Valtakunnalliset kehittämisohjelmat - Rakennerahasto · 5 Valtakunnalliset kehittämisohjelmat – isoja kokonaisuuksia EUROOpAN SOSiAALiRAHASTON (ESR) valtakunnalliset kehit-tämisohjelmat

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA 2007–2013

Valtakunnalliset kehittämisohjelmat

2

Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007–2013 Valtakunnalliset kehittämisohjelmat

Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, julkaisu on toteutettu ESR:n osarahoituksella

Toimitus ja taitto: Viisikko-Communica Communications VCA Oy

Kannen kuva: Hanna Tuuri

Paino: Edita Prima Oy 10/2010

ISBN 978-952-227-463-2

3

JohdantoValtakunnalliset kehittämisohjelmat – isoja kokonaisuuksia .................................................................................................................................... 5

OsaaminenProtek-kehittämisohjelma ...........................................................................................................................................................................................6

Apake – aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma .......................................................................................8

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma ................................................................................................10

Terveenä ja osaavana työssä ......................................................................................................................................................................................12

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana ...............................................................................................14

Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla ...................16

Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi ......................................................................................................................................18

Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin kehittämisohjelma ............................................................................................................................20

Osaajana työmarkkinoille .......................................................................................................................................................................................... 22

Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen .................................................................................................................................................. 24

Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma ...................................................................................................................................... 26

YrittäjyysYrittäjyys työvoiman käyttötapana ........................................................................................................................................................................... 28

Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa ...........................................................................................................................................30

Yritys-Suomi -palvelujärjestelmän kehittämisohjelma ............................................................................................................................................ 32

Yritysharava eli Valtakunnallinen KOTTI-hanke ....................................................................................................................................................... 34

OsallisuusTasa-arvoa työelämään – yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan ................................................................................................................................... 36

Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin .................................................................................................................................................... 38

Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittämisohjelma .......................................................................................................40

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi ............................................................................................................ 42

TyöllisyysVälityömarkkinat-kehittämisohjelma .......................................................................................................................................................................44

Työstä työhön -kehittämisohjelma ...........................................................................................................................................................................46

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) ..................................................................................................................48

Työvoiman maahanmuuton ESR-kehittämisohjelma, MATTO-tukirakenne ...........................................................................................................50

4

5

Valtakunnalliset kehittämisohjelmat – isoja kokonaisuuksia

EUROOpAN SOSiAALiRAHASTON (ESR) valtakunnalliset kehit-tämisohjelmat vastaavat asiakkaiden ja palvelurakenteiden tarpeisiin työllisyyden, työvoiman, yrittäjyyden, koulutuksen ja työhyvinvoinnin alueilla. Ne ovat pääsääntöisesti isoja ohjelmakokonaisuuksia, joiden sisällä rahoitetaan lukuisia alueellisia teeman sisällön mukaisia hank-keita, ja joissa on myös resursseja selvitys-, arviointi- ja verkostotyöhön.

Kehittämisohjelman tarkoituksena on parantaa ja uudistaa nykyi-siä toimintamalleja,kokeilla uusia avauksia ja levittää tietoa jo käy-tössä olevista hyvistä käytännöistä.

Muutamia resursseiltaan pieniä täsmälliseen erityistehtävään tar-koitettuja kehittämisohjelmia lukuun ottamatta valtakunnallisten kehittämisohjelmien sisällä rahoitetaan palvelutuotteita asiakkaille ja kehitetään palvelurakenteita.

Valtakunnallisten kehittämisohjelmien toimintamalliValtakunnallinen kehittämisohjelma voi koostua useammista projek-teista. Valtakunnallinen kehittämisohjelma toimii yksittäisistä pro-jekteista saatujen tulosten ja käytäntöjen kokoajana sekä hyvien käy-täntöjen edistäjänä ja projektien tukirakenteena. Tavoitteena on myös hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen tulosten pysyvyy-den edistämiseksi.

Projektien tukemiseksi ja edelleen kehittämiseksi voidaan perus-taa tukirakenne, joka kartoittaa hyviä käytäntöjä, edistää kehittä-misohjelmiin kuuluvien projektien verkostomaista yhteistyötä sekä seuraa projektien tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tukirakenteen tehtävänä on varmistaa, että projektit toteuttavat valtakunnallisen kehittämisohjelman tavoitteita ja että projekteista muodostuu strate-ginen kehittämiskokonaisuus.

Kehittämisohjelmien haku ja toteutusValtakunnalliseen kehittämisohjelmaan voi kuulua valtakunnallisesti hallinnoituja, ministeriötason projekteja sekä alueellisesti toteutetta-via projekteja. Valtakunnallisia, keskushallintotasolla hallinnoitavia projekteja toteutetaan silloin, kun niillä on erityinen valtakunnallinen tai strateginen merkitys.

Projektit toteutetaan pääsääntöisesti alueellisesti ELY-keskusten ja opetushallituksen rahoittamina. Tarkoituksena on saada valtakun-nallinen strategia ja alueelliset erityistarpeet kohtaamaan. Samoin tavoitteena on varmistaa paikallisen kumppanuuden sekä paikallisen aloitteellisuuden tukeminen ja mukaan saaminen ESR-kehittämistoi-mintaan. Haut voivat olla teemahakuja ja/tai kohdennettuja hakuja.

Valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin kuuluvat projektit valitaan ja hallinnoidaan ESR–projektitoiminnan säädösten ja ohjeiden mukai-sesti. Projektien valinnassa noudatetaan avoimen ja läpinäkyvyyden periaatteita eli valintaprosessit toteutetaan avoimesti ja valinnassa käytetään ESR-ohjelman valintaperusteita. Lisäksi kullekin kehittä-misohjelmalle on laadittu kehittämisohjelmakohtaisia valintaa tuke-via painotuksia ja kriteereitä.

Haku voidaan järjestää avoimena julkisena hakuna, jonka perus-teella myönnetään valtionavustusta. Haku voidaan toteuttaa myös kokonaan tai osittain julkisena hankintana. Osa rahoituksesta voi-daan varata viranomaisen itse hallinnoimiin hankkeisiin (nk. oman tuotannon hankkeet).

6

KuVA

: YRI

TYSV

OIM

ALA/

TuTK

A-PR

OJE

KTI

TUTKA-hankkeen koulutuspäällikkö Merja putus ja projektipäällikkö Anja puustinen Hämeen ELY-keskuksen järjestämässä Yritysneuvoja-koulutuksessa.

Osaamisella parempaan muutoksenhallintaanpienten ja keskisuurten yritysten työvoiman tarve ja osaamisen kehittäminen muutostilanteissa, siinä on tiivistettynä protek-kehittämisohjelman työsarka. Henkilöstösuunnittelu kaipaa uusia toimintamalleja ja kunkin alueen osaamista edistäviä palveluita olisi käytettävä tehokkaasti hyväksi.

7

Osaaminen

Protek-kehittämisohjelma

Rahoitus: 2007–2013: 35 milj. €

Hallinnointi: Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätietoja: anna-liisa.heikkinen(at)tem.fi

www.eura2007.fi/rrtiepa

pROTEK TAVOiTTELEE parempaa muutoksenhallintaa kehittämällä osaamista ja työelämän laatua. Hankkeita on käynnissä nelisenkym-mentä. Niiden keskeinen päämäärä on turvata pk-yritysten osaa-van työvoiman saatavuus ja kehittää liiketoimintaosaamista kasvu- ja muutostilanteissa. Yritysten henkilöstön kehittämisessä hyödynne-tään erilaisia yritysverkostoja.

Hankkeissa tulisi kiinnittää huomiota ennakoivaan henkilöstö-suunnitteluun, jotta voidaan kehitellä uusia toimintamalleja. Myös alueilla käytössä olevien osaamista edistäviä palveluja, koulutusta ja rahoitusinstrumentteja tulisi hyödyntää entistä paremmin. Työka-luina henkilöstön kehittämisessä käytetään yhteishankintakoulutusta (Täsmä ja Rekry).

Hankkeet ovat yhä käynnissä ja useisiin haetaan jatkorahoi-tusta. Esimerkiksi uudellamaalla on laadittu ja kokeiltu uusia mal-leja ja tapoja pk-yrityksille soveltuvaan yhteishankintakoulutukseen. Samalla on kehitetty verkostomalleja ja pyritty toteuttamaan yhteis-hankintakoulutus mahdollisimman joustavasti. Toimijat ovat saaneet rohkaisevia kokemuksia liiketoimintaosaamisen ja yhteishankinta-koulutuksen yhdistämisestä. Parhaat tulokset pk-yritysten palvelemi-sessa on saatu projekteissa, joissa yritysten koulutus- ja kehittämis-tarpeita on kartoitettu kokonaisvaltaisesti. Eniten uusia asiakkaita ovat saaneet verkostoyhteistyötä TE-toimistojen, koulutusorganisaa-tioiden ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tekevät projektit.

Teemapohjaisissa hankkeissa on kehitetty uusia malleja, kuten mentorointi- ja muutosvalmennusmalli. Toimialapohjaisten hankkeet ovat tuottaneet toimialaselvityksiä ja kartoittaneet koulutus- ja kehit-tämistarpeita.

Tutka luo uutta joustavaa koulutusmalliaPirkanmaan Hynä/Pro -hankkeen kohderyhmänä ovat kone- ja metal-lituoteteollisuuden pienet yritykset. Sen tavoitteena on kehittää yri-tystä kokonaisuutena ja sitä kautta luoda toimintaan jatkuvuutta, parempaa kannattavuutta ja kilpailukykyä. Myös yritysverkostoa on määrä kehittää ja laajentaa oppivaksi ja tuottavaksi.

Tutka-hankkeessa uudellamaalla luodaan uudenlainen ja jous-tava koulutusmalli yritysten, viranomaisten ja koulutettavien käyt-töön. Päämääränä on lisätä joustavuutta yritysten koulutukseen, vastata yritysten koulutustarpeisiin ja antaa konkreettista apua rekry-tointiin paikallisten TE-toimistojen työnantajapalveluiden, koulutta-jien ja oppilaitosten kanssa.

8

KuVA

: SH

uTT

ERST

OCK

Apake-kehittämisohjelman tavoitteena on muun muassa lisätä kasvukykyisten yritysten lukumäärää.

Kilpailukykyä ja kasvua liiketoimintaosaamista kehittämälläApake-ohjelma auttaa aloittavia ja pk-yrityksiä kehittämään liiketoimintaosaamistaan. Ohjelman päämääränä on muun muassa edistää innovatiivisten ja kasvukykyisten yritysten syntymistä ja onnistuneita sukupolvenvaihdoksia.

9

Osaaminen

Apake – aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma

Rahoitus 2007–2013: 25 milj. €


Lisätietoja: anna-liisa.heikkinen(at)tem.fi, riitta.guner(at)tem.fi

www.tem.fi/apake

ApAKE KEHiTTää uusia tai uudistaa ja levittää aiemmin kehitet-tyjä koulutusohjelmia ja asiantuntijapalveluita. Pk-yritysten palve-lutarjontaan on myös määrä luoda uusia toimintatapoja ja -malleja. Tavoitteena on myös synnyttää uusia innovatiivisia yrityksiä, lisätä kasvukykyisten yritysten määrää ja parantaa yritysten kansainvä-listymisosaamista. Niin ikään ohjelma pyrkii edistämään onnistu-neita sukupolvenvaihdoksia ja tuomaan tehoa henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Kaikkien toimien tulisi kohentaa sekä aloittavien että pk-yritysten liiketoimintaympäristöä.

Tukea sukupolven- ja omistajanvaihdoksiinKonkreettisesti Apake-ohjelma on todistanut saavuttaneensa sille asetetut tavoitteet esimerkiksi Yritysten sukupolven- tai omistajan-vaihdosten edistäminen -hankkeella. Se on arvioinut omistajanvaih-dospalveluita valtakunnallisesti ja kehittänyt tilitoimisto omistajan-vaihdoksen asiantuntijana -valmennusohjelmaa. Ohjelma pilotoidaan Hämeen ELY-keskuksessa. Myöhemmin se voidaan ottaa käyttöön muuallakin maassa. Yritys myyntikuntoon -opas aktivoi yrityksestä luopujia suunnittelemaan luopumistaan ja saattamaan yritys myynti-kuntoiseksi hyvissä ajoin.

