VAASAN RAVIRADAN ALUEEN IDEAKILPAILU...2818 arvosanaa. Yleisöpalautteesta on Mapita Oy:n toimesta tehty yhteenveto, jota palkintolautakunta on voinut käyttää arviointityönsä

1

VAASANRAVIRADAN

ALUEENIDEAKILPAILU

arvostelupöytäkirja

2

SISÄLLYSLUETTELO

1. KILPAILUN JÄRJESTÄMINEN 3

1.1 KILPAILUN TOIMEENPANIJA, LUONNE JA TARKOITUS 31.2 KILPAILUN MUOTO JA OSANOTTAJAT 31.3 PALKINTOLAUTAKUNTA 31.4 KILPAILUAIKA 41.5 KILPAILUA KOSKEVAT KYSYMYKSET 41.6 KILPAILUEHDOTUKSET 4

2. KILPAILUTEHTÄVÄ 4

2.1 KILPAILUN TOIMEENPANIJA, LUONNE JA TARKOITUS 42.2 KILPAILUN TAVOITTEET 52.3 KILPAILUOHJELMASSA MAINITUT 5

KILPAILUEHDOTUSTEN ARVOSTELUPERUSTEET

3. KILPAILUN YLEISARVOSTELU 6

3.1. YLEISTÄ 63.2. KAUPUNKIRAKENTEELLISET RATKAISUT 63.3. KAUPUNKIKUVALLISET RATKAISUT 73.4. LUONNONYMPÄRISTÖN HUOMIOIVAT RATKAISUT 83.5. ARKKITEHTUURI 83.6. KORTTELIT JA ARKKITEHTUURI 83.7. LIIKENTEELLISET RATKAISUT 93.8. EHDOTUSTEN LAAJUUS- JA KUSTANNUSVERTAILU 11

4. EHDOTUSKOHTAISET ARVOSTELUT 12

4.1. YLÄLUOKKA 124.2. YLEMPI KESKILUOKKALUOKKA 284.3. ALEMPI KESKILUOKKALUOKKA 384.4 ALALUOKKA 47

5. KILPAILUN RATKAISU 51

6. SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI 52

7. ARVOSTELÖUPÖYTÄKIRJAN VARMENNUS 52

8. NIMIKUORTEN AVAUS 52

9. LIITTEET 53

3

1. Kilpailun järjestäminen

1.1 Kilpailun toimeenpanija, luonne ja tarkoitus

Vaasan kaupunki järjesti 1.10- 30.12.2013 Vaasan Raviradan alueen maankäytönsuunnittelusta yleisen suunnittelukilpailun, jonka tavoitteena oli vanhan ravirata-alueenkehittäminen asuntopainotteiseksi kaupunginosakeskukseksi.

Noin 16.7 ha laaja kilpailualue sijaitsee keskusta-alueen välittömässä läheisyydessäHietalahden kaupunginosassa. Kokonaan kaupungin omistuksessa oleva ravirata onvoimassa olevassa asemakaavassa osoitettu urheilualueeksi (U) ja urheilutoimintaapalvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU). Alue on toiminut raviratana noin 60vuotta, mutta sen toimintaa ollaan siirtämässä pois alueelta.

Ideakilpailun tärkeimpänä tavoitteena on hyödyntää alueen sijainnin tarjoamiamahdollisuuksia uutena keskustaan tukeutuvana asuntoalueena ja luoda siitäekologinen, sosiaalisesti ja toiminnallisesti ihmisläheinen osa Vaasan keskusta-aluetta.Alueen suunnittelulta toivotaan innovatiivisuutta ekologisten ja sosiaalisten, asunto-energia- sekä liikenneratkaisujen osalta. Suunnitelmien toivotaan hyödyntävän alueenidentiteettiä, jolle on luonteenomaista virkistyspalveluiden ja meren läheisyys sekäpääosin 1950-luvulla rakentuneen kaupunginosan tilajärjestelyiltään, materiaaleiltaan

ja mittakaavaltaan inhimillinen asuinympäristö, joka huomioi asukkaiden asumis-,virkistäytymis- ja palvelutarpeet tarpeet esteettömän kävelyetäisyyden päässäomasta kodista ja keskustasta.

1.2 Kilpailun muoto ja osanottajat

Kilpailu on järjestetty Suomen Arkkitehtiliiton sääntöjen mukaisena yleisenäideakilpailuna, johon olivat oikeutettuja osallistumaan yksittäiset henkilöt taityöryhmät, joissa on mukana henkilö, jolla on oikeus harjoittaa arkkitehdinammattia Suomessa. Kilpailuun osallistui 63 henkilöä / työryhmää.

Kilpailua koskevaa aineistoa ja vuorovaikutusta var-ten perustettiin erillinenverkkosivusto: http://ravirata.mapita.fi/ Kilpailutyöt olivat kilpailuohjelmanmukaisesti julkisesti nähtävillä sivustolla 24.1. - 5.3.2014 välisen ajan. Tänäaikana asukkaat / kilpailusta kiinnostuneet saattoivat arvioida töitä sekä antaaniitä koskevia arvioita ja kehittämistoiveita. Sivuston ylläpidosta ja palautteenanalysoinnista vastasi Mapita Oy.

1.3 Palkintolautakunta

Palkintolautakuntaan kuuluvat Vaasan kaupungin nimeäminäluottamushenkilöinä:Joakim Strand kaupunginvaltuuston puheenjohtajaRaija Kujanpää suunnittelujaoston puheenjohtajaAnita Niemi-Iilahti kaupunginhallituksen jäsenKalervo Laaksoharju kaupunginhallituksen suunnittelujaoston jäsenMauri Ollila kaupunginhallituksen jäsenIvanka Capova. kaupunginhallituksen suunnittelujaoston jäsen

Virkamies jäseninä:Markku Järvelä teknisen toimen johtajaJukka Kentala perusturvajohtajaChristina Knookala sivistystoimenjohtajaOsmo Ovaska kaupungingeodeettiPäivi Korkealaakso vs. kaavoitusjohtajaMatti Karjanoja rakennustarkastajaJuhani Hallasmaa kaavoitusarkkitehti

sekä Suomen Arkkitehtiliiton nimeäminä:

Arkkitehti SAFA Johanna VuorinenArkkitehti SAFA Valtteri Heinonen

Ravirata pohjoisesta

4

Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimii kaupunginvaltuuston puheenjohtajaJoakim Strand.Palkintolautakunnan jäsenistä ovat Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjen 6§:n tarkoittamia ammattijäseniä Johanna Vuorinen, Valtteri Heinonen, PäiviKorkealaakso, Matti Karjanoja ja Juhani Hallasmaa. Pysyvinä asiantuntijoinatoimii liikenneasioissa kuntatekniikan johtaja Markku Litmanen. Lisäksiasiantuntijoina voidaan kuulla muita palkintolautakunnan erikseen nimeämiäasiantuntijoita ja palkintolautakunta voi halutessaan pyytää ehdotuksistatarvittavia erillislausuntoja.

Kilpailuehdotuksista ja alueen toteutuksesta pyydettiin seuraavat lausunnot:Kunnallistekniset kustannukset: Vaasan kaupunki, Kuntatekniikka, Jan- Ove IngoHulevesiratkaisut ja niiden toimivuus: Vaasan kaupunki, Kaavoitus, MalinHenrikssonAlueen toteutettavuudesta/kiinnostavuudesta pyydettiin erilliset kyselytyyppisetarviot rakennusliikkeiltä ja rakennuttajilta sekä kiinteistövälittäjiltä.

Palkintolautakunnan sihteereinä toimii kaavoitusarkkitehti Oliver Schulte-Tigges.Asiantuntijat ja sihteerit eivät osallistu palkintolauta-kunnan päätöksentekoon.

1.4 Kilpailuaika

Kilpailu käynnistyi 1.10. 2013 ja päättyi 30.12.2013.

1.5 Kilpailua koskevat kysymykset

Kilpailijoilla oli oikeus pyytää ohjelmaa koskevia sel-vityksiä ja lisätietoja.Kysymykset oli tehtävä nimi-merkillä varustettuina ja lähetettäväsähköpostiosoitteeseen [email protected] 30.10.2013 mennessä. Kysymyksetja palkintolautakunnan vas-taukset niihin julkaistiin kilpailun verkkosivuilla.

1.6 Kilpailuehdotukset

Kilpailuun saapui hyväksytysti 63 ehdotusta. Ehdo-tuksille annettiinkilpailunumero saapumispäivämää-rään perustuvassa järjestyksessä.

Ehdotukset pantiin julkisesti esille kilpailun Mapita Oy:n to-teuttamaannettigalleriaan, jonka kautta myös yleisö pääsi kommentoimaan ehdotuksia.

Yhteenveto yleisökommenteista sisältyy arvostelupöytäkirjaan.

2. Kilpailutehtävä

2.1 Kilpailutehtävän tausta

Kilpailualue on suurin yksittäinen rakentamaton kehittämisalue Vaasan keskustantuntumassa. Sen asema kaupunkirakenteessa on merkittävä sekä Hietalahden ettäkoko keskusta-alueen kaupunkikuvan ja identiteetin osalta. Alue on osa Vaasankeskustan sisääntulomaisemaa, jolla nykyisellään ei ole alueen sijainninedellyttämää merkitystä maisemarakenteessa. Suunnittelullisesti alue muodostaahaasteen vanhan intiimin asuntoalueen, tavoitteellisen rakennusoikeuden sekäidentiteetiltään selkeän kaupunkirajan sovittamisessa toimivaksi ja esteettisestisopusointuiseksi kokonaisuudeksi.

Kilpailun lähtökohtana oli kaupunginvaltuuston 13.12.2011 hyväksymä Vaasanyleiskaava 2030 ja sen viheraluejärjestelmän maankäytölliset tavoitteet sekävuonna 2009 laadittu Hietalahden yleissuunnitelma, jonka mukaan kilpailualue ontulevaisuudessa tarkoitus varata pääasiassa asumiseen. Asuntorakentamisenlisäksi alueen suunnittelussa tuli huomioida lisärakentamisen edellyttämäpalvelurakenteen parantaminen, erityisesti päiväkoti- ja vanhustenpalvelurakentamisen osalta. Palvelutilojen tuli liittyä julkiseen kaupunkitilaan jarohkaista omatoimiseen aktiivisuuteen ja osallistumi-seen.

5

2.2 Kilpailun tavoitteet

Raviradan alueen ideakilpailun tarkoituksena on tutkia kaupungin keskustaan jaHietalahden kaupunginosaan välittömästi liit-tyvän asuinalueen perusratkaisujakaupunkikuvan, palvelujen tavoitettavuuden sekä kestävän liikkumisen ja uudenekologisesti kestävän urbaanin asuin- ja elämäntavan kannalta. Tavoitteena onkehittää vuonna 2009 tehdyn Hietalahden kehittämissuunnitelman pohjaltaalueesta palveluiltaan monipuolinen kaikki ikäryhmät ja heidän erityistarpeethuomioiva kaupunginosakeskus, joka täydentää Hietalahden peruspalveluita jatarjoaa sosiaalisesti rikkaan ja monipuolisen asuinympäristön.Kehittämissuunnitelman esitetty rakentamistavoite alueelle on noin 80 000-120 000kerrosalaneliömetriä.

Ehdotuksilta odotettiin rikasta kaupunkirakennetta, joka mahdollistaaasumismuodoiltaan ja toteutustavaltaan monipuolisia ja ekologisia, erityisestilapsiperheille soveltuvia asumisratkaisuja, jotka huomioivat rakennetunympäristön, alueen maisemarakenteen sekä luonnonmukaisen hulevesienkäsittelyn osana alueen viherrakentamista. Suunnitelmien tuli huomioida lisäksiHietalahden yleissuunnitelmassa esitetty mahdollisuus moottoritien muuttaminenkatualueeksi sekä sen mahdollistamat yhteydet Bragen / uimahallin ranta-alueensuuntaan.

Alueen Rantamaantien ja Ruutikellarintien vastaisilla sivuilla tuli huomioidaliikennemeluun ja turvallisuuteen liittyvät seikat sekä urheilualueidenyleisötapahtumien pysäköintivaatimukset.

Kilpailun tavoitteena oli kehittää alueesta kävely/pyöräily kaupunginosa, jonkapysäköintiratkaisuissa lähdettiin kaupungin nykyistä pysäköintinormiaväljemmästä mitoituksesta ja ehdotuksissa toivottiin tutkittavan erilaisiapysäköinnin yhteisjärjestelyitä. pää urbaanimpaa vähäautoistunutta elämäntapaa,sekä pysäköinnin yhteisjärjestelyjä. Varsinaisen asukaspysäköinnin lisäksiehdotuksissa tuli huomioida alueen läheisyydessä sijaitsevat urheilualueet janiiden yleisötapahtumat osoittamalla kilpailualueelta noin 250-400 lyhytaikaiseenpysäköintiin varattavaa autopaikkaa. Kilpailuohjelman mukaan Autopaikat saisijoittaa rinnakkaispysäköintinä liike- ja työpaikkapysäköinnille varatuille alueilletai/ja osoittaa kadunvarsipysäköintinä alueelle. Liikennealueiden suunnittelussatuli lisäksi erityisesti huomioida niiden viihtyisyys, toimivuus sekä turvallisuus.

Kilpailuohjelmassa edellytettiin lisäksi virkistyskäyttöä tukevia ja toiminnallisiahulevesiratkaisuja. Sillä suunnittelualue on alavaa osin mertenpinnan tasossaolevaa vanhaa vesijättömaata, jonka kautta pääosa Hietalahden hulevesistäjohdetaan Eteläiselle Kaupunginselälle.

2.3 Kilpailuohjelmassa mainitut kilpailuehdotusten arvosteluperusteet

Kilpailuohjelman mukaan keskeisenä ehdotusten arvosteluperusteenaarvioidaan, kuinka hyvin ehdotuksessa toteutuvat kilpailuohjelman tavoitteet,ehdotusten innovatiivisuus sekä toteutuskelpoisuus. Arvioinnissa kiinnitetäänlisäksi huomiota ehdotusten liittymiseen ympäröivään kaupunkirakenteeseen jaasumisratkaisujen moni-puolisuuteen sekä arkkitehtoniseen laatuun. Keskeisiäarvosteluperusteita ovat:Ehdotuksen arkkitehtoninen kokonaisote ja omaleimaisuus / liittyminen olemassaolevaan ympäristöönLähivirkistysalueen / vihreän kaupunkirakenteen toimivuus ja innovatiivisuusosana kokonaisratkaisua sekä hulevesiratkaisujen kaupunkikuvallinen toteutus.Liikeympäristön kaupunkikuvallinen ilme sekä reitistön orientoitavuus/selkeys jaliikenneturvallisuus ja sujuvuus.Asuntokortteleiden ja asuintalotyyppien monipuolisuus, laadukkuus,inno-vatiivisuus, liittyminen julkiseen kaupunkitilaanPalvelukeskuksen liittyminen kokonaisrakenteeseen sitä täydentävänäelementtinäRantamaantien vastaisen reuna-alueen käsittely ja toimivuus

Olennaista on esitettyjen ominaisuuksien muodostama kokonaisratkaisu, jokatoteuttaa kilpailuohjelmassa asetetut tavoitteet optimaalisesti. Kokonaisratkaisun

Hietalahden kehittämissuunnitelman loppuvisio

6

ansioita pidetään tärkeämpänä kuin yksityiskohtien virheettömyyttä. Lisäksiarvioinnissa otetaan huomioon ehdotusten kehityskelpoisuus ja se miten ehdotuson kehitettävissä perusratkaisunoleellisesti kärsimättä.

3. Kilpailun yleisarvostelu

3.1 Yleistä

Kilpailu on herättänyt sekä osallistujien että yleisöarviointien osalta erittäin suurtahuomiota ja kiinnostusta. Kilpailun tasoa voidaan lisäksi kokonaisuutena pitäähyvänä ja ehdotukset tarjoavat kilpailutehtävään useita, huolellisesti tutkittujaratkaisuja. Ehdotusten välillä on löydettävissä sopivasti erilaisuutta ja kilpailijatovat onnistuneet löytämään monia alueen kaupunkirakenteesta sekä historiastajohdettuja ratkaisuja.

Arviointisivuston huomioiminen suunnittelussaKilpailutyöt ovat olleet 24.1. - 5.3.2014 julkisesti nähtävillä internetpalvelunkautta, jossa töitä oli mahdollista arvioida. Töihin saatiin yli 1132 kommenttia ja2818 arvosanaa. Yleisöpalautteesta on Mapita Oy:n toimesta tehty yhteenveto,jota palkintolautakunta on voinut käyttää arviointityönsä tukena. Töistä jätettyjäkommentteja pyritään hyödyntämään myöhemmin myös alueenjatkosuunnittelussa

3.2 Kaupunkirakenteelliset ratkaisut

Kilpailu tarjosi erinomaisen näköalan erityyppisiin kaupunkirakenteellisiinmalleihin ja niiden soveltuvuuteen annetulle paikalle. Ehdotusten parhaimmistoosoittaa, että Raviradan alue voidaan toteuttaa ansiokkaasti useaa eri malliasoveltaen. Parhaimpina on arvostettu ehdotuksia jotka muodostavat selvänurbaanin jatkeen Vaasan keskusta-alueelle ja jotka sitoutuvat Vaasankaupunkisuunnittelun traditioon sitä hyvällä tavalla uudistaen.

Ruutukaavaan perustuvat ratkaisut

Kilpailuun saapui runsaasti erilaisia ruutukaavaan perustuvia ratkaisuja.Ruutukaava osoittautui hyväksi lähtökohdaksi Raviradan alueen suunnittelulle.Ruutukaavaratkaisu tukeutuu vahvasti Vaasan historialliseen keskustaan jaRaviradasta muodostuu luonteva keskustan laajenemisalue.

Ruutukaavaa oli ehdotuksissa tulkittu useilla eri tavoilla. Useimmissalähtökohtana on ollut keskustan koordinaatistoon asettuva perusrakenne, johon

on saatu elävyyttä Hietalahden poikkeavaan koordinaatistoon tukeutuvillaelementeillä, esimerkkeinä Inside outside Vaasa, Derby, Flada, NoRa.Parhaimmillaan kohtaavat, toisistaan poikkeavat koordinaatistot muodostavatelävän kaupunkikudelman, oikoreitteineen ja miellyttävine kaupunkiaukioineen,kuten ehdotuksessa Inside outside Vaasa. Ehdotuksessa Derbyruutukaavakeskustaa on rohkeasti jatkettu suunnittelualueen yli moottoritiehensaakka.

Ansiokkaita ratkaisuja löytyi myös ruutukaavaa eri tavoin varioivien ehdotustenjoukosta, Toto, 8, Hiutaleet, Yksristikaks. Näissä ehdotuksissa vaihtelevan kokoisetruutukorttelit asettuvat vapaammin suhteessa toisiinsa muodostaenmielenkiintoisia kaupunkitiloja ja puistoja kortteleiden väliin. Näiden ehdotuksenongelmana on useissa tapauksissa ollut luontevien yhteyksien puute.

Keskuspuistoon perustuvat ratkaisut

Raviska Jokivartinen

Vasastara Sormuskello

7

Yhden selkeän ratkaisumallin muodostavat keskuspuistoon perustuvat ehdotukset,hyvinä esimerkikkeinä Sormuskello, Raviska, Vasastara, Kaupunkilainen, o0O0o,Jokivartinen, Ravisaari. Keskuspuisto on parhaimmillaan komea alueenkeskeiseksi identiteettitekijäksi nouseva aihe. Useissa ehdotuksissa puistoalueensijoittelussa on huomioitu alueen keskiosan huonot perustamisolosuhteet ja netukeutuvat pääosin ympäröiviin liikenneväyliin, kuten Sormuskello, Raviska,Vasastara. Ansiokkaina on pidetty myös simpukkamaisesti puiston ympärikiertyvää ehdotusta Jokivartinen sekä oivaltavasti Vaasan puistoakseleidentraditioon tukeutuvaa ja ympäröivään kaupunkirakenteeseen sitoutuvaa ehdotustaKaupunkilainen.

Solumalliin perustuvat ratkaisut

Kilpailuun saapui jonkin verran solumalliin perustuvia ehdotuksia, joissakorttelimuotoon on haettu vaihtelua vapaammasta solumaisesta muodosta,esimerkkeinä ehdokset kuten o0O0o, Troikka (I), Muumilaakson tarinoita.Poikkeava tunnistettava korttelimuoto tarjoaa mahdollisuuden alueenvoimakkaaseen tunnistettavaan identiteettiin. Kaikissa ehdotuksissa tätäominaisuutta ei ole osattu hyödyntää parhaalla tavalla. Solumallin ongelmaksi onmuodostunut se, että se ei helposti asetu luontevaksi keskustan jatkeeksi jalähiympäristön osaksi.

