Upload
tyoeterveyslaitos
View
791
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
59. Työterveyspäivät 2012
Citation preview
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Vähemmän on enemmän?
Työterveyspäivät23.10.2012
Harri Vainio
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Mistä näkökulmasta puhun?
• Olen suurten ikäluokkien edustaja, "tuottajasukupolveen" kuuluva.
• Minulle turvallinen työura merkitsi hyvän, ammattiin johtavan koulutuksen hankkimista -> pitkä, yhtenäinen työura
• Minun lapseni ovat "kuluttajasukupolvea".• Lasteni tilanne on paljolti erilainen:
turvallisuus tulee hyvistä valmiuksista, "työkokemussalkusta", toistuvista ja vaihtuvista hankkeista ("pätkätöistä").
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Tästäkö meitä syytetään?
• "Suuren ikäluokan edustajat ovat omahyväisiä, tietämättömiä hyväkkäitä, jotka mestaroivat niillä vähäisillä tiedoilla, joita heille ammoin koulussa opetettiin."
• "Minä syytän eläkerasitteen kohtuuttomasta sälyttämisestä pätkätyösukupolvelle."
• ”Meistä nuorista olisi luksusta hiihtää opiskelemaan ja töihin. Meillä vaan ei ole siihen aikaa. Meidän pitää olla jo lapsina tuottavia ja tehokkaita.”
Emile Zola J'accuse! (1898)
Osku Pajamäki: Ahne Sukupolvi (2006)
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Me elämme entistä pidempään –elinajanodote kasvaa 2 kk/vuosi
Lähde: Tilastokeskus
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1901
- 19
10
1941
- 19
45
1961
- 19
65
1973
1977
1981
1985
1989
1993
1997
2001
2005
2009
MiehetNaiset
ennuste v. 2009 väestöennusteesta
Vastasyntyneiden elinajanodote naisilla ja miehillä 1900-2010 ja ennuste vuosille 2020-50
2020
2030
2040
2050
Lähde: Tilastokeskus
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Me Suuret Ikäluokat:+20 elinvuotta; entä työvuodet?
Miehet Naiset
Elinajan odote Syntymähetkellä 59 66
2010 81 85
Työuran pituus Työuran alkutaipaleella1970
37 26
2010 32 33
22 19
-5 7
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työurat monipolvistuvat
Elämänkaari
Elämänkulku
Elämän polut
Työura
Työ 1. Työ 2. Työ 3.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työelämän koreografia monipuolistuu jatkuvasti
• "Työura"-termin uskotaan museoituvan viimeistään vuoteen 2025 mennessä
• Tilalle "työkokemusportfolio"• Manuel Castellsin ennustama 30-30-30 (opiskelu-
työ-eläke) tulee muuttumaan monisärmäisemmäksi
Palkkatyön rooli muuttuu:• mukaan aikaansaannospalkka, ei työajalla
mitattava palkkaEläkkeellä olon rooli muuttuu• vapaaehtoista, yhteisöllistä
tekemistä
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työvuosien odotearvo
Koulutus Osuusväestösta %(yli 15-vuotiaat)
Miehet Naiset
Perusaste 33 25 23
Keskiaste 39 31 32
Ylempi 28 38 36
Onko työstä tulossa herkku, jota vain pitkälle koulutetut saavat tehdä?
13 v
Lähde: Alueellisten työmarkkinoiden muutos. TEM julkaisuja 1/2012Tilastokeskus 2012: Koulutustilasto
13 v
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Oikeudenmukaisuus edellyttää joustoja ja yksilöllisyyttä!35-v elinajanodote eri sosiaaliryhmissä
• 35-vuotias työntekijämies voi odottaa elävänsä lähes 75-vuotiaaksi
• johtavassa asemassa oleva mies voi odottaa elävänsä noin 81-vuotiaaksi.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Naisten "kokonaistyöaika" on nyt suurempi kuin miesten
Lähde: Tilastokeskus, ajankäyttötutkimus 2009
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Elämän "ruuhkavuosia" eläviä nuoria naisia uhkaa väsyminen• Perheissä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia,
36 % työssäkäyvistä äideistä (ikä ka 36 v) ja 22 % isistä (ikä ka 37 v) koki itsensä voimattomaksi ja väsyneeksi
• 40 % työssäkäyvistä alle kouluikäisten lasten äideistä koki elämäntilanteensa raskaana(isistä 24 %)
• Pienten lasten äidit tunsivat myös muita enemmän ärtyisyyttä ja jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta
Lähde: Työ ja Terveys Suomessa 2006
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Huolenpitovastuu painottuu keski-ikään
• Oman kotitalouden ulkopuolisista huolehtiminen• lastenlapset• omat aikuiset lapset• lähipiirin ikääntyvät/raihnaiset
• Osuus nousee selkeästi 45-54 –vuotiailla, joista lähes puolet (45%) avustaa tai huolehtii aikuisista läheisistään
• On hieman yleisempää naisilla kuin miehillä.
• Työssäkäyvien omaishoitajien määrä lisääntyy vanhusväestön kasvun myötä
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Sopivasti työtä ja vapaa-aikaa?
