhdistykset tempasivat järjestäytymisen puolesta

Palkkausjärjestelmän arvioin-tikurssi järjestettiin maaliskuus-sa Helsingissä. Ensimmäisenä päi-vänä keskityttiin palkkausjärjestel-mään ja arviointityöryhmien työs-kentelyyn. Palkkatilastoista ker-toi Pertti Nummi ja Katja Heikkilä kertoi työehtosopimuksen uusista määräyksistä koskien muun mu-assa vuosilomaa. Toisena päivänä pohdittiin erilaisia luottamusmies-tapauksia, jotka olivat haastavia ja monimuotoisia.

Kuvat ja teksti: Satu Henttonen

Arviointiryhmän jäsenet ja luottamusmiehet kurssilla

¬ Tuula Hölttä JYHY, Lea Kervinen ISYHY ja Seija Kilma Aalto-HY.

∆ ISYHY oli lähtenyt kurssille joukolla. Va-semmalta Sari Kiiskinen, Tomi Rosti, Timo Pakari-nen, Matti Pellikka, He-lena Hirvonen ja Jukka Kekäläinen.

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4 27

Kentällä tapahtuu

LAYHY: koulutus ja jäsentapahtuma Levillä Lapin yliopiston henkilökuntayhdistys ry. järjesti jäsenten ja toimijoiden virkistys- ja koulutustilaisuuden Levillä maaliskuussa 2014. Kahden päivän aikana paneuduttiin Pardialai-sen kentän ajankohtaisasioihin ja työhyvin-vointiin. Asiantuntijavieraamme Pardian neu-vottelupäällikkö Katja Heikkilä alusti ja keskus-telutti osallistujia aiheistamme.

LAYHY on järjestänyt jo useana kevään jä-senten ja toimijoiden koulutustilaisuuksia, joi-den aiheina on ollut yliopistokentän ajankoh-taiset asiat. Mielestäni avoin keskustelu, kimu-rantit kysymykset ja yhdessä pohtiminen an-taa meille jokaiselle avuja arkipäivän haasteista selviämiseen. Työmme haasteet, jaksaminen, ulkopäin tulevat paineet ja uuden oppiminen ovat meille kaikille arkipäivää. Päivien aikana me toimijat saamme arvokasta tietoa toimin-tamme tueksi.

Miten vaikutan asioihin?

Osallistumalla yhdistyksen järjestämiin tilai-suuksiin tulet tutuksi toimijoiden ja jäsenten

kanssa. Äänestä aktiivia työyhteisösi toimijaa vaikuttamaan esim. työsuojelutoimikunnassa ja muissa tärkeissä yliopistojen toimielimissä. Näin pienenkin ääni saadaan kuuluville. Mie-lestäni vuorovaikutteinen keskustelu ja poh-

dinta edesauttaa pienin askelin kohti yhteis-tä päämäärää.

Raija Kivilahti

LAYHY ry. puheenjohtaja

Lapin yliopistoon kokoontui nelisenkym-mentä tila- ja kiinteistöhenkilöstön osaajaa koulutuspäiville toukokuussa. Päivien ohjel-massa oli työsuojelua, työympäristön siiste-yttä, kriisiviestintää, työergonomiaa ja palo-

TIKI – koulutuspäivä Rovaniemelläturvallisuutta.

Tervetulopuheenvuorossaan Markus Aar-to, Lapin yliopiston hallinto- ja lakiasiainjoh-taja, kannusti henkilöstöä osallistumaan am-mattialojensa koulutuspäiville. Hyväntuulisen

aloituksen jälkeen puheenjohtaja Satu Hent-tosen puheenvuoron aikana keskusteltiin vilk-kaasti myös työntekijöiden oikeuksista ja vel-vollisuuksista työsuojeluasioissa. Osallistuji-en mielestä on tärkeää oivaltaa oma ”tontti” esim. työyhteisön ongelmatilanteissa. LAYHY toimija Mikko Hyötyniemi puhui uhkista ja väkivallasta työsuojelun näkökulmasta ja hie-man muutenkin.