Jalostamo- hanke, kakkosvaihe-hanke sekä tuotteistettujen asiantuntijapalvelujen kehittäminen ja uudistaminen-hankeLuovien alojen kehittämishankkeen tavoitteena on ollut juurruttaa Jalostamo-palvelumalli osaksi ELY-keskusten yrityspalvelutarjontaa. Jalostamo auttaa luovien alojen yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia suunnit-telemaan kannattavaa liiketoimintaa.

Tuotekehityshankkeessa alle kolme vuotta toimineiden yritysten eloonjäämisasteen parantamiseksi on käyty läpi noin 80 yrityksen lii-ketoimintasuunnitelmat. Tuotteistamisen asiantuntijapalveluiden kehittäminen ja uudistaminen puolestaan on selvittänyt mm. palve-luiden päällekkäisyyksiä ja mahdollisia katvealueita.

10

KuVA

: EM

IL B

OBY

REV

Hanna Hirvosen ja Hañhi Designin liikeidea kantaa ja lentää aloittavan yrittäjän haasteista huolimatta.

Luovasta taloudesta kestävään kasvuun ja hyvinvointiinLuovien alojen yritysten toimintaa kehittämällä vastataan talouden ja tuotannon rakennemuutokseen, jossa tuotannon painopiste siirtyy aineellisesta aineettomaan. Muuttuneessa tilanteessa tarvitaan uudenlaista osaamista. Tätä sanomaa välittää Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma.

11

Osaaminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma

Rahoitus 2007–2013: 13,7 milj. €

Hallinnointi: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätietoja: silja.suntola(at)hse.fi, kirsi.kaunisharju(at)minedu.fi

www.minedu.fi/OPM/EU-asiat/EU-rakennerahastot/ohjelmat

www.luovasuomi.fi

OHJELMA ON MERKiTTäVä AVAUS luovan talouden vahvistami-seksi Suomessa. Kehittämisohjelmasta rahoitetaan parhaillaan kuut-tatoista hanketta, jotka edistävät luovien alojen ammatinharjoit-tajien, yrittäjiksi aikovien, yrittäjien ja pk-yritysten elinkelpoisuutta tukemalla mm. innovaatiotoimintaa, kysyntälähtöistä tuotekehitys-osaamista sekä johtajuustaitoja. Yhteistyöstä syntyy uusia toiminta-malleja, kumppanuuksia ja asiakkuuksia myös eri toimialojen välille. Näin edistetään jatkuvuutta, työllisyys kasvaa ja kansainvälistyminen ja kulttuurivienti vahvistuvat.

Luovien alojen yritystoimintaa kehittämällä lisätään myös muiden teollisuus- ja palvelutoimialojen ja tätä kautta koko kansantalouden kasvua ja kilpailukykyä. Kehittämisohjelma on ponnekas lähtölaukaus kulttuurin ja luovien alojen vahvistamiselle, mutta uusia avauksia tar-vitaan yleisemminkin. Hankkeisiin oli vuoden 2009 loppuun mennessä osallistunut 930 henkilöä ja 268 yritystä. Myös uusia yrityksiä on syn-tynyt.

Luova Suomi koordinoi kehittämisohjelmaa Luova Suomi vahvistaa luovia toimialoja tehden luovan talouden mer-kityksiä ja mahdollisuuksia tunnetuksi yhteiskunnan eri sektoreilla. Luova Suomen tietoperusta, tilaisuudet ja tapahtumat sekä viestin-nän palvelut vahvistavat yhteistyöhön perustuvien työtapojen juur-tumista verkostomaiseksi toimintamalliksi valtakunnallisesti. Luova Suomen verkkosivuista on rakentunut keskeinen luovan talouden tiedon, mielipiteiden ja uutisten välityspaikka. Syksyllä 2009 Luova Suomi koordinoi mm. laajan kansainvälisen CEB (Creative Economy and Beyond) -konferenssin, joka toteutettiin yhteistyössä työ- ja elin-keinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja alan keskeisten toimijatahojen ja asiantuntijoiden kanssa.

Kulttuurilla on vientiä – TAiVEX-vientivalmennusTAIVEX tuottaa luoville toimialoille räätälöityä taiteen kentän välit-täjäportaan täydennyskoulutusta ja vientivalmennusta. Varsinkin kansainväliset taiteen tuottajat ovat avainasemassa taiteen tuotta-vuuden lisäämisessä. TAIVEX toteutetaan viiden eri taiteen tiedo-tuskeskuksen sekä Tampereen, Turun ja Helsingin kaupunkien yhteis-työnä.

Sillanrakentajat – Luovien alojen agenttien ja vientiammattilaisten valmennusohjelma Sillanrakentajat-hanke tavoittelee Suomeen uutta ammattikuntaa, luovien alojen agentteja omine toimintakulttuureineen. Osaamista kasvattamalla rakennetaan luovien alojen mikro- ja pk-yrityksille toi-mintaympäristö, joka kannustaa laajentamaan markkinoita Suomessa ja ulkomailla. Agentit haastavat myös viranomaiset, kuten rahoitta-jat, yritysneuvojat ja työvoimaviranomaiset uudenlaiseen toiminta-kulttuuriin

12

KuVA

: HAN

Nu

LAI

TIN

EN

äkäslompolon Mauri alias Jope Ruonansuu Virkeänä ratissa -hankkeen videolla.

Terveenä ja osaavana työssäTyöorganisaatioiden valmiuksia hallita globalisaation ja teknologisen kehityksen aiheuttamaa rakennemuutosta olisi parannettava. Myös muutostilanteessa tulisi turvata työssä jaksaminen ja työvoiman saatavuus.

13

Osaaminen

Terveenä ja osaavana työssä

Rahoitus 2007–2013: 6,3 milj. €

Hallinnointi: Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätietoja: siru.nylen-karo(at)stm.fi

www.stm.fi/vireilla/rahoitus_ja_avustukset/ eun_rakennerahastot

TERVEENä JA OSAAVANA TYöSSä -ohjelma pyrkii vahvistamaan terveyttä ja työkykyä, edistämään työuria ja työssä pysymistä, lisää-mään työhyvinvointia ja työssä jaksamista.

Ohjelman hankkeissa kehitetään malleja muun muassa tervey-den edistämiseksi työpaikoilla. Työkykyä ja terveyttä voidaan edistää sekä työpaikka- että yksilötasoisin toimenpitein esimerkiksi ruokai-lussa, terveysliikunnassa ja ehkäisevässä päihdetyössä. Osassa hank-keita on kehitetään työterveyshuoltoa. Pienet yritykset ja yrittäjät ovat olleet työterveys- ja työturvallisuuspalvelujen alikäyttäjiä. Pal-velujen kehittämiseksi kokeillaan terveyskeskusten ja yksityisten työ-terveyshuoltojen verkostomaista yhteistoimintaa. Kehittämisalueita ovat työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyö. Huomio kohdistuu erityisesti mielenterveys- ja tuki- ja liikuntaelinongelmista johtuviin sairauspoissaoloihin. Myös työttömien, pätkätyöläisten ja siirtymävaiheessa oleviennuorten työterveyden parantaminen on tär-keää. Heidän toimintakykynsä edistämiseksi voidaan tehdä työter-veysneuvolakokeiluja.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on valittu yhdeksi kehittämisohjel-man kohteeksi. Palvelujärjestelmiin kohdistuu paineita. Väestön ikä-rakenteen muutos heijastuu hoidon ja hoivan tarpeeseen ja työvoi-man saatavuuteen. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöllä on muihin toimialoihin verrattuna enemmän terveysongelmia ja työuu-pumusta.

Oikea ruoka pitää virkeänä ratissa Terveyden edistämistä työpaikoille -projektin osahankkeena on Vir-keänä ratissa – ruoasta terveyttä tien päälle. Siinä on mukana ammat-tikuljettajia, ammattijärjestöjä, työantajia, ruokapalvelujen tuottajia, työterveyshuoltoja ja oppilaitoksia. Hankkeessa kehitetään mm. tie-topaketteja kuljettajan ruoka- ja juomavalintoihin ja ohjeistusta siitä, miten työnantaja voi tukea terveellistä ruokailua. Yhteistyö ruokapal-velujen tuottajien kanssa (esim. huoltoasemat) on tarpeen terveellis-ten ateriakokonaisuuksien saamiseksi ruokalistoille myös yöaikaan.

pUNKilla parempaa jaksamista pientyöpaikoillaKuntoutussäätiön hallinnoiman PuNK – Pientyöpaikoilla uudistumi-nen -projektin tavoitteena on kehittää hyviä välineitä työhyvinvoinnin edistämiseksi pientyöpaikoilla. Työkyky- ja osaamisongelmiin tulisi reagoida aikaisemmin. Lisäksi kehitellään malleja työpaikkojen ja työ-terveyshuoltojen yhteistyöhön. Kokeiltaviksi tulee kaksi varhaiskun-toutusmallia, jotka on suunniteltu pientyöpaikkojen erityistarpeisiin.

14Ku

VA: M

IA B

ERgI

uS

Hyvinvointia kolmannelta sektorilta

Kolmannella sektorilla on paljon annettavaa palvelualalla kuntien kumppanina. Kohderyhminä ovat mm. nuoret ja perheet. Kunnat ovat kiinnostuneet aiempaa enemmän hyvinvointipalveluiden ostamisesta kolmannelta sektorilta.

15

Osaaminen

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana

Rahoitus 2007–2013: 9,1 milj. €


Lisätietoja: marika.lindroth(at)ely-keskus.fi

www.minedu.fi/OPM/EU-asiat/

www.kolmaslahde.fi

VALTAKUNNALLiNEN KEHiTTäMiSOHJELMA Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana pyrkii kehittämään kolmannen sektorin palveluosaamista ja palvelujen tuot-tamista. Ohjelman avulla lisätään hyvinvointipalveluita eri väestö-ryhmille yhdessä kuntien kanssa. Lisäksi kehitetään työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä ja toimintamalleja, joilla tuetaan työssä jaksa-mista, viihtymistä ja pysymistä. Ohjelma pyrkii myös vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa ja synnyttämään yhteistyöverkostoja.

Kolmannen sektorin toimijat ovat hankkeissa luoneet uusia toi-mintoja ja kehittäneet palvelutoimintoja ja - tuotteita kuntien ja kau-punkien nuoriso-, liikunta- ja kulttuurialalle edistämään lasten, nuor-ten, ikääntyneiden ja perheiden hyvinvointia sekä työhyvinvointia. Osa hankkeissa mukana olevista kolmannen sektorin toimijoista jatkaa toimintaa eli palkattujen työntekijöiden työsuhde jatkuu myös hankkeen jälkeen. Hankkeiden koulutusten avulla kolmannen sekto-rin toimijoiden osaaminen palveluiden tuottamisessa on lisääntynyt. Pilottihankkeissa on tehty lajikohtaista koulutusta.

Toimijoiden tueksi on tutkittu mm. sektorin hyvinvointipalvelu-jen tuottamisen juridisista kysymyksistä, toimijoiden ja työntekijöi-den taidollisista valmiuksista ja sektorin asemasta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelujen tuottajana. Hankkeissa on pyritty kehittämään koko seuraorganisaatiota eli toimijoita kokonaisvaltaisesti. Siten niiden valmius esim. työntekijän palkkaamiseen on vahvistunut.

Hankkeiden tuloksena kolmannen sektorin kiinnostus hyvinvoin-tipalvelujen tuottamiseen on kasvanut. Osa toiminnanjohtajista ja puheenjohtajista on tuonut esille, että työhyvinvointitoiminnan tar-joaminen on tulevaisuuden seuroille entistä tärkeämpää.

Kolmannen sektorin toimijat ovat olleet kiinteästi yhteydessä kuntaan ja luoneet yhteistyöverkostoja eri sektoreille. Kunnat ovat huomanneet yhteistyön mahdollisuudet entistä paremmin. Kulttuuri-alan kolmas sektori on saanut käyttöönsä hyvinvointia kulttuurityön kautta edistäviä tuotteita.

Kunnat ja kolmas sektori ovat mm. synnyttäneet kolme lähipalve-luiden tuottamisrengasta. Lähikulttuuripalvelut -konseptia työstävät yhdistykset ovat havainneet merkityksensä kansalaistoiminnan tuki-joina. Yksi vahva pieniä yhdistyksiä koordinoiva paikallisyhdistys voi luoda laajan toiminnallisen kentän.

