2

42. vsk 2018_____________________________

Toimitus:Yliopistonkatu 23 APL 27520101 TURKUVastaava toimittaja:Harri Kumpulainenpuh. 02-250 1738fax 02-2333 309rakennussanomat@pelipeitto.fi_______________________

ILMOITUSHINNAT1.1.2008 alk.TEKSTISIVULLAEUR 1,40/pmm+ALV- ETUSIVU sop. mukaan- TAKASIVU sop. mukaan- VÄRILISÄT:1 lisäväristä + 15 %4 väriset sop. muk.- MAINOSTOIMISTO- ALENNUS 15 %- TOISTOALENNUS 15 %- VUOSISOPIMUS-ALENNUKSET sop. muk.Kaikkiin hintoihin lisätäänarvonlisävero 24 %.________________________

Kustantaja:PELIPEITTO OYPL 275, 20101 TURKUwww.pelipeitto.fi

__________________________________________________

Sivunvalmistus:Pelipeitto Oy SivuPeliPohjolankatu 25 B20100 TURKU___________________________

Kirjapaino: TS-yhtymä /Salon lehtitehdas 2018____________________________

Rakennussanomat/Peli-peitto Oy on SuomenYrittäjät r.y:n, Media-Turku r.y:n, Lukuvalo ry:n jaVarsipuu r.y:n jäsenyritys jaSPR V-S piirin yritysjäsen.

ISSN 0784-3399

Hiljattain julkaistun suomalaista rakentamista käsittelevänkyselytutkimuksen mukaan suuri osa suomalaisista ko-kee rakennusalan laadullisesti huonona. Rakentamisenlaatua pidetään heikkona, ja rakennusvirheitä aivan ylei-sinä. Alan maine on siis suuren yleisön keskuudessa hy-vin huono.

Osasyy alan huonoon maineeseen löytyy median toi-mista. Koska toimittajakunta edelleen kokee, että vainhuono uutinen on uutinen, se luontaisesti on uutisoinutpintaan nousseista ongelmista. Esiin on nostettu niinhome- kuin kosteusongelmatkin, huonolaatuinen “peh-meä” betoni uudisrakentamisessa, ja julkisen rakentami-sen kustannusten raju kasvu joidenkin rakennuskohteit-ten kohdalla. Nämä uutiset ovat totta kai olleet faktoihinperustuvia, mutta niihin sisältyy paha näköharha. Koskaonnistuneet ratkaisut eli hyvät uutiset jäävät uutisoimat-ta, yleisö ei ole päässyt median kautta havaitsemaan, ettävaltaosa rakentamisesta on ja on pitkään jo ollut laadul-taan erinomaista. Ongelmia on ollut vain prosentissa kai-

Rakennussanomat 9 / 2018 marraskuu

Rakentamisen ongelmat ovat näköharhaakesta rakentamisesta. Jos muilla elinkeinoelämän alueil-la tilanne olisi yhtä hyvä, ne olisivat kiitollisia onnistumi-sestaan. Vain harvalla kyselytutkimukseen osallistuneel-la on ollut omakohtaisia kokemuksia ongelmista, käsityk-set ovat medioista peräisin.

Mitä julkisen rakentamisen kustannusten karkaamiseenalkuperäisistä kustannuslaskelmista tulee, se syntyy lä-hes aina julkishallinnon puolella. Kunnissa ilmiselvästi-kään ei ole ollut ammattitaitoa tehdä pitäviä kustannus-laskelmia. Liian usein joudutaan niissä myös poliittisistasyistä laskemaan kustannukset todellista pienemmiksi joalkuvaiheessa. Kunnissa ei ole vielä osaavaa ostokäyt-täytymistä. Ostajat, erityisesti rakentamisen alueilla, ei-vät osaa toimia asiantuntevasti, ja politiikan puolella os-tamisosaaminen on kokonaan jäänyt opettelematta.

Toki voidaan myöntää, että jonkin verran rakennusvir-heitä syntyy kaikkialla. Virheet ovat kuitenkin hyvin vä-häisiä, valtaosa suomalaisesta uudis- ja korjausrakenta-

misesta on yhä erinomaisella tasolla. Toivottavasti osaam-me säilyttää jatkossakin laaturakentamisen elementit,myös vasta alkuvaiheissa olevassa teollisessa puuraken-tamisessa. Faktisesti puukerrostalorakentaminen on yhäalkuvaiheessa. Eteneminen alalla on kuitenkin nyt vah-vaa, vaikka puurakentamisen tietotaito päästettiinkin ka-toamaan 50-60-70-luvuilla lähes kokonaan. Nyt alalle onjo tullut uusia asiantuntevia arkkitehteja, rakennusinsinöö-rejä ja rakentajia, ja alan teollisuuden järjestelmät kuulu-vatkin jo maailman korkeatasoisimpiin.

Rakennusalan maineen palauttaminen oikeaksi on nytalan omien toimijoiden tehtävä. Toivottavasti mediakinymmärtää vastuunsa. Vaikka huono uutinen onkin luon-taisesti aina uutinen, myös hyvistä uutisista ja onnistu-neitten ratkaisujen esittelystä tulee rakentaa uutisia julki-suuteen. Median tehtävänä on pysyä faktoissa. Sensaa-tiouutiset pitää oikeassa mediassa jättää sensaatiojulkai-sijoille, jotka käsittelevät kaikkea aineistoa aina kaupalli-sessa tarkoituksessa. Ja siellähän ei totuus myy.

EIRANISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY

OSAAVA ISÄNNÖITSIJÄ* vaativat peruskorjaukset* järkevä vastiketaso* kiinteistön arvon

säilyttäminen

TERVEELLISTÄ, TURVALLISTA JAVIIHTYISÄÄ ASUMISTA

CASTRÉNINKATU 8, 00530 HELSINKIPUH. 09-2727 350FAX 09-2727 3555

Vanhojen asuntojen kauppa takkuaa– syyskuu piristi uusien myyntiä

HAKU viimeistään 22.10. koulutusnumero 681408

LISÄTIEDOT http://bit.ly/peltiseppa

Turun Peltisepänliikkeenharjoittajien yhdistyksen jäsenliikkeet, ks.

Turun Peltisepänliikkeenharjoittajain Yhdistyksen jäsenyritykset

etsivät työvoimaa!

