Vammaispalvelulain uudistukset 1.9.2009 lukien

Vammaispalvelulain uudistukset

1.9.2009 lukien

Jaana Manssila

Epilepsialiitto ry

24.9.2009 Jaana Manssila 2

Vammaispalvelulain muutokset• 1.9.2009 lukien vammaisten asiakkaiden oikeuksia vahvistetaan

(981/2008, HE166/2008, StVM 32/2008):

‾ Yksilöllinen palveluntarve huomioon palveluja ja tukitoimia järjestettäessä.‾ Palvelutarpeen selvittäminen määräajassa.‾ Yksilöllisen palvelusuunnitelman laatimisvelvoite.‾ Viivytyksetön päätöksenteko.‾ Henkilökohtainen apu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden alainen

maksuton vaikeavammaisten palvelu (asiakasmaksulain muutos 982/2008).− 1.1.2011 henkilökohtaisen avun tuntimäärän laajennus.

• Vammaispalvelulaki ensisijaiseksi kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin nähden.

• Vammaispalveluasetuksen muutos (371/2009): teknisiä muutoksia taloudellisiin tukitoimiin.

• STM Kuntainfo 4/2009 ja Kuntaliiton yleiskirje 16/80/2009.


Tarkoitus ja tavoitteet

• Tarkoitus: edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.

• Muutokset edistävät suunnitelmallisesti yhdenvertaisuutta ja muita perus- ja ihmisoikeuksia ja vammaispolitiikan keskeisiä periaatteita.

• YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus: korostaa osallistumisen turvaamista sekä itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisen kohtelun sekä henkilökohtaisen avun merkitystä.

- Ratifiointi.


Yksilöllinen palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma

• Palvelutarpeen selvittäminen määräajassa asiakkaan tilanteen ja olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa (aloitus 7. päivänä yhteydenotosta, kotikäynti/ tapaaminen, soveltuvat arviointimenetelmät).

• Yksilöllinen palvelusuunnitelma laadittava asiakaslain edellyttämällä tavalla (palvelujen sisältöön, järjestämistapaan ja määrään vaikuttavat yksilölliset seikat, tarkistaminen).

• Palvelusuunnitelmaan kirjattuja seikkoja ei tulisi ilman perusteltua syytä sivuuttaa päätöksenteossa.


Päätöksenteko määräajassa • Päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään 3

kk:n kuluttua hakemuksen esittämisestä, jollei selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa.

• VpL:n sisältö kokonaisuudessaan suhteessa yksilöllisiin vammasta ja sairaudesta aiheutuviin tarpeisiin.

• Huomioon otettava myös: – yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet– ihmisoikeussopimusten ja perusoikeussäännösten periaatteet– sosiaalioikeudelliset periaatteet.

• Ensi asteen päätöksenteon lainmukaisuus ja perusoikeuslähtöisyys!


Henkilökohtaista apua vaikeavammaisille henkilöille

• Pitkäaikainen tai etenevä vamma tai sairaus aiheuttaa välttämättömän ja toistuvan toisen henkilön avun tarpeen päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseksi.

• Välttämätön ja toistuva toisen henkilön avun tarve:– määrällisesti runsasta että jatkuvaluonteista– määrällisesti vähäisempää, mutta toistuvaa



• Pysyvät vammat ja sairaudet.

• Etenevät vammat ja sairaudet: MS-tauti, eräät lihassairaudet ja ALS.

• Vammat ja sairaudet, joissa voimakastakin toimintakyvyn vaihtelua ja siten vaihtelevia ja/tai toistuvia toisen henkilön avun tarpeita: vaikeahoitoiset epilepsiat ja muut neurologiset sairaudet, näkövammat.



• Vaikeavammaisella henkilöllä oltava voimavaroja määritellä sekä avun sisältö että toteutustavat -> avun tarpeet ja tavat, joilla niihin vastataan: – Kohdistuu toimiin, jotka vaikeavammainen henkilö tekisi itse, mutta

joista ei vamman tai sairauden vuoksi selviä. – Auttaa vaikeavammaista henkilöä omien valintojen toteuttamisessa

laissa tarkoitetuissa toiminnoissa.

• Apuna voidaan käyttää: – tulkitseminen, kommunikaation apuvälineet/menetelmät– omaiset ja läheiset.

• Ei voi täysin perustua toisen henkilön näkemyksiin.



• Ei vamman tai sairauden laatuun, diagnoosin tai ikään liittyviä rajauksia.

