Vaasan ylioppilaslehti

6/2012

12–13

14

15

Vaasalainenrasismi

AmmAttikorkeA-kouluopiskelijAjA yliopisto-opiskelijAtappelivat

3Vaasan ylioppilaslehti

Toimitus:Vaasan ylioppilaslehtiYliopistonranta 5, 65200 Vaasa(Domus Bothnica,Vaasan ylioppilastalo)Puh. 044 324 [email protected]

Facebookissa:facebook.com/vaasanylioppilaslehtiJulkaisija:Vaasan yliopiston ylioppilaskunta

Päätoimittaja: Jaana KinnariTaittaja: Joni SyvänenKansi: Joni Syvänen

Avustajat tässä numerossa:Niina HeikkinenHeli HämäläinenSara JokinenRaija KoivistoAino PekkarinenTiia NeuvonenVille Rintala

Kaivelemme menneitä

29. lokakuuta 2012SITOUTUMATON OPISKELIJALEHTITOIMITUS PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN MUOKATA SAAMAANSA MATERIAALIA TOIMITUS EI VASTAA TILAAMATTOMASTA AINEISTOSTA

Paikallinen mainosmyynti:RC-Kustannus OyMarkku Räsänen, 044 500 [email protected]

Valtakunnallinen mainosmyynti:Pirunnyrkki Oy, 020 796 [email protected]

Painatus: I-Print oy, Seinäjoki

POIMINNAT

Sähköinen tentti sujuvoittaa arkeaVaasan yliopistossa on mahdollista tenttiä kursseja myös sähköisesti.

Kielikaverin kautta kiinni vieraisiin kulttuureihinOpiskelijat saavat kaksi opintopistettä oltuaan kielikaverina yhden lukukauden.

Koirat ja opiskelijaelämä - Mahdollinen yhtälöMiten yhdistää koirat ja opiskelijaelämä?

Vaasalainen rasismiMillaista se on? Onko sitä?

Vaasan ylioppilaslehti 10/2000

”Nyt myös Vaasassa pyydetään esittämään opiskelijakortti lounaan yhteydessä ateriatuen saamiseksi. Ilman korttia maksetaan lounaasta täysi hinta. Opiskelijat itse toivoivat muutosta,

koska varsinkin Mathildassa on todettu ruokaile-van alennushintaan muitakin kuin opiskelijoita.”

Yliopisto-opiskelija vs. ammattikorkeakouluopiskelijaMitä tapahtui? Kumpi voitti?

Tyrmäystipat – Vaasassa harvinainen mutta mahdollinen mauste

Valokuvaaja, joka haluaa puhutella ihmisiäJukka Vähälummukka on kuvannut 13-vuotiaasta asti

In English: Racism in Vaasa?Is there any?

4

14

5

15

10

16–17

12–13

18–19

MaahanMuutto-keskustelu on kiehtova

osa vaasalaisuutta

asismi on aihe, jota moni ei enää jaksa. Aihe on ollut esillä ja keskustelun koh-teena niin runsaasti, että ähky on täysin

ymmärrettävää. Jokaisten vaalien alla rasismi nousee kuitenkin uudestaan suuremmalla vo-lyymillä agendaan. Kunnallisvaaliehdokkaat ovat päässeet tuomaan näkemyksiään esille vaalikoneissa ja paneeleissa. Samaan aikaan muun muassa Suomi24-sivuston Vaasa-osas-ton keskustelupalstalla on viime aikoina kir-joiteltu otsikoilla “Mamut suomalaisten van-husten edelle”, “Vaasassa eniten mamuja”, “Kaikki ihmisjäte Suomeen vaan!!” ja “Törkeä rasismitapaus Vaasassa – poliisi voimaton”.

Vaasa ottaa vastaan pakolaisia toiseksi eniten Suomessa (70 vuosittain), mikä tekee vaasalaisesta rasismikeskustelusta erityi-sen. Jännitettä keskusteluun tuo juuri se, voi-ko Vaasassa sanoa nykyisen vastaanotettavan pakolaismäärän olevan liikaa leimaantumat-ta rasistiksi. Monetkaan eivät tunnu onnis-tuvat sanoissaan niin, ettei heitä siitä syytet-täisi. Vaasalaisen maahanmuuttopolitiikan arvostelu on vaikeaa. Tai kuten Suomi24-pals-tan keskustelut antavat ymmärtää, asiallinen kommentointi ainakin on. Samaisen keskuste-lupalstan ja joidenkin vaasalaisten tuttavie-ni ulkomaalaisaiheisten Facebook-statuspäi-vitysten perusteella näyttää kuitenkin myös siltä, että vaasalaisen maahanmuuttopolitii-kan puolustuspuheetkaan eivät ole kaikkia vakuuttaneet.

Kampusalue ja muu Vaasa vaikuttavat kui-tenkin olevan täysin eri maailmoita. Vaasan ylipistossa ulkomaalaisuuteen suhtaudutaan myönteisesti ja maailmaa avartaviin koke-muksiin kannustetaan. Ongelmaksi koetaan satunnaisesti lähinnä vain vaihto-opiskelijoi-den äänekäs juhliminen, johon kuitenkin kuka tahansa suomalaisopiskelijakin lienee terve-tullut. Se on pieni ja oikeastaan ihan viihdyt-tävä ongelma.

Vaasan ainutlaatuisuudessaan mielenkiin-toinen maahanmuuttotilanne näkyy ja kuu-luu kuitenkin kaupungissa monella osa-alu-eella. Vaikka kampus on suvaitsevainen ja iloisen monikulttuurinen, ei tarvitse mennä kauaksikaan, kun vieraudesta ja ulkomaalai-suudesta voi tulla rikkauden sijaan haittate-kijä. Keskustelu ulkomaalaisista lienee vahva osa vaasalaista kaupunkikulttuuria. X

Jaana Kinnarikirjoittaja on

Vaasan ylioppilaslehden päätoimittaja

alUKsi

4 Vaasan ylioppilaslehti

Teksti & Kuva: Raija Koivisto

Vaasan yliopistossa on nykyisin mahdollista tent-tiä kursseja myös sähköisesti. Kevätkaudella pilotoitu Moodle-pohjainen sähköinen tenttipalvelu on syksystä alkaen avoinna kaikille opiskelijoille, joilla on voimassa olevat Vaasan yliopiston käyttäjätunnukset.

”Sähköisinä tentteinä voi suorittaa sekä tavallisia tenttejä että kypsyysnäytteitä. Tenttikysymystyyppei-nä käytetään essee- tai monivalintakysymyksiä”, ker-too opintoasioiden suunnittelija Johanna Passiniemi.

Kerralla tenttimässä voi olla kuusi henkilöä. Säh-köiseen tenttipalveluun syötetään laajempi valikoima tenttikysymyksiä, jotka järjestelmä tenttitilanteessa arpoo kullekin opiskelijalle.

”Järjestelmä tallentaa opiskelijan vastaukset sivun kerrallaan ja automaattisesti minuutin välein. Vastauk-sia on mahdollista myös muokata. Nykyisten käytäntö-jen lisäksi tieto arvioinnista ja palaute tentistä voidaan ohjata suoraan opiskelijan sähköpostiin.”

Joustavat tenttikäytännöt

Mikäli tentti on mahdollista suorittaa sähköisenä, tent-tiajan voi varata opiskelijan sähköisessä tenttipalve-lussa tenttis.uwasa.fi. Tenttipalvelussa voi myös tar-kastella aiemmin tehtyjä varauksia ja perua niitä. Jos opettaja haluaa tenttinsä sähköisesti suoritettavaksi, tulee ottaa yhteyttä osoitteeseen [email protected].

”Sähköisen tentin sali D122 sijaitsee päärakennuk-sen Tervahovin ensimmäisessä kerroksessa. Tilassa on reaaliaikainen ja tallentava ääni- ja videovalvonta sekä toisistaan näköestein erotetut tietokoneet. Vuo-den alusta otetaan käyttöön sähköisen tenttipalvelun englanninkielinen versio. Tilassa on otettu huomioon myös esteettömyys. Tammikuusta alkaen opiskelijan on mahdollista tenttiaikaa varatessa valita paikka, jos-sa pöydän korkeutta voidaan säätää”, Passiniemi opas-taa.

Tenttitila on avoinna arkipäivisin klo 9–15 ja päivit-täin on varattu kaksi suoritusaikaa klo 9.00–11.55 ja 12.00–14.55. Normaalista poiketen tenttiaika on hie-

man vajaa kolme tuntia, jotta tenttijä ehtii poistua ti-lasta ennen seuraavaan opiskelijan saapumista.

Monipuolista hyötyä Keväällä pilotoitu Yrityksen johtaminen -kurssin sähköinen tentti jätti jälkeensä positiivisia kokemuksia. Hyötyjä tulee monella saralla sekä opiskelijoille että opettajille.

”Sähköinen tenttipalvelu oli helppokäyttöinen ja tenttitilat asialliset. Opettajan vastuulla oli tenttiky-symysten laadinta ja toimittaminen opintohallintoon, jonka kanssa yhteistyö pilottivaiheessa sujui erittäin hyvin”, pohtii Johtamisen laitoksen tutkija ja tohtori-koulutettava Susanna Kultalahti uuden järjestelmän testausvaihetta.

”Kokonaisuutena opettajan työtaakka pienenee etenkin tenttien laadinnan osalta, kun kysymyksiä toi-mitetaan kerralla enemmän ja niillä pärjätään kaikki kolme tenttiä.”

Opiskelijoille sähköinen tenttijärjestelmä tuo kai-vattua joustavuutta, kun perjantai-iltapäiviä ei tarvit-se pyhittää Lévonissa istumi-selle ja tenttilukutaakkaa voi jakaa paremmin.

”Toivottavasti järjestelmä ottaa tuulta alleen ja yliopis-toon saadaan luotua yhteiset periaatteet ja käytännöt säh-köiselle tenttimiselle. Kurs-sit suoritetaan edelleen ai-kataulujen mukaisesti, mutta uusi tenttimistapa sujuvoit-taa varmasti opiskeluja.”

Myös Akvaario-tenttiti-la on edelleen opiskelijoiden käytettävissä. Jos tenttiin osallistuva tarvitsee erityis-järjestelyjä tentin suoritta-miseksi, kuten lisäaikaa tai tenttikysymykset suurem-malla fontilla, tentti voidaan järjestää akvaariossa. Tilana toimii Tritonian ryhmätyöti-la K328. Järjestelyistä tulee etukäteen keskustella oman tiedekunnan opintopäällikön ja opintokanslian Riitta Hul-kin kanssa.

SÄHKÖINEN TENTTI SUJUVOITTAA OPISKELUARKEA

■ Sähköinen tenttipalvelun tenttitilassa on otettu huomi-oon esteettömyys paikalla, jos-sa pöydän korkeutta voidaan säätää.


Kielikaverin kanssa ei opetella pelkäs-tään uutta kieltä, vaan tutustutaan toi-sen tuntemaan kulttuuriin. Erityisesti ruotsintaitoisia kielikavereita kaivattai-siin enemmän mukaan toimintaan.

Kielten oppiminen voi usein olla puu-duttavaa ulkolukua. Jos saksan opiskelu on tyssännyt epä-säännöllisten verbien lo-puttomaan listaan ja toinen kotimainen on jäänyt ylioppi-l a s k i r j o i t u s t e n jä lkeen vähälle käytölle, voi rat-kaisusi olla kie-likaverin hank-k i m i nen . Tä n ä syksynä 50 opiske-lijaa haluaa löytää itselleen kielikaverin V Y Y:n kielikaveritoi-minnan kautta.

Kielikaveritoimintaa on jär-jestetty VYY:ssä jo useiden vuosian ajan, mutta tänä syksynä toimintaa päätettiin systematisoida.

”Tästä syksystä alkaen opiskelijat saavat kaksi opintopistettä oltuaan kie-likaverina yhden lukukauden. Opinto-pisteiden saaminen edellyttää osallis-tumista kolmeen ryhmätapaamiseen, aktiivista kielikaveruutta ja lopputyön tekoa omasta oppimisesta”, sanoo VYY:n edunvalvontasihteeri Jaana Immonen, joka vastaa kielikaveritoiminnan suju-misesta.

Keskiössä ei niinkään ole kielten op-piminen, vaan kulttuurien tuntemus.

Kulttuurien kirjo kielikavereiden jou-kossa on laaja, minkä takaa se, että tä-näkin vuonna noin puolet kielikavereis-ta on kansainvälisiä opiskelijoita.

Ylivoimaisesti suosituin kieli, jota kielikaveritoiminnan kautta halutaan

oppia, on ruotsi. Toisen kotimai-sen lisäksi moni haluaa oppia

myös esimerkiksi kiinaa, espanjaa tai italiaa.

”Ruot sin t aitoi-sia kielikavereita kaivattaisiin lisää. Tulevaisuudessa olisikin tarkoitus tehdä yhteistyötä Åbo Akademin ja Svenska handels-

högskolan, Hanke-nin, Vaasan yksiköi-

den kanssa.”K iel i k aver i t oi m i n-

nassa on mukana Vaa-san yliopiston Kielipalveluiden

opettajia, jotka toimivat opiskelijoi-den ohjaajina ja he tarkastavat loppu-työt. Opettajat ovat mukana myös ryh-mätapaamisissa, joissa neuvotaan, millaisista asioista kielikaverin kanssa voi keskustella ja mitä tehdä yhdessä. Opettajat eivät kuitenkaan puutu siihen, kuinka kielikaverit haluavat toisilleen kieltä opettaa.

”Tarkoitus on, että opiskelijoilla oli-si joka vuosi mahdollista saada itsel-leen kielikaveri. Tänäkin syksynä kaiva-taan vielä lisää kielikavereita”, Immonen päättää.

”Tulevaisuudessa kielikaverin voi saada myös Åbo Akademilta tai

Hankenilta.”

Teksti: Tiia Neuvonen Kuva: Ville Rintala

KIElIKaVERIn KauTTa KIInnI VIERaISIIn KulTTuuREIhIn

Paloja hyvinvointiviikolta

■ Terveystalon pisteessä pääsi mittaamaan muun muassa verenpaineensa.

■Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan en-simmäisen vuoden opiskeli-joiden hoiviin pääsi mitta-uttamaan verensokeriaan.

