Kari Hannonengraduesitys

24.1.2013

UUDISTAVAN OPPIMISEN DISKURSSIT TYÖHÖN-KUNTOUTUKSESSA.

Tämä esitys sisältää

Isä ja poika ajoivat kolarin. Isä kuoli, ja poika kiidätettiin sairaalaan. Sairaalassa kirurgi totesi: ”En voi leikata potilasta, koska hän on poikani.” Miten tämän voi selittää?

Meren kohinaa

Valaiden

laulua

Ihmisten

puhetta

Tämä esitys sisältää

Meren kohinaa = DISKURSSI

Valaiden

laulua =

Diskurssi

Se oli kyllä

mielekäst

ä… =

diskurssi

Pidän

ty

östä,

mutta

en

ole m

otivoi-

tunut

tekem

ään

sitä…

= diskurs

si

Eihän se varmasti ole ainoa

vaihtoehto…=

diskurssi

Ongelma:Toisen asteen välineen kehittely ensimmäisen asteen välineen ymmärtämiseksi (vrt. Virkkunen 2007)

Toisin sanoen: Ammatillisen kehityksen syklin taustalla olevan teorian ymmärtäminen

Merkki/sym-boli = 1. asteen väline

Työkalu = 1. asteen väline

Merkkien ja työkalujen käyttöä selittävä teoria = 2. asteen väline

Teoria: Kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria, jonka juuret löytyvät mm.

1. Marxin kartesiolaisen dualismin kritiikistä

E n s i m m ä i n e n a a l t oVygotsky (1920 - 1930): ajattelu ja kieli, lähikehityksen vyöhyke; välittyneet teot

To i n e n a a l t oLeontjev (1970 - 1980): tekojen ja toiminnan erottelu, toiminnan

kohteellisuus

K o l m a s a a l t oEngeström (1990 - ), kehittävä työntutkimus, toimintajärjestelmä,

ekspansiivinen oppiminen

2. Deweyn pragmatismista

(Chigagon koulukunta)

Molemmille oli yhteistä käsitys totuudesta: Teoria/totuus on hetki inhimillisessä, kohdeorientoituneessa toiminnassa.

Toimintajärjestelmämalli kuvaa toiminnan osatekijöitä (Engeström 1987)

(TYÖ)VÄLINEETKäsitteellisiä malleja, toimintaohjeita ja työkaluja, joiden avulla - hankitaan tietoa kohteesta- tutkitaan ja arvioidaan kohteen tilaa- käsitellään tai muutetaan kohdettatarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi

TEKIJÄYksilö tai ryhmä, jonka näkökulmasta asiaa tarkastellaan

KOHDEIhmisten, esineiden tai ilmiöiden kokonaisuus, jossa työyhteisö pyrkii saamaan aikaan halutunlaisia muutoksia

TULOSMuutoksia/ vaikutuksia, joita tavoitellaan tai saadaan aikaan toiminnan avulla

SÄÄNNÖTtärkeimmät toimintaa ohjaavat säännöt, ohjeet normit, kirjoittamattomat säännöt, budjetti

YHTEISÖSamaa kohdetta käsittelevät ihmiset/ tahot

TYÖNJAKOKohteen käsittelyyn liittyvien tehtävien jakoa yhteisön jäsenten tai eri tahojen kesken

• malli rajaa tarkastelin toimintaan • osatekijät muodostavat yhdessä toimintakonseptin

Kehitysristiriita: toiminnan osatekijät eivät ole tasapainossa keskenään, esim. nykyisillä työvälineillä ei pystytä hallitsemaan muuttunutta työn kohdetta

Toiminnan muutoksen vaiheet ja jaksamisen haasteet

(Engeström 1995, muokattu)

1. Kehittämistarpeen viriäminen - yleistä tyytymättömyyttä - muutospaine heikko

2. Vanhan toimintatavan umpikuja - mahdottomia tehtäviä, häiriöitä, virheitä, jne. - muutospaine pakottava

- väsyminen

3. Uusien ratkaisujen hakeminen - vanhan kyseenalaistaminen ja analyysi - kehityssuunnan hakeminen - uuden ratkaisun etsiminen ja kehittely - epävarmuus, innostus

4. Käytännön muuttaminen - uuden ratkaisun törmäys vanhan toimintatavan elementteihin - uuden ratkaisun jatkokehittely - uuden aikaansaama innostus, vanhasta luopumisen vaikeus

