4
Ruotsin kielen ääntämisestä Vokaalit Ruotsin kielessä on yhdeksän vokaalia, jotka voidaan ääntää sanasta riippuen joko lyhyenä tai pitkänä: a, e, i, o, u, y, å, ä, ö. Seuraavassa vokaaleja, joiden ääntäminen poikkeaa merkittävästi suomen kielestä. Kirjoitusasu Ääntäminen e/ä e -> räcka, tät, Kjell, heta (muulloin kuin r:n edellä) e/ä ä -> ärt, per, sitter, kommer (r:n edellä) o/å o -> språk, måtta, lov, hoppas o u -> hosta, boka, klok u u:n ja y:n välimuoto -> full, sjuk ö avoin ö -> törst, höra (vain r:n edellä) ruotsinruotsissa usein lähes o:n kaltainen Konsonantit Konsonantteja ovat k, p, t, b, d, g, f, v, j. Lisäksi ruotsissa on kaksi suhuäännettä, ns. sje-äänne ja tje-äänne. Toisin kuin suomessa, ruotsissa on selvä ero k:n ja g:n, t:n ja d:n sekä p:n ja b:n välillä. K, p ja t tulisi ääntää ikään kuin niiden jäljessä kuuluisi h:n tapainen loppuhenkäys. Toisaalta ruotsin b, d ja g äännetään vastaavia suomen kielen äänteitä pehmeämpinä. k – g kul – gul, kapa – gapa t – d till – dill, tum – dum p – b packa – backa, par – bar Suhuäänteet voidaan kirjoittaa eri tavoin: sje Kirjoitusasu Ääntäminen sk (+ ä, ö, e, y, i) skön, skyldig, maskin ch chock, chans sch schema sh shoppa g ingenjör ge bagage j projekt sj sju skj skjuta stj stjärna si(on) depression ti(on) realisation

Uttal - ääntäminen

  • Upload
    sanni

  • View
    12

  • Download
    0

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Ruotsin ääntämistä suomenkielisillä ohjeilla.

Citation preview

Page 1: Uttal - ääntäminen

Ruotsin kielen ääntämisestä

Vokaalit Ruotsin kielessä on yhdeksän vokaalia, jotka voidaan ääntää sanasta riippuen joko lyhyenä tai pitkänä: a, e, i, o, u, y, å, ä, ö. Seuraavassa vokaaleja, joiden ääntäminen poikkeaa merkittävästi suomen kielestä. Kirjoitusasu Ääntäminen e/ä e -> räcka, tät, Kjell, heta (muulloin kuin r:n edellä) e/ä ä -> ärt, per, sitter, kommer (r:n edellä) o/å o -> språk, måtta, lov, hoppas

o u -> hosta, boka, klok u u:n ja y:n välimuoto -> full, sjuk ö avoin ö -> törst, höra (vain r:n edellä) ruotsinruotsissa usein lähes o:n kaltainen

Konsonantit Konsonantteja ovat k, p, t, b, d, g, f, v, j. Lisäksi ruotsissa on kaksi suhuäännettä, ns. sje-äänne ja tje-äänne. Toisin kuin suomessa, ruotsissa on selvä ero k:n ja g:n, t:n ja d:n sekä p:n ja b:n välillä. K, p ja t tulisi ääntää ikään kuin niiden jäljessä kuuluisi h:n tapainen loppuhenkäys. Toisaalta ruotsin b, d ja g äännetään vastaavia suomen kielen äänteitä pehmeämpinä. k – g kul – gul, kapa – gapa t – d till – dill, tum – dum p – b packa – backa, par – bar Suhuäänteet voidaan kirjoittaa eri tavoin: sje Kirjoitusasu Ääntäminen sk (+ ä, ö, e, y, i) skön, skyldig, maskin ch chock, chans sch schema sh shoppa g ingenjör ge bagage j projekt sj sju skj skjuta stj stjärna si(on) depression ti(on) realisation

