Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

26.2.2014

Arno Miettinenselvitysmies

2

Valtionosuus turvaa peruspalveluja

Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata peruspalvelujen järjestäminen koko maassa sekä tasata olosuhteista johtuvia eroja.

Keskimäärin valtionosuudet muodostavat 29 % kunnan koko verorahoituksesta*

vaihdellen kunnittain 3,7 – 70,1% 22% kaikista kunnan käyttötuloista** vaihdellen

kunnittain 2,9% – 61% (*verotulot+valtionosuudet)(**verotulot+valtionosuudet+toimintatuotot)

pp.kk.vvvvOsasto

3

Sekava ja vanhentunut nykymalli

”48 kriteeriä + 3 lisäosaa” Sairastavuus 9,6%: perustuu 16-54-vuotiaisiin

työkyvyttömiin, painoarvoa ei ole vuosiin tarkistettu

Ikärakenne 82,3%: kotitalouskyselyn (1990) ja poistorekisterin (1993) pohjalta sekä Helsingin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Lisäksi vuosittaiset tehtävämuutokset.

Päällekkäisiä, vanhentuneita ja epätarkkoja

pp.kk.vvvvOsasto

Terv

eyde

nhuo

lto

Sosi

aalih

uolto

Esi-

ja p

erus

opet

us

Kirj

asto

t

Taite

en p

erus

opet

us

Ylei

nen

kultt

uurit

oim

i

Ylei

nen

osa

Erity

isen

har

van

asu-

tuks

en y

m. l

isäo

sat

YHTE

ENSÄ

VÄESTÖMÄÄRIIN LIITTYVÄT KRITEERIT

ikäryhmittäiset kriteeritkoko väestö X X X X X X X X 80-6-vuotiaat X X 26-15-vuotiaat X 113-15-vuotiaat X 17-64-vuotiaat X X 265-74-vuotiaat X X 275-84-vuotiaat X X 2yli 85-vuotiaat X X 2

kieliryhmittäiset kriteeritruotsinkieliset 6-15-vuotiaat X 1vieraskieliset 6-15-vuotiaat X 1saamekielisen väestön määrä X 1

muut väestömääriin liittyvät kriteerittaajama-asukkaiden määrä X 1saaristo-osien asukasmäärä X 1asukasmäärän muutos 3 vuotena X 1

HARVAAN ASUTUKSEEN LIITTYVÄT KRITEERIT

asukastiheys X X X X 4syrjäisyys X X X 3

MUUT KRITEERIT

statusmuuttujatsaaristoisuus X X X X X 5kaksikielisyys X X 2saamelaisten kotiseutualueen kunta X X 2

Kerroinmuuttujatsairastavuus X 1työttömyys X X 2lastensuojelu X 1vammaisuus X 1

YHTEENSÄ 9 12 8 2 1 1 9 5 47

Nykyjärjestelmän kriteerit ovat monin osin päällekkäisiä ja kuvaavat samaa olosuhdetta tai väestö-rakennetta

3282,60 €/as.

348,64 €/as

Kuntien valtionavut 2014: 8,59 + 0,98 + 1,01 (mrd. €) VM osuudet avustuksetOKM osuudet

6

Selkeä uusi VOS Yksinkertaistetaan laskentamallia,

vähennetään kriteerejä, poistetaan päällekkäisyyttä

Yleisperiaate: asukasluku * hinta * kerroin Peruspalveluissa 8 kriteeriä, 3 lisäosaa Yksi ikärakenne, tietyt olosuhdeindikaattorit Valtionosuutta nykyistä enemmän sairastavuuden

perusteella Kustannustenjaon tarkistus toteutetaan vuosittain

pp.kk.vvvvOsasto

Kannustava uusi VOS Kriteerit perustuvat kustannusten laskennalliseen

keskiarvoon, kunnan tuottaessa palvelun alle laskennallisen kustannuksen, saa se hyödyn itselleen

Järjestelmän kannustavuutta lisätään siirtämällä painopistettä kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen.

Lisäksi verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen kannustavuutta lisätään (verotulojen kasvu hyödyttää jatkossa myös tasausrajan alapuolella olevia kuntia).