Iltapäivän aikana vieraat saivat tutustua Ark-tisen keskuksen toimintaan Arktikum talossa. Upean multivisioesitys viritti arktisen tunnel-man, tiedon ja elämyksen juurille tapahtuma-koordinaattori Raija Kivilahden johdattama-na. Elämykset jatkuivat Napapiirillä, Joulupu-kin kylässä.

Santamuksen väki oli laittanut tunnelmalli-sen illallisen lautaselle ja ilta huipentui Sura-kan Karin sahansoittokonserttiin. Kiitokset vie-raille, puhujille ja järjestelijöille.

Yhdessä tehden – pohjoisen puolesta ja maailmaa varten.

Teksti: Raija Kivilahti

TIKI-päivien osallistujia Arktikumissa. Kuva: Satu Henttonen

28 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4

TORSTAI 21.8.20148.45 Ilmoittautuminen, tulokahvi

9.45 – 10.00 HATO-päivien avaus Puheenjohtaja Elisa Hyytiäinen, Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistys HYHY ry Puheenjohtaja Satu Henttonen, Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry

10.00 – 10.15 Helsingin yliopiston tervehdys Rehtori Jukka Kola, Helsingin yliopisto 10.15 – 10.30 Helsingin yliopisto on yksi työnantaja Henkilöstöjohtaja Kira Ukkonen, Helsingin yliopisto

10.30 – 11.30 Ikäystävällisyys työssä sekä työ ja elämän moninaisuus Tutkimusjohtaja, dosentti Kaisa Kauppinen, Helsingin yliopisto

11.30 – 12.30 Lounastauko

12.30 – 13.30 Konsulttidemokratia - konsulttimainen työtapa ja sen vaikutukset työelämään Tutkijatohtori Hanna Kuusela, PhD, Suomen Akatemia

13.30 – 13.45 UniSportin liikuttaja

13.45 – 14.15 Kahvitauko

14.15 – 15.45 Aivojen käyttötaidot työelämässä Asiantuntija, FT Ville Ojanen, Aivokunto Oy

n. 16.00 - Mahdollisuus tutustua esim. Kaisaniemen puistoon, Kaisa-taloon ja Tiedekulmaan

19.00 Iltatilaisuus, Ravintola Kaisaniemi Buffet-illallinen. Muusikko Aino Venna. Asu vapaa.

PERJANTAI 22.8.20149.15 – 9.45 Kahvi ja hedelmiä

9.45 – 10.45 Kuormittuminen ja palautuminen tietotyössä Erikoistutkija, PsT Satu Pakarinen, Työterveyslaitos

10.45 – 11.00 UniSportin liikuttaja

11.00 – 12.00 Lounastauko

12.00 – 13.00 Perheystävällinen työpaikka – miten työn ja muun elämän yhteensovittaminen onnistuu käytännössä Johtava asiantuntija, VTM Anna Kokko, Väestöliitto

13.00 – 14.00 Innostava ja hyvinvoiva yhteisö - työhyvinvoinnin edistäminen Helsingin yliopistossa Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Merja Soosalu, Helsingin yliopisto

14.00 – 14.30 Seminaarin päätös Mukana Hili Rimpsis & kumpp.

14.30 – 15.00 Päätöskahvit

Työssä kaiken ikääTervetuloa yliopistojen ja yliopistoyhteisöjen hallinto- ja

toimistohenkilökunnan valtakunnallisille HATO-päiville elokuiseen Helsinkiin! Kahdeksatta kertaa järjestettävä seminaari pureutuu

tällä kertaa työelämään erilaisissa elämäntilanteissa. Päivien aikana keskustellaan eri alojen asiantuntijoiden johdolla työn ja perhe-elämän

yhteensovittamisesta, tietotyön kuormittavuudesta, työyhteisön hyvinvoinnista ja aina tarpeellisista aivojen käyttötaidoista.

Tule mukaan verkostoitumaan ja löytämään uusia näkökulmia työhön!

21.-22.8.2014 Helsingin yliopiston päärakennus, pieni juhlasali, Fabianinkatu 33, 4.krs

HATO-PÄIVÄT 2014

Osallistumismaksu 175 EUR Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa blogs.helsinki.fi/hato-paivat2014

På svenska

Man borde ha en on-off-knapp i hjärnan. I arbetsläge skulle hjärnan arbeta effektivt,

se på arbetsfrågorna som arbetsfrågor och lå-ta bli att älta jobbkompisens tråkiga anmärk-ningar eller chefens kritik. När arbetsdagen är slut skulle man ställa in hjärnan på fritidsläge, glömma allt som har att göra med arbete och i stället njuta av livet och ge uppmärksamhet åt våra närmaste.