Hymykuopat täyttävät palvelukuoppiaHymykuopat – hyvinvointipalveluiden monialaiset yhteistuotannot -hankkeessa kehitetään nopeasti tarpeisiin reagoivia hyvinvointipal-veluja kunnille. Oletuksena on, että kunnilla on hyvinvointitarpeita, kuoppia, joita yhdistysten palvelut voivat joustavasti täyttää. Kolmas sektori voi täydentää kunnan tarjontaa, kunhan yhdistysten tarjonta vastaa kunnan laatuvaatimuksia. Lisäksi yhdistyksillä täytyy olla val-miudet tuottaa ostopalveluita, myydä palveluitaan ja palkata henki-lökuntaa. Hanke tähtää hyvinvointia tukevien menetelmien kehittä-miseen, jotta tuotteet ovat hyödynnettävissä hankkeen jälkeen osana kuntien ostopalveluja.

LiKE lisää liikuntapalveluiden tarjontaa Liikunnan kehittämishankkeen eli LIKEn tavoitteena on luoda toi-mintamalli, jolla seurat voivat kehittää organisaatiotaan riittävän hyvään kuntoon. Ne voivat myös hakea kuntayhteistyön kautta sopi-vat kumppaniverkostot sekä kehittää ja toteuttaa pilottiluonteisesti hyvinvointipalvelua.

Pilottiseurat kehittävät oman organisaation rakennetta sellai-seksi, että hyvinvointipalvelun tuottaminen yhteistyössä kunnan kanssa onnistuu. Hankkeen yksi keskeisimmistä kehityskohteista on saada aikaan oman kunnan kanssa hyviä yhteistyömuotoja.

16

KuVA

: PER

TTI N

uRM

I

Elokuussa Tampereen Keskustorilla järjestettiin Ammatinvaihto Keskustorilla – ovi uuteen ammattiin -tapahtuma, jossa Opin Ovi -auto esitteli toimintaansa.

Aikuisopiskelua tarkasti tarpeiden mukaan Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun -ohjelman tavoitteena on luoda kattavat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut kaikille koulutusta ja uraa suunnitteleville aikuisille.

17

Osaaminen

Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla

Rahoitus 2007–2013: 24,7 milj. €

Teema: Osaaminen

Hallinnointi: Työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätietoja: helena.kasurinen(at)tem.fi, ulla-jill.karlsson(at)minedu.fi, raija.merlainen(at)minedu.fi

www.opinovi.fi

OSUVUUTTA JA KYSYNTäLäHTöiSYYTTä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluilla valtakunnallinen kehittämisoh-jelma vaikuttaa monella tasolla. Se vahvistaa opetus- ja ohjaushenki-löstön ohjauksellista osaamista, työ- ja elinkeinohallinnon neuvonta- ja ohjaustoimintaa sekä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on parantaa aikuisille suunnattuja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Palveluilla tarkoitetaan eri hallinnon-alojen yhteistyönä tuotettua palvelukokonaisuutta, joka on suunnattu koulutus- ja uranvalintatilanteessa oleville henkilöille sekä yritysasi-akkaille henkilöstön osaamisen kehittämiseksi.

Kohderyhmänä ovat opetus- ja työ- ja elinkeinohallinnossa sekä eri työyhteisöissä neuvonta-, ohjaus- ja opetustyötä tekevät asiantun-tijat sekä muut yhteistyöverkostoissa toimijat. Varsinaisesti palvelu-jen kehittämisestä hyötyvät ne, jotka ovat hakeutumassa koulutuk-seen, opiskelemassa, työssä tai työttömänä.

Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut mahdollistavat työurien pite-nemisen ja työllisyysasteen nostamisen. Ohjauspalvelut parantavat työelämän toimivuutta. Kehittämisohjelma edistää osaavan työvoi-man saatavuutta. Tämä tapahtuu vahvistamalla valtakunnallisia, alu-eellisia ja paikallisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kaikille asiak-kaille, myös koulutuksessa aliedustetuille ryhmille.

Opin Ovi avaa palvelupisteitä ja vahvistaa alueellista yhteistyötä, NUOVE kehittää monikanavaisia palveluja ja ohjauksen arviointiaKehittämisohjelma koostuu osaohjelmista ja -projekteista. Koordi-naatioprojekti vastaa kehittämisohjelman valtakunnallisesta koor-dinoinnista, seurannasta ja tiedottamisesta. Alueellisissa Opin Ovi -hankkeissa luodaan moniammatillisia verkostoja, ja toimintansa on aloittanut useita alueellisia ohjauksen yhteistyöryhmiä. Kehittämis-työn tuloksena on syntynyt kiertäviä (esim. Opin ovi -bussi Pirkan-maalla) ja kiinteitä (esim. uRABAARI pääkaupunkiseudulla) palve-lupisteitä sekä alueellisen koulutusneuvonnan puhelinpalveluita ja aikuiskoulutustarjonnan esitteitä.

Esimerkiksi Opin Ovi Pirkanmaa -projektin tavoitteena on vahvistaa alueellista verkostoyhteistyötä. Sen toimijaverkostoon kuuluu yhteensä 40 organisaatiota ja yhteisöä, jotka edustavat mm. koulutuspalvelujen tarjoajia, työ- ja elinkeinohallintoa, työelämää ja yrityksiä, työelämäjär-jestöjä sekä kolmatta sektoria. Myös Pohjois-Suomessa on vahvistettu monihallinnollista yhteistyötä, minkä seurauksena on syntynyt Menes-tyjäksi Lapissa – Maakunnallinen aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjaus-palveluiden strategia vuoteen 2020.

NuOVE-projekti jakaantuu kolmeen osaprojektiin: sähköisten koulutusneuvonnan ja uraohjauspalvelujen kehittäminen, ohjauk-sen arviointivälineiden kehittäminen ja kehittämisohjelman arvioin-tihanke. Ohjauksen laadun kehittämistutkimuksessa luodaan mm. laatua mittaavat indikaattorit sekä palveluiden arviointivälineet ja palautejärjestelmät. Tavoitteena on, että kansalaisilla on käytössään hankekauden päättyessä mm. koulutus- ja uraohjauspalvelujen julki-nen portaali ja valtakunnallinen ammatinvalinnan puhelinpalvelu.

STuDIO-osio vastaa aikuiskoulutuksessa toimivan opetushenki-löstön osaamisen kehittämisestä. ERKKERI ja TE-ERKKERI vahvista-vat ohjaus-, neuvonta- ja opetushenkilöstön ohjauksen ja neuvonnan toimintamuotojen kehittämistä ja osaamista. TYÖELÄMÄ-ERKKERI-osion päämääränä on vahvistaa työpaikoilla toimivan henkilöstön osaamisen kehittämisestä vastaavien henkilöiden osaamista.

18

KuVA

: TAM

PERE

EN K

AuPu

NgI

N K

IRJA

STO

Verkossa voi kätevästi saada oppia esimerkiksi kirjasto- tai opetusalalta.

Osaamista avoimissa verkoissa Kaikille avoimet verkkoympäristöt ovat mainio foorumi uudenlaisiin oppimistapoihin. Verkossa voi kätevästi saada oppia niin museo-, kirjasto- kuin opetusalaltakin. Virtuaalimaailmasta on moneksi.

19

Osaaminen

Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi

Rahoitus 2007–2013: 13,7 milj. €


Lisätietoja: satu.huikuri(at)ely-keskus.fi


www.aktiivi.info

AVOiMiSSA OppiMiSYMpäRiSTöiSSä aktiiviseksi kansalaiseksi -kehittämisohjelmassa tuotetaan koulutus- ja kulttuuripalvelujen käyttäjille tietoa avoimien oppimisympäristöjen sovellettavuudesta. Tiedon pohjalta kehitetään uudenlaisia malleja, joilla voi toteuttaa koulutusta ja tuottaa palveluja avoimissa verkkoympäristöissä.

Hankkeilla etsitään erilaisia tapoja kouluttaa kohderyhmiä siten, että pystyttäisiin omaksumaan uutta toimintakulttuuria. Tavoitteena on myös ottaa käyttöön uudenlaisia toimintamalleja koulutusten koh-deryhmien organisaatioissa. Kehittämisohjelman tehtävänä on myös varmistaa kansalaisten tietoyhteiskuntaosaaminen ja kuroa digitaali-sia kuiluja täydennyskoulutuksella.

Käynnissä on mm. kirjastojen kehittämishankkeita avoimien verk-koympäristöjen hyödyntämiseksi ja uudenlaisten palvelukonseptien tuottamiseksi. Hankkeiden tutkimusosiot antavat uutta tietoa yleis-ten kirjastojen palvelujen kehittämistyöstä. Esimerkiksi julkisten verk-kopalveluiden vuorovaikutteisuus on hyvä kehittämisen kohde.

Keinotodellisuuden simulaatiota tietotekniikasta kirjastoalan koulutukseenOsahankkeessa ”Virtuaalimaailmat” opiskelijat voivat itse rakentaa ja koostaa ympäristöä avoimessa oppimisympäristössä. Simuloitu todel-lisuus antaa harjoituskentän ja kokemuksia tosielämän tilanteisiin. Wikiopisto-kurssit ovat myös osoittautuneet toimivaksi tavaksi hyö-dyntää olemassa olevan oppilaitoksen asiantuntijoita ja verkon ilmai-sia palveluja vapaan sivistystyön järjestämiseksi.

Opettajille ja opetuksesta kiinnostuneille on kehitetty wikimäinen yhteisö ja tietovaranto, LeMill, jossa jäsenet voivat yhteisesti kehittää oppimateriaalia, menetelmäkuvauksia sekä työkalukuvauksia. Tieto-taitotalkoot -hankkeessa tuetaan ”talkoissa” olevien yhteisöjen inno-vatiivisuutta mm. opastamalla heitä huomaamaan tekniikan mahdol-lisuudet omassa ympäristössään.

Avara museo – kehittyvä oppimisympäristö aikuisille -hankkeessa kehitetään museotyöntekijöiden osaamista, joka liittyy erilaisten aikuisryhmien museo-oppimiseen. Hankkeen päämääränä on avata museoinstituutiota uusille aikuiskävijäryhmille (maahanmuuttajat, seniorit, työttömät ja lomautetut sekä yritysten työntekijät) kehittä-mällä heidän tarpeidensa mukaisia palvelukonsepteja.

Innovatiivisista toimenpiteistä on esimerkkinä myös Open Zone -hanke, jossa suunnitellaan ja pilotoidaan maahanmuuttajille suun-nattu kirjastoalan ammatillisiin tehtäviin pätevöittävä koulutus.

20

KuVA

: PEK

KA E

LOM

AA

Sibelius-Akatemian Toive-hankkeessa ennakoidaan muutoksia musiikkialan toimintaympäristöissä ja osaamistarpeissa. Tulevaisuudessa musiikki edistää hyvinvointia esimerkiksi erityispalvelukeskus Resonaarin tyyliin.

Koulutusta työelämän ja yksilön tarpeisiinOn tärkeää tietää, millaisella osaamisella on tulevaisuuden työelämässä kysyntää.Työelämän muutoksia ennakoimalla saadaan eväät, joilla varmistetaan koulutuksen työelämävastaavuus.

21

Osaaminen

Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin kehittämisohjelma

Rahoitus 2007–2013: 5,3 milj. €


Lisätietoja: minna.balint(at)oph.fi

www.oph.fi/esr > Kehittämisohjelmat

KOULUTUS- JA OSAAMiSTARpEiDEN ennakoinnin kehittämis-ohjelmassa tuotetaan pitkän aikavälin ennakointitietoa. Hankeissa syntyy malleja, joilla ennakointitietoa voidaan hyödyntää yhtälailla paikallisessa, alueellisessa kuin valtakunnallisessakin koulutusta kos-kevassa päätöksenteossa.

Paikallisesti ja alueellisesti kehittämisohjelman hankkeet paran-tavat erityisesti koulutuksen järjestäjien ennakointiosaamista. Tavoit-teena on, että hankkeiden monipuoliset verkostot ja tuotettu enna-kointitieto vahvistavat alueellista kilpailukykyä.

Hankkeissa tuotettua ennakointitietoa hyödynnetään strategi-sessa päätöksenteossa myös kansallisella tasolla. Tietoa hyödyn-netään mm. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESu) valmistelutyössä sekä päätettäessä tutkintojen perusteista. Ennakointitiedon perusteella koulutuksen järjestämismuotoja kehite-tään sekä koulutuksen sisältöjä ja koulutuspaikkoja suunnataan tuot-tavasti. Hankkeiden pitkälle ulottuvat vaikutukset näkyvät siten, että koulutuksen työelämävastaavuus paranee ja opiskelijat siirtyvät kou-lutuksesta nopeammin työelämään.