Lisäosissa työpaikkaomavaraisuus kannustaa kuntaa aktiivisuuteen omassa elinkeinopolitiikassaan

8

Uusi järjestelmä on kuntaliitosneutraali Uusi valtionosuusjärjestelmä on pääosin

kuntaliitosneutraali. Nykyisessä järjestelmässä olevat

määräytymisperusteiden porrastukset pääosin poistetaan, mikä osaltaan vähentää kuntaliitosten esteitä.

Uuden järjestelmän käyttöönottoon liitetään siirtymäaika, joka tasoittaa muutoksia

Kuntaliitosten yhteydessä kompensoidaan mahdolliset valtionosuusmenetykset (kuten nykyisinkin)

pp.kk.vvvvOsasto

9

Nykyinen järjestelmä - perusrakenne

pp.kk.vvvvOsasto

87,4 %

3,5 %9,7 %

-0,6 %0,01 %

Nykyjärjestelmä v. 2013

Laskennalliset valtionosuudet

Yleinen osa & lisäosat

Vähennykset ja lisäykset

Verotuloihin perustuva tasaus

Järj. muutos

10

Uusi järjestelmä – perusrakenneLaskennallisista valtionosuuksista siirretään n. 8,2 % tulojen tasaukseen

pp.kk.vvvvOsasto

79,2 %

3,5 %

9,7 %

7,6 %

0,01 %

Uusi malli

Laskennalliset valtionosuudet

Lisäosat

Vähennykset ja lisäykset

Verotuloihin perustuva tasaus

Järj. muutos

11

Nykyinen ja UUSI järjestelmä yhteenvetovuoden 2014 tiedoilla

pp.kk.vvvvOsasto

Laskennalliset kustannukset:

Ikärakenne Sairastavuus Työttömyys- Kaksi- Vieras- As.tiheys Saaristo Koulutus- Muut Yht.

aste kielisyys kielisyys tausta

Nykyjärjestelmä 20 740 089 579 2 383 644 301 484 692 951 52 903 790 44 942 878 197 218 167 2 270 479 0 1 254 008 019 25 159 770 164

UUSI MALLI 17 718 365 074 6 038 288 354 473 148 264 90 821 992 478 677 305 186 172 701 14 319 165 160 003 652 0 25 159 796 507

Suhteelliset osuudet, %

Ikärakenne Sairastavuus Työttömyys- Kaksi- Vieras- As.tiheys Saaristo Koulutus- Muut

aste kielisyys kielisyys tausta

Nykyjärjestelmä 82,4 % 9,5 % 1,9 % 0,2 % 0,2 % 0,8 % 0,0 % 0,0 % 5,0 % 100,0 %

UUSI MALLI 70,4 % 24,0 % 1,9 % 0,4 % 1,9 % 0,7 % 0,1 % 0,6 % 0,0 % 100,0 %

Lisäosat: Syrjäisyys Saamen Työpaikka- Muut Yht.

kotiseutu omavar.

Nykyjärjestelmä 36 184 044 3 504 002 0 269 362 554 309 050 600

UUSI MALLI 103 278 816 3 564 245 202 207 038 0 309 050 099

Verotuloihin perustuva tasaus ja omarahoitusosuus:

Verotul. Omarahoitus- Netto

tasaus osuus

Nykyjärjestelmä -49 561 112 17 720 042 690 -17 769 603 802

UUSI MALLI 671 477 886 18 442 102 310 -17 770 624 424

Keskeinen muutos johtuu ikärakenteesta ja sairastavuudesta

Kustannusten tasauksesta siirretty n. 720 milj. € (134 €/as) tulojen tasaukseen (kuntien omarahoitusosuus nousee 134 €/as)

12

Laskentaperusteet (uusi järjestelmä)Laskennallisiin kustannuksiin sisältyvät erät:

pp.kk.vvvvOsasto

1) Ikärakenne: Painot THL:n ja VATT:n selvityksistä. Muutettu ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella jaettavia kokonaissummia THL:n selvityksen suuntaisesti > sairastavuuden paino kasvaa ~2,5 –kertaiseksi verrattuna nykyiseen

2) Sairastavuus:  Sisällöt ja painot perustuvat THL:n selvitykseen.     3) Työttömyysaste:  Kunnan kerroin = kunnan työttömyysaste / koko maan keskiarvo.               4) Kaksikielisyys:  Kaksikielisille kunnille = kaksikielisyyden hinnasta 7% koko asukasluvun

perusteella ja 93% ruotsinkielisen väestön perusteella ( asukasluvun perusteella jaetaan n. 35% ja ruotsinkielisten perusteella 65% koko summasta  )              

5) Vieraskielisyys: Kunnan kerroin = kunnan vieraskielisten osuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin.        