Kuvat: Jaana Kinnari

■ ”VYY:n edunvalvontasihteeri Jaana Immonen vakuuttaa, että kielikaveritoiminta sopii kai-kille opiskelijoille. Erityisesti heille, jotka ovat kiinnostuneita kansainvälistymisestä ja ovat esimerkiksi lähdössä vaihtoon ja haluavat tuntumaa vieraaseen kieleen. Kielikaverin kautta voi aktivoida myös entuudestaan tuttuja kieliä, jotka ovat jäänet vähälle käytölle.”


SiniSaloehdolla

SYl:iinYlioppilaskunta esittää Suomen ylioppi-laskuntien liitto (SYL) ry:n hallitukseen vuodelle 2013 Turkka Sinisaloa. Sosiaali- ja terveyshallintotiedettä pääaineenaan opiskeleva Sinisalo toimii tällä hetkellä VYY:n hallituksessa sosiaalipoliittise-na vastaavana. Hän on vastannut opis-kelijoiden toimeentuloon, terveyteen, asumiseen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista sekä yhdenvertaisuuteen ja ta-sa-arvoon liittyvistä tehtävistä. Lisäksi hän on toiminut Suomen lukiolaisten lii-ton varapuheenjohtajana.

”Olisi hyvä saada vähitellen vaasa-laisiakin SYL:iin, sillä meillä ei ole ollut siellä edustajaa kymmeneen vuoteen”, sanoo Sinisalo.

”Minua kiinnostaa eniten opiskeli-joiden asuminen, terveydenhuolto ja YTHS:n muutokset. Ylipäätään sosiaali-poliittiset kysymykset ovat minun hei-niäni.”

SYL:n liittokokous kokoontuu päättä-mään hallituksen kokoonpanosta ja tule-van vuoden toiminnasta 23.–24.11.2012 Tampereella.

aasan yliopisto vastaanottaa joka vuosi noin 300 kansainvälistä opis-kelijaa, joille ylioppilaskunta tarjo-

aa opastusta ja aktiviteetteja. Tässä VYY käyttää apunaan kansainvälisiä opiske-lijoita varten koulutettuja tutoreita, joi-den tehtävänä on auttaa vaihto-opis-kelijoita sopeutumaan Suomeen sekä avustaa käytännön asioissa ja vaihtari-tapahtumien organisoinnissa.

Tavoille opettaminen teettää töitäReeta Laitinen, 21, ja Sirja Hiipakka, 19, hakivat viime haun aikaan kv-tuto-reiksi ja ovat päässeet tänä syksynä aut-tamaan vaihto-opiskelijoita Suomeen ja Vaasan yliopistoon sopeutumisessa. Maan ja koulun tavoille opettaminen käy työstä.

”Vaihtarit ovat todella tutoroinnin tarpeessa tullessaan opiskelemaan vie-raaseen maahan ja uuteen yliopistoon. Meidän apuamme on kaivattu paljon”, Hiipakka kertoo.

”Meillä on varmasti enemmän tehtä-vää kuin perustutoreilla, mutta on tämä kyllä palkitsevaakin”, Laitinen iloitsee.

Ovi uusiin kulttuureihinKansainvälisten opiskelijoiden tutoroin-ti ei siis ole helppoa, mutta silti tytöt ovat tyytyväisiä valintaansa lähteä mu-kaan kv-tutoritoimintaan. Molempien mielestä parasta hommassa ovat vaihto-opiskelijat itse.

”Vaihtarit ovat ihailtavan avoimia ja kyselevät paljon. Oma englannin kielen taitokin pääsee kehittymään kansainvä-listen opiskelijoiden kanssa höpistessä”, Hiipakka sanoo.

”Samalla pääsee tutustumaan eri kulttuureihin”, Laitinen lisää.

In English, pleaseIhanteellinen kv-tutori on tyttöjen mielestä helposti lä-hestyttävä, avoin ja avulias. Tutorilla on oltava tarvit-taessa myös pitkä pinna sekä tarpeeksi itsevarmuutta puhua englantia.

”Liian moni suomalainen arastelee turhaan omaa englannin osaamistaan, eikä siksi uskalla avata suu-taan”, Laitinen harmittelee.

”Ei sitä omaa suomi-aksenttia kannata ujostella. Harva vaihtarikaan puhuu täydellistä englantia”, Hii-pakka muistuttaa.

Hae sinäkin!”Nykymaailmassa kansainvälisyys on niin tärkeää, et-tei kv-tutoriksi ryhtymisestä ainakaan mitään haittaa ole”, Laitinen sanoo.

Myös uudet kaverit, kolme opintopistettä ja useat kulttuuririkkaat kokemukset tulevat kylkiäisinä. Miks-et siis sinäkin hakisi kv-tutoriksi? Kv-tuutoreiden haku on nyt käynnissä, eikä hakeminen ole vaikeaa. Voit itse valita, täytätkö valmiin hakulomakkeen vai runoiletko itse vetoavan, vapaamuotoisen hakemuksen. Osuvim-mat hakijat valitaan myöhemmin tositoimiin haastat-teluilla. X

PalJOn IlOa KV-

TuTORIuDESTa

Teksti: Niina HeikkiläKuva: Ville Rintala

Kuva: Toni Vahevaara


Vaasassa järjestettiin 26.–28.10. Suomen suurin opiskelijoiden ul-timaten SM-turnaus eli jo legendaarista mainetta niittänyt NSUT

(National Student Ultimate Tournament). Vaasassa on nyt ul-timateiltu 26 vuotta.

“Aikoinaan vaasalaisia ärsytti, kun kaikki opiskelijoiden urheilutapahtumat olivat kaukana Vaasasta. Niinpä he päät-

tivät järjestää omat ultimatekisat ja hoitivat osallistujille jopa bussikuljetukset tänne”, sanoo ultimaten harrastaja,

VYY:n hallituksen puheenjohtaja Toni Vahevaara.Tänä vuonna viikonloppuun Kauppiksen urheiluhallissa

osallistui yli 180 henkeä. Turnauksia oli aamukahdeksasta iltakah-deksaan, ja pelaamassa oli 16 avointa joukkuetta ja 8 naisjoukkuetta.

Teksti & Kuva: Jaana Kinnari

■ Turska ei välttynyt damagelta.

■ Välillä väsytti.

■Matsia ottivat lauantaina TurkuChix ja Cool Gang.

■Nämä vaasalaiset WWW:n herrat, nimettömäksi jäänyt viiksekäs mies, Sami ja Antti olivat asialla jo 11. kerran.

■ ”Ollaan pelattu kaksi ottelua ja voitettu kummatkin. On hyvä meno”, kertovat Oona, Sari ja Liisi tampere-lempääläisestä Talentsista.


1. Mikä sai sinut äänestämään? 2. Miten valitsit ehdokkaasi?Teksti & Kuvat: Aino Pekkarinen

1. Äänestäminen on kansa-laisvelvollisuus. Olen aina ennenkin äänestänyt.

2. Tein vaalikoneen edellise-nä iltana.

1. Se on meidän velvollisuu-temme.

2. Se tuli vain. Tiesin, ketä äänestän.

1. Kansalaisaktiivisuus.

2. Sukulaisuus velvoittaa.

1. Halu vaikuttaa kotikun-nan asioihin ja tapahtumiin.

2. Tein pari vaalikonetta. Ehdokkaan ikä ja puolueta-usta vaikuttivat myös.

1. Haluan käyttää äänioike-uttani.

2. Käytin vaalikonetta, ja selasin ehdokkaita, joilla oli suurimmat prosentit. Va-litsin ehdokkaan samasta kaupunginosasta.

Eero Ranta Maritta Kangas Tuomas Hemmilä Niina Nermes Aino Mäki-Marttunen

Vaasan yliopiston historian ensimmäi-sessä yliopistoraadissa pureuduttiin kolmen päivän ajan kampusalueen polt-taviin kysymyksiin. Menetelmää pilotoi-tiin onnistuneesti yliopiston sisäisessä ideoinnissa ja suunnittelussa opiskelui-den sujuvoittamisen teemalla. Asiantun-tijapaneelin kartoitus sujuvoittamisen eri näkökulmista antoi hyvän pohjan keskusteluille, jotka nostivat esiin mon-ta tervettä ja rakentavaa ehdotusta hy-vinvoivan yliopistoyhteisön turvaami-seksi.

Yksikön vastuuseen perustuva yh-teiskunta on hyvä yhteiskunta. Raadissa

pohdittiin akatee-mista vapautta, joka tuo mukanaan myös vastuun. Läpi opiskelu-jen on tärkeää korostaa opis-kelijalle vastuullisuutta opinnoissa ja paneutumista omaan opiskeluun. Nuor-ten syrjäytymisen ehkäisyssä tarvitaan kuitenkin myös yhteiskunnan vastuu-ta, rajoja ja yksilöllistä välittämistä. Yli-opiston eheät rakenteet edesauttavat opiskelijan omien tavoitteiden asetta-mista ja päätöksentekoa tulevaisuuden puolesta. Opiskelijan on voitava luottaa opettajiin ja muuhun henkilökuntaan,

AKATEEMINENVASTUU JA VAPAUS

voitava olla ylpeä omasta työstään ja nauttia opiske-lukavereiden seurasta.

Vaasan yliopisto pro-filoi itsensä liiketoimin-taorientoituneena yksik-könä, jonka tavoitteena

on parantaa tieteellistä tutkimusta. Raatikeskus-

telujen pohjalta on tärkeää korostaa myös koulutuksen ja

opetuksen tärkeyttä. Opiskelijan arvostus on tärkeää yliopiston tutki-muksenkin jatkuvuuden kannalta. Yli-opistoraadin julkilausumassa esitettiin, että opettajia kannustetaan opiskelijoi-den kohtaamiseen ja keskusteluun. Vä-linpitämättömyys ja välittämisen puute vaikuttavat terveen itsetunnon kehitty-miseen ja nuoren ihmisen pärjäämiseen yhteiskunnassa. Puhtaasti opetukseen keskittyvän henkilökunnan lisääminen ja opettajien kannustaminen pedagogi-

seen pätevöitymiseen nähtiin keinoina laadukkaan opetuksen takaamiseksi.

Hyvinvoiva yhteisö on Vaasan yliopis-ton opiskelijoiden ja henkilökunnan etu. Vuoden Yhteiskuntatieteilijä, professo-ri Marja-Liisa Mankaa lainatakseni yh-teisöllisyys kehittyy, kun puhumme toi-sillemme ja kuuntelemme toisiamme, arvostamme toisia, jaamme tietoa, an-namme hyvää palautetta, vahvistamme positiivisuutta ja käyttäydymme ihmi-siksi. Vastakkainasettelujen aika on ohi. Jokaisen tulisi herätellä itseään ajattele-maan omaa toimintaansa koko yliopis-toyhteisön näkökulmasta. Vaasan yli-opisto on pieni yliopisto, mutta tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia. Tarttukaa niihin, ottakaa yliopisto omaksenne ja kasvakaa poikkitieteelliseen akateemi-seen ajatteluun. Ja ennen kaikkea, välit-täkää toisistanne.

Raija Koivisto

sanottaVaa

ällä kertaa opiskelijoi-den puolueella on kun-tavaalikiireitä, kun ennakkoäänestyspäi-vä lähestyy ja vaaliju-listeet eivät ole vielä-

kään saapuneet. Puolueen pääsihteeri Fievel Freedom etsii kuumeisesti tapo-ja markkinoida puoluetta ilman rahaa, kunnes Irgis Ininä juoksee melkein puo-luetoimiston ovesta läpi ja huutaa: ”ME SAATIIN SE!”

Fievel Freedom: Niin mikä?Irgis Ininä: Mainos ylioppilaslehteen il-maiseksi!Fievel Freedom: Mihin lehteen? Irgis Ininä: Se lehti missä on välillä nii-tä ilmaislippuja Fonaan.Fievel Freedom: Miksen ole kuullut tästä lehdestä, vaikka olen ylioppilas?Irgis Ininä: Me saadaan mainos sillä eh-dolla, että jaetaan niitä lehtiä tuhat kap-

paletta opiskelijoiden koteihin.Fievel Freedom: Ilmainen ei ole ilmai-nen, jos se edellyttää työvoiman käyt-töä. Näytänkö mä susta postinkantajal-ta, Irgis? Irgis Ininä: Me voidaan yhdistää se ja-kaminen meidän omien flyereiden ja-koon!Fievel Freedom: Mun omat mainokset tulee painosta vasta ensi viikolla. Voi-daan sen jälkeen jakaa lehtiä kymmenen kappaletta kerrallaan samalla kun kä-vellään puoluetoimistolta kotiin. Irgis Ininä: Uusi ylioppilaslehti ilmes-tyy ensi viikolla. Huomaakohan kukaan jos jaetaan vanhaa tietoa?Fievel Freedom: Eihän fonaliput siellä välissä vanhene?

Tässä vaiheessa puolueen puheenjoh-taja Gorbitz Käytäntö astuu sisään ar-vokkaan, mutta huolettoman näköisenä. Hänen silmänsä osuvat ensimmäisenä

MoccaMasterin täyteen kahvipannuun eivätkä irtoa höyryävän laiskottelu-hetken symbolista edes silloin, kun hän kuulee jotain häirisevää:

Irgis Ininä: Voidaan sitten laittaa käte-västi meidän mainokset sen Fonalehden väliin, niin ei tarvitse kahteen kertaan tiputtaa tavaraa niistä hankalista posti-laatikoista.Gorbitz Käytäntö: MITÄ TE NYT PU-HUTTE! Erikeepperit käteen ja liimaa-maan. Miten mainosten väliin laitta-minen ja sivuihin kiinni liimaaminen eroavat moraalisesti toisistaan?Fievel Freedom: Liimaamalla vessapa-periin saa uusia hienoja kuvioita.Gorbitz Käytäntö: Muistakaa sitten, että ette liimaa niiden fonalippujen päälle….!

Eppu Saarela

OpiskelijOiden

puOlue kunta-

vaaleissa

etc.usf.edu

Opiskelijoiden puolue syntyi edustamaan kaikkia opiskelijoita yhtä aikaa ja jo-

kaista erikseen. Opiskelijoiden puolue on samaa mieltä kuin sinäkin, kunhan olet

opiskelija. Opiskelijoiden puolue tavoitte-lee jokaisissa vaaleissa sadan prosentin osuutta opiskelijoiden äänistä ja lupaa

käyttää valtaansa pelkästään oman asi-ansa edistämiseen.