Raviradan muodosta aiheensa hakevat ratkaisut

Olemassa oleva ravirata on inspiroinut useita tekijöitä ja sen muoto toistuuehdotuksissa eri tavoin. Toisissa ehdotuksissa ravirata näkyy aluetta yhdistävänväylän ja/tai puiston muodossa, kuten ehdotuksissa Sormuskello, Raviska, Link.Parhaimmillaan raviradan muistuma muodostaa idearikasta, sosiaalisestimonipuolista uudenlaista kaupunkitilaa, kuten ehdotuksessa Sormuskello. Monissaehdotuksissa kuitenkin ravirata näkyy lähinnä ideatasolla ja jääkaupunkirakenteellisesesti täysin hahmottumatta.

Alueen toimivuuden ja toteutettavuuden kannalta haasteellisimpia ovat olleetehdotuksien, joissa ravirata näkyy rakennettuna muotona. Näistä parhaimmistoaedustaa ehdotus Ravisaari, joka muodostaa levollisen kokonaisuudenruutukortteleineen ja keskuspuistoineen. Useimmissa ehdotuksissa raviradanmuoto kuitenkin näyttää jäykistäneen suunnittelua liikaa ja osassa töitäsynnyttäneen vaikeasti perusteltavia megasruktuureja.

Voimakkaaseen muotoon perustuvat ehdotukset

Oman ryhmänsä muodostavat ehdotukset, jotka perustuvat voimakkaaseentunnistettavaan muotoon, kuten Salainen areena ja kukkivat puutarhat, Sykli,

Solsidan. Ehdotusten ansioina on vahvan identiteetin luominen uudelle raviradanalueelle. Erityisen mielenkiintoinen tässä sarjassa on ehdotus Salainen areena jakukkivat puutarhat, joka uudistaa kaupunkisuunnittelun traditiota luomalla yhdenvahvan kaupunkiaukion, jota ympäröi vapaamuotoinen puutarhamainenasuinalue.

Kilpailualue koostuu useasta toiminnallisesta osa-alueesta.Kaupunkirakenteellisten ratkaisujen lähtökohdat ovat hyvin erityyppisiä, muttahyvä lopputulos on edellyttänyt eheän, olemassa olevaa kaupunkirakennettatäydentävän ratkaisun löytämistä.

3.3 Kaupunkikuvalliset ratkaisut

Kaupunkikuvallisesti kilpailualue on mielenkiintoisen monitahoinen. Itään seyhdistyy olemassa olevaan kaupunginosaan, länteen se toimii yhtenä osanaVaasan merellistä silhuettia. Pohjoiseen päin alue muodostaa jatkeen keskustanruutukaava-alueelle. Arvostelussa on painotettu erityisesti alueen

Raviradan alue lännestä

8

kaupunkikuvallisesti eheyttävää ja täydentävää liittymistä olemassa olevaankaupunkiympäristöön pohjoiseen ja itään. Näiltä osin parhaat ehdotukset ovatjopa oivaltavia, kuten Inside outside Vaasa, Kaupunkilainen. Merenpuolensilhuetti ja Rantamaantien puoleisen julkisivun merkittävyys ja luonteva käsittelyovat olleet selvästi haasteellisempia ja monissa parhaimmissakin ratkaisuissa ontältä osin puutteita.

Kaupunkikuvallisesti useimmat ehdotukset ovat täydentäviä, jatkavia jaeheyttäviä monelta osin. Joissakin ehdotuksissa on yksittäisiä osa-alueitaratkaistu selkeästi kaupunkikuvaan uutta ja näkyvää tuoden. Tärkeänä on pidetty,että suunnittelualueelta löytyy selkeitä tunnistettavia kaupunkikuvallisiakohokohtia, julkisia tiloja, aukioita, puistoja ja näkymiä. Parhaissa ehdotuksissatässä on onnistuttu hyvin, esimerkiksi ehdotuksissa Inside outside Vaasa,Sormuskello, Kaupunkilainen.

Liito-oravien asuinaluetta ja niiden kulkureittejä ei ole kaikissa ehdotuksissariittävästi huomioitu, mutta näiltä osin useimmat ratkaisut ovat kehiteltävissäeteenpäin perusratkaisun kärsimättä.

3.5 Arkkitehtuuri

Lähes kaikki osallistujat ovat ymmärtäneet kilpailun pääpainon kohdistuvankaupunkirakenteellisiin ratkaisuihin. Näitä täydentämään on parhaissa ehdotuksissaonnistuneesti tuotu esille myös suunnitelmia tukevia arkkitehtonisia ideoita.Onnistuneissa töissä rakennus/tila-arkkitehtuuri tukee esitettyä kaupunkikuvallistaideaa ja antaa sille helposti omaksuttavan ja tunnistettavan ilmeen. Joissainehdotuksissa yksittäisten rakennusten tai megastruktuurien “arkkitehtuuri” on kuitenkinmuodostunut koko suunnitelman motiiviksi tai sillä on pyritty paikkaamaan ehdotuksenkaupunkirakenteellisia virheitä.

3.6 Korttelit ja arkkitehtuuri

Arkkitehtuuriltaan ja kortteliratkaisuiltaan kilpailuehdotusten kirjo on laaja. Ehdotustenjoukossa on ratkaisuja täysin avoimesta korttelirakenteesta hyv in ti iv iisiinumpikortteleihin. Osa ehdotuksista asettaa alueen arkkitehtuurin isoon rooliin ja

Hietalahden kaupunkikuvallinen ilme on keskeinen alueen elementti.Useimmissa ehdotuksissa ilmettä on kehitelty sopeuttamalla raviradan alueenmittakaavaa pienipiirteisemmäksi Hietalahden suuntaan. Joissain ehdotuksissaliittyminen on ratkaistu taitavasti siten että suunnittelualueen raja katoaakokonaan, kuten ehdotuksessa Kaupunkilainen.

3.4 Luonnon- ja viherympäristön huomioivat ratkaisut

Pääosassa ehdotuksista on rakentaminen mitoitettu oikein, luonnonympäristösaa ansaitsemansa aseman. Ehdotuksissa liittyminen luonnonympäristöön,ympäröiviin viher- ja urheilu- ja puistoalueisiin on ratkaistu eri tavoin.Useimmissa ehdotuksissa luontevat yhteydet ympäristöön ovat löytyneet.

Osassa ehdotuksista viherympäristön suunnittelu on jäänyt vähälle huomiollevaikka sillä olisi ehdotuksessa keskeinen kaupunkitilallinen asema.

Hulevesien onnistunut käsittely ja hyödyntäminen vesiaiheena on onnistunutparhaiten keskuspuistoon perustuvissa ratkaisuissa. Tiiviimmissä jakaupunkimaisemmissa ehdotuksissa on tältä osin enemmän haasteita.

Monissa suunnitelmissa on ehdotettu kanavan avaamista Emäntälahdelle.Kanava on kaupunkikuvallisesti komea aihe, mutta kanavan toteuttaminen onkallista ja maan kohoamisen vuoksi se on hankala, ellei mahdotonylläpidettäväksi. Useimmissa ehdotuksissa kanava-aihe on kuitenkin hyvintoteutettavissa puistoavauksena eikä kanavaa siten ole pidetty ehdotuksen arvoaalentavana virheenä.

Hulevesiaihe (kuva: Cristine Bonn)

9

suunnitelma nojautuu voimakkaasti erityiseen kortteli- tai talotyyppiin tai rakennustenpoikkeavaan arkkitehtuuriin. Parempana lähtökohtana on nähty ehdotukset, joissapäähuomio on isommissa, kaupunkisuunnittelumittakaavan ratkaisuissa. Toisaaltaparhaissa ehdotuksissa huolellisesti tutkitut kortteliratkaisut avaavat hyvinperusratkaisun tarjoamia mahdollisuuksia ja tukevat kaupunkirakenteen identiteettiä,mutteivät vie pääroolia.

Erilaiset ruutukortteleihin, keskuspuistoon tai muuhun ri i ttävän vahvaankaupunkisuunnittelulliseen perusideaan pohjautuvat ehdotukset ovat antaneet tässäsuhteessa toimivan lähtökohdan. Lähtökohdiltaan onnistuneita ovat myös monetehdotukset, joissa kaupunkirakenteen päärooli on huolellisesti suunnitellulla julkistentilojen hierarkkisesti tasapainoisella verkolla. Vahva perusidea luo kaupunginosalleoman ilmeen mutta jättää kortteleiden ja rakennusten tarkempaan suunnitteluuntarvittavaa joustavuutta. Alue tullaan toteuttamaan vaiheittain ja melko pitkän aikavälinkuluessa. Suunnitelman tulee pystyä sopeutumaan muuttuviin tarpeisiin menettämättäominaisluonnettaan.

Rakentamisen mittakaava on kilpailuehdotuksissa yleensä ollut melko maltillinen.Poikkeuksen muodostavat lähinnä megarakennuksiin perustuvat suunnitelmat, joissalähes koko alueen rakentaminen on ratkaistu yhdellä rakennuksella. Vapaamuotoiset,kaltevien nurmikattojen alla porrastuvat rakennuskokonaisuudet ovat yksittäisinäarkkitehtonisia ratkaisuina häkellyttäviä, mutta jäävät ympäristössä irrallisiksi jamittakaavaltaan liiaksi lähiympäristön rakentamisesta poikkeavaksi. Päähuomionollessa rakennusten voimakkaassa muotoilussa on näissä ehdotuksissa lähiympäristöjäänyt usein liian vähälle huomiolle. Myös toteutettavuuden näkökulmasta näitäehdotuksia on pidetty ongelmallisina.

Useassa työssä suunnittelualue on jaettu selkeästi erityyppisiin osa-alueisiin.Vaihtelevat korttel iratkaisut ovat helpottaneet alueen l i i t tymistävaihtelevamittakaavaiseen ympäristöön. Parhaimmissa ehdotuksissa uusien javanhojen alueiden väliin on luontevasti kehitetty välittäviä ja alueet toisiinsa liittäviäkaupunkitiloja. Liian monotonisia ratkaisuja ei kilpailuehdotusten joukosta juurikaanlöydy, päinvastoin joissain ehdotuksissa liiankin moni-ilmeiset kortteliratkaisut tekevätkokonaisuudesta sekavan. Parhaissa ehdotuksissa on tavoitettu tasapaino eheänkokonaisuuden ja rikkaasti vaihtelevan talo- korttelityypistön välillä.

Rantamaantien kaupunkikuvallisesti tärkeä ja toiminnallisesti haastava liikennealueon useissa töissä jäänyt vaille rii ttävää huomiota. Monissa ehdotuksissakortteliratkaisuiden mittakaava Rantamaantien suuntaan on jäänyt liiankinvaatimattomaksi.

3.7 Liikenteelliset ratkaisut

Katutoimi on kunnallisteknisen kustannusvertailun lisäksi tarkastellutkilpailuehdotuksia niiden liikenneratkaisujen pohjalta. Arviossa ei ole huomioitukilpailualueen ulkopuolella olevan moottoritien tulevaa asemaa tai senliittymäjärjestelyjä. Kokonaisuutena kunnallistekniikka on pitänyt sekätoiminnallisesti että kustannusten osalta ulkosyöttöisiä vaihtoehtoja perusteltuinaratkaisuvaihtoehtoina alueen tulevaksi katuverkoksi. Ehdotukset, joissaRavikadun liikenne on saatu ohjattua uudelle kokoojakadulle, on erityisestiliikenneturvallisuuden kannalta nähty hyvinä ratkaisuina.

Autoliikenne

Useat ehdotukset ovat lähteneet l i ikkeelle puhtaasti ulkosyöt töisestäliikenneratkaisusta. Tähän alueen koko ja sitä kiertävä olemassa oleva katuverkkoovat antaneet luontevat lähtökohdat. Useimmiten näissä ehdotuksissa alueenkeskeisen teeman on muodostanut laaja yhtenäinen keskuspuisto, jonka ympärillekaupunkirakenne on suunniteltu. Parhaan lopputuloksen ratkaisu on tuottanutyhdistettynä suurkortteleihin tai jos aluetta reunustava rakentamisvyöhyke on ollutkapea. Yhdistettynä pienipiirteisempään kaupunkirakenteeseen, ulkosyöttöinenliikenneratkaisu on helposti johtanut sekaviin, liian laajoihin ja puutteellisestiratkaistuihin pihakatuverkostoihin. Selkeimpiä puhtaasti ulkosyöttöisiäliikenneratkaisuja on esimerkiksi ehdotuksessa “o0Ooo!”.

Uuden kadun linjaaminen alueen läpi on monissa ehdotuksissa parhaimmillaanoivallisesti täydentänyt ulkosyöttöistä katuverkkoa. Käytetyimpiä ratkaisuja ovatolleet Klemetinkadun jatko alueen läpi tai Ansaankadun jatkaminen Rantamaantielle.Edellisestä hyvä esimerkki on ehdotus “Kaupunkilainen” tai “Ankkuri”, jälkimmäisestänimimerkki “8”.

Uuden pääkadun suunnitteleminen on usein helpottanut luontaisen paikan löytämistäalueen keskukselle, joka on hyvin sekä autoliikenteen että jalankulun ja pyöräilijöidensaavutettavissa. Tällaisessa eri liikennevirtojen kohtaamispaikassa voisi syntyäedellytykset paikallispalveluiden tarvitsemille käyttäjävirroille. Linjaamalla alueelleuusi katu on saatu myös Ravikatu rauhoitettua läpiajoliikenteeltä ja Raviradan alueenrakentumisen myötä kasvavalta muulta ajoneuvoliikenteeltä.

Muutamissa ehdotuksissa alueelle on esitetty huomattavasti rikkaampaa erimittakaavaisten katujen verkostoa. Näissä luonteeltaan kaupunkimaisemmissaehdotuksissa katutilat muodostavat olennaisen osan alueen julkisista ulkotiloista.Ruutukaavaan perustuvissa ehdotuksissa liikenneratkaisun luonne on verkkomainenja pääkatuja täydentää rikas pihakatujen ja kujien verkosto. Eri tavoin tätälähtökohtaa on sovellettu esim. ehdotuksissa “Derby” ja “Inside Outside Vaasa”.

10

Joissain ilmeeltään hyvin kaupunkimaisissakin ehdotuksissa katuverkko alueensisällä on haluttu pitää hyvin rajallisena, esimerkiksi nimimerkissä “Kaupunkilainen”.

Pysäköinti

Pysäköintiin on esitetty monia erilaisia ratkaisuja. Pysäköinnin järjestäminen onRaviradan alueen toteutettavuudelle selkeä haaste. Pysäköintiratkaisun hakemiseenoli myös suhtauduttu ehdotuksissa kovin eritasoisesti eikä kilpailuehdotusten joukostalöytynyt yksittäistä täysin onnistunutta kokonaisratkaisua. Kaikissa ratkaisuissa onomat vaikeutensa. Hajautettu erilaisiin toteutustapoihin eri osa-alueilla tai kortteleissaperustuva ratkaisu on tuntunut suunnitelmien valossa mahdolliselta lähestymistavaltaalueen jatkosuunnittelussa.

Maanpäälisiä laajempia pysäköintikenttiä kilpailijat ovat ehdottaneet lähinnä alueenreunoille. Käytetyin ratkaisu on ollut Rantamaantien rinnalle suunniteltu erillinenpysäköintikatu. Yhdessä urheilutapahtumille tarvittavien pysäköintipaikkojen kanssalaajasta pysäköintikentästä tulee helposti visuaalisesti liian hallitseva. Maan pinnanalle sijoittuvat ratkaisut ovat vaikeita ja kalliita merivedenpinnan läheisyyden vuoksi.Ratkaisu voi ol la paikoitel len mahdoll inen, muttei toimi koko alueenpysäköintiratkaisuna. Korttelipihan alle 1. kerroksen tasolle tai hieman sen allesijoitettu pysäköinti ei toimi kovin pienimittakaavaisen rakentamisen kanssa.Pysäköintitalojen ongelmaksi on monissa ehdotuksissa muodostunut niidensijoittaminen näkyville paikoille alueen reunoille, jossa ne näkyvät laajasti Raviradanalueen “julkisivuna”. Yllättävästi monissa ehdotuksissa pysäköintitalot oli sijoitettusuurkortteleiden sisäpihoille missä ne merkittävästi heikentävät sisäpihantoimivuutta. Pientalomittakaavaisessa rakentamisessa pysäköinnin järjestäminenonnistuu hajautetusti tonteilla.

Urheilutapahtumien lyhytaikainen pysäköinti oli monissa ehdotuksissa jätettyesittämättä. Usein ratkaisuna oli pysäköintitalo tai Rantamaantien reunaan osoitettupysäköintikatu, joka parhaiden ehdotusten mukaisesti ratkaistuna ontoteuttamiskelpoinen ratkaisu. Kaupunkikuvallisesti parhaiten on onnistuttuehdotuksessa “Jokivartinen”, jossa pysäköinti on sijoitettu RantamaantienJalkapallostadionin puoleiselle sivulle. Urheilualueen toimivuuden kannalta sijoitusedellyttää kuitenkin Rantamaantien uutta linjausta.

Monessa korkeatasoisessakin ehdotuksessa pysäköintiratkaisun pohtiminen olijäänyt vähälle huomiolle.

Jalankulun ja pyöräilyn reitistöt

Ehdotuksissa on yleisesti kiitettävästi paneuduttu jalankulun ja pyöräilyn ympäristöönja reitistöihin. Reitistön perusratkaisu l i i ttyy usein t i iv ist i ehdotuksenkaupunkirakenteelliseen kokonaisratkaisuun. Parhaissa ehdotuksissa alueen reititoli saatu luontevasti yhdistettyä ympäröivän kaupunkirakenteen reitteihin. Näin

saadaan lisättyä niiden käytettävyyttä ja parhaimmillaan reitit täydentävät yhteyksiälaajasti kilpailualueen ulkopuolellakin.

Keskuspuistoteema on antanut jalankulun ja pyöräilyn reiteille usein hyvät lähtökohdat.Parhaiten selkeitä ja nopeita alueen läpi kulkevia pyöräilyreittejä on kehiteltyesimerkiksi ehdotuksissa “Vasastara” ja “Sykli”. Myös joissain ruutukaavateemanperustuvissa ratkaisuissa kaupunkirakenteeseen on tuotu lisäluonnetta jalankulun japyöräilyn reitistöillä, esimerkiksi ehdotuksessa “Inside Outside Vaasa”.

3.8 Ehdotusten kustannustarkastelua

Kuntatekniikka on arvioinut alustavaan palkintoluokkaan arvioitujenkilpailuehdotusten (9 kpl) kunnallisteknisiä toteutuskustannuksia. Tarkasteltujenehdotusten laajuus on noin keskimäärin (mediaani) noin 116 000 kem2(vaihteluväli 89 000 – 177 000 kem2).Ehdotusten vaatimat kunnallistekniset investointikustannukset ovat keskimäärinnoin 40 €/kem2 (vaihteluväli 30-81 €/kem2) ja kokonaiskustannus noin 5 milj. €(vaihteluväli 3.5-7.1 milj.€). Kustannuksiin on luettu yleisten alueiden toteuttaminen(kadut, liikenne- ja viheralueet yms), vesihuolto sekä valaistus. Tarkastelu onainoastaan suuntaa antava, koska se on suunnitelmien luonteesta johtuen jouduttutekemään melko karkealla tasolla.Kiinteistötoimi on lisäksi tarkastellut alueen toteuttamiseen liittyviä kuntataloudenmeno- ja tulovirtoja liitteenä olevassa muistiossaan. Tämäkin tarkastelu on lähinnäsuuntaa antava, koska laskelmiin liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä.Liite / Kiinteistötoimen muistio.

11

Perusrakenne, liittyminen ympäristöön

Innostava ja inspiroiva ehdotus, joka esittää vahvan näkemyksen Raviradan alueentulevaisuudesta. Suunnitelma saa innoituksensa Vaasan keskustan historiallisestaruutukaavarakenteesta, jonka jatkeeksi se tiiviisti kiinnittyy. Vanhasta rakenteestaon suunnitelmaan onnistuneesti tulkittu kaupungille ominainen julkisen ti lanhierarkinen rikkaus. Ruutukaavalähtökohtaa on rikastettu peruskoordinaatistostapoikkeavilla linjauksilla, jotka kiinnittävät suunnitelman paikkaan ja muodostavat

4. Ehdotuskohtaiset arvostelut

4.1 YLÄLUOKKA

yläluokka:

3. “INSIDE OUTSIDE VAASA”5. “JOKIVARTINEN”6. “YKSRISTIKAKS”9. “SYKLI”10. “SORMUSKELLO”11. “o0Ooo!”13. “DERBY”15. “8”18. “TOTO”39. “SALAINEN AREENA JA KUKKIVAT PUUTARHAT”45. “KAUPUNKILAINEN”46. “VASASTARA”52. “RAVISKA”56. “FLADA”62. “RAVISAARI”

3 “Inside outside Vaasa”

12

liikkumista tukevia oikoreittejä alueelta eri suuntiin. Samalla ne synnyttävätristeyskohtiin kaupunkitiloja, jotka luovat ehdotukselle omanlaista identiteettiä.Konsepti on toimiva ja mahdollistaa sen joustavan sovittamisen mahdollisiinmuuttuviin tarpeisiin. Paikoin valittu ratkaisu on johtanut vaikeamuotoisiin tontteihinja toteutettavuuden kannalta liian rikkonaiseen rakenteeseen. Myös havainnekuvanliiankin pienipiirteinen esitys hukuttaa selkeää perusajatusta. Konseptin vahvuus jajoustavuus mahdollistaa kuitenkin ehdotuksen kehittämisen tältä osin.

