Vapaa-ajan 2/2012 Maaliskuu Kalastajakala jäälle, ja laitetaan ootto-onki takai-sin pyyntiin. Helppoa, jos mikä. jos on kalassa oikein hyvin varustetussa kala-paikassa, voi vaikka

Vilda haVsöringar på gotlandskustenVilliä taimenta Gotlannin rannikolta. sivut 16-17.

Sivut 8-9

kajakilla kalastamaan

Sivut 6-7

kalastuslain uudistus

2/2012 MaaliskuuVapaa-ajan

Kalastaja

Nro 2 ■ Maaliskuu 20122

Vapaa-ajan

Kalastaja

Maaliskuu 2012

Pääkirjoitus

ketunhäntä kainalossa

Elämyksiä pilkkijäillä

J oulun pyhinä Höytiäinen poh-jois-Karjalassa lainehti jäättömä-nä ja vasta tammikuun kylmät

puhurit saivat aikaan pysyvän jääpeit-teen, kuten monille muillekin eteläisen Suomen suurille järville. Sitten seurasi-vat kovat pakkaset ja viimakat kelit, lu-mikinokset ja sohjo, mutta siellä vain järvenselillä ja pienemmilläkin lampive-sillä pilkkikansa istua kökötti säästä ja tuiskuista välittämättä.

Innokkaimmille pilkkijöille monet is-tuta ja ongi -kalastuspaikat ovat olleet lahja. Kun suurilla selkävesillä ohuen jään päälle satanut lumi on painanut jää-tä ja kulkija on joutunut kahlaamaan ve-sisohjossa, on pienemmille pilkkivesille päässyt jouhevasti.

■ ■ ■

pilkkiminen on muutenkin muuttanut muotoaan näiden istutusvesien myötä. Ootto-onginnasta on toisinaan kiistelty, onko se aktiivista vai passiivista kalastus-ta. Mukavaa se ainakin on. jokusen reiän kairattuaan kun muutaman pyyntilait-teen virittelee pyyntiin, voi rauhassa kah-vitella, napostella eväitä ja paistella mak-karaa rannalla. parhaimmassa tapauk-sessa kalapaikalle rakennetussa kodassa tai laavussa.

Kun sitten merkkilippu kimpoaa jou-sen lauettua pystyyn, hissutellaan pyy-dölle ja väsytellään koukkuun tarttunut kala jäälle, ja laitetaan ootto-onki takai-sin pyyntiin. Helppoa, jos mikä. jos on kalassa oikein hyvin varustetussa kala-paikassa, voi vaikka pistäytyä välillä sau-nassa, ja löylyhuoneen ikkunasta tutkail-

la, josko se lippu ponnahtaisi pystyyn. Kun näiden kalavesien kalatkin ovat yleensä uunipellin täyttäviä, niin kotona-kin pääsee herkuttelemaan. joskaan ei joka kerta! Suut ne ovat toisinaan näillä-kin kalapaikoilla kaloilla kiinni ja pyydöt pyrstön puolella!

■ ■ ■

Savusaunan löylyistäkin pääsin pitkästä aikaa nauttimaan matikkapyryisenä hel-mikuun iltana. joskin matikanpyynti jäi sillä kertaa. Tämänkin lehden lukijoille tuttu Kalervo Tolppanen kutsui pistäy-tymään lapsuutensa kotikonnuilla Kaa-villa, missä sitten savusaunan lauteilla saimme istua pehmeässä lämmössä, ja vastantuoksun siivittämänä kalastusjut-tumme kiersivät Suomenlahden jäiltä aina Lapin perukoille. Kalervo kertoi innostuneensa viime vuosina kuhan pilk-kimisestä merellä. pääkaupunkiseudulla ja eteläisellä rannikkoalueella kasvanut kuhan pilkkimisinnostus ei ole vielä saa-vuttanut sisämaata, mutta uskoakseni sekin aika tulee. Kuhia pilkillä saadaan satunnaisesti, mutta paljolti järvien par-haat pilkkipaikat ovat vielä kartoittamat-ta. Keskustelupalstoilla sangen arvoval-taiselta taholta esite-tystä ajatuksesta ku-han pilkkimiskiellosta pakkasella ei tarvitse välittää kevätaurin-gon lämmittäessä ja nostaessa lämpötilan plussan puolelle. aurinkolasit vain silmille ja pilkille! matti kettunen

alakerta

Veli-matti saksi

S uomen Vapaa-ajankalastajien Keskus-järjestö vaatii vetouistelijoiden lupaon-gelmien ratkaisemista meneillään ole-

vassa kalastuslain kokonaisuudistuksessa ke-hittämällä nykyistä heittokalastuksen läänikoh-taista viehekorttia niin, että siihen voi eri mak-susta lunastaa luvan useamman vieheen käyt-töön.