Opetushallitus ammatillisten osaamistarpeiden ennakoijanaOpetushallitus toteuttaa kolmivuotisen, kesään 2011 ulottuvan Valta-kunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi -hankkeen. Siinä luodaan uudenlainen osaamistarpeiden kansallinen ennakoin-timalli. Pysyväksi vakiinnutettava järjestelmä ennakoi työ- ja elinkei-noelämän osaamis- ja ammattitaitovaatimuksia. Muutoksiin herkästi reagoiva malli tuottaa nopeasti tietoa, jota hyödynnetään esimerkiksi uudistettaessa tutkintoja, opetussuunnitelmia, koulutusohjelmia ja koulutuksen sisältöjä.

Ympäristöosaajat kartoittavat alansa osaamistarpeitaYmpäristöosaajat on TOP Instituutti Oy:n ja Suomen ympäristöopisto SYKLIn hanke, joka jatkuu kevääseen 2012 asti. Se tuottaa ennakointi-tietoa ympäristö-, luonto- ja energia-alojen osaamistarpeista pitkällä aikavälillä ja testaa käytettävää ennakointimallia. Malli mahdollistaa osaamistarpeiden muutoksien säännöllisen seuraamisen ja koulutuk-sen suuntaamisen tarpeita vastaavaksi. Suunnittelu- ja kehittämis-työn tueksi kootaan asiantuntijatyöryhmä, jossa on edustettuina alan viranomaisia, tutkimuslaitoksia, korkeakouluja ja oppilaitoksia sekä alan yhdistyksiä ja järjestöjä. Hankkeessa käytetään ennakointimene-telmänä Delfoita ja skenaariotyöskentelyä.

22

KuVA

: PEK

KA H

OVI

Opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja opettajan hyvät vuorovaikutustaidot edesauttavat palautekeskustelujen onnistumisessa.

Osaavat työntekijät ja työelämävastaavuutta koulutukseenparempaa osaamista työelämään ja nopeammin käsiksi töihin koulutuksen jälkeen, siinä tiivistetysti Osaajana työmarkkinoille -ohjelman ydintavoitteet. Toimivat vuorovaikutusmallit kaikilla koulutussektoreilla helpottavat koulutuksen ja työelämän yhteistyötä.

23

Osaaminen

Osaajana työmarkkinoille

Rahoitus 2007–2013: 30,4 milj. €


Lisätietoja: seija.rasku(at)minedu.fi

www.minedu.fi/OPM/EU-asiat/EU-rakennerahastot/ohjelmat www.oph.fi/rahoitus/esr-rahoitus/kehittamisohjelmat

www.korkeakouluosaajat.fi

KEHiTTäMiSOHJELMAN HANKKEET lisäävät koulutuksen työelä-mävastaavuutta, parantavat työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista ja edistävät koulutuksesta valmistuvien siirtymistä työelämään. Tavoite saavutetaan kehittämällä koulutuksen ja työelämän vuorovaikutus-muotoja ja opettajien ja työpaikkaohjaajien osaamista. Myös opintoja ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa tulisi uudistaa.

Tavoitteena on luoda kaikille koulutussektoreille toimivia kou-lutuksen ja työelämän vuorovaikutusmalleja ja pyrkiä näin kitkatto-maan yhteistyöhön. Keskeistä hankkeissa on kasvattaa osaamista niin, että ne tukevat talouden elpymistä sekä työmarkkinoiden toimi-vuutta. Päämääränä on, että hankkeissa kehitetyt koulutuksen ja työ-elämän vuorovaikutusmuodot jäävät osaksi ammatillisten oppilaitos-ten ja korkeakoulujen rakenteita ja toimintatapoja.

Ammatillisen koulutuksen hankkeissa on mm. valmennettu työ-paikkaohjaajia, luotu laatukriteereitä työpaikalla tapahtuvan opiske-lun tueksi sekä rakennettu ja vahvistettu työelämäyhteistyön verkos-toja. Näin opiskelijan saaman ohjauksen ja osaamisen arvioinnin laatu on parantunut ja toimintatavat ovat yhtenäistyneet alueellisesti ja alakohtaisesti.

Korkeakoulutuksen hankkeista valittiin kärkipilotteja pohtimaan kehittämisteemaa eri näkökulmista. Kärkipilotit ovat tuoneet opinto-jen työelämävastaavuudesta keskusteluun uusia näkökulmia, joita voi hyödyntää muutettaessa korkeakoulujen rakenteita ja toimenpiteitä.

Opettajien ja opiskelijoiden osaaminen huippuunsa Ammatillisessa koulutuksessa on toteutettu vuoden 2010 lopussa päättyvä KOKEVA osaaja -hanke.

Siihen osallistuvat opettajat ovat kehittäneet opetuksen ohjaus- ja suunnittelutaitoja, joilla edistetään opiskelijoiden huippuosaamista, yrittäjyyttä ja työllistymistä. Samalla on pidetty yllä opettajien työ-elämä- ja substanssiosaamista. Projektissa oli kolme koulutuskokonai-suutta: työpaikkaohjaajakouluttajien koulutus, alakohtaisen osaamisen kehittäminen verkossa ja opettajien ohjatut työelämäjaksot.

Futurex tutkii koulutusmallien menestystekijöitäTaloudessa tapahtuneet suhdannemuutokset, työttömyyden kasvu, osaavan työvoiman siirtyminen eläkkeelle ja työnteossa tapahtu-vien muutosten asettamat haasteet työelämän organisaatioille olivat Futurex – Future Experts 2010 – 2011 -hankkeen yllykkeinä. Kilpailu-kyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiseksi korkea-asteen koulutukseen on kehitetty toimintatapoja, joita ei ole vielä tutkittu monitieteisestä näkökulmasta. Futures tarkastelee koulutusmallien toimivuutta ja kriittisiä menestystekijöitä ja etsii toimivia käytäntöjä, joilla voi toteuttaa koulutusta työelämässä.

24

KuVA

T: V

ESA

AALT

ON

EN

TAiKA-hankkeessa on toteutettu mm. omakuvatyöpaja. Siihen osallistujat kuvaavat itsensä itselaukaisimen avulla, joko sellaisena kuin näkevät itsensä tai toivovat muiden näkevän heidät.

Yhteistyöllä innovaatioihin työelämän hyväksiKoulutussektorin innovaatiotoimintaa olisi kehitettävä, jotta se vastaisi entistä paremmin työelämän tarpeisiin. Erilaiset vuorovaikutusrakenteet, kuten yhteistyö toimialojen kesken kaipaavat myös vahvistamista.

25

Osaaminen

Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen

Rahoitus 2007–2013: 11,4 milj. €


Lisätietoja: henri.helander(at)ely-keskus.fi, ulla.makelainen(at)minedu.fi

www.minedu.fi/OPM/EU-asiat/EU-rakennerahastot/ohjelmat

www.orkesterointi-inno.fi

iNNOVAATiO- JA OSAAMiSJäRJESTELMiEN kehittämisohjelman hankkeet parantavat korkeakoulujen, oppilaitosten ja muiden toimi-joiden osaamista ja valmiuksia tuottaa palveluita, jotka kehittävät työelämän innovatiivisuutta. Verkostomaisissa kokeilu- ja kehittämis-hankkeissa ovat mukana myös työelämän toimijat. Innovaatiotoimin-taa ja -osaamista kehittämällä koulutussektori toimii monipuolisesti ja joustavasti työelämän suuntaan.

Jotta innovaatio- ja osaamisjärjestelmä ja työelämän toimivuus paranevat, on vahvistettava erilaisia innovaatioketjuja ja vuorovaiku-tusrakenteita. Sellaisia ovat mm. yhteistyön uudet muodot eri toimi-alojen välillä esimerkiksi hyvinvointi- ja kulttuuripalveluissa.

Ohjelman kohderyhmänä ovat monipuolisten innovaatioympäris-töjen ja -verkostojen sekä niitä tukevan kehittämisen kannalta keskei-set toimijat: korkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset, kulttuurialan toimijat, tutkimus- tai kehittämistyötä tekevät toimijat, yritykset sekä muut työpaikat ja yhteisöt.

Kehittämisohjelman tukena toimii Orkesterointi-Inno -hanke. Orkesteroimalla verkostoitumista yhdistellään yksittäisiä innovatiivi-sia hankkeita strategisiksi kokonaisuuksiksi ja kehitetään niitä syner-gisesti yhdessä. Toimintaan voivat osallistua ESR-kehittämisohjelman hankkeiden ohella myös muiden Eu-hankkeiden toimijat. Orkeste-rointi-Inno kehittää menetelmiä parempaan projektien hallintaan sekä tulosten levittämiseen ja hyvien käytäntöjen implementointiin.

TAiKA perehtyy taidelähtöisiin menetelmiin työyhteisöissäOhjelmassa on merkittävää, että se haluaa saada kulttuurialan toi-mijat ja toiminnot mukaan vaikuttamaan innovaatiojärjestelmien ja -ympäristöjen kehittämiseen. Esimerkiksi TAIKA-hanke on luotu tavoitteena ylittää sektorirajat ja tuoda sektorit yhteen. Hankkeessa kerätään, tuotetaan ja välitetään tietoa taidelähtöisten menetelmien käytöstä työyhteisöissä. Mallintamalla prosessit, joilla taidelähtöisiä menetelmiä otetaan käyttöön työyhteisöissä, voidaan kehittää mene-telmien käyttöä edistävää ohjaus- ja mentorointijärjestelmää. Sillä voidaan myös juurruttaa menetelmiä työyhteisöjen arkipäivään ja viedä niitä uusille toimialoille.

26

KuVA

: SH

uTT

ERST

OCK

Osaamisella ja kansainvälistymisellä kasvuun!Huippuosaaminen erityisaloilla on valtti, jota kannattaa markkinoida ja viedä ulkomaille. Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma suunnittelee myös liiketoimintamalleja yrityksille ja auttaa innovaatiokehittelyssä.

27

Osaaminen

Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma

Rahoitus 2007–2013: 10,4 milj. €

Hallinnointi: Työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätietoja: ulla-maria.wilenius(at)tem.fi, ulla.makelainen(at)minedu.fi

www.minedu.fi/OPM/EU-asiat/EU-rakennerahastot/ohjelmat www.tem.fi/toimintalinja3

OHJELMA TUKEE ja edistää osaamisen laaja-alaista hyödyntämistä sekä osaamisintensiivisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Kehittämisohjelman teema 1 on opetus- ja kulttuuriministeriön hallin-noima osuus. Se sisältää valtakunnallisia hankkeita, joilla kansallisia ja kansainvälisiä t&k&i-toiminnan rahoitusympäristöjä voidaan hyö-dyntää paremmin. Ne hyödyttävät myös kumppanuuksien rakenta-mista.

Työ- ja elinkeinoministeriön osuuksia ovat teema 2 ja 3. Ensim-mäiseen kuuluu hankkeita, joissa kehitetään uusia liiketoimintamal-leja ja -mahdollisuuksia alkaville ja jo olemassa oleville yrityksille sekä tuetaan yritysten kansainvälistymistä. Teema 3:n hankkeilla houku-tellaan ulkomaisia investointeja ja huippuosaajia Suomeen. Samoin pyritään helpottamaan suomalaisyritysten innovatiivisten tuotteiden kehitystä ja markkinointia valituilla kohdemarkkinoilla.

Osaajia EU:n puiteohjelmien hankehakuunVerifioitujen hakemusvalmistelijoiden kansallisessa koulutushank-keessa (teema 1) koulutetaan eri alueille noin sata osaajaa, jotka ovat erikoistuneet Eu:n puiteohjelmien tai muiden ohjelmien hankeha-kuun, erityisesti hankehakemuksen laatimiseen. He ovat yritysten, yritysryhmien, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, osaamiskes-kusten ja -klustereiden käytettävissä. Koulutusta räätälöidään myös kohderyhmän tarpeisiin kohdistettuna ja perehdytään muun muassa Euroopan teknologia- ja innovaatioinstituutin (EIT) tutkimus- ja kehit-tämisverkostoihin.