Pääkatu kulkee alueen läpi Klemetinkadun jatkeena. Tämän ja poikkikadunristeykseen sijoittuu luontevasti alueen keskeinen toriaukio ja tehokkainrakentaminen. Autoliikenteen ja jalankulun reittien kohdatessa torin ympäristöönvoisi muodostua toimiva paikalliskeskus palveluineen. Myös muissa kohdinperuskoordinaatistosta poikkeavat linjat luovat kaupunkirakenteeseen omaleimaisiapaikkoja joissa on potentiaalia kehittyä eläviksi kaupunkitiloiksi. Pääreitit jakavatalueen luontevasti ilmeeltään erityyppisiin osa-alueisiin. Rantamaantien varsi jääepämääräiseksi ja rakentamisen skaala on liian pientä suurimittakaavaisessakaupunkimaisemassa. Pääkadun tuominen alueen sisään mahdollistaa Ravikadunkatkaisun mikä säästää pienimittakaavaisimman ympäristön kasvavalta liikenteeltä.Kaikilta osin suunnitelma ei täysin toteuta kaavioiden ajatuksia. Erityisesti alueenkoillis- ja kaakkoisreunoille esitetty irrallinen puistovyöhyke ei parhaalla tavalla tueajatusta laajenevasta kaupungista.

Korttelit ja asuminen

Kortteleihin on esitetty rikas kirjo erilaisia asumisen ratkaisuja. Pääpaino onpienimittakaavaisella kerrostalorakentamisella mutta alueen koillisosassa olemassaolevaan pientaloasutukseen li itytään vastaavaskaalaisel la rakentamisella.Rakeisuuden v aihtelu kortteleiden sisällä mahdoll istaa uudentyyppisenasumispainotteisen kaupunkiympäristön kehittämisen. Suunnitelma on esitetty paikointarpeettomankin tiiviinä mikä voi aiheuttaa vaikeuksia toteutuksen kanssa. Korttelikoko

on kuitenkin riittävän iso mikä mahdollistaa suunnitelman kehittämisen. Voimakas jauutta luova visio on tärkeä alueelle, jonka toteutus tapahtuu pitkän aikavälin kuluessa.Ehdotuksen vahva, ympäristön rehevään rikkauteen perustuva ilme mahdollistaaarkkitehtuuriltaan moninaiset toteutukset. Vaihteleva mittakaava on tärkeämpi piirrealueen luonteen muodostumiselle.

Julkiset tilat ja puistot

Julkisten tilojen moninainen ja hierarkisesti rikas verkosto luo hyvän lähtökohdanelävälle kaupunkiympäristölle. Puistoalueet on koottu omaksi kokonaisuudekseentarpeettoman syrjään, alueen itäreunalle, nykyisen ja uuden rakentamisen väliin.Esitetty suunnitelma kestäisi kyllä urbaanin viherverkoston täydentämään katujen jakujien reitistöä. Esitetyllä tavalla toteutettuna puisto jää alueen muulle ilmeellevieraaksi. Toisaalta tällä ratkaisulla säästetään suurin osa alueen nykyisestä puustosta.Liito-oravametsikkö on säilytetty osana puistoa. Hulevesien käsittelyssä ei olehuomioitu riittävästi alueen topografiaa.

Liikenne ja pysäköinti

Pääkatujen lisäksi muutama pienempi katu jakaa liikenteen kortteleihin. Kortteleidensisäiset kujat täydentävät verkoston ja luovat kiinnostavasti asunnon läheistäpuoliyksityistä tilaa. Liikenneverkko kaipaisi tarkempaa jäsennöintiä. Nyt kaikki kadutulottuvat Rantamaantielle. Alueen läpi kulkeva liikenne olisi järkevää selkeämminsuunnata pääkaduille. Pienimittakaavaisimmassa rakentamisessa pysäköinti onsijoitet tu hajautetusti kort teleihin. Tehokkaamman rakentamisen osaltapysäköintiratkaisua ei ole tarkemmin esitetty kahta alueen reunoille sijoittuvaapysäköintitaloa lukuun ottamatta. Myöskään urheilutapahtumien lyhytaikaiseenpysäköintiin tarkoitettuja paikkoja ei ole esitetty.

13

5 “Jokivartinen”


Ammattitaitoisesti laadittu ehdotus, jolla on omaperäinen ja voimakas identiteetti.Ehdotuksen kaupunkirakenne muodostuu mereltä alueen keskelle kiertyvän kanavanja keskuspuiston ympärille. Keskeinen puisto kanavineen voisi toimia hienostiomaleimaisen alueen keskeisenä kaupunkitilana. Alueen vesiolosuhteiden jamaankohoamisen vuoksi kanava on esitetyssä muodossa epärealistinen, mutta seon toteutettav issa perusratkaisun estämättä myös aluet ta kokoav anakosteikkopuistona. Puistoa reunustavat molemmin puolin melko suljetut korttelinauhat,joiden jatkeena oleva Rantamaantien ja valtatien välinen toimistokortteli liittää aluettaluontevasti merelle päin. Palvelutalo ja päiväkoti sijoittuvat saavutettavuudeltaan hyvinalueen keskelle, keskuspuiston päähän. Klemetinkadun jatke sivuaa hyvin alueenkeskusta missä eri liikkumismuodot ja reitit kohtaavat. Liittyminen olemassa olevaankaupunkirakenteeseen on pääosin luontevaa.


Korttelit muodostuvat sekoittuneesti kerros- ja kaupunkirivitaloista. Kortteliratkaisuon toimiva mitoitukseltaan ja jäsentelyltään. Osittain avatut umpikorttelit vaihtelevinetalotypologioineen muodostavat lähtökohtaisesti miellyttävää asuinympäristöä. Kokoalue on kuitenkin hieman lähiömäisen oloisesti ratkaistu saman korttelityypinvariaatioilla. Kortteleiden mittakaava ja rakeisuus pysyvät kauttaaltaan liian samoinamikä luo alueelle monotonisen yleisvaikutelman.

Rantamaantien varsi on ratkaistu suoraviivaisen toimivasti ja kadun mittakaavaansopivasti. Rantamaantiestä voisi esitetyllä tavalla kehittyä edustava kaupunkikatu.Urheilutapahtumien väliaikainen pysäköinti on onnistuneesti ratkaistu Rantamaantienurheilukenttien puoleisella sivulla omana rinnakkaiskatunaan. Kokonaisuutena

Rantamaantien ratkaisu on ki lpailun onnistuneimpia. Rantamaant ienpysäköintiratkaisu on liikenteellisesti kilpailun onnistuneimpia, mutta edellyttääkatualueen siirtoa.Julkiset tilat ja puistot

Kanava puistoineen muodostaa alueen sydämen. Esitetyllä tavalla toteutettunakanava tuntuu ylimitoitetun urbaanilta eikä ole alueen vesiolosuhteiden puitteissamahdollinen. Kanava voidaan kuitenkin perusratkaisun kärsimättä korvatarakennetulla puistolla ja hulevesijärjestelyillä niin että voidaan säilyttää suureltaosin kanavan kaupunkirakenteelliset -kuvalliset ansiot. Kanavan varrelle esitetytlukuisat kivijalkaliiketilojen palvelut ovat hieman sivussa alueen keskuksesta jatuntuvat ylimitoitetuilta mikä vaikeuttaa näkymäkuvissa vakuuttavalta tuntuvanurbaanin miljöön toteutusta.

Vastapainona laajalle keskuspuistolle Päiväkodin viereinen aukiopuisto voisi ollailmeeltään rajatumpi ja kooltaan pienempi. Keskuspuiston ulkopuolella julkisenulkotilan mitoitus on hieman tasapaksu, kaupunkitilallinen hierarkia ja kohokohdatjäävät puuttumaan. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat keskuspuiston ympärilläluontevat, verkosto on moninainen. Sujuva yhteys keskustaan, Rantamaantiensuuntaan kuitenkin puutuu.

14

Kaupunkirakenteellisten tavoitteiden keskittäminen näin voimakkaasti kanavan japuiston ympärille jättää erityisesti alueen itäreunan puiston liito-oravametsikköineenliiankin voimakkaasti “selän taakse”, mikä on kaupunkirakenteen jatkuvuudenkannalta kielteistä.


Liikenneratkaisu on kokonaisuutena toimiva. Alueen keskustaa sivuava poikkikatuKlemetinkadulta Rantamaantielle täydentää hyvin aluetta kiertävien katujen kehää.Asukaspysäköinti on kokonaisuudessaan sijoitettu korttelipihojen alle. Ratkaisu onmerenpinnan läheisyyden vuoksi hyv in kallis ja näin laajasti käytettynätoteutettavuudeltaan haasteellinen.

6 “YKSRISTIKAKS”


Ehdotuksen lähtökohtina on Vaasan ruutuasemakaava sekä suunnittelualueenrajapinnassa tapahtuva koordinaatiston muutos. Ansaankadun ja Skoonenkadunjatkeiden väliin muodostuu vyöhyke, joka eheyttää nykyisellään hiukan omituisestiRavikadun mutkaan päättyvän kaupunkirakenteen. Koordinaatiston kääntö liittääalueen luontevasti Ravikadun varteen. Alue muodostuu rakennettuja ja vapaitaviherkortteleita ristikkäin vaihdellen.Julkiset tilat ja puistot

Ehdotus on monessa suhteessa lupaava. Rakentamisen volyymi ja rytmi on alueellesopivaa. Viherruudut osuvat luontevasti alueen keskeiseksi puistoksi sekänurkkapaikkoihin liittyen ympäröiviin virkistysalueisiin ja merenlahteen. Länsikulmanviherruutu tarjoaa sekä mahdollisuuden koulun laajennukselle että säilyttää liito-oravienasuinalueen, jonka yhteyden eteläpuolinen kortteli kuitenkin katkaisee. Rakentamisenpainotus ja toimintojen sijoittuminen on oikean suuntaista. Kuitenkin kokonaisuus jäähiukan epäröiväksi ja hajanaiseksi. Klemetinkatu päättyy palvelukeskittymään, muttakaupunkirakenteellinen kohokohta jää puuttumaan ja yhteys keskuspuistoon onhahmoton eikä esimerkiksi keskeinen toritila ei saa riittävästi painoarvoa sijaintinsavuoksi. Vesiaihe ei tue kokonaisuutta. Muistuma raviradasta jää vaisuksi.


15

Korttelien muodostus on miellyttävää ja sopivan vaihtelevaa. Rantamaantienkaupunkipientalokorttelit ovat ehkä turhan pienipiirteisiä järeämmän tornirakentamisenrinnalla. Rantamaantien perustason käsittelyä vaikeuttaa pysäköinnin sijoittaminenkahteen ensimmäiseen kerrokseen.


Ehdotuksessa Klemetinkatua on jatkettu Ansaankadulle ja AnsaankatuaRantamaantielle asti, näin Ravikadun mutkasta on voitu luopua ja kaupunkirakenneeheytyy ja saapuminen alueelle selkeytyy. Muutoin liikenne alueella on ratkaistuulkosyöttöisillä lenkkikaduilla.Pysäköintiä on sekä laitoksissa että maantasossa, mutta sen sijoittelu liiketontillesekä rakennusten perustasoon ei toteutuksen tai kaupunkikuvan kannalta ole parasmahdollinen ratkaisu.

9 “Sykli”


Syklin kaupunkirakenne muodostuu keskeisen pyörän puiston ympäri lle.Keskeisaihetta täydentävät säteittäiset jalankulun ja pyöräilyn reitit. Perusratkaisuon voimakas, mutta pyöreä keskuspuisto on formalismissaan hieman jäykkä.Korttelirakenne rajaa puistoa tiiviisti hajaantuen alueen reunoille mentäessä. Esitetyssämuodossa kokonaisratkaisu jää liiaksi pyöreän keskuspuiston varaan, muilta osinsuunnitelma jää ilmeeltään sattumanvaraiseksi ja korttelimittakaavassa ratkaisunkirkkaus hiipuu.

Rakennusten korkeudet nousevat kohti keskuspuiston reunaa muodostaen komeankaupunkikruunun. Tämä avaa merinäköaloja alueen keskeltä mutta jättääsuurimittakaavaisen Rantamaantien varren rakentamisen mittakaavaltaan jailmeeltään hieman vaisuksi. Klemetinkatu jatkuu sujuvasti puistoakselinakeskuspuistoon.


Korttelit ovat rakennustyypeiltään vaihtelevia ja voimakkaan perusratkaisunpuitteissa sisäiseltä jäsentelyltään joustavia mutta niitä vaivaa hajanaisuus ja osittainilmeen sattumanvaraisuus. Kirkkaiden ratkaisuiden puute vaivaa erityisestikohdissa, joissa kaupunkirakenteen kokonaisratkaisusta ei synny selkeääperusideaa korttelille.


Ehdotuksessa toistuu monista muista töistä tuttu säteittäisten jalankulku- japyöräilyreittien verkko, joka yhdistää alueen luontevasti eri suuntiin. Erityisestipyöräilyn laatukäytäväksi esitetty diagonaali Rantamaantieltä, keskustan suunnasta

16

alueen läpi on hieno ajatus. Tarjotessaan sujuvan reitin myös alueen läpi kulkevallepyöräilylle voisi reitistä muodostua aidosti elävä kaupunkitila. Pyöreä, miellyttävänkokoinen puisto alueen keskellä on kokoava aihe, joka yhdistää reitit. Liito-oravametsikköä ei ole huomioitu suunnitelmassa.


Liikenneverkko on puhtaasti ulkosyöttöinen. Paikoin suuret korttelit synnyttävätmelko pitkiä ja vaikeasti hahmotettavia korttelien sisäisiä liikennereittejä. Hiemanlaajempi alueen sisäinen katuverkko olisi voinut selkeyttää liikennettä ja tuodasamalla kokonaisratkaisun kaipaamaa kaupunkirakenteen jäsentymistä reuna-alueille.

Pysäköinti on sijoitettu pääosiltaan realistisen kokoisiin pysäköintitaloihinkorttelirakenteen sekaan. Ratkaisu on toimiva ja toteutuskelpoinen. Myöspysäköintitalojen sijoitus on ehdotuksessa järkevä ja ne sijoittuvat kohtuullisenhuomaamattomasti kaupunkirakenteen sekaan mikä on ratkaisussa ensiarvoisentärkeää.

10 “SORMUSKELLO”


Sormuskel lo on yksi monista ehdotuksista, joka perustuu tähtimäiseenkeskuspuistoon. Ehdotuksessa on myös säilytetty vanha ravirata toiminnallisen raitinmuodossa. Lajissaan ehdotus on kilpailun parhaita.

Liittyminen ympäröivään kaupunkiin on sekä yhteyksien, että rakenteen osaltaonnistunutta ja toimintojen sijoittuminen pääosin luontevaa. Tähtien sakarat osuvathyvin olemassa olevan kaupunkirakenteen keskeisiin kohtiin ja jatkavat katujenlinjauksia sekä luovat viher- tai toiminnallisia yhteyksiä. Klemetinkatu yhdistyy yhteenpuistosakaraan ja reitti jatkuu kohti alueen keskeistä torialuetta. Yhteys jää tosin hiukanvaatimattomaksi, kun ottaa huomioon että se on päälähestymissuunta Vaasankeskustasta. Muutoin sakaroiden muoto ja koko tukee hyv in niidenkaupunkirakenteellista asemaa, esimerkkeinä koululle johtava sakara tai läntinenurheilukentälle johtava sakara, joka samalla onnistuu säilyttämään liito-oravienasuinalueen.


Keskeinen puistoalue rytmittyy tilallisesti mielenkiintoisesti ja hulevesiaihe/ratkaisuon kokonaisuutena toimiva. Rakennusten ja puiston rajapintaan on esitetty yksityistenpihojen vyöhykettä, joka tekee puistosta astetta vähemmän julkisen. Tässätapauksessa ratkaisu vaikuttaa onnistuneelta. Vanhan raviradan paikalle muodostettuaviherkehää on ideoitu yksityisen pihan ja julkisen puiston rajamailla häilyväksikevyenliikenteen väyläksi, jolla on erittäin mielenkiintoista ja lupaavaa potentiaaliatoimia uudenlaisen urbaanin sosiaalisuuden näyttämönä.

17


Korttelien kehittelyyn on paneuduttu huolellisesti ja ne ovat mittakaavaltaanmiellyttäviä ja monipuolisia. Korttelitason ratkaisut osoittavat, että ehdotuskestää monen tyyppistä rakentamista kokonaisrakenteen kärsimättä.Visualisoinnit ovat innostavia ja asettavat tulevan kaupunkiympäristöntavoitetason sopivan korkealle.


Ajoneuvoliikenteen osalta alue toimii ulkosyöttöisesti. Olemassa olevaanliikenneverkkoon tukeutuminen säästää kustannuksia, mutta lisää ympäröivienväylien liikennettä merkittävästi. Pysäköintiä on esitetty hyvällä tavallavaihtelevin ratkaisuin, laitospysäköintinä alueen kulmissa, kannenalaisenakeskuskorttelien osalla sekä maanpäällisenä pysäköintinä koillisreunanasuntokortteleissa. Kokonaisuutena pysäköintiratkaisu vaikuttaa hiemanalimitoitetulta ja etäisyydet korttelialueilta laitoksiin ovat melko pitkät.

11 “o0O0o!”


Ehdotus perustuu viiteen vapaamuotoiseen suurkortteliin, joiden väliin jääalueen keskeinen eri suuntiin haarautuva puisto. Puisto muodostaa kävelylleja pyöräilylle luontevat reitit eri suuntiin. Puistoon päin vapaamuotoiset korttelitliittyvät kuitenkin alueen reunoilla tiiviisti ympäröivän kaupunkirakenteenlinjoihin. Tämä liittää pyöreään muotokieleen perustuvan ratkaisun yllättävänonnistuneesti paikkaansa.


Vapaasti kaareutuvien muotojen sisällä korttelit ovat saaneet toisistaan poikkeavatluonteet ja mittakaavat. Jako on lähtökohtaisesti luonteva. Lännenpuoleiset korttelitovat kerrostaloja, idänpuoleiset pientaloja. Rantamaantien ja Ruutikellarintien risteyskaipaisi voimakkaampaa ilmettä ja suurempaa mittakaavaa. Nyt eteläisinpientalokortteli tulee liian lähelle suurimittakaavaista katumaisemaa.

Korttelit ovat mitoitukseltaan luontevan kokoisia. Kerrostalokortteleiden pysäköintion kuitenkin sijoitettu häiritsevästi pysäköintitaloihin korttelien keskelle, jossa nehallitsevat pihanäkymiä ja vievät pohjan pois suurkortteleiden piha-ajatukselta.Pientalokorttelit toimivat “kaksiriv isinä” paremmin ja luovat mittakaavaltaanmiellyttävää vaihtelevaa ympäristöä myös kortteliyksiköiden sisälle. Näinvoimakkaaseen kokonaismuotoon perustuvat pientalokorttelit asettavat haasteitatoteutukselle. Kokonaishahmon hahmotettavuutta ei ole todellisuudessa helpposaavuttaa. Keskeisen puiston rajaus on tehty voimakkaammin.

Päiväkoti ja palvelutalo on sijoitettu luontevasti Klemetinkadun päähän missä katuliittyy keskuspuistoon pienen aukion välityksellä. Klemetinkatu jatkuu sujuvastikeskuspuistoon mutta aukio voisi olla rajaukseltaan ja ilmeeltään määrätietoisempi.Toiminnallisesti aukiolle syntyy luonteva paikka alueen pienelle keskukselle, johonon hyvät yhteydet kaikkialta Raviradan alueelta.

18


Keskeinen puisto tuntuu kokonaisuutena järkevästi mitoitetulta ja se avaa selkeitäyhteyksiä alueelta eri suuntiin. Ainoastaan yhteys keskustaan, Rantamaantiensuuntaan puutuu. Hyvin ympäristön reitistöihin kytkeytyvänä puistosta voisimuodostua elävä ja viihtyisä kaupunginosan keskeinen tila. Liito-oravametsikkö onosittain huomioitu suunnitelmassa.


Li ikenne perustuu ulkosyöttöiseen verkkoon, jota täydentää toimivastisuurkortteleiden sisäiset pienimuotoiset katuverkot. Ratkaisu toimii esitetynkaupunkirakenteen kanssa.

13 “Derby”


Yksi lukuisista ruutukortteliratkaisuun perustuvista ehdotuksista, jossa on lähdettytavoittelemaan kaupunkimaisen asuinympäristön hyviä puolia. Suunnitelma jatkaaRav iradan alueelle t i iv istä ruutukorttel i rakennetta Vaasan keskustankoordinaatistossa.