Olin harkinnut VYY:n hallitukseen hakemista jo opis-kelujeni alusta lähtien, koska mielestäni VYY:n halli-tuslaiset vaikuttivat hyviltä tyypeiltä, jotka tekivät kaikkea jännittävää. Konsultoin paria vanhempaa tie-teenharjoittajaa viime vuonna siitä, miten hallitukseen pääsisi. Keskustelu meni jota kuinkin näin:

”Ei sun sinne kannata hakea, sun pitäis olla tiettyjen ihmisten kaveri.”

”Keiden?””No joidenkin kampusporvarien ja warrantilaisten.

Ja sit tietty sen hallituksen muodostajan.”En tuntenut mahdollista hallituksen muodostajaa, ja

kaveriporukkani koostui pitkälti muista kuin em. ryh-män jäsenistä. Kun puhuin entisen hallituslaisen kans-sa, tyrmäsi hän väitteen suoralta kädeltä ja kehotti hakemaan rohkeasti. Yhteistyöhaluttomat aivoni kui-tenkin alkoivat nakella tekosyitä, miksi en voisi hakea: ”Olet liian omituinen!”, ”Et osaa mitään!” ja ”Et ole oi-keanlainen persoona!”

En sitten lopulta hakenutkaan. Hakuajan loppumi-sen jälkeen kuulin puskaradion kautta, että lisää halli-tushakijoita tarvitaan. Vaikka aivot taistelivat edelleen vastaan, kirjoitin hakemuksen. Hallituksen valitsemis-ta edellisenä päivänä purkauduin miehelleni: ”On niin noloa, kun hain, enkä kuitenkaan pääse, kaikki menee pilalle, taivas putoaa, universumi räjähtää jne.” Vuoro-kauden sisällä purkauksesta skumppailin hämmenty-neenä uusien hallituskavereiden kanssa.

Ensimmäinen muutos oli se, että tuntemattomat ih-miset alkoivat moikkailla. Seuraavaksi huomasin, että vapaa-ajanvietto-ongelmat katosivat, kun kalenteri vil-liintyi. Lopulta ajatusmallinikin uudistuivat. Ajatukset,

kuten ”En osaa, en pysty!” ja ”Olen vääränlainen ihminen!” muuttuivat muotoon ”Otan selvää, mitä voisin tehdä.”

Vaikka ahdistus on välillä puskenut pintaan kalenterin muistuttaessa läpipääsemätöntä rä-meikköä, on suvantokausia aina tullut, ja kä-teen on jäänyt hyviä kokemuksia. Kulttuuri- ja tiedotusvastaavana olen päässyt tekemään oi-keita viestintätehtäviä, järjestämään hulppei-ta tapahtumia, vaikuttamaan ylioppilaskunta-ni toimintaan, osallistumaan ylioppilaskuntien tapaamisiin ja juhliin eri kaupunkeihin sekä tu-tustumaan moniin loistaviin persooniin. CV-merkinnän viehättävyys työnantajien silmissä on poikinut jo tänä vuonna mahtavan kesätyön, jonka kautta sain mieluisan osa-aikatyön.

Ei ole todellakaan sattumaa, että kirjoitan tä-män nyt, kun uutta hallitusta haetaan. Haluan rohkaista kaikkia VYY:n hallituksesta kiinnos-tuneita lähettämään hakemuksin. Tärkeintä on se, että on aidosti kiinnostunut, motivoitunut ja pystyy sitoutumaan pestiin. Ei tarvitse olla yli-maallinen superihminen, jolla on 20 vuotta jär-jestökokemusta, vaikkei siitäkään toki haittaa ole. Ajatukset siitä, että pitää olla tietynlainen kaveripiiri tai persoonallisuustyyppi, voi unoh-taa saman tien. Kyllä ylioppilaskuntien laduilla kaikenlaisia hiihtäjiä on nähty!

Krista Koski

Opiskelijallakin on oikeus kotiinYlioppilaskuntien yhteinen voimainponnistus oli tänä vuonna vaikuttaminen syksyn kuntavaaleihin. SYL:n ja SAMOK:n yhteiskampanja toteutettiin paikallistasol-la opiskelijapaikkakunnilla teemalla ”Opiskelijan koti”. Kun teemaa miettii tarkemmin, löytää taustalta hyvin monenlaisia tasoja. Tällaisia ovat muun muassa koti-kunta, oma asunto, turvallisuus ja kotoutuminen. On-gelmallista on kuitenkin se, mikä mielletään kodiksi ja minne ylipäätään halutaan kotoutua.

Vaasassa opiskelevista isolla osalla virallinen koti-kunta on jossain muualla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Vaasa olisi heidän kotinsa. Ainakin tähän pitäisi pyrkiä. Mikäli kodin löytää täältä, todennäköi-sesti myös suorittaa opintonsa loppuu Vaasassa ja myös löytää valmistumisen jälkeen työpaikan Vaasan seudul-ta. Opiskelijoiden soisikin juurtuvan Pohjanmaalle jo heti ensimmäisestä opiskelupäivästä alkaen.

On meidän kaikkien yhteinen haaste saada itsemme ja kanssaopiskelijat kotiutumaan, viihtymään ja aset-tumaan Vaasaan. Pienen yliopiston ehdoton voimavara on siinä, että täällä tunnemme toinen toisemme ja täällä tehdään asioita yhdessä. Siitä pitäisikin ottaa kaikki irti, jotta henkinen koti Vaasasta löytyisi. Kaikki edellytyk-set sille on olemassa.

Koti on jokaiselle tärkeä. Opiskelija-asuminen mielle-tään kuitenkin usein hieman toisenlaiseksi käsitteeksi. Soluasuminen, tiuhaan vaihtuvat kämppikset ja talojen yleinen rauhattomuus voivat aiheuttaa sen, että asunto mielletään enemmän pelkäksi kämpäksi kuin oikeaksi kodiksi. Opiskelija-asunto ei kuitenkaan saa olla pelk-kä väliaikainen majoitusratkaisu, vaan jokaisella pitäi-si olla koti, jonne mennä joka päivä. Monelle nuorelle uudelle opiskelijalle se ”oma koti” saattaa edelleen olla synnyinkoti vanhempien luona, kun viikot asutaan jos-sain pienessä luukussa.

Sanotaan, että koti on siellä, missä sydän on. Tämä on varmasti totta. Tarvittaisiinkin siis lisää sydänsiirtoja Pohjanmaan suuntaan, jotta opiskelijat löytäisivät oi-kean kodin täältä. Tässä isossa roolissa ovat myös VOAS, Pikipruukki ja yksityiset vuokranantajat. Helsingissä HOAS-laboratio on tehnyt esityksiä yhteisöllisyyden li-säämisestä ja uudesta vuorovaikutteisuudesta opiskeli-ja-asuntoyhteisön sisällä. Suurin osa näistä esityksistä ovat erinomaisia ja kannatettavia, tuoden osaltaan lisä-arvoa opiskelija-asumiseen. Tämän lisäksi asuntojen ja rakennusten kuntoon on kiinnitettävä huomiota. Lähtö-kohdat kotoutumiseen ovat hyvät, sillä VOAS remontoi suunnitelmallisesti asuntokohteitaan ja on aidosti kiin-nostunut opiskelijoiden tarpeista. Hyvä niin!

Oma koti luo omalta osaltaan elämään tukea ja tur-vallisuudentunnetta. Kaikilla opiskelijoil-la pitää siis olla oikeus omaan kotiin ja sen tarjoamaan turvaan. Oli se sit-ten kattohuoneisto merinäköalalla tai haiseva kellariluukku, kunhan se vaan on itselle sopiva. Ja kunhan se on koti.

Jarkko Seppäläkirjoittaja on

ylioppilaskunnan pääsihteeri


oni opiskelija varmasti miettii, kuinka saisi yhdistettyä koirat aktiiviseen opiskelijaelämään.

Koirathan ovat kuin lapsia, eli niitä ei voi jättää oman onnensa nojaan, vaan vastuu on kannettava jokaikinen päivä. Moni opiskelija myös muuttaa ensim-mäistä kertaa yksin ja pohtii, kuinka pal-jon rakkaalle lemmikille jääkään aikaa opiskelujen ohella. Ilmaistakaan koiran pitäminen ei missään nimessä ole. On vakuutuksia ja mahdollisia eläinlääkäri-kuluja, joiden päälle tulee vielä ruuasta ja muusta elämisestä koostuvat kustan-nukset.

Ruotsin kieltä Vaasan yliopistossa opiskelevalle 21-vuotiaalle Noora Taka-veräjälle koirat eivät ole pelkkä harras-tus vaan elämäntapa. ”En voi vain yhtenä päivänä päättää, että tänään en jaksa.”

koira vie aikaa, hyvässä ja Pahassa

Takaveräjällä on kaksi kooikerhondje-rotuista koiraa. ”Oikeastaan minulla on kolmaskin koira, joka tosin asuu koti-paikkakunnallani Raumalla äidin luona. Ensimmäinen koira tuli meille, kun täy-tin 11 vuotta.”

Yksin asuminen asettaa tiettyjä haas-teita koiranomistajalle. Päivät joutuu suunnitella etukäteen, ettei koirat joudu olla yksin aamusta iltaan.

”Välillä joudun käymään kotona kes-ken koulupäivän, riippuen päivän pituu-desta. Koirat pystyvät kyllä olemaan ai-nakin kuusi tuntia yksin, sillä ne ovat kuitenkin jo aikuisia. Olen saanut koi-ranhoitoapua ystävältäni Vaasassa, jos on ollut tarvis.” Muutamaksi päiväksi Takaveräjä voi jättää koirat ystävän hoi-toon, mutta esimerkiksi viikon matkan ajaksi hän pyytäisi äitinsä apua.

Auto helpottaa arkea huomattavasti. ”Sen avulla pääsee nopeasti kotiin

jos on tarvis, ja ilman autoa olisi vaikea harrastaa koirien kanssa. Kuljen autolla treeneihin ja kilpailuihin.”

Vaasan alueelta löytyy harrastustoi-mintaa koirille ja koiranomistajille. Ta-kaveräjä harrastaa koiriensa kanssa agilityä. Agilityn idea on opettaa koiraa suorittamaan esteitä mahdollisimman nopeasti ilman virheitä. Treenit ovat kerran viikossa Maalahdessa. Kesällä harrastustoimintaa löytyy lähempää-kin, mutta talviaikaan täytyy matkustaa vähän Vaasan ulkopuolelle.

”Harrastin agilityä jo aiemmin ko-tipaikkakunnallani Raumalla ja tiesin, että Vaasastakin löytyy toimintaa. Olin käynyt ennen Vaasaan muuttamistani täällä agilitykilpailuissa.”

kallis karvanaama

Rahallisesti yhden tai useamman koiran pitäminen on kallista. Takaveräjä ei käy opiskelujen ohella töissä vaan elää opin-totuilla ja niillä rahoilla, mitä on kesälo-man ja muiden lomien aikana tehtyjen töiden ansiosta kertynyt.

”Yritän toistaiseksi pärjätä niin, että olen töissä kesällä ja joululomalla. En ole ottanut opintolainaa ollenkaan. Vanhempani auttavat koiranhoitokus-tannuksissa paljon. He auttavat eläin-lääkärikuluissa ja molempien koirien vakuutuksissa, jotka ovat noin 100 eu-roa koiraa kohti vuodessa. Eläinlääkä-rillä käyminen on kallista.” Takaverä-jä maksaa itse koirien ruuat ja muut tarvikkeet sekä kilpailu-, tree-ni- ja bensamaksut. Jos molemmat koirat kil-pailevat, tulee yhdel-le kilpailulle hintaa noin 50 euroa. Agi-litytreenit maksa-vat 80 euroa koiraa kohden kahdeksan viikon ajalta. Yksi näyttely maksaa yh-teensä noin 40 euroa.

”Koiranr uok a k in on suhteellisen kallista, koska ostan vähän parem-paa ruokaa. Onneksi koirani eivät ole niin isoja, että ne söisivät minua ihan vararikkoon kuitenkaan.”

Takaveräjä on lähdössä keväällä 2013 Ruotsin Uumajaan vaihtoon.

”Koirat ovat näillä näkymin jäämäs-sä Suomeen äitini luo, koska muutan yli-opiston hankkimaan asuntoon, jonne ei saa ottaa koiria. Minun piti ensin ottaa ne mukaan, mutta en ole löytänyt sel-laista asuntoa, johon saisi ottaa lemmi-kin.”

Uumajassa on kuulemma vaikeaa saa-da yksityiseltä asuntoa. Asuntoa voi jou-tua jonottamaan pitkään.

”Olen kuitenkin vaihdossa ainoastaan neljä kuukautta, ja sen jälkeen normaa-li arki koirien kanssa Vaasassa voi jat-kua.” X

Koirat ja opiskelijaelämä –

Teksti & Kuvat: Sara Jokinen

Noora Takaveräjälle koirat eivät ole pelkkä harrastus vaan elämäntapa. ”En voi

vain yhtenä päivänä päättää, että tänään en jaksa.”


LIHAKSIA JA SIELUNRAVINTOA NIA-TANSSISTA

ulevaisuus tuo tullessaan jotain aivan uutta – ai-nakin mitä liikuntaan tulee. Vanhanaikainen aja-tus kuntoilusta kehon kurituksen muotona on

väistymässä ja tilalle on astumassa lempeitä, kehoa kunnioittavia lajeja. Yksi näistä on Nia.

Mikä Nia?Nia on alkuperäisesti lyhenne sanoista nonimpact ae-robics tai neuromuscular integrative action. Nia:n ke-hittivät 1980-luvulla entiset aerobic-ohjaajat Debbie ja Carlos Rosas, jotka kyllästyttyään lajiinsa päättivät kehittää sellaisen liikunnan muodon, jossa ulkopuoli-sen käskytyksen sijasta olikin tärkeää kuunnella omaa kehoaan ja löytää liikunnan ilo. Pinnallinen liikunnan harrastaminen vaihtui johonkin syvempään, ja näin Nia sai alkunsa.

Nia on käytännössä eräänlainen tanssituntikon-septi, johon kuuluu 52 koko kehoa liikuttavaa perus-liikettä. Laji on kerännyt vaikutteita niin tanssi- kuin kamppailulajeistakin ja siihen sisältyy myös erilaisia rentoutustekniikoita. Lajissa on tärkeää kuunnella ja kunnioittaa omaa kehoaan ja voimavarojaan liikkumal-la oman kehon aistimusten mukaisesti. Sen vuoksi laji sopiikin kaikille, jotka haluavat kokea liikkumisen ilon ja tutustua itseensä aivan uudella tasolla.