Bio- ja life science -huippuosaamista ulkomailleReceptor-hankkeessa (teema 3) kehitetään toimintamallia bio- ja life science -alan huippuosaamisen kansainväliseen markkinoin-tiin ja investointien hankintaan. Hankkeessa markkinoidaan ja myy-dään alan huippuosaamista ulkomaisille yrityksille ja hankitaan suo-malaisille yrityksille asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja ulkomaisia investointeja. Hankkeen koordinaattorina toimii Finn-Medi Oy Tam-pereelta. Mukana on kumppaneita Oulusta, Turusta ja pääkaupunki-seudulta.

28Ku

VA: L

EILA

OKS

A

Yhdessä yrittämään!Näin yllyttää Yrittäjyys työvoiman käyttötapana -ohjelman toinen projektikokonaisuus. Toisen otsikkona on Seudullisten yrityspalvelujen tuki. Yritys-Suomi on ohjelmalle oiva brändi. Kaiken a ja o on yhteistoiminta. Siksi osuustoiminnallinen yrittäjyys on keskeinen osa ohjelmaa.

29

Yrittäjyys

Yrittäjyys työvoiman käyttötapana -kehittämisohjelma



Lisätietoja: pertti.linkola(at)tem.fi

www.yhteistoiminta.fi, www.tem.fi/yritykset www.sekes.fi

KAHDEN KOORDiNAATiOpROJEKTiN lisäksi ohjelmalla on myös kaksi tavoitealuetta. Ensinnäkin siinä kehitetään seudullisen yritys-palvelun prosesseja ja järjestelmiä. Toiseksi ohjelma vauhdittaa moni-muotoisen uuden yrittäjyyden kehittymistä.

Suomessa on paljon yrityspalveluorganisaatioita ja yksin yrittä-minen on yleisin yrittäjyyden tapa. Yrittäjyys työvoiman käyttötapana -ohjelma painottaa palveluorganisaatioiden erillisyyden ja yksin yrit-tämisen vastapainoksi yhteistoimintaa sekä yrityksiä palveltaessa että itse yrittämisessä. Koska avainsana on yhteistoiminta, osuustoi-minnallisella yrittäjyydellä on ohjelmassa iso paino.

Yrityspalveluorganisaatioiden toimintaa kehitetään osana Yritys-Suomi -palvelujärjestelmää. Nimi Yritys-Suomi palvelee paitsi brän-dinä, sopivissa yhteyksissä myös yrittäjyysaktiivisuuteen viittaavana iskevänä ilmauksena.

Seudullisten palveluiden yritysneuvonta huomioi asiakastaYhteistoimintaa seudullisissa yrityspalveluissa kehitetään siten, että Seudullisten yrityspalvelujen tukiprojektin vetämä arviointi- ja kehit-tämiskeskustelu avaa prosessin. Päämääränä on kullakin seudulla sopimus yhteistyöstä, joka tekee yritysneuvonnasta tuottavampaa, vaikuttavampaa ja asiakaslähtöisempää.

Kehittämisprosesseja on käynnistetty eri puolilla maata ja hank-keen rooli parhaiden käytäntöjen levittäjänä on vahvistunut. Seudul-lisissa neuvotteluprosesseissa tulee esiin tarpeita myös valtakun-nallisessa kehittämisessä. Työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt ensimmäisen Yritys-Suomi -palvelustandardit täyttävän seudullisen sopimuksen (Kotkan-Haminan seudun). uusia sopimuksia tehdään jatkuvasti.

Valtakunnallisen ohjelman ELY-keskusten rahoitusvastuulla olevat projektit tukevat osaltaan seudullista kehittämistyötä. Ne tar-joavat rahoitukselliset puitteet seudun eri toimijoiden tarjoamien pal-velujen kehittämiseen vastaamaan yhteistyön vaatimuksia.

Yhdessä yrittämään! uudisti mol.fi-sivujen yrittäjyysosiota Yhteistoiminta monimuotoisen uuden yrittäjyyden kehittämiseksi pai-nottuu ohjelman projekteissa monin tavoin. Yhdessä yrittämään! -hank-keen aloitteesta uusittiin www.mol.fi -sivuston yrittäjyyspalveluosio niin, että se tukee paremmin yrittäjäkumppanin tai yrityksen jatkajan hakua. Kumppania voi etsiä myös osuuskuntaan ja franchising-ketjuun tai yrittä-jää jo olemassa olevaan liikeideaan perustuvaan yritykseen.

Monimuotoista yrittäjyyttä korostaa myös mm. MASuuNI-hanke. Se edistää monimuotoista maahanmuuttajayrittäjyyttä ja kehittää maahanmuuttajayrittäjien palvelua.

Aloittavien yritysten neuvontapalvelut Tampereen seudulla on esimerkki seudullisen palvelukokonaisuuden kehittämisestä. Yhteis-työvalmiutta kuvastaa se, että myös vapaaehtoistyö (kuten yritys-kummit) on mukana palvelun kokonaisuudessa. Projekti järjestää keskeisiä yritysten neuvonta- ja kehityspalveluja. Projektilla tiiviste-tään palvelujen tuottajien yhteistyötä keskenään ja muiden toimijoi-den kanssa. Esimerkiksi Tampereen seudun osuustoimintakeskus ry:n vetämä osuustoimintapalvelu neuvoo uuden osuuskunnan perusta-mista harkitsevia ja Pirkanmaan Yrittäjät ry:n vetämä viestinvaihto-palvelu auttaa omistajavaihdoksissa. Viestinvaihto myös ylläpitää luopuja- ja jatkajarekisteriä.

30

KuVA

: HAN

NA

Tuu

RI

Länsi-pirkanmaan koulutuskuntayhtymän HOpE-hanke innostaa yhteisölliseen yrittäjyyden oppimiseen uusissa oppimisympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelijat rohkeasti kokeilevat yrittäjyyttä.

Yrittäjyyskasvatuksella eväitä elämään Yrittäjyydelle myönteisen ilmapiirin ja yrittäjyysosaamisen vahvistaminen yli koulurajojen ovat yrittäjyyskasvatusta painottavan kehittämisohjelman tavoitteita. Ohjelmassa on määrä luoda verkostoja, joissa mahdollisimman laaja-alainen toimijakaarti kehittää yrittäjyyskasvatusta yksissä tuumin.

31

Yrittäjyys

Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa

Rahoitus 2007–2013: 7,6 milj. €


Lisätietoja: minna.balint(at)oph.fi

www.oph.fi/esr > Kehittämisohjelmat

KEHiTTäMiSOHJELMA YRiTTäJYYSKASVATUKSELLA ja -osaa-misella muutosvoimaa sisältää hankkeita, jotka rakentavat yrittäjyys-osaamista tukevia oppimispolkuja yli kouluasteiden. Ne myös luovat yrittäjyysmyönteistä ilmapiiriä. Hankkeissa kehitetään opettajien ja rehtoreiden yrittäjyyskasvatusosaamista vahvistavia malleja ja testa-taan yrittäjyyskasvatusta palvelevia oppimisympäristöjä ja opetusma-teriaalia. Hankkeiden kautta syntyy verkostoja, joissa koulutuksen ja yrittäjyyden asiantuntijat sekä elinkeinoelämän edustajat kehittävät yhdessä yrittäjyyskasvatusta.

Yrittäjyyskasvatus ja -osaaminen antavat nuorille voimavaroja selvitä muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa. Hankkei-den myötä koulutuksessa korostuvat luovuus, innovaatiokyky ja ris-kinotto, samoin kuin kyky suunnitella ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hankkeiden pitkän tähtäimen vaikutukset vahvistavat kasvua, kil-pailukykyä, tuottavuutta ja työllisyyttä. Hyvinvointi-Suomelle on tär-keää, että nuoret näkevät yrittäjyyden varteenotettavana uravaih-toehtona ja ovat mukana luomassa maahan uutta yrittäjyyttä ja yritystoimintaa.

YES-keskuksista ja Yrittäjyyskasvatuksen mittaristosta eväitä yrittäjyyteen Suomen Yrittäjät ry perustaa hankkeensa aikana YES-yrittäjyyskas-vatuskeskuksia, jotka kokoavat ja tuottavat yrittäjyyskasvatuspol-kua tukevia palveluita maakunnan kouluille ja toisen asteen oppilai-toksille. YES-keskukset kouluttavat opettajia, mentoroivat koulujen yritysyhteistyötä ja oppilaiden yrittäjyyskasvatusprojekteja sekä tar-joavat Nuori Yrittäjyys -aluetoimistopalveluita. Lisäksi tarjolla on yrit-täjyyskasvatukseen liittyviä opetussuunnitelmien kehittämispalve-luita.

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo -hankkeessa luodaan mitta-risto sekä opaskirja, joka avaa yrittäjyyskasvatusta ja tukee mittaris-ton käyttöönottoa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Koulu-tus- ja kehittämiskeskuksen kehittämä mittaristo konkretisoi ja arvioi opettajien toimintaa yrittäjyyskasvattajina sekä ohjaa opetusta. Mit-taristoa voivat hyödyntää myös päätöksentekijät arvioidessaan yrittä-jyyskasvatuksen tilaa. Tavoitteena on, että koulujen toimintakulttuuri kehittyy yrittäjyydelle suotuisammaksi.

32

KuVA

: SH

uTT

ERST

OCK

Kilpailukykyistä Suomea rakentamassaYritys-Suomi -palvelujärjestelmästä hyötyvät sekä yrityksen perustajat että yritykset. Yhdellä kosketuksella kaikkiin yrityspalveluihin -periaate pätee tähän valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan. Arkea helpottaa, kun kaikkia yrityspalveluun liittyviä organisaatioita ei tarvitse koluta läpi.

33

Yrittäjyys

Yritys-Suomi -palvelujärjestelmän kehittämisohjelma

Rahoitus 2007–2013: 7,6 milj. €


Lisätietoja: jaana.lappi(at)tem.fi

www.tem.fi/yrityssuomi.fi

www.yrityssuomi.fi

YRiTYS-SUOMi KOKOAA kaikki hajanaiset julkiset ja julkisesti rahoitetut yrityspalvelut yhden Yritys-Suomi -brändin taakse. Asiak-kaan ei tarvitse tuntea kaikkia yrityspalveluorganisaatioita. Lähesty-mällä mitä tahansa palveluntarjoajaa tie kaikkiin muihin palveluihin on auki. Palvelut tarjotaan kolmen kanavan kautta: Yrityssuomi.fi-verkkopalvelu, Yritys-Suomi-puhelinpalvelu ja eri Yritys-Suomen toi-mijoiden kasvokkain antama palvelu. Verkkopalveluun rakennetaan sähköisiä, asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia yrityksen perusta-jalle, työnantajalle ja kansainvälistyvälle yritykselle. Puhelinpalvelu laajenee kattamaan alkavien yritysten lisäksi toimivat yritykset.

Yhteisen brändin rakentamiseksi on kehitettävä myös yhteisiä toi-mintamalleja ja yhteistyörakenteita. Brändin mukainen toiminta edel-lyttää myös osaamisen kehittämistä. Lisäksi kehittämisohjelmassa panostetaan viestintään. Tavoitteena on, että yritykset ja yrittäjäksi aikovat tuntevat paremmin julkisesti rahoitettujen yrityspalveluiden tarjoamat mahdollisuudet.

Kehittämisohjelman kohderyhmänä ovat julkisia yrityspalve-luita tarjoavat organisaatiot ja niiden henkilöstö. Lopullisena parem-pien Yritys-Suomi -palvelujen hyödynsaajina ovat yritykset ja yritys-ten perustajat.

Yritysneuvojille koulutusta ja apua verkostoitumiseenOsana kehittämisohjelmaa toteutetaan kansallinen yritysneuvojien valmennusohjelma. Valmennusohjelmalla pyritään siihen, että julki-set yritysneuvontapalvelut olisivat tasalaatuisia koko maassa. Tavoit-teena on kasvattaa ja syventää julkisissa yrityspalveluissa yritysneu-vojana työskentelevien työssään tarvitsemaa osaamista. Sen lisäksi hanke tukee yritysneuvontatyötä tekevien keskinäistä verkostoitu-mista. Valmennusohjelmat toteutetaan ELY-keskusalueittain. Man-ner-Suomen ESR-alueen lisäksi ohjelma toteutetaan myös Itä-Suo-men alueilla. Vuoden 2011 loppuun mennessä ohjelman on suorittanut noin 600 yritysneuvontatyötä tekevää.

