[Värkki / Väliseminaari] Panu Pasanen 22.8.2012

FIGBC:n elinkaarimittaristojen luonnoksen esittely

Panu Pasanen, Bionova Consulting 22. elokuuta 2012

Your partner for sustainable performanceYour partner for sustainable performance 2

Bionova: ympäristötehokkuudesta kilpailukykyä

Helsingin kaupunki

Asiakkaitamme ovat muun muassa...

Tulosta mittaamalla, parantamalla ja hyödyntämällä ympäristötehokkuutta

Bionova tekee markkinalähtöistä ympäristö- ja energiatehokkuuden kehitystä.


1. FIGBC:n elinkaarimittareiden tavoitteet

2. Elinkaarimittarit – mitä ja miksi mitataan?

3. Rakennushankkeen elinkaaren tarkastelurajaukset

4. Elinkaaren hiilijalanjäljen laskentaohjeet

5. Elinkaarikustannuksen laskentaohjeet

6. Käytön ajan hiilijalanjäljen laskentaohjeet

7. Luonnoksesta laskentaohjeeksi – vaiheet ja aikataulu



Elinkaarimittaristojen luonnoksen esittely

FIGBC antoi Bionovalle kesäkuussa 2012 toimeksiannon laatia suomalaisen rakennusten elinkaarimittaristojen laskentaohjeen.

Mittareiksi valittiin rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki ja elinkaarikustannus sekä käytön ajan hiilijalanjälki.

Nyt esitellään raportin luonnos FIGBC:n sidosryhmien kommentointia varten. Luonnos sisältää nimensä mukaisesti avoimia kysymyksiä.

Sidosryhmiä pyydetään vaikuttamaan sisältöön kommentoimalla sitä, esittämällä kysymyksiä ja parannusehdotuksia 15.9.2012 mennessä.

Valmis laskentaohje julkaistaan tammikuun 2013 lopussa.


Taustalla eurooppalaiset standardit

Euroopan standardointijärjestö CEN julkaisi vuonna 2011 rakennusten ympäristötehokkuuden standardipaketin nimeltä CEN / TC 350.

Tavoite on poistaa sisämarkkinoiden teknisiä esteitä, joita paikalliset ympäristömerkit jne. ovat ja korvata ne yhteisellä mittaristolla. Standardit toimivat saumattomasti eurooppalaisen sääntelyn kanssa.

Rakennusta arvioidaan koko elinkaarensa ajalta ja kokonaisuutena, jolla on tietyt toiminnalliset vaatimukset.

Standardit tuottavat numeerisia mittareita eivätkä arvota tuloksia.

FIGBC:n elinkaarimittaristot soveltavat näitä julkaistuja standardeja.


FIGBC:n elinkaarimittaristojen tavoitteet

Elinkaarimittaristoja voidaan käyttää useisiin eri tarkoituksiin, mm. päätöksentekoon, suoritustason ilmoittaminen ja dokumentointiin, ja julkisen ohjauksen työkaluna.

FIGBC:n elinkaarimittaristojen ohjausryhmä asetti hankkeen tavoitteiksi:

1. Tuottaa käytännönläheinen ja ymmärrettävä elinkaaritehokkuusmittari,

2. Noudattaa kansainvälisiä standardeja ja soveltaa niitä Suomeen,

3. Luoda luottamusta toimintamalliin varmistamalla läpinäkyvyys,

4. Ohjata laskentaa riittävään tarkkuuteen luotettavan kuvan saamiseksi,

5. Mahdollistaa tulosten vertailukelpoisuus.











Rakennus-tuotteet

Rakennus-prosessi

Käyttö Käyttö Käyttö Purku

Hankevaihe > 1 v. Käyttövaihe esim. 50 v. Purku

Korjaushankkeita

Rakennuksen elinkaari: elinkaaren hiilijalanjälki ja elinkaarikustannus

Rakennuksen käyttö: käytön hiilijalanjälki

Elinkaarivaikutukset määräytyvät suunnittelupöydällä

Kun rakennusta hahmotetaan sen koko elinkaaren kautta jo suunnittelun tavoitteiden asetanta- tai suunnitteluvaiheessa, tunnistetaan ne tekijät, joihin on syytä kiinnittää erityisen paljon huomiota hyvän lopputuloksen saamiseksi.


Mittareiden tarve ja mittausmekanismi


Selkeä, yhtenäinen malli raportoinnille

Taustatiedot

Tulokset




3. Rakennushankkeen elinkaaren vaiheet







Rakennuksen elinkaari on jaettu vaiheisiin

Lähde: RT

Rakennuksen elinkaari on jaettu tarkkaan määriteltyihin vaiheisin, jotka lasketaan ja raportoidaan annettujen määrittelyjen mukaisesti.


Tarkastelu tehdään vaaditulle käyttöiälle

Rakennettavat kohteet ovat niin erilaisia, että yhdenmukainen käyttöikä ei ole perusteltu. Esimerkiksi teollisuushallien ja suurten julkisten rakennusten elinkaaret ovat täysin erilaisia.