Läänikohtainen viehekortti on maksullinen yleiskalastusoikeus, joka on tutkimustenkin mu-kaan toiminut hyvin jo vuodesta 1997 lähtien. Viehekortti antaa oikeuden käyttää kalastukses-sa yhtä viehettä, kun taas vetouistelija käyttää mielellään useampaa viehettä kerrallaan.

Vetouistelu on viime vuosiin saakka kasvat-tanut suosiotaan vapaa-ajankalastajien kes-kuudessa. Vetouistelijoiden määräksi vuonna 2010 arvioitiin 350 000 kalastajaa. Erityisesti

Vetouisteluun lääninkortti ja kelaonginnasta jokamiesoikeus

maksuttomassa onginnassa.Samalla tulee yksinkertaistaa lupajärjestel-

mää poistamalla monimutkaiset maksutto-mien yleiskalastusoikeuksien määritelmät ka-lastuslaista. Laissa määriteltäisiin vain mak-sulliset yleiskalastusoikeudet ja muut luvan-varaiset kalastusmuodot.

Nykytilanteen järjenvastaisuutta kuvaa hy-vin se, että kalakantoja rasittamattomat onki-minen ja pilkkiminen määritellään kalastuslain puolella 49 sanalla, mutta isorysä kalastus-asetuksessa vain 19 sanalla.

SVK:n edustajat esittivät kalas-tuslain kokonaisuudistuksessa vetouistelun lupajärjestelmän ke-hittämistä ja onginnan tarpeetto-mien rajoitusten poistamista. Esi-tyksiä ei hyväksytty.

rannikkoalueilla vetouistelua ja sen suosion kasvua rajoittaa heikko lupajärjestelmä.

Maksulliseen yleiskalastusoikeuteen perus-tuvan ja vetouisteluun soveltuvan luvan luomi-nen edellyttää, että kalastuslakityöryhmän esi-tyksen yhden kortin mallia ei toteuteta ehdo-tetulla tavalla. Työryhmän esitys poistaisi ny-kyisen maksullisen yleiskalastusoikeuden.

Onginnan harrastajia on maassamme noin 1,1 miljoonaa. He kalastavat vuodessa noin 1 000 tonnia särkikaloja pois rehevöityneistä vesistöistämme. Suomalaisten suosituim-man kalastusmuodon kehittämistä estää heittämiseen soveltuvan kelan käyttökielto jokamiesonginnassa.

Onginta nykyaikaisessa muodossaan tulee sisällyttää kalastuksen jokamiesoikeuksiin. Tärkein toimenpide on sallia kelan käyttö

Minäkin täytän 65 vuotta

O utoa puhetta, että 65 vuotta täyttäneille pitää palauttaa kalastuksen-hoitomaksu muodossa tai toisessa. Minusta tuntuu, että kyseessä on puhtaasti rahastusmuoto, jolla kaivataan kassantäytettä valtion lo-

puttomaan menonieluun. En vastustaisi hanketta lainkaan, jos lisärahat ohjattaisiin varmuudella suoraan maksajien eli vapaa-ajallaan kalastavien ihmisten kalastusmahdollisuuksien parantamiseen, puhumattakaan kalojen elinolojen parantamisesta. Mutta näistä kahdesta asiasta ei kuitenkaan liene kysymys.

En pidä murheena sitä, että yli 65-vuotiaat ovat vapaita yhden kortin mallista ja saavat heittää yhtä viehettään vapaasti, kuten tähän saakka. En koe tätä epätasa-arvoa lisääväksi, sillä minäkin täytän 65 vuotta, jos jumala ja herrat niin suovat. nykyisin maksan mieluusti kalastuksenhoitomaksua ja odottelen niitä vapaita vuosia. jos niitä ei tule, niin en myöskään tuon-puoleisesta asiaa karvastele.