• Huomio toimintavajavuuden objektiiviseen syyhyn.– Vammaiset ikäihmiset.– Ikääntyneenä vammautuneet -> erotettavissa normaalista

ikääntymisestä. – Vaikeavammaiset lapset: jos he eivät ole välittömän ja jatkuvan

valvonnan ja hoivan tarpeessa ja voivat itse ainakin osittain päättää toiminnastaan. Jos avun tarpeeseen vastaaminen edellyttää pääosin sairaanhoidon osaamista tai muuta erityisosaamista jatkuvasti tai pitkäaikaisesti -> muun sosiaali- ja terveydenhuollon yleis- ja erityis-lainsäädännön mukaiset palvelut ja tukitoimet (esim. kehitysvammalain mukainen yksilöllinen hoito ja huolenpito tai muut tarvittavat palvelut.


Henkilökohtaisen avun rajaukset

• Hoivan, hoidon ja valvonnan tarve avun ja avustamisen taustalla: – pääasiassa lääketieteelliset perusteet – perushoitoa vammasta tai sairaudesta riippumatta.

• Pääasiassa ikääntymiseen liittyvät sairaudet ja toiminnan rajoitteet.

• Huolenpito ei avohuollon toimenpitein turvattavissa.

• Muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut!


Henkilökohtaisen avun tarkoitus ja sisältö

• Välttämätön avustaminen kotona ja kodin ulkopuolella:

1. päivittäisissä toimissa 2. työssä ja opiskelussa (vrt. kuljetuspalvelut; ml. yritystoiminta,

valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus).3. harrastuksissa4. yhteiskunnallisessa osallistumisessa5. sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä.

Palveluasumisen tai asumispalvelujen piirissä oleville henk.koht. apua on järjestettävä myös kodin ulkopuolisiinpäivittäisiin toimiin välttämätöntä avuntarvetta vastaavalla tavalla.


Henkilökohtaisen avun määrät

• Päivittäisiä toimia sekä työtä ja opiskelua varten vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä tarvetta vastaava määrä:– Tavanomaisista elämän toiminnoista suoriutuminen:

ihmisarvoisen elämän edellytykset (PL 19 § 1 mom.) -> muuta kuin eksistenssiminimi.

– Palvelujen riittävyys: taso, joka luo edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä (PL 19 § 3 mom.) -> yhdenvertaisuus, itsenäisyys, osallisuus.

Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen vähintään 10h/kk vuosina 2009 - 2010 ja vähintään 30 h/kk vuodesta 2011, jollei vähäisempi tuntimäärä riitä turvaamaan välttämätöntä avuntarvetta.


Henkilökohtaisen avun järjestämistavat

• Otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan.

• Järjestämistavan on tuettava ja edistettävä itsenäistä elämää ja yhdenvertaista oikeutta elää yhteisössä sekä tehdä samanlaisia valintoja kuin muut ihmiset.

• Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua sekä vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen ja hänen itsemääräämisoikeuttaan on kunnioitettava.

• Eri järjestämistapoja voidaan yhdistellä toisiinsa sekä muihin vammaispalvelulain ja muun sosiaalihuollon lainsäädännön mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin.


1. Henkilökohtainen avustaja –järjestelmä (kunta korvaa avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset kokonaisuudessaan)

2. Kunta antaa vaikeavammaiselle henkilölle palvelusetelin avustajapalvelun hankkimista varten (palvelusetelilaki 569/2009).

3. Kunta hankkii avustajapalvelun ostopalveluna, järjestää sen itse tai sopimusperusteisessa yhteistyössä toisen kunnan kanssa.

Lainsäädäntö ei velvoita käyttämään kaikkia järjestämistapoja. Muutoksenhakuoikeus myös järjestämistavoista.

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat


Omainen henkilökohtaisena avustajana

• Avustajan työsuhteeseen on palkattava pääsääntöisesti muu kuin omainen tai muu läheinen, ellei ko. henkilön palkkaamista erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena.

• Omainen tai muu läheinen henkilö voidaan palkata avustajaksi, jos esim. äkillinen avun tarve, ulkopuolisen avustajan löytäminen vaikeaa tai vammaan tai sairauteen liittyvät erityiset syyt – esimerkkiluettelo avoin.

• Voimassa olevia vakiintuneita työsuhteita voidaan jatkaa, jos tilannetta voidaan pitää vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena.

• Ero omaishoidon ja avustamisen välille.


Henkilökohtainen avustaja

• Kyky ja halu työnantajana toimimiseen sekä valmiudet omaan elämänhallintaan ja päätöksentekoon. Ohjaus ja neuvonta.

• Osa työnantajavelvoitteista voidaan delegoida. Esim. huoltaja ala-ikäisen lapsen kohdalla.

• Työsuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädännön vähimmäis-ehtojen mukaan ellei paremmasta ole päätetty. Otettava kuitenkin huomioon vastaavasta työstä maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka.


Henkilökohtainen apu palvelusetelillä

• Sovelletaan palvelusetelilakia (569/2009, HE 20/2009, voimaan 1.8.2009).

• STM:n ohjeet syksyn aikana.

• Setelillä on voitava hankkia palvelusuunnitelmassa määritelty riittävä henkilökohtainen apu.

• Palvelusetelin arvo on määrättävä sellaiseksi, ettei asiakkaalle jää maksettavaksi omavastuuosuutta.



• Soveltuu esimerkiksi pieniin viikoittaisiin avustajatuntimääriin vastaamiseen tai vakituisen avustajan sijaisen hankkimiseen.

• Otettava huomioon palvelusetelin soveltuvuus vaikeavammaiselle henkilölle.

• Kunta ei voi järjestää henkilökohtaista apua ainoastaan palvelusetelillä, koska palvelusetelin käyttämisestä on oikeus kieltäytyä. Tällöin kunnan on järjestettävä palvelu muulla tavalla.

• Asiakkaalla ei ehdotonta oikeutta vaatia palveluseteliä.



Kunnan on selvitettävä asiakkaalle:

• Asiakkaan asema palveluseteliä käytettäessä -> oikeudet ja velvollisuudet (asiakaslaki, potilaslaki, kuluttaja- ja sopimusoikeus, vastuut ja velvollisuudet).

• Asiakkaan vastuut yksityisten palvelujen piiriin hakeutumisesta ja sopivan kunnan hyväksymän palvelujen tuottajan valitsemisesta. – Asiakkaan ja palvelujen tuottajan välillä sopimussuhde.

• Setelin arvo.

• Mistä palvelujen tuottajien hinnat löytyvät.

• Palvelujen tuottajan kyky tuottaa palvelua asiakkaan edellyttämässä ajassa. => ”Palvelukuvaukset”.



Asiakkaan hyvä tietää mitä henkilökohtaista apua hän saa, kuka avustaa, missä, milloin ja miten (toimitusvarmuus).

Em. seikkojen perusteella asiakas voi arvioida halukkuuttaan käyttää palveluseteliä.

Kunnalla on velvollisuus varmistaa, että palveluseteli on toimiva ja asiakkaan kykyjä vastaava vaihtoehto.

Jos vaikeavammainen henkilö ei kykene itsenäisesti palveluseteliä käyttämään, voi hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai läheisensä auttaa palvelusetelin valinnassa ja käytössä.


Henkilökohtainen apu ostopalveluna, kunnan omana toimintana tai kuntien yhteistyönä

Kunta voi järjestää avustajapalveluja:

• Hankkimalla ne ostopalveluna julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta.

• Järjestää ne osana omaa toimintaa tai palvelutuotantoa.

• Järjestää ne sopimuksen yhteistyössä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa.

Yhden tai usean kunnan yhdessä tuottamissa avustajapalveluissa

sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta.

Järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava yleissitovaa sopimusta,

mutta järjestäytyneiden sitä työehtosopimusta, johon ne ovat osallisena.


Seuranta

• STM tekee erillisseurannan uudistuksen toimeenpanosta ja vaikutuksista (myös muut kuin kustannusvaikutukset) vuosina 2009-2013 - > toteutus THL.

• HE: Seurannan perusteella arvioidaan lainsäädännön toimivuutta kokonaisuudessaan sekä mahdollisia täsmennystarpeita -> sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä.


Verkkokäsikirja

• Helppokäyttöinen ja kaikille toimijoille saavutettava sähköinen verkkokäsikirja vammaispalvelulain soveltamisen tueksi.

• Tukemaan VpL:n uusien säännösten yhdenmukaista toimeenpanoa ja lain säännösten yhtenäistä soveltamista. Kokonaisuudessaan.


Tiedotus ja koulutus

• Sosiaali- ja terveysministeriö: Kuntainfo, lääninhallitusyhteistyö • Suomen Kuntaliitto: koulutukset, yleiskirje • Lääninhallitukset: valvonta, koulutukset jatkuvat.• Järjestöt: mm. Assistentti.info.• Tapio Räty: Vammaispalvelut, Kynnys ry, uudistettu painos

2009.


Henkilökohtainen apu yhdenvertaisuuden edistäjänä

HAKEMUS JA

PÄÄTÖS

HENKILÖ-KOHTAINEN

APU

YHDEN- VERTAISUUS VAHVISTUU

YKSILÖLLINENTARVEARVIO

JA PALVELU-

SUUNNITTELU

Documents

Vammaispalvelulain uudistukset 1.9.2009 lukien