RAKENNUSPELTISEPÄN PERUSKOULUTUS

6.11.18–16.5.19

SP-Kotien toimitusjohtajaJukka Rantanen toivoo ra-kennuttajilta lisää isoja perhe-

Uusien asuntojen kauppa piristyi selkeästi al-kusyksyllä. 969 uudiskohdetta kävi syys-kuussa kaupaksi, mikä oli 3,4 % viime vuottaja peräti 40 % viiden vuoden keskiarvoa enem-män. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton asun-tokaupan tilastot kertovat kuitenkin, että van-hojen asuntojen kauppa ei ole koko vuonnapäässyt odotettuun nousuun. Syyskuussa van-hoja asuntoja myytiin 10,3 % viime vuotta vä-hemmän ja 5,7 % viiden vuoden keskiarvoa vä-hemmän.

asuntoja. ”Uudiskohteidensegmentointi ei ole välttämät-tä toiminut, kun rakennuttajat

tähtäävät selkeästi sijoittaja-markkinoille. Kasvukeskuk-sissa rakennetaan nyt aivanliikaa yksiöitä suhteessa per-heasuntoihin”, Rantanen ar-velee. ”Hyviä käytettyjä asuntojaei ole tullut markkinoille, kos-ka uudiskohteiden huoneisto-jako on painottunut pieniinasuntoihin. Pieniä asuntojaostavilla ei ole entisiä asun-toja myyntiin laitettavaksi, jakaupan rotaatio ei toimi nytoikealla tavalla”, Rantanen

summaa. ”Kasvukeskuksissa sijaitse-vien vanhojen asuntojen hin-nat nousevat kuitenkin uudis-kohteiden myötä: koko asuin-alue kehittyy myönteisesti,kun alueelle saadaan myöspalveluita lisää”, toteaa Ran-tanen. Tilastoasiantuntija IlkkaLehtisen mukaan uusien osa-keasuntojen tuotanto on vä-hentänyt vanhojen asuntojenkysyntää vuosina 2016-2018,sillä esimerkiksi vuosina2016-2019 markkinoille ontullut arviolta 40 000 vapaa-rahoitteista vuokra-asuntoa.

Tampere, EspooTurku ja vantaa kasvuimussa

Suurista kaupungeista Tam-pere ja Espoo ovat ponnista-neet vahvaan kasvuun viidenvuoden keskiarvoon verrattu-na. Myös Vantaalla ja Turus-sa kauppamäärät ovat selke-ästi viiden vuoden keskiarvoaparemmalla tasolla. Vanhojen kerrostaloasunto-jen myyntiaika pääkaupunki-seudulla on keskimäärin 61päivää ja omakotitalon 104päivää. Muualla Suomessavanhan kerrostaloasunnonkeskimääräinen myyntiaikaon 82 päivää, ja omakotitalon122 päivää. Vanhojen kerrostaloasunto-jen hinnat laskivat hiemanelokuuhun nähden sekä pää-kaupunkiseudulla että muual-la Suomessa. Markkinoillanähtiin selvä hintapiikki kesä-heinäkuussa, mutta elo-syys-kuussa on palattu takaisinnormaalille uralle. Pääkau-punkiseudulla vanhojen ker-rostaloasuntojen hinnat ovatnousseet vuodessa 2,9 % jamuualla Suomessa prosen-tin. Pääkaupunkiseudun sisäl-lä korjausliike näkyy selvim-min Helsingin hinnoissa. KunEspoossa vanhojen kerrosta-loasuntojen hinnat nousivatsamaan aikaan, päätyivätHelsingin ja Espoon hintain-deksit samalle tasolle. Tämätarkoittaa sitä, että vuonna2015 ostettu ja syyskuussa2018 myyty asunto oli kasvat-tanut arvoaan suunnilleensaman verran, 13 % molem-missa kaupungeissa. Pää-kaupunkiseudulla vanhankerrostaloasunnon keski-määräinen neliöhinta syys-kuussa 2018 oli 4465 euroaja muualla Suomessa 2268euroa. Markkinatiedot perustuvatKiinteistönvälitysalan Kes-kusliiton hintaseurantapalve-luun, johon kirjataan suoma-laisten välitysliikkeiden välit-tämät kaupat. Hintaseuranta-palvelun asiakkaina ovatmyös Suomen suurimmat ra-kennuttajat mm. Skanska,NCC, Peab, Luja, Bonava,JM-Suomi ja Westpro. Asun-tomarkkinatiedotteen tilas-toissa mukana olevat kau-pungit ovat Helsinki, Espoo,Vantaa, Jyväskylä, Kouvola,Kuopio, Lahti, Lappeenranta,Pori, Oulu, Tampere, Turku jaVaasa.

3

Turun seudun puukerrostalojaVaikka Turun seutua ei yleisesti pidetä minään puurakentamisenydinalueena, on täällä kuitenkin tehty paljon pioneerihankkeitaerityisesti puukerrostalorakentamisessa. Luonnollisesti puustatälläkin asukasmäärän kasvun alueella on uurin osa omakotita-loista rakennettu puusta. Puhumattakaan siitä, että saaristoalu-eet ovat täynnä pääosin puurakentaisia kesämökkejä. Puuraken-tamisen vauhti lisääntyi merkittävästi, kun valtakunnallinen mo-derni puukaupunki -ohjelma oli ynni 1990 ja 2000 luvuilla TkT

RAISION ASUNTOMESSUJENPUUKERROSTALOT

Kolme 4 -kerroksista puukerrostaloa val-mistuivat vuonna 1997.

NAANTALIN PUUKERROSTALOT

Kolme 4 -kerroksista puukerrostaloa val-mistuivat vuonna 2000.

KIINTEISTÖ OY TURUN PALVELUKOTI

Ruissalontie 19 Turku, 4 -kerroksinen pal-velutalo valmistui vuonna 2014.

TURUN LINNANFÄLTTI

Linnanfältin rakentaminen lähti liikkeelle lokakuussa 2016. Kokonaan puutalokaupun-ki rakentuu 3-5 vuodessa. Silloin puukaupunginosassa on 600 asuntoa 1000 asukkaal-le.

PANSION-PERNON PUUKERROSTALOT JA PÄIVÄKOTI

Rakennus-Salama toteuttaa Pansioon kaksi puukerrostaloa, jotka valmistuvat kevään2019 kuluessa.

arkkitehti Markku Karjalaisen vetämänä ja hän sen ajan paikallis-ten puutuotealan kehittämishankkeiden vetäjän toimesta kävipuu- ja puukerrostalorakentamista esittelemässä yli 50 kertaasekä suurelle yleisölle että kuntapäättäjille sekä rakentajille. Alu-eella käynnistyi peräti kolme modernia puukaupunkihanketta: Pa-raisilla Kirkkosalmen ranta, Uudessakaupungissa Janhuannie-mi sekä Turussa Linnanältti. Uusien kerrostalojen kuvia seuraa-vassa.