Keskiarvot työhön käytetyn ajan suhteen piilottavat taakseen työn epätasaisen jakautumisen:• Yhtäällä on niitä, joilla harvoin toteutuu
perinteinen 35-40 tunnin työviikko• Toisaalla meillä on suureksi noussut
rakennetyöttömyys
Miten rajallinen aika riittäisi paremmin ?Leppoistaminen? Downshifting?• kaikki eivät ole tyytyväisiä oman aikansa
jakautumiseen työn, kodin ja harrastusten välillä
14
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
0
5
10
15
20
25
30
35
40
15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64
Pitkittynyt työttömyys tuo psykososiaalisia ja psyykkisiä ongelmia ja syrjäytymisriskin1000 henkeä
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
Työttömät ikäluokittain v 2010
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Uussuomalaisissa työvoimareservi –puuttuuko meiltä työnantokykyä ?
• maahanmuuttajien määrä kaksinkertaistunut 10 vuoden aikana
• ulkomaalaistaustaisten työttömyys on yli kolminkertainen kantaväestöön verrattuna (29%, 8%)
• 6% kaikista työttömistä on ulkomaalaistaustaisia (työnhakijoita lähes 60 000)
• Onko meillä työnantokykyä?
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Joko-tai -työkulttuuri
• Työkulttuurimme perustuu edelleen pitkälti kokopäiväisyyteen• myös perheen tarpeet ovat aikatauluun sidottuja,
timeliness
• Työelämän kiristyvät vaatimukset eivät riittävästi salli vastaantuloa ja tue uusien työn tekemisen muotojen kokeiluja• rajaton jousto-odotus, timelessness
• Työnantokyky? Haasteet osa-aikaisten, osa-työkykyisten ja työtä jakavien palkkaamisessa, kouluttamisessa ja johtamisessa
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Myös eläkeläisillä on halua tehdä työtä ja olla aktiivisia
• Yli puolet (53 %) vastaajista olisi halukkaita jatkamaan ansiotyötä eläkeläisenä.
• 64-vuotiaista ja vanhemmista 64 % olisi halukas työskentelemään eläkeläisenä.
• Vapaaehtoistyötä palkatta on valmis tekemään 24 % vastaajista.
• ETK:n kyselyn mukaan 15 % jatkaa ansiotyössä eläkeläisenä.
Lähde: Ilmarinen 9.2.2012
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työ ja vapaa-aika
• Lähes puolet työssäolevista haluaisi käyttää nykyistä enemmän aikaa omiin vapaa-ajan harrastuksiinsa.
• Useampi kuin neljä kymmenestä haluaisi panostaa lisää aikaa yhdessäoloon ystävien ja tuttavien kanssa
• Reilu kolmannes kaipaa lisäaikaa perheen parissa toimimiseen.
• Neljä kymmenestä on valmiita tinkimään myös palkastaan, mikäli vapaa-aika lisääntyisi.
Lähde: Haavisto I 2012: Työelämän kulttuurivallankumous. EVA:n arvo- ja asennetutkimus.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Mitä lyhyempi ja joustavampi työviikko voisi merkitä?
• parantaisi työttömien ja ylityöllistettyjen hyvinvointia
• tukisi yksilön ajankäytön hallintaa ja autonomiaa
• tasaisi sukupuolten välistä työkuormitusta• vahvistaisi vanhemmuutta ja lisäisi
perheaikaa• joustavoittaisi eläkkeelle siirtymistä• mahdollistaisi osallistumista yhteisölliseen ja
yhteiskunnalliseen toimintaan• turvaisi paremmat edellytykset erilaisille
hoivatehtäville ja huolenpidolle
Lähde: Coote ym. 2010
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työn uusjako harmaantuvassa Suomessa?
• yli 0,5 miljoonaa työikäistä työn ulkopuolella. Kustannukset yhteiskunnalle?
• Maassa tehdyt viikkotyötunnit nuppia kohti? • Nyt Saksassa n 16 t, Tanskassa 17 t, USA:ssa 18 t.
• Työn uusjako: esimerkiksi 25 tunnin työviikot kaikille 65 ikävuoteen?• pieni työttömien määrä, pieni 40t/viikko työtä tekevien määrä,
loput 25 t/viikko• työn tasaisempi jakautuminen• enemmän aikaa perheelle ja muulle elämälle -> syntyvyyden
nousu, stressin väheneminen, elämänlaadun paraneminen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Jokaiselle mahdollisuus olla mukana ?
"hypoteettinen 2025"
Lähde: mukaillen Vaupel JW Biography of human ageing Nature 464 2012: 536-542
40
30
20
10
00
20
40
60
80
100
20 40 60 80 100Ikä
Työ
llis
ten
% o
suu
s
Teh
dyt
vii
kko
työ
tun
nit
/ty
ön
tekij
ä
0
työtä tekevät
työikäisen joustomahdol-lisuusvähentää työtunteja
potentiaalinen työvoima
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Kaikki mukaan, niin voimme paremmin!
Kiitos