Nia-ohjaajia Suomessa vain vähänKoulutettuja Nia-ohjaajia on Suomessa vain vähän ja esimerkiksi Vaasassa heitä ei ole yhtään. Tänä syksynä vaasalaiset ovat kuitenkin onnekseen saaneet maisti-aisia kyseisestä tanssista, kun turkulainen Nia-ohjaaja Minna Aalto on käynyt pitämässä kaksi Vaasa-Opiston ja Vasa Arbiksen yhteistyössä järjestämää tanssin vii-konloppukurssia. Yksi viikonlopuista järjestetään vie-lä marraskuussa, eli Niasta innostuneet saavat meidän kaupungissamme vielä yhden mahdollisuuden päästä tutustumaan lajiin ja sitä kautta omaan kehoonsa.

”Itse tutustuin Niaan ensimmäisen kerran ollessani toimittaja ja mennessäni tutustumaan lajiin tanssitun-

nille vuonna 2004. Nia oli silloin vielä uusi juttu Suo-messa ja minä innostuin siitä heti. Jatkoin harrastusta, osallistuin White Belt -koulutukseen ja aloitin omien Nia-tuntieni ohjauksen vuonna 2006”, Aalto muistelee.

Voiman ja pehmeyden liittoNiassa voi kamppailulajien tavoin suorittaa viiden ta-son vyökokeita aina valkoisesta mustaan. Ohjaajaksi pääsee jo valkoisen vyön suoritettuaan. Aalto itse on kolmannen vyön haltija. Viikoittaisten Turussa pitämi-en tuntiensa lisäksi hän kiertää ympäri Suomea pitä-mässä viikonloppukursseja.

Haluaisitko kuntoillessasi kuulla ”Jaksaa, jaksaa” -huutojen sijaan jotain

muuta? Miltä kuulostaisi ”Hengitä ja anna itsesi innostua”?

Myös yliopistolla voidaan häiritä

Ylioppilaskunta ja yliopisto järjestivät lokakuussa hy-vinvointiviikon. Viikon aikana tarjottuun monipuoli-seen ohjelmaan kuului myös “Sallitut rajat – häirintää vai ei? -luento, jota veti ylioppilaskunnan kulttuurisih-teeri ja häirintäyhdyshenkilö Laura Kokkonen.

Kokkosen mukaan nuorilta usein puuttuu tietoa sii-tä, mikä kaikki voi olla häirintää ja mitä sille voi tehdä.

Sukupuoliseksi häirinnäksi voidaan laskea stereo-tyyppisten vitsien kertominen ja kaikenlaiset ei-toi-votut seksuaalisesti värittyneet puheet ja teot, joita molemmat eivät pidä miellyttävinä. Ei-toivottuja teko-ja voivat olla fyysinen koskettelu ja seksistiset ehdo-tukset, kaksimieliset vitsit, nöyryyttämiseen pyrkivä kielenkäyttö, kehoa ja yksityiselämää koskevat huo-mautukset ja erilaiset seksuaalisesti värittyneet yhtey-denotot kuten sähköpostit ja tekstiviestit.

“Seksuaalista häirintää voi olla siis kaikenlainen käytös seksistisistä vitseistä seksuaaliseen koskette-luun. Myös nöyryyttäminen rasteilla fuksiaisissa voi-daan laskea häirinnäksi. Syrjintä puolestaan voi ilmetä tytöttelevänä professorina, joka antaa poikkeuksetta

naisille huonompia arvosanoja. ”Kokkonen kuitenkin toteaa, että on vaikea vetää ra-

jaa flirtin, vitsailun ja varsinaisen häirinnän välille.”Häirityn tunteetkin voivat vaihdella huomion tuo-

masta mielihyvästä inhoon ja häpeään. Nyrkkisääntö on kuitenkin se, että jos toinen ei pidä juttua tai käytös-tä miellyttävänä, on ylitetty häirinnän raja.”

Häirinnän kokemiseen vaikuttavat siis henkilön oma kokemusmaailma ja tunteet.

Lisäksi häirintätilanteeseen vaikuttavat osapuolten välinen suhde ja kulttuurinen konteksti.

”Kukaan ei saa käyttää valtasuhdetta hyväksi. Yli-opiston henkilökunta on henkilökuntaa myös kampuk-sen ulkopuolella.”

Ikävän tilanteen voi aiheuttaa myös se, että jos ei ha-lua liittyä mukaan roisien juttujen viljelyyn, saattaa jou-tua ulos porukasta. Jos esimerkiksi fuksirastilla kiel-täytyy riisumasta tai juomasta alkoholiannosta, voi se aiheuttaa jännitettä ja syrjintääkin henkilöä kohtaan.

”Olen yrittänyt painottaa tänäkin syksynä opiskeli-joille, että juomattomuudesta ei saa rangaista ja alko-holiton vaihtoehto pitää olla joka rastilla.”

Kokkonen haluaa korostaa aikaista puuttumista häi-rintään ja hiljaisuuden kulttuurin rikkomista.

”Jos joku tutuistanne pohtii, voisiko jotain häirinnän kriteerit täyttävää juttua viedä eteenpäin, kannusta-kaa siihen.” X

Häirintäyhdyshenkilö on puolueeton ja vaitiolovel-vollinen ja on valmis antamaan selvitysapua. Myös yli-opistolla on omat häirintäyhdyshenkilöt.

”Nia rakentuu tietynlaisille koreografioille, mutta pidemmillä tunneilla se antaa tilaa myös vapaalle liik-kumiselle. Siksi esimerkiksi nämä Vaasassa järjestetyt kurssit antavat Niasta hyvän kokonaiskuvan”, Aalto sa-noo.

Niassa yhdistyvät voima ja pehmeys, minkä vuoksi se tukee hyvinvointia mitä parhaimmalla tavalla.

”Minua itseäni kiehtoo lajissa juuri vapaus ja se, mi-ten Nia-tanssin aikana tuntee omassa kehossa olemisen ja valtavan ilon.”

Nia-tanssin viikonloppukurssi Vaasa-Opiston tilois-sa 24.–25.11. Ilmoittautuminen joko etukäteen Vaasa-Opiston nettisivuilla tai vasta tunnille tultaessa. Tilaa on kaikille halukkaille. X

Teksti: Niina Heikkilä Kuva: Ville Rintala



Millaista on vaasalainen rasismi? Onko sitä? Mikä vaasalaisessa maahanmuuttopoliitikassa on mennyt vikaan? Miten ulkomaalaiset kokevat vaasalaisen rasismin? Saavatko ulkomaalaiset Vaasasta töitä? Kohteleeko VOAS ulkomaalaisia eri tavalla?

KV-OPISKELIJAT TYÖMARKKINOIDEN HYÖDYNTÄMÄTÖN

VOIMAVARA

Teksti: Raija Koivisto

Suomessa opiskelee yli 15 000 kansain-välistä opiskelijaa, joiden määrä kasvaa tasaisesti ympäri maan. Korkeakouluis-sa opiskelevien ja valmistuneiden työl-listyminen on kuitenkin haasteellista.

Erityisen hankala tilanne on EU:n ul-kopuolisista maista tulevilla opiskeli-joilla, joilla on tutkinnon suorittamisen jälkeen puoli vuotta aikaa etsiä työtä.

Tämän jälkeen he joutuvat poistumaan maasta elleivät perhesiteet tai jatko-opintopaikkakaan mahdollista jäämistä.

”On valitettavaa, että yhteiskunta käyttää paljon varoja kansainvälisten opiskelijoiden kouluttamiseen, mutta työelämälle heidän osaamisensa on hyö-dyntämätön voimavara”, pohtii Hanke-nilla strategista yrittäjyyttä ja markki-nointia opiskeleva intialainen Rathan Kumar.

”Opiskelin Intiassa sähkötekniikan ja elektroniikan insinööritutkinnon. Ke-sätyöpaikkoja olen hakenut alueen suu-rimmista kansainvälisistä yrityksistä, mutta en ole saanut töitä.”

Suurimpia työllistymisen esteitä, joi-ta opiskelijat kohtaavat, ovat esimerkik-

Zoran Peic, 37, Serbiasta, työskennellyt ja pelannut jalkapalloa Suomessa kym-menisen vuotta, joista viimeiset kolme Vaasassa

OLETKO KOHdANNuT SuORAAN SI-NuuN KOHdISTuVAA RASISMIA VAA-SASSA?Kyllä, kerran.

MILLAINEN TäMä TILANNE OLI?Humalainen mies huusi minulle ja ystä-villeni, että meidän tulisi painua takai-sin (vittu) kotimaahamme.

ONKO RASISMI MuuTEN HANKALOIT-TANuT ELäMääSI?Typerät ihmiset, etenkin rasistit, eivät onnistu pilaamaan päivääni, he ovat mi-nulle periaatteessa näkymättömiä.

OLETKO KOHdANNuT RASISMIA Työ-yMPäRISTöSSä? ONKO SE HANKALOIT-TANuT TyöN HANKKIMISTA TAI Työ-PAIKAN SAAMISTA?Ei.

MITEN REAGOIT RASISMIIN? SAATKO SEN SuLJETTuA MIELESTäSI KOKO-NAAN?Yleensä pystyn olemaan huomioimat-ta asian, mutta tietyn rajan ylityttyä en vain pysty olemaan sanomatta takaisin. Etenkin, jos huomaan rasismin kohdis-tuvan sellaiseen ihmiseen, joka ei välttä-mättä pysty puolustamaan itseään.

MIKä ON MIELESTäSI SuuRIN ONGEL-MA VAASALAISTEN ASENTEISSA uLKO-MAALAISIA IHMISIä KOHTAAN?Mielestäni suurin ongelma on, että jot-kut vaasalaiset ovat hieman itsekkäitä ja pienimielisiä. Onneksi tämä koskee vain pientä osaa vaasalaisista.

Arvioi AsteikollA 1–5, kuinkA rA-SISTINEN PAIKKA VAASA MIELESTäSI ON?Luku on liian suuri, surullista kyllä. Osa ihmisistä ei vain pidä ulkomaalaisista.

OVATKO KOKEMuKSESI RASISMISTA MuuTTANEET OMAA ASENNETTASI, ELI AIHEuTTAAKO RASISMI MIELESTä-SI LISää RASISMIA?Asenteeni rasismiin ei ole muuttunut, sillä tiedän, että kaikkialla maailmas-

sa on rasistisia ihmisiä, jotka eivät pidä ulkomaalaisista. Se ei vali-

tettavasti tule koskaan muut-tumaan!

ONKO SINuLLA EHdOTuKSIA TILANTEEN PARANTAMISEK-

SI?Pelkät puheet eivät auta tilantee-

seen oikein mitenkään. Lakeja pi-täisi parantaa ulkomaalaisia kohtaan,

mutta myös ulkomaalaisten tulisi kun-nioittaa enemmän omaa kotimaataan ja sitä kautta muuttaa vaasalaisten saa-maa kuvaa heistä positiivisemmaksi. X

Kuulopuheiden mukaan VOAS on pois-tanut asuntokohteita vaihto-oppilai-den käytöstä. Ylioppilaslehti tavoitti VOAS:in asiakaspalvelupäällikkö Raija Alangon. KuuLIN, ETTä OLETTE POISTANEET AsuntokohteitA vAihto-oppilAs-KäyTöSTä. TOTTA VAI TARuA?Totta. Tekla 2 poistettiin vaihto-oppilai-den käytöstä sen remon-toinnin jälkeen.

MINK ä TAKIA NäIN? OLIKO Syy VAIHTAREI-dEN VAI JONKuN MuuN?Tekla 2 oli pohjapiirrok-sensa takia huono vaih-t oeht o v a i ht a r eiden majoittamiseen. Keski-käytävällä, jolla huoneis-tojen ovet sijaitsivat, oli vaihtareiden mielestä hyvä pitää juhlia ja esi-merkiksi polttaa sisällä. Muille asukkaille sekä asuntokohteelle aiheutui tästä haittaa ja paikalla joutui välillä käymään varti-joiden lisäksi jopa poliisi.

JäTTäVäTKö VAIHTARIT yLEENSä ASuNNOT TAVALLISTA KuRJEMPAAN KuNTOON POIS LäHTIESSääN?Jotkut kyllä, mutta sanoisin tämän ole-van enemmänkin yksilöllinen asia.

SANOITKIN JO, ETTä TEKLASSA TAPA-SI OLLA KäyTäVäbILEITä. OLEN MyöS KuuLLuT VAIHTAREIdEN KäyTTäVäN ASuNTOKOHTEIdEN yLEISIä TILOJA (esim. pesutupAA) ominA bilepAik-KOINAAN. PITääKö PAIKKAANSA?Kyllähän se. Muutaman kerran olemme joutuneet kutsumaan vartijat paikalle tilanteen rauhoittamiseksi.

VOITKO SuOSITELLA JOTAIN TIETTyä PESuTuPAA?En valitettavasti, heh. Pesutuvissa juh-liminen on VOASin sääntöjen vastaista.

VAIHTAREIdEN SuuNNALTA ON KAN-TAuTuNuT PuHEITA SIITä, ETTä VOA-SILLA KESTää ERITyISEN PITKääN KORJATA HEIdäN ILMOITTAMIAAN VI-KOJA JA PuuTTEITA ASuNNOISSA SEKä

A S u N T O K O H T E I d E N y LEISISSä TILOISSA? ONKO ASIA NäIN?Ei. Huolto käsittelee vi-kailmoitukset kiireelli-syyden mukaan. Odot-tavan aika on pitkä ja etenkin syksyllä saapuu Vaasaan niin paljon opis-kelijoita, että ruuhkaa syntyy väistämättä. Mis-tään syrjimisestä ei tässä ole kyse.

TuOTTA AKO VAIHTA-REIdEN MAJOITTAMI-

NEN VOASILLE PALJON yLIMääRäISTä TyöTAAKKAA KOTIMAISIIN OPISKELI-JOIHIN VERRATTuNA?Tuottaa, mutta se on toki ihan luonnol-lista, sillä tulevathan he tänne vieraas-ta maasta ja haluavat varmistaa asumi-sensa hyvissä ajoin. Kesäisin meillä on yksi työntekijä vastaamassa pelkästään vaihtareiden sähköposteihin ja muihin kyselyihin.