Tarkastelujakso määräytyy seuraavassa prioriteettijärjestyksessä:

1. Rakennuttajan esittämä käyttöikävaatimus,

2. Rakennuksen suunniteltu tekninen käyttöikä, tai

3. EN 1990:2002 Eurocode mukaiset ohjeelliset käyttöiät, esim.

50 vuotta tavanomaisille rakennuksille.


Toiminnalliset vaatimukset dokumentoitava

Tulosten tulkinnan ja vertailun mahdollistamiseksi on tärkeää dokumentoida ne toiminalliset vaatimukset, joita kohteelle on asetettu. Tuloksia ei pääsääntöisesti voida verrata keskenään, jos toiminnalliset vaatimukset kohteille poikkeavat toisistaan.

Esimerkki: rakennus A ja B ovat samankokoisia toimistorakennuksia. B:n elinkaaren hiilijalanjälki on 10 % suurempi. Rakennus B:ssä on sisäilmaluokka S1, kun taas rakennus A:ssa ei ole sisäilmaluokitusta. Ilmanvaihtotarpeesta johtuva ero rajoittaa vertailukelpoisuutta.

Ohjeistuksessa annetaan vaaditut toiminnallisuutta kuvaavat tiedot.











Hiilijalanjäljen laskentaprosessi etenee vaiheittain

Selvityksen tavoite ja tarkoitettu käyttöTavoite

Toiminnalliset vaatimukset, käyttöikä

Järjestelmän rajaukset ja rakennuksen ominaisuudet

Kohteen määrittely

Rakennuksen elinkaaren vaiheiden määritysElinkaari-skenaario

Brutto- ja nettomäärien koostaminen, tiedon lähteetMäärätiedot

Taustatietojen, laskentatulosten ja lähteiden raportointiRaportointi

Ympäristötuoteselosteiden ja muun tiedon käyttö

Tiedon laatu ja yhteneväisyys

Laskentatiedon valinta

Kohteen tunnuslukujen laskenta

Tulosten koostaminen

Tunnuslukujen laskenta

Va

lmis

telu

La

sk

en

taR

ap

orto

inti


Rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakentamisvaihe kattaa maansiirron, materiaalit, kuljetukset, jätehuollon ja energian käytön. Pääomahyödykkeitä (telineet, työkoneet) ei lasketa. Sen sijaan väliaikaisten rakenteiden materiaalit ja jätteet lasketaan. Irtonaiset kalusteet tai laitteet eivät kuulu mukaan tarkasteluun.

Rakennuksen käyttövaiheelle huomioidaan käyttö, ylläpito, korjaus, osien vaihto, muuntaminen, käytönajan energia ja vesi. Kuluttajalaitteiden kulutus ei kuulu mukaan tarkasteluun.

Elinkaari päättyy rakennuksen purkuun, jonka kaikki päästöt lasketaan jätteen End of Waste-tilaan saakka.

Rakennuksen elinkaaren ulkopuolisia (rakennuksen ulkopuolella tai elinkaaren jälkeen tapahtuvia) hyötyjä voidaan ilmoittaa lisätietoina.


Varhaisen vaiheen laskennalle helpotuksia

Koska päästöt määrittyvät hankkeen varhaisessa vaiheessa, on varhaisen vaiheen päästölaskennalle määritelty tiettyjä helpotuksia ja keinoja yksinkertaistaa laskentaa mm. taulukkoarvoilla. Tarkoituksena on varmistaa laskennan helppous ja tehokkuus hankkeen alkumetreillä.

Tarveselvitys ja

hankeselvitys

Hankevaihe

Energia- ja rakennesuunnittelu

Suunnitteluvaihe

Tarjouskilpailut ja urakointi

Rakentamisvaihe

Rakennuksen käyttö

Käyttövaihe

Hankkeen päästövaikutuksien tunteminen

Kyky vaikuttaa hankkeen päästöihin


Rakennusmateriaaleja koskeva tieto

Rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksia käsitellään ensisijaisesti EN 15804-standardin mukaisten ympäristötuoteselosteiden kautta. Ympäristötuoteseloste voi olla tuotekohtainen tai toimialan yhteinen.

Muutakin tietoa saadaan käyttää, jos soveltuvia ympäristötuoteselosteita ei ole saatavilla. Tällöin tulee kuitenkin varmistua tiedon laadusta.

Silloin kun laskennassa käytetään muuta kuin soveltuvaa EN 15804 mukaista tietoa, lisätään näiden tuotteiden ympäristövaikutuksiin 10 %. Tällä pyritään varmistamaan konservatiivinen tulos.


Energian kulutusta ja päästöjä koskeva tieto

Energian kulutus lasketaan ensisijaisesti todellisella käyttöprofiililla simuloiduilla arvoilla, ja standardikäytöllä jos muuta tietoa ei ole käytössä.

Käytettävät energian päästökertoimet annetaan raportin liitteessä. Tällä sekä tehostetaan työtä että vältetään laskennassa syntyviä eroavuuksia.











