Elämän suurin riski?Koulupudokkuuden taloudelliset ja sosiaaliset vaikutuksetJukka Ohtonen, p. 045 8722 118, juohtonen@gmail.com

Valtakunnallinen kumppanuusfoorumi 24.11.2015 Helsinki

Työllisten määrä vuosina 1990-2014

Työllisten lukumäärä ylitti vuoden 1990 määrän vain vuonna 2008.Vuonna 2014 työllisten määrä oli 97 000 (4%) alhaisempi kuin vuonna 1990.

(Lukujen lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto)

Koulutus ja työmarkkina-asema 18 – 64 -vuotiailla 1987 - 2013

Työllisten osuus koulutusasteittain, 18 – 64 -vuotiaat vuosina 1987 - 2013

Desiilien tulo-osuudet (%) käytettävissä olevista tuloista vuosina 1966 - 2013

M/S Monsun, moottorimies Ruostetsaari

Työmarkkinoiden muutos1987 - 2014

Työmarkkinoiden muutostyöllisten (18 – 64 v.) koulutusjakauma vuosina 1987 - 2013

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

501

98

71

98

8

19

89

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

Keskiaste

Alin korkea-aste / Alempi korkeakouluaste

Pelkkä perusaste

Ylempi korkeakoulu / Tutkijakoulutus

%

Koko työllisen työvoiman koulutusrakenne Lukujen lähde: Tilastokeskus

+47%

-64%

+162%

Koko työllisen työvoiman muutos: +1%

Muutos vuodesta 1987:+24%

Työllisen työvoiman koulutusrakenne vuosina 1987-2012

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta:69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut 72 Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen 74 Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle70 Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus 75 Eläinlääkintäpalvelut71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Työllisyys vuosina 1975 -2013suurimpien toimialojen merkittävimmät muutokset

Työttömien osuus työvoimasta koulutusryhmittäinvuosina 1987 - 2013

20 – 64 -vuotiaat työlliset ja työttömät helmikuussa vuosina 1989 - 2015

Koulutusvaatimus Muutos Huom.

Perusaste - 500 000Kovimmin kilpaillut

työmarkkinat

Keskiaste + 141 000

Alempi korkeakouluaste + 153 000

Ylempi korkeakouluaste + 179 000 Lukujen lähde: Tilastokeskus.

Koulutus Työllisyysaste Huom.

Perusaste 45%Työlliset prosentteina väestöstä

29 -vuotiaiden työllisyysaste 54 % (vuonna 2011)

Keskiaste 68% 29-vuotiaiden työllisyysaste 77 %(vuonna 2011)

Ylempi korkeakoulu 86%Pitkän koulutuksen vuoksi ikäluokitus

(18v-) laskee työllisyysastetta yhden % -yksikön 29 –vuotiaisiin verrattuna .

Lukujen lähde: Tilastokeskus.

Työpaikkojen määrän muutos koulutusvaatimuksen mukaan1990 - 2013

18 - 64 -vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2013

Koulutusrakenteen muutos vuosina 1970 - 201430 - 34 -vuotiaat koulutusasteen mukaan

Ikä 2014: 74 - 71 64 -62 49 – 53 45 - 49 41 - 45 37 – 41 33 -37 30 -34

Keskeytti tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan

% lkm

Koulutussektorit yhteensä 5,5 27 624

Lukiokoulutus 2 2 046

Ammatillinen koulutus 8,1 10 359

Ammattikorkeakoulukoulutus 6,4 8 202

Yliopistokoulutus 4,9 7 052

Lukujen lähde:Tilastokeskus

Koulutuksen keskeyttäneet lukuvuonna 2009/-10

20

36

14

21

12

0

7

19

39

14

20

1310

7

17

38

1416

108 9

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Yh

tee

nsä

Pe

rusk

ou

lu

Luki

o

Am

mat

illin

en

kou

lutu

s

Op

isto

,al

em

pi

kork

eak

ou

lu,

amm

atill

ine

nko

rke

a-as

te

Am

mat

tiko

rke

ako

ulu

Ylio

pis

to

1991

2001

2011

Lukujen lähde: Tilastokeskus

%

Nuorten työn ja opiskelun ulkopuolisuus koulutusryhmittäin- kriteerinä 29 -vuotiaat

Nuoret kouluttautuvat usean vuoden ajan. Tämän vuoksi vain peruskoulun suorittaneiden lukumäärä ja osuus ikäluokasta tiedetään vasta, kun kouluttautuminen on päättynyt, noin 29 vuoden iässä.