VIELä LOPuKSI: ARVIOI ASTEIKOLLA 1–5, kuinkA rAsistinen pAikkA vAA-SA MIELESTäSI ON?En minä tuolle mitään numeroa oikein osaa antaa. Mielestäni Vaasa ei ole ko-vinkaan rasistinen paikka, sillä täällä on ollut ulkomaalaisia jo niin pitkään. X

si riittämätön suomen tai ruotsin kie-len taito sekä kontaktien ja verkostojen puute. Kansainvälisen opiskelijan palk-kaaminen toisi työnantajalle kuitenkin osaamista ja uusia näkökulmia liiketoi-mintaan.

”Vaasan energiakeskittymälle on tyy-pillistä vientiin perustuva liiketoimin-ta. Alueen yrityksille olisi eduksi, että ne saisivat rekrytoitua kohdemaan kult-tuuritaustaisia työntekijöitä”, toteaa EnergyVaasan markkinointijohtaja Ro-bert Olander.

”Kansainvälinen toimintaympäris-tö on monelle suomalaiselle yritykselle kompastuskivi, sillä se eroaa kotimaan kaupasta monella tapaa. Vaihto-opis-kelijoiden työllistäminen voisi olla rat-

kaisu ongelmiin, sillä he voivat tarjota erilaisen näkökulman moneen asiaan”, Kumar sanoo.

Kulttuuritaustaan katsomatta Vaa-sassa opiskelevia nuoria yhdistää kieli-taito ja halu päästä näyttämään osaami-sensa työelämässä. Olanderin mukaan oppilaitosten ja yritysten välistä toimin-taa olisikin entisestään tehostettava.

”Yhteistyö on tärkeää molemmille osapuolille. Yritykset voivat hyödyntää opiskelijoiden potentiaalia ja opiskeli-jat saavat arvokasta kokemusta työelä-mästä. Mitä aikaisemmassa vaihees-sa opiskeluja yhteistyö aloitetaan, sitä enemmän siitä on etuja. Opiskelijat ovat iso voimavara koko energiakeskitty-mälle.” X

VAIHTAREIDEN KÄYTÖsTÄ pOIsTETTu AsuNTOjA

”OsA VAAsAlAIsIsTA ON pIENIMIElIsIÄ”

Teksti & Kuva: Ville RintalaTeksti: Ville Rintala


Teksti: Niina Heikkilä Kuva: Ville Rintala

ämän syksyn kuntavaalien perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Lauri Karppi, 31, ottaa mie-lellään kantaa maahanmuuttoon liittyviin kysy-

myksiin.”Perussuomalaisiin päätin liittyä siksi, että se on

maassamme ainut puolue, joka uskaltaa olla eri mieltä maahanmuuttokysymyksissä muiden puolueiden kans-sa”, Karppi selittää puoluevalintaansa.

”Perussuomalaisten ylle asetetaan helposti rasismi-viitta. Tämä tehdään siksi, ettei maahanmuuttopolitii-kasta tarvitsisi puhua. Puhe käännetään asian sijaan puhujaan.”

kauPungin resurssit kartoitettava

Vaasassa on toiseksi eniten maahanmuuttajia Suomen muihin kuntiin verrattuna. Resursseja maahanmuut-tajien kotouttamiseen Vaasassa ei ole tarpeeksi, mutta silti kaupunki haluaa ottaa ulkomaalaisia vastaan enti-seen tapaan.

”Mielestäni olisi nyt ehdottoman tärkeää kartoittaa ensiksi kaupungin resurssit maahanmuuttajien vas-taanottamiseksi. Vasta sen jälkeen, kun Vaasan kau-pungin halu, varallisuus ja mahdollisuudet maahan-muuttajien kotouttamiseen on kartoitettu, voidaan heitä ryhtyä vastaanottamaan”, Karppi painottaa.

”Maailmassa on miljardeja ihmisiä, joilla menee to-della huonosti. Suomella ei ole mitään mahdollisuuk-sia majoittaa heitä kaikkia. Tässä ajan takaa juuri sitä mahdollisuuksien realistista tarkastelua ennen häti-köityjen päätösten tekemistä.”

maahanmuuttajia eri syistä

”Yleensä kaikki maahanmuuttajat niputetaan kapea-katseisesti yhdeksi ja samaksi joukoksi, vaikkei asia olekaan niin. Maahanmuuttoon on eri syitä. Esimer-kiksi intialainen insinööri voi muuttaa Suomeen työn perässä ja hoitaa oman kotouttamisensa itse, kun taas joku toinen voi tulla tänne elämään ainoastaan sosiaa-litukien varassa. Näiden kahden välillä on huomattava ero”, Karppi muistuttaa.

Hänen mielestään Suomesta pitäisi luoda ulkomailla hyvä kuva, jotta ihmiset haluaisivat tulla tänne ensisi-jaisesti juuri tekemään töitä. Sosiaalituen varassa elä-vät maahanmuuttajat kun eivät ole valtiolle juuri muu-ta kuin suuri menoerä.

”Ymmärrän kyllä, että ajatus hyvinvoivasta Suomesta ja Kelan tuista on houkutteleva. Jos asuisin itse esimerkik-si Afrikassa ja saisin kuulla maasta, jossa kaikki elämises-tä koituvat kustannukset maksetaan, vaikkei tekisikään mitään, tulisin varmasti itsekin koettamaan onneani. Sik-si en pidä sosiaalituilla elävien maahanmuuttajienkaan motiiveja lainkaan vääränlaisina, vaan ymmärrettävinä.”

rasismille olemassa monia syitä

Suomi ei kuitenkaan ole maahanmuuttajillekaan mi-kään Pohjolan onnela, sillä täällä he saattavat saada rie-sakseen heihin kohdistuvan rasistisen kohtelun. Sitä, että jotakuta syrjitään esimerkiksi ihonvärin, synnyin-maan tai uskonnon vuoksi, ei Karppikaan voi hyväksyä. Mies löytää kuitenkin monia seikkoja, jotka vaikuttavat luultavasti rasistisesti käyttäytyvien henkilöiden taus-talla.

”Nykymaailmassa omaa, vähänkään negatiivista, kantaansa maahanmuuttoasioissa on vaikeaa tuoda esille ilman, että heti leimattai-siin rasistiksi. Siksi joku voi ko-kea helpommaksi tavaksi saada mielipiteensä esille esimerkik-si menemällä potkimaan ulko-maalaistaustaista ihmistä. To-siasiassa oman kantansa saa paremmin kuuluviin äänestä-mällä vaaleissa samalla tavalla ajattelevaa ehdokasta. ”

Mediakin käsittelee asioi-ta joskus hieman vääristetysti, minkä vuoksi uutisista on help-po vetää vääriä johtopäätöksiä.

”Jos politiikan seuraaminen rajoittuu esimerkiksi vain ilta-päivälehdistöön tai Internetiin, voi poliittisten asioiden tunte-mus jäädä liian pinnalliseksi ja kapeaksi. Joissakin medioissa selvästi suojataan yksilöitä jät-tämällä kertomatta esimerkiksi heidän etninen taustansa, ikän-sä tai jokin muu vastaava teki-jä”, Karppi selittää.

kitkaa vaasalaisten nuorten välillä

Vaasassa käydään aika ajoin vä-lienselvittelyjä maahanmuutta-jien ja heitä vastustavien nuori-soryhmien kesken. Käsirysyiltä ei voida välttyä, jos nuorten tie-toisuus maahanmuuttoasioista on jäänyt pinnalliselle tasolle.

”Rasismi on todella valitet-tavaa. Kaikki nuoret eivät vält-tämättä ymmärrä tai ole jaksa-neet perehtyä maahanmuuton todellisiin syihin ja motiivei-hin”, Karppi valittelee.

PERUSSUOMALAINENKANNANOTTO

”Ennakkoluuloisuus on normaali, ihmisen sisään ra-kennettu asenne ja me kaikki olemme varmasti kukin tavallamme ennakkoluuloisia jossain asioissa. Täytyy muistaa, etteivät kenenkään tunteet ole vääriä, vaan jotakin ihmistä kohtaan tehdyt epäoikeudenmukaiset teot. Juuri tästä syystä rasismista täytyisi pystyä puhu-maan enemmän ja erilaiset kannat maahanmuuttoon liittyen pitäisi osata ottaa huomioon ketään tuomitse-matta. Myös politiikassa.” X



MITä NäETTE, KuN KATSOTTE TOISI-ANNE?

Tuuri: Semmoisen perussuomalaisen miehen, tosin ilman Per-Lookia. Taval-lista iloisemman ja sosiaalisemman nä-köisen.

Kevari: Kyllähän Vaasan yliopistolaisen tunnistaa. Veikkaisin, että hän opiskelee kauppatieteitä.

Tuuri: Todennäköisyyksien kannalta hyvä arvaus, mutta opiskelen hallinto-tieteitä. Mutta miten niin yliopistolaisen tunnistaa? Mistä sen tunnistaa?

Kevari: No en tunnistakaan. Haalareista tunnistaisin.

MILLAISIA STEREOTyPIOITA TEILLä ON TOISESTA? VASTAAKO TOINEN SITä STEREOTyyPPISTä KuVAA?

Kevari: En pidä stereotypioista, sil-lä ne loukkaavat yksilöä ja ovat oikeas-taan vai opittuja ajatusmalleja. No, jos on pakko jotain sanoa, niin... No te saat-te todennäköisesti parempaa palkkaa, mutta liekö teillä sitten työllistyminen ongelmana. Olenkohan jotenkin lahjaton ihminen, kun en saa mitään tästä stereo-typiasta irti.

Tuuri: On kyllä tutkittu, että Vaasan yli-opistosta työllistytään todella hyvin. Riippunee alasta, kuten teilläkin. Mut-ta sen olen huomannut, että te väännät-te ihan käsittämättömän paljon enem-män duunia. Mulla saattaa olla viikossa kolme luentoa ja siihen liittyviä hommia, kun teillä on koulua kahdeksan tuntia päivässä neljän vuoden ajan.

Kevari: Allekirjoitan mielelläni sen, että ammattikorkeakoulussa ollaan ahkeria ja tehokkaita.

Tuuri: Teillä on kyllä myös huono itse-tunto. Minulla on sellainen mielikuva, että te koette olevanne jotenkin surke-ampia ja huonompia. Olette jotenkin al-tavastaavina monessa tilanteessa.

Kevari: Yliopistot ovat pidemmän his-toriansa vuoksi ammattikorkeakouluja

voimakkaampia instituutioita. Yliopis-tot saavat enemmän rahaa ja nauttivat suurempaa yhteiskunnallista arvostus-ta. Lisäksi ylioppilaskunnan automaati-ojäsenyys tuo teille enemmän varoja olla muutenkin näkyvämpiä. Ammattikor-keakoulut ovat nuoria yliopistoihin ver-rattuna, mikä näkyy niiden toiminnassa.

NyT TAISI LäHTEä LAPASESTA, MuTTA JATKAKAA.

Tuuri: Eikö kuitenkin voida sanoa, että ammattikorkeakouluilla ja ammattikor-keakoululaisilla on jonkinlainen iden-titeettikriisi? Haluttaisiin olla jotenkin enemmän ja yhtä hyviä kuin yliopisto-laiset. Tehän teettekin sellaisen köyhän-miehen kandin.

Kevari: Joo, osa haluaisi, että tutkinto-nimikekin olisi maisteri (AMK). Minusta siinä ei ole kuitenkaan mitään järkeä. Pi-tää olla jo työmark-kinoidenkin kan-nalta selkeä ero yliopiston ja am-mattikorkea-koulun välil-

lä. Ei ole järkeä siinä, että yritetään olla jotain muuta kuin ollaan. Tutkijat tutkii ja ammattikorkeakoulusta valmistuneet katsoo, mitä sille tutkimuksen tuloksel-le voisi käytännössä tehdä. Pakko vielä sanoa, että toisin kuin näköjään kuvitel-laan, ammattikorkeakoulun opinnäyte-työt voivat olla myös tosi laajoja. Itsellä-ni jo opinnäytetyön suunnitelma oli yli kaksikymmentä sivua.

Tuuri: On kyllä totta, että opiskellaan vähän kuin samoja asioita mutta eri ai-nenimikkeillä ja valmistutaan vähän eri hommiin.

Kevari: Mutta mites tuo käytännön puo-li yliopistolaisilla? Kosketus työelämään pitäisi saada jo opiskeluaikana. Tuuri: Tuossa asiassa amk hakkaa kyllä yliopiston. Yliopistolla on todella vähän käytännön yhteyksiä työelämään, kun teillä taas on runsaasti työharjoittelua. Yliopistossa monet jäävät työllistymisen suhteen oman onnensa ja aktiivisuuten-sa nojaan.

Kevari: Meillä työharjoittelujärjestelyt pelaavat kyllä. Se vaan, että kyllähän se vähän turhaltakin holhoamiselta välillä tuntuu. Joskus tekee mieli tokaista, että antakaa mun nyt itse hoitaa omat asiani.

MITäS TäMä NyT ON? TäHäN HAu-KuTTE OMAA TAHOANNE KILPAA. TA-KAISIN STEREOTyPIOIHIN.

KuMMAT OVAT RASISTISEMPIA?

Kevari: Eiköhän kaikki opiskelijat tällä kampuksella ole aika suvaitsevaista po-rukkaa.Tuuri: Ei voi kyllä sanoa, että kumpi-kaan olisi toista rasistisempaa väkeä.

KuMMAT OVAT POLIITTISESTI AKTII-VISEMPIA?

Tuuri: Yliopistolaiset.Kevari: Meikäläisiä ei ole kunnallisvaa-leissakaan paljon ehdolla.

KuMMAT OVAT uRHEILuLLISEMPIA?

Kevari: Meillä on urheilullisia aloja, mutta teillä lienee enemmän liikunta-tarjontaa.

KuMMAT OVAT ANSIOITuNEEMPIA PA-RISuHTEESSA?

Tuuri: Amkkilaiset. Teillä on lyhempi opiskeluaika ja enemmän aikuisopiske-lijoita.

KuMMAT OVAT NöRTIMPIä?

Kevari: Riippuu varmasti alasta.Tuuri: Teillä on tietotekniikkaa ja meillä teekkareita.

EIHäN TäSTä NyT TuLE MITä äN. OLETTE KOKO AJAN SAMAA MIELTä. NIMETKää SITTEN yHTEINEN VIHOL-LINEN, KuN KERRAN OLETTE NIIN bAT-MAN JA RObIN.

Tuuri: Työllistymättömyys.