Ehdotus on poistanut Rantamaantien Ruutikellaritien risteyksestä kaupunkiin päinja jatkanut Raviradan alueen kaupunkirakennetta yhtenäisesti Valtatie 3:n reunaanasti. Pääkaduksi on muodostettu Ansaankadun jatke, jonka varrelle sijoittuvatluontevasti niin päiväkoti, muut julkiset palvelut kuin kivijalkaliiketilatkin. Kokonaisuus

on toimiva mutta esitetty kaupunkirakenne jää kaipaamaan myös Rantamaantiensuuntaista yhteyttä. Nyt idänpuoleinen osa jää liiaksi irralleen.

Alueen laajentaminen Valtatie 3:n reunaan saakka on johtanut siihen että samankorttelirakenteen toistoa on suunnitelmassa liikaa. Kokonaisuus olisi toiminut paremminjos työssä olisi rajauduttu Rantamaantien pohjoispuoliseen alueeseen. Ainakin tekijänolisi tullut esittää alueen rakentaminen vaiheittain niin että 1. vaiheessa olisi rajoituttuRantamaantien pohjoispuolelle. Liittyminen ympäristöön on luontevinta alueenpohjoisreunalla vanhaa korttelirakennetta vasten. Valtatie 3:n reuna jää tarpeettomanpienimit takaavaiseksi mikä ei ole tasapainossa v i lkasli ikenteisen jasuurimittakaavaisen katumaiseman kanssa.


Ruutukaavakorttel i tarjoaa hyvän, joustavan lähtökohdan suunnittelul le.Suunnitelmaan onkin sovitettu rakentamisen mittakaavaltaan vaihtelevia, ympäristöönsopeutuvia korttelivariaatioita. Käytännön suunnittelun kannalta korttelikoko tuntuuhieman liian pieneltä. Haastavia kulmapaikkoja tulee korttelin kokonaiskerrosalaanverrattuna suhteettoman paljon. Pieni tonttikoko myös vaikeuttaa suunnitelmansopeutumista erilaisiin toteutuksiin.Julkiset tilat ja puistot

Ehdotus muodostaa alueelle elävän ja mittakaavaltaan miel lyttävänkaupunkikudelman, jossa on onnistunutta kaupunkimaista luonnetta. Keskeinen,

19

merelle johtava puisto jakaa alueen kahteen osaan. Puiston muotoilu poikkeaasopivasti suunnitelman tiukasta ruutukaavasta ja luo hyvän vastapainon tiiviistimitoitetulle pihakatuverkostolle. Puisto muodostaa myös luontevat reitit koululta jaKlemetinkadulta merelle. Muilta osin jalankulku ja pyöräily tapahtuvat suunnitelmanrikasta pihakatuverkkoa myöten. Ratkaisu on mahdollinen ja antaa lähiympäristölleselkeästi kaupunkimaisen, miellyttävän i lmeen ja oman identiteetin. Lii to-oravametsikköä ei ole suunnitelmassa huomioitu.Liikenne ja pysäköinti

Ansaankadun jatkeena oleva, alueen keskustaa sivuava poikkikatu täydentää hyvinaluetta kiertävien katujen kehää. Muuten autoliikenne tapahtuu pienipiirteisenpihakatuverkon kautta. Verkko kaipaa liikenteellistä jäsentämistä ja katualaa onrakentamiseen verrattuna tarpeettoman paljon. Rantamaantien poistaminen ilmankorvaavan yhteyden luomista Raviradan alueelle lisäisi liikennettä Ravikadullamerkittävästi mikä aiheuttaisi ongelmia pienimittakaavaisessa ympäristössä.

Pysäköinti on kerrostalokortteleissa sijoitettu korttelipihojen alle ensimmäiseenkerrokseen. Ratkaisu on mahdollinen mutta ehdotuksen pienimittakaavaisessamiljöössä toteutettavuudeltaan hankala.

15 “8”


“8” on yksi lukuisista ruutukaavan variointiin perustuvista ehdotuksista. EhdotuksessaAnsaankadun jatke muodostaa kaupunkirakenteellisen rajan, jossa kortteleidensuuntaus vaihtuu keskustan koordinaatistosta Hietalahden koordinaatistoon.Ansaankatu on l injattu suoraan Klemetinkadul le saakka mikä ryhdistääkaupunkirakennetta tärkeässä liitoskohdassa. Koordinaatistojen rajakohtaan onsijoitettu toimivaksi kokonaisuudeksi ja hyvin saavutettavaksi alueen palvelut,päiväkoti, keskusaukio ja lähelle Rantamaantietä palvelukeskus.

Skoonenkadun pohjoispuolelle jäävät korttelit täydentävät yksinkertaisen luontevastinykyistä korttelirakennetta. Eteläpuolella kortteliyksiköt on sijoitettu vapaasti limittyentoisiinsa nähden niin että niiden väliin muodostuva tila on luonteeltaan suureltaosin puistomaista eikä perinteiselle ruutukaavakaupungille ominaisia rajattujakatutiloja synny. Keskelle aluetta kortteleiden väliin jää laajempi keskuspuisto.Lähtökohta on raikas ja siinä on mukavaa leikkisyyttä mutta kaupunkitilojen kannaltakorttelirakenne tuntuu kokonaisuutena “ilmasta suunnitellulta”. Keskuspuisto ontilallisesti harkittu mutta alueen ulkoreunoille jää paikoin jäsentymättömiä viheralueitavailla omaa luonnetta.


Korttelit ovat mittakaavaltaan miellyttäviä suurkortteleita, joihin ilmettä luorakentamisen vaihteleva kerroslukumäärä. Oman typologiansa kortteliratkaisuihintuo pohjoisreunan tiivis pientalokortteli. Kokonaisvaikutelma on sopivan hallittu muttasuurpiirteinen, luoden reunaehdot alueen suunnittelulle mutta jättäen samallaliikkumatilaa rakennussuunnittelulle.


Keskuspuisto muodostuu alueen kokoavaksi ulkotilaksi, josta avautuu kortteleidenväleistä reittejä eri suuntiin. Keskuspuiston ympäristössä kävelyn- ja pyöräilyn reitistö

20

on runsas. Se ei kuitenkaan täysin sujuvasti liity ympäristön kulkuväyliin. Keskustansuuntaan Rantamaantielle ei suunnitelmasta löydy luontevaa yhteyttä. Puistossahulevesiallas kasvaa tarpeettoman suureksi kanavaksi merta kohden mentäessä.Liito-oravametsikkö on säilytetty osana puistoverkkoa.


Ehdotuksen l i ikenneverkko on pääosin ulkosyöttöinen. AnsaankadultaRantamaantielle alueen poikki kulkeva katu täydentää hyvin ehdotuksen katuverkkoaja luo toimivan paikan alueen keskukselle. Suurkorttel iratkaisun kanssaulkosyöttöinen ratkaisu toimii luontevasti eivätkä alueen sisäisten pihakatujenpituudet muodostu kovin pitkiksi.

Urheilutapahtumien lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitetut paikat on sijoitettuRantamaantien varteen. Paikat on esitetty vuorottaiskäyttöön mikä eiurheilutapahtumien ja asumisen yhdistelmässä toimi. Laaja yhtenäinenpysäköintialue on kaupunkikuvallisesti vaikea sisääntulonäkymässä. Pysäköintiäon täydennetty muutamassa korttelissa korttelipihan alaisilla paikoituksilla mikä ontoteutettavuudeltaan vaikea ratkaisu.

18 “TOTO”


Toto on yksi monista ruutukaavalla leikittelevistä ehdotuksista. Suunnitelmassaeriluonteiset ruutukorttelit valitsevat suuntansa vapaamuotoisesti alueella kohtaaviakoordinaatistoja mukaillen. Korttelien väliin jää julkista kaupunkitilaa, katuja, aukioita

ja puistoja. Ehdotus on kokonaisuudessaan tasapainoinen ja miellyttävä, muttakaupunkirakenteellista kohokohtaa jää kaipaamaan.


Ehdotuksessa julkiset tilat ovat pääosin puistoja. Se antaa ehdotukselle miellyttävänja avoimen ilmeen. Toisaalta osa puistoalueesta on vaarassa jäädä epämääräiseksiei kenenkään vyöhykkeeksi. Selkeä keskeiseen kohtaan sijoittunut aukiotila puuttuuehdotuksesta.

Liito-orava vyöhykkeen huomioiminen edellyttää joitain muutoksia eteläpuolistenkortteleiden rajaukseen.


Suunnitelmassa on esitetty, että kortteliruutujen ratkaisut voivat muotoutuatulevaisuuden tarpeiden mukaan, mikä antaa suunnitelmalle joustoa perusratkaisunkärsimättä. Tekijä on tästä huolimatta paneutunut korttelien suunnitteluun kiitettävästieikä ole jättänyt kaikkea tulevaisuuden varaan. Korttelit ovat miellyttäviä, kiinnostaviaja vaihtelevia sekä toteutettavuudeltaan sopivan kokoisia.


Liikenneratkaisu perustuu olemassa olevaan liikenneverkkoon ja muutamaan alueelletulevaan pistokatuun sekä Klemetinkadun jatkeeseen, joka kuitenkin päättyy hiemanmotivoimattomasti. Ravikadun mutkan linjauksen säilyttäminen ei ole korttelirakenteen

21

muodostumisen tai ajonopeuksien hillitsemisen kannalta perusteltua. Pysäköinti onratkaistu korttelikohtaisesti pääosin pihakansien alle tai erillisiin laitoksiin. Kadunvarsiaon hyödynnetty asiointi- ja vieraspaikoitukseen.

39 “Salainen areena ja kukkivat puutarhat”


Omaperäinen ja eläytyvällä otteella laadittu ehdotus, jossa alueen identiteettimuodostuu tunnistettavasta, voimakaspiirteisestä julkisesta ulkotilasta. Pitkänomainentiiviisti rajattu kaupunkiaukio kurottautuu koko alueen läpi ja luo ympäristöönsä selkeänkiintopisteen. Muu osa alueesta on ratkaistu avoimen puistomaisesti. Pääpainoympäröivällä alueella on korttelirakennetta täydentävässä viherrakentamisessa.Asuminen sijoittuu tasaisen kenttämäisesti koko alueelle. Kokonaiskonsepti onyksinkertaisuudessaan vakuuttava. Perinteisesti tämänkaltaisia aukio- taitorisommitelmia on nähty ainoastaan tiiviisti rakennetuissa keskustaympäristöissä.


Tori muodostaa oman ti iv i in kokonaisuutensa, jossa rakentamista ohjaaaukiosommitelma. Muut korttelit muodostuvat kolmen pistemäisen rakennuksen

kaupunginosan mutta sisältää Suomen olosuhteissa toteutettavuuteen liittyviäriskejä. Kaupunkirakenteen kontrastinen perusidea rakennetun aukion ja vehreänympäristön välillä toimii.

Ehdotuksen heikkous on että voimakkaasta ideastaan huolimatta tori jää irtiympäristöstään ja kaupunkirakenteellisesti perustelemattomaksi. Itsenäisenäkinvakuuttava sommitelma olisi saanut lisää voimaa jos aukiolla olisi suhde paikanhistoriaan tai ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Erityisesti määrätietoisempaaotetta jää kaipaamaan aukion päihin, joiden kautta liittyminen ympäristöön tilallisestivoimakkaimmin tapahtuu.

Julkista tilaa on suunnitelmassa kaikkiaan hyvin paljon, mutta alueelle tasaisestihajaantuneena niin että sen hyödyntäminen on vaikeaa. Yhtään suurempaayhtenäistä viheraluetta ei suunnitelmaan ole mahtunut.


Liikennealue on jäsentymätön hajaantuen alueella kaikkien kortteleiden väliin laajaksishared space-alueeksi. Pysäköintialueille ja -taloille on omat katuliittymänsäympäröivästä katuverkosta mutta alueen sisäisen reitistön toimiminen vaatisi sentarkempaa jäsennöintiä.

Ehdotuksen luonnosmainen ote vaikeuttaa yksityiskohtien arviointia.

ryhmistä, jotka on viherrakentamisenkeinoin koottu ryhmiksi. Kortteleidenväleissä kulkeva vapaamuotoinenkulkureittien verkosto jää ehdotuksessailmeeltään kovin jäsentymättömäksi.Korttel i t ov at i tsessään toimiv iakokonaisuuksia.


Toritila on iso ja vaikuttava muttamittakaavallisesti hallittu. Se sulkeutuuympäristöltään jättäen muun osankilpailualueesta avoimesti rakennetuksiniin että se mittakaavallisesti toistaaki lpailualueen lähiympäristönrakeisuutta. Aukiota ympäröivä alue onluonteeltaan vehreää jaympäristörakentaminen tuodaanvoimakkaaksi osaksikaupunkirakennetta. Tämä voisi tuottaaonnistuessaan hienon omalaatuisen

22

45 “Kaupunkilainen”


Ammattitaitoinen ja selkeä ehdotus, jossa on keskitytty kaupunkisuunnittelunkannalta oleellisiin asioihin ja oikean mittakaavaan kysymyksiin. Ehdotus ratkaiseeraviradan alueen luontevasti ja vaivattoman oloisesti.

Ehdotus perustuu muutamaan voimakkaaseen ja suurimittakaavaiseenkaupunkirakennetta jäsentävään aiheeseen, jotka saavat inspiraationsa Vaasankaupunkisuunnittelun perinteestä.

Leveä kaupunkimainen puistokatuakseli jatkaa Klemetinkatua sujuvasti alueenpoikki. Puistosta muodostuu alueen hieno kaupunkimainen keskeistila, joka rinnastuuRaviradan alueen pohjoispuolella olevaan Klemetinpuistoon. Toisen akselinmuodostava kanava Emännänlahdelta on alueen vesiolosuhteiden jamaankohoamisen vuoksi toteutettavuudeltaan mahdoton. Kanava voidaan kuitenkintoteuttaa puistona heikentämättä sen kaupunkirakenteellista roolia. Palvelutalonasema kaupunkirakenteen akseleiden risteämispisteessä on voimakas. Asetelmaon liiankin juhlallinen. Rantamaantien ja Valtatien väliin sijoitettu kortteli liittääluontevasti aluetta merelle päin. Rantamaantien varsi on ratkaistu selkeänonnistuneesti mutta kadun varteen sijoitettu laaja pysäköintialue kasvattaa kadunmittakaavaa. Kaupunkirakenteen isot aiheet luovat selkeän kehyksen, jonka varaanalueen pitkän aikavälin kuluessa tapahtuva rakentaminen voi tukeutua. Samallane kuitenkin esitetyssä muodossa jakavat alueen liiankin voimakkaasti eriluonteisiin

Puistoakselin eteläpuoliset korttel i t sekoittavat mukavasti kerrostalo- jakaupunkirivitalorakentamista. Korttelit ovat selkeitä ja järkevästi mitoitettuja. Toimivamitoitus mahdollistaa korttelisuunnitelmien kehittämisen ja joustavuuden mahdollisiinmuuttuviin tarpeisiin. Alueen itäkulman kerrostalokortteli jää vaatimattomaksikokonaisuudeksi, irralleen muusta rakenteesta. Pohjoisreunan pientaloalue jatkaasaumattomasti Ravikadun ympäristön mittakaavassa.


Kerrostalokortteleiden välissä kulkeva taipuileva jalankulkualue muodostaamiellyttävää kävely-ympäristöä. Reitin käytettävyyttä parantaisi jos se selkeämminliittyisi lähiympäristön reitteihin ja suuntautuisi länsipäässään kohti Rantamaantietä

osiin. Kaupunkirakenteeseen kuuluva vaihtelevuus ja rikkaus jäävät ehdotuksestapuuttumaan.


23

ja keskustaa. Rantamaantien varrella olevat kävelyaukiot tuntuvat mittakaavaltaanli ioitel lui l ta. Ehdotuksen luonteeseen ol isi hyv in sopinut että myösajoneuvoliikennekatuja olisi tuotu Rantamaantietä reunustavan kaupunkirakenteensisään. Se olisi selkeyttänyt yhteyksien järjestämistä. Ehdotuksessa toriaukioita onrakentamiseen verrattuna liiankin suuri määrä. Liito-oravametsikkö on säilytetty muttase jää irralliseksi pysäköintipaikkojen rajaamaksi metsiköksi eikä liity muuhun alueenviherverkkoon.


Klemetinkadun jatke muodostaa selkeän selkärangan alueelle ja täydentää hyvinaluetta kiertävien katujen kehää. Uusi katuyhteys myös rauhoittaa Ravikadunliikennettä. Rantamaantien puolella on laaja autoton alue, jonka huoltoyhteyksiä eiole tarkemmin esitetty. Urheilutapahtumien väliaikainen pysäköinti on sijoitettuRantamaantien varrelle omalle pysäköintikadulleen. Myös asukaspysäköintiä onsijoitettu kadun varrelle mikä tekee pysäköintialueista kaupunkikuvallisesti haastavia.Suurin osa pysäköinnistä on sijoitettu maan alle, katutilojen alapuolelle, mikä on vaikearatkaisu. Toteuttamisessa on otettava huomioon paitsi merivedenpinnan läheisyysmyös kunnallistekniikan toteuttaminen.

46. “VASASTARA”


Ehdotuksen luonteenomainen piirre on voimakkaalla rakentamisella kehystettykeskuspuisto. Tekijän lähtökohtana on ollut kartta- ja kaavataloudellinen analyysi,jossa painottuvat pohjarakentamisen olosuhteet sekä yhteydet ympäröivään

kaupunkirakenteeseen. Tähtimäinen keskuspuisto jakaa alueen kahdeksaansuurkortteliin, jotka reunoiltaan pyrkivät yhdistymään ympäröivien alueidenmittakaavaan ja rakeisuuteen. Rakentamisen volyymi nousee kohti puistoa.

Julkiset tilat ja puistotPalvelut on keskitetty Rantamaantien varteen toriaukion yhteyteen. Tori jää sivuunalueen keskeisiltä väyliltä. Päiväkoti avautuu luontevasti puistoon.

Liito-oravien biologisen akselin huomioiminen edellyttää suurehkoja muutoksiaalueen eteläpuolisten kortteleiden mitoitukseen. Vesiaihe/hulevesiratkaisu onrealistinen.

Syntynyt kokonaisuus on johdonmukainen ja urbaanissa keskuspuistossa onpotentiaalia nousta merkittäväksi toiminnalliseksi ja identiteettiä luovaksi alueeksiVaasan mittakaavassa.


Pistetaloratkaisu yhdistettynä esitettyyn korttelirakenteeseen luo hieman hajanaisenvaikutelman. Syntyvän miljöön yhtenäisyys ja miellyttävyys on paljolti rakennustentulevan arkkitehtuurin sekä puiston korkealuokkaisen toteutuksen varassa. Ehdotuson tältä osin luonnosmainen.

24


Ehdotus tukeutuu olemassa olevaan katuverkkoon, uudet rakennettavat väylät ovatkevyenliikenteen väyliä. Sinänsä taloudellinen ratkaisu kuormittaa kuitenkin Ravikatuaja voi heikentää alueen liikenneturvallisuutta. Klementinkatu johtaa puistoon jatkuukevyenliikenteen väylänä. Kaupunkirakenteellista huippukohtaa jää kaipaamaan.

Pysäköinti on ratkaistu laitospysäköintinä korttelikohtaisesti. Rantamaantien puolellarakennusten kylkiin sijoitetut pysäköintilaitokset rajoittavat kiinteistöjen käyttöä javarsinaiset pihatilat ovat pieniä – Keskuspuisto muodostaa alueen varsinaisenpihatilan. Urheilualueiden tilapäispaikat tulee huomioida Rantamaantien vastaistenlaitosten pysäköintipaikkamitoituksessa.

52. “RAVISKA”


Ehdotus muodostuu kolmen teeman yhdistelmästä – säteittäisestä keskuspuistosta,puiston ympärille asettuvista kortteleista sekä entisen raviradan paikalle esitetystätoiminnallisesta raitista. Ehdotuksessa vaihtelevat suuri yhtenäinen keskuspuisto,

julkiset pienet kortteliaukiot ja yksityisemmät piha-alueet. Ehdotus on tasapainoinenja mittakaavaltaan miellyttävä.


Keskuspuisto on komea ja jakautuu luontevasti erikokoisiin ja luonteisiin osiin.Hulevesiaihe puistossa on toimiva. Toiminnallinen raviraitti yhdistää kortteleita,kaviouran asema puistoalueen osana tai liikenneväylänä ei kuitenkaan ole riittävänselkeä eikä reitti hahmotu korttelialueen sisällä alkuperäiseksi esikuvakseen. Eteläja kaakkoispuolen korttelialueet eivät huomioi luontoselvitysten mukaisia liito-oraviensuojavyöhykkeitä ja reittejä.


