4
H yvä koti ei automaattisesti suojele lasta päihdekokeiluilta. Päihteet ovat aivan ta- vallisten lasten ja nuorten – yhä nuorempien ja nuorempien – keino paeta arkea ja hakea elämyk- siä. Etenkin alkoholi on olennainen osa monen nuo- ren vapaa-aikaa. Nuoret kokevat juomisen intensiivi- senä ja palkitsevana yhdessäolona, mikä motivoi juo- mista. Elämäntapaliiton vuonna 2011 toteuttaman tutkimuksen mukaan, nuoret juovat koska humalassa on hauskaa, tai he ajattelevat se olevan hauskaa. Nuo- ret ymmärtävät humalan muodostaman poikkeustilan riskialttiiksi, mutta monille humalan koetut edut ovat kuitenkin mahdollisia haittoja selvästi suuremmat, jo- ten he ottavat riskin mielellään. Juomiseen liittyvät ongelmat ovat nuorille kuin työtapaturmia, joita voi aina sattua kun hauskaa pidetään. Tämän vuoksi tuloksellinen ehkäisevä päihdetyö tus- kin onnistuu perinteisellä terveyshaittoihin perustu- valla valistuksella. Riskit ovat kyllä nuorilla tiedossa, mutta ne ovat toissijaisia. Nuorten kanssa tulee pohtia heidän juomismotiiveitaan ja juomatapojaan. Koska ihmiset joka tapauksessa juovat omaehtoisesti, heidän juomiseensa voidaan myös parhaiten vaikuttaa oma- ehtoisuuden tietä. Nuoret tulisi saada pohtimaan omia juomismotiiveitaan ja juomatapojaan, he voivat ohjata itseään niiden käyttäjinä. Päihteistä ei voi alkaa keskustella liian aikaisin, eikä niistä keskusteleminen altista päihdekokeiluille, kuten jotkut ehkä saattavat pelätä. Päinvastoin. Asiallinen keskusteleminen yhdessä tarjoaa nuorelle tilaisuuden miettiä suhtautumistaan päihteisiin turvallisessa ym- päristössä. Puhetta päihteistä!

Vanhempien esite

  • Upload
    jokke

  • View
    238

  • Download
    4

Embed Size (px)

DESCRIPTION

puhetta paihteista

Citation preview

Page 1: Vanhempien esite

Hyvä koti ei automaattisesti suojele lasta päihdekokeiluilta. Päihteet ovat aivan ta-vallisten lasten ja nuorten – yhä nuorempien

ja nuorempien – keino paeta arkea ja hakea elämyk-siä. Etenkin alkoholi on olennainen osa monen nuo-ren vapaa-aikaa. Nuoret kokevat juomisen intensiivi-senä ja palkitsevana yhdessäolona, mikä motivoi juo-mista. Elämäntapaliiton vuonna 2011 toteuttaman tutkimuksen mukaan, nuoret juovat koska humalassa on hauskaa, tai he ajattelevat se olevan hauskaa. Nuo-ret ymmärtävät humalan muodostaman poikkeustilan riskialttiiksi, mutta monille humalan koetut edut ovat kuitenkin mahdollisia haittoja selvästi suuremmat, jo-ten he ottavat riskin mielellään. Juomiseen liittyvät ongelmat ovat nuorille kuin työtapaturmia, joita voi aina sattua kun hauskaa pidetään.

Tämän vuoksi tuloksellinen ehkäisevä päihdetyö tus-kin onnistuu perinteisellä terveyshaittoihin perustu-valla valistuksella. Riskit ovat kyllä nuorilla tiedossa, mutta ne ovat toissijaisia. Nuorten kanssa tulee pohtia heidän juomismotiiveitaan ja juomatapojaan. Koska ihmiset joka tapauksessa juovat omaehtoisesti, heidän juomiseensa voidaan myös parhaiten vaikuttaa oma-ehtoisuuden tietä. Nuoret tulisi saada pohtimaan omia juomismotiiveitaan ja juomatapojaan, he voivat ohjata itseään niiden käyttäjinä. Päihteistä ei voi alkaa keskustella liian aikaisin, eikä niistä keskusteleminen altista päihdekokeiluille, kuten jotkut ehkä saattavat pelätä. Päinvastoin. Asiallinen keskusteleminen yhdessä tarjoaa nuorelle tilaisuuden miettiä suhtautumistaan päihteisiin turvallisessa ym-päristössä.