- Motivoituminen / (turhautuminen)

5. Uuden käytännön arviointi ja vakiinnuttaminen - törmäykset ympäröivien toimintojen kanssa - kehittämistyö yhteistyötahojen kanssa

Uuden ratkaisun käyttöönotto

UUSI VAKIINTUNUT VAIHE

0. Edellinen vakiintunut vaihe

Tutkimusongelma

0 Toiminnan teorian kolmas aalto on tutkinut erityisesti yhteisöllistä oppimista ja työelämässä oppimista

0 Tutkimuksissa ei juuri ole avattu yllä mainituissa prosesseissa tapahtuvia, yksilöllisiä oppimisprosesseja

0 Mitä tapahtuu yksilötasolla, kun toimintajärjestelmät oppivat ekspansiivisesti?

Vielä vähän täydennystä teoriaperustaan:

0 Bratus & Lishin (1983); Bratus (1980); Mäkitalo (2005); Engeström (2004); Sannino (2010) ja ”ammatillinen kehityssykli”0 Tarvetila0 Kaksoissidos/ristiriita

0 Mezirov (1991) uudistava oppiminen0 Merkitysperspektiivi,

kriittinen reflektio

Yhdistämällä nämä käsitteet näkökulma

laajenee ammatillisesta kehityksestä uudistavaan

oppimiseen

Vielä vähän täydennystä teoriaperustaan:

Yhdistämällä nämä käsitteet näkökulma

laajenee ammatillisesta kehityksestä uudistavaan

oppimiseen

Merkitysperspektiivi on olettamusten

kokonaisuus, josta tietyn

kokemuksen tulkinnan

viitekehys muodostuuTarve

tila o

n

epät

oivoin

en h

alu

johonkin

, jost

a ei

tiedä m

ihin

Kaksoiss

idos on

tilanne, jo

ssa ei 1

) ole

näköpiiriss

ä

motivoivaa kohdetta

tai 2) r

istiri

itojen

kärjisty

misen vaihe,

jossa kaikki

vaihtoehdot tuntuvat

mahdottomilt

a

Tutkimushypoteesit

0: vakiintunut, sisäistetty henkilökohtainen mieli, jonka mukaisten tarpeiden tyydyttäminen on mahdollista

1. tarvetila: entiseen kohteeseen kiinnittyneiden tarpeiden [henkilökohtaisen mielen] tyydyttäminen käy mahdottomaksi

2. hakuvaihe: kaksoissidos, jossa uutta kohdetta [henkilökohtaista mieltä] ei vielä ole ja entisen mukainen toiminta tuntuu mahdottomalta; konfliktien ratkaisua ja uusien, vaihtoehtoisten kohteiden [henkilökohtaisen mielen hakemista], ristiriidat kärjistyvät tilanteeksi, jossa on pakko tehdä valintoja. Mahdollisesti on jaettavissa kahteen vaiheeseen, joista toinen on vaihtoehtojen etsimistä ja toinen valintatilanne käsillä olevien vaihtoehtojen välillä.

3. uuden ratkaisun syntyminen: valinta hakuvaiheessa esillä olleiden vaihtoehtojen välillä, malli tulevasta toiminnasta ja siihen liittyvästä henkilökohtaisesta mielestä antaa pohjan motivaatiolle

muutokseen.

4. uuden käyttöönotto: uuden henkilökohtaisen mielen mukaisen toimintatavan opettelua välineiden, työnjaon, sääntöjen tai yhteistoiminnan suhteen

5. vakiintuminen ja arviointi: uusi henkilökohtainen mieli on täysin sisäistetty ja sen mukaisia, ennalta arvaamattomiakin kehitysmahdollisuuksia on

mahdollista toteuttaa.