Korttelit mittakaavaltaan miellyttäviä ja keskenään vaihtelevia, mikä hyvin tukeemonipuolista toteuttamista. Esitetty rakennustapa on kuitenkin jossain määrinsekavaa. Selostuksessa on esitetty uudenlaisia toteutusmuotoja sekä uusiaenergiaratkaisuja. Suunnitelmassa ei ole kuitenkaan osoitettu, miten ne alueellatoteutuvat. Palvelut toteutettu omana korttelinaan Rantamaantien varrelle ei oletoiminnall isesti perusteltua eikä ratkaisu vahv ista esitetyssä muodossaRantamaantielle tavoiteltua kaupunkimaisuutta.

25


Klementinkatu ja Ansaankatu kohtaavat toisensa suorassa kulmassa, mikämahdollistaa vanhan korttelirakenteen täydentämisen ja hidastaa ajonopeuksia.Klemetinkadun päätteenä oleva palvelutalon nurkka ei kuitenkaan toimi riittävänäkaupunkikuvallisena dominanttina visuaaliselle yhteydelle. Pysäköinti on sijoitettualueen reunoille ja ilmeisesti osin alueen ulkopuolelle ja ratkaisut on osoitettuviitteellisesti ja määrällisesti ne vaikuttavat riittämättömiltä.

56. “FLADA”


Flada on yksi monista ruutukaavasovellutuksista. Poikkeuksellisen siitä tekeehuolel l isesti hark ittu kaupunkidramaturgia, aukioineen, akseleineen janäkymäpäätteineen. Ruutukaava l i i ttyy luontev asti Vaasan keskustankaupunkirakenteeseen, mutta suunnitelma ei kaikilta osin liity ympäristöönsä vaantuntuu hakevan siihen etäisyyttä.


Ehdotuksen erityisenä ansiona on, että keskeinen lähestymissuunta Klemetinkatuapitkin on huomioitu. Alueelle saavutaan Klemetinkadun ja Ansaankadun kulmaanmuodostuvalle kaupunkiaukiolle. Aukio yhdistyy alueen keskeiseen puistoon.Klemetinkadun näkymäpäätteenä on 15 kerroksinen tornirakennus. Sinänsä hieno jahyvin sijoittuva keskuspuisto vaikuttaa joiltain osin pihakatuihin nähden hieman

kapealta ja privatisoituneelta. Hulevesiaihe on toimiva. Suunnitelmassa on myöshuomioitu luontoselvityksen suoja-alueet.


Suunnitelma on mittakaavaltaan pienipiirteinen ja miellyttävä, korttelien pihat väljiä.Ehdotettu rakenne mahdoll istaa vaihtelevan toteutuksen vaikka sitä eisuunnitelmassa ole esitetty. Ilmakuva ei tee täyttä oikeutta suunnitelmalle vaanantaa ratkaisusta hiukan yksioikoisen kuvan. Näkymäkuvat lupaavat miellyttävääpienimittakaavaista kaupunkiympäristöä.


Ravikadun linjausta on muutettu, mikä eheyttää kaupunkirakennetta. Toiminnallisestiratkaisu olisi kuitenkin ollut onnistuneempi, mikäli aukio olisi sijoitettu selkeästiAnsaankadun eteläpuolelle. Muutoin liikenneverkko on ulkosyöttöinen.

Pysäköinti perustuu pääosin pihakansien varaan, mikä korkeusasemista riippuenvoi muodostua kalliiksi ratkaisuksi. Suunnittelualueen luoteiskulmaan sijoitettuyleinen pysäköintialue asettuu korttelialueiden väliin, mutta edellyttäisi kokonsajohdosta parempaa rajausta.

26

62. “RAVISAARI”


Ehdotus on kilpailun harvoja, joissa raviradan muoto näkyy kaupunkirakenteessaluontevasti. Alue muodostuu ruutukortteleista. Voimakkaampi rakentaminen sijoittuuRantamaantien varteen. Pienimittakaavaisempi rakenne liittää alueen Ravikadunsuuntaan. Keskeisen kaupunkitilan muodostaa alueen keskelle muodostuvapuistoalue. Ehdotus on ilmeeltään miellyttävällä tavalla rauhallinen.


Keskeisen julkisen kaupunkitilan muodostaa kanavan ympäröimä keskuspuisto.Puistoaluetta ympäröivä vesiaihe on tuskin kanavana toteutuskelpoinen ja olisi ollutkiinnostavaa nähdä tekijän näkemys ehdotetusta hulevesiaiheesta. Kanavienrajoittamalle puistoalueelle sijoittuva asuinrakentaminen hämärtää osittain puistonjulkista luonnetta ja korostaa turhaan suhteellisen vaatimatonta asuntorakentamista.Päiväkodin sijoitus ei ole paras mahdollinen. Liito-oravien suoja-alueen osaltasuunnitelma edellyttää tarkistuksia, jotka voivat rikkoa kokonaisratkaisunmuotokieltä.


Ehdotuksen korttelit ovat pääosin vaihtelevan mittakaavaisia ruutukortteleita.Variaatio syntyy enemmän korttelin sisällä kuin kortteleiden välillä. Visualisoinnitkorostavat ehdotuksen levollista harmoniaa ja lupailevat korkeatasoista miljöötä.


Päälähestyminen Vaasan keskustasta Klementinkatua pitkin jatkuu alueenkeskuspuistoon, mutta liittyminen jää turhan vaisuksi. Ajoneuvoliikenne on ratkaistuulkosyöttöisesti pistokaduin, mikä rauhoittaa suunnittelualueen kevyelle liikenteelle,mutta luo paineita ympäröiville kaduille. Pysäköinti on ratkaistu pihakansilla ja osittainmaantasolla. Ehdotus on näiltä osin viitteellinen. Urheilualueiden tilapäispysäköintion ratkaistu kilpailuohjelman vastaisesti alueen ulkopuolella.

27

4.2 YLEMPI KESKILUOKKALUOKKA

Ylempi keskiluokka:

4. “METAMORFOOSI”8. “CHARME “12. “KOLIBRI”14. “ANKKURI”20. “SALAISET KAUPUNGIT”23. “YKSIRISTIKAKSI”24. “HIUTALEET”26. “MERIHEVONEN”29. “KANNUS”38. “SOMMARKVÄLL”40. “NoRa”41. “[link]”43. TÄYTTÄ LAUKKAA “50. FÖR MYCKET LYCKA “51. KIEPPI”54. TOISTA RATAA”58. TROIKKA”61. “@ PARK”

4. “Metamorfoosi”

Kiinnostava ehdotus, jossa keskustan ruutukaavarakenne vaiheittain muuttuuvapaamuotoisiksi suurkortteleiksi. Ansaankatua jatkamalla on eheytettykaupunkirakennetta. Klemetinkatua myöten saavutaan keskeiselle toriaukiolle, jokamyös luontevasti yhdistyy puistoon. Rantamaantie on poistettu kokonaan, mikäyhdistää Hietalahden koulun puistoalueeseen. Koordinaatistosta käännettyjen sekävapaamuotoisten kortteleiden väliin muodostuu mielenkiintoista kaupunkitilaa.Kanava uimarantoineen on kallis, mutta se ei ehdotuksen kannalta välttämätöntässä laajuudessa.

Liittyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen on tutkittu pohjapiirroksen tasolla,mutta kolmiulotteisessa maailmassa liittyminen ei ole kovin hienovaraista. Uudetkorttelit ovat järeitä suhteessa vanhaan miljööseen. Vapaamuotoisten kortteleidenhienoa mahdollisuutta luoda aluelle ulospäin tunnistettava identiteetti ei olehyödynnetty vaan ne muodostavat Ruutikellarintien ja Rantamaantien suuntaannormaalia järeähköä julkisivurintamaa. Tilannetta on yritetty korjata kulmaansijoitetulla korkealla merkkirakennuksella. Ruutikellarintien puoleisen suurkorttelinjakaminen kahteen parantaisi alueen yhteyksiä urheilukentän suuntaan.

28

12. “KOLIBRI”

Ehdotuksessa on yhdistetty keskuspuisto ja ruutukaavavariaatio. Keskuspuisto onhulppea ja jämäkät ruutukorttelit luonteva valinta Vaasan keskusta-alueen jatkoksi.Ehdotuksen ansiot välittyvät hyvin ilmakuvasovituksessa. Rakentamisen volyymitasettuvat oikeisiin paikkoihin suhteessa ympäristöön. Yleissuunnitelmatasollaehdotuksen ongelmat tulevat näkyviin. Selkeästä perusratkaisusta huolimatta ehdotusjää kaupunkirakenteellisesti irralliseksi. Yhteydet päälähestymissuuntaan Klemetinkadulle ja ympäröivään rakenteeseen ovat epämääräisiä. Myös alueen sisäinenjäsennys kärsii määrätietoisuuden puutteesta. Luontevat reitit, kaupunkitilat ja yhteydetpuistoon puuttuvat lähes täysin.

8. “CHARME”

Kaupunkirakenteellisesti selkeästi jäsentynyt ehdotus, joka jakaa alueen neljääneriluonteiseen vyöhykkeeseen. Klemetinkatua on jatkettu alueen halki. Ravikadunlinjausta on muutettu jatkamalla Ansaankatua Klemetinkadulle asti. Risteykseenon muodostettu pieni kaupunkiaukio palvelurakennuksineen. Klemetinkadunkoillispuolelle on muodostettu ruutukaavaan perustuva pientalojen alue ja sen toisellepuolelle on sijoitettu julkista rakentamista, jonka jatkeena on pistetalojen nauha.Rantamaantien varteen on muodostettu meanderoiva kerrostalonauha. Väliin jäälaaja keskuspuistovyöhyke. Ehdotuksessa on paljon hyviä ominaisuuksia. AvauksetRantaamaantiel le rytmittävät muutoin pitkäksi muodostuvaa julkisivua.Katulinjaukset ovat hyvin jäsentyneitä ja Vaasan keskustasta päin Klemetinkatuapitkin saavutaan alueen solmukohtaan. Rakennustyypeissä on variaatiota. Erityisenonnistunut on sympaattinen pientalojen vyöhyke pikku aukioineen ja pihoineen.Ongelmana on tietty vaatimattomuus. Klemetinkatu voisi olla kaupunkimaisempi,tällaisenaan sitä leimaa pistetalojen autopaikat. Klemetinkadun ja Ansaankadunristeyksen aukio voisi olla tilallisesti merkityksellisempi. Puistoalue jää pistetalojentaakse, sen soisi yhdistyvän paremmin keskeisiin väyliin ja liittyvän myössolmukohdan aukioon.

29

14. “ANKKURI”

Puistomainen ehdotus, jossa on kolme eriluonteista keskeistä kaupunkipuistoa.Ehdotuksessa jatketusta Klemetinkadusta muodostuu alueen keskeinen yhteys,katualue laajentuu puistoaukioksi alueen keskiosassa. Puistoaukio voisi muodostaaalueen keskeisen merkittävän kaupunkitilan, mutta se jää hiukan vaisuksi ja suhdekahteen muuhun puistoon on epävarma. Ravikadun linjauksen muutoksella jaAnsaankadun jatkamisella on mahdollista liittää alue luontevammin olemassa olevaanympäristöön.

Ulospäin jämäkkä ja sisäänpäin rakeistuva korttelirakenne on kiinnostava ja toimiisuurkorttelissa hyvin. Keskuspuiston reunassa pienirakeisuus hämärtää puistonrajautumista. Hyviä aineksia sisältävä ehdotus, joka ei kuitenkaan aivan luontevastijatka Vaasan kaupunkirakennetta.

20. “SALAISET KAUPUNGIT”

Ehdotus on kaupunkirakenteellisesti hyvin määrätietoinen ja jäsentynyt. Alue jakautuuselkeästi kolmeen osaan, joiden väliin muodostuu keskeinen kolmisakarainen julkinenkaupunkitila. Alueelle päälähestymissuunnasta Vaasan keskustasta saavutaanKlemetinkatua myöten, joka jatkuu kanavanvarsibulevardina.

Bulevardi johtaa toriaukiolle, josta tila avautuu kanavana merenlahteen sekä puistonakohti Hietalahden koulua. Suurkorttelit asettuvat pakottomasti ympäröivien katujenkoordinaatistoihin. Voimakkaasti rajautuvat umpikorttelit muodostavat ulospäinselkeää kaupunkimaista ympäristöä rajaten sisäänsä väljät yksityiset piha-alueet.

Toiminnallisesti ehdotus on hyvin jäsentynyt. Rantamaantien varteen on osoitettutoimitilarakentamista ja kanavanrantaan liiketiloja pohjakerrokseen sekä bulevardinja puiston varteen palveluasumista. Asumista on osoitettu kaikkiin kortteleihin.Päiväkoti sijaitsee keskeisesti, mutta paikka ei ole paras mahdollinen, piha jääpieneksi eikä yhteyttä viheralueille ole. Ajoneuvoliikenne on ulkosyöttöinen,pistokatuihin perustuva. Bulevardi on hidaskatu, jolla on saattoliikenne sallittu.Hidaskadun linjaus ja risteysjärjestelyt Ravikadun kohdalla ohjaavat liikenteenkuitenkin liian jouhevasti Klemetinkadun jatkeelle. Pysäköinti on ratkaistu pääosinpihakansien alle, osin laitoksina, kellari- ja maantasoon.

Ehdotus on määrätietoisuudessaan yksioikoinen ja mittakaavaltaan ylimittainen.Toisaalta ehdotus kestäisi kehittämistä ja sietäisi tiivistämistä ja herkistelyäperusajatuksen kärsimättä. Kanavan toteuttaminen näin laajana ja rakennettunaon kysymys, jota tämän ehdotuksen kohdalla kannattaisi vakavasti tarkastella,pelkkänä hulevesiaiheena sen luonne muuttuisi olennaisesti. Liito-oravienhuomioiminen edellyttäisi eteläisen korttelivyöhykkeen keventämistä.

30

23. “Yksiristikaksi”

Ammattitaitoinen ehdotus, joka lähtee li ikkeelle kahden koordinaatistonkohtaamisesta Raviradan alueella. Perusratkaisu jakaa alueen kahteen osa-alueeseen, jotka jatkavat ympäristön koordinaatistoissa. Osa-alueiden väliin jäänäyttävä Klemetinkadulta merelle johtava keskuspuisto. Perusajatus on looginenja luo vahvan lähtökohdan alueen kaupunkirakenteelle. Keskuspuisto voisi hyvinmuodostua houkuttelevaksi alueen sydämeksi ja jalankulun sekä pyöräilyn reitiksi.Keskeisen puiston rinnalla yhteydet muihin suuntiin alueen katuverkon kautta ovatjääneet vaatimattomampaan rooliin.

Suunnittelu on eläytyvää ja kortteleiden mittakaavan vaihtelu alueen eri osissa ononnistunutta. Alueelle syntyy erityyppisiä korttelialueita, jotka sovittautuvatympäristön mittakaavaan. Mitoitus on hallittua myös julkisissa tiloissa. Alueelle syntyyuseita mittakaavaltaan ja luonteeltaan miellyttäviä katuja aukiotiloja, joidenpienipiirteinen tilakudelma luo toimivan vastaparin keskuspuistolle. Alueenlänsireunalle syntyy luontevan oloinen palveluiden keskittymä, joka on alueen jaympäristön asukkaiden hyvin saavutettavissa. Rantamaantien varsi jää ilmeeltäänepävarmemmaksi. Rakentamisen mittakaava on onnistunut mutta laajakatumaisema kaipaisi vahvempaa otetta, joka tukisi paremmin kadun potentiaaliamuodostua urbaaniksi kaupunkikaduksi. Rantamaantie jää ikään kuin ehdotuksenhuolel la suunnitel tujen katuti lojen ulkopuolel le. Alueen sisäinenpienempimittakaavainen katuverkko tukee hyvin suunnitelman tavoiteltuakaupunkirakennetta ja elävää urbaania tunnelmaa. Katuverkko toimisi myös kahtenaeri l l isenä osana i lman keskuspuistoa katkaisevaa osuutta. Hajautettu

pysäköintiratkaisu on pääosin realistinen ja ehdotetut pysäköintitalot sovittautuvatkiitettävästi kaupunkirakenteeseen. Puistokannen alle sijoitettu iso yhtenäinenpysäköintilaitos on toteutettavuudeltaan ongelmallisempi.

Kokonaisuutena korkeatasoisen ehdotuksen perusratkaisun kirkkaus hieman hämärtyyja vaihtelevat yksityiskohdat syövät tehoa kokonaisuudelta. Monista hyvistäominaisuuksista ja taitavasta otteesta huolimatta ehdotuksesta jää puuttumaan selkeäidentiteetti ja joustavuus, yleispätevyys, jonka perustalle uusi kaupunginosa voisipitkän ajan kuluessa rakentua.

24. “HIUTALEET”

Ehdotus perustuu pitkittäiseen kaupunkipuistoon ja eri kokoisiin ja -luonteisiinruutukortteleihin, jotka sijoittuvat “hiutalemaisesti” alueelle. Klemetinkadun jatkeenaon tilallisesti miellyttävästi vaihteleva keskeinen puisto akseli. Päiväkoti japalvelurakentaminen sijoitettu hajotetusti, mikä vähentää niiden kaupunkikuvallistaja toiminnallista potentiaalia. Liito-oravien huomioiminen vaatisi ehdotuksenkehittämistä.

Katuverkko on pistokaduin täydennettynä ulkosyöttöinen, joka rauhoittaa keskeisenpuistoalueen kevyelle liikenteelle. Pysäköinti on pihakansien alla ja laitoksissa. Esitettylaitospysäköintiratkaisu on mielenkiintoinen, mutta arveluttava.

Ehdotus varioi kiinnostavasti Vaasan ruutukaavaa ja sisältää innovointia korttelitasolla.Kokonaisuus jää kuitenkin “hiutalemaiseksi” eikä oikein löydä paikkaansa.

31

26. “MERIHEVONEN”

Ehdotuksessa alue jakautuu kahteen eriluonteiseen osaan, joita erottaa kanava-aihe.Alueen urbaanimpi puoli koostuu vinosuunnikkaan muotoisista kortteleista. Ravikadunpuolella on vapaamuotoisempi pientalojen suurkortteli. Vinosuunnikkaisiin perustuvakorttelimalli antaa mahdollisuuden mielenkiintoisesti vaihteleviin katunäkymiin jamiellyttävän oloisiin pieniin kaupunkiaukioihin. Kortteleiden vaihteleva korkeus tuoilmettä ja valoa korttelipihoille. Tosin monessa kohtaa matalampi osa korttelia onnurinkurisesti ja tarpeettomasti suunnattu pohjoiseen. Mielenkiintoista ehdotusta vaivaakuitenkin kokonaisuuden jäsentymättömyys. Keskeinen (ja kallis) kanava jää suureltaosin pientalojen nautinta-alueeksi. Klemetinkatu tömähtää herkullisesti kanavan japuistoakselin kohtauspisteeseen, mutta urbaani potentiaali jää toteutumatta.

29. “Kannus”

Ehdotus jakaa rakentamisen kolmeen vapaasti sijoittuvaan ruutukortteliin jaRantamaantien varteen sijoittuviin kolmiomaisiin terassitalokortteleihin. Kortteleidenvaihtelevat koordinaatistot luovat niiden väliin jäävästä puistosta jännitteisen,mittakaavaltaan vaihtelevan tilan.

Suunnitelma liittyy varsin luontevasti ympäristön linjoihin ja reitteihin. Klemetinkadunja Ansaankadun kulmaukseen jäävä kolmiomainen alue pysäköintikenttineen ei

kuitenkaan muodosta edustavaa sisääntuloa alueelle keskustan suunnasta.Suorakulmaiset suurkorttelit ovat toimivia ja luontevasti mitoitettuja. Ne muodostavatkiinnostavasti omat pienimittakaavaisemmat sisäiset maailmansa. Kortteleissa ononnistuneella tavalla mittakaavallista variaatiota ja ne mahdollistavat alueenjoustavan toteutuksen. Pysäköintitalojen sijoitus esitetyllä tavalla osaksisuurkortteleita tuntuu mahdolliselta ratkaisulta.

Rantamaantien varren terassoituvat talot toimivat mittakaavallisesti hyvin kadunisommassa mittakaavassa ja avaavat asunnoista näkymiä merelle. Samalla nekuitenkin varjostavat taaksensa jäävää puistoa ja kääntävät selkänsä tälle kokoalueen keskeiselle tilalle. Kortteleiden Rantamaantielle avautuvat etupihatpysäköintitaloineen muodostavat ankeaa katumiljöötä.

Kortteleiden väleihin ja reunoille jäävä puisto jää suunnitelmassa kortteleidenmuotoilusta johtuen paikoin sattumanvaraiseksi vaikka sillä on kokonaisuudessaoleellinen rooli alueen keskeisenä tilana. Puiston, jonka tulisi toimiakaupunkirakenteen kohokohtana ja sytyttää suunnitelma eloon, jää nyt vaisuimmaksiosaksi koko suunnitelmassa.