Kevari: Kyllähän vaasalaiset opiskelijat työllistyvät hyvin. Yhteistä meille tosin on se, että kukaan ei oikein tahdo jäädä Vaasaan. Yhteinen vihollinen on vaasa-lainen tuuli ja kelit. X

Ylioppilaslehti yritti selvittää, kumpi voittaa, kun ammattikorkeakoulun opiskelija ja

yliopiston opiskelija tappelevat. Haastateltavat, hallintotieteitä opiskeleva Pekka Tuuri, 22, ja

sairaanhoitajaksi opiskeleva Joonas Kevari, 23, kuitenkin päätyivät puhumaan politiikkaa ja

muodostivat puolen tunnin aikana varsinaisen hyvävelikerhon.

■ Pekka Tuuri (vas.) ja Joonas Kevari toivoisivat yliopistoon lisää käytännön ohjausta ja ammatti-korkeakouluun enemmän vapauksia.

TyrmäysTipaT – Vaasassa harVinainen

muTTa mahdollinen mausTe


Teksti: Jaana Kinnari

seuraava tarina on vaasasta:

ähdin kaverini kanssa Vaasan yö-elämään. Alkuillasta laulettiin karaokea. Juomat taisivat jäädä

hetkeksi vahtimatta. Muutaman tunnin kuluttua tajusin, että nyt ei ole normaa-li humala. Tunnen itseni ja kehoni tavan reagoida alkoholiin ja voin sanoa, ett-en ole koskaan ollut sellaisessa kunnos-sa. Tuli kummallinen olo. Tajusin, etten muistanut juuri käymästäni keskuste-lusta yhtään mitään. Ympärillä tapah-tuvan tiedostaminen alkoi pätkiä totaa-lisesti. Ymmärsin, että nyt on päästävä pois. Pääsin jotenkin narikkaan, jossa pyysin henkilökunnalta apua, että saan takin päälle ja pääsen baarista ulos. Tip-paepäilyjäni ei noteerattu mitenkään. Ulkona pyysin vieraita ihmisiä autta-

maan minut taksiin. Taksikuskille ker-roin tippaepäilyistäni ja hän ihmetteli, miten olen edelleen pystyssä. Totesin, että pelkällä tahdonvoimalla. Ponniste-lin valtavasti, että pysyin hereillä. Pyyn-nöstäni taksikuski katsoi, että pääsen ulko-ovesta sisään. Aamulla kaverini löysi minut sängyltäni poikittain ma-kaamasta. Seuraavana päivänä oli aivan järkyttävä olo. Uskon, että sain sinä ilta-na tipat. Itselläni oli onnea matkassa, sil-lä eräs ystäväni oli tipat saatuaan herän-nyt miestenvessasta housunnapit auki.”

”Tyrmäystipat eivät ole mitään yk-sittäistä ainetta, vaan kyseessä on ter-mi erilaisille kemiallisille lääkeaineille, joita käytetään uhrin tyrmäämiseen ja huumaamiseen. Legenda silmätipoista pitää jonkin verran paikkaansa, eli nii-

täkin on käytetty tyrmäystarkoituk-seen. Aineita on kuitenkin lukuisia

muitakin. Mukana on paljon erilai-sia lääkkeitä ja huumeita”, kertoo farmaseutti Anna-Kaisa Eronen Myrkytystietokeskuksesta.

Koska erilaisia tyrmäykseen käytettäviä aineita on paljon,

ovat niiden vaikutustehot ja -ajat erilaisia. Oireet vaihtele-vat pikaisesta täystyrmäyk-sestä useiden tuntien päästä hiipivään huonoon oloon.

”On vaikea arvioida, joh-tuuko sekava tila humalas-ta vai tipoista. Ihmiset eivät usein osaa arvioida alkoho-lin osuutta tilaansa, ja yleen-sä sitä aliarvioidaan”, sanoo Eronen.

On siis vaikea tietää var-masti, miten yleisestä ilmiös-tä loppujen lopuksi on kyse, sillä moni todellinen tippata-

paus voidaan kuitata humalalla, ja useat tyrmäystippaepäilyt osoittautuvat puo-lestaan alkoholin aiheuttamiksi. Monet aineet myös haihtuvat elimistöstä niin nopeasti, ettei sekavan tilan oikeaa syy-tä pystytä selvittämään.

Vaasassa tyrmäystippoja tavataan kuitenkin harvoin.

”Itse olen törmännyt vain satunnai-sesti muutamaan tapaukseen”, toteaa Fontanan ravintolapäällikkö Markus Apuli. Tämän vahvistaa myös rikosyli-konstaapeli Mikael Appel Pohjanmaan poliisista.

”Vaasan seudulla tapauksia tulee ilmi 0–5 vuosittain. Todennäköisyys saada tipat on siis Vaasassa pieni.”

Mitä sitten tulisi tehdä, jos huomaa ystävänsä menevän lyhyessä ajassa huo-noon kuntoon?

”Oli kyseessä tipat tai ei, yökerhos-sa sattuvissa tapauksissa kuuluu jär-jestyksenvalvojan hoitaa tilanne ja tila-ta esimerkiksi tarvittaessa ambulanssi. Selkeissä tippaepäilytapauksissa juoma otetaan talteen tutkittavaksi. Baarihen-kilökunnan koulutukseen liittyy tällais-ten tapausten hoitaminen ja asiakkaista huolen pitäminen”, summaa Apuli.

”Pitäkää lasistanne huoli! Tuopin voi myös aina jättää henkilökunnan valvot-tavaksi”, Apuli vielä lisää.

”Jos kaverilla on epäilyttäviä oirei-ta ja tyrmäyksestä on alle vuorokausi, tulisi hakeutua lääkäriin. Jokainen tyr-mäystippaepäily on kuitenkin yksittäis-tapaus. Kyseessä on aina rikos, ja rikos-ilmoitus pitäisi tehdä mahdollisimman nopeasti. On tietenkin ajateltava ensin kaverin parasta ja varmistaa, että hän selviää. Apua on hälytettävä tarvittaes-sa”, tähdentää Eronen.

”Tyrmäystippatapaukset tutkitaan pahoinpitelynä. Tutkinnan kannalta on kuitenkin olennaista se, mitä on tapah-tunut. Tapaukseen saattaa liittyä esi-merkiksi ryöstö tai raiskaus. Tyrmä-ystippojen uhrille tehdään verikokeita ja tutkimuksia. Kuitenkin vain murto-osasta näytteitä löytyy lopulta jotain vierasta ainetta”, toteaa Appel. Hän ha-luaa vielä peräänkuuluttaa yleisesti va-rovaisuutta ja huolenpitoa kaverista.

”Vaikka Vaasaa voi pitää turvallisena kaupunkina, on parasta pitää lasistaan ja itsestään huolta. Ennen kaikkea tuli-si aina liikkua kaverin kanssa. Välttäkää sitä, että lähdette yksin kävelemään ko-tiin. Jos lähdette, sopikaa, että kerrot-te kaverille, kun olette päässeet perille. Hyvä taktiikka on myös soittaa tai olla soittavinaan jollekin kävellessään”, Ap-pel ohjeistaa lopuksi. X

Tyrmäystipat ovat osa 2000-luvun kaupunkikulttuurin mystiikkaa. Vaikka tyrmäystipoilla on urbaanilegendan maine, voi osan ”heräsin vieraasta paikasta, enkä muista illasta mitään” -kertomuksista laittaa jonkun muunkin kuin alkoholin piikkiin. Tyrmäystipat nousevat yhä puheenaiheeksi, kun tuttavapiiristä löytyy joku, jolla tai jonka ystävällä on asiasta omakohtaista kokemusta.


lUoVa VAASA


26-vuotias Jukka Vähälummukka on valokuvaaja, joka on muuttanut Vaa-saan vuonna 2006. Ennen Vaasaan muuttoaan Kauhavalta kotoisin ole-

va Vähälummukka suoritti datanomin tutkinnon Sei-näjoella. Nykyään nuorella valokuvaajalla on perhe, sekä vuonna 2009 perustettu oma toiminimi Musta-saaressa. Suurin saavutus valokuvauksen tienoilta tä-hän mennessä on toinen sija Pohjolan mestaruus 2011 -kilpailussa. Mukana olivat Suomi, Ruotsi ja Norja. Täl-lä hetkellä käynnissä on Pohjolan mestaruus 2012 -kil-pailu, ja tämän vuoden teemana on ”kesän kohokohta”. Vähälummukka kertoo lähettäneensä kilpailuun hää-kuvan.

Kiinnostusta valokuvaamiseen Vähälummukalla on ollut aina, mutta ensikosketus kameraan tapahtui 13-vuotiaana, kun hän sai ensimmäisen digikameran-sa. Siitä lähtien hän on kuvannut, tehnyt kotisivuja ja muokannut kuvia.

”Tänä päivänähän kuvalle pystyy tekemään melkein mitä tahansa. Itse olen suuntautunut fotorealistiseen manipulaatioon. Pystyn periaatteessa tekemään kuval-le ihan mitä tahansa, ilman että kuvasta huomaa että sitä on manipuloitu.”

Vähälummukka on itseoppinut valokuvaaja, kuten useimmat valokuvaajat ovat. Hän on kuitenkin viime vuonna aloittanut valokuvaajan ammattitutkinnon ja saa pian paperit sieltä.

Vähälummukka haluaa erikoistua ihmisten valoku-vaamiseen ja kuvaakin enimmäkseen hää- ja lapsiku-via.

”Tänä kesänä on ollut noin 20 hääkuvausta ja sitten siihen päälle lapsikuvat. Ensi vuonna tosin olen ajatel-lut jättää hääkuvaukset lähes kokonaan ja keskittyä perheeseen sekä omiin projekteihini.”

”hyvä kuva on Pienestä kiinni”

Vähälummukka tykkää tehdä puhuttelevia kuvia.

”Sekin kuva, joka pärjäsi Pohjolan mesta-ruus -kilpailussa, oli verottaja-aiheinen. Sii-nä pikkulapsi antaa säästöpossuansa pari-metriselle tukevalle verottajamiehelle.”

Seuraavana on ideoituna perheriitakuva. ”Idea syntyi paljon esillä olleiden perhe-

surmien kautta. Kuvien tarkoitus on näyt-tää ihmisille, miltä tämän kaltaiset asiat ja tapahtumat näyttävät lapsen silmin.”

Vähälummukan yritys tekee kotisivuja ja graafista suunnittelua. Idea omasta yrityk-sestä syntyi, kun tilauksia alkoi tulla paljon. ”Silloin ajattelin että nyt on pakko pistää toiminimi pystyyn.”

Tulevaisuuden unelmista ja haaveista kysyttäessä Vähälummukka kertoo valoku-vaamisen ja graafisen suunnittelun olevan hänen juttunsa. Häneltä ei löydy mihinkään muuhun alaan liittyvää unelmaa, vaan va-lokuvaaminen ja luova työ on sitä, mitä hän on aina halunnut tehdä. Yksi haave nuorel-ta vaasalaiselta kuitenkin löytyy, nimittäin oma studio ja kokopäiväinen valokuvaajan työ. ”Vielä ei uskalla ottaa sellaista harppa-usta, että laittaisi studion pystyyn, kun on vähän reipas 2,5-vuotias poika, joka pitäi-si pystyä elättämään. Siinä pitää olla taattu turva, että saa vaipat ja ruuat.”

Valokuvauksen tiiviskurssien pitäminen kuuluu myös Vähälummukan työhön. Hän on pitänyt esimerkiksi päivän kestäviä al-keiskursseja noin 15 henkilölle kerrallaan.

”Tämä on sellainen pikakurssi valoku-vaamiseen ja järjestelmäkameran käyttöön. Kurssille tullaan oman kameran kanssa, ja siellä käydään läpi kaikki perusasiat sekä harjoitellaan kuvaamista käytännössä.”

Kuvauskohteena toimii yleensä itse kurssin vetä-jä tai joku kurssikavereista. Kurssilla on myös kuvat-tu liikkuvia kohteita, esimerkiksi autoja. Siellä on myös harjoiteltu, miten ihmisen hypyn pystyy pysäyttämään niin, että se on tarkka kuvassa.

Teksti: Sara Jokinen Kuvat: Jukka Vähälummukka

Jukka Vähälummukan palava innostus valokuvaamiseen

alkoi 13-vuotiaana, kun hän sai ensimmäisen kameransa.

”Kurssille tulee paljon sellaisia ihmisiä jotka ovat joskus ostaneet järjestelmäkameran, mutta eivät osaa käyttää sitä tai ottaa siitä kaikkea irti. Suurin ongelma, mikä ihmisillä tuntuu olevan, on valon ja ajan säätämi-nen. Se että kauanko kamera ottaa sitä kuvaa. Se on hy-vin pienestä kiinni.” X


he amount of immigrants in Fin-land is the second biggest in Vaasa. According to Lauri Karp-

pi, 31-year-old member of The Finns Party, Vaasa doesn’t have enough re-sources for taking such a huge amount of immigrants. Still the city wants to accept them just as much as it has before.

“I think it’s very important to survey Vaasa’s resources in this matter. When the willingness, the possibilities and the wealth to accept more immigrants are surveyed, Vaasa can welcome more im-migrants”, Karppi emphases.

“Of course there are different reasons for immigration. For example an Indian engineer can move to Finland to work and he takes care of his integration him-self. Some of the immigrants just come here to live under social welfare sup-port. There is a huge difference between these two groups.”

Karppi claims that he understands that the idea of thriving Finland and the benefits of the social welfare system can be very inviting.

“If I lived in Africa and heard about a country where one doesn’t have to work for living, I would try to take my chance as well. So I really understand the mo-tives of the immigrants that come here because of that.”

Finland isn’t Eden for immigrants af-ter all because they can face a lot of rac-ism. Karppi claims that he can’t toler-ate any kind discrimination because of color, national origin or religion.

“But I think that prejudice is some-thing that is inside all of us. We must remember that it isn’t wrong to feel suspicion. Only certain unjust acts are wrong. This is why we must be able to talk about racism more openly. All opin-ions should be taken into account with-out judging anyone. In politics as well as in media.” X

IMMIgRATIONfROM A cRITIcAL PERSPEcTIVE

Racism in VAASAIs there any? How does it occur? Does VOAS treat foreign students differently?

Original text: Niina Heikkilä Photo: Ville Rintala


”SOME PEOPLE ARE INSULAR”Original text: Ville Rintala

Zoran Peic, 37, from Serbia, has worked and played football in Finland for ten years, last three years in Vaasa.

HAVE yOu FAcEd RAcISM IN VAASA?Yes, once. One drunken man shouted at me and my friends that we should (vittu) go back where we came from.