 

 

 

1. Oletus uudistavan oppimisen syklimal-

lista

2. Oletus eri vaiheiden oppimis-

tehtävistä

Tutkimushypoteesit

0: vakiintunut, sisäistetty henkilökohtainen mieli, jonka mukaisten tarpeiden tyydyttäminen on mahdollista

1. tarvetila: entiseen kohteeseen kiinnittyneiden tarpeiden [henkilökohtaisen mielen] tyydyttäminen käy mahdottomaksi

2. hakuvaihe: kaksoissidos, jossa uutta kohdetta [henkilökohtaista mieltä] ei vielä ole ja entisen mukainen toiminta tuntuu mahdottomalta; konfliktien ratkaisua ja uusien, vaihtoehtoisten kohteiden [henkilökohtaisen mielen hakemista], ristiriidat kärjistyvät tilanteeksi, jossa on pakko tehdä valintoja. Mahdollisesti on jaettavissa kahteen vaiheeseen, joista toinen on vaihtoehtojen etsimistä ja toinen valintatilanne käsillä olevien vaihtoehtojen välillä.

3. uuden ratkaisun syntyminen: valinta hakuvaiheessa esillä olleiden vaihtoehtojen välillä, malli tulevasta toiminnasta ja siihen liittyvästä henkilökohtaisesta mielestä antaa pohjan motivaatiolle

muutokseen.

4. uuden käyttöönotto: uuden henkilökohtaisen mielen mukaisen toimintatavan opettelua välineiden, työnjaon, sääntöjen tai yhteistoiminnan suhteen

5. vakiintuminen ja arviointi: uusi henkilökohtainen mieli on täysin sisäistetty ja sen mukaisia, ennalta arvaamattomiakin kehitysmahdollisuuksia on

mahdollista toteuttaa.

 

 

 

1. Oletus uudistavan oppimisen syklimal-

lista

Uuden ja vanhan välisen

ristiriidan tunnistaminen

Ratkaisujen hakeminen ja konkretisoiminen

Valinta/käyttö- ja vaihtoarvon

välisen ristiriidan

ratkaiseminen

2. Oletus eri vaiheiden oppimis-

tehtävistä

Tutkimuskysymykset

0 Miten tarvetilan jälkeiset uudistavan oppimisen vaiheet kuuluvat ammatillisen ohjausprosessin yhteydessä tehdyissä teemahaastatteluissa ja missä järjestyksessä tarvetilan jälkeiset uudistavan oppimisen vaiheet etenevät?

0 Miten uudistavaa oppimista mahdollistavat tai rajoittavat tulkinnat kuuluvat haastateltavien puheessa ja millaisia oppimistekoja näiden tulkintojen muuttaminen edellyttää uudistavan oppimisprosessin läpikäymiseksi?

2. Mitkä ovat oppimistehtävät

kussakin vaiheessa?

Tutkimuskysymykset

1. Mitkä ovat uudistavan oppimisen

vaiheet?

Tutkimuskysymykset

Aineisto?Kelan työhönkuntoutuksen hankkeen yhteydessä kerätyn haastatteluaineiston litteraatit (yhteensä noin 20000 sivua > 5 x 500)

Tutkimusmenetelmät0 Toiminnan teorian tutkimussykli (Engeström 1999,

Scribner (1985)0 Jokapäiväisen käyttäytymisen havainnointi = mistä

tapahtuu?0 Historiallinen rekonstruktio = miten tähän on tultu?0 Muutoksen tukeminen kohti kehittyneempää

käyttäytymistä = mitä pitäisi tehdä?0 Kehityksen havainnointi = mitä saatiin aikaan?

0 Laadullinen tutkimus > sosiaalinen konstruktionismi > diskurssianalyysi > diskursiivinen psykologia + Foucaultilainen diskurssianalyysi (kriittinen dirskurssianalyysi)

TutkimusmenetelmätMitä diskurssi saa aikaan toiminnassa?

Miten diskurssi saadaan näkyväksi?1. Puheen syvällinen tutkiminen.

2. Kriittisyys

3. Ennakko-oletusten jatkuva kyseenalaistaminen.

Eli kuinka kummassa löydämme kuolleen isän leikkaussalista?

TutkimustuloksetKolmen tason diskurssit:1. DISKURSSI = meren kohinaa2. Diskurssi = toiminnan ja

toimintakonseptien muutoksia

3. diskurssi = ihmisten tulkintarepertuaari

Tutkimustulokset

1. Kolmen tason diskurssit:

Poliittisen ja taloudellisen hallinnan ääni

DISKURSSI

Jatkuvat toimintatapojen ja -konseptien muutokset työpaikoilla

Muuttuvat yksilölliset uudistavan oppimisen tarpeet

Diskurssit

diskurssit = interpreta-tiivisetrepertuaarit= tulkinnat

Uusliberalistinen yhteiskunta- ja talouspolitiikka

Ihmisten/asiakkaiden tarpeiden muutokset

Teknologinen kehitys, tietotekniikan käyttöönotto

Tilaaja-Tuottajamallit julkisella sektorilla

SisäinenyrittäjyysTalouden

tarkka seuranta

Epävarmuutta, ristiriitaisia tulkintoja, konflikteja

Epävarmuutta, pakkoa nopeisiin muutoksiin, keskeneräisyyttä

Jälkiteollinen palveluyhteiskunta

Tutkimustulokset

Uudistavan oppimisen vaiheet löytyvät kiteytettyinä seuraavaan taulukkoon:

