Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
1
Valmistu töihin!
Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu
2
Kyselyn toteuttaminen
• Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat
paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.
• Kysely oli auki 7.5.-23.5.2012
• Kyselyyn vastasi 424 opiskelijaa.
• Kyselyn käytännön toteutuksesta vastasi T-Media Oy.
3
Vastaajien taustatiedot (N=424)
* Tulokset on painotettu siten, että sukupuolijakauma on miehet 50% ja naiset 50%.
Sukupuoli* %
Mies 31%
Nainen 69 %
Oppilaitos %
Ammattiopisto 55 %
Yliopisto 43 %
Opiskeluvuosi %
1. vuosi 45 %
2.-3. vuosi 54 %
4.-5. vuosi 1 %
Muuttanut Oulun seudulle
muualta opiskelujen takia
%
Kyllä 42 %
Ei 58 %
Työllistyminen Oulun seudulla
• Selvitimme vastaajien näkemyksiä heidän omista
työllisyysmahdollisuuksistaan Oulun seudulla ja heidän arviotaan siitä,
etsivätkö he töitä Oulun seudulta valmistumisensa jälkeen.
• Noin puolet vastaajista näkee työllisyysmahdollisuutensa Oulun seudulla
hyvinä valmistumisensa jälkeen. Ammattiin opiskelevat (59 %) arvioivat
mahdollisuutensa paremmiksi kuin yliopisto-opiskelijat (41 %).
• 70 % vastaajista ilmoittaa etsivänsä töitä valmistumisensa jälkeen
ensisijaisesti Oulun seudulta hyvin tai melko todennäköisesti.
• Oulun seudulta töitä etsivät todennäköisimmin ammattiin opiskelevat sekä
he, ketkä ovat asuneet Oulussa jo ennen opiskelujensa alkua.
• Ne nuoret, jotka suunnittelevat hakevansa työtä muualta Suomesta
perustelevat vastaustaan mm. kiinnostuksella työskennellä Etelä-Suomessa
tai pääkaupunkiseudulla tai aikomuksella palata kotiseudulleen.
Nuorten muuttovalmius
• Selvitimme myös Oulussa opiskelevien nuorten valmiutta muuttaa työn
perässä muualle Suomeen tai ulkomaille.
• Nuoret ovat pääasiassa varsin valmiita muuttamaan työn perässä, sillä
työpaikan löytäminen nähdään tärkeänä. Suurin osa nuorista muuttaisi
lähikuntiin (64 %) tai Etelä-Suomeen (56 %).
• Oulun seudulle muualta opiskelemaan tulleet ovat muita valmiimpia
liikkumaan Oulun ulkopuolelle.
• Yliopistossa opiskelevat (71 %) ovat ammattiin opiskelevia (43 %)
useammin valmiita muuttamaan Etelä-Suomeen. Myös valmius muuttaa
ulkomaille työskentelemään on suurempi yliopistossa opiskelevilla.
”Pääkaupunkiseudulla riittää vapaita työpaikkoja.” (Nainen,
ammattiopisto)
”Olen valmis muuttamaan sinne minne työ vie, koska työ on kuitenkin itselle mukavaa eikä kiinnosta sluibailla.” (Mies,
ammattiopisto)
”Mielestäni etelämpänä ja ulkomailla olisi paremmat työllistymismahdollisuudet. En koe työn perässä muuttoa mitenkään ongelmaksi, sinne on mentävä mistä saa parhaimman työtarjouksen.” (Nainen, yliopisto)
Oletko valmis muuttamaan työn perässä?
Perustele.
Kuinka pitkän päivittäisen työmatkan (yhteenlaskettu edestakainen matka) olisit valmis kulkemaan, jos tarjolla
olisi kiinnostava työpaikka? Valitse aika, jonka olisit maksimissaan valmis käyttämään työmatkaan.
Harvempi valmis
käyttämään työmatkaan
yli puoltatoista tuntia
Suurin osa nuorista olisi valmis
käyttämään päivittäiseen
edestakaiseen työmatkaansa tunnin tai
puolitoista, jos tarjolla olisi kiinnostava
työpaikka. Reilu kymmenes olisi valmis
käyttämään työmatkoihin kaksi tuntia
päivässä.
Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö
• Selvitimme myös, ovatko nuoret huomanneet paikallisten yritysten
tekevän yhteistyötä oppilaitoksensa kanssa ja kaipaisivatko opiskelijat
enemmän yhteistyötä.
• 65 prosenttia ammattiin opiskelevista ja 47 prosenttia yliopisto-
opiskelijoista ilmoittaa, että on huomannut yritysten tekevän yhteistyötä
oppilaitoksensa kanssa.
• Reilusti yli puolet vastaajista ilmoittaa, että he kaipaisivat enemmän
yhteistyötä yritysten ja oppilaitoksensa välille.
Yritysten ja oppilaitosten välille kaivataan
monipuolisempaa yhteistyötä
• Kysyimme niiltä nuorilta, jotka ilmoittivat kaipaavansa lisää yhteistyötä
yritysten ja oppilaitoksensa välille, minkälaista yhteistyötä he kaipaisivat.
• Ammattiin opiskelevat kaipaisivat mm. yritysvierailuja puolin ja toisin,
enemmän harjoittelupaikkoja, kesätöitä sekä yhteisiä projekteja.
