Sote-uudistuksen tilanne Uusia linjauksia, kysymyksiä ja vastauksia

SuPer Jussi Salo

10.4.2016

HUOM! Kaikki kursiivilla kirjoitetut kommentit tässä esityksessä ovat esityksen tekijän kommentteja eivätkä edusta ministeriöiden ja valmistelijoiden mielipiteitä.

Sote-uudistuksen uudet muotisanat

• Asiakas keskiössä

• Asiakkaalle valinnanvapaus

• Raha seuraa potilasta

• Vaikuttavuus keskiöön

• Saumattomat palveluketjut

• Tuottavuuden nosto

• Yksityinen sparraa julkista

• Tuottajat samalle viivalle

• jne

| 2

Sipilän hallituksen päälinjaukset sote-

uudistukselle

• Valtio on sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittaja

• Säädetään valinnanvapauslainsäädäntö

• Palvelujen käyttäjä voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan

• Valinnanvapaus on pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erikoistason sosiaali- ja terveydenhuollossa

| 3

Sote-uudistuksen tarve ja esitetyt

ratkaisukeinot

Tarve

• Palveluja tarvitsevien vanhusten määrä kasvaa ja monilta kunnilta rahat loppuu (kriisikunnilta nyt jo loppunut)

• Kustannusten kasvu pitää rajoittaa pieneksi

Raamit

• Perustuslaki korostaa kansalaisten yhdenvertaisuutta

Keinot

• Käyttäjälle valinnanvapaus hoivan ja terveyden palveluissa

• Tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja purkaa jonoja

| 4

Nyt tulee 18 maakuntaa ja ne vastaavat

jatkossa sote-tehtävien järjestämisestä

• Maakuntia on jatkossa 18 ja lisäksi tulee 5 suurta yhteistyöaluetta yliopistollisten sairaaloiden ympärille (Maakunnille tulee myös paljon muitakin tehtäviä)

• Pääkaupunkiseudun kunnat saavat ehkä poikkeuskäsittelyn ja Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen saavat järjestää palvelunsa itse ja lisäksi HUS mahdollisesti jätetään maakunnallisen soten ulkopuolelle

Perustuslakivaliokunta joutuu ratkaisemaan sen, voidaanko osa kunnista jättää uudistuksen ulkopuolelle vai olisiko kaikille alueille tarjottava sama asema ja mahdollisuus kuin pääkaupunkiseudun kunnille?

| 5

Sote-uudistus ja lakimuutokset

• Soten järjestämisvastuun muutos

• Sote siirtyy kunnilta maakuntien vastuulle

• Palvelujen valinnanvapauden ja rahoituksen muutokset

• Asiakas valitsee ja valtio maksaa

• Lakimuutokset

• Sote-järjestämislaki ja maakuntalaki (itsehallintoalueet)

• Kuntien ja maakuntien valtionosuuslait

• Tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset

• Lisäksi kymmeniä muita lakimuutoksia

| 6

Selvityshenkilöryhmän 4 mallia: 1&2 (Lopullinen esitys tulee toukokuussa 2016)

1)”Omatiimi”

• Vastaa Tanskan ja Keski-Euroopan maiden perhelääkärimallia,

• Sisältyy: sosiaaliohjaus, sosiaalityöntekijän itsenäinen vastaanotto, terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan itsenäinen vastaanotto, yleislääkärin vastaanotto

• Asukas valitsee ”Omatiimin” asiointipaikakseen (voi vaihtaa)

• Muut perustason palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä

2) Väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskus

• Omatiimin palvelut + paikallisesti toteutettavia sosiaalihuollon palveluja: perhetyötä, kasvatus- ja perheneuvontaa, päihde- ja mielenterveystyö sekä terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisyä

• Muut palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä

| 7

Selvityshenkilöryhmän 4 mallia: 3&4

3) Monitoiminen sosiaali- ja terveyskeskus

• Sisältää 1&2-mallien lisäksi äitiys- ja lastenneuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä työterveyshuollon

• Muut palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä

4) Integroitu sosiaali- ja terveyskeskus

• Tuottaa kaikki perustason palvelut

• Valinnanvapaus rajoittuu sosiaali- ja terveyskeskuksen valintaan asiointipaikaksi

• Suun terveydenhuoltoa tulee selvityshenkilöiden mielestä kuitenkin tarkastella erikseen

| 8

Selvityshenkilöryhmän lisäehdotus

Selvityshenkilöt ehdottavat myös, että valinnanvapauden piiriin voidaan ottaa (kaikissa vaihtoehdoissa 1-4)

• Tarkasti määriteltävissä olevat erikoissairaanhoidon palvelut (esimerkiksi päiväkirurgia ja jotkin muut ennakolta suunnitellut leikkaushoidot)

• Rajattujen asiakasryhmien ”väestövastuinen” toiminta

• YKSITYINEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA?