32

38. “SOMMARKVÄLL”

Omaperäinen ehdotus, joka perustuu viuhkamaiseen rakenteeseen. Keskeisenkaupunkitilan muodostaa säteittäinen eriluonteisten kortteleiden väliin jääväpuistoalue, joka yhdistyy ympäröiviin väyliin. Kaareva muotokieli tarjoaamahdollisuuden mielenkiintoisten kaupunkitilojen luomiseen. Rakennustyyppienvaihtelua on kerrostaloista erillispientaloihin. Rakenteellisesti jämerämmät korttelitsijoittuvat perustellusti Rantamaantien varteen. Veikeän puutarhakaupunkimainenehdotus ei aivan luontevasti istu ympäristöönsä. Keskeinen puistoalue on laaja jahajaantuu kapeiksi väyliksi, joiden luonne voi jäädä epämääräiseksi. Puiston,pääväylien ja torialueiden yhteys olisi toivottavaa.

40. “NoRa”

Tekijä on lähestynyt tehtävää teoreettisesti, lähtökohtanaan Vaasanruutukaavakeskusta. Kaupunkirakenne muodostuu ruuduista, joihin pysäköinti,julkinen kaupunkitila, korttelit, tontit ja rakennukset sijoittuvat annettujen sääntöjenmukaan pelimäisesti. Kaupunkirakennepeli on kytketty olemassa olevaanympäristöön poikkeuttamalla teoreettista ruutuverkkoa.

Ehdotuksessa on paljon kiinnostavia ajatuksia, kuten se, että osa piha-alueestaosoitetaan korttelin ulkoreunalle katutilaan, rakennuskorkeutta ei ole säännelty sekärakennusoikeuden siirtomahdollisuus. Viistoilmakuva antaa lupaavan kuvan syntyvänkaupunginosan sympaattisen vaihtelevasta ilmeestä. Tasopiirustuksissa suunnitelmaon yksioikoisempi eikä liittyminen ympäristöön ole kaikilta osin luontevaa.

Klemetinkatu jatkuu alueen läpi kulkevana kokoojakatuna. Esitetty linjaus on varsinkinkorttelirakenteeseen nähden maantiemäinen ja rikkoo alueen keskeistä toriaihetta.

Katujen varsiin jäävät puistokaistaleet jäävät luonteeltaan epämääräisiksi. Liito-oraviaei ole huomioitu.

Pysäköinti maantasoisena korttelien keskellä rajoittaa selvästi sekä asumisviihtyisyyttäettä korttelien rakentamismahdollisuuksia (tehokkuutta) . Raviradan pysäköintiRantamaantien varressa vastaa määrällisesti urheilualueiden tilapäispysäköinnintarpeita, mutta on kaupunkikuvallisesti ongelmallinen.

33

41. “[link]”

Näyttävä ehdotus, joka perustuu voimakkaaseen kokonaisideaan. Alueen keskellesijoittuu raviradan muotoinen pientaloalue ja reunoja kiertää mittakaavaltaanvaihteleva kerros- ja rivitalokortteleiden vyöhyke. Puistokehä, joka välillä kiertääraviradan rataa toistava puistokehä.

Kokonaisuus muodostaa alueelle oman voimakkaan identiteetin. Alueen ilme onmuurimainen ulospäin kortteleiden avautuessa alueen sisäiseen puistoon.Kerrostalokorttelit ovat mittakaavaltaan miellyttäviä ja liittävät alueen luontevastiympäristön mittakaavaan. Yksinkertaisuudessaan kortteliratkaisut ovat huolellisestimitoitettuja ja mietittyjä. Pientaloalue on ilmeeltään varsin perinteinen erillistalojenalue. Pientalorakentamista ei ehdotuksessa ole suhteellisesti monia muita enempäämuodostaa se alueen ilmettä liiaksi hallitsevan piirteen.

Vaikka puisto on muodostaa alueen keskeisen ja kokoavan julkisen ulkotilan luo sehulevesiaiheineen häiritsevän vaikutelman alueen kahtia jakavasta vallihaudasta.Alueen kahtiajakoisuutta korostavat vielä alueen liikennejärjestelyt. Klemetinkadunjatke, joka on linjattu alueen, läpi palvelee päiväkotia ja pientaloaluetta.Kerrostalokortteleiden liikenne taas syötetään puhtaasti ulkosyöttöisesti ympäröivästäkatuverkosta. Klemetinkadun jatkeen varteen olisi voinut hyvin muodostua aluettarikastuttava keskus.

Hyvistä ominaisuuksistaan ja huolellisesta toteutuksesta huolimatta ehdotuksen einähty tarjoavan oikeaa ratkaisua raviradan alueen kaavoituksen pohjaksi.

43. “TÄYTTÄ LAUKKAA”

Tasapainoinen ehdotus, joka muodostaa varsin luontevalla tavalla kaupunkimaistaympäristöä. Suunnitelman korttelirakenne noudattaa ympäristön kahtakoordinaatistoa. Kokonaisuutta on rikastettu Ansaankadulta alueen keskellediagonaalisesti kulkevalla kadulla. Korttelirakennetta on pienipiirteisesti taiteltu mikätehokkaasti pehmentää alueen yleisilmettä.

Alueen keskelle muodostuu kaupunkiaukio, jossa eri suunnista tulevat reititluontevasti kohtaavat. Julkiset palvelut sijoittuvat keskitetysti aukion laidalle. Sitäympäröivät vaihtelevat jalankulkuympäristöt luovat miellyttävää kaupunkitilaa.Kaupalliset tilat on sijoitettu lähemmän Rantamaantietä missä ne ovat hyvinohikulkevankin liikenteen saavutettavissa. Palvelut jäävät kuitenkin näin ratkaistunaerilleen eikä alueelle synny selkeää keskusta, jossa tavoitteena on ollut tiivis jaelävä kantakaupunkimainen ympäristö toteutuisi luontevimmin.

Ehdotuksen visuaalisessa ilmeessä on onnistunutta kaupunkimaisuutta. Selkeätkorttelireunat Rantamaantien ja Ruutikellarintien suuntiin toimivat muttaaluekokonaisuus jää aavistuksen hajanaiseksi. Kaupunkirakenteellinen hierarkiapuuttuu kun katutilat jäävät paikoin liian väljiksi ja kaupunkitilallisia huippukohtiajää kaipaamaan. Kaikki kävelyreitit ovat hieman samanarvoisia. Ei löydy pääreittejä.

Rantamaantielle alueen ilmettä heikentävät laajat parkkikentät ja kilpailualueenläntisin osa, joka irrottaa tarpeettomasti aluetta (alueen kulmissa hieman

34

ongelmalliset). Kerrostalokorttelit ovat onnistuneita ja muodostavat mittakaavaltaanmiellyttävää ympäristöä. Rivitalokorttelit alueen reunalla jäävät irrallisiksi.Kokonaisuus toimisi paremmin kerrostalokortteleihin integroituina.Pysäköintiratkaisu, jossa on yhdistetty kannenalaista pysäköintiä kortteleissa ja pieniäpysäköintitaskuja katujen varsilla on lähtökohtana realistinen ja toimiva. Esitetyssämuodossa pysäköintitaskut hajaannuttavat kaupunkitilaa.

Suunnitelma on selkeä ja ehyt, ammattitaitoinen kokonaisuus mutta jää hiemanvarovaiseksi ja monotoniseksi. Perusajatusten terävöittäminen tai ideanvoimistaminen olisi tuonut ehdotukseen sen kaipaamaa voimaakaupunkirakenteeseen.

50. “FÖR MYCKET LYCKA”

Moni ilmeinen ja vaihteleva ehdotus, joka rakentuu keskuspuiston ympärille.Ympäröivään kaupunkirakenteeseen yhdistymistä on selvästi harkittu. Keskustansuuntaan rakennetta on eheytetty Ansaankatua ja Klemetinkatua jatkamalla ja niidenristeykseen on muodostettu pieni kaupunkiaukio. Skoonenkadun ja Ansaankadunvälissä on luontevaa asuinkorttelirakennetta. Ravikadun suuntaan rakenne onpienimuotoisempaa ja Rantakadun suuntaan pitkää julkisivunauhaa on rytmitettypienillä aukioilla. Valittu mittakaava on hyvä - Vaasaan sopiva. Kokonaisuutta vaivaakuitenkin sirpalemaisuus, varovaisuus ja tilahierarkian puute.

51 “Kieppi”

Kaupunkirakenteellinen ratkaisu perustuu vapaamuotoiseen keskuspuistoon, jotarajaavat puiston suuntaan avautuvat korttelit. Kilpailualueen ulkoreunoille päinkortteleiden luonne on hieman suljetumpi. Puoliavoimet kortteliratkaisut ovat luontevia,vaihtelevia ja mittakaavaltaan hallittuja. Kokonaisuus jää kuitenkin kokonaisilmeeltäänhieman sirpaleiseksi. Vaikka alueen osat on ratkaistu hyvin ehdotuksesta ei nouseesiin tarpeeksi voimakkaita kaupunkirakenteellisia ajatuksia, joihin pitkän ajan kuluessatapahtuva kaavoitus ja rakentaminen voisivat tukeutua.

Liittyminen ympäristöön on pääosin luontevaa. Laaja ja muuhun kaupunkirakenteeseenverrattuna hieman kömpelö seniorikeskus sijoittuu kokonaisuuden kannaltaepäloogisesti sivuun ja vanhan pientaloasutuksen naapuriin. Myös kaupalliset toiminnotalueen eteläkulmassa ovat sivussa alueen sisäistä liikennettä ajatellen ja saattavatruuhkauttaa Ruutikellarintien liittymää.

Päiväkoti/koulu sijoittuu alueen itäkulmaan ja täydentää koulun ulkoilualuetta. Liito-oravien suojelumetsikön liittyminen Emännänlahden suuntaan edellyttää tarkistuksialiikekorttelin rajaukseen.Keskuspuisto voisi hyvin suunniteltuna muodostaa hienon oman maailmansa. Puistoon kooltaan melko laaja mutta vapaa rajaus tukee puiston identiteettiä ja tekee siitä

35

vaihtelevan / miellyttävän. Puiston keskelle, luontevaan paikkaan muodostuvathulevesialtaat. Puisto johdattaa sujuvasti merelle ja toisessa pääsään kohti keskustaa.Jalankulkuyhteydet alueen läpi ovat runsaat ja luontevat. Jalankululle on muodostettukeskuspuiston lisäksi myös kehämäinen lenkki, joka täydentää alueen reitistöähyvin.Liikennejärjestelmä on ulkosyöttöisenä alueelle luonteva mutta kuormittaaRavikadun ympäristöä. Sitä on täydennetty alueen sisäisillä shared space-alueilla.

Pysäköinti on sijoitettu katujen varsille ja korttelipihojen alle, osittain tai kokonaanympäröivän maanpinnan alle. Korkeusasemia ei ole esitetty. Ratkaisu aiheuttaaongelmia joko kustannusten tai maantasokerrosten käytettävyyden suhteen.

54. “TOISTA RATAA”

Sympaattisen pienimittakaavainen keskeiseen puistoon perustuva ehdotus, jossa onlupaavaa kaupunkitilallista kehittelyä. Keskeisen aukioakselin ja puiston risteys ontoteutettu onnistuneesti. Saapuminen Klemetinkadun suunnasta ei kuitenkaan kerroakselin kaupunkitilallisesta merkityksestä. Ehdotusta eteenpäin kehittämällä, voisimuodostua enemmänkin mielenkiintoisia aukiosarjoja ja miellyttävästi polveileviakatutiloja. Tällaisenaan yhteydet kuitenkin katkeilevat eikä tilallista jatkumoa synny.Myöskin yhdistyminen ympäristöön jää sattuman varaiseksi.

58. “TROIKKA”

Ehdotukselle tunnusomaista on kolmen vapaamuotoisen suurkorttelin kokonaisuus.Kortteleiden väliin muodostuu vaihtelevaa ja mielenkiintoista kaupunkitilaa.Risteyskohtaan ja päälähestymissuuntaan Klemetinkadun päätteeseen on sijoitettupalvelurakennus. Suunnitelmaa on täydennetty pistetaloilla ja parilla ruutukorttelilla.Väliin jää Emäntälahteen yhdistyvä puistoalue. Syntyvä kokonaisuus onomaleimainen ja sekä alueen ulkopuolelta että sisältä käsin tunnistettava. Toiminnanpainopisteet sijoittuvat hyvin ja esitetty arkkitehtuuri on sympaattista. Heikkoutenaon suurista yksiköistä johtuva yksioikoisuus.

36

61. “@PARK”

Kokonaisotteeltaan tasapainoinen ja ammattitaitoisesti laadittu ehdotus, jokamuodostaa luontevan kaupunkirakenteen jatkeen Raviradan alueelle. Keskeinenpuisto jakaa alueen kahtia haarautuen itäpäässä kahteen suuntaan. Puisto luo hyvänperustan kaupunkirakenteelle. Kulkuyhteyksiä ajatellen länsipäässään puistosuuntautuu hieman oudosti keskelle Malmönkadun korttelia eikä Rantamaantiellekaupungin suuntaan. Myös selkeämpi kulkureitti Klemetinkadun päästä puistoonolisi parantanut puiston toimivuutta alueen keskeisenä jalankulun ja pyöräilyn reittinä.Puisto on hyvin mitoitettu. Se luo sopivan kontrastin kortteleiden väliin jäävillepienempimuotoisille kaupunkitiloille. Liito-oravametsikkö on onnistuneesti säilytettyosana viherverkostoa.

Kortteleiden mittakaava on onnistunut ja ne liittyvät luontevasti ympäröiväänkaupunkirakenteeseen. Ravikadun kaarteen suoristus tuo kaivattua ryhtiä tärkeäänliitoskohtaan. Mittakaavallinen variaatio kortteleissa toimii varsin hyvin. Kokonaisuusei liiaksi hajaannu erillisiksi kerros- ja rivitaloalueiksi.

Rantamaantien ja Ruutikellarintien kulmaus kaipaisi voimakkaampaa aloitusta sinänsäyksinkertaisuudessaan onnistuneelle Rantamaantien varren käsittelylle. Nytrivitalokortteli tulee hieman tarpeettoman lähelle. Keskeiset palvelut on kuitenkinonnistuneesti sijoitettu Klemetinkadun päähän. Palvelukeskittymän yhteydessä olevaaukio olisi voinut olla se elementti, joka liittää yhteen Klemetinkadun, puiston jaRantamaantielle vievän kävelykadun. Näin siitä olisi kehkeytynyt alueelle todella elävä,kokoava kaupunkitila. Liikenneverkko on pääosin ulkosyöttöinen. Sitä täydentääKlemetinkadun jatke alueen läpi, joka toimii kaupunkirakenteellisesti hyvin ja rauhoittaaRavikadun pientalojen kohdalta Raviradan alueen rakentumisen myötä lisääntyvältäliikenteeltä.

37

4.3 ALEMPI KESKILUOKKALUOKKA

Alempi keskiluokka:

1. “KOKONKI”2. “OBERSEKKI”7. “YMPÄRI MENNÄÄN JA YHTEEN TULLAAN”22. “MERIVAASA”25. “NELJÄN TUULEN TUPA”27. “ELÄMÄNKAARI”31. “PUU PENKKI JA PUISTOTIE”32. “C HORSE”33. “HAKA”35. “IDEARIKAS”36. “V6”37. “KOHOAA SITTENKIN”42. “LUOMA”47. “TIIVIS TUNNELMA”53. “VERKOSTOT”57. “MERESTÄ HAPPEA”60. “TROIKKA”63. “MUUMILAAKSON TARINOITA”

1. “Kokonki”

Perusrakenteeltaan tasapainoinen ehdotus joka muodostuu kehämäisestikeskuspuiston ympärille kiertyvistä kortteleista. Alueen sisäiset kadut seuraavatsuunnitelman kaarevaa kokonaishahmoa. Keskeinen puisto on luonteva ja oikeinsijoitettu mutta se jää turhankin voimakkaasti alueen keskelle ja kortteleideneristämäksi ilman luontevia yhteyksiä kilpailualueen ympäristöön. Liittyminenympäristön kaupunkirakenteeseen voisi olla muutenkin määrätietoisempaa.Erityisesti Klemetinkadun pääte, joka on tärkeä lähestymissuunta alueelle jääsuunnitelmassa ilmeeltään sattumanvaraiseksi. Parhaiten liittyminen toimii alueenlänsireunassa onnistuneen oloisen kaupunkiaukion kautta. Aukiolla kohtaavatluontevasti jalankulun ja autoliikenteen reitit mikä luo mahdollisuudet toiminnallisestielävän kaupunkitilan syntymiselle. Aukion kulmaan sijoitettu 12-kerroksinen tornijää kokonaisuudessa irralliseksi.

Korttelityypeissä on hyvää variaatiota ja ne ovat mitoitukseltaan realistisia muttajäävät ilmeeltään tavanomaisiksi, eivätkä ne muodosta Raviradan alueelle riittävänvoimakasta omaa identiteettiä. Korttelit jakaantuvat tarpeettoman voimakkaastikerros- ja rivitalokortteleihin. Ruutikellarintien ja Rantamaantien kulmassarivitalokortteli jää kaupunkikuvallisesti turhan heikoksi. Pysäköinnin järjestely, jokasekoittaa erilaisia ratkaisuja, on lähtökohtana toimiva ja antaa joustavuutta alueentoteutukselle. Alueen pohjoisreunaan sijoitettu pysäköintitalo on kaupunkikuvallisestitärkeässä paikassa ja muodostaa helposti alueelle ikävää ympäristöä.

38

2. “OBERSEKKI”

Keskuspuiston ympärille rakentuva ehdotus. Kokonaishahmossa on muistumaaraviradan muodosta. Pistokatuna jatkuva Klemetinkatu muodostaa alueen keskeisenväylän. Rakenteessa on runsaasti variaatiota ja tarjoaa mahdollisuuden erilaisiintoteutuksiin. Ehdotuksessa on hyviä teemoja, mutta kokonaisuus on hahmoton.Kaupunkitilallisista kohokohtaa ei ole eikä rakenteen logiikka jäsenny. Komeakeskuspuisto jää piiloon pientalonauhojen taakse. Ehdotetussa arkkitehtuurissa onraikas ilme ja mittakaava on miellyttävän oloista.

7. “Ympäri mennään, yhteen tullaan”

Ehdotuksen keskeisenä elementtinä on monen muun työn tapaan eri suuntiinhaarautuva keskuspuisto, joka jakaa alueen kolmeen kortteliryhmään.Kortteliryhmien sisällä sisäinen katuverkko seuraa raviradan muotoa. Perusratkaisuon luonteva ja antaa toimivan lähtökohdan alueen kaupunkirakenteelle. Puistonhaarautuminen esitettyä useampaan suuntaan liittäisi alueen vielä paremminympäristön reitteihin. Erityisesti yhteydet Rantamaantielle keskustan suuntaan jaetelään voisivat olla houkuttelevampia. Julkiset palvelut on sijoitettu toiminnallisesti

hyvin puiston reunalle. Taitavasti toteutettuna puisto loisi alueelle hienon keskeisenkaupunkitilan. Liito-oravien metsikkö on hyvin sovitettu osaksi puistokokonaisuutta.

Korttelit ovat toimivia ja mitoitukseltaan realistisia mutta sinänsä varmaotteisetkortteliratkaisut jäävät ratkaisuiltaan tavanomaisiksi. Kaupunkirakenteeltaan ehdotuson hieman hajanainen ja kaupunkikuvalliset kohokohdat jäävät puuttumaan. Raviradanalue kaipaisi voimakkaammin omaa ilmettä ja identiteettiä. Ehdotuksenkaupunkirakenne voisi voimakkaammin tukea ajatusta osa-alueita yhdistävästäkeskuspuistosta. Rakentamisen mittakaava pienenee laaksomaisesti reunoilta kohtikeskuspuistoa. Teema on mahdollinen mutta esitetyssä muodossa keskuspuistonrajaus jää epämääräiseksi. Yksityisen ja julkisen tilan raja ei hahmotu ja tämä vietehoa keskuspuistolta. Rantamaantien varsi voisi liiketiloineen olla ilmeeltäänvoimakkaampikin. Esitetty ratkaisu ei tue ajatusta ja kadun potentiaalia muodostuaurbaaniksi kaupunkikaduksi.

39

22. “MERI-VAASA”

Ehdotuksessa Raviradan alueesta on muodostettu oma kaupunkisaarekkeensa.Diagonaalit jalankulkureitit johtavat alueen keskelle, jossa on aukio, puisto sekäpalvelurakennukset. Aluetta yhdistää merelle kanava, joka ei kuitenkaan yhdistykeskeisiin kaupunkitiloihin. Ehdotuksessa on mukavaa pikkukaupunkitunnelmaa japaljon pohdiskelua ekologisista ratkaisuista ja esteettömyydestä. Ehdotus jää kuitenkinirralliseksi suhteessa ympäristöön ja on turhan kaaviomainen, jotta syntyvänympäristön laadukkuus voisi vakuuttaa.