Tämän vuoksi 29 –vuotiaan muodostavat lähtökohdan, kun halutaan tietää, kuinka monen kouluttautuminen jää peruskoulun varaan.

29 -vuotiailla on kuitenkin kulunut 13 vuotta peruskoulun päättämisestä ja jatkokoulutuksen päätöstilanteesta.Joidenkin mielestä kyse on ’historiasta’ ja asiat ovat voineet muuttua kuluneen 13 vuoden aikana.Yhteiskunnan rakenteet muuttuvat kuitenkin hitaasti. Kuluneen 30 vuoden aikana pelkän peruskoulun suorittaneiden väestöosuus on muuttunut vain yhden %-yksikön 10 vuodessa.

Miksi juuri 29-vuotiaat nuoret tarkastelujen lähtökohtana?

Vältettävät

pitkäaikaiset

kustannukset

Mitä tapahtuu, kun koulutus jää peruskouluun?

YleisyysTyöllistyminen

Työhön osallistuminenPalkkatulojen menetykset

Sosiaalinen selviytyminen ja riskit

Niiden 29 -vuotiaiden % -osuus ikäluokasta, joiden koulutuson jäänyt pelkkään peruskouluun ja peruskoulun

päättymisvuosi1990 2000 2010 2011 2020 2025 2028 2030

Koko maa

18 17 16 16 15 ennuste 15 ennuste14 ennuste

16v Ikäluokka 59T14 % = 8 200

14 ennuste

Peruskoulu päättyi

1977 1987 1997 1998 2007 2012 2015 2017

Alhaisesta koulutuksesta aiheutuvat ansionmenetyksetkoulutustiedot vuodelta 2011, talous- ja väestötiedot vuodelta 2014

ulkopuolisten osuus laskettu 29-vuotiaiden kohortista17 – 29 -vuotiaiden ikäluokka yht. 870 267 henkilöä

Koko maa 29-vuotiaat % -osuuden laskentakriteerinä

Koko ikäluokan ulkopuoliset yht.

Vain peruskoulun suorittaneet

Ulkopuoliset vain peruskoulun

suorittaneista

Alhaisen koulutuksen lisäys ulkopuolisuuteen

(38% - 13% = 25%)

% Ilman pk %*%

ikäluokastaLkm. % Lkm. % Lkm.

17 13 14 121 837 38 46 298 25 30 459

*Ilman pk = %-osuus ilman peruskoulun suorittaneita Väkiluku 2014: 5 471 753

Palkkatulo: keskiasteen koulutuksen mukainen mediaanitulo 2 615 €/kk 31 380 €/v, eläkemaksu 23,4%

Saamatta jääneet palkat á 31 380, eläkemaksut á 7 343 ja kunnallisverot á 6 200 €/v (2014)

Henkilöitä Palkkasumma €/v Eläkemaksut €/v Yhteensä €/vVero-%(2014)

Kunnallisverot €/v

30 459 955 814 000 231 307 000 1 187 121 000 19,75 188 773 000

Per 100 000 as. 17 467 000 4 227 000 21 694 000 3 450 000

Per 10T as. 1 747 000 422 700 2 169 000 345 000

Per asukas 175 €/v 42 217 35

Nuori koko 40vtyöuran aikana

1 255 000 294 000 1 548 000 241 000

Mitä tapahtuu, kun koulutus jää peruskouluun?