På många arbetsplatser tycks det ändå fin-nas en oskriven regel som säger att känslor in-te hör hemma på arbetsplatsen, i alla fall inte tråkiga känslor.

De här fornlämningarna ska vi glömma. För det första har vår hjärna ingen on-off-knapp, och för det andra kan negativa känslor utveck-las till något som gagnar hela arbetsplatsen.

Det finns för- och nackdelar med alla känslor

Det anser man i alla fall i projektet NEMO, som administreras vid Åbo universitets handels-högskola, Åbo yrkeshögskola och Tammerfors tekniska universitet. I projektet ska man under-söka hur motstridiga och negativa känslor kan användas för att till exempel förbättra arbets-atmosfären eller kundbelåtenheten.

- Ibland man få en kund på sin sida genom att visa sina egna känslor. Det visar att vi inte försöker undervärdera problemet, berättar forskardoktor Maiju Vuolle från Tammerfors tekniska universitet.

I en undersökning som publicerades i tid-skriften Applied Psychology klargjordes att ne-

gativa känslor kan leda till väldigt olika slutre-sultat. Att personalen blir uttråkad kan kän-nas som förlorad tid, men det kan också leda till nya insikter eller till att man vill hjälpa sina arbetskamrater.

Vuolle vill ändå inte ge några generella an-visningar om hur arbete och känslor ska kom-bineras.

Det viktiga är att stämningen på arbetsplat-sen är sådan att den tillåter öppen diskussion.

Bråttom på riktigt eller en gemensam illusion?

Alltid är det ändå inte fråga om att ledning-en inte godkänner att man talar om känslor.

Enligt forskare Anne Puolakanaho är atti-tyden i arbetslivet i Finland att alla hela tiden har eller borde ha väldigt bråttom. Det stäm-mer inte alltid, eller, rättare sagt, det borde i alla fall inte alltid behöva stämma. Vi har än-då alla matats med uppfattningen att en bra arbetare hela tiden har bråttom. Om brådska och effektivitet är de enda värdena på en ar-betsplats kan det uppfattas som en svaghet att tala om sina känslor.

På grund av den här illusionen vågar många inte tala om hur de känner det på riktigt. Man bara skyndar på tills man en dag är helt ut-mattad.

Puolakanaho undersöker inom projektet MUUPU vid Jyväskylä universitet om symp-tom på arbetsutmattning kan minskas med hjälp av övningar i mindfulness. Redan det att man söker hjälp är ett steg mot ett fastare

grepp och bättre kontroll över sitt liv och sitt arbete, säger hon.

Övningar i mindfulness ger bättre koncen-trationsförmåga, hjälper oss att utforska vårt inre och slutligen släppa onödiga hinder för vår inre utveckling.

Var barmhärtig mot dig själv

Om atmosfären på arbetsplatsen är inåtvär-mande kan t.ex. samarbetsförhandlingar bli mycket tunga. Väntan på förhandlingarnas re-sultat och eventuella uppsägningar kan kän-nas som en ständig börda. Tillika kan man ha fastnat i tanken på att inte få visa sig svag, att man ännu kan påverka sitt eget öde.

Samarbetsförhandlingar är särskilt svåra för människor för vilka arbetet är en stor del av identiteten, säger Anne Puolakanaho.

- Hos sådana människor väcker hot som riktas mot arbetet känslan av ett hot som rik-tas mot dem själva. Om man kunde diskute-ra problem öppet redan innan utmattningen lett till sjukfrånvaro skulle de värsta följderna kunna undvikas.

Vi kanske inte har en on-off-knapp för käns-lor i huvudet, men vi kan lättare komma tillrätta med våra känslor om vi inte döljer dem. Också Maiju Vuolle anser att vi människor borde tän-ka mera på oss själva och våra egna känslor.