• Yliopistossa opiskelevat kaipaisivat enemmän työmahdollisuuksia yliopiston
kautta: harjoittelupaikkoja, osa-aikatyötä, kesätyötä ja erilaisia projekteja
kurssien yhteydessä. Myös tietoa yrityksistä ja oman alan
työmahdollisuuksista kaivataan, yritysvierailut voisivat toimia eräänä hyvänä
tiedonvälityskeinona.
”Enemmän tietoa yrityksistä. Lisää tutustumiskäyntejä tai yritysesittelyjä,
myös messut hyviä linkittymistilaisuuksia.” (Nainen, ammattiopisto)
Minkälaista yhteistyötä yritysten kanssa toivoisit?
Töiden hakeminen paikallisista yrityksistä
• Kysyimme nuorilta myös, onko paikallisia yrityksiä helppo lähestyä suoraan
työtä hakiessa.
• Tämän kysymyksen osalta vastaajien mielipiteissä on hajontaa: 43
prosentin mielestä yrityksiä on melko helppo lähestyä. 29 prosenttia näkee
että yrityksiä ei ole kovin helppo lähestyä.
• Yliopistossa opiskelevat kokevat lähestymisen vaikeammaksi kuin
ammattiin opiskelevat.
• Myös Oulun seudulle muualta opiskelemaan tulleet kokevat harvemmin,
että paikallisia yrityksiä on helppo lähestyä suoraan työpaikkaa hakiessa.
Onko paikallisia yrityksiä mielestäsi helppo
lähestyä suoraan työtä hakiessa?
Paikallisen nuorten työllisyyden
parantaminen
• Seuraavaksi vastaajat saivat kertoa näkemyksiään siitä, miten nuorten
työllisyyttä voitaisiin parantaa Oulun seudulla.
• Ammattiin opiskelevat näkevät, että yritysten tulisi palkata enemmän nuoria
ja antaa heille mahdollisuus saada jalka oven väliin. Myös yhteistyö
oppilaitosten ja yritysten kanssa nähdään tärkeänä esimerkiksi rekrytointien
osalta.
• Myös yliopistossa opiskelevat painottavat mahdollisuuden antamista
nuorelle työnhakijalle. Yritykset voisivat myös jalkautua nuorten joukkoon
esimerkiksi järjestämällä rekrytointi- ja tiedotustilaisuuksia, kertomalla
toiminnastaan ja markkinoimalla vapaita työpaikkoja. Myös yritysten ja
oppilaitosten välinen yhteistyö mainitaan.
Miten paikallista työllistymistä nuorten osalta voitaisiin
mielestäsi parantaa?
Oulun seudun vahvuudet ja heikkoudet
• Pyysimme vastaajia kertomaan, näkevätkö he Oulun seudulla joitakin
vahvuuksia tai heikkouksia nuorten työllistymisen kannalta.
• Vahvuuksina mainitaan mm. Oulu Pohjois-Suomen kasvukeskuksena,
kesätyösetelit, yritysten suuri määrä ja töiden jakautuminen useille
toimialoille. Myös paikallisten oppilaitosten nähdään virkistyttävän Oulun
työllisyyttä.
• Heikkouksina mainitaan nuorten työnhakijoiden suuri määrä ja vaikeus
saada töitä ilman kokemusta. Työpaikkojen arvellaan myös jakautuvan
suhteiden perusteella.
”Vain suhteilla pääsee töihin - tämä on nykymeno.” (Nainen,
yliopisto)
Toimialojen tunnettuus ja kiinnostavuus
• Lopuksi selvitimme eri toimialojen tunnettuutta ja kiinnostavuutta nuorten
keskuudessa.
• Tunnetuimmat toimialat ovat kaupan ala, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä
opetus ja koulutus.
• Heikoiten tunnetaan kemianteollisuus, bioenergia-ala ja vakuutusala.
• Kiinnostus työskennellä toimialoilla vaihtelee suuresti sukupuolen mukaan.
Naiset ovat miehiä kiinnostuneempia mm. kaupan alasta, opetuksesta ja
koulutuksesta sekä ravintola- ja matkailualasta. Miehillä painottuu naisia
useammin mm. tietotekniikka/IT, maa- ja metsätalous ja bioenergia-ala.
Kiinnostus työskennellä alalla
Kiinnostus yrittäjyyteen
• Viimeisenä selvitimme, voisivatko nuoret harkita ryhtyvänsä yrittäjiksi.
• 44 prosenttia nuorista ilmoittaa voivansa harkita yrittäjäksi ryhtymistä.
Miehet (48 %) voisivat harkita naisia (38 %) useammin yrittäjyyttä
uravaihtoehtona.
• Yrittäjyyttä harkitsevat korostavat taloudellisia mahdollisuuksia ja hyvää
liikeideaa lähtökohtana yrittäjäksi ryhtymisessä. He näkevät usein vapauden
ja vastuun positiivisessa valossa.
• Yrittäjyyteen torjuvasti suhtautuvat perustelevat vastaustaan useilla syillä.
Itseä ei välttämättä nähdä yrittäjähenkisenä, tai yrittäjyys nähdään liian
rankkana tai riskialttiina.
22
Kiitos!