6) Asukastiheys:  Kunnan kerroin = koko maan keskiarvo / kunnan asukastiheys. Kerroin rajattu maksimissaan 20:een.        

7) Saaristo: Varsinaisille saaristokunnille = asukasluvun perusteella ja saaristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, korotus on kolminkertainen.                  

8) Koulutustausta: Kunnan kerroin = ilman tutkintoa olevien 30-54 -vuotiaiden osuus vastaavasta ikäluokasta vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka  osuus maan alin.                      

13

Laskentaperusteet (uusi järjestelmä)Lisäosat eivät kuulu peruspalvelujen laskennallisiin kustannuksiin > ei omarahoitusosuutta

pp.kk.vvvvOsasto

Lisäosat                                   1) Syrjäisyys: Syrjäisyysluvun perusteella. Jos

syrjäisyysluku yli 1,5 = kunnan kerroin kolminkertainen.    

2) Saamelaisten kotiseutualueenlisä: Saamelaisten kotiseutualueen kunnille = asukasluvun perusteella.        

3) Työpaikkaomavaraisuus: Kunnan kerroin = kunnan työpaikkaomavaraisuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin. Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, on tilanne päinvastainen

14

Vos-uudistus, alustava esitysKuntakohtaiset vaikutuksetMuutokset nykyisiin valtionosuuksiin

12.12.2013Kunta- ja aluehallinto-osasto

VOS-uudistus, alustava esitysMuutosvaikutukset €/asukas

100 - 303 (38)50 - 100 (34)

0 - 50 (42)-50 - 0 (42)

-100 - -50 (36)-626 - -100 (112)

15

Vos-uudistus, alustava esitysKuntakohtaiset vaikutuksetValtionosuuksien kokonaismäärä

12.12.2013Kunta- ja aluehallinto-osasto

VOS-uudistus, alustava esitysValtionosuudet €/asukas

3 000 - 5 400 (106)2 500 - 3 000 (55)1 700 - 2 500 (78)1 500 - 1 700 (24)1 000 - 1 500 (32)

30 - 1 000 (9)

16

Kymmenen suurinta ja pienintä kuntaa UUSI VOS v. 2014, €/as

Helsinki 527 Espoo 283 Tampere 1 053 Vantaa 790 Oulu 1 389 Turku 1 186 Jyväskylä 1 401 Kuopio 1 653 Lahti 1 563 Kouvola 1 738

pp.kk.vvvvOsasto

• Luhanka 4 003 • Lestijärvi 3 899 • Kustavi 2 821• Pelkosenniemi 3 965• Hailuoto 3 462• Savukoski 4 239 • Merijärvi 3 789• Halsua 3 307 • Utsjoki 5 509 • Kivijärvi 4 258

17

Uudistuksen aikataulu

pp.kk.vvvvOsasto

VALMISTELUVAIHE AIKATAULUHE luonnos lausuntokierroksella 4.2.- 4.4.2014 ( jatkoaika ruots. ja

saamelais.)Hallituksen esitys Huhtikuun puolivälissä 2014

Eduskuntakäsittely Ennen kesää

Uusi valtionosuuslaki voimaan 1.1.2015

18

Halken linjaus valmistelusta Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on hyväksynyt

valtionosuusuudistuksen kriteerit, pääperiaatteet ja selvitysmiehen luonnoksen Hallituksen esitykseksi viralliselle lausuntokierrokselle.

Selvitysmies Arno Miettisen alustava ehdotus Hallituksen esitykseksi ja kuntakohtaiset laskelmat on lähetetty viralliselle lausuntokierrokselle 4.2.2014, jonka aikana pyydetään kuntien kannanottoja muun muassa käytettyihin kriteereihin, laskentaperusteisiin ja tasaukseen. Määräaika 4.4.2014.