Puhetta päihteistä!

Page 2: Vanhempien esite

Jo ala-asteelle men-nessä lapsella on hyvä olla perustiedot siitä, mitä päihteet ovat ja

miten ne vaikuttavat. Vanhempien tulee ehtiä

ennen kuin koulukaverien kännitarinat alkavat kuulostaa

ihail- tavilta. Lapsella tulee olla tietopohja, jota vastaan punnita kuulemaansa mahdollisimman kriit-tisesti mahdollisimman varhain. Yläasteikäinen nuori jo todennäköisesti tietää päih-teistä enemmän kuin vanhempansa, hän saattaa osa-ta puhua hienoilla termeillä ja luetella lääketieteellisiä ”faktoja” niin, että vanhempi jää sanattomaksi. Van-hemman ei kuitenkaan tarvitse olla asiantuntija voi-dakseen käydä tätä keskustelua. Riittää kun on välit-tävä aikuinen. Päihteistä voi muodostaa mielipiteensä vaikka niistä ei olisikaan omakohtaisia kokemuksia. Koska päihteiden käytön ehkäisy on tärkeä asia, esi-tetään päihteetkin usein virheellisesti tärkeinä. Päih-teistä informoijan paras asenne onkin, että hänelle itselleen päihteet eivät ole merkityksellisiä – sen pa-remmin negatiivisessa kuin positiivisessakaan mieles-sä. Jos vanhempi näkee peikkoja joka puolella, saattaa hän vain lisätä päihteiden kiinnostavuusarvoa nuoren silmissä. Neutraali asenne on paras. Liioittelun nuo-ri huomaa nopeasti vääräksi, ja tämä vie pohjan koko ehkäisevältä työltä.

”Miten voin tunnistaa lapseni

mahdollisen päihteiden käytön?”Kun vanhempi epäilee päihteiden käyttöä, tulee asia ottaa reilusti lapsen kanssa puheeksi. Esimerkiksi jos löytää lapsensa hallusta epäilyttäviä pillereitä, piipun, nyssykän outoa ainetta tai injektioruiskun tai -neu-lan, kannattaa heti ihmetellä ääneen, mitä ne ovat. Lapselle tulee kertoa, että hänestä ollaan huolissaan. Vaikka huoli osoittautuisikin vääräksi, ei vanhemman tarvitse pyytää huolestumistaan anteeksi. Jos lapsi taas myöntää käytön, on tärkeää tehdä hänelle selväk-si, että hänet hyväksytään – hänen käyttöään ei. Van-

hemman on hyvä olla varovainen reaktionsa kanssa, sillä nuori tulisi myös palkita rehellisyydestään. Var-min tapa tehdä lapsesta päihteidenkäyttäjä on koh-della häntä sellaisena. Älä siis tuomitse liian jyrkästi, älä syyttele, äläkä missään nimessä nimittele tyyliin ”nytkö sä olet sitten joku narkkari!?”. Moralisoinnin sijaan on pyrittävä vuorovaikutukselliseen keskuste-luun. Nuoren arvot, mielipiteet ja näkemykset ovat hyviä keskustelun lähtökohtia.Punnitkaa yhdessä päihteidenkäytön hyviä ja huono-ja puolia. Päihteiden käytössä on myös valitettavasti hetkellisiä hyviä puolia – eihän niitä muuten käytet-täisi. Kysy mitä lapsesi oppi? Miltä kokemus hänes-tä tuntui? Miksi hän halusi kokeilla? Haluaisiko hän tehdä sen uudelleen? Miksi? Mitä aineita hän käyt-ti? Kenen kanssa? Oleellisempaa kuin se, mitä nuori käyttää, on aina se, miksi hän käyttää. Yleisempiä syi-tä nuoren päihteidenkäytölle on uteliaisuus, sosiaali-nen paine, jännityksen hakeminen ja arjen pakenemi-nen. Käyttö voi olla myös kapinointia, yritys kasvat-taa itseluottamusta tai ratkaista ongelmia. Tärkeintä on yrittää säilyttää keskusteluyhteys nuo-reen. Vanhemman on hyvä tehdä selväksi oma huo-lensa ja se, miten vakavasta asiasta on kyse. Mikä-li lapsi kieltäytyy keskustelemasta, ei tule lannistua vaan ottaa asia puheeksi uudelleen toisena päivänä ja toisena ajankohtana. Yritä saada nuori puhumaan ja anna hänelle aikaa puhua. Kysy enemmän kuin vas-taat. Älä rakenna erityistä tilannetta keskustelua var-ten, keskustella voi milloin tahansa. Tällöin keskus-telu ei myöskään pääty, vaan sitä voidaan jatkaa myö-hemmin. Erilaiset päihteet vaikuttavat erilaisiin ihmisiin hyvin eri tavoin; vaikutus riippuu aineen määrästä, puhta-usasteesta, käyttötiheydestä sekä käyttäjän käyttö-historiasta ja persoonallisuustekijöistä. Joskus käyttö näkyy selvästi päällepäin, kun taas toisinaan käyttöä on miltei mahdoton huomata. Tietyt merkit saatta-vat auttaa käytön tunnistamisessa, mutta harvoin ne kertovat mitään varmasti. Vanhempien pitää ymmär-tää, että vaikka nuori on kokeillut tai käyttää huu-meita – ei se automaattisesti ole tappotuomio tai asia,