HAS RAcISM cOMPLIcATEd yOuR LIFE?Stupid people, especially racists, can’t ruin my day, they are basically invisible for me.

chALLENgES INgETTINg A JOb IN VAASA

HAVE yOu FAcEd RAcISM IN yOuR wORK?No.

IS IT POSSIbLE FOR yOu TO JuST IGNORE RAcISM?Usually I can ignore it, but when it crosses a certain line, I can’t hold back. Especially if the target is some-one that can’t defend himself.

wHAT dO yOu THINK IS THE bIGGEST PRObLEM IN THE ATTITudE TOwARdS FOREIGN PEOPLE IN VAASA?Some people in Vaasa are a bit selfish and insular. Luck-ily there is only quite a small amount of that kind of people.

dO yOu THINK RAcISM cAN cAuSE MORE RAcISM?I know that there are racist people that don’t like

foreign people all over the world. That unfortunately will never change. X

Original text: Raija Koivisto

VOAS dOESN’T OffER ALL hOUSES fOR fOREIgN

STUdENTS

Original text & Photo: Ville Rintala

Ylioppilaslehti interviewed Raija Alanko, the customer service manager of VOAS.

I HEARd THAT VOAS IS NOT OFFERING cERTAIN HOuS-ES FOR THE ExcHANGE STudENTS. IS THIS TRuE?Yes. Tekla 2 is not offered for exchange students any-more after renovation.

wHy?The plan of Tekla 2 was not that good for rooming ex-change students because there were a long hallway in which students liked to party and smoke inside. That bothered other tenants. Warders and police had to visit quite often.

dO ExcHANGE STudENTS LEAVE THEIR APARTE-MENTS IN POOR cONdITION wHEN THEy GO bAcK HOME?Some do, but I think this is a more individual thing than general.

I’VE HEARd THAT ExcHANGE STudENTS PARTy ALSO IN LAuNdRy ROOMS. cAN yOu REcOMMENd cERTAIN LAuNdRy ROOM?Heh, unfortunately not. And partying in laundry rooms is against the rules.

SOME ExcHANGE STudENTS HAVE cOMPLAINEd THAT IT TAKES LONG TO REPAIR ANd TAKE cARE OF FAuLTS THEy cOME AcROSS IN THEIR APARTMENTS. IS THIS TRuE?No. Especially in autumn there is such a huge amount of students and that’s why there is also a lot of notices of defect. It’s not about discrimination at all. dOES ROOMING ExcHANGE STudENTS cAuSE A LOT OF ExTRA wORK FOR VOAS?Yes, but that’s just understandable because they are coming here from another country and like to assure their tenancy in good time. During the summer time we have only one employee that takes care of the exchange students.

IN yOuR OPINION, HOw RAcIST IS VAASA?I think that Vaasa is not that racist because there has been a lot of foreign people for such a long time. X

Finding work can be a challenge for foreign students. Especially challenging it is for the graduated students that come from outside the EU. After graduation they have six months for finding work. If they don’t find work or continue their studies or have family in Finland, they may have to go back home.

“Society uses a lot of resources for schooling foreign students but it’s not offering enough work for them. So, the problem is that the schooled workforce resource stays untapped”, reasons Rathan Kumar. He studies strategic entrepreneurship and marketing in Hanken. Originally he’s from India where he graduated as an en-gineer of electronics .

”I’ve searched summer jobs from all of the biggest international companies here but haven’t succeeded to get any.”

However, hiring a foreign student would bring new vantage points for businesses.

”The companies in Vaasa region’s energy concentra-tion have export-based businesses. It would be useful for the companies to hire foreign people from the cer-tain customer countries”, says Robert Olander, market-ing manager of EnergyVaasa.

”The international environment can be challenging for Finnish companies because it differs from domes-tic business in many ways. Foreign students would re-ally offer expansive perspective in this”, says Kumar. X

■ VOAS Customer Service Manager Raija Alanko


Suvi Pärnänen

x Miksi vitussa oli kokoomuksen vaalimainoksia Vylkkärin välissä?

vehreä nuori

x Kampuksella on liian vähän park-kipaikkoja. Ja ruokaloista pitää jonot-taa nykyään jo poiskin.

tiMo t. a. feat. piisaMirotta

x Aina on Mathildassa ruoka loppu! Oli vaan riisin kanssa perunoita.

DaaviD

x Tritoniaan patterit päälle! Sinne jäätyy! Ja aurinkoa kiitos!

tupu-hupu-lupu

x Huomenna tulee lunta, ei jeesus! On pimeetä ja ankeeta. Ihmiset on kuitenkin valoisia.

sonni

x Terveellisiä ruokavaihtoehto-ja ruokaloihin! Miksei Buffetista saa keittoo!

tiku ja taku

x Miksei fasismi ole enää käypä yh-teiskuntajärjestys?

kuunatsi

x Miksi on pitänyt rakentaa niin kallis talo kuin Domus Bothnica ja maksat-taa se opiskelijoilla?

Markku

x Kampukselta puuttuu ilmainen punttisali.

YliMursaattori

x Miksi Vaasan yliopiston tulostimis-sa ei voi tulostaa paperin molemmin puolin?

???

x Ärsyttää, kun meidän tiedekun-nan opettajista vain murto-osa osaa opettaa. Lisäksi miten voi olla mah-dollista, että jos kurssi kestää 3 kuu-kautta, kurssikirjan saa lainata Tritoni-asta vain kahdeksi viikoksi?!? Ja kun tästä ystävällisesti mainitsee Tritoni-an tiskin takana olevalle sedälle, niin hän vastaa vain, että laina-aika voisi olla lyhyempikin. No ei helpota oloa! Ja pahanolon lisäyksenä vielä se, että näköjään yliopiston ruokalat ovat teh-neet jonkin kartellin, sillä lounasruuat ovat kaikkialla saman hintasia.

Mulla on pMs!

avaudu! Vaasan ylioppilaslehdelle saa valittaa mistä tahansa ja milloin tahansa.

Lähetä lyhyt kommenttisi tekstarilla numeroon 044 324 8969 tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected].

Koska opiskelen yliopistossa, tulee mi-nun osata hakea tietoa. Ja kyllä, mieles-täni osaan hakea tietoa. Osaan käyttää Boolen operaattoreita, hallitsen asiasa-nojen käytön ja lähiaikoina olen myös löytänyt hyödyllisiä tietokantoja – kiitos tästä Tritonian ystävälliselle ja osaaval-le henkilökunnalle. Nikkei-veitsisarja-maisen terävän ajatustyöskentelyni an-siosta minulla on myös mielenkiintoinen aihe, josta sitä tietoa hakea.

Tässä eräänä syksyi-senä lauantaipäivänä

sitten istahdin

mukavasti sohvalle sitä kallisarvoista tietoa hakemaan. Kahvia olin keittänyt pannullisen – hyvää tummaa paahtoa, ei mitään tavan firstpricekuravettä, voi-leivätkin olin tehnyt evääksi rupeamaa-ni varten ja soittolista oli hienosäädetty sopivan meditatiiviseksi tiedon perille saattamisen maksimoimiseksi. Iltakah-deksaan tässä menee, ajattelin.

Voi kuinka väärässä yksilö voikaan tietämättömyydessään olla. Yhden on-nistuneen haun tekeminen vie yllättä-vän kauan aikaa, kun kahvin vaikutuk-sesta tärisevillä käsillä kirjoittaa ensin haettavan sanan muutaman kerran vää-rin, jonka jälkeen tajuaa, että enter-näp-päin ei käynnistäkään sitä hakua, mihin on kaikki hakusanat kirjoittanut. (Ter-veisiä vain sinne ebraryn dizainereil-le!) No, kahdeksaan mennessä olin saa-nut kirjoitettua Wordiin puolisen sivua tekstiä, kirjoitusohjeiden mukaan, ja ve-renpaine oli uhkaavasti nousussa. Mie-lessäni kävi vaihtoehto korkata kaapissa kuumotteleva viinipullo ja lähteä tuulet-tumaan yöelämään, mutta päätin vielä urhoollisesti jatkaa savottaani. Onhan se joskus kuitenkin tehtävä.

Muutama tunti ja teekupillinen myö-hemmin tekstiä oli kasassa jo kokonais-ta yksi sivu. Tässä vaiheessa jouduin

antautumaan hetkeksi sosiaalisen me-dian lumoihin, mutta pakottava velvol-lisuudentunto takaraivosssani en voi-nut nauttia siitäkään täysillä. Jatkoin valaistumisprosessiani – joka myös tie-donhaun nimellä tunnetaan – lopulta lehdenjakajan rappukäytävässä koliste-luun saakka. Lopputuloksena minulla oli kasassa kaksi ja puoli sivua tekstiä, kol-me kertaa omaa lomaa ottanut mokku-la sekä niin valtava särky silmissä, että

Eniten ärsytti tänääntanaanarsytti.blogspot.fi

on kivaa

olin valmis kaivamaan ne ulos syömä-puikoilla.

Olisin tietenkin voinut valita parem-man ajankohdan tai tajuta luovuttaa ajoissa, mutta aivojeni mielestä minun piti nyt opiskella, sillä olenhan yliopis-tossa. Jotain sentään opin tästä kai-kinpuolin hyvin toteutetusta opiskelu-hetkestäni: tiedonhakumenetelmäni ja harkintakykyni eivät ole aivan kohdal-laan.

Ville Rintala

aVaUtUMista

Silminnäkijöiden mukaan ylioppilas-talo Domus Bothnican kello kulkee takaperin.

“Tai ainakin kello kulkee lähes poikkeuksetta noin neljä tuntia vää-rässä ajassa. Vaikea tietää Oscarin kahvilasta tullessa, onko siellä men-nyt kello kahteen vai kuuteen”, ker-too yksi silminnäkijöistä.

Yhdellä näkijällä on kuitenkin omanlaisensa, villi teoria viisarei-den takaperin kulkemiseen.

“Voisiko syynä olla talon vaikea historia. Ehkä talo yrittää itsetuhoi-sesti palata aikaan, kun sitä ei oltu vielä rakennettu.”

uuTISROSKIS


Joonas Rinta-Kanto: FoK_it 3Kustannusliike Hans Nissen

Viivanaamat heittävät läppää nykypäivästä

Helsingin sanomien Nyt-liitteen verkko-sivulla strippitilaa saanut Joonas Rin-ta-Kannon kolmas Fok_it-sarjakuva-al-bumi tarjoaa jälleen hämmentynyttä, pöyristelevää ja vapautunutta naurua.

Rinta-Kannon naivistinen piirros-tyyli, naivistiset jutut ja ihmisten au-tenttisia puhetapoja ja sanavalintoja vangitsevat puhekuplat muodostavat parhaimmillaan nerokasta satiiria ny-kypäivästä. Heikoimmat stripit saavat osakseen kämmenen lyömisen otsaan. Välillä tosin on pakko hekottaa kämme-nen uumenistakin, sillä jotkut jutut ovat kaikessa köyhyydessään niin säälittäviä ja jopa rasittavia, että ne jo viihdyttävät.

Fok_itista tekee tuoreen juuri herkul-linen tapa kiteyttää ajankohtaiset ilmi-

öt. Albumissa kyytiä saavat muun mu-assa karppaaminen, ilmaveivi, viime kreisikesän ilmiöt, valelääkärit ja presi-dentinvaalit.

Tietenkin stripeissä seikkailevat Fok_itin omalaatuiset inside-läpät, ku-ten vyölaukut, faksaaminen ja viiksien ihannointi.

Fok_itin huumorin tekee ainutlaatui-seksi se, ettei strippien parhain ruutu välttämättä ole se viimeinen. Huvitta-vuus syntyy usein jo stripissä esiintyvän henkilön ilmeistä ja hersyvistä lausera-kenteista. Jotkut puhekuplat ovat sellai-sia, että niitä lukiessaan tunnistaa joko itsensä tai jonkun tuttavansa. Stripit siis vaikuttavat olevan kärjistettyjä keskus-teluja oikeasta elämästä.

Jos kokee lämpenevänsä sellaisille is-kureploille kuin ”haluaisitsä lähteä mun luokse vähän karppaamaan”, voi albu-mia suositella luettavaksi Movemberin pimeneviin iltoihin.

Ja sitä paitsi: Säihkyturpa. Hurraa!

Jaana Kinnari

yona & oRKesteRi liiKKuVat pilVet: VaiKKa teKee Kipeää, ei haittaaTimmion Records

unohda rakkaus,veisaa hymni ystäville

yona & Orkesteri Liikkuvat Pilvet lei-juu jossakin Itä-Eu-roopan yllä irral-laan aikakausista. Y ht yeen kolmas albumi Vaikka te-kee kipeää, ei hait-taa voisi olla kotoi-sin melkein mistä ajasta ja paikasta tahansa. Erinomai-sesti yhteen pelaa-va orkesteri soittaa räpil lä maustet-tua iskelmähenkis-tä uuskansanmu-siikkiaan juuri niin kuin haluaa eikä kumartele rokkipoliiseille. Juuri tämä tinkimätön asenne tekee kiinnostavaksi yhtyeen ja sen nokkanaisen Yonan eli Jo-hanna Louhivuoren.

Levyn kantavana teemana on ih-missuhteen päättymisestä selviämi-nen. Tekstien urbaania metsäläisyyttä hehkuviin luontokielikuviin on help-po samaistua. Sanoituksissa on saman-

JeFFRey eugenides: naimapuuhiaOtava

Nuoret paikkaansa hakemassa

Naimapuuhia on yhdysvaltalaisen kir-jailija Jeffrey Eugenidesin kolmas ro-maani. Hänen aikaisemmat romaaninsa ovat kehuja keränneet Virginia Suicides ja Middlesex, joka voitti arvostetun Pulizer-palkinnon.

Naimapuuhia uppoutuu kolmen nuo-ren Madeleinen, Mitchellin ja Leonardin yliopistoaikaan ja muutamaan valmis-tumisen jälkeiseen vuoteen 1980-luvul-la. Kirjan tapahtumat sijoittuvat pää-osin Brownin yliopiton kampusalueelle, mutta tapahtumat vievät nuoria niin Eu-rooppaan kuin myös Intian slummeihin.

Yliopisto kuluu lahjakkailta nuorilta opiskellen, seurustelusuhteita selvitel-len ja tulevaisuutta hahmotellen. Kaikki kolme yhdistää tietynlainen epätietoi-suus omista toiveista, unelmista ja ha-luista, joka onkin yksi kirjan kantavis-ta teemoista. Koko ajan kirjassa on myös läsnä nuorten rakkauden ja toisen ihmi-sen kaipuu, joka tuntuu välillä tuotta-van kohtuuttoman paljon tuskaa, sen an-taman nautinnon vastapainoksi.