Text Tuomo Tamminen

(artikeln är förkortad)

Känslorna är med också i arbetslivet

En alterneringsledighet minskar pensionen. Ju längre man är alterneringsledig desto mer mins-kar den pensionen eftersom pensionsintjäningen är mindre under alterneringsledigheten än under den tid då man arbetar. Under den tid man är al-terneringsledig räknas 55 % av de inkomster som alterneringsersättningen grundar sig på som in-komst. Av denna inkomst intjänas 1,5 % i pension oberoende av ålder.

www.keva.fi

Villkoren för alterneringsledigheten skärpsAlterneringsledigheten förlängs, så att den varar mellan 100 och 360 kalen-derdagar. Man kan ta alterneringsledigt efter att man har arbetat i 16 års tid. Man kan inte gå i pension direkt efter ledig-heten. Ersättningen kvarstår oförändrad

Åldersgränsen är 60 år. Åldersgränsen är bunden vid lagstiftningen om arbets-pensioner. Den övre åldersgränsen till-lämpas inte på personer som är födda före 1957.

Vikarien för en alterneringsledig ska ha varit arbetslös i minst 90 kalenderda-gar antingen utan avbrott eller i perioder innan anställningen som vikarie börjar.

Lagändringarna gäller inte om arbets-tagaren ingått avtal om alterneringsle-dighet innan ändringarna träder i kraft och man inleder sin alterneringsledig-het före utgången av 2014.

Alterneringsledigheten inverkar på pensionsbeloppet

30 U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4

Editorial

E D i T O R i A L

Satu HenttonenChairman of the Association of the Finnish University and Research Establishment Staff (YHL)

Summer is here

Kuva: Nina Kellokoski

For me, the past couple of months have not gone quite as planned, but that’s how life often is. Future is unpredictable in many ways.

Since 2010, the cooperation procedures at universities have been full of twist and turns, but surprises are still coming thick and fast. Just when we think we ha-ve sorted out one challenge, a new one is looming just around the corner. The on-ly thing that is certain is movement: even if some of the universities have run co-determination negotiations more often than once, the procedures still need po-lishing. In this issue, there is an article on cooperation negotiations taking place at the universities. Various work arrangements and co-determination negotiations have also been carried out at companies owned by the universities. However, not all of them have earned a good grade.

In the financial year of 2013, the universities made profits, but only one of them has utilized the revenues from their investment activities. The financial situati-on of the universities is not weak, but systematic planning and expenditure rest-raints are needed. The personnel cannot continue to be the only variable element in the equation.

The work of the pension reform working group continues, and the pressures con-cerning the solutions expected next autumn are heavy. The earnings-related pensi-on system has been under extensive public discussion. There have been demands for a pension cap and estimates on how additional pensions can be covered. I also find it quite alarming that in the case of more than 30 percent of the employees, retirement takes place through a period of unemployment or an unemployment pension arrangement. After the baby-boom generation retired, Finland did not fa-ce labour shortage but a high dependency ratio. Soon the retired population will be larger than the working population.

The political situation in Finland is also confusing. The parties are reorganizing their teams in preparation for mini-government programme negotiations later this summer. We are still waiting for an improvement in the Finnish economy. The num-bers of the employed and the unemployed are monitored carefully. The co-deter-mination negotiations taking place at universities will not make these figures look any better. Each layoff or redundancy is a big worry for us.

I hope all university employees will join trade unions. The best organisation for the non-teaching/research personnel is the Association of Finnish University and Research Establishment Staff. We work together and support each other for a bet-ter future.

I wish all our members a warm and invigorating summer.

Lisäeläketoimintaan tarkempaa sääntelyäEuroopan komissio on antanut ehdotuksen uudeksi lisäeläkedirektiiviksi. Direktiivissä sää-detään lisäeläkkeitä tarjoavien eläkelaitosten toiminnasta ja valvonnasta. Tavoitteena on pa-rantaa lisäeläkelaitosten hallintoa ja avoimuut-ta sekä lisätä niiden rajat ylittävää toimintaa. Lisäksi komissio haluaa yhtenäistää lisäeläke-toimintaa koskevaa sääntelyä jäsenmaissa. Uu-dessa lisäeläkedirektiivissä säädettäisiin nykyis-tä tarkemmin lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten hyvästä hallinnosta ja riskienhallinnasta.