Kuvat ja teksti: Mikko Peltovirta / Varsipuu r.y.

Varsipuu r.y:n sääntömääräinenvuosikokous pidetään 29.11.2018Suomen Metsäkeskuksen tiloissaKuralankatu 2, 20540 TURKUklo 17.00 alkaen.

Käsiteltävänä sääntömääräisetasiat, esitellään myös käynnissäolevien hankkeitten tilanteet.

Tervetuloa !

Varsipuu r.y.Hallitus

4

on lounais- ja varsinaissuomalaisten mekaanisen puualan yri-tysten yhteisö ja yhteistyöverkosto. Varsipuu ry toimii yhdistykse-nä, joka tarjoaa mm. lujuuslajittelukoulutusta kaikille alan yrityk-sille koko Suomessa, neuvoja ja koulutusta rakennustuotteittenCE-merkintähankkeille, höyläys- ja muutakin alan koulutusta tar-joushinnoin. Yhdistys ei pyri tuottamaan voittoa vaan toimiiomakustannuspo0hjalta.

Yhdistys on järjestänyt erilaisia messu- ja markkinointitapahtu-mia, ja osallistunut yhteisosastoin myös rakennusalan messuilleuseissa maan messukeskuksissa. Yhdistys vetää myös parhail-laan muutaman yrityksen EU-kehityshanketta, ja voi avustaa tie-totaidolla myös alan yritysten markkinointiponnisteluja, tuottamallamm. (kohtuullista maksua vastaan) markkinointimateriaaleja, leh-tiuutis- ja tuotetiedotetekstejä yritysten käyttöön. Yhdistys tuot-taa myös alan uutistiedotteita omille nettisivuilleen.

Yhdistyksen vuosijäsenmaksu on tällä hetkellä eur 40,00 + alv24 %. Lisätietoja netissä www.varsipuu.fi

PUUSSA ON HYVÄT SYYT ALAN YHTEISTYÖLLE

Puutuotealan pk-vientiä vauhditetaan

Export Factory - kansainvälistymisen hanke vauhdilla käyntiin

Hankkeessa vientiasiantunti-jat tekevät mm. markkinasel-vityksiä ja jälleenmyyjäkartoi-tuksia yritysten valitsemillamarkkina-alueilla. Hankkeenoman työn lisäksi ExportFactory mahdollistaa myöstuetun ulkopuolisen asian-tuntijan käytön em. kehittä-misosioissa. Export Factory - hankkeentoiminnallisina teemoina ovathankeaikana mm. jalostetutrakennuspuutuotteet ja kau-punki-infra rakenteiden puu-tuotteet. Hankkeessa tue-taan myös yritysten vientival-miuksien kehittämistä tuotta-vuuden nostamiseksi tee-malla uudet tekniikat parem-paan tuottavuuteen. Erityi-sesti kiinnitetään huomiotasiihen missä mennään tällähetkellä uuden teknologian

Valtakunnallinen puutuotealan pienten yritys-ten kansainvälistymisen ja viennin hanke onkovassa vauhdissa. Lokakuun alusta yritystenavuksi konkreettisiin vientiprojekteihin palkat-tiin vientiasiantuntijat Niina Sjöholm Turustaja Eveliina Oinas Tampereelta. Kumpikin nai-sista on tehnyt vaikuttavan uran puualan ke-hittämisen ja erityisesti vientiasioiden käytän-nön tehtävien parissa. Kielitaitoa löytyy ek-soottisemmillekin markkinoille. Perinteisensaksan, englannin ja ruotsin lisäksi taipuu su-juvasti myös mm. espanja.

Lisätietoja hankkeesta voi kysellä

projektipäällikkö Jouni Silvast; jouni.silvast@metsakeskus.fi tai 050 -3001786.tai projektiasiantuntijat Eveliina Oinas; eveliina.oinas@metsakeskus.fi tai 050 - 5277775.niina.sjoholm@metsakeskus.fi tai 050 470 5061

ymmärryksessä. Teknologia-kehityksen ennakointi on tär-keätä yritysten kilpailukyvyl-le kansainvälisillä markki-noilla. Lisäksi varmistetaanvietävien puutuotteilta mark-kinoiden vaatima suoritusky-ky laadun ja ympäristönosalta. Säädökset rakennus-tuotteiden ympäristöselos-teista (EPD) ovat nopeastiyleistyneet markkinoilla.Tämä kannattaa ottaa jo nyttosissaan niin kotimaan kuinvientimarkkinoiden osalta.Ensimmäisiä yrityskohtaisiasopimuksia markkinaselvi-tyksistä ollaan tekemässä.Tässä vaiheessa on hyväolla yhteydessä hankehenki-löstöön ja sopia palaveri yri-tyksen kehitystarpeidensuunnittelusta.Mikäli kansainvälistyminen

on käynyt mielessä ja tun-nustat tarpeen testata vien-timarkkinoita omille tuotteilleniin olemme käytettävissä.

Nostamalla puun arvoaratkotaan muovihaasteita

”Haluamme hypätä puusta pi-demmälle ja kehittää uusia bio-hajoavia materiaaleja, joilla voi-daan korvata fossiilisia ja lyhyt-ikäisiä materiaaleja esimerkiksipakkauksissa, tekstiileissä, elekt-roniikassa ja lääkkeissä. Raken-namme hankkeessa suomalaisy-rityksille työkaluja, joiden avullauusiin biohajoaviin materiaaleihinliittyvän kiertotalousbisneksenaloittaminen helpottuu”, toteaaSitran kiertotalouden asiantunti-ja Riitta Silvennoinen. Sitran käynnistämässä ja VTT:nkoordinoimassa hankkeessa tuo-daan puutuotteiden määräpohjai-sen ajattelun rinnalle arvoajatte-lu kiertotalous huomioiden. Arvo-ajattelua edistetään nopean ko-

Muovia korvaavilla puutuotteilla on suuret mahdollisuu-det kansainvälisillä markkinoilla. Suomalaiset yritykset,tutkijat ja oppilaitokset kehittävät yhdessä uusia puupoh-jaisia materiaaleja ja niihin liittyviä työkaluja metsäalanyritysten käyttöön.