25. “Neljän tuulen tupa”

Yleisilmeeltään rauhallinen ehdotus, jossa eri suuntiin haarautuva keskuspuisto jakaarakentamisen kolmeen osa-alueeseen. Ratkaisu on lähtökohdiltaan toimiva muttavoisi vielä paremmin koota yhteen ympäristön eri suunnista tulevia reittejä. Tällöinkeskuspuiston kokoava asema korostuisi. Erityisesti Rantamaantielle keskustansuuntaan ja etelään suuntautuvat puistokäytävät täydentäisivät hyvin jalankulun japyöräilyn reittejä. Palvelurakennukset ovat hyvin tavoitettavissa puiston laidalla.Klemetinkadun jatkeena puisto luo sujuvan reitin alueelle mutta kadunpäätteen

visuaalinen ilme voisi olla määrätietoisemmin ratkaistu. Liito-oravametsikkö on hyvinotettu osaksi puistoverkostoa.

Ulkosyöttöisen liikenneverkon pistokadut muodostuvat melko pitkiksi ja nekatkaisevat kortteliryhmien sisäisen rakenteen. Näin menetetään ulkosyöttöisenratkaisun edut. Pysäköintitalo pohjoisimman korttelin keskellä on sijoitukseltaan jailmeeltään liian hallitseva.

Osa-alueissa on käytetty runsaasti erilaisia talotyyppejä, jotka hyvin varioivat alueenasuntojakaumaa. Pientaloryhmät alueen länsikulmassa jäävät irrallisiksipuistoalueen keskelle. Korttelit ovat realistisesti mitoitettuja mutta aiheidenrunsaudesta johtuen kokonaisuus jää ilmeeltään valitettavan hajanaiseksi jalevottomaksi. Selkeää ilmettä ja identiteettiä ei muodostu eikä kaupunkitila jäsennyhierarkkisesti. Hajanaisuus syö voimaa myös muuten toimivaltakeskuspuistoajatukselta.

40

27. “Elämänkaari”

Ehdotuksen keskeisenä johtoajatuksena ovat alueen läpi jatkuvat katuakselit.Ansaankatu on jatkettu Rantamaantielle ja Klemetinkadun suuntaisena jatkuvaalueen pääkatu jakaa alueen kahteen osaan. Samalla pääkatu sivuaa alueenkeskeistä puistotilaa, jonka varrelle sijoittuvat alueen julkiset toiminnot.

Keskeinen katu ja puisto tukevat toisiaan ja voisivat muodostaa alueelle kiinnostavanja omaleimaisen keskusakselin, jonka varrelle voisi syntyä elävääkaupunkiympäristöä liiketiloineen ja palveluineen. Perspektiivikuva havainnollistaahyvin kaupunkitilan potentiaalia. Vahvaa aihetta olisi voinut korostaa enemmänkin.Nyt se jää ajatuksena yksin eikä ympäröivä kaaviomainen korttelirakenne tue ideaaparhaalla mahdollisella tavalla. Vesiaihe esitetyn laajuisena ja urbaanistirakennettuna on liian kallis mutta suunnitelma on tältä osin kehitettävissä. Liito-oravametsikkö on hyvin otettu osaksi puistoverkostoa.

Keskeisen kaupunkiakselin ulkopuolella kaupunkirakenne jää monin paikoinhajanaiseksi eikä kaupunkitilallista hierarkiaa synny. Korttelimittakaavan suunnittelujää kaaviomaiseksi eikä alueelle synny vahvaa omaa ilmettä ja luonnetta.

31. “Penkki, puu ja puistotie”

Lähes neliömäisen ruutukorttelin toistoon perustuva ehdotus, jossa kahden ympäristönkoordinaatistoja seuraavien osa-alueiden väliin muodostuu kiilamainen puisto.

Klemetinkatu jatkuu luontevasti jalankulkureittinä alueen läpi muodostaen vasta-akselin puistolle. Keskusaukio, jonka laidalle on sijoitettu alueen julkiset palvelutsijoittuu luontevasti akseleiden kohtaamispisteeseen. Alueen poikki kulkevatpuistomaiset pihakadut, joilla on ehdotuksen kaupunkirakenteessa iso rooli, eivätoikein luontevasti liity ympäristöön vaan jäävät irrallisiksi aiheiksi. . Runsaat sinänsäansiokkaasti pohditut erilaiset viheraiheet ja kaupunkitilat syövät tehoa toisiltaan.Kaupunkitilojen Hierarkkinen vaihtelu jää puuttumaan ja kokonaisuus jää ilmeeltäänhajanaiseksi.

Mittakaava on hallittu ja typologioiltaan vaihteleva kortteliratkaisu lähtökohdiltaantoimiva. Erilaiset asumisen typologiat vaihtelevat kortteleissa onnistuneesti. Toimivakortteleiden perusmitoitus mahdollistaa joustavuuden alueen toteutuksessa.Kokonaisuus jää kuitenkin kaaviomaiseksi ja kortteliratkaisut tavanomaisiksi. Ehdotusei onnistu luomaan alueelle synny omanlaista ilmettä ja identiteettiä. Pysäköintitalotja -alueet alueen reunoilla luovat helposti ankeaa ympäristöä ja erottavat aluettaympäristöstä.

41

32. “C HORSE”

Ruutukaavaa varioiva ehdotus. Diagonaali kohti Emäntälahtea suuntautuvakeskuspuisto jakaa alueen kahteen osaan. Käärmetalo ja terassitalot rajaavat puistoakomeasti, mutta kokonaisvaikutelma on hiukan yksioikoinen. Ravikadun linjauksenmuuttaminen Ansaankatua jatkamalla, kuten monessa ehdotuksessa on tehty olisivoinut antaa voimaa uuden ja vanhan rakenteen keskeiseen liittymäkohtaan.Diagonaalit raitit ovat kiinnostava teema, joka tuo rakenteeseen toivottavaa vaihtelua.Ehdotetussa muodossa ne kuitenkin tekevät alueesta jäsentymättömän.

33. “Haka”

Ehdotus keskittää rakentamisen tiivisti alueen reunoille, jolloin keskelle syntyy jopatuhlailevan laaja keskuspuisto. Perusajatus on selkeä mutta ehdotuksessa siitä eikuitenkaan ole saatu kaikkea irti. Näin sijoitettuna rakentaminen tukeutuu toimivastinykyiseen katuverkkoon ja liittyy ympäristöön varsin luontevalla tavalla. Ulkosyöttöinenliikenneratkaisu toimii hyvin rakentamisvyöhykkeen jäädessä kapeaksi nauhaksialueen reunoille.

Keskeinen puisto kokoaa hyvin yhteen eri suunnista tulevat reitit ja voisi olla todellinenkaupunkitilallinen helmi laajemminkin kuin vain Raviradan alueen asukkaille. Puistonpotentiaali jää kuitenkin ehdotuksessa täysin hyödyntämättä. Ehdotus on tältä osinjäänyt keskeneräiseksi.

Korttelit ovat itsessään toimivia ja mittakaavan pieneneminen kohti puistoa toimiiperusratkaisuna. Pientalot jättävät kuitenkin puiston reunan turhanjäsentymättömäksi. Kiinnostavia kaupunkitiloja ei alueelle synny mutta tätä puutettapaikkaa varsin hyvin aluetta kiertävien katujen yksinkertaisuudessaan onnistunutkäsittely. Korttelit ovat ratkaisuiltaan toistuvia ja yksinkertaisia jopa kaaviomaisuuteensaakka. Vaikka peruslähtökohta on kunnossa jää aluekokonaisuus kaipaamaanvoimakkaampaa ja ilmeeltään rikkaampaa otetta myös korttelimittakaavassa.Vahvasta perusideasta huolimatta kokonaisuus jää vaisuksi.

35. “Idearikas”

Tekijän analyysi on johtanut monimuotoiseen ja kaupunkitilallisesti rikkaaseenratkaisuun. Ehdotuksessa on vahva näkemys tiiviistä korttelikaupungista, joka onsamalla mittakaavaltaan miellyttävä. Intiimit ja suurempimittakaavaiset tilatvaihtelevat suunnitelmassa luontevasti samoin erikorkuinen rakentaminen sekoittuuvaihtelevasti kilpailualueella. Kokonaisuutena ehdotus ei kuitenkaan lunastaideoinnin nostamia odotuksia.

Ehdotus ottaa varsin huolellisesti huomioon ympäristön kaupunkirakenteen linjat jareitit ja liittyy niihin pääosin luontevasti. Alueen sisällä selkeys kuitenkin hämärtyyja useat päällekkäiset ideat vievät jo voimaa toisiltaan. Kokonaisvaikutelma jäärikkonaiseksi eivätkä kaikki kaupunkirakenteen elementit löydä täysin luontevaa

42

paikkaansa. Puistoalueet jäävät pieniksi ja sirpaleisiksi ja sijoittuvat alueelle hiemansattumanvaraisesti. Koko alueen huoltoliikennettä palvelevan raviradan muotoisenkehäkadun luonne jää ehdotuksessa avoimeksi.

Korttelimittakaava sisältää paljon kiinnostavia ajatuksia ja ideointia. Paikoin mitoituskuristuu asuinkortteleissa epärealistisen tiiviiksi ja rakennettavuudeltaanmahdottomiksi. Rantamaantien varren tornit jäävät suunnitelmassa irrallisiksiaiheiksi.

36. “V6”

Ehdotus perustuu ympäristöstä tuleviin kaupunkirakenteen linjoihin ja akseleihin,joita on jatkettu Raviradan alueelle. Linjat jakavat suunnittelualueen voimakkaangeometrisiin umpikortteleihin. Alueen läpi ympäristöstä jatkuvat säteittäiset akseliton vahva idea, jonka varaan kaupunkirakenne voi hyvin pohjautua. Selkeimminehdotuksen kantava ajatus hahmottuu asemakaavakaaviossa.

Haastavasta geometriasta huolimatta syntyneet korttelit ovat mitoitukseltaan jarakenteeltaan suurelta osin onnistuneita. Joissain kohdin hyvin terävät kulmat

vaikeuttaisivat rakennussuunnittelua. Ongelma on erityisen vaikeasti perusteltavissapaikoissa, jotka eivät ole kaupunkirakenteen kannalta keskeisiä. Keskusaukio, jossapääakselit kohtaavat on kaupunkirakenteen kannalta luontevassa kohdassa ja voisihyvin muodostua eläväksi alueen keskukseksi. Jalankulun ja pyöräilyn reitit alueenläpi ovat sujuvia. Erityisesti diagonaali Rantamaantieltä itään avaa mahdollisuuksiareitistön jatkamiselle myös kilpailualueen itäpuolella. Kanava on esitetyssä voimakkaanrakennetussa muodossaan epärealistisen kallis mutta tältä osin ehdotus onkehitettävissä.

Ehdotus tavoittelee tiivistä kaupunkirakennetta mutta lopputulos jää kuitenkinkokonaisuutena hieman hajanaiseksi. Aukio- puistotiloja on sijoitettu tasaisestikaikkialle ja kaupunkirakenteesta puuttuu hierarkkinen vaihtelevuus. Autoliikenteenverkko perustuu nykyisiin katuihin. Ulkosyöttöinen liikenneverkko ei täysin tule ajatustakorostetun kaupunkimaisesta ympäristöstä.

Ehdotus on tarkemman korttelitason suunnittelun osalta jäänyt pahoin keskeneräiseksieikä valitettavasti pysty kuljettamaan eteenpäin aluesuunnitelman ajatuksia.

43

37. “Kohoaa sittenkin”

Ehdotus perustuu ympäristöstä tuleviin kaupunkirakenteen linjoihin ja akseleihin, joitaon jatkettu Raviradan alueelle. Linjat jakavat suunnittelualueen voimakkaangeometrisiin umpikortteleihin. Alueen läpi ympäristöstä jatkuvat säteittäiset akseliton vahva idea, jonka varaan kaupunkirakenne voi hyvin pohjautua. Selkeimminehdotuksen kantava ajatus hahmottuu asemakaavakaaviossa.

Haastavasta geometriasta huolimatta syntyneet korttelit ovat mitoitukseltaan jarakenteeltaan suurelta osin onnistuneita. Joissain kohdin hyvin terävät kulmatvaikeuttaisivat rakennussuunnittelua. Ongelma on erityisen vaikeasti perusteltavissapaikoissa, jotka eivät ole kaupunkirakenteen kannalta keskeisiä. Keskusaukio, jossapääakselit kohtaavat on kaupunkirakenteen kannalta luontevassa kohdassa ja voisihyvin muodostua eläväksi alueen keskukseksi. Jalankulun ja pyöräilyn reitit alueenläpi ovat sujuvia. Erityisesti diagonaali Rantamaantieltä itään avaa mahdollisuuksiareitistön jatkamiselle myös kilpailualueen itäpuolella. Kanava on esitetyssä voimakkaanrakennetussa muodossaan epärealistisen kallis mutta tältä osin ehdotus onkehitettävissä.

Ehdotus tavoittelee tiivistä kaupunkirakennetta mutta lopputulos jää kuitenkinkokonaisuutena hieman hajanaiseksi. Aukio- puistotiloja on sijoitettu tasaisestikaikkialle ja kaupunkirakenteesta puuttuu hierarkkinen vaihtelevuus. Autoliikenteen

verkko perustuu nykyisiin katuihin. Ulkosyöttöinen liikenneverkko ei täysin tuleajatusta korostetun kaupunkimaisesta ympäristöstä.

Ehdotus on tarkemman korttelitason suunnittelun osalta jäänyt pahoinkeskeneräiseksi eikä valitettavasti pysty kuljettamaan eteenpäin aluesuunnitelmanajatuksia.

42. “LUOMA”

Ehdotuksen pääliikenneväylän muodostaa entisen raviradan muotoinen lenkkikatu,jonka varrelle rakentaminen säteittäisesti sijoittuu. Rakenne hakee yhteyttäSkoonenkadun varren avoimeen kaupunkirakenteeseen, mikä voisi olla luontevaratkaisumalli alueen kehitykselle. Korkeampi rakentaminen sijoittuu Rantamaantienvarteen, Ravikadun suuntaan rakentamisen volyymi kevenee. Alueen poikki virtaahulevesiuoma. Kokonaisuus muodostuu varsin hajanaiseksi. Keskeistälähestymissuuntaa Klemetinkadulta ei ole huomioitu mitenkään vaan nykyinenRavikadunlinjaus luikahtaa alueen ohitse. Alueen sisäinen pääväylä ei jäsennytilallisesti ja sitä leimaavat autokatokset. Alueen diagonaalisesti halkaisevahulevesipuistikko ei lunasta paikkaansa keskeisenä julkisena puistoalueena.

44

47. “Tiivis tunnelma”

Ehdotus esittää Raviradan alueelle vahvan vision hyvin tiiviistä ja ilmeeltäänurbaanista umpikorttelikaupungista, joka jatkuu myös Rantamaantien ja Valtatie3:n väliselle alueelle.

Korttelimittakaavassa ehdotus esittää yksinkertaisen rakennusvolyyminmuodostumisperiaatteen, joka antaa alueelle omaa hauskaa ilmettään. Idea kaipaisikuitenkin jatkosuunnittelua ja toistuessaan näin laajasti enemmän variointia.Pienemmissä kortteleissa esimerkiksi mittakaava voisi vaihtelevasti olla sisäpihallekatuja pienempi. Vahvimmillaan ehdotus on alueen keskellä missä kortteliratkaisunlogiikkaa on pystytty noudattamaan puhtaimmin. Reunoilla, liittyessään ympäröiväänkaupunkiin ehdotus ajautuu vaikeuksiin. Sujuvampi liittyminen ympäristönkaupunkirakenteeseen ja linjoihin olisi voinut myös antaa ehdotukselle enemmänpaikkaan istuvuutta.

Näin voimakkaassa kokonaisideassa raviradan muotoa toistava puistokehä jääirralliseksi aiheeksi. Ehdotuksen omista lähtökohdista olisi voinut syntyäkokonaisuuteen paremmin sopivia puistoratkaisuja.Eritasossa katujen yli kulkevat jalankulkusillat tuntuvat ehdotuksen urbaaneilletavoitteille vierailta.

53. “Verkostot”

Lupauksia herättävä, hallitusti vaihtelevaan ruutukorttelirakenteeseen perustuvaehdotus. Lähtökohta on kaupunkirakenteena toimiva, joustava ja mahdollistaa hyvinvarioinnin jatkosuunnittelussa. Perusrakenne on riittävän rauhallinen ja sitä onsopivassa mitassa rikastettu ympäröivästä kaupunkirakenteesta tulevilla aiheilla, jotkaliittävät sen melko luontevasti ympäristöönsä.

Vaihtelua ruututeemaan tuo vapaamuotoinen keskuspuisto, joka muodostuu alueenkeskelle. Se liittyy luontevasti Klemetinkadun akselia jatkavaan diagonaaliin, jokaleikkaa osan kortteleista peruskoordinaatistosta poikkeavasti. Alueen halki kulkevakaakkois- luoteissuuntainen puistoakseli sen sijaan ei oikein liity ympäristönkulkureitteihin tai kaupunkirakenteeseen.

Kortteleille on esitetty useita vaihtelevia typologisia ratkaisuja ja tehokkuuksia.korttelikoko tuntuu oikein mitoitetulta niin että se soveltuisi hyvin myös mahdollisillemuunlaisille ratkaisuille. Tämä on tärkeä ominaisuus alueella, jonka kaavoitus jarakentaminen tapahtuvat pitkän ajan kuluessa. Erilaiset typologiat ja kortteliratkaisutluovat ehdotukseen vaihtelevuutta mutta jäävät kuitenkin korttelimittakaavanesityksissä kaaviomaisiksi. Myöskään katujen ja muiden julkisten ulkotilojen osaltaehdotus ei pysty lunastamaan perusratkaisun herättämiä lupauksia. Ympäristö jääluonteettomaksi ja mitoitukseltaan tasapaksuksi. Se jää kaipaamaan voimakkaampaahierarkkista vaihtelua ja paikoin urbaanimpaa otetta, joka samalla korostaisi keskeisenkaupunkipuiston ja aukiotilojen luonnetta.

Vahvasta peruslähtökohdastaan huolimatta kokonaisuus jää ilmeeltään hiemanhajanaiseksi eikä kaupunkirakenteellisia kohokohtia löydy.

45

57. “Merestä happea”

Huolellisesti tutkittu ehdotus, jonka kaupunkirakenne kasvaa mereltä alueen läpikaartuvan puiston ympärille. Voimakasmuotoinen puisto luo jo itsessään ehdotukselletunnistettavan identiteetin. Puisto toimii hienosti kokoavana kaupunkitilana alueenkeskellä, yhdistäen kulkureitit merelle ja keskustan suuntaan.

Puiston ulkoreunan muotoa viuhkamaisesti seuraavat puoliavoimet korttelit ovatmittakaavaltaan hallittuja ja miellyttäviä. Niissä yhdistyy luontevasti eri mittakaavainenrakentaminen mutta saman korttelimallin toistaminen tuo ilmeeseen lähiömäisyyttä.Palvelukorttelit kaupunkiaukioineen alueen länsikulmassa on sijoitettu hyvintärkeimpien kulkureittien varrelle. Myös muilla kohdin ympäristön käsittely paikoinkaupunkimaisemmin olisi antanut vehreälle keskuspuistolle lisää kaupunkikuvallistavoimaa.

Suunnitelma liittyy keskustan suunnan kaupunkirakenteeseen hallitusti. Klemetinkadunpääte voisi olla kaupunkikuvallisesti harkitumpi. Nyt se hahmottuu liikenneaukiona.Rantamaantien puolen tornitalorakentaminen luo ryhdikkään aluejulkisivunsuurimittakaavaiseen katumaisemaan. Ehdotus jättää kuitenkin hyödyntämättä kadunkehityspotentiaalin kaupunkimaiseksi pääkaduksi.

Ehdotuksen kaupunkirakenne muotoutuu niin voimakkaasti keskuspuiston ympärilleettä samalla se tuntuu kääntävän selkänsä alueen ulkoreunoille itään ja pohjoiseen.Erityisesti aluetta Ravikadun ja Ruutikellarintien varressa rajaavat pysäköintitalotja mahdolliset pysäköintikentät luovat suurina yksikköinä helposti tympeääympäristöä. Ehdotuksen selkä tuntuu myös piirtävän “kaupungin reunan”, jokakaupunkirakenteen jatkuvaa kasvua ja muutosta ajatellen tuntuu liian voimakkaalta.

60. “TROIKKA”

Ehdotuksessa Raviradan alueelle on muodostettu itsenäinen suorakaiteen muotoinenkaupunkisaareke, jota viher/puistokaista ympäröi. Poikkeavassa koordinaatistossaoleva sisäinen katuja aukioverkko antaa vaihtelua kokonaisuuteen. Muodostuvankaupunkisaaren keskellä kohtaavat mereen johtava kanava, puisto ja aukio hyvällätavalla. Kortteleiden mittakaava vaikuttaa miellyttävältä. Rantamaantien varteensijoittuu lisäksi toimisto- ja palvelurakennusten vyöhyke, joka hämärtää ehdotuksenperusajatusta. Ehdotuksen ideat ovat kiinnostavia ja kehittely oikean suuntaista,mutta jää ympäröivään kokonaisuuteen nähden irralliseksi. Radikaaliin lähtökohtaanvaadittaisiin tarkkaa ympäristön huomioimista ja ajatuksen kirkkautta.