Antaako yksityinen toimija toimenpiteelle myös takuun vai hoidetaanko virheet julkisella puolella?

Pieni toimija ei pysty kantamaan riskiä

| 9

Miten palvelut tuotetaan jatkossa?

• Maakunta vastaa järjestäjänä viranomaistehtävistä sekä koko palvelujärjestelmän toimivuudesta

• Maakunta tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itse tai yhdessä muiden maakuntien kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita.

• Luodaan valinnanvapauslainsäädäntö: käyttäjä valitsee itse palveluiden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajan

• Maakunta erottaa järjestämisen ja tuotannon ja tämän vuoksi myös julkiset palveluntuottajat yhtiöitetään (siis maakuntien ja kuntien omistamat)

• Lainsäädäntöön tulee myös vaihtoehtoisia tapoja järjestämisen ja tuotannon erottamiseen (se, mitä tulee, selviää myöhemmin)

| 10

Hallitus haluaa pieniä yrityksiä

palveluiden tuottajiksi?

• Hallituksen tavoitteena on sote-palveluiden tuotannon monipuolistaminen

• Valinnanvapausmalli tukee PK-yritysten mahdollisuuksia toimia markkinoilla sekä uusia innovatiivisia ja digitaalisia palvelumalleja

• Yksityinen ja kolmas sektori vastaavat tietystä vähimmäismäärästä palvelutuotantoa

• Konseptikilpailutukset uudistumisen toteuttamiseksi

• Pakotetaan osa tuotannosta uusiin ja innovatiivisiin kilpailutuksiin, missä esim. digitalisaatiolla ja uusilla toimintamalleilla on suuri rooli

=> PALVELUSETELIT YLEISTYVÄT

| 11

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa

käytännössä?

• Terveysasemia lisää kasvukeskuksiin ja suurempiin taajamiin

• Palveluja saa taajamissa ja käyttö kasvaa => Mistä rahat?

• Palvelusetelit ja julkinen palvelulupaus

• Tuleeko leikatut eli alimitoitetut setelit esim. kotihoitoon ja vanhusten asumispalveluihin? => ”lisärahalla saa siinä tapauksessa parempaa palvelua”

• Asiakkaan oma rahoitusosuus kasvaa (asiakasmaksut nousevat)

• Kela vähentänyt jo nyt korvauksia ja linja jatkuu samana

• Omaisuus muutetaan hoivaksi? => Jos maksukykyä ei ole?

Kansalaisten vastuu omasta terveydestään kasvaa

| 12

Näin yritetään turvata integraatio eli

saumattomasti toimivat palvelut

• Järjestämisvastuussa oleva maakunta huolehtii tuottajien ohjauksesta ja valvonnasta, valinnanvapaudesta sekä laadusta ja hinnasta

• Kaikki rahoitus kulkee järjestäjän eli maakunnan kautta ja järjestäjällä on kokonaiskuva rahoituksesta (yksi budjetti ja rahoitusjohto)

• Tieto liikkuu eri tuottajien välillä kansallisten rekistereiden ja täysin yhteentoimivien tietojärjestelmien kautta (EIVÄT TOIMI!!!)

• Hoito- ja palvelukokonaisuudet järjestetään siten, että eri palveluista ja palvelutuottajista on sujuva yhteys muihin palveluihin.

• Palveluita tarjotaan kustannusvaikuttavina palvelukokonaisuuksina. Tuotannollista integraatiota toteutetaan verkostomaisessa rakenteessa, jossa on useita palveluntuottajia.

TAVOITTEET OVAT HYVÄT, MUTTA TOTEUTUMINEN HYVIN EPÄVARMAA KOSKA TOIMINTA PIRSTALOITUU JA HAJOAA LIIAN MONIEN TUOTTAJIEN KESKEN

| 13

Mitä tapahtuu sote-henkilöstölle?

• Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sote-henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaattein maakuntien palvelukseen

• Mitä tämä tarkoittaa?

• KVTES säilyy työehtosopimuksena sopimuskauden loppumiseen saakka (sen jälkeen KVTES ei enää sotessa)

• Työehtosopimus tulee muuttumaan kun toimijat yhtiöitetään ja yksityisillä toimijoilla on omat tes-sopimuksensa

• Maakuntien (niiden omistamien yhtiöiden palvelukseen siirtyvillä säilyy myös eläketurva KEVA:n kautta)

=> IRTISANOMISSUOJAA EI LUVATA

=> MITEN KÄY NIILLE, JOTKA YKSITYISIIN YRITYKSIIN?

| 14

Mitä tapahtuu kuntien sote-

omaisuudelle?

• Kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyy kiinteistöjä ja laitteita maakunnille korvausta vastaan

• Kaikkia tiloja ei luovuteta, vaan osa vuokrataan

• Osa kuntien sote-omaisuudesta jää käyttämättömäksi

ne siirretään uusiin perustettaviin yhtiöihin ja eivät jää kuntien rasitteiksi

Kysymyksiä?

Mitä tehdään tyhjille kiinteistöille?

Mitä jos yksityiset toimijat eivät ota kuntien kiinteistöjä?

Voiko kunnille tulla pakko vuokrata omaisuutta alihintaan, jos tiloille ei löydy muuten mitään järkevää käyttöä?

| 15

Tukipalvelut yhtiöitetään

• Maakuntien omistama yhteishankintayksikkö

– hoitaa sote-hankinnoissa kilpailutuksen

– osallistuu itsehallintoalueiden oman tuotannon tehokkuuden ja talouden arviointiin harkittaessa omaa tuotantoa suhteessa palveluiden hankkimiseen muilta; laajempi arviointi esim. THL:n tehtäväksi

• Maakunnille yhteiset, näiden omistamat tukipalvelut

– toimitilapalvelut; talous- ja henkilöstöhallinto; ICT-palvelut,

Tulee todennäköisimmin osakeyhtiöpohjainen ratkaisu

Valtiolla ja suurilla kaupungeilla näistä jo kokemuksia

| 16

Mitä tapahtuu sairaalaverkostolle?

• Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköiden määräksi linjataan 12 (sairaala ja siihen liittyvä vaativan sosiaalipäivystyksen yksikkö)

• Muiden alueiden keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystyksen yksiköinä, joita 12 laajan päivystyksen yksikköä ja ensihoitojärjestelmä tukevat

• Pienempiä sairaaloita muutetaan kuntouttaviksi yksiköiksi

| 17

Jos sote taas kaatuu, löytyykö vielä

yksinkertaista ja toimivaa mallia?

• SOTE RAKENNETAAN KUNTAYHTYMIEN VARAAN

• Kuntayhtymämalli kaatui eduskunnassa. Mikä meni pieleen?

1) Malli rakentui kaksiportaisen päällekkäisen kuntayhtymän varaan

2) Kunnille jäi maksuvelvollisuus kuntayhtymän kustannuksista, vaikka kunta ei tosiasiallisesti pystynyt vaikuttamaan kuntayhtymien päätöksentekoon

Ratkaisu: Muodostetaan 5 suurta kuntayhtymää

• Pohjana nykyiset erva-alueet

• Mahdollistaa sote-veron ja kunnille ei tule maksuja (jos alueita on enemmän => putoaa alueverotukselta pohja)

| 18

Sote-alueet jaetaan tarpeen mukaan

pienempiin toiminta-alueisiin

Keskinen toiminta-

alue

Pohjoinen toiminta-

alue

Itäinen toiminta-

alue

Eteläinen toiminta-

alue

Läntinen toiminta-

alue

| 19

Malli 18/5 turvaa palvelut, kestävän

rahoituksen, demokratian ja se kestää

• Toteutuu:

• Sote-uudistus ja maakuntauudistus (kuntayhtyminä)

• Palvelujen turvaaminen (rahoitus, yhdenvertaisuus, laatu)

• Mahdollistaa:

• Kustannussäästöt ja palvelujen tehostumisen sekä myös yksityisiä palveluja kuten tälläkin hetkellä

• Päällekkäisten palvelujen karsimisen

• Alueellisen sote-veron ja helpomman valtionosuus-järjestelmän ja sen nopeat tarkistusmahdollisuudet

• JOS 5 ALUETTA ON POLIITTISESTI MAHDOTON AJATUS, NIIN PERUSTETAAN SIINÄ TAPAUKSESSA 18 SUURTA SOTE-KUNTAYHTYMÄÄ

| 20

• Se on kunnille tuttu kuntayhtymämalli

• Vältytään suurilta kiinteistöomaisuuksien siirroilta koska suuri osa niistä jo kuntayhtymillä (loput helppo siirtää tai vuokrata)

• Vältytään suurilta henkilöstöongelmilta ja uusilta sopimusjärjestelmiltä (pohjana KVTES tai uusi vastaava)

• Ei sekoiteta sotea ja muuta maakuntahallintoa koska siitä ei saada pitkäikäistä ja toimivaa kokonaisuutta

=> 18 MAAKUNTAA JA 5 SOTE-KUNTAYHTYMÄÄ

• Tämä on selkein ja kokonaistaloudellisesti edullisin sekä rahoituksen- että tulevien palvelutarpeiden näkökulmasta myös kestävin vaihtoehto

| 21

Malli 18/5 on yksinkertaisesti varmin

valinta, koska …

KIITOS

Lisätietoja:

www.superliitto.fi