Page 3: Vanhempien esite

jolle ei enää ole mitään tehtävissä. Siinä missä lyhyt käyttö voi johtaa riippuvuuteen, voi pitkästäkin käy-töstä päästä kuiville. Päihteitä käyttävät nuoret eivät ole pahoja nuoria. He ovat aivan normaaleja tavallisia nuoria, jotka haluavat vain kokea yhteenkuuluvuutta, paeta ongelmia, rentoutua tai sitten he ovat vain jou-tuneet elämässään vaikealle tielle. Tarpeet jotka käyt-töön johtavat, ovat hyvin inhimillisiä. Nämä tarpeet tulee hyväksyä, mutta myös kertoa, että päihteet kei-nona niiden täyttämiseksi eivät ole hyvä vaihtoehto. On myönnettävä, että joku saattaa saada päihteis-tä mielettömän hyvän olon. Kyse onkin siitä riskistä, jonka ottaa. Koskaan kun ei voi tietää, kenelle koke-mus on hyvä ja kenelle huono, tai joskus jopa hengen-vaarallinen. Minkä tahansa päihteen kanssa tapatur-man, yliannostuksen ja riippuvuuden syntymisen ris-kit ovat olemassa. Täysin vaaratonta päihdettä ei ole.

Jos välität, et välitä”Nuori juo ekat kännit jossain vaiheessa joka tapauk-sessa, sehän on vain realistista myöntää? Haluan olla itse silloin paikalla”, saattaa vanhempi ajatella, ja pää-tyä ostamaan lapselleen alkoholia. Hän perustelee tä-tä sillä, että pystyy näin takaamaan ensikännit tur-vallisessa ympäristössä ja välttämään pimeät pullot. Haittojen minimointia? Realistisuuden ajatellaan helposti toimivan synonyy-minä järkevyydelle. Humalahakuinen juomakulttuu-rimme ei kuitenkaan muutu näin. Ensinnäkin alko-holin ostaminen alaikäiselle on rikos. Toiseksi se hu-maltumisen hyväksyvä viesti, jonka vanhempi tällä toimenpiteellä lapselleen välittää, on väärä. Kotiko-keilun jälkeen kynnys seuraaviin känneihin on mata-lampi. Ja miksipä ei olisi, etenkin kun vanhempi on juuri siihen kotona sisään ajanut. Kun känniajokortti on suoritettu vanhempien valvonnassa, niin miksi olla jatkamatta toimintaa kaveriporukassa? Yksi ”turval-linen” humalakokemus kotona, ei kuitenkaan miten-kään takaa seuraavien kännien turvallisuutta. Kolmanneksi tämä ”turvallisesti” hankittu viina tus-kin jää illan ainoaksi (jos nuori pääsee vielä jatka-maan illan viettoa kodin ulkopuolella), vaan on lisä