46

63. “Muumilaakson tarinoita”

Huolellisesti laadittu ehdotus, joka perustuu neljän veistoksellisen suurkorttelinsommitelmaan. Korttelit ovat muotoilultaan omaleimaisia, korkeudeltaan vaihteleviakokonaisuuksia avoimessa maisematilassa. Puistomaisema haarautuu kortteleidenväleistä eri suuntiin yhdistyen ympäröivän kaupunkirakenteen reitteihin.Perusratkaisu on lähtökohdiltaan toimiva mutta olisi enemmän eduksen paikassa,joka on selkeästi irti tiiviistä kaupunkirakenteesta.

Kortteleiden väliin jäävä keskuspuisto muodostaa tässäkin ehdotuksessa toimivankeskeisen kaupunkitilan. Hienosti toteutettuna puisto muodostaisi alueen näyttävänkäyntikortin. Suurkorttelit rajaavat keskuspuistoa hallitusti mutta samalla ne jättävätmyös ulkoreunoilleen viheralueita, joiden luonne ja kaupunkikuvallinen rooli ei oleyhtä harkittu kuin keskeisellä puistotilalla. Nämä “jäännöspuistot” korostavatentisestään alueen erottautumista ympäristöstään. Paikoitustalot ja pysäköintikentätlaajoine liikennealueineen kortteleiden sisäpihoilla on ratkaisuna ongelmallinen.Korkeiksi asetetuista arkkitehtuuritavoitteista huolimatta ne tukkivat tehokkaastiajatuksen suurkortteleiden keskeispihoista. Osalla kortteleita sisäpihan puutteenkorvaa avautuminen keskuspuistoon mutta monin paikoin rakennuksia rajaavatpysäköintialueet niin sisäpihalla kuin korttelin ulkokehällä. Klemetinkadun päätteeksisijoittuva rakennusryhmä poikkeaa tarpeettomasti alueen perusteemasta.Kokonaisuutena neljästä yksiköstä muodostuva kokonaisuus tuntuu omanlaisestatyylikkyydestään huolimatta alueelle liian raskaalta ja luonteeltaan väärältä.

4.4 ALALUOKKA

Alaluokka:

16. “HANNUN VAAKUNA”17. “CENTRAL PARK”19. “SPOORI”21. “PihaRATAmo”28. “KAPULA”30. “KUNNIANOSOITUS VAASALAISELLE KAUPUNKISUUNNITTELULLE”34. “AURINKOLA”44. “KILSA”48. “VAASAN LAUKKI”49. “SOLSIDAN”55. “MOD”59. “V 5”

47

16. “HANNUNVAAKUNA”

Ehdotuksen tekijä on valinnut työnsä lähtökohdaksi raviradasta sekä jostain syystähannunvaakunasta johdetun muotokielen. Ehdotuksessa on paljon eritasoisia uuttakaupungin osaa elävöittäviä ideoita ja mm. valaistukseen ja väritykseen on paneuduttu.Kokonaisuus on kuitenkin raskaanoloinen eikä tunnu istuvan ympäristöönsä. Hyvätideat vaativat vielä työstämistä välittyäkseen positiiviseksi miljööksi.

17. “Central Park”

Ehdotus sijoittaa lähes kaiken rakentamisen raviradan muotoa seuraavaan vaihtelevankorkuiseen veistokselliseen megarakennukseen. Suurpiirteistä sommitelmaa ontäydennetty Ravikadun varren mittakaavaa seuraavalla pientaloryppäällä sekäpalvelutalon ja päiväkodin muodostamalla sommitelmalla alueen länsinurkassa.

Rakennuksen keskelle jäävä puisto voisi olla hyvin toteutettuna hieno kokonaisuusmistä ehdotuksen yleissuunnitelmakuva antaa inspiroivia viitteitä. Korttelin sisäänosittain sijoitettu pientalokortteli kuluttaa puistosta kuitenkin melkoisen osan. Puistonsulkeutuminen näin voimakkaasti ympäristöstään lähes yksityisen oloiseksi alueeksion kuitenkin tällä alueella virheellinen lähtökohta.

Keskuspuistoon verrattuna korttelin ulkopuoli jää monelta osin ehdotuksessatoissijaiseen asemaan. Monin kohdin pysäköintitalot ja laajat pysäköintikentät alueenlaidoilla muodostavat helposti ankeaa lähiympäristöä mikä entisestään korostaamegarakennuksen eristäytymistä.

Ehdotus kokoaa pääosan rakentamisesta tiiviiksi, raviradan muotoiseksikaupunginosaksi. Tavoite tiiviistä kaupunkiympäristöstä ja sen synnyttämästäurbaanista elämästä on hyvä. Keskeisen alueen ympärille sijoitetut muutamatpienimittakaavaiset korttelit jäävät suunnitelmassa täysin toissijaiseen rooliin.

Suunnitelman toteutettavuus ja ilme jää osin hyvin luonnosmaisen materiaalinperusteella monelta osin arvailujen varaan. Suunnitelma on teoreettinen ja vaikuttaaliiaksi ilmasta suunnitellulta kokonaisuudelta.

19. “Spoori”

48

Suunnitelman tiiviin keskuksen läpi kulkevat diagonaalit liittävät aluetta ympäristönkaupunkirakenteen reitteihin ja suuntiin. Diagonaalireittien risteyskohtaan sijoittuvaaukio ja puisto toimisivat hyvin luontevana kaupunkielämän kohtauspaikkana.Perusratkaisusta johtuen alue kuitenkin erottautuu ympäristöstään liian irralliseksikokonaisuudeksi. Keskeiskaupunkia ympäröivät puistot jäävät luonteeltaanjakojäännösalueiksi. Tavoiteltua elävyyttä tukisi paremmin kaupunkirakenteentiiviimpi jatkuvuus alueen ympäristöön. Pysäköintilaitoksista muodostuvakaupunkirakenteellinen jalusta ja aluetta kiertävä katu vielä korostavat suunnitelmansisäänpäin kääntyneisyyttä samoin kun alueen ulkoreunalle muodostuva“kaupunginmuuri”. Korttelit itsessään ovat mittakaavaltaan vaihtelevia jamuodostavat suunnitelman henkeä tukevaa ympäristöä.

21. “PihaRATAmo”

Suunnitelman selkärankana on Klemetinkadun jatkeena oleva puistoakseli, jokajakaa alueen kahtia. Puistoakseli kokoaa hyvin yhteen alueen keskeiset ulkotilat jajulkiset palvelut. Myös li ito-oravametsikkö on sujuvasti l i itetty osaksipuistokokonaisuutta.

Lähtökohta on selkeä mutta tekijä ei kuitenkaan ole saanut kaikkea irtiperusasetelmasta. Korttelit ja muun julkisen tilan muodostus eivät tue puistonkeskeistä asemaa kaupunkirakenteessa. Erityisesti Kaarikadun ja puistoakselinvälissä, alueen ytimessä, sijaitsevat pientalokorttelit tuntuvat sijoittelultaanongelmallisilta. Kerrostalokorttelit ovat mittakaavaltaan onnistuneita. Eteläisetkorttelit rajaavat toiselta reunaltaan napakasti Kaarikatua, joka jää vahvastailmeestään huolimatta kuitenkin sivuosaan kaupunkirakenteessa. Eteläosassa

palvelut muodostavat oman kokonaisuutensa, jossa kaupunkirakenne kuitenkin hajoaaliiaksi irrallisten rakennusten kokoelmaksi.

Vahvoista kaupunkirakenteellisista perusajatuksista ei ole saatu kaikkea irti vaankokonaisuutena ehdotus jää hajanaiseksi erilaisten osa-alueiden kokoelmaksi. Esityson osin ilmeeltään luonnosmainen mikä vaikeuttaa syntyvän miljöön arvioimista.

28. “KAPULA”

Ehdotuksessa yhdistyy ruutukaavavariaatio, keskuspuisto sekä vanhan raviradanmuotoa jäljittelevä pysäköintijärjestely. Perinteestä poikkeavan polveilevanruutukaavan ja keskuspuiston yhdistelmässä on potentiaalia alueenkaupunkirakenteelliseksi ratkaisuksi. Ehdotus on kuitenkin jäänyt kaaviomaiseksi.Alueen julkisivu ja ilme Rantamaantieltä katsottuna muodostuu lähinnä valtaisastapysäköintikatoksesta, mitä ei voi pitää kovin onnellisena ratkaisuna.

30. “Kunnianosoitus vaasalaiselle kaupunkisuunnittelulle”

Ehdotuksen tekijä on halunnut osoittaa arvostusta Vaasan hienollekaupunkisuunnittelun traditiolle, mikä on positiivinen lähtökohta suunnittelulle. Ehdotuspohjautuu ruutukaavaan ja suunnitelman ytimessä on puistikkokatu. Hyvistätavoitteista huolimatta ehdotus jää ympäristöstään irralliseksi. Esityksenluonnosmaisuus vaikeuttaa arviointia. Syntyvän ympäristön ilme jää arvailujen varaan.

49

34. “AURINKOLA”

Ehdotuksessa on poikkeavalla tavalla jatkettu Klemetinkatua Rantamaantielle jaRavikatua Skoonenkadulle. Erikoinen katugeometria toistuu korttelien muodoissa,mikä muodostaa omalaatuisen kokonaisuuden. Klemetinkadun ja Ravikadunristeyskohtaan sijoittuu alueen lähipalvelut ja päiväkoti. Lisäksi puiston keskellä

sijoittuvaa pientaloaluetta palvelee uusi lenkkikatu. Selostuksessa tekijä onpaneutunut ekologisiin kysymyksiin. Tekijällä on mielenkiintoinen lähestymistapa,mutta kokonaisuus jää sattumanvaraiseksi eikä selostuksessa tavoiteltu moderniarkkitehtuuri välity suunnitelmasta.

44. “KILSA”

Olemassa oleva ravirata on otettu ehdotuksen lähtökohdaksi. Raviradan muotoonasetettu muurimainen talonauha kehystää uuden asuntoalueen. Sisäpuolelle onmuodostettu vaihtelevan oloista kaupunkirakennetta aukioineen ja puistoineen.Mittakaava on miellyttävän oloinen ja vaikutelma mukavan “keskiaikainen”. Tekijäon paneutunut tehtävään monipuolisesti huomioiden mm. vaiheittaisuuden,talotyyppijakauman, hulevedet ja kasvillisuuden. Ongelmaksi muodostuu uudenkaupunginosan ulospäin tyly ilme. Massiivinen talomuuri pysäköintialueidenympäröimänä ei anna positiivista vaikutelmaa alueesta eikä Vaasan kaupungistasitä etelästä lähestyville.

50

49. “Solsidan”

Ehdotuksessa koko raviradan alue on ratkaistu yhdellä vapaasti kaareilevalla javaihtelevan korkuisella “suurkorttelilla”, jota raviradan muotoon rakennettu kanavakatkoo. Ratkaisu on voimakas mutta jää teoreettiseksi ja ympäröivänkaupunkirakenteen keskellä vieraaksi.

Korttelikokonaisuuden ulkoreunan ehjä hahmo hajoaa sisäpuolellarikkonaisemmaksi. Aihe on kiintoisa ja tuo kokonaisratkaisun veistoksellisuuteentarvittavaa pienimittakaavaisuutta. Osiin pilkottu kokonaismuoto ei käytännössähahmotu lähiympäristössä kuten ehdotuksen perspektiivikuvat näyttävät. MyösRantamaantien puolelta suunnitelma jää puiston suojaan eikä tuo esiin veistoksellistakokonaisotettaan. Laajassa Rantamaantien sisääntulomaisemassa ehdotuksen

48. “VAASAN LAUKKI”

Ehdotuksen lähtökohtana on ollut sijoittaa rakentaminen maapohjaltaan parhaallealueelle, tästä tavoitteesta on kuitenkin tekijän mukaan jouduttu tinkimäänkerrosalatavoitteen saavuttamiseksi. Keskialueelle on muodostettu viheraluevesiaiheineen. Alueelle on sijoitettu monipuolisesti erilaisia talotyyppejä, korkeistakerrostaloista pientaloihin. Esitetyllä tavalla ei kuitenkaan muodostu eheääkaupunkirakennetta eikä luonteikasta uutta kaupunginosaa. Suunnitelma näyttäälähinnä sattumanvaraiselta talotyyppikokoelmalta. Viheralueet jäävät epämääräisiksiei kenenkään maiksi rakennusten väliin.

voimakas muotokieli olisi ollut vahvimmillaan. Vaikka korttelikokonaisuus jakautuuerikokoisiin osiin, asettaa voimakas kokonaissommitelma suuria haasteitasuunnitelman toteutettavuudelle. Kanavakehän alle toteutettu pysäköintilaitos ontoteutettavuudeltaan mahdoton.

Ympäröivästä kaupunkirakenteesta eristäytyvä kokonaisuus jää kokonaisuutenaympäristössään oudoksi. Alueleikkaukset ja maantasoperspektiivinäkymät kertovatmiellyttävästä ja mittakaavaltaan vaihtelevasta ympäristöstä. Viistoilmakuvatsuurmuotoa korostavine värityksineen tuntuvat kertovan eri suunnitelmasta.

55. “MOD”

Ehdotus rakentuu korostetun symmetriseksi kaupunkisommitelmaksi Klemetinkadunpäätteeksi asettuvan pisaranmuotoisen torin ympärille. Voimakas keskeissommitelmatuntuu alueella vieraalta mutta tori itsessään voisi muodostaa alueelle tunnistettavanja omaperäisen kaupunkitilan. Alueen itäreunan puutalokortteli taas jää tyystinkokonaisuudesta ja ympäröivästä kaupunkirakenteesta irralliseksi. PysäköintitaloKlemetinkadun ja Ansaankadun kulmauksessa, alueen sisääntulossa muodostaahelposti epämiellyttävää ympäristöä. Ehdotus on jäänyt hyvin keskeneräiseksi mikävaikeuttaa sen arvioimista.

51

59. “V5”

Tekijä on sijoittanut alueen rakentamisen neljään suurkortteliin, jotka liittyvät tiiviistiympäröivän kaupunkirakenteen koordinaatistoihin.

Suurimittakaavainen korttelirakenne tuntuu alueella liian mahtipontiselta ja läpi kokoalueen samanlaisena toistuvana, ilmeeltään liian raskaalta. Pienempimittakaavainenrakentaminen on sijoitettu kokonaisuudessaan suurkortteleiden sisälle mikä kadottaaajatuksen laajoista suurkorttelin yhteispihoista. Mittakaavan varioiminen kortteleidenvälillä ja eri osissa olisi tuottanut paremman lopputuloksen. Myös alueen ulkotilojavaivaa tarpeeton monumentaalisuus. Parhaiten suurkortteliajatus toimiiRantamaantien suurimittakaavaisessa katuympäristössä.

Ehdotuksen keskeneräisyys vaikeuttaa sen arvioimista. Syntyvän ympäristön ilmejää suurelta osin arvailujen varaan.

5 Kilpailun ratkaisu

Kilpailuehdotuksiin paneuduttuaan palkintolautakunta on päättänyt jakaa palkinnotseuraavasti:

1. palkinto nro 3. “Inside Outside Vaasa” 50.0002. palkinto nro 45. “KAUPUNKILAINEN” 30.0003. palkinto nro 10. “SORMUSKELLO” 20.000Lunastus nro 5. “Jokivartinen” 10.000

13. Derby 10.000

Kunniamaininta: 39.”SALAINEN AREENA JA KUKKIVAT PUUTARHAT”Kunniamaininta: 41.”[link]”

Kilpailuehdotuksen voima nähtiin ennen kaikkea sen kyvyssä jatkaaVaasanperinteistä ruutukaavaa, liittyä ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja luodauudenlaista kaupunkiympäristöä inspiroivalla ja innostavalla tavalla.

6. Suositukset jatkotoimenpiteistä

Kilpailun voittajatyö tarjoaa palkintolautakunnan näkemyksen mukaan hyvänlähtökohdan alueen jatkosuunnittelulle. Palkintolautakunta päätti esittää, ettäkilpailun voittajalta tilataan jatkotyö ehdotuksen kehittämiseksi edelleen tavoitteenasuunnitelman soveltaminen toteutussuunnitelmien ja kaavan laatimisessa.

52

Muiden palkittujen ja lunastettujen töiden tekijöitä käytetään mahdollisuuksienmukaan esimerkiksi rakennussuunnittelutehtävissä.

Palkintolautakunta suosittelee, että ehdotusta edelleen kehitettäessä otetaanhuomioon seuraavat asiat:

Ehdotuksessa tulisi tutkia ja täsmentää:

- Rantamaantien varren jäsentämistä- korkean rakentamisen sovittamista alueelle- maamerkin sijoittamista alueelle- soveltuvuutta erilaisiin korttelitason toteutusratkaisuihin- merellisen elementin hyödyntämistä alueella- näkyvän vesiaiheen / vesielementin toteuttamista alueella / hulevesiratkaisua- pienemmän mittakaavan katuverkon vaihtoehtoisia ratkaisuja- alueen sisäisiä vaihtoehtoisia pysäköintiratkaisuja sekä urheilupysäköintiä

Palkintolautakunta pitää aluetta kaupungin kehittämisen kannalta tärkeänä jaesittää sen toteuttamismenettelyn suhteen seuraavaa:

- Alueen toteutussuunnittelun laatu varmistetaan jatkossa erilaisiakilpailumenettelyjä käyttäen.

- Alueen rakentamisaikataulua priorisoidaan Vaasan maankäytöntoteutusohjelmassa (MATO)

- Alueen ripeän ja hallitun rakentumisen varmistamiseksi palkintolautakuntasuosittaa, että hanke toteutetaan asuntomessujen tyyppisenäkokonaisprojektina.

7. Arvostelupöytäkirjan varmennus

Palkintolautakunta hyväksyy arvostelupöytäkirjan nimikirjoituksellaan

8. Nimikuorten avaus

Nimikuorten avaus suoritettiin päätösten teon jälkeen palkintolautakunnankokouksessa 26.6.2014. Palki-tuiksi todettiin oikealla esitetyt seuraavat tekijät.

53

1. Palkinto:

3. “Inside Outside Vaasa”

työryhmä: Mandaworks + Hosper Swedentekijät /tekijänoikeus: Martin Arfalk, Patrick Verhoeven, Nicholas Bigelow, Andrei

Deacu, Chuhan Zhang, Maria Gregorio, Carlos Dias ja MonicaLiocaite

2. Palkinto:

45. “KAUPUNKILAINEN”

tekijä /tekijänoikeus: Petri Laaksonen

3. Palkinto:

10. Sormuskello”

tekijät /tekijänoikeus: arkkitehdit Adalbert Aapola ja Jarkko Kettunen,

Arkkitehtitoimisto Ajak Oyavustajat: arkkitehti ylioppilaat; Elina Aho, Tomas Hartman, Sanni

Heikkilä, Severi Hellsten, Juuso Horelli, Henrik Ilvesmäki,Aku Jokinen, Tuuli Kanerva, Kristian Kere, Juha Kivistö, ToniLahti, Lassi Luotonen, Laura Runolinna, Jenni Salomaa,Frans Saraste, Emilia Puotinen ja Susanna Virolainen

Lunastus:

5. “Jokivartinen”

tekijä: Jari Lonka, arkkitehti SAFAtekijänoikeus: L Arkkitehdit Oy

Pääavustaja: Lilja Mustila, arkkitehti yo

Avustajat: Ossi Konttinen, arkkitehti yoJanne Salo, arkkitehti yoPaula Lonka, maisema-arkkitehti MARK

Tuomas Järvinen, arkkitehti SAFAFrancesco Allaix, arkkitehtiHarri Koskinen, arkkitehti SAFAOtto Kallioinen, arkkitehti yoHarri Salminen, arkkitehti SAFAMari Ille, arkkitehti SAFA

Lunastus:

13. “Derby”

tekijä /tekijänoikeus: Perttu Pulkka, arkkitehti

Avustaja: Anni Reinikainen

Kunniamaininta:

39. “SALAINEN AREENA JA KUKKIVAT PUUTARHAT”

tekijä /tekijänoikeus: Reijo Jallinoja, arkkitehti, professoriKunniamaininta:

41. “[link]”

tekijä /tekijänoikeus: Heikki Muntola, arkkitehti SAFA

9. Liitteet

Liite 1, Kuvamateriaali kilpailuehdotuksista

Liite 2. Vaasan Kiinteistötoimen lausunto

Liite 3. Yhteenveto yleisökommenteista

Liite 4. Yhteenveto rakennusliikkeiden ja rakennuttajien sekä kiinteistönvälittäjien kyselystä

54

© Vaasan kaupunki, Kaavoitus

Järjestäjä: Vaasan kaupunki

Documents

VAASAN RAVIRADAN ALUEEN IDEAKILPAILU...2818 arvosanaa. Yleisöpalautteesta on Mapita Oy:n toimesta tehty yhteenveto, jota palkintolautakunta on voinut käyttää arviointityönsä