Kalastuslain kokonaisuudistuksessa pitää ottaa huomioon se, että kaik-kineen kalastusala on merkittävä yhteiskunnallisesti. Tarvikekauppa, vaate-kauppa, kalastusmatkailu, oppaat, veneiden valmistajat ja monet muut tahot tuottavat valtion kirstuun huomattavan määrän erilaisia veroeuroja. jos

vapaata kalastusoikeutta rajoitetaan, niin odotettavissa on notkahdus, jos ei sitten pysyvä lasku kaikkeen kalastuk-

seen liittyvään liiketoimintaan. Kenen etu se on?nykyiset ja tulevat eläkeläiset kaipaavat liikun-taa, jotta kroppa pystyy itsenäiseen asumiseen

vaadittavassa kunnossa. Se taas vähentää val-tion menoja. Kalastus on loistavaa luontolii-

kuntaa, jota moni harrastaa. jos eläkeläisil-tä viedään vapaa kalastusoikeus, niin he tuskin innolla opastavat nuoria harras-tuksen saloihin. näin karsitaan tulevia kalastajia, joiden kukkaroista heltiäisi euroja kalastusalalle.

Minusta lainlaatijoi-den on hyvä ottaa kaik-ki huomioon ja muis-taa, että kaikki van-henevat, tosin ajallaan ja tavallaan.

ilkka mäkelä

Nro 2 ■ Maaliskuu 2012 3

Vapaa-ajan

KalastajaSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenlehtiPäätoimittaja Veli-Matti Saksi, puh. 0400 339 504, [email protected]

toimitus Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 525 7806, [email protected]

jakelu noin 45 000 kpl

ilmestyy 6-7 numeroa vuodessa

kustantaja Vapaa-ajankalastajien Kustannus Oy

Nro 2 ■ Maaliskuu 2012 3Vapaa-ajan

Kalastaja

Uhanalaisten kalojen kalastusvastuullisen vapaa-ajankalastajan näkökulmastaAnSSi VAiniKKA

Kalojen lisääntymispotentiaali on hyvissä oloissa huikea. Tästä syystä myös kalanviljelyllä voi-daan tuottaa suuria määriä is-tukkaita pienestä määrästä emokaloja. Yhtälössä on kui-tenkin yksi tekijä, joka luon-nonsuojelubiologiaan perehty-mättömältä voi jäädä huomaa-matta. Muutamista kymmenis-tä emokaloista tuotettu tuhan-sien kalojen parvi koostuu enimmäkseen sisaruksista ja edustaa geeneiltään vain pientä emokalojen joukkoa. Tämän vuoksi myös luonnossa lisään-tyvien kalojen kutukannan koon on säilytettävä taso, joka estää sopeutumista edesautta-vien geenimuotojen häviämi-sen ja perimän yksipuolistumi-sen.

Geneettinen yksipuolistu-minen ei kuitenkaan ole kaiken kalanviljelyn ongelma, vaan se korostuu uhanalaisien kalala-jien kohdalla. Esimerkiksi Sai-maan järvilohia, Saimaan vael-tavia taimenia ja Saimaan nie-riöitä ei saada luonnosta emo-kaloiksi joko ollenkaan tai saa-daan niin pieniä määriä, että näiden kantojen geneettisen monimuotoisuuden säilyminen ja ylipäätään tulevaisuus on vaakalaudalla. Samankaltaiset mutta osin lievemmät ongel-mat uhkaavat monia vaellussii-ka- ja järvitaimenkantoja.

Viljelyssä on aina myös se

ja muille, jotka kalastavat enim-mäkseen vain saadakseen kalaa. Lienee turhaa toivoa, että muu-tosta parempaan tapahtuisi yh-den aktiivisen kalastajaryhmän sisällä, jos samaan aikaan toinen taho vie kalastamatta jätetyt tai takaisin päästetyt kalat.

Lopulta kyse on pitkälti po-liittisista päätöksistä ja vesi-alueiden omistajien tahdosta. niin kauan, kun istutuksilla ja isolla rahalla turvataan edes jonkinlaiset saaliit, vaikuttaa, ettei valveutuneiden vapaa-ajankalastajien toiveita puhtai-den luonnonkantojen säilyttä-misestä ja istutuksista luopumi-sesta kuunnella. parasta ja myös taloudellisesti tuottavinta kalavedenhoitoa olisi useimmi-ten säädellä itse kalastusta! Tä-tä viestiä vapaa-ajankalastajat voivat perustella kalastusaluei-den kokouksiin osallistuessaan.