siihen määrään, jonka nuori kuitenkin hankkii muu-alta – tai tässä vaiheessa on jo todennäköisesti hank-kinut, varmuuden vuoksi. Nuoret juovat ensin van-hempiensa ostaman alkoholin ja sen jälkeen todennäköisesti vielä ne sotkupullot. Sit-ten illan mokasaldoa listatessa, ja kadonnei-ta puhelimia etsiessä, on paljon vaikeampi asetelma lähteä enää kasvattamaan, kun vastassa on lause ”itsehän sä mulle sen viinan hankit”. Cool-vanhempi on hetkessä jo nuorenkin silmissä vastuuton. Kaikki vanhemmat toki haluaisivat olla lastensa sil-missä aina huippumukavia. Vanhempien tehtävä on kuitenkin myös tuottaa lapsille pettymyksiä. Nuorta ei tule mielistellä, vaan aikuisen tulee jaksaa olla ai-kuinen, vaikkakin se olisi välillä tylsää. Vanhemman pitäisi olla vanhempi, ei kaveri, eikä etenkään ryyp-pykaveri. Vanhemmilla on tässä peiliin katsomisen paikka myös suhteessa omaan alkoholin käyttöön.

”Miten voin pitää lapseni erossa

päihteistä?”Et voi suojella lastasi täysin, mutta luomalla hänelle perusturvallisen kodin kasvattamalla ja välittämällä voit lisätä todennäköisyyttä, että mahdolliset päih-dekokeilut jäävät kokeiluiksi. Se, että tiedät lapsesi kavereista ja harrastuksista, on jo paljon. Elämä pe-ruskysymyksiä on, miten olla onnellinen? Juttele lap-sesi kanssa siitä millaisia unelmia hänellä on. Ihmi-set monesti käyttävät päihteitä hakeakseen elämyk-siä ja sisältöä elämäänsä. Lasten tulisi saada tuntuma omiin haaveisiinsa ja ymmärtää, ettei niitä saavuteta päihteiden avulla. Parasta ehkäisevää työtä on lasten kanssa yhdessä vietetty aika.

Page 4: Vanhempien esite

• Tee selväksi lapsellesi, että hyväksyt hänet aina, ainoastaan hänen käyt-töään et hyväksy.

• Olevarmaasiastasi,puhusuoraan,äläkiertele.Varoliioittelua,sevieus-kottavuudenkaikiltasanoiltasi.

• Annaaikaaasianymmärtämiseen.Annaaikaamyöshiljaisuudelle,oleai-dostiläsnä.

• Neutraaliasenneonhyvä,äläkauhistelejapäivittele.• Älä lähde”kotikentälle”.Äläsanoymmärtäväsi tai tietäväsi tunnetasolla

asioita,joitaetoleitsekokenut.Liikaempatiaonvainpahasta.• Äläsyyllistälasta,äläkäannahänensyyllistääsinua.• Muista,etteinuoriainaitsekoeolevansaavuntarpeessa.Käytönjatkues-

sa pitkään nuorieienäänäeomaatilaansa,vaanhänenomaelämänhal-lintaonhukassa.

• Parhaankontaktinsaa,kunnuorionselvinpäin.Äläkuitenkaankäännäselkääsipäihtymystilanvuoksi.

• Olevalmistukemaan,muttaäläannahyväksikäyttääitseäsi.Nuorisaat-taa uhkailla väkivallalla tai itsemurhapuheilla taimuutenpainostaa saa-dakseenauttajantoimimaanhaluamallaantavalla.

• Josnuorikäyttäytyyväkivaltaisesti,muistamatalaäänensävy,selkeäpu-hejahitaatliikkeet.Äläkoskenuoreenilmanlupaa.

• Yritäsaadanuoripuhumaan.Kysyenemmänkuinvastaat.• Teeselväksi, joskeskustelunneei jostainsyystävoi jäädäkahdenkeski-

seksi.• Pidätilannehallinnassa,älälähdeeipäs-juupas-väittelyyn.• Älämielistelenuorta.Vältähuumeslangia,siinäeiolemitäänhienoa.Pi-

däkiinniaikuisenroolistasi.• Äläodotanuoreltakiitoksiatoiminnastasi,unohdaitsekkyys.• Älälannistuauttajana.Muutoseitapahduhetkessä.Hoidamyösitseäsi,

keskusteleystäviesikanssa.Yliväsyneenäetvoitauttaalastasi.• Kunomatvoimasi loppuvat,äläepäröiottaayhteyttäammatti-ihmiseen.

Heovatolemassa juurisitävarten.Auttavia tahojaovatmm.A-klinikka,auttavatpuhelimet,terveyskeskus,alanyhdistykset.Voitkertoatilantees-tajasaadaneuvoja,mitäolisiviisaintatehdä.

Asennetta-päihdekasvatuskampanja/Asennetta-KampanjaOywww.asennetta.fi