keilun ja innovoinnin työpajamal-lilla, jonka avulla metsäalan yri-tykset, muotoilijat ja markkinoijatkehittävät yhdessä uusia puuhunperustuvia liikeideoita. Ensim-mäisiä kokeiluja uudenlaiseentuotesuunnittelun tarpeiden mää-ritykseen on jo tehty. ”Olemme lähestyneet tuote-suunnittelua uudella tavalla. Py-rimme nopeuttamaan kuluttajiakiinnostavien tuotteiden suunnit-telua ja näin vähentää yritys-erehdys-kierroksia ja löytää tuot-teille samalla riittävä laatutaso”,kertoo erikoistutkija Janne Kerä-nen VTT:ltä. VTT koordinoi yhteistyötä ja jär-jestää Lahden ammattikorkea-koulun kanssa metsä-, muotoilu-

ja markkinointialan tapahtumia,joissa kehitetään yritysten käyt-töön uusia kiertotalouden liiketoi-minnan malleja ja työkaluja. Suomen ympäristökeskusSYKE tutkii biohajoavien puu-pohjaisten komposiittipakkaustenkäytön jälkeisiä kierrätys- ja hyö-dyntämismahdollisuuksia sekäympäristövaikutuksia Euroopas-sa sekä etsii keinoja pakkaustenresurssi- ja energiatehokkuudenparantamiseksi. Luonnonvara-keskus Luke kehittää biopohjai-sille materiaaleille elinkaarilasku-ria, jonka avulla voidaan laskeabiohajoavan puupohjaisen kom-posiittipakkauksen ympäristövai-kutukset. Sulapac, Paptic ja Elastopolikehittävät uudenlaisia kosmetiik-kapakkauksia, kasseja ja kompo-siittimateriaaleja sekä Montiserakaupallistaa kuusen sivuvirtaakäyttävää bioaktiivista yhdistettä.Isku tarkastelee uusia materiaa-li- ja tuotemahdollisuuksia. Ethi-ca helpottaa kiertotalouden mal-lien esilletuomista. Mukana hank-keen muodostamassa verkostos-sa ovat myös Lumene, StoraEnso ja Starcke.

5

Tavoitteena Parempi PuutuotePuuinfo on järjestänyt jo vuodesta 2014 lähtien vaa-tivien puurakenteiden suunnittelun (Vaapu) kou-lutusta rakennussuunnittelijoille. Tavoitteena onollut edistää puun käyttöä rakentamisessa lisää-mällä rakentajien puuosaamista. Puun käytönedistämisessä on myös toinen ongelma, jonkaMikko Viljakainen nosti esiin keväällä 2017; myöspuuinsinööreille olisi tarvetta saada vastaava kou-lutus. Sen erityisinä aiheina olisivat puurakenta-misen perusteet, puisten rakennusosien suunnit-telu ja mitoitus sekä valmistus.

Tutkimuksesta Kilpailuky-kyä Puutuotealalle (TutKi) -hanke on edistänyt puutuote-alan kilpailukykyä yritystenkanssa yhteisillä markkinoin-nin, tuotekehityksen ja osaa-misen projekteilla. Niistä nä-kyvimpiä ovat olleet LÄHI-PUU™ yhteisömerkin lan-seeraus Suomen sahayrittä-jien kanssa ja Suomen en-simmäiset puutuotealan ym-päristöselosteet. TutKi -han-ke tarttui Mikon asettamaansyöttiin. Puuinfon Tero Lah-tela kehitti ajatusta koulutuk-sen mahdollisesta sisällöstäeteenpäin ja TutKi -hanke ottitehtäväkseen koeponnistaaajatusta yritysten ja mahdol-listen kouluttajien keskuu-dessa. Tavoitteeksi asetettiinpuuelementtivalmistajien tar-peiden ja resurssien kannal-ta mielekäs työntekijöidenjatkokoulutuspaketti. Seminaari Parempi Puu-tuote – Better Wood Pro-ducts järjestettiin LahdenSibeliustalossa 20.9.2018

TutKi - hankkeen ja Puuin-fon yhteistyönä. Puheenvuo-roja haettiin kansainvälisiltäja kotimaisilta toimijoilta, joil-ta toivottiin esimerkkejä jakannustusta suunnittelunhyödyntämisestä ja tuotan-non optimointiin. Toisaaltaääni haluttiin antaa myös ra-kentajien ja puuinsinöörienkouluttajille, sekä Keski-Eu-roopasta että Suomesta. Seminaarin avauspuheen-vuoro annettiin itävaltalaisenObermayr yhtiön toimitusjoh-tajalle Hans -ChristianObermayrille. Yritys on eri-koistunut puurakentamiseen.Hans-Christianin keskeinenviesti on, että puurakentami-sen optimointi kannattaa,mutta se vaatii uudenlaistatoimintatapaa rakennuspro-jektin läpiviennissä. Jos pro-jekti etenee suoraviivaisestiarkkitehdin ja suunnittelijankautta tarjouskilpailuun ja sii-tä rakentajalle, puurakenta-minen ei ole kilpailukykyinenratkaisu vakiintuneiden rat-

kaisujen betoni- ja teräsmaa-ilmassa. Kun Obermayrillaarkkitehdit, suunnittelijat jarakentajat ovat päässeetvaihtamaan tietoja keske-nään suunnittelun ja tarjous-kilpailun edetessä, kustan-nuksia on voitu leikata jopaviidenneksellä siitä mitä suo-rassa tarjouksessa on voituantaa. Siinä missä Obermayredusti tavanomaisempaa ra-kennusfirmaa, Martin Ante-manin edustama sveitsiläi-nen Design-to-Productiontuottaa puurakentamisen jasuunnittelun “high-end” rat-kaisuja. Monimutkaisten jaisojenkin rakenteiden toteu-tus on taloudellista hyvälläsuunnittelulla ja viemällä ele-menttien esivalmistus teh-taalla mahdollisimman pitkäl-le: “take the complexity fromthe site and bring it to the fa-cory”. Antamalla tilaa suun-nittelulle jo projektin alkuvai-heessa voidaan välttää huo-noja tai epätaloudellisia rat-kaisuja myös puurakentei-den valinnassa. Kuuntelijal-la tulee mieleen, että valin-nat esimerkiksi CLT:n, viilu-puun ja rankarakenteidenvälillä pitää perustua koko-naisvaltaiseen arviointiin.Myös Mikko Löf Kontiopuul-ta painotti hyötyjä joita voi-daan saada hyvällä suunnit-telulla ja prosessin kokonais-valtaisella hallinnalla. Seminaarin toinen puolisko