Elinkaarikustannuksen laskentaperiaatteet

Elinkaarikustannuslaskenta mittaa rakennuksen taloudellista kestävyyttä yhteismitallisella tavalla. Laskennan perusperiaatteita ovat:

- Mittaa kustannuksia, ei tuloja (”lowest life cycle cost”),

- Kustannukset jaksotetaan rakennuksen koko elinkaarelle,

- Kustannukset yhteismitallisestaan nettonykyarvoon diskonttauskorolla,

- Inflaation vaikutusta ei huomioida: kustannukset lasketaan nykyhinnoin,

- Diskonttauskorko on 3 %; rinnakkaisia korkolaskentoja voidaan tehdä,

- Rahan hintaa kuvaa yksinomaan diskonttauskorko, ja

- Rajaukset tehdään samalla periaatteella kuin hiilijalanjälkilaskennassa.

Elinkaarikustannuslaskenta pohjaa ISO- ja EN-standardointiin, ja ohjeistus kehittyy yhä käynnissä olevan EN-standardoinnin myötä.


Erityispiirteitä ja poikkeuksia

Yleisiin laskentaperiaatteisiin on muutamia poikkeuksia.

Maan hankinnalle ja tähän liittyville kustannuksille on lisätty uusi vaihe, A0 Ennen rakentamista.

Energian hinnalle huomioidaan EU-tasolla annettu nousuodote vuoteen 2030 saakka, jota voidaan ekstrapoloida.

Subventiot huomioidaan kustannuksia vähentävänä tekijänä (ei tulona). Subventiot raportoidaan kohdassa, johon ne kohdistuvat ja lisätietona.


Kustannustiedon lähteet

Kustannustiedon tulee perustua olemassa oleviin teknologioihin ja markkinoilla olemassa oleviin ratkaisuihin tai muihin tosiasiallisesti toteutuskelpoisiin ratkaisuihin. Hintatasona pidetään nykyhintoja.

Kustannustietoja suositellaan valittavaksi seuraavassa järjestyksessä:

1. Saatuihin tarjouksiin perustuvat kohdekohtaiset hinnat,

2. Kustannuslaskentaan perustuvat kohdekohtaiset hinnat,

3. Kokemusperäiset tai muuten käytetyt yleiset suoriteperusteiset (esim. siivous / m2 / kk vastaavassa kohteessa) keskiarvohinnat vastaavalle rakennustyypille vastaavista palveluista tai suoritteista,

4. Kokemusperäiset tai muuten käytetyt kustannuskertoimet vastaavalle rakennustyypille vastaavista palveluista tai suoritteista (esim. osien vaihdon osuus % rakentamiskustannuksista per vuosi ensimmäisen kymmenen vuoden jälkeen).











Taustalla Greenhouse Gas Protocol

Käytön hiilijalanjälki ei ole elinkaarimittari, vaan mittaa yhden vuoden päästötasoa. Laskennan taustaksi on valittu Greenhouse Gas Protocol, joka jakaa päästöt ryhmiin: Scope 1 ja 2 (pakollinen) ja 3 (vapaaehtoinen).


Tarkastelun rajaukset

Tarkastelu koostuu pakollisesta minimitasosta ja vapaaehtoisista osista. Tulokset raportoidaan kohdittain. Käyttäjä voi laskea halutessaan myös vapaaehtoiset osat, jotka ovat osittain kiinteistön ulkopuolisia.








7. Luonnoksesta laskentaohjeeksi – vaiheet ja aikataulu7. Luonnoksesta laskentaohjeeksi – vaiheet ja aikataulu


Kommentteja pyydetään 15.9. mennessä

Luonnos laskentaohjeesta tulee luettavaksi FIGBC:n toimesta. Luonnos sisältää nimensä mukaisesti avoimia kysymyksiä. Valmis laskentaohje julkaistaan tammikuun 2013 lopussa.

Sidosryhmiä pyydetään vaikuttamaan sisältöön kommentoimalla sitä. Kommentit pyydetään lähettämään 15.9.2012 mennessä sähköpostitse: [email protected], [email protected] ja [email protected].


Kaikki kommentit ovat tervetulleita

Miten ohjetta voidaan parantaa tai kehittää?

Miten laskentaprosessia voidaan tehostaa?

Miten tulosten hyödyntämistä voidaan edesauttaa ?

Miten tai miltä osin ohjetta pitäisi selkiyttää?

Mitä kysymyksiä ohje jättää teille avoimeksi?

Kiinnostusta raportissa esiteltäväksi case-kohteeksi?

Muuta?


NOPEAMPAA KASVUAYMPÄRISTÖTEHOKKUUDELLA

Your partner for sustainable performance

w w w .bio no va.fi

Yhteydenotot

Panu Pasanen

+358 44 2871 722

[email protected]

Bionova Consulting parantaa tehokkuutta ja kilpailukykyä ympäristötehokkuuden avulla. Ota yhteyttä ja selvitä miten voit hyötyä.

Documents

[Värkki / Väliseminaari] Panu Pasanen 22.8.2012