Alhaisesta koulutuksesta aiheutuvat ansionmenetykset17 – 29 -vuotiaiden ikäluokka yht. 870 267 henkilöä

HenkilömääräPelkän perusasteen suorittaneet, työn ja opiskelun ulkopuolella olevien osuus vähennettynä vastaavalla

ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osuudella (38% - 13% = 25%)

Palkkatulo: keskiasteen koulutuksen mukainen mediaanitulo 2 615 €/kk 31 380 €/v, eläkemaksu 23,4%

Saamatta jääneet palkat á 31 380, eläkemaksut á 7 343 ja kunnallisverot á 6 200 €/v (2014)

Henkilöitä Palkkasumma €/v Eläkemaksut €/v Yhteensä €/vVero-%(2014)

Kunnallisverot €/v

30 459 955 814 000 231 307 000 1 187 121 000 19,75 188 773 000

Per 100 000 as. 17 467 000 4 227 000 21 694 000 3 450 000

Per 10T as. 1 747 000 422 700 2 169 000 345 000

Per asukas 175 €/v 42 217 35

Nuori koko 40vtyöuran aikana

1 255 000 294 000 1 548 000 241 000

Työn ja opiskelun ulkopuolisuuteen liittyvät tulonsiirrot

Maksaja Tukimuoto €/pv 20pv/kk 30 % Yht./kk Yht./vuosi

Kela Työmarkkinatuki 31,36 627,2 627,2 7526

Kela /Asumistuki

keskimäärin 11/2012279,5 279,5 3354

Kunta, Toimeentulotuki

perusosa 1.1.2013477,3 143,2 143,2 1718

Yhteensä 1050 12 599

35 551 henkilöä koskevat laskennalliset tulonsiirrot yhteensätulonsiirrot maksajasta (Kela, kunta, työttömyyskassa, yksityinen…) riippumatta

447 890 553

Työelämässä77%

Työttömänä8%

Opiskele-massa

6%

Muut työvoiman

ulkopuolella7%

30-vuotaiden yhteiskuntaan sijoittuminen 2012Yhteensä 60 900 henkilöä

Työssä 55 000 (77%)Työttömänä 6 000 (8%)

Opiskelemassa 4 200 (6%)Työvoiman ulkopuolella 10 700 (15%)

(Lukujen lähde: Tilastokeskus)

30 -vuotiaat pääasiallisen toiminnan mukaan vuonna 2012

Nuoret väkivaltarikosten tekijät yhteiskunnallisen aseman mukaanvuonna 2012

Väkivaltarikollisuus koulutusryhmittäin vuonna 2013

Rikollisuus ilman liikennerikkomuksia, %-suhde väestöosuuteen*

Perusaste Keskiaste

Alin

korkea-aste

Alempi

korkeakouluaste

Korkeakoulu-

tutkinto

Ikävuodet

25 - 29 364 56 55 7 5

30 - 34 361 79 39 11 8

35 - 39 357 88 32 19 11

*100 % = vastaa väestöosuutta Lukujen lähde: Tilastokeskus

Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen %-suhdeverrattuna vastaavaan väestöosuuteen

koulutusasteittain vuonna 2013

Työkaluja ja tilannetajua

ITSETUHOISTEN JA VÄKIVALTAISTEN NUORTEN AMMATILLINEN KOHTAAMINEN

Kohtaamisen taidot -hankkeen loppuraportti Maija Säkäjärvi ja Jukka Ohtonen (toim.)http://www.koordinaatti.fi/sites/default/files/Itsetuhoisten-ja-vakivaltaisten-nuorten-ammatillinen-kohtaaminen-loppuraportti.pdf

Sosiaalikehityksen projektiryhmä

Mari Kaltemaa-Uurtamo Projektipäällikkö -

9.5.2014

Projektin johto

Haastattelut, asiakirja-aineiston hankinta, työpajat,

koulutustarvekysely

Maija Säkäjärvi Tutkija Haastattelut, asiakirja-aineiston hankinta,

menetelmän määrittely

työpajat ja koulutustarvekysely

Jukka Ohtonen Asiantuntija,

Projektipäällikkö

10.5.2014-

Projektin määrittely ja menetelmät

Nuorten itsemurhat ja väkivaltainen käyttäytyminen -

taustaselvitys

Hankkeen asiantuntijatyöt

Prof. (emer.) Lea

Pulkkinen

Psykologian

näkökulma

Asiantuntijatyö

artikkeli

Prof. Riittakerttu

Kaltiala-Heino

Nuorisopsykiatrian

näkökulma

Asiantuntijatyö

artikkeli

KT Tia Isokorpi Kohtaamisen

näkökulma

Asiantuntijatyö

raportti

Tutkija Anu Kauppi Kirjaamisen

käytännöt

Selvitys nuorten tietojen kirjaamis-

käytännöistä julkisissa palveluissa

KT Annukka

Häkämies

Täydennys-

koulutusohjelma

Tampereen ammattikorkeakoulu

Seminaariaineistot ja raportit elokuussa osoitteessa: www.sosiaalikehitys.com

- Seminaarissa on paikalla myös selvityksessä haastateltuja kohtaamisen asiantuntijoita -