Hans Christian Obermayer kertoo, kuinka puurakentamisen kustan-nukset saadaan hallintaan.

käsitteli koulutusta; senhaasteita ja tarpeita. Semi-naarin puheenjohtaja TomiToratti esitteli Tero Lahtelanvalmisteleman koulutuksen.Se sisältää omat kokonai-suutensa puun lujuusteknii-kasta, rakennusten runko-opista, työmaa-opista sekäCAD & CNC-teknologioista.Tavoitteena on, että puuele-menttitehtaalla ymmärrettäi-siin tarkasti myös tuotteetosana toimivaa rakennusta,asennuksen vaatimuksetsekä nähtäisiin miten nämävaikuttavat tehtaan tuottee-seen ja tuotantoon. Monet

näistä osa-alueista ovat johallinnassa, mutta pienetkinvirheet tiedon kulussa suun-nittelijoiden ja rakentajienvälillä käyvät tyypillisesti kal-liiksi. Seminaarin loppukeskus-telussa nostettiin esille yritys-ten ja oppilaitosten välisenyhteistyön parantaminen.Myös seminaarin puhujienviestit saivat vastakaikua;prosessiosaamista puutuote-teollisuudessa pitäisi paran-taa, tarjousten teossa tarvit-taisiin tiimiosaamista, ja lo-puksi rakentamisen ikuisuus-kysymyksessä, tietomallin

Nopea, kestävä ja muuntautuva rakennus puustaMESTARIMODUULI MULLISTAARAKENTAMISEN

– Mestarimoduuli on oikearatkaisu silloin, kun tilantarveon muuttuvaa tai rakennuk-sen käyttötarvetta ei voidatäysin arvioida pidemmälläaikavälillä. Moduulit sopivatmyös pysyvämpään rakenta-miseen, FM-Haus Oy:n toimi-tusjohtaja Juhani Sjöman sa-noo.

Idea moduulirakentamiseensyntyi, kun FM-Hausilla mie-tittiin, miten olisi mahdollistakäyttää rakentamiseen vä-hemmän aikaa tinkimättä kui-tenkaan laadusta. – Moduulirakentamisen an-siosta valmiit rakennuksetvoidaan pystyttää paikoilleenvain muutamassa viikossa.Hoidamme kaiken rakennuk-sen 3D-suunnittelusta valmis-

Digitaalisuus, muuttoliike, luonnon ääri-ilmiötja monet muut tämän hetken suuret trendit vai-kuttavat myös rakentamiseen. Palvelujen jär-jestäminen vaatii joustavuutta ja nopeutta – toi-saalta ennustettavuuden heikentyessä suuretpysyvät rakennusinvestoinnit eivät ole järke-viä. FM-Haus Oy on tuonut markkinoille täy-sin uudenlaisen tavan rakentaa ja palvella ih-misiä.

Kylliäisen mukaan suunnitte-lussa on kiinnitettävä erityis-tä huomiota ulkoseinien ja ik-kunoiden ilmaääneneristä-vyyteen. ”Kun melu tuleeasunnon ulkopuolelta, onsuunnittelussa otettava huo-mioon se, että rakenteissa onriittävästi massaa. Puussamassaa ei ole, joten on etsit-tävä muita ratkaisuja”, Kylliäi-nen taustoittaa. Puukerrostalorakentami-sessa on edelleen kehitettä-vää myös muualla kuin me-lualueilla. Ratkaisuja kuiten-kin löytyy. ”Puukerrostalorakentami-sen kilpailukyky riippuu mel-ko pitkälti välipohjan ratkai-suista. Välipohja ei saa taipualiikaa ja sen on oltava myöspalonkestävä. Tiivis akustiik-ka ja askeläänieristys ovattärkeitä juttuja”, Kylliäinen

Helsingin kaupungin käynnistämän AsuntoreformiHelsinki – asuminen 2020 -kilpailun yksi rakennus-paikoista sijaitsee vilkkaalla paikalla Pasilan kau-punginosan korttelissa 17130. sKilpailun tavoittee-na on ideoida tähän Pohjois-Pasilassa sijaitsevaankortteliin puurakenteista asuinrakentamista. A-In-sinöörien akustiikkasuunnittelun yksikönjohtajaMikko Kylliäinen on laatinut ohjeet kilpailua vartenasunnon ulkopuolelta tulevan melun torjuntaanpuutaloissa.

Puutalon akustiikkaan löytyy ratkaisuja:

Pasilan uuden kaupunginosakorttelinsuunnittelussa kiinnitetään huomiotaerityisesti meluntorjuntaan

(BIM) hyödyntämisessä ar-veltiin olevan osaamisen ke-hittämistarpeita. Parempi Puutuote semi-naari oli tiivis paketti, jokaantoi toteuttajille ja osallistu-jille eväitä toiminnan kehittä-miseksi. TutKi -hanke jatkaatäydennyskoulutuksen kehit-tämistä yhdessä Puuinfon jaMetsäkeskuksen sekä semi-naarin aikana saatujen uusi-en kumppanien kanssa.Konkreettisia toimenpiteitäpitäisi näkyä jo kevään 2019aikana

Tarmo Räty

tamiseen tehtaalla ja asenta-miseen asti. Asiakkaalle jäävain avainten vastaanottami-nen. Mestarimoduulin etuna onmyös sen siirreltävyys ja mo-nikäyttöisyys. – Kun rakennusta ei enäätarvita nykyisessä muodos-saan, moduulit voidaan hyö-dyntää toisessa käyttötarkoi-tuksessa. Samat Mestarimo-duulit voivat vuosien aikanatoimia esimerkiksi kauppana,palvelutalona tai ravintolana.Lisäämällä tai poistamallaMestarimoduuleja rakennus-ta saadaan muokattua yhäuudelleen. Rakennusten moduulimai-suus ei kuitenkaan näy ulos-päin, vaan niitä kelpaa myöskatsella.