Hallitus tekee lopullisen ehdotuksensa eduskunnalle valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi lausuntokierroksen jälkeen huhtikuussa 2014.

pp.kk.vvvvOsasto

19

Halken linjaus siirtymäajasta Valtionosuusuudistuksen kunnittaisessa muutoksessa käytetään

vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka aikana kuntakohtainen vuosimuutos rajoitetaan euroa asukasta kohti seuraavasti:

1. vuosi; muutos +/- 50 €/as 2. vuosi; +/-50 €/as (kokonaismuutos 100 €/as) 3. vuosi; +/-80 €/as (kokonaismuutos 180 €/as) 4. vuosi; +/-80 €/as (kokonaismuutos 260 €/as) 5. vuosi; +/-120 €/as (kokonaismuutos 380 €/as)

Lopullisesta siirtymäajan pituudesta päätetään kuntien kuulemisten jälkeen hallituksen esityksen yhteydessä.

pp.kk.vvvvOsasto

20

Lisätietoja

pp.kk.vvvvOsasto

21

Toteutustapa Uudistuksen kulmakivinä THL:n tutkimuksen mukaiset

kokonaiskustannuspainot sairastavuuden ja VATT:n selvityksen ikärakenteen välillä sekä ikärakenteen ja sairastavuuden sisällä

THL:n selvitys merkitsee sairastavuuden painoarvon merkittävää kasvua suhteessa nykyiseen (korotus ~2,5 ) ja ikärakenteen painoarvon pienenemistä

Siirtymäaika ~5 vuotta, päätös tehdään lopullisen esityksen yhteydessä

Hallituksen esitys ja siirtymätasauksen pohjana oleva muutoslaskenta perustuu vuoden 2014 lukuihin > lopulliset tiedot saadaan huhtikuussa 2014 kun HE valmistuu.

pp.kk.vvvvOsasto

22pp.kk.vvvvOsasto

Ikäryhmähinnat ja sairastavuus – nykyinen/ UUSI

NYKYINEN, v. 2014 UUSI

Ikäryhmät yhteensä Ikäryhmät yhteensä muutosSote Eop Yht. Yht.

0-6v. 8 257 8 257 Ikä 0-5 8 7446-v. 4 834 4 834 Ikä 6 9 060 4 2267-12 v. 5 311 5 311 Ikä 7-12 7 420 2 10913-15 v.* 9 435 9 435 Ikä 13-15 12 730 3 294

0 Ikä 16-18 4 0257-64v. 1 360 1 360 Ikä 19-64 1 028 -332 65-74v. 3 415 3 415 Ikä 65-74 1 994 -1 421 75-84v. 10 697 10 697 Ikä 75-84 5 330 -5 367 85+ v. 24 690 24 690 Ikä 85+ 17 859 -6 830 Sairastavuus 438 438 1 119 681

23

Väestö eräissä kaupungeissa 31.12.2012 ikäryhmittäin

0-14 15-64 65-Turku 12,8 68,0 19,2

Espoo 19,4 67,9 12,6

Helsinki 13,4 70,6 15,8

Oulu 19,4 67,4 13,1

Tampere 13,5 69,2 17,3

Vantaa 18,2 68,4 13,4

pp.kk.vvvvOsasto

Erot ikärakenteessa selittävät muutoksia näiden kaupunkien tulosten välillä ( vanhusten paino pienenee ja nuorten paino kasvaa verrattuna nykyjärjestelmään )

Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään1(1) 1.10.2013

Taulukko 1. Väestötekijöiden vaikutus peruspalveluiden kysyntään (Indeksi 2012 = 100)

Kuntasektorin käyttökustannukset

vuonna 2011

milj. euroa 2012 2017 2020 2030 2012–2020 2020–2030Koulutuspalvelut 9653 100 101 102 104 0,2 0,2Lasten päivähoito ja esiopetus

2567 100 102 103 102 0,3 0

perusopetus 4488 100 103 105 109 0,7 0,3lukiokoulutus 651 100 91 91 98 -1,2 0,7ammatillinen koulutus 1522 100 97 96 99 -0,5 0,3

ammattikorkeakoulut 425 100 100 97 97 -0,4 0Terveyspalvelut 10124 100 107 111 126 1,3 1,3erikoissairaanhoito 6110 100 106 109 120 1,1 0,9perusterveydenhuolto 4014 100 108 114 136 1,6 1,8

Sosiaalipalvelut (alla olevat) 2743 100 115 125 174 2,9 3,3

vanhainkodit 947 100 116 128 180 3,1 3,5kotipalvelut 794 100 114 123 166 2,6 3,1palveluasuminen (arvio) 1002 100 115 125 173 2,8 3,3