0Vaiheet0Oppimistehtävät0Tehtävien merkitys syklissä ja 0Vertailu aikaisemman teorian vaiheistukseen

Tutkimustulokset

2. Uudistavan oppimisen vaiheet

Vaihe Oppimistehtävä/oppimistehtävät Oppimistehtävän merkitys oppimisen etenemisen kannalta

Aikaisempien tutkimusten tulkinnat vaiheiden etenemisestä

Tarvetila Toiminnan historiallinen analyysi ja nykytilan tutkiminen

Käsitteellisen ristiriidan synnyttäminen uuden ja vanhan kohteen välillä 

Tarvetila: halulla ei ole kohdeta (Bratus & Lishin 1983)

Vaihtoehtojen etsiminen Vaihtoehtoisten ratkaisujen selvittäminen ja konkretisointi

Toiminnan rajoitteiden ja mahdollisuuksien selvittäminen 

Orientoituminen: muodostetaan ennakkokuva, siitä mitä pitäisi oppia. (Engeström 1992) Kaksoissidos (Mäkitalo 2005) 

Ristiriidan kärjistyminen Käyttö- ja vaihtoarvon, hyötyjen ja haittojen välinen punnitseminen

Uuden, toiminnassa mahdollisen ratkaisun valinta 

Kaksoissidos (Engeström 2002)

Uusi ratkaisu Mallin muodostaminen uudesta toiminnasta/merkitysperspektiivistä

Orientoituminen valinnan mukaiseen toimintaan 

Mallin muodostaminen uudesta toiminnasta (Engeström 1992) 

Uuden osaamisen hankkiminenUuden toiminnan käyttöönotto

Konkreettiset, uuden mallin käyttöönottoon liittyvät oppimisteot

Uuden henkilökohtaisen mielen muodostaminen toiminnan kohteeseenMotivoituminen muutokseen  

Ulkoistaminen: soveltaminen todelliseen toimintaympäristöön(Engeström 1992) 

Vakiinnuttaminen ja arviointi

Uuden toimintamallin kriittinen arviointi Uuden henkilökohtaisen mielen mukainen toiminta 

Arviointi: uuden toimintamallin toimivuuden kriittinen tarkasteluKontrolli: oppimisprosessin arviointi ja kehittäminen. (Engeström 1992)Tarpeiden ja tekojen vaihe (Bratus&Lishin 1983) 

Tutkimustulokset

Uudistavan oppimisen sykli ja oppimis-tehtävät eri vaiheissa

0Löydökset tukevat hypoteesia0Hakuvaihe voidaan jakaa kahteen osaan

0Selkeä ero vaihtoehtojen etsimisen ja valinan välillä

0KAPITEELEILLÄ hypoteesi motivaation syntymisestä: uusi kohde+ uusi mieli = motivaation lähtökohta?

1. tarvetila: Toiminnan historiallinen analyysi ja nykytilan havainnointi.

Tuloksena käsitteellinen ristiriita uuden ja vanhan kohteen välillä

2. vaihtoehtojen etsiminen: Konkreetit keinot uuden ja vanhan kohteen välisen ristiriidan

ratkaisemiseen. Mitkä ovat rajoitteet ja mahdollisuudet?

3. ristiriidan kärjistyminen: Käyttö- ja vaihtoarvon välinen ristiriita;

hyötyjen ja haittojen punnitseminen. Mikä on paras valinta toiminnan

antamien ehtojen valossa?

4. uusi ratkaisu: Mallin rakentaminen uudesta

toiminnasta. Millä keinoin voin edetä? MOTIVAATIO

UUTEEN KOHTEESEEN ALKAA SYNTYÄ?