Kymmenen tarinaa kohtaamisestaSelvitys väkivaltaisesti ja itsetuhoisesti käyttäytyvien nuorten elämänkuluista ja

palvelujen käytöstä

• Äiti:

”Olen odottanut yli 20 vuotta, että joku kysyy, mitä meidän perheelle kuuluu!”

• Nuori:

”Tämä on ensimmäinen kerta, kun kerron elämästäni näin laajasti kenellekään.”

Selvitystyön aineisto

10 nuoren haastattelut (5 N, 5 M, 18-30 vuotiaita)– Nuoret tavoitettiin etsivän nuorisotyön, lastensuojelun, nuorisotyön ja

Rikosseuraamusviraston kautta

– Kriteereinä toistuva väkivaltainen tai itsetuhoinen käyttäytyminen

25 nuorten nimeämän ammattilaisen haastattelut– Sosiaalityö, nuoriso, opetustoimi, mielenterveystyö, päihdetyö, poliisi

Vanhempien haastattelut (2)

Asiakirja-aineisto

Yhdistelmätarinat ”Susanna” ja ”Ville”

• Tarina

• Nuoren elämänkulun ja palvelujen käytön kaavio

• Nuoren oma arvio kohtaamisista eri palveluissa ja niiden merkityksistä omien asioiden hoitamisessa

Koostetta nuorten tarinoista, yhteensä 10 nuorta (5N+5M)

Väkivaltaista käyttäytymistä, 7 nuorta (2 N, 5 M)

Itsetuhoista käyttäytymistä, 5 nuorta (4 N, 1 M)

Keskeisiä havaintoja

•Negatiivisia tapahtumia jo lapsuudessa ja varhaisnuoruudessa

•Palvelut alkavat pääasiassa 15+ iässä

Teemat

* Perhe, sosiaaliset suhteet ja asuminen

* Päivähoito, koulu, opiskelu

* Työ ja muu

* Vapaa-aika

Riskit ja oirekäyttäytyminen

Erityispalvelujen käyttö

Perhe, sosiaaliset suhteet ja asuminen

8 /10 nuorta syntyi tavanomaiseen ydinperheeseen

2/10 nuorta syntyi yksihuoltajaäidille

Kaikki erolapsia:

7/10 nuoren vanhemmat erosivat, kun lapsi oli alle 10v

Runsaita muuttoja lapsuudessa (2-12 muuttoa)

Kahdella täysi-ikäisenä asunnottomuutta (2 M)

Kokemuksia ulkopuolisuuden tunteesta perheeseen, isän hylkääminen

Kokemuksia vanhempien runsaista parisuhteista

4/5 tytöllä heikko äitisuhde

Ensimmäiset seurustelusuhteet 11-16 -vuotiaina, yhdellä ei suhteita

Nuorilla kehitykselle haitallisia seurustelusuhteita:

- tytöillä seurustelua huomattavasti vanhempien kumppaneiden kanssa

- seurustelua päihteiden käyttäjien / itsetuhoisen kumppanin kanssa

Suurimmalla osalla kavereita (huom. kaveripiirin negatiivinen vaikutus)

Muutama kokenut yksinäisyyttä lapsuudesta lähtien

Päivähoito, koulu, opiskelu

6/10 aloitti päivähoidon alle 3 -vuotiaana

8/10 useita alakoulun vaihtoja, 4/10 yläkoulun vaihtoja

- nuoret kokivat muutot sosiaalisille suhteilleen negatiivisina

- 2/10 luokalle jääminen (1 N, 1 M)

- 4/10 erityisopetuksessa (1 N, 3 M)

- 5/10 poikkeuksellinen peruskoulun loppuun saattaminen; sisäoppilaitos,

jopo, tenttiminen, lastensuojelulaitos (2 N, 3 M)

- 7/10 toisen asteen keskeyttämisiä; 1-4 kertaa (4 N, 3 M)