Yllä mainitut peruspalvelut yhteensä

22520 100 105 109 122 1,1 1,2

Muutokset keskimäärin vuodessa,

%

Lähde: STM

25

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus -Nykyjärjestelmä

pp.kk.vvvvOsasto

1 600 1 800 2 000 2 200 2 400 2 600 2 800 3 000 3 200 3 400 3 600 3 800 4 000 4 200 4 400 4 600 4 800 5 000 5 200 5 400 5 600 5 800 6 000 6 200 6 400 6 600 6 800

1 9 17 25 33 41 49 57 65 73 81 89 97 105

113

121

129

137

145

153

161

169

177

185

193

201

209

217

225

233

241

249

257

265

273

281

289

297

Laskennallinen verotulo

Tasausraja

Keskim. Lask. verotulo

Tasattu verotulo

* 61 kuntaa yli tasausrajan (tasausvähennys)* Tasattu verotulo maks. 5 330 €/as ja min. 3 074 €/as* Tasausraja 3 074 €/as

Tasauslisä 100 % (ei verokasvuhyötyä)

Tasausvähennys kiinteä 37 % (verokasvuhyöty 63 %)

Tasausvähennysalkaa

Verotuloihin perustuvavaltionosuuksien tasaus;Nykytilanne v. 2013

26

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus -Uusi järjestelmä (ml. voimalaitosten kiinteistövero)

pp.kk.vvvvOsasto

1 600 1 800 2 000 2 200 2 400 2 600 2 800 3 000 3 200 3 400 3 600 3 800 4 000 4 200 4 400 4 600 4 800 5 000 5 200 5 400 5 600 5 800 6 000 6 200 6 400 6 600 6 800

1 9 17 25 33 41 49 57 65 73 81 89 97 105

113

121

129

137

145

153

161

169

177

185

193

201

209

217

225

233

241

249

257

265

273

281

289

297

Lask.verotulo

Tasausraja

Keskim. lask. verotulo

Tasattu verotulo

*29 kuntaa yli tasausrajan (tasausvähennys)*Tasattu verotulo maks. 5 396 €/as ja min. 3 047 €/as* Tasausraja 3 351 €/as

Tasauslisä 80 % (20 % verokasvuhyöty)

Tasausvähennys liukuva 30 % + luonn. log. (verokasvuhyöty 70 % miinus liukuma)

Tasausvähennysalkaa

Verotuloihin perustuvavaltionosuuksien tasaus;UUSI malli, v. 2013

27

Vuoden 2014 tae:n toiminnallisista muutoksista (uudistuksista jotka vaikuttivat kuntien laskennallisiin kustannuksiin).

Laskennallisiin kustannuksiin vaikuttaa ns. automaattimuutokset eli indeksikorotus sekä asukasluvun ja määräytymistekijöiden muutokset. Kaikkiaan vuoden 2014 talousarvioesityksessä laskennalliset kustannukset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 969,924 milj. €. Tähän sisältyy tehtävämuutokset 115 milj. euroa ).

Laskennallisia kustannuksia vähennettiin tehtäväsiirtoihin liittyen seuraavasti:  -  EU/Eta ja Sveitsin kansalaisten terveydenhuolto  - 11 milj. € - lapseen kohdistuneiden pahoinpitelyrikosten    selvityskustannusten siirto valtion vastuulle           - 2,2 milj. € -kemikaalivalvontatehtävien siirto                               - 0,375 milj. €   Muut vuoden 2014 valtionosuuteen kohdistuneet muutokset tehtiin joko

valtionosuusprosentin kautta (esim. valtionosuuden 362 milj. €:n vähennys) tai muissa valtionosuuksiin tehtävissä

vähennyksissä ja lisäyksissä jotka eivät vaikuta laskennallisiin kustannuksiin.   Valtionosuuksien muutokseen vuosittain vaikuttaa tasauksen kautta verovuoden

vaihtuminen

pp.kk.vvvvOsasto

28

Kotikuntakorvaus 38 § Kotikuntakorvauksen määräytyminen. Koska esitetyssä

valtionosuusjärjestelmässä ei olisi enää tehtäväkohtaisia valtionosuusperusteita, kotikuntakorvausten kustannuspohja perustuisi kaikkien kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien todellisiin esi- ja perusopetuksen yhteenlaskettuihin kustannuksiin nykyisten kotikunnan laskennallisten kustannusten sijasta.