MODUULI KESTÄÄJA HENGITTÄÄ

Ketteryytensä lisäksi Mesta-rimoduuli haastaa perinteisenrakentamisen myös kestä-vyydessä ja laadussa. – Rakennamme moduulitlämpimissä tuotantotiloissa.Valmiit moduulit suojataankutistemuovilla kuljetusta var-ten. Tällöin rakenteet eivätpääse altistumaan säälle mis-sään vaiheessa, Sjöman ker-too. Yksi- tai kaksikerroksisetmoduulirakennukset kestävätuseitakin siirtoja, joten neehtivät elinikänsä aikana pal-vella monia vuosia. – Mestarimoduuli on myösympäristöystävällinen vaihto-ehto. Puinen rakennusele-mentti on luonnollinen tuote,joka aiheuttaa koko elinkaa-rensa aikana huomattavastivähemmän ilmasto- ja ympä-ristöhaittoja kuin vastaavatbetonista, teräksestä tai tiiles-tä rakennetut talot. Puu myöshengittää, jolloin se on erin-omainen vaihtoehto kosteus-hallittuun rakentamiseen,Sjöman toteaa.

kuvaa. Pasilan kohteessa on eri-tyistä huomiota kiinnitettäväulkoseinien ja ikkunoiden il-maääneneristävyyteen. A-In-sinöörien Kylliäinen ja projek-tipäällikkö Antti Mikkilä ovatlaatineet Asuntoreformi Hel-sinki – asuminen 2020 -kilpai-

lulle ohjeet siitä, miten akus-tiikka ja meluntorjunta voi-daan ottaa huomioon puura-kentamisessa jo suunnittelu-vaiheessa. Ohjeissa Kylliäinen ja Mik-kilä esittävät ulkovaipan ää-neneristystä koskevat määrä-ykset ja kuvaavat, miten puu-rakennuksen ulkovaipan ää-neneristävyys muodostuu.He esittävät esimerkkilaskel-min, millaisia vaatimuksia ik-kunoiden ja ulkoseinäraken-teiden ääneneristävyydellevoidaan johtaa kaavamäärä-yksen perusteella. Lisäksi hekuvaavat rakenneperiaatteitaja ratkaisuja, joilla vaatimus-taso voidaan saavuttaa puu-rakennuksessa.

6

• 0400 345 745 • 040 516 2044

Tiivis kaupunkiympäristö saa sohvaperunankin liikkeelle

Lukuisat tutkimukset todista-vat, että luonnonympäristötvähentävät stressiä ja edistä-vät mielenterveyttä, muttamiten ihmisten onnellisuus jahyvinvointi liittyvät urbaanei-hin kaupunkiympäristöihin?Aalto-yliopiston maankäytönsuunnittelun professorin Mar-ketta Kytän mukaan onnelli-suutta ja hyvinvointia voidaantarkastella suhteessa erilai-siin ympäristöihin hyvin erinäkökulmista. Esimerkiksikaupunkiympäristön tiiviysvaikuttaa ihmisiin. “Yksi löydös johtamanimaankäytön suunnittelun jaliikennetekniikan tutkimusryh-män tuoreessa tutkimukses-sa on se, että melko tiiviisti ra-

Miten urbaania ympäristöä tulisi kehittää ihmis-ten onnellisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmas-ta? Suomessa on käynnissä vilkas kaupungis-tuminen, mikä nostaa kestävän kaupunkikehi-tyksen päivän polttavaksi aiheeksi. ProfessoriMarketta Kyttä avasi ajankohtaista teemaa Kes-tävät kaupunkiympäristöt -seminaarissa key-note-puheenvuorossaan.

kennettu kaupunkiympäristösaa sohvaperunankin liikkeel-le”, Kyttä kertoo. Kyttä oli keynote-puhujanaHelsingissä Scandic Park -hotellissa Kestävät kaupunki-ympäristöt -seminaarissamarraskuun alussa. Puheen-vuorossaan Kyttä valottti tar-kemmin, miten urbaania ym-päristöä tulisi kehittää ihmis-ten onnellisuuden ja hyvin-voinnin näkökulmasta.

Passiivinen ympäristöaktiiviseen rooliin

Kytän mukaan hyvinvointiaedistävän kaupunkisuunnitte-lun tutkimus on yksi keskei-simpiä, ajankohtaisimpia ja

myös kansainvälisesti enitenkiinnostusta herättäviä tee-moja juuri nyt. Kestävät kau-punkiympäristöt -seminaarinpuheenvuoron aihe pohjautuiKytän johtamaan tutkimuk-seen, jossa keskitytään tapoi-hin, joilla ympäristö vaikuttaaaktiivisesti hyvinvointiin, on-nellisuuteen tai elämäntapoi-hin. Kytän mukaan usein sa-notaan, että tutkitaan ihmisenja ympäristön välistä suhdet-ta, mutta oikeastaan fyysinenympäristö jätetään taka-alal-le. “Ei ole kovin yleistä tehdätämän tyyppistä tutkimusta,jossa annetaan materiaalisel-le ja sosiaaliselle ympäristöl-le hyvin aktiivinen rooli”, Kyt-tä kertoo. Kytän tausta Aalto-yliopis-ton insinööritieteiden koulus-sa maankäytön suunnittelunprofessorina on kaikkea muu-ta kuin perinteinen. Hän onalkujaan ympäristöpsykologija väitellyt arkkitehtiosastoltayhdyskuntasuunnittelusta.Kytän johtaman työryhmäntekemä tutkimus kuuluu tii-

viisti kaupunkitutkimuksenkenttään. “Olemme kiinnostuneitaelettävästä ja elävästä kau-pungista, asukasnäkökul-masta, hyvinvointia edistä-västä elinympäristöstä sekäsosiaalisen kestävyyden nä-kökulmasta”, Kyttä kertoo.