Yhteenvetoa riskeistä ja oirekäyttäytymisestä 1.Asian esiintyvyys*

Kaveripiirin negatiivinen vaikutus omaan käyttäytymiseen 10

Tupakointia alle 18-vuotiaana 10

Muuttoja lapsuudessa 10

Lintsaaminen kouluista 9

Ensimmäinen seurustelusuhde alle 16 v 8/9

Perheväkivalta 8

Taloudenhallinnan ongelmia (pikavipit, sakot..) 8

Väkivaltaista käyttäytymistä yli 16 vuoden iässä 8

Alkoholin ongelmakäyttöä 8

*Asian haastattelun yhteydessä maininneiden nuorten lkm

Yhteenvetoa riskeistä ja oirekäyttäytymisestä 2.Asian

esiintyvyys*

Väkivaltarikoksesta epäilty; 1-16 kpl (2 N, 5 M) 7

Muista rikoksista epäiltynä (3 N, 4 M) 7

Väkivaltaista käyttäytymistä alle16 v (3 N, 4 M) 7

Huumeiden käyttö (3 N, 4 M) 7

Toisen asteen keskeyttämisiä (1-4 kpl) (4 N, 3 M) 7

Kehitykselle vahingollisia seurustelusuhteita, tutkijan tulkinta 6

*Asian haastattelun yhteydessä maininneiden nuorten lkm

Yhteenvetoa riskeistä ja oirekäyttäytymisestä 3.

Asian esiintyvyys*

Päihde- ja huumausainerikoksista epäilty; 1-47 kpl (1 N, 4 M) 5

Tuomiot** (1 N, 4 M) 5

Itsemurhayrityksiä; alkaen 11-22 v (4 N, 1 M) 5

Viiltelyä (4 N, 1 M) 5

Koulukiusaamisen kohde (3 N, 2 M) 5

Äidin jaksamiseen ja mielenterv. liittyviä ongelmia (3 N, 2 M) 5

Isän/isäpuolen päihteidenkäyttöä lapsen asuessa kotona 5

Nuoren kokemus vanhempien runsaista parisuhteista (4 N, 1 M) 5

Yksinäisyyden kokemuksia (4 N, 1 M) 5

*Asian haastattelun yhteydessä maininneiden nuorten lkm** ehdonalaisia tuomioita viidellä, yhdyskuntapalvelusta kahdella, ehdottomia vankeustuomioita yhdellä

Yhteenvetoa riskeistä ja oirekäyttäytymisestä 4.Asian

esiintyvyys*

Äidin päihteiden käyttöä nuoren kotona asuessa (2 N, 2 M) 4

Raiskauksen kohde tytöistä 4/5

Koulukiusaajana toimiminen (1 N, 2 M) 3

Syömishäiriöitä (2 N, 1 M) 3

Raskauden keskeytykset, omat / tyttöystävän 3

Aggressiivista käyttäytymistä alle kouluikäisenä (2 M) 2

*Asian haastattelun yhteydessä maininneiden nuorten lkm

Nuorten itse nimeämät merkitykselliset elämän käännekohdat

Positiiviset

• Lastensuojelulaitos (koulu loppuun, turvallinen paikka, muutos käyttäytymisessä) 3 mainintaa

• Oma / äidin raitistuminen 2

• Havahduttavat rattijuopumuspidätys / itsemurhayritys (pysäytti hetkellisesti miettimään) 2

• Oman lapsen syntymä 2

• Sosiaalisen tuen saanti 2

• Urheiluharrastuksen aloittaminen (päihteiden käyttö väheni) 1

• Päihteiden käyttö 2

• Isään tutustuminen pitkän eron jälkeen 1

• Omaan asuntoon muuttaminen (17v) 1

• Itsetunnon vahvistuminen terapian avulla 1

Nuorten itse nimeämät merkitykselliset elämän käännekohdat

Negatiiviset

• Vanhempien ero 3 mainintaa

• Omat erot 3

• Kokemus isän hylkäämisestä 2

• Lukuisat muutot 2

• Koulukiusaamisen kohde käännekohtana 1 (huom. Kiusaamista muillakin)

• Raiskaus 1

• Äitisuhde 1

• Isän kuolema 1

• Päihteiden käytön aloittaminen

• Äidin pahoinpitelyn näkeminen 1

• Pahoinpitelyn kohteeksi joutuminen 1

• Lastensuojelulaitoksen liian tiukat rajat 1

Vertailututkimus: työtä vailla olevat nuoretMartti Siisiäinen: Työtä vailla olevat nuoret.