Eugenides kuvaa erittäin ansiok-kaasti nuorten ahdistusta ja vaikeut-ta elämänvaiheessa, jossa loppuelämän kannalta tehdään monia ratkaisevia

Kuva: Otava

laista huolettomuutta kuin Yonan lau-lutyylissä. Aivan kuin teksti soljuisi laulajan suusta improvisoituna kaikkine erikoisine murresanoineen ja päällek-käisilmauksineen (”jälleen taas”).

Sovituksissa hyödynnetään koko or-kesterin virtuositeettia. Erityisen pir-teältä kuulostaa helkkyvä harppu, joka säestää esimerkiksi Elämän luonteen puhelaulua. Kamarimusiikkijousien vä-lissä kuullaan vakavia tangoja. Kaiken

kansallisromantii-kan keskellä yllät-tävin veto on bal-kanilaishenkinen Panssarivaunu, jota ei kuulemisen jäl-keen todellakaan saa ”mielestä pois haihtumaan”.

Levyn päättävä nimikappale asso-sioituu mertaran-taiseen jääkiekko-hokemaan. Tämä sydämen sulattava virsimäinen hym-ni on kansilehden

mukaan omistettu ystäville, ja se laule-taankin yhdessä. Lopun solistinen fal-settiujelluslaulu johdattaa ihmissuhde-surusta uuden luottamuksen ja uskon alkuun.

Heli Hämäläinen

Kuva: Timmion.com

Kuva

: kre

egah

bund

olo.

blog

spot

.fi

päätöksiä, esimerkiksi parisuhteen ja työuran kannalta. Kirjailija kuvaa myös hyvin nuoriin kohdistuvia kovia menes-tyspaineita, joita luovat niin omat van-hemmat, yhteiskunta kuin myös nuoret itse.

Moitittavaa kirjasta ei juurikaan löy-dy, mutta kirja ei silti yllä Eugenideksen edellisen kirjan, loistavan Middlesexin tasolle. Ehkä Naimapuuhiin olisi kaivan-nut hieman lisää särmikkyyttä ja elä-män karua arkea – nyt vaikeuksien tul-len nuoret saattoivat turvautua usein vanhempien paksuun lompakkoon.

Hannu Toivonen

aRViot

pasa Ja atpo: eniten Vituttaa paRisuhdeGummerus

Mikä parisuhteissa mättää?

”Faktat: 1) parisuhteita on helvetisti, 2) niissä kaikissa on kaikki päin persettä ja 3) maailmassa on vitullinen määrä kir-joja.” Näin kiteyttävät Eniten vituttaa kaikki -blogiaan pitä-vät ja muutaman kirjan aiheesta julkaisseet vi-tutusveljekset Pasa ja Atpo.

Lähdin hakemaan teoksesta syitä ja seli-tyksiä sille, miksi pa-risuhteet epäonnistu-vat ja ovat niin vaikeita kuin ovat.

M i nu l l e k e r r o t-tiin seuraavaa. Kaikki treffi-ilmoitukset ovat täyttä paskaa. Deittailu on vaikeaa ja vaivaan-nuttavaa. Mikäli maail-massa olisi kutakin ur-poa kohden yksi ja vain yksi ”se oikea”, niin löy-tymättä jäisi. Alkusuh-teen pikkujutut antaa liian helposti anteeksi, kunnes on liian myö-häistä. Suklaa ei pois-ta ongelmia; siitä saa vain isomman ahterin. Häät ovat syväl-tä. Kihlautuminen on syvältä. Eroami-nen on syvältä.

Ketutuslistoissa ei sinällään ollut mi-tään uutta ja ihmeellistä. Osa jutuista oli myös kovin stereotyyppeja kunnioit-

tavia ja jopa naiiveja, vaikka tällaisesta yleistävyydestä kirjoittajat selvästi ovat yrittäneetkin pyrkiä eroon (ainut yleis-tettävä seikkahan on se, että kaikki on syvältä).

Opus on kuitenkin loppujen lopuksi viihdyttävä juuri siksi, että sen sanomaa voi peilata omaan kokemusmaailmaan-sa. Välillä osuu, ja ilmiöt on kiteytetty kivikovaksi totuudeksi rankan naljaile-valla ja hervottomalla kädellä.

Höykytystä saavat melko tasapuoli-sesti naiset, miehet, les-bot, homot, a v iop a r i t , a v o p a r i t , sinkut, ru-mat ja kau-niit.

V a i k k a kieli on her-syvän ket-tuilevaa ja rumaa, pii-lee mones-sa lausees-sa totuuden kaunis sie-men: ”Kai-k e n l a i s t a paskaa sitä onkin tul-lut siedet-t yä. Tämä pätee sekä meidän en-tisiin, mei-

hin, muihin ja muiden entisiin. Kaikki on paskaa jollekin. Kornia on se, että silti jo-kainen on jollekin toiselle löytö.”

Jaana Kinnari


Menot & JÄRJESTÖJORINAT

Warrantti Ry

Warrantti Ry on viettänyt mukavaa ja tapahtuman täyteistä syksyä uusien fuksien sekä vanhojen tut-tavuuksien parissa. 22. vuosijuhlia juhlittiin Ravin-tola Centralissa sekä seuraavan aamun silliksellä lo-kakuun ensimmäisenä viikonloppuna. Lokakuun 31. päivä järjestämme ensimmäisen kerran historiassa Halloween-bileet Tropiclandialla! Uusi Nesu-Wasan sekä Warrantin hallitus on myös haussa nyt. Hallituk-senvaihtobileiden päivämäärä kannattaa laittaa jo nyt muistiin, la 24.11. juhlitaan jälleen Fontanassa!!

Mukavaa syksyä ja nähdään W-huoneella,Wallitus ´12

Tutti ry

Vaikka sää kylmenee, Tutti ei jätä ketään kylmäksi tänä(kään) syksynä! Tutti kiittää CoMediaa ja Gig@a hienosti järjestetyistä sitseistä. Meno oli koko illan bar-baarinen, mitä viikinkiteemalta osattiin odottaakin! Loka- ja marraskuun vaihteessa lähdemme kiertämään Suomea excullamme. 17.11. juhlimme 22. vuosijuh-laamme, joten avecjahti on nyt käynnissä kuumimmil-laan. Riehakasta syksyn jatkoa!

Veso ry

Veson uusi hallitus valittiin vuosikokouksessa 10.10, jo-ten nyt on siis uusi jengi ohjaksissa järjestämässä krei-siä menoa jäsenten päänmenoksi. Veso onnittelee halli-tuksen uutta puheenjohtajaa ja jäseniä! Vuosikokouksen jälkeen pidetyt liikennevalobileet Fontanassa onnistui-vat odotetun hyvin, kiitos kaikille osallistujille!

Giga ry

Uusien ja vanhojen multimediaopiskelijoiden esitais-telijana Gig@ jatkaa taistoaan härömmän elämän puo-lesta. Vuosijuhlien täyttämä syksy on saanut monet ki-ristämään kravattia, mutta kehotamme höllentämään solmua, sillä luvassa on astetta rennommat vujut Ans-si Camillan synttärien merkeissä. Vielä on myös hy-vää aikaa osoittaa verbaaliset lahjansa kirjoittamalla Gigatuksen toimitukselle.

Vaasan Kampusporvarit

Vaasan Kampusporvarit ovat olleet tuttuun tapaansa aktiivisesti liikkeellä ja tehneet viime aikoina kunnal-lisvaalikampanjointia loistavien kampuksella opis-kelevien ehdokkaidensa puolesta. Oletkin saattanut nauttia kupposen jos toisenkin vaalikaffiamme. Toi-vottavasti kävit ainakin tervehtimässä pääministe-ri Kataista hänen vieraillessaan kahvituksellamme. Syksymme on kuitenkin täynnä paljon muutakin kuin vaaleja, sillä keskiviikkona 7.11 Fontanan valtaa kasa-ribisnes. Näitä sitsejä et halua jättää väliin!

Hallinnoijat ry

Hallarit laittoivat virkaanastujaisissa ykköset pääl-le ja meno oli sen mukaista. Skumppalasit kilisivät ja seura oli mitä parhainta! Kiitos osallistuneille. Hal-lareiden 26.10 pidetyt sitsit olivat jo legenda synty-essään nimittäin hallareilla oli ilo järjestää Warran-tin kanssa yhteiset sitsit teemalla Sex & Vergi = Rock ’n’ Roll! Warrantti ja hallinnoijat antoivat sitsikansal-le mahdollisuudeen päästää sisäiset bändärit ja katu-uskottavat rokkarit valloilleenn Palosaaren järjestö-talolla.

Ps. Hallinnoijat ry:n puheenjohtaja on tosi söpö. Ryh-mähaliii! :)

Stage ry

Stagen syksy on pärähtäny oikein rattoisasti käyntiin Pohjanmaan tulvista huolimatta, ja iloksemme myös uusia kasvoja on löytänyt tiensä musa- ja viihdevi-saamme kisaamaan musiikkitietämyksen ensimmäi-sestä sijasta. Järjestömessut ja kastajaiset toivat monia uusia jäseniä joukkoomme, joten tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Marraskuu on täynnä juhlintaa sillä meillä on tulossa tutustumisilta, syyskokous ja kas vain, sit-sit! Tietenkin musa- ja viihdevisa pidetään normaalis-ti El Gringossa 8. 11. kaikesta actionista huolimatta, ja sinnehän ovat kaikki tervetulleita osallistumaan! Jotta info tulevista tapahtumista ei menisi ohi suun, kannat-taa meidät etsiä Facebookista. Pardeilemisiin!

Övertäjät ry

Övertäjät haluaa kiittää kaikkia osallistumisesta hyvin onnistuneille Oktoberfest-sitseille. Nyt on kuitenkin aika vaihtaa dirndlit ja polvihousut juhlavampiin asus-teisiin, sillä odotettu vuosijuhla on ihan nurkan takana! Jos missasit ilmoittautumisen, voit silti kokea juhlahu-mun myös vuosijuhlatiimissä! Ensi vuodelle Ö-hallitus kaipaa uusia, innokkaita ja energisiä jäseniä. Jos vai-kuttaminen ja toimiminen hyvässä seurassa on sinun juttusi, pyri hallitukseen! Lisätietoja hallitushausta ja vuosijuhlatiimistä saat hallitukselta ja ö-mapista.

CoMedia ry

CoMedian syksy Ahventien Approineen alkaa jo vähitellen olla taputeltu ja matka jatkuu kovaa vauhtia kohti talvea. Lääkettä kylmyyteen ja sateeseen päästiin nauttimaan Gigan ja Tutin kanssa yhdessä järjestetyiltä Viikinkisit-seiltä, joiden keskiaikainen meno tuskin jätti ketään kyl-mäksi. Kiitos kaikille mukana olleille! Bileiden muodossa CoMedian osalta jatketaan vasta marraskuun lopulla Gi-gan kanssa järjestettävillä pikkujouluilla. Asiapitoisella puolella taas seuraavaksi on tarjolla viikon 44 Uraputki-tapahtuma, jossa päästään tutustumaan Vaasan seudun viestinnän alan toimijoihin yritysvierailujen ja vierailija-luentojen muodossa. Ensi kuussa odottelee myös CoMedi-an syyskokous 26. päivä sekä Compostin julkkarit. Come-dialaisille muistutuksena vielä, että syyskokouksessa valitaan uusi hallitus CoMedialle. Jos ainejärjestötoimin-ta ja omiin asioihin vaikuttaminen lähietäisyydeltä kiin-nostaa, kannattaa ajatus omasta mahdollisesta hallitus-paikasta pistää korvan taakse hautumaan!

KEIKAT JA KLubIT

Fontana9.11. Julma-Henri& RPK, Teflon Brtohers30.11. Alina Devecerski

El Gringo4.11. Eeva´s Problem2.11. Parazetamol (levynjulk.keikka) Free Entré9.11. Supermassive Assholes (plays Muse)23.11. Rain of Acid14.11. Moonwagon

O’Malleys1.11. Botnia Sax Pack2.11. Halloween Blues: Jerry Lindqvist & The Grace4.11. Halloween Blues Jamit 12.00–17.008.11. Björn Buss Violin Jazz Band9.11. Big Jam: Blues Night feat. Heta Halonen

Ritz1.11. Zero Absolu (FR)3.11. Alfons & Mållgan 7.11. Angie Iglesias sings Adele

Public corner2.11 Halloween blues: Micke and Lefty feat. Cheaf3.11. Halloween blues: Jarkka Rissanen and Jorma Välimäki duo Huom!! show time klo 16.003.11. Marokko9.11. Made in Finland16.11. Pepe Ahlqvist23.11. Popkone30.11. Made in Finland

Rocktails2.11. Tails Up! Stand Up -komediaa

doo-bop club 3.11. Drummer’s Delight 10.11. Viihdeorkesteri Stadthaus 16.11. Volume presents: Jarkko Martikainen 17.11. Ostrobothnian Jazz Sextet 24.11. Datle Quintet

Leipätehdas3.11. Halloween Rock & Blues 9.11. DJ Miine10.11. DJ Jenny&Christa16.11. Ben Granfelt24.11. Crazy Lixx

Hullu Pullo2.11. Ysäri-ilta3.11. Halloween16.11. The 69 eyes

TEATTERI

Vaasan kaupunginteatterin ohjelmistossa:Puntilan isäntä ja hänen renkinsä MattiMielensäpahoittajaLuolamies

Vasa teaterin ohjelmistossa:Fantomens lillasysterBabylyckaNext to Normal

GALLERIAT

KuntsiJohanna Hackman: Näen sinut vierelläniToni R. Toivonen: NimetönKokoelmanäyttely Kasvokkain

Tikanojan taidekotiMartta Wendelin (1893-1986)

Pohjanmaan museo7.10.–11.11. Taiteilijaseura Botnia Konstnärsförening - 60-vuotisjuhlanäyttely13.10.–28.12. Kraftfullt. Taidekäsitöitä Uudeltamaalta, Turunmaalta, Ahvenanmaalta ja Pohjanmaalta ELOKuVAT

Ensi-illatAsterix ja Obelix Britanniassa 9.11.Keinottelua 9.11.Killing them softly 30.11.Le Chef – Rakkaudesta ruokaan 2.11.

Documents

Vaasan ylioppilaslehti