VALISTUS JA KRISTINUSKO

RANSKASSA

Luku 11 – Ydinsisältö

Tulisiko uskonnollisten symbolien käyttö julkisilla

paikoilla, kuten kouluissa, kieltää EU:ssa?

Ranska on kieltänyt. Minkälainen

historia kiellon taustalla on?

Kirkon ja valtion pitkä liitto alkaa

murtua

Ranskan suureen

vallankumoukseen (1789-

99)

asti kirkon ja valtion liitto

oli ollut

– ja on osin vieläkin –

eurooppalaisen politiikan

ja kulttuurin kulmakivi.

Valistus

• Taustaa

– 1500-1600-luvun

luonnontieteen löydöt

muuttaneet

maailmankuvaa

– tiedemiehet ja filosofit

alkoivat kritisoida

kirkon oppeja

– alettiin kysyä,

minkälainen olisi järkevä

yhteiskunta

Noituusoikeudenkäynnit ja inkvisitio

valistusajattelijoiden kritiikin kohteena

• Ranskan valistusajattelijat

nostivat 1700-luvun lopulla

noituusoikeudenkäynnit

inkvisition rinnalle todisteeksi

perinteisen kristinuskon

vääristyneisyydestä.

• Heidän mukaansa kirkko oli

polttanut miljoonia viattomia

naisia ja inkvisitio toimi

mielivaltaisesti.

Noitavasara (1486), ohjekirja noitien

tunnistamista ja kuulustelua varten

Valistuksen propagandistinen kuva

kirkosta oli osin virheellinen

• Nykykäsityksen mukaan

noituusoikeudenkäynneissä tuomittiin

kuolemaan korkeintaan 50 000 ihmistä, ei

miljoonia.

• Inkvisitio oli aikansa edistyksellisintä

oikeudenhoitoa (syytetyllä oli oikeus saada

avustaja, tuomion tuli perustua todisteisiin ja

tuomitulla oli oikeus valittaa tuomiosta).

Valistuksen seurauksia eri maissa

a) valistusteologia (esim. Saksa, Pohjoismaat)

• kristinusko muokattiin järkeväksi (esim.

ihmeille luonnolliset selitykset)

• papit alkoivat valistaa kansaa

b) uskonnonvastaisuus (esim. Ranska)

• kirkon opit ja säätyjakoinen yhteiskunta

kritiikin kohteina

• tavoitteena uskonnoton, järkevä

yhteiskunta

Valistusajattelija, pappi

Anders Chydenius (1729-1803)

Asiat voidaan ratkaista järjen avulla

Pariisissa vuonna 1783

esitelty kuumailmapallo

näytti osoittavan, että

asiat voidaan ratkaista

järjen avulla.

Encyclopédien kuvitus henkii valistusajan ihanteita:

filosofia ja järki repivät huntua totuuden yltä.

Murskatkaa se kurja!

• Roomalaiskatolinen kirkko opetti

säätyjakoon perustuvan

yhteiskunnan olevan Jumalan

tahdon mukainen.

• Kirkkokritiikki muuttui vihaksi

kirkkoa kohtaan.

• Yleiseen mielipiteeseen vaikutti

voimakkaimmin ensyklopedistien

ryhmä, kuuluisimpana Voltaire.

• Hän näki katolisen kirkon

edustaman kirkon

järjettömyydeksi, josta on päästävä

eroon.

Ranskan suuri vallankumous yritti

lakkauttaa kristinuskon

• Yhteiskunta anti-kristillistettiin:

• 1793 kristinusko kiellettiin

virallisesti, tilalle perustettiin Järjen

ja vapauden kultti, myöhemmin

Korkeimman Olennon kultti.

• kristillisen kalenterin tilalle otettiin

vallankumouskalenteri, Notre Damen

katedraali muutettiin Järjen

Jumalattaren temppeliksi.

Lakkauttaminen ei onnistunut

Varsinkin naiset halusivat harjoittaa

katolista uskontoaan ja vaativat

kirkkojen avaamista:

”Kun Jumala oli täällä, meillä oli

leipää.”