34

KuVA

: KES

KI-S

uO

MEN

ELY

-KES

KuS

Valtakunnallinen KOTTi-hanke haravoi yrityksiä ympäri Suomen.

Täsmällistä osaamista – Yritysharavalla!Yritysharava-toimintamalli selvittää puhelinhaastatteluin Suomen kaikkien yritysten tilanteet tilauskantojen kehittymisestä talousnäkymiin. KOTTi-hankkeen alla toimiva Yritysharava auttaa työllisyysasioiden kanssa toimivien viranomaisten työtä.

35

Yrittäjyys

Yritysharava eli Valtakunnallinen KOTTI-hanke

Rahoitus 2007–2013: 3,5 milj. €

Hallinnointi: Keski-Suomen ELY-keskus

Lisätietoja: [email protected], tuija.ukskoski(at)ely-keskus.fi

www.yritysharava.fi

KOTTi-HANKE TUOTTAA tietokantapohjaista tutkimusta Työ- ja elinkeinohallinnon toimeksiannosta sen sisäiseen käyttöön. Hank-keessa haastatellaan kolmen vuoden aikana kaikki Suomen toimivat yritykset. Tieto auttaa viranomaisia kohdentamaan palveluita asia-kaskunnan palvelutarpeisiin perustuen ja siten toiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus paranee. Tietokantapohjainen tutkimusmenetelmä toimii Yritysharava- tuotemerkin nimellä. Siitä on määrä tulla pysyvä valtakunnallinen toimintamalli.

Yritysharava kokoaa puhelinhaastattelun tiedot tietokantaan, josta tiedot jaetaan ELY-keskuksiin ja paikallisesti kaikkiin TE-toimis-toihin proaktiiviseen käyttöön. Työ- ja elinkeinoministeriö saa alue-tietojen lisäksi Suomen yritysten tilanteesta kuukausiraportit, kuten tilauskantojen kehittymisestä, taloudellisesta tilanteesta ja suhdan-netilanteen vaikutuksesta yritystoimintaan.

KOTTI kehittää toimintamallia, jossa yhdistyvät aiemmin toisis-taan erillisinä käytettyjen menetelmien hyvät ominaisuudet. Alueen yritykset haastatellaan ja saatu tieto välitetään lajiteltuna ja raport-teina eteenpäin jo saman päivän aikana. Järjestelmän yhteistä tieto-pankkia hyödynnetään myös ennakoinnissa ja käytännön toiminnan suunnittelussa. Hankeaikana 2009–2010 on jo haastateltu puheli-mitse yli 100 000 yritystä ja tietokannan käyttäjiä on noin 1300.

KOTTIin sisältyy myös kaksi työ- ja elinkeinoministeriön vastuun-alaista osahanketta. KOHTI-mallissa (automaattinen tietojenvälitys) hyödynnetään Yritysharavan tietoja. KOHTI on kehitetty työvoima-koulutusten hankintojen suunnitteluun. Toiseksi KOTTI toteuttaa hal-linnon sisäisen tietoteknisen ratkaisun, jolla varmistetaan toiminta-mallin toimivuus ja tietoturva.

Yritysten rekrytointitarpeet ja investoinnit selviksiYksi Yritysharavan jo läpikäymistä alueista on Pirkanmaa. Yritysharava haastatteli maakunnan yritykset syksystä 2009 kevääseen 2010. Maa-kunnan lähes 20 000 yritystä kertoi tietonsa ja suunnitelmansa tule-vaisuudesta. Yritysten työvoimatarpeet selvisivät pitkälle eteenpäin. Yritysharava saattoi välittömästi edistää koulutuksia, henkilöstö-suunnittelua, eläköitymistä ja sukupolvenvaihdoksia yritysten kesken. Kerätty tietokanta tuntee kasvuhaluisten yritysten sijainnit, toimialat ja määrät sekä sen, mitkä yritykset panostavat kehittämiseen ja inves-tointeihin. Siten yritysharavalaiset osaavat sopeuttaa entistä parem-min alue- ja paikallisviranomaisen työtä ja voimavaroja suhteessa työ-markkinoihin.

36

KuVA

: SH

uTT

ERST

OCK

Miesten ja naisten tasa-arvoisuutta vanhempina tulisi edistää myös erotilanteissa.

Tasa-arvoa työelämään ja yhteiskuntaanSukupuolten välinen tasa-arvo ja syrjimättömyys työelämässä eivät vieläkään toteudu yhteiskunnassamme. Epätasa-arvoisuus näkyy mm. naisten ja miesten suurina palkkaeroina, naisten huonompina urakehitysmahdollisuuksina ja perhevapaiden epätasaisena jakautumisena vanhempien kesken.

37

Osallisuus

Tasa-arvoa työelämään – yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan

Rahoitus 2007–2013: 3,2 milj. €

Teema: Tasa-arvo

Hallinnointi: Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätietoja: irmeli.jarvenpaa(at)stm.fi

www.stm.fi/vireilla/rahoitus_ja_avustukset/ eun_rakennerahastot

KEHiTTäMiSOHJELMA TASA-ARVOA työelämään – yhdenver-taisuutta yhteiskuntaan pyrkii mm. edistämään naisten ja mies-ten samapalkkaisuutta, tukemaan naisten urakehitystä ja kehittä-mään työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista sekä vahvistamaan tasa-arvosuunnittelua. Ohjelman hankkeet edistävät tasa-arvoa eri näkökulmista. Joissakin hankkeissa kehitetään ja tutkitaan palkkaus-järjestelmiä niin, että ne nykyistä tehokkaammin pienentäisivät suku-puolten palkkaeroa. Hankkeet tuottavat uutta tutkimustietoa, julkai-suja ja kehittämistyön malleja tasa-arvotyön pohjaksi. Ne kytkeytyvät hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen vuonna 2006 käynnistämään samapalkkaisuusohjelmaan.

Toisissa hankkeissa edistetään tasa-arvon valtavirtaistamista kunnissa ja valtion alue- ja paikallishallinnossa. Keinoja ovat mm. koulutus, ohjaus ja toimintatutkimus. Työ- ja perhe-elämän yhteenso-vittamista edistävissä hankkeissa pyritään esimerkiksi jakamaan hoi-vavastuuta nykyistä tasaisemmin.

Lisäksi ohjelmassa on mahdollista toteuttaa mm. hankkeita, joissa edistetään naisten urakehitystä, haetaan keinoja segregaation eli sukupuolen mukaisen syrjinnän lieventämiseksi kasvatuksessa, koulutuksessa ja työelämässä, tai lisätään tasa-arvolainsäädännön vaikuttavuutta esim. luomalla seurantamenetelmiä ja kehittämällä oppilaitoksille ja työpaikoille koulutus- ja tukitoimintaa.

TApAS ohjaa tasa-arvoiseen palkkaukseenTasa-arvoa palkkaukseen – työn vaativuuden sekä pätevyyden ja suo-riutumisen arvioinnin toimivuus Suomessa -projekti keskittyy eri sek-toreita ja sopimusaloja edustavilla työpaikoilla tehtävään kehittä-mistyöhön. Tavoitteena on kehittää työn vaativuuden ja henkilön työsuorituksen arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien raken-teita ja soveltamisprosesseja siten, että ne edistävät samapalkkai-suutta sekä palkkauksen oikeudenmukaisuutta ja kannustavuutta. Yksittäisissä organisaatioissa tehtävän työn lisäksi projekti tuottaa yleistettävää tietoa siitä, miten palkka-tasa-arvoa voidaan edistää. Tulokset julkaistaan käytännönläheisessä opaskirjassa. Yhtä laaja-alaista, samoja menetelmiä hyödyntävää ja sektorirajat ylittävää tut-kimusavusteista kehittämisprojektia ei ole aikaisemmin toteutettu.

TERO tuo tasa-arvoa erovanhemmuuteen Tasa-arvoa erovanhemmuuteen – isät pois paitsiosta -projektin koh-deryhmänä ovat Suomen sosiaalialan ammattilaiset, jotka työsken-televät eroperheiden kanssa. Projektissa kehitetään ja toteutetaan täydennyskoulutus, jonka tavoitteena on lisätä viranomaisen kykyä harkita isän tai äidin soveltuvuutta huoltajuuteen ilman perinteisiä sukupuoleen liitettyjä stereotyyppisiä käsityksiä.

Painopisteenä on isänäkökulman lisääminen ammattilaisten työhön siten, että miesten ja naisten tasa-arvoisuus toteutuisi eroti-lanteissa. Hoivavastuun tasaisempi jakautuminen lisää sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Projektissa tuotetaan koulutusmallin ja oppi-materiaalin lisäksi opas lapsiperheiden erotyöskentelyyn tasa-arvonä-kökulmasta.

38

KuVA

: MIK

A SA

LON

EN

VaSkooli-hankkeessa kehitetään nuorten maahanmuuttajien koulutustakuumallia.

Oikea-aikaista ohjausta, tarvittavaa tukea ja näköalaa tulevaisuuteenMiten ehkäistä koulutuksen keskeyttämisiä, tehostaa tutkintojen suorittamista ja antaa lisää tukea koulutuksen nivelvaiheisiin? Miten autetaan nuorta vahvistamaan omia arjenhallinnan taitojaan, koulutus- ja työelämävalmiuksiaan sekä aktiivista kansalaisuuttaan? Näihin haasteisiin ovat pureutuneet paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin -kehittämisohjelman hankkeet.

39

Osallisuus

Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin -kehittämisohjelma

Rahoitus 2007–2013: 36,5 milj. €


Lisätietoja: henri.helander(at)ely-keskus.fi, kirsti.kyla-tuomola(at)minedu.fi, jaana.wallden(at)minedu.fi

www.minedu.fi/OPM/EU-asiat/EU-rakennerahastot/ohjelmat/ www.oph.fi/esr > Kehittämisohjelmat www.korkeakouluosaajat.fi

OHJELMAN TUELLA opintonsa keskeyttävien opiskelijoiden määrä jää aiempaa pienemmäksi ja entistä useampi saattaa opintonsa lop-puun tavoiteajassa. Monialainen yhteistyö ja ongelmien varhainen tunnistaminen tehostuvat. Siten nuoret saavat tarvitsemaansa ohja-usta ja tukea niin arkeen, opintoihin kuin työllistymiseenkin liittyvissä asioissa.

Korkeakouluja koskevassa osuudessa hankkeet rakentuvat kor-keakoulujen verkostoille. Ohjelma keskittyy mm. opintojen sujuvuu-den, tutkinnon loppuunsaattamisen ja työllistymisen kysymyksiin. Sellaisia ovat esim. koulutusvalinnat ja uraohjaus, opiskelukyky sekä opintojen tuki ja ohjaus.

Nuorten työpajatoiminnassa on taas kehitetty toiminnan laatukri-teeristöä, vahvistettu työpajavalmentajien osaamista nuorten tuke-misessa ja parannettu nuorten osallistumista työpajojen sisäiseen päätöksentekoon. Maahanmuuttajataustaisten nuorten monialaisen tuen järjestämistä kehitetään learning by doing -menetelmän poh-jalta. Noin 30 työpajaa on ottanut käyttöön VAT-järjestelmän, joka soveltuu toiminnan suunnitteluun ja raportointiin. Lisäksi on kehitetty työpajojen ja oppilaitoksien välistä yhteistyötä, monialaista viran-omaisyhteistyötä sekä ruotsinkielisen toiminnan verkostoa.

Perusopetuksen ja toisen asteen opintojen nivelvaiheita koske-vassa osuudessa hankkeet edistävät mm. opintojen ohjausta ja opis-kelijahuoltoa. Monissa hankkeissa toteutuu monialainen yhteistyö eri viranomaisten ja ammattiryhmien kesken. Lisäksi joillakin hankkeilla on määrä edistää opiskelijoiden yhteisöllisyyttä kehittämällä opis-kelija-asuntola- ja harrastustoimintaa. Huomiota kiinnitetään myös opiskelijoiden mielen hyvinvointiin, erityisryhmien opiskelun ja elä-mänhallintataitojen parantamiseen sekä monikulttuurisuuden edis-tämiseen.