Teoksessa: Kirsti Lempiäinen, Tiina Silvasti (toim.): Eriarvoisuuden rakenteet. Vastapaino 2014. s.91-125.

Havainnot1. Lapsuudenkotia leimasi taloudellinen ahdinko ja avioero, perheen hajoaminen

Vähäisten voimavarojen olosuhteissa avioero saattaa heikentää kouluttautumista

(Haastateltujen nuorten mukaan isän poissaolo heikentää kontrollia ja lisää turvattomuutta)

2. Sosiaalinen kärsiminen: isän hylkäämät perheet, psyykkiset ja fyysiset ongelmat, päihteiden käyttö

3. Masennus ilmenee jo kouluiässä, asunto-olojen puutteet, asunnottomuus, yksinäisyys

4. Kokemuksia hyväksikäytetyksi tulemisesta

5. Väkivalta: vanhempien keskinäinen, vanhempien lapsiin kohdistama, lasten ja nuorten keskinäinen

6. Rankat kokemukset lastenkodissa ja sijaisperheessä

Tulkinta* Lapsuuden hallitsematon aggressiivisuus ja kontrollin puute vaikeuttavat kouluttautumista

(Lea Pulkkinen)

* Koulutus tärkein väylä hyvään yhteiskunnalliseen asemaan:

monien ihmisten osalla taloudellis-sosiaalisen menestyksen ja sen saavuttamisen keinojen välillä on

kuilu, joka houkuttaa ei-legitiimien keinojen käyttöön ja ns. poikkeavaan selviytymiseen

Kolme yhteiskunnan tilan ja hyvinvoinnin indikaattoria

GPI (Genue Progress Indicator), joka on käännetty todellisen hyvinvoinnin mittariksi, kehitettiin täydentämään pelkkää talouden kasvua ja siinä ilmeneviä muutoksia kuvaavaa bruttokansantuotetta. GPI on hyvinvointiteorian mukainen yhteiskunnan tilaa kuvaava mittari, joka huomioi talousindikaattoreiden ohella myös ihmisten hyvinvointia kuvaavat tekijät ja niiden ilmenemisen, tulonjaon, yksityisen kulutuksen sekä ympäristötekijät. Ks. http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_07_08_gpi.html ks. myös Hoffrén J. (2008): Hyvinvoinnin seuranta vaatii uusia mittareita. Tieto&trendit 7/2008. Tilastokeskus.

Nuorten itsemurhien suhteelliset osuudet maakunnittainvuosina 2011 - 2012

Kustannus?

Lähtökohtaisesti kyse on ajattelutavasta-mittaamiseen on lukuisia vaihtoehtoja –

- kokonaiskustannus: taloudellisen ajattelun lähtökohtakustannukset maksajasta riippumatta, hankkeen koko eliniän mittaiset kustannukset

- keskimääräinen kustannus: kustannukset jaetaan tuotoksen määrällä

- rajakustannus: kustannuksen nousu, kun tuotantoa lisätään yhdellä yksiköllä (rajahyöty)rajahyöty on se hyödyn lisäys, joka syntyy kun kulutusta lisätään, positiivinen, nolla, negatiivinen (Carl Menger ja vesilasi 1871)

- vaihtoehtoiskustannus: resursseja käytettäessä menetetty vaihtoehtoinen hyöty tai mahdollisuus

Ammatillisen koulutuksen puuttumisen yhteiskunnallinen kustannus

Kustannus ja hyöty

kyse on ensisijaisesti ajattelutavastasuorat, epäsuorat, mitattavat, vaikeasti mitattavat kustannukset ja hyödyt

Vertailun ja mittaamisen keinojakustannus-hyötyanalyysi ja kustannus-vaikuttavuusanalyysi

rahamääräistäminen, hylkäysmahdollisuus analyysi ei anna vastausta hyväksymiseen / hylkäämiseen

Kiitos