Jatkossa kotikuntakorvaukset ja niiden perushinnat eivät siis määräytyisi enää nykyisen käytännön mukaisesti kuntakohtaisesti, vaan ikäryhmittäisen painojen perusteella koko maan tasolla, joiden perusteista säädetään 1 momentissa. Lisäksi todellisista kustannuksista vähennettäisiin sairaalaopetuksen ja pidennetyn oppivelvollisuuden opetuksen lisärahoituksen kustannukset, jotta rahoitusta ei näiltä osin maksettaisi kahteen kertaan. Todelliset kustannukset saataisiin vuosittain tehtävän kustannustenjaon tarkistuksen kautta varainhoitovuotta kolmea vuotta edeltäneillä tiedoilla, jotka korotettaisiin kunnan peruspalvelujen hintaindeksin mukaisin indeksikorotuksin varainhoitovuoden kustannustasoon.

pp.kk.vvvvOsasto

29

Kotikuntakorvaus

Ikäryhmittäiset 2 momentin mukaiset painokertoimet 6-, 7—12- ja 13—15-vuotiaille muutettaisiin vastaamaan Valtion taloudellisten tutkimuskeskuksen selvityksen (VATT, Raportti ikärakenteen huomioimisesta valtionosuusjärjestelmässä päivähoidon sekä esi- ja perusopetuksen osalta, 16.9.2013) mukaisia painoja.

  45 a § Kotikuntakorvauksen siirtymäjärjestely.

Kotikuntakorvauksen siirtymäjärjestelyistä ehdotetaan säädettäväksi erikseen järjestelmän muista siirtymäsaannoksista, koska sen kohteena ovat muutkin kuin kunnat.

Pykälän 1 momentissa esitettäisiin siirtymäjärjestyksen porrastus viiden vuoden siirtymäajalle

pp.kk.vvvvOsasto

Yhteenveto kuntien kommenteista - valtionosuusuudistukseen 17.1.14 mennessä

Halke 28.1.2014

31

Saadut lausunnot

Lausuntoaika 17.12.2013 – 17.1.2014

174 vastausta Webropol-kyselyllä

45 kuntaa toimitti vastauksensa paperilla

32

Onko valtionosuusuudistus tarpeellinen ?Vastauksia 169

157 myönteistä ja 12 kielteistä vastausta Nykyiset kriteerit vanhentuneita Laskennan yksinkertaistaminen Nykyinen järjestelmä vaikeaselkoinen Läpinäkyvyyden parantuminen Kielteistä: Uudistus vasta sitten, kun sote- ja

kuntarakenneuudistuksen sisältö selvillä. Nykyinen järjestelmä toimii hyvin.

33

Onko tasauksen suunta oikea ja uusi tasausjärjestelmä parempi kuin nykyinen ?Vastaajien määrä 168 113 myönteistä ja 60 kielteistä vastausta Kannustavuuden lisäystä pidetään hyvänä Tulojen tasauksen painon lisäämistä pidetään hyvänä,

mutta siirron kustannusten kustannusneutraalisuutta kritisoidaan, koska hyöty sulaa useissa kunnissa rahoitusosuuteen

Tasauslisäprosenttia kritisoidaan, ei esitetä kuitenkaan poistettavaksi -> 85-90 %

Joitakin mainintoja voimalaitosverojen huomioimisesta (-) ja kiinteistöveron palauttamisesta tasaukseen

34

Ovatko kriteerit selkeitä ?Vastaajien määrä 167

125 myönteistä ja 52 kielteistä vastausta

Kriteerejä pidetään pääosin selkeinä

Yksinkertaisempi kuin nykyinen järjestelmä

Toiveita kuitenkin läpinäkyvyyden lisäämiseksi,

laskentaperusteiden taustat (erityisesti sairastavuus)

Useissa vastauksissa viitattiin THL:n tutkimustuloksiin ja

esitettiin toive niiden huomioimisesta

35

Uudistus tulee voimaan 1.1.2015. Onko siirtymäaika sopiva ?

Vastauksia 167

122 myönteistä ja 47 kielteistä vastausta

Pääosin 4 – 5 vuotta pidetään riittävänä

Loput vastaavat ilmeisesti sen mukaan miten omalle kunnalle

on käymässä uudistuksessa

5 – 7 vuotta esitetään, muutama vastaaja esittää jopa 10

vuoden siirtymäaikaa

Lyhimmillään 3 vuotta

36

Tasaavatko kriteerit kuntienkannalta oikeita kustannuksia ja niiden välisiä eroja ?