1795 Uskonnonvapaus palautettiin.

Napoleonin aikana kirkko alistettiin

valtion valvontaan ja Napoleon solmi

Paavin kanssa liiton. Paavi matkusti

jopa Pariisiin Napoleonin kruunajaisiin.

Kansanhurskaus elpyy katolisessa

kirkossa

• 1800-luvulla kansanhurskaus

kukoisti.

• Etelä-Ranskan Lourdesin

kaupungista tuli kuuluisa

pyhiinvaelluskohde siellä

sattuneiden Neitsyt Marian

ilmestysten (1858) ansiosta.

Kirkon ja valtion ero 1905

Kirkko ja valtio erotettiin toisistaan

Ranskassa vuonna 1905.

Ranskan valtio on siitä lähtien ollut

virallisesti uskonnollisesti neutraali.

Laïcité, tunnustuksettomuus tai

valtion puolueettomuus uskontojen

ja muiden todellisuuskäsitysten

suhteen.

Laïcité -periaate

• Valtio takaa uskonnon ja omantunnonvapauden kunhan ei

rikota yleistä järjestystä

• Valtio ei tunnusta eikä rahoita mitään uskontoa

• Julkisiin rakennuksiin ei saa kiinnittää mitään uskonnon

tunnusmerkkejä

• Uskonnonopetus kielletty muulloin kuin virallisten tuntien

ulkopuolella

• Uskontokuntiin kuuluvia ei tilastoida valtion taholta

• Teologisia tiedekuntia ei ole valtion yliopistoissa

Pariisista diasporaortodoksien

merkittävä keskus 1900-luvulla

Nikolai Berdjajev

(1874-1948)

Pariisi oli 1900-luvulla ns.

diasporaortodoksisuuden

merkittävimpiä keskuksia.

Venäjän vallankumouksen (1917)

jälkeen Pariisiin päätyivät muun

muassa Sergei Bulkakov ja

Nikolai Berdjajev.

Sergei Nikolaevich Bulgakov

(1871-1944)

Ranskan uskontotilanne

http://en.wikipedia.org/wiki/Religion_in_France

Ranskassa vaadittiin skientologian

kieltämistä vuonna 2009

Presidentti Sarkozy vaati burkakieltoa

2009

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy (2009):

"Emme voi hyväksyä että maassamme on naisia

vangittuna verkon taakse, eristettynä kaikesta

sosiaalisesta elämästä, vailla omaa identiteettiä."

Ideaalina maallinen julkinen tila

v. 2004 laki kielsi uskonnollisten symbolien, kuten huivin,

Suurikokoisten ristien ja juutalaisen kipan käytön valtion

kouluissa.

v. 2011 kiellettiin musliminaisten kasvot peittävien

niqabin ja burkan käyttäminen julkisilla paikoilla

maalliseen yhteiskuntaan sopimattomana. Kiellon

rikkomisesta voi saada 150 euron sakot, miehet

pakottamisesta jopa 30 000 euroa.

v. 2014 Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin piti voimassa

Ranskan burkakiellon. Ranskalla on oikeus kieltää burkan

käyttö ”sosiaalisen yhdenmukaisuuden” takia.

Suuren vallankumouksen

kirkkohistoriallinen jälki

Yhteiskunnan ja kirkon suhteet tarkastelun kohteiksi eri

maissa

Keskustelu siitä, kuuluuko uskonto julkiseen tilaan vai ei

Ajatus uskonnosta erotetuista riiteistä jäi elämään

Aiheesta lisää

• Burka vai tasavalta

http://www.ulkopolitiikka.fi/article/560/burka_vai_tasavalta/

• Ranskan huivikielto ja suomalainen islamtutkimus

teologia.fi/ajankohtaista/662-ranskan-huivikielto-ja-

suomalainen-islamtutkimus

• Voiko ranskalainen verhoutua huiviin?

http://www.teologia.fi/artikkelit/uskontojen-valiset-

suhteet/810-voiko-ranskalainen-verhoutua-huiviin