Työssäkäyvien köyhyys halutaan torjuaKomission julkaiseman vuotuisen selvi-tyksen mukaan työikäisen väestön köyhyyden merkittävä lisääntyminen on yksi talouskriisin konkreettisimmista sosiaalisista seurauksista. Komission mukaan työttömyystasojen asteit-tainen lasku ei ehkä riitä tilanteen korjaami-seksi, jos palkkaerojen lisääntyminen jatkuu. Raportin mukaan työssäkäyvien köyhyyteen voi vaikuttaa muun muassa työsuhteen tyyp-pi, kotitalouden kokoonpano ja kumppanin työmarkkinatilanne. Raportista ilmenee, että työttömyysetuuksia saavilla ihmisillä on pa-remmat mahdollisuudet löytää töitä kuin ihmi-sillä, jotka eivät saa etuuksia, jos heidän tilan-teensa muutoin vastaavat toisiaan. Raportis-ta selviää myös, että naisten työtuntien koko-naismäärä on edelleen pienempi kuin miesten ja se johtaa heikompiin uramahdollisuuksiin, alempaan palkkaan ja eläkkeeseen.

EU:lta vaaditaan uudistuksiaEuroopan 21 johtavan tutkimusyliopiston rehtorit vaativat Euroopan unionia sekä panos-tamaan itse tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin että luomaan kannustimia, jotta jäsenmaat te-kisivät niin. Poliittisten päättäjien pitäisi huo-mata, että tutkimusyliopistojen toiminnalla on laaja-alaisia ja pitkäaikaisia yhteiskunnalli-sia vaikutuksia. Vuonna 2002 perustettuun Eu-roopan tutkimusyliopistojen liittoon LERU:un kuuluu 21 tutkimuspainotteista huippuyliopis-toa. Suomesta LERU:un kuuluu ainoastaan Hel-singin yliopisto.

U N I V E R S I T A S 2 / 2 0 1 4 31

Tämän kaiken saaT jäsenmaksullasi!

AmmAttijärjestön jäsenenä olet mukAnA tukemAssA työtämme pAremmAn työelämän puolestA. jäsenenä olet enemmän, sillä sinullA on suuri joukko

rinnAllAsi AjAmAssA pAlkkA- jA pAlvelussuhdeturvAAn liittyviä AsioitA jA liitto vAlvomAssA, että työelämän pelisääntöjä noudAtetAAn.

Suomen HoStellijärjeStön* edut ja alennukSet HoStellimatkalla* Suomen Retkeilymajajärjestö-SRM:n nimi on muuttunut

:

laaja tarjonta Hotelli-, matkailu- ja riSteilyalennukSia

:

teboilin polttoainealennukSet :

aikakauSileHtialennukSia otavamedian tilaajapalveluSta

:

HyvinvointijakSoja Tarkemmat tiedot Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT:n lomajaksoista ja hakuajoista www.pardia.fi.

:

vaStuu- ja oikeuSturvavakuutuS ammatiSSa aiHeutuvien vaHinkojen varalta

:

vapaa-ajan tapaturma- Sekä matkuStaja- ja matkatavaravakuutukSen (www.if.fi/pardia)

:

turva työttömyyden varalta:

tukea, apua ja neuvontaa työelämän arjeSSa:

yHl:n koulutuStuki :

oSalliStumiSoikeuS yHl:n edunvalvonta- ja järjeStökoulutukSeen yHdiStykSeSi kautta

:

oikeuSapuaIlmainen puhelinneuvonta yksityiselämän oikeudellisissa kysymyksissä Asianajotoimisto Juridia Bűtzow Oy:ltä.

:

ammattialakoHtainen etuYHL:n jäsenyhdistykset voivat liittyä yhteisöjäseninä Suomen Kirjastoseuraan.

:

: Henki- ja tapaturmavakuutukSet alennukSella

jäsenlehti univerSitaS lähetetään kaikille jäsenille. yhdistyksesi kautta saat yHl/pardian kalenterin. jäsenedut saat todistamalla jäsenyytesi voimassa olevalla yHl:n/pardian jäsenkortilla. jäsenedut ja vakuutusturvat ovat sidottuja jäsenyyteesi.

:

Tarkista jäsenetukohteet ja etujen sisällöt lähemmin netistä www.yhl.fi ja www.pardia.fi!