5. uuden osaamisen kehittäminen/uuden

käyttöönotto: Uuden mallin mukaisen toiminnan

mahdollistavat oppimisteot. Mitä teen käytännössä?

MOTIVAATIO UUTEEN KOHTEESEEN ALKAA

SISÄISTYÄ?

6. vakiintuminen ja arviointi: Uuden henkilökohtaisen mielen

mukainen toiminta. Olenko onnistunut valinnassa? Mitä vielä

haluaisin kehittää? MOTIVAATION

YLLÄPITÄMINEN?

0. uusi tai entinen vakiintunut toiminta

Tutkimuksen luotettavuus

0 Jos laadullinen tutkimus on validi ei ole tarpeen arvioida sen reliabiliteettia (Glenn 2010)

0 Validiteetin kannalta keskeistä on koko tutkimusprosessin ja -asetelman huolellinen kuvaaminen (Stenbacka 2001)

Tutkimuksen luotettavuus

0 Diskurssianalyyttisen tutkimuksen arvioinnissa on lisäksi tärkeää (Remes 2003)a. Teknisellä tasolla tarkastella aineiston valintaa,

menetelmävalintoja ja esille analysoidun diskurssin suhdetta muihin teorioihin

b. Praktisella tasolla aineiston keräämistä ja analyysitavan valintaa

c. Kriittisellä tasolla perustella miksi aineisto on valittu juuri diskurssianalyyttisen tutkimuksen kohteeksi; lisäksi on perusteltava ontologiset ja epistemologiset valinnat Microsoft Word

-asiakirja

Tutkimuksen yleistettävyys

0 Viiden haastattelun huolellinen analyysi0 Tuo esille työelämässä olevien työntekijöiden puheessa

johdonmukaisen ja vahvan diskurssin0 Josta kuuluvat uudistavan oppimisen etenemisen vaiheet0 Ja eri vaiheiden oppimistehtävät0 Tulosten yleistettävyyteen on syytä suhtautua

kriittisesti, koska kyseessä on vain viiden henkilön otos0 Tuloksia ei voi myöskään suoraan yleistää koskemaan

työelämän ulkopuolella olevien uudistavia oppimisprosesseja!

Pohdinta

Uudistavan oppimisen sykli on toimiva ammatillisen kehityksen tulkinnan väline. Sen avulla on mahdollista ohjata työelämässä mukana olevia ihmisiä tekemään valintoja, jotka auttavat uudistamaan työhön liittyvää henkilökohtaista mieltä jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.

Työelämässä mukana olevat ihmiset päätyvät ajoittain jumitilanteisiin, joissa aikaisemmin toimineet toimintatavat eivät enää onnistu. Tällaisten tilanteiden taustalla on työn muutoksia sekä elämäntilanteeseen ja terveydentilaan liittyviä huolia. Jumitilanteesta etenemiseksi tarvitaan uudistavaa oppimista, jonka myötä on mahdollista löytää ratkaisuja, jotka parantavat mahdollisuuksia jatkaa työelämässä.

1.

2.

Pohdinta

Haastattelutilanteessa riittävän käsityksen saamiseksi ihmisten kokonaistilanteesta tarvitaan hyviä teoreettisia välineitä, joiden avulla pystytään rakentamaan jaettuja merkityksiä ja tekemään perusteltuja kiteytyksiä kokonaistilanteesta. Toiminnan teoria tarjoaa tällaiset työvälineet.

Työelämässä olevien terveydentilaan liittyviä työssä selviytymisen ongelmia ei voida tulkita pelkästään terveysnäkökulmasta. Työhyvinvointia on tutkittava kokonaisuutena jossa otetaan huomioon terveydentilan ohella myös työtoiminnan historiallinen kehitys ja tulevat muutokset, työn henkilökohtaisen mielen rakentuminen toiminnassa ja elämäntilanteessa työhyvinvointiin vaikuttavat asiat.

3.

4.

Pohdinta

Kokonaistilanteen analyysin käytännön sovellettavuuden näkökulmasta tulee haastatteluaineiston perusteellisen analyysin myötä näkyväksi myös se, että menetelmä on aikaa vievä ja siten kallis. Mikäli kokonaistilanteen analyysin käyttöä halutaan laajentaa, on jatkossa tarpeellista myös pyrkiä operationalisoimaan menetelmää nopeammin toteutettavaksi ja keveämmäksi.

5.