Kirjoittaja on SVK:n kala- ja ym-päristötoimikunnan jäsen ja kir-joitti artikkelin toimikunnan puolesta.

Vastuullinen vapaa-ajankalastaja ottaa selvää kalakantojen tilasta Vastuullinen vapaa-ajankalastaja ymmärtää, että lisäänty-mässä täytyy olla edustava joukko kaloja, jotta kantaa säi-lyy. Tämän vuoksi vastuullinen vapaa-ajankalastaja kalas-taa sellaisia kalalajeja, jotka eivät ole uhanalaisia kohdeve-sistössä. Tilanteen hahmottamista vaikeuttaa monien uhanalaisten lajien istuttaminen vesistöihin, joissa niitä ei luontaisesti esiinny. Kun esimerkiksi Puulaveden istutetut järvilohet voidaan pyytää vahinkoa aiheuttamatta viimeistä myöten, on tilanne taas aivan toinen järvilohen luontaisella esiintymisalueella Saimaalla.

Tämän vuoksi vastuullinen vapaa-ajankalastaja ottaa selvää oman kalastusalueensa kalakantojen tilasta ja kes-kittää pyyntiään istutettuihin vierasperäisiin tai luonnossa ongelmitta lisääntyviin kotoperäisiin kaloihin. Vastuullinen vapaa-ajankalastaja myös vaatii tuki-istutuksissa käytetty-jen poikasten rasvaeväleikkauksia ja valikoi ruokakalansa istutetuista kaloista.

Lisäksi vastuullinen vapaa-ajankalastaja vaatii, että istu-tuksissa käytetään aina järven tai joen alkuperäistä kantaa, ja että istutuksilla ei vaaranneta luonnossa lisääntyvän kan-nanosan selviytymismahdollisuuksia. Vastuullinen vapaa-ajankalastaja on myös tietoinen uhanalaisten kalojen elin-ympäristön ongelmista ja pyrkii omalta osaltaan vaikutta-maan vesien tilan ja kalojen elinympäristöjen kohentumi-seen.

Isonieriöiden kalas-tettavat kannat ovat osin istutettu-ja, mutta Saimaalla nieriä on erittäin uhanalainen. Siellä nieriä pitäisi toistai-seksi rauhoittaa. Kuva: Risto Tarikka.

ongelma, että yksi odottama-ton tautiepidemia tai luonnon-katastrofi voi pahimmillaan hävittää suuren osan tai jopa koko emokalaston. Biologisesti olisi siis toivottavaa, että kalat, kuten muutkin eliöt, lisääntyi-sivät riittävän lukuisina luon-nossa. Toisaalta, jos lisääntymi-nen luonnossa on estynyt esi-merkiksi vesirakentamisen vuoksi, viljelyyn tulisi säännöl-lisesti saada monipuolinen joukko kudulle palaavia kaloja ja ennen pitkää joko palauttaa vaellusmahdollisuus tai myön-tää kannan menetys. Muutoin jossakin vaiheessa viljellyistä kaloista tulee niiden domesti-koitumisen vuoksi uhka villeil-le kannoille. Lopullista ratkai-sua velvoiteistutukset eivät siis tarjoa.

Kutukannan turvaaminen

jotta kutukannan koko saatai-siin turvattua on olemassa kah-denlaisia keinoja. Suomessa yleisimmin käytetään alamitta-säätelyä, jotta kalat ehtisivät kutea ainakin kerran ennen pyydetyksi tulemistaan. Vali-tettavasti vain toistaiseksi laki-sääteiset alamitat ovat liian al-haisia tämän periaatteen toteu-tumiseksi uhanalaisilla lajeilla. jos esimerkiksi järvi- ja meri-taimenen sekä järvilohen ja Saimaan nieriän tulevaisuus haluttaisiin varmistaa, tulisi näiden lajien alamittaa kerralla

korottaa vähintään 60 senttiin.Toisaalta uhanalaisten vaellus-kalakantojen kohtaloksi uhkaa koitua ylipäätään liian voima-kas kalastus syönnösalueella, ja tarvittaisiin