“On jännittävää ollaalan tutkija juuri nyt”

Globaalit ilmiöt kuten kaupun-gistuminen, kaupunkiraken-teen tiivistyminen ja olemas-sa olevan rakennuskannanvanheneminen lisäävät tar-vetta kestävälle kaupunkike-hitykselle nyt ja tulevaisuu-dessa. Kytän mukaan kau-punkikehitys on juuri nyt ää-rimmäisen kiinnostava jaajankohtainen teema: Suo-messa on parhaillaan käyn-nissä vilkas kaupungistumi-nen, joka peittoaa jopa 1950–60-lukujen maaltamuuton. “On jännittävää olla alan tut-kija juuri nyt. Elämme kään-teentekevän tärkeitä vuosiasen kannalta, millainen tule-

vaisuus on vai onko tulevai-suutta lainkaan tällä maapal-lolla. Tämä luo aikamoisetpaineet meille kaikille”, Kyttäsanoo. Kytän mielestä kaupungis-tuva ja tiivistyvä kaupunkira-kenne on Suomessa välttä-mättömyys niin ihmisten hy-vinvoinnin kuin kestävän ke-hityksenkin kannalta. Samoil-la linjoilla on myös YIT:n kau-punkikehityksen johtaja JuhaKostiainen. Kaupunkien tiivis-tymisellä on selkeä yhteysihmisten hyvinvointiin. Tuo-reessa amerikkalaistutkimuk-sessa, jota Kostiainen kom-mentoi Nokkela kaupunki-blogitekstissäkin, todettiin,että asumistiheyden kaksin-kertaistuessa elinajanodotekasvaa kolme prosenttia elikaksi ja puoli vuotta Yhdys-valtojen luvuilla. Tiiviissä ympäristössä pal-velut ovat saavutettavissa jaliikutaan enemmän kävellentai pyörällä, mitkä vaikuttavatsuoraan terveyteen”, Kostiai-nen lisää.

Hyvinvointi edelläkestävään kaupunkiin

Kaupungistuminen on Kytänmukaan tehtävä sosiaalises-ti kestävällä, pehmeällä taval-la. Pehmeä urbanismi onkinhänen mielestään kestävätapa. “Kehitys ei voi olla kestä-vää, jos samalla uhrataan ih-misten hyvinvointia”, Kyttäsanoo. Myös Kostiainen korostaa,että tärkeä osa kaupunkienkestävää kehittämistä ovatasukkaiden hyvinvointia li-säävät tekijät, kuten pihat javiheralueet sekä asuinaluei-den ympäristötaide. Pasilas-sa sijaitseva Sähköttäjän-puisto on YITn ensimmäinenmukainen piha-alue, jonkaYIT kunnosti lahjana 100-vuotiaalle Suomelle kaikkienkaupunkilaisten iloksi. Helsin-gin Arabianranta taas on erin-omainen esimerkki kaupun-ginosasta, jossa taide on ra-kennettu kiinteäksi osaksiympäristöä. Kokonaiset piha-piirit muodostavat taideteok-sia, joita asukkaat esittelevätylpeydellä vierailleen. “Kun ympäristö koetaankauniiksi ja arvokkaaksi, siitähalutaan pitää myös huolta”,Kostiainen lisää. Kun kestävä kaupunkikehi-tys on hyväksi ihmiselle, seon Kytän mukaan hyväksimyös planeetalle. “Mikä on yksilön hyvinvoin-nin näkökulmasta kestävää,on laajemman kestävyyden jakoko planeetan tulevaisuu-den kannalta hyväksi. Josmolemmilla on mahdollisuusvoittaa, on siinä mielestäniaikamoinen mahdollisuus”,Kyttä summaa.

Utajärvi rakentaa ensimmäisenämaailmassa GeoHouse Älykylän– 25 talon unelmakyläyhteisön

Utajärven kunta lähtee edelläkä-vijänä rakentamaan uudenlaistamaaseutua. Kuntaan lanseera-taan ensimmäisenä koko maail-massa laajan mittakaavan Geo-House Älykylä -konsepti, mikä

Kunnanjohtaja Anne Sormunen: Kylään etsi-tään nyt asukkaita kehittämään konseptia jarakentamaan omaa unelmakotiaan uudenlai-seen elinympäristöön

tarkoittaa helppoa arkea ja onnel-lista elämää elinvoimaisessakuntayhteisössä. ”Utajärven päättäjät ottavatrohkean askeleen lähtiessäänuudenlaisen rakentamisen ja elä-

mäntavan tielle. Utajärvellä onvahva tahtotila rakentaa kuntaan25 talon Älykylä, jonka teknisis-sä ratkaisuissa huomioidaanekologisuus ja omavaraisuus, jaelämisen tavassa vahva yhteisöl-lisyys ja onnellisuus”, toteaa kun-nanjohtaja Anne Sormunen. ÄlykyläTM on ASV Arctic SmartVillage Oy:n kehittämä malli, jos-sa rakentaminen on mietitty asu-

kaslähtöisesti elinkaariajattelulla.Kylä on yksilöllinen, kuntaan rää-tälöity ja asukkaiden toiveidenmukainen. ”Nykyiset rakenteet tekevätasumisesta kallista. Uudenlaisel-la ajattelutavalla vahvistetaanasukkaiden ja koko kunnan elin-voimaisuutta”, kuvailee toimitus-johtaja Juri Laurila. Asumisen hiilidioksidipäästötovat tänä päivänä liikennettäkinpahemmat. GeoHouse Älykyläs-sä tavoitellaan hiilineutraalia asu-mista muun muassa uusiutuvanenergian tuotannolla ja arjen kier-totaloutta toteuttamalla. Yhteis-työssä mukana oleva arkkitehtiToni Yli-Suvanto ylistää utajärvis-ten ajatusmaailmaa älykkään ra-kentamisen ideoinnissa. ”Älykylä -alueelle rakennetaantehokkaita ja monikäyttöisiä tilo-ja, joissa huomioidaan niin asu-misen kustannukset kuin hyvin-voinnin edistäminen.” ”Toisinaan ajatellaan, että eko-logisuus on vain rikkaiden hupia,mutta se ei ole niin. Joskus alku-investointi voi olla hankintavai-heessa hieman korkeampi, mut-ta rakennusten käyttökustannuk-set huomioiden kokonaiskustan-nukset ovatkin merkittävästi edul-lisemmat”, Yli-Suvanto huomaut-taa. Rakennusten osalta GeoHouseÄlykylä nähdään puurakentami-sen tyyssijana, missä ympäröiväainutlaatuinen luonto elää sopu-soinnussa arkkitehtuurin kanssa. Utajärvi etsii nyt Älykylä-henki-siä ihmisiä, jotka haluavat mu-kaan kehittämään konseptia jarakentamaan omaa unelmakoti-aan Utajärvelle. Nyt ollaan te-kemässä uutta elämäntapaa, jo-ten mahdollisuudet ovat rajatto-mat, Anne Sormunen kuvailee. Utajärven tavoite on saada kun-taan Älykylän myötä vähintään

50 uutta asukasta. GeoHouseÄlykylän rakentaminen aloitetaanheti, kun riittävä määrä kiinnos-tuneita, tulevia asukkaita on saa-tu mukaan hankkeeseen. Hanke-kyselyyn voi vastata netissäosoitteessa www.uta-jarvi.fi/geohouse.s ”Utajärven kunnan palveluitaräätälöidään parhaillaan uusiksiesimerkiksi lapsiperheiden osal-ta. Meillä on jo aamu- ja iltapäi-vätoimintaa koululaisille ulottuentoiselle luokka-asteelle asti jasuunnitteilla on muitakin palvelui-ta, jotka tekevät perheiden arjes-ta huomattavasti helpompaa jaonnellisempaa”, Sormunen ker-too.