Vastauksia 166

73 myönteistä ja 104 kielteistä vastausta Selvästi eniten avovastauksia kaikista kysymyksistä Sairastavuuskriteeri painottuu eniten, yleisimmin halutaan

painoarvoa kasvattaa, kritiikkiä kun siinä ei huomioida ennaltaehkäisyn merkitystä

Ikärakenne: vanhuksille lisää painoa Työpaikkaomavaraisuus: pääosin kielteisiä Vieraskielisyys: lähes kokonaisuudessaan myönteisiä Vähiten mainintoja koulutustaustasta, kaksikielisyydestä ja

työttömyydestä

37

Onko kriteereiden lukumäärä riittävä ?Vastauksia 167

132 myönteistä ja 35 kielteistä vastausta Kriteerien määrää pidetään useimmissa vastauksessa

sopivana Lisää kriteerejä ei juurikaan kaivata (max 1 – 2 kpl) Eniten mainintoja työpaikkaomavaraisuudesta, lähes kaikki

kielteisiä Harva asutuksen ja pitkien etäisyyksien painottaminen

38

Uudenmaan maakunnan kuntien UUSI vos osatekijöittäin

pp.kk.vvvvOsasto

As.luku Ikärakenne Sairastavuus Muut lask. Lask.kust Omarah. Lisäosat Verotul. UUSI VOS NYK. VOS MUUTOS

kust. yht osuus perust. tas. YHTEENSÄ YHTEENSÄ €/as

Koko maa 5 398 173 3 282 1 119 260 4 661 3 416 57 124 1 591 1 592 -0

Uusimaa 1 566 835 3 117 857 317 4 291 3 416 41 -322 708 662 47

Askola 4 988 3 528 800 159 4 487 3 416 11 270 1 549 1 531 17

Espoo 256 824 3 195 675 332 4 202 3 416 35 -628 283 240 43

Hanko 9 267 3 206 1 042 383 4 632 3 416 133 -47 1 488 1 514 -26

Helsinki 603 968 2 895 917 375 4 186 3 416 58 -415 527 461 66

Vantaa 205 312 3 086 822 373 4 281 3 416 41 -225 790 660 130

Hyvinkää 45 592 3 271 1 072 186 4 528 3 416 32 -119 1 184 1 195 -11

Inkoo 5 538 3 402 868 327 4 598 3 416 5 -190 1 136 1 209 -73

Järvenpää 39 646 3 098 902 161 4 161 3 416 14 -157 716 709 7

Karkkila 9 119 3 456 1 129 228 4 812 3 416 29 330 1 901 1 886 16

Kauniainen 8 910 3 600 760 236 4 596 3 416 11 -1 260 -78 83 -161

Kerava 34 491 3 069 964 225 4 258 3 416 19 -179 770 700 70

Kirkkonummi 37 567 3 421 671 245 4 337 3 416 11 -297 742 733 9

Lapinjärvi 2 829 3 488 1 094 380 4 962 3 416 26 644 2 438 2 590 -152

Loviisa 15 519 3 402 1 176 349 4 926 3 416 28 -134 1 618 1 753 -135

Lohja 47 516 3 368 1 014 209 4 591 3 416 24 42 1 407 1 449 -42

Myrskylä 1 992 3 476 1 091 278 4 845 3 416 14 717 2 461 2 599 -138

Mäntsälä 20 478 3 562 868 129 4 560 3 416 12 229 1 529 1 415 114

Nurmijärvi 40 719 3 506 754 122 4 382 3 416 12 -144 947 897 50

Pornainen 5 137 3 734 713 123 4 570 3 416 0 270 1 559 1 404 155

Pukkila 2 047 3 651 951 160 4 762 3 416 8 508 2 089 2 136 -47

Porvoo 49 028 3 301 893 292 4 486 3 416 31 -157 1 093 1 143 -49

Raasepori 28 829 3 438 1 002 395 4 834 3 416 30 273 1 904 1 949 -45

Sipoo 18 739 3 487 742 231 4 460 3 416 9 -216 969 1 006 -37

Siuntio 6 170 3 422 726 253 4 401 3 416 4 -84 1 068 1 058 10

Tuusula 37 936 3 375 806 122 4 303 3 416 22 -227 768 736 32

Vihti 28 674 3 387 729 162 4 279 3 416 12 -47 960 1 022 -62