Page 2: Uttal - ääntäminen

tje Ruotsinruotsissa tje-äänne äännetään tavallisesti ilman alun t-elementtiä toisin kuin suomenruotsissa. Kirjoitusasu Ääntäminen k (+ ä, ö, e, y, i) kär, kök, kemi, kyrka, Kina kj kjol, Kjell tj tjugo, tjänst g (sanan alussa) Kirjoitusasu Ääntäminen g (+ a, o, u, å) gammal, golv, guld, gul, gång, gåta j Kirjoitusasu Ääntäminen g (+ ä, ö, e, y, i) gälla, gärna, göra, genom, gilla lg, rg helg, berg Ruotsissa tavu voi sisältää äännettynä joko lyhyen vokaalin ja pitkän konsonantin tai pitkän vokaalin ja lyhyen konsonantin: full – ful kärr – kär hett – het

Sanapaino Kuten suomessakin, sanapaino on ruotsissa hyvin usein sanan ensimmäisellä tavulla, mutta paino voi olla myös myöhemmillä tavuilla. Tässä suomenruotsi on enemmän suomen kielen kaltainen.

Hur skulle du uttala de här orden? Träna parvis! olika undervisningsmetoder moderna tillämpningar institutionen för naturvetenskaper ädelgaser atomkärna läsårets händelser ljudets hastighet undersökning av hjärnceller oxidation ersättande prov kemisk industri bygga om äldre kärnkraftverk omfattande energibehov internationellt fenomen gödningsmedel jämförelse av utbildningsområden kollisioner rengöring av destillationskolv kväve utrotningshotade djurarter genetiska faktorer förverkliga ett omöjligt projekt fyra studiepoäng översiktlig sårbarhetsanalys för översvämning jordområde otroliga problemlösningar

Page 3: Uttal - ääntäminen

Ääntämisharjoitusta: Peitä sivun oikeanpuoleinen osa paperilla. Sano tehtävän sanat ääneen ja tarkasta oikea vastaus oikeanpuoleiselta palstalta!

1. gata = [gaata]

2. god =[guud]

3. gå =[goo]

4. ge =[jee]

5. gärna =[jäärna]

6. djungel =[jungel]

7. hjärta =[järtta]

8. ljuga =[juuga]

9. kaka =[kaakka]

10. kort =[kort=lyhyt,kuurt=kortti]

11. kunde =[kunde]

12. köra =[tsööra]

13. källa =[tsella]

14. kylskåp =[tsyylskoop]

15. Kina =[tsiina]

16. kedja =[tseedja]

17. campa =[kamppa]

18. container =[kontainer]

19. centrum =[sentrum]

20. cykla =[sykla]

21. skåp =[skoop]

22. skuld =[skuld]

23. skillnad =[shilnaad]

24. skälla =[shella]

25. sköldpadda =[shöldpadda]

26. person =[pärsuun]

27. skoja =[skoija]

28. skola =[skuula]

29. skicka =[shikka]

30. skynda =[shynda]

31. sköta =[shöötta]

32. köpa =[tsööppa]

33. olja =[olja]

34. ärlig =[äärlig]

35. häst =[hest]

36. information =[informashuun]

37. presentation =[presentashuun]

Page 4: Uttal - ääntäminen

38. station =[stashuun]

39. kommunikation =[kommunikashuun]

40. sju =[shuu]

41. själv =[shelv]

42. sjö =[shöö]

43. sjuda =[shuuda]

44. sjuk =[shuuk]

45. sjunka =[shunkka]

46. själ =[sheel]

47. skäl =[sheel]

48. öppna =[öpna]

49. öga =[ööga]

50. öka =[ööka]

51. öl =[ööl]

52. ömhet =[ömheet]

53. märka =[märkka]

54. märklig =[märklig]

55. lärare =[läärare]

56. läkare =[leekare]

57. läsa =[leessa]

58. träd =[treed]

59. jättekul =[jettekuul]

60. gurka =[gurkka]

61. gilla =[jilla]

62. djur =[juur]

63. korv =[korv]

64. knäckebröd =[knekkebrööd]

65. city =[siti]

66. göra =[jööra]

67. vår =[voor]

68. åka =[ookka]

69. Åke =[ookke]

70. Åbo =[oobu]

71. ålder =[older]

72. hålla =[holla]