VaSkooli ja Campus Conexus vahvistavat nuorten elämänhallintaaTurun ammatti-instituutti on toteuttanut Maahanmuuttajanuorten VaSkooli-hankkeen, jonka tavoitteena on ollut kehittää nuorten maa-hanmuuttajien koulutustakuumallia ja käyttöönottoa Turun ja Salon seutukunnissa. Malli perustuu mm. eri toimijoiden monialaiseen yhteistyöhön, vanhempien kasvatusvastuun tukemiseen ja oppilai-den elämänhallinnan vahvistamiseen. Korkeakouluissa toteutettava Campus Conexus -tutkimus- ja kehittämisprojekti puolestaan lujittaa oppimiseen ja opettamiseen kannustavaa toimintakulttuuria. Onnis-tuessaan hanke ehkäisee opiskelijoiden syrjäytymistä.

40

KuVA

: MIN

NA

HAL

LIKA

INEN

Etelä-Savon maahanmuuttajien neuvonta- ja ohjauspisteessä käy joskus kova kuhina.

Tavoitteena työ, opiskelu tai kansalaisuusMaahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittämisohjelman hankkeet tukevat maahanmuuttajien kotoutumista. ALpO-tukirakenne kokoaa heidän alkuvaiheen ohjaukseensa liittyvät projektit yhteen.

41

Osallisuus

Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittämisohjelma


Hallinnointi: Työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätietoja: paula.kuusipalo(at)intermin.fi ja minna.balint(at)oph.fi

www.intermin.fi/alpo www.oph.fi/esr > Kehittämisohjelmat

MAAHANMUUTTAJiEN ALKUVAiHEEN neuvonta ja ohjaus on työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kehit-tämisohjelma. Kehittämisohjelma koostuu eri paikkakunnilla toteu-tettavista moniammatillisista ja poikkihallinnollisista hankkeista sekä kielen opiskeluun verkkomateriaaleja tuottavasta osiosta, josta vastaa Opetushallitus. Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osas-ton ALPO-tukirakenne koordinoi kehittämistä, kokoaa maahanmuut-tajien alkuvaiheen ohjauksen parissa työskentelevät projektit yhteen, tukee niiden toimintaa ja kokemusten vaihtoa. Tavoitteena on tunnis-taa parhaat toimintamallit ja jalostaa ne valtakunnalliseksi alkuvai-heen neuvonnan ja ohjauksen malliksi.

ALPO tuottaa yhteiskunnasta ja sen palveluista kertovan perus-tietomateriaalin Suomeen muuttaneille. Selkokielinen käsikirjoitus valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Alueelliset projektit kehit-tävät maahan muuttaneille matalan kynnyksen neuvontapalveluita. Viranomaisten ja paikkakunnan palveluita koskevaa neuvontaa tarjo-taan eri kielillä kirjallisesti, henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähkö-postilla.

Testaus- ja osaamiskartoitusmenetelmät ovat välineitä nopeaan työllistymiseen ja koulutukseen ohjaamiseen. Kielitaidon testausta ja aiemman osaamisen kartoittamista tarvitaan soveltuvan työ- ja kou-lutuspaikan löytämiseksi. Kielenopiskelumateriaali edistää myös suo-malaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien valmiuksien hankkimista.

Hankkeissa tuotettava verkko-opiskelumateriaali mahdollistaa suomen ja ruotsin kielen itsenäisen opiskelun esimerkiksi työpaikoilla, pienillä paikkakunnilla tai jo ulkomailla ennen Suomeen muuttoa. Monikanavaiset palvelut lisäävät tasa-arvoa sekä vähentävät syrjin-tää koulutuksessa, työelämässä ja pääsyssä työmarkkinoille.

VERSOT – Verkkosuomea maahanmuuttajilleYksi kehittämisohjelman hankkeista on VERSOT - Verkkosuomea maa-hanmuuttajille, joka on osa opetushallituksen AIKIS-projektia. VER-SOT-hankkeessa kehitetään, tuotetaan ja testataan maahanmuuttajien suomen kielen opiskeluun verkko-opiskelumateriaalipaketteja. Opiske-lumateriaali tukee ammatin oppimista ja parantaa työllistymismahdol-lisuuksia. Opiskelu on mahdollista itsenäisesti tai vertaistuen avulla esi-merkiksi työpaikalla, syrjäseudulla tai ulkomailla.

pointti-maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä / Etelä-Savon ammattiopis-ton hankkeessa kehitetään ja tuotetaan neuvonta- ja ohjauspalveluita Etelä-Savoon muuttaville. Se perustuu kehittämiskumppanuuteen, jossa alueen toimijaverkostot sitoutuvat yhteistyöhön ja toiminta-mallien kehittämiseen. Hanke on mm. tuottanut suomen- ja englan-ninkieliset oppaat Tervetuloa Savonlinnaan! ja Tervetuloa Mikkeliin! Pointti tarjoaa tietoa ja opastusta maahanmuuttajille, viranomaisille ja palveluntuottajille sekä työnantajille ja työyhteisöille palvelupis-teissään Mikkelissä ja Savonlinnassa.

42

KuVA

: SH

uTT

ERST

OCK

Kansainvälisellä yhteistyöllä hyvät käytännöt kiertoon Kansainvälinen yhteistyön avulla voidaan löytää uusia näkökulmia ja toimintamalleja esimerkiksi yrittäjyyteen, työttömyyden torjuntaan sekä osaamisen kehittämiseen. Kansainvälisen yhteistyön kautta Suomi voi hyötyä muiden maiden kokemuksista ja niissä kehitetyistä innovaatioista. Viranomaisten ja ESR-toimijoiden verkostoitumista eri jäsenmaiden välillä on siis edistettävä.

43

Osallisuus

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi -kehittämisohjelma

Rahoitus 2007–2013: 4,3 milj. €


Lisätietoja: varpu.taarna(at)tem.fi


www.rakennerastot.fi > EU:n rakennerahasto-ohjelmat > ESR-ohjelma

KANSAiNVäLiSEN YHTEiSTYöN avulla pyritään löytämään hyviä käytäntöjä ja ratkaisuvaihtoehtoja suomalaiseen työvoima-, elin-keinoja koulutuspolitiikkaan. Tähän tarpeeseen on suunniteltu Kan-sainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi -kehittämisohjelma. Tavoitteena on tuoda muiden jäsenvaltioiden hyviä käytäntöjä Suomeen ja levittää suomalaishankkeissa kehitel-tyjä innovaatioita. Myös ESR:n hallinnointiin liittyviä osa-alueita olisi myös parannettava. Sitä varten tarvitaan verkostoitumista, tietojen ja kokemusten vaihtoa ja muuta yhteistyötä myös hallintoviranomais-ten tasolla.

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levit-tämiseksi kehittämisohjelman TEM:n hallinnoiman koordinaatio-hankkeen kautta on mahdollista osallistua erilaisten teemaverkosto-jen toimintaan hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi jäsenmaiden kesken. Suomi osallistunut mm. Social Economy-, Baltic Sea - ja ESF CoNet –verkostojen toimintaan. Tavoitteena on, että eri tahot voisivat hyö-dyntää verkostojen toimintaa myös sen jälkeen, kun varsinainen pro-jektityö on päättynyt.

Koordinaatiohankkeen kautta tuetaan erityisesti valtakunnal-listen kehittämisohjelmien kansainvälistymistoimintaa. Sen kautta niiden toimijat voivat osallistua erilaisiin kansainvälisiin tilaisuuksiin, kuten seminaareihin tai koulutustilaisuuksiin. Hankkeesta voidaan myös rahoittaa opintoretkiä, tutustumiskäyntejä tai muita kansainvä-lisen yhteistoiminnan muotoja. Kansainvälinen yhteistyö-kehittämis-ohjelmassa voidaan tehdä myös esimerkiksi erilaisia eri jäsenmaiden välisiä selvityksiä, vertailuja ja arviointeja eri teemoista.

Hankkeita haussa demografisiin ja rakennemuutoksiinVuoden 2010 kesällä koordinaatiohanke järjesti hankehaun teemoihin Äkillinen rakennemuutos ja Demografiset muutokset. Hankehaussa valitut hankkeet käynnistynevät vuoden 2011 alussa. Hankkeiden tavoitteena on etsiä eri maissa kehitettyjä toimintamalleja, menetel-miä ja hyviä käytäntöjä esimerkiksi rakennemuutosten hallintaan tai ikärakenteen aiheuttamiin muutoksiin.

44

KuVA

: ALE

KSI M

ALIN

EN, T

EM:N

Ku

VAPA

NKK

I

Välityömarkkinoilla pyritään luomaan työllistymisväyliä tulevaisuuden kasvualoille, kuten hoivapalveluihin.

Vaikuttavuutta välityömarkkinoillepääsy työmarkkinoille voi pitkittyä eri syistä. Tällöin tarvitaan työtä ja palveluita, joilla työnhakijan työmarkkinavalmiuksia voidaan ylläpitää ja kehittää. Tästä on kyse, kun puhutaan välityömarkkinoista.

45

Työllisyys

Välityömarkkinat-kehittämisohjelma

Rahoitus 2007–2013: 71,4 milj. €

Hallinnointi: Työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätietoja: hanna-mari.lempola(at)tem.fi, kati.herranen-haapaniemi(at)stm.fi

www.tem.fi/valityomarkkinat www.stm.fi/vireilla/rahoitus_ja_avustukset/ eun_rakennerahastot

OHJELMA TäHTää rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työvoiman saatavuuden varmistamiseen tulevaisuudessa. Aktiivisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan palveluiden tavoitteena on parantaa työnhakijoiden toimintakykyä, ammattitaitoa ja työmarkkina-asemaa. Toimenpiteinä ovat mm. kuntouttava työtoiminta, työelämävalmen-nus, työharjoittelu ja palkkatuettu työ. Välityömarkkinoiden työpaik-kojen tulisi olla väylä kohti avoimia työmarkkinoita. Ohjelmassa kehi-tetään siirtymävaiheisiin ja yritysyhteistyöhön liittyviä käytäntöjä kuten koulutuksen ja palkkatukityön yhdistämistä, työntekijöiden edelleen sijoittamista sekä työpoolimallia.

Yksi ohjelman painopiste on yritystoiminta, jossa työllistetään heikossa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä. Yhteinen yritys -hank-keessa kehitetään sosiaalisia yrityksiä ja laajennetaan sosiaalisen yri-tyksen käsitettä kohti yhteiskunnallista yritystä. Tuki- ja neuvontapal-veluita toteutetaan myös verkkopohjaisesti (www.yhteinenyritys.fi).

TEM koordinoi välityömarkkinoita alueittainVälityömarkkinoiden kehittäminen tapahtuu työ- ja elinkeinohallin-non, yritysten, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä. Siinä huomioidaan alueelliset työllisyysnäkymät, työvoiman ikärakenne ja osaaminen sekä elinkeinorakenne. Työ- ja elinkeinoministeriön alueelliset, koor-dinointiin keskittyvät hankkeet tukevat alueensa osahankkeita kehit-tämään välityömarkkinoiden palveluiden sisältöä ja laatua. Paremmin kohdennetut ja ajoitetut palvelut parantavat vaikuttavuutta. Eri pal-veluntarjoajien roolit ja vahvuudet olisi tunnistettava. Tavoitteena on mm. lisätä yhteistyötä alueiden työllisyyspalveluissa.

Osallistujat ovat hyötyneet hankkeiden järjestämästä verkos-toitumisesta ja koulutuksista. He ovat palveluntuottajia, viranomai-sia, hankehenkilöstöä ja muita teemaan sitoutuneita. Kehittämistyö on hyödyttänyt palveluiden käyttäjäasiakkaita. Hankkeet ovat osoit-taneet, että välityömarkkinoiden toimijat hahmottavat roolinsa työl-listäjänä ja siirtymätyön tarjoajana. Toimijat ovat sitoutuneet väli-työmarkkinoiden kehittämiseen ja järkeistäneet työnjakoa. He ovat muodostaneet palveluketjuja periaatteella ”kaikkien ei tarvitse hal-lita kaikkea”.

ASKEL – kohti asiakaslähtöisempiä kuntien työllisyyttä edistäviä palveluitaASKEL – Askelia kohti työelämää -hankkeen tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisemmiksi kokonaisuuksiksi kunnallisia palveluja, jotka on suunnattu heikossa työmarkkina-asemassa oleville. ASKELessa on tutkittu kuntouttavan työtoiminnan luonnetta kuntien sosiaali- ja työllisyyspalveluissa. Asiakkaiden näkemyksiä palveluista on koottu asiakasraatien kautta. Kuntien työntekijöille on pilotoitu työssä sovel-lettavaa koulutusohjelmaa. Palveluiden solmukohtia on avattu valta-kunnallisissa keskustelu- ja oppimisfoorumeissa.

46

KuVA

: ALE

KSI M

ALIN

EN/T

EM:N

Ku

VAPA

NKK

I

Muutosturva saattaa työt ja tekijät yhteenTyöstä työhön -kehittämisohjelmalla kehitetään muutosturvan toimintamallia sekä tuetaan muutosturvan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta. Samalla ohjelma edistää toimintamallin koordinaatiota ja lisää muutosturvan tunnettavuutta.

47

Työllisyys

Työstä työhön -kehittämisohjelma

Rahoitus 2007–2013: 0,6 milj. €


Lisätietoja: outi.viljamaa(at)tem.fi, hannele.liesegang(at)tem.fi, riku.hautamaki(at)tem.fi

www.tem.fi/muutosturva

TYöSTä TYöHöN -kehittämisohjelmassa painottuvat muutosturvan toteutusta ja laajentamista koskevat koulutus- ja tiedotustehtävät. Koulutuksissa on käsitelty myös lomautettujen palveluprosessin tuke-mista. Koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa kohderyhminä ovat muun muassa työntekijöiden ja työnantajien edustajat sekä työ- ja elinkei-nohallinnon henkilöstö. Koulutukset jatkuvat edelleen ja ne räätälöi-dään kohderyhmän tarpeiden mukaisesti.

Kehittämisohjelman toteuttajat ovat tuottaneet koulutustarkoi-tuksiin diasarjoja ja muuta materiaalia, joita voivat hyödyntää sekä alueilla työskentelevät muutosturva-asiantuntijat että muut muutos-turvan parissa työskentelevät. Projektin edustajat ovat myös olleet suunnittelemassa asiakkaille suunnattua tukimateriaalia.

Tarkoituksena on kehittää edelleen konkreettisia toimintatapoja ja välineitä, joilla irtisanotut ja rekrytoivat yritykset löytäisivät parem-min toisensa. Tarvitaan pro-aktiivisia ennakoivia malleja rakenne-muutosten hoitoon ja muutoksen hallintaan. Tähän työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan etsitään malleja, sillä tekijät ja työpaikat eivät välttämättä aina kohtaa edes talouden taantumavaiheessa.

CV-netti toimivammaksi ja tukimateriaalia irtisanotuilleKeväällä 2010 järjestettiin valtakunnallinen Hyvät käytännöt raken-nemuutostilanteissa -seminaari. Siinä kerättiin kokemuksia tähän mennessä tapahtuneista rakennemuutostilanteista ja autettiin levit-tämään hyväksi havaittuja käytäntöjä ja toimintamalleja. Seminaa-rin loppuraportti sekä esitysmateriaali löytyvät alla mainituilta netti-sivuilta.

Työstä työhön -kehittämisohjelma on tukenut muutosturvan laki-muutosten toimeenpanoa ja muutosturva-asiantuntijoiden verkosto-maista työskentelyä. Lisäksi ohjelmassa kehitetään CV-netin toimi-vuutta ja muutosturvan tilastointia. Se myös tuottaa tukimateriaalia muun muassa irtisanomistilanteissa laadittavan työllistymistä edistä-vän toimintasuunnitelman tueksi.

48

KuVA

: ALE

KSI M

ALIN

EN/T

EM:N

Ku

VAPA

NKK

I

Entistä suurempi osa insinööreistä on naisia, mutta alan suosiota heidän parissaan pyritään vielä lisäämään.

Tasa-arvo tavaksi – Valtavasta voimaa!Naisten ja miesten ammatit ovat historiaa, tai niin ainakin pitäisi olla. Valtava-ohjelma puuttuu sukupuolittuneeseen työnjakoon ja vie sukupuolinäkökulmaa valtavirtaan eli kaikkeen toimintaan.

49

Työllisyys

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) -kehittämisohjelma

Rahoitus 2007–2013: 18,7 milj. €


Lisätietoja: hillevi.lonn(at)tem.fi, mia.terasaho(at)tem.fi

www.tem.fi/valtava

SUKUpUOLTEN TASA-ARVON edistäminen ja valtavirtaistaminen -kehittämisohjelman (Valtava) tavoitteena on purkaa työ- ja koulu-tusurien kahtiajakoa perinteisiin miesten ja naisten aloihin. Kouluissa ja työ- ja elinkeinotoimistoissa pidetään tietoiskuja, joissa naiset ja miehet kertovat työskentelystään sukupuolelleen epätyypillisessä ammatissa. Lisäksi opettajia ja oppilaanohjaajia valmennetaan huo-mioimaan sukupuolinäkökulma oppilaanohjauksessa.

Mies- tai naisvaltaisia yrityksiä kannustetaan ja valmennetaan työllistämään sekä naisia että miehiä. Työorganisaatioille annetaan myös tukea tasa-arvosuunnitelmien laatimiseen. Lisäksi työorgani-saatioita ja esimiehiä valmennetaan tukemaan naisten urakehitystä. On kehitetty hyvä käytäntö, jossa työnhakija esitellään työnantajalle ilman, että hakijan nimi, sukupuoli, ikä ja kansalaisuus näkyvät esitte-lykirjeessä. Näin nostetaan esille hakijan osaaminen eivätkä mahdolli-set stereotypiat vaikuta rekrytointiin.

Valtava nostaa esiin ja tukee naisten osaamista ja innovaatioita muun muassa edistämällä naisyrittäjyyttä. Myös yrittäjien sijaispalve-lujärjestelmää kehitetään yrittäjien työhyvinvoinnin ja yritysten kas-vuhalukkuuden edistämiseksi. Ohjelman osallistujina on myös maa-hanmuuttajia, koska etenkin naiset voivat kokea moniperusteista syrjintää sukupuolensa ja etnisen taustansa vuoksi.

Naisten koulu maahanmuuttajille, Virina kutsuu naisia teknologian pariinOulun Seudun Setlementti ry toteuttaa Naisten koulu – integraatiota ja arjen taitoja maahanmuuttajanaisille -projektia. Projektissa kehite-tään uudentyyppinen toimintamalli työttömille ja peruskoulutusta tai ammatillista koulutusta vaille oleville maahanmuuttajanaisille. Mal-lissa yhdistetään käytännönläheinen ja vuorovaikutteinen koulutus sekä työelämään valmentava kuntouttava työtoiminta. Osallistujille luodaan yksilölliset koulutus- ja urapolut muun muassa kulttuurimen-torin avulla. Tällä tavoin parannetaan heidän integroitumistaan suo-malaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi työorganisaatioita pyritään kehittä-mään maahanmuuttajille myönteisiksi.

Tampellan Teollisuusoppilaitos Oy:n toteuttamassa Virina – naisia teknologiateollisuuteen -projektissa kehitetään räätälöity koulutus-malli, jossa osallistujat tutustuvat teknologiateollisuuden ammat-teihin ja työpaikkoihin. Orientaatiojakson jälkeen heille rakennetaan polku ammatillisen koulutuksen ja työharjoittelun kautta alan töihin. Projektissa tehdään tiivistä yhteistyötä alan yritysten kanssa ja tue-taan yritysten tasa-arvosuunnittelutyötä.

50

KuVA

: SAT

AKu

NN

AN E

LY-K

ESKu

S

Lokakuussa 2009 järjestettiin porissa Recruitment Days Satakunta -tapahtuma, jossa mukana oli Eures-neuvojia Suomen lisäksi kuudesta EU-maasta.

MATTO työperäisen maahanmuuton tukijanaUlkomainen työvoima on kysyttyä Suomessa, sillä kaikille töille ei löydy tekijöitä kotimaasta. Maahan muuttaneet työntekijät tarvitsevat tukea sekä työkulttuuriin että yhteiskuntaan sopeutumiseksi. MATTO kerää yhteen työperäisen maahanmuuton projektit.

51

Työllisyys

Työvoiman maahanmuuton ESR-kehittämisohjelma, MATTO-tukirakenne

Rahoitus 2007–2013: 32,6 milj. €

Hallinnointi: Sisäasiainministeriö

Lisätietoja: tapani.kojonsaari(at)intermin.fi

www.intermin.fi/matto

VALTAKUNNALLiNEN TYöVOiMAN maahanmuuton ESR-ohjelma kehittää rekrytointia ja työnvälitystä, perehdyttää ja kouluttaa Suo-meen tullutta tai rekrytoitua ulkomaista työvoimaa ja kehittää heidän neuvontapalveluitaan. Kehittämisohjelmaa koordinoivan MATTO-tukirakenteen lähtökohtana on koota yhteen työperusteisen maa-hanmuuton kehittämistyön parissa toimivat projektit. Se verkottaa ja tukee niiden toimintaa sekä kokemusten vaihtoa. Samoin se pyrkii löytämään ja jalostamaan niiden toiminnasta elementtejä, jotka aut-tavat koko kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamista.

Ohjelman projekteista saaduin opein kehitetään MATTO-tukira-kenteen puitteissa mm. ulkomaalaisille työntekijöille ja heitä rekrytoi-ville tai sitä suunnitteleville yrityksille suunnattu opastusjärjestelmä ja strategia Suomen vetovoimaisista tekijöistä ulkomaisen työvoiman kannalta sekä suomen kielen ja kulttuuriorientaation opintokokonai-suus.

Työvoimaa Satakuntaan ja Varsinais-SuomeenTyöhön Satakuntaan -projekti on Satakunnan ELY-keskuksen hal-linnoima tukiprojekti satakuntalaisille työnantajille. Jos kotimaasta ei löydy ammattitaitoista työvoimaa, projekti etsii toimeksiannosta ulkomaalaisen työntekijän Eu:n alueelta. Projekti toimii yhteistyössä erityisesti Bulgarian, Puolan, Romanian ja Baltian maiden kanssa.

Projektin tukena on EuRES-neuvojien verkosto, joka toimii yli 30 maassa Euroopan talousalueella.

Projektissa ovat jo toteutuneet mm. sairaanhoitajien ja lääkärei-den lähtömaakoulutus, ulkomaalaisen sairaanhoitajan opas suoma-laiseen työelämään, virolaisten sairaanhoitajien ja latvialaisten kau-sityöntekijöiden rekrytointi Suomeen ja suomenkielen koulutukset Suomessa jo asuville maahanmuuttajille.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Spurtti-projekti palvelee alueen työnantajia, jotka eivät löydä työvoimaa Suomesta. Kohderyhmään kuuluu yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia. Spurtti tarjoaa uusia palveluja työnantajille ulkomailta rekrytoinnin tueksi. Ammattitaitoi-sen työvoiman saatavuus on tärkeä menestystekijä yrityksille. uusia palveluja ovat mm. työhön tulijan asumisen järjestäminen, omakieli-nen neuvonta, suomen kielen opetus, tulkkaus perehdytyksen tueksi ja viranomaisasioinnissa auttaminen.

www.rakennerahastot.fi

VipUVOiMAA EUROOpAN UNiONiLTA KiLpAiLUKYKYYN JA TYöLLiSYYTEENEu tukee alueiden kilpailukykyä ja työllisyyttä ohjelmilla, jotka on rahoitettu osittain rakennerahasto-varoilla. Suomessa toteutetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmia. Rakennerahastopolitiikka vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. ESR:n tavoite on kehittää osaamista ja palvelurakenteita ja siten edistää tasa-arvoa ja kehittää työmarkkinoita.

Manner-Suomen ESR-ohjelma jakaantuu alueosioihin ja valtakunnalliseen osaan, jotka edistä-vät strategisia teemoja. Valtakunnalliset kehittämisohjelmat perustuvat ministeriöiden strategioissa päätettyihin erityisalueisiin, joita tuetaan ESR-varoin. Valituilla teemoilla (osaaminen, osallisuus, työllisyys ja yrittäjyys) edistetään suomalaista koulutus-, yrittäjyys-, työllisyys- ja hyvinvointipolitiik-kaa. Tämä esite kertoo 23 valtakunnallisen kehittämisohjelman sisällöstä ja esittelee lyhyesti niihin kuuluvia hankkeita.

Documents

Valtakunnalliset kehittämisohjelmat - Rakennerahasto · 5 Valtakunnalliset kehittämisohjelmat – isoja kokonaisuuksia EUROOpAN SOSiAALiRAHASTON (ESR) valtakunnalliset kehit-tämisohjelmat