Uitontie 10 | 21500 Piikkiö | 0400 526 623soraa.fi | multaa.fi

“All in” ja piha kuntoon!Lyö piharakentajan ässät pöytään!

Soraliike Lehtovaaralta

7

Merikuljetukset saaristossa

IT-betonilla merkittäväätehoa pystyvaluihinRudus ja Peri Finland ovat yhdessä testanneetitsetiivistyvän betonin käyttöä pystyvaluissahyvin tuloksin.– IT-betonin käyttö tehostaisi sekä valuja ettäbetonitoimituksia. Samalla tuotaisiinbetonivalujen menetelmät 2020-luvulle, sanooasiaa tutkinut ja koevaluista laskelmia tehnytprojektipäällikkö Juhani Romu Peri Suomi LtdOy:stä.

Juhani Romu on mitannut IT-betonin käytöstä muottiinkohdistuvaa valupainetta.Saaduilla mittaustuloksilla onvoitu suunnitella IT-betonilleisompia nostonopeuksia.Pystyrakenteiden betonointiapystyttäisiin näin tehosta-maan ajallisesti ja taloudelli-sesti, kun betonointiin tarvit-taisiin vähemmän tekijöitä javaluaika lyhenisi verrattunaperinteiseen tapaan tiivistääbetoni täryttämällä. Betoniva-luun käytettävä aika voi ly-hentyä 5–6 tunnista jopa tun-tiin. – En ole keksinyt mitäänuutta, vaan tulkitsen RIL-147-muottityönohjetta. Muotit tu-lee edelleen suunnitella hyd-rostaattisen paineen lasken-nalliselle arvolle. Paineita mit-taamalla saataneen tuloksia,joiden avulla tehostetaan janopeutetaan valutapahtu-maa, Juhani Romu toteaa.

Haminassa300 kuution valu

Syyskuussa valettiin HaminaLNG Oy:n maakaasutermi-naalin työmaalla noin 300kuutiota IT-betonia vaatinutsuojaseinä. Rudus toimittityömaalle IT-betonin, jollavalettiin 4,5 metriä korkea ja180 metriä pitkä suojaseinä10 metrin jaksoina kerrallaan.Yhden jakson valu kesti nointunnin. – Suurin ero työmaan kan-nalta perinteiseen valuun ver-rattuna oli ajan- ja työvoimansäästö. Kun ei tarvittu beto-

nin vibrausta, työssä oli mu-kana kaksi henkilöä vähem-män kuin normivalussa, ker-too työmaapäällikkö JuhaKontkanen betonoinnistavastanneesta Ab TallqvistInfra Oy:stä. – IT-betonin käytössä Ru-dus oli aloitteellinen. Suhtau-dun aina uuteen myönteises-ti, työmenetelmiä pitää jatku-vasti kehittää. Päätin, ettäkokeillaan ja katsotaan mitentoimii – ja hyvin toimii, Kont-kanen lisää.

Kannattavuuttakoko ketjulle

Juhani Romu korostaa, ettäIT-betonin käyttö pystyvaluis-sa lisäisi koko ketjun kannat-tavuutta. – IT-betonia käytettäessä ti-heäkään raudoitus ei aiheu-ta niin sanottuja rotankolojarakenteeseen, vaan saadaanlaadukas lopputulos. Raken-nesuunnittelijoiden on hel-pompi sijoittaa riittävä teräs-määrä rakenteeseen. Raken-teet ovat optimoituja ja teräs-tä tarvitaan merkittävästi vä-hemmän. Muottiurakoitsijallepuolestaan tuo säästöä muot-tikaluston nopeampi kierto jajälkitöiden väheneminen työnlaadun parantuessa. Työmaalla voidaan tehdävaakavalut päivällä ja pysty-valut painottuen iltavuoroihin.Näin betonintoimittajan sekäpumppausurakoitsijan kiinte-ät kulut jakautuvat useam-paan tuntiin vuorokaudessaja sekä tuotanto- että kulje-

tuskapasiteetti saadaan te-hokkaampaan käyttöön.

IT-pystyvalujajo viikoittain

Juhani Romu on tehnyt yh-teistyökumppaneiden kanssapystyrakenteiden valuja IT-betonilla muun muassa Ru-duksen Konalan betoniase-malla. – Konalassa valettiin kym-menen metriä korkea, noinmetrin paksuinen betoniseinäkahdessa tunnissa, JuhaniRomu kertoo. Ruduksen Etelä-Suomenasiakaspalvelupäällikkö MikaSarkasuon mukaan Ruduk-sella on pääkaupunkiseudul-la IT-betonisia pystyvaluja joviikoittain. – Parhaan tuloksen IT-beto-nilla saa käyttämällä valuyh-teitä ja valamalla alakauttapainevaluna. Joissain koh-teissa letkut haaroitetaan, jot-ta saadaan pumpattua mo-neen yhteeseen yhtä aikaa,Sarkasuo toteaa. – IT-betonin käyttö pystyva-luissa tulee varmasti yleisty-mään, kunhan ennakkoluulotkaadetaan ja työtavan eduttunnistetaan. IT-betonin käyt-tö pystyvaluissa on immuunityövirheille, joten hyvä loppu-tulos on taattu. Näin saadaanpuhtaita valubetonipintojasekä laadukkaita, tiiviitä ra-kenteita. Muottitekniikan tuo-mia hyötyjä on myös syytätutkia lisää – Oleellista on, että IT-beto-nin käytöllä saadaan koko-naisvaltaista kustannuste-hokkuutta niin betonin toimit-tajille, urakoitsijoille kuin ra-kentajille.

IT-betonin käyttösäästää aikaa työ-maalla ja kustannuste-hokkuutta koko ketjul-le. Haminan LNG-ter-minaalin työmaallavalettiin 4,5 metriäkorkea ja 180 metriäpitkä suojaseinä kym-menen metrin jaksoi-na kerrallaan. IT-beto-nia käytettiin noin 300kuutiota ja yhden jak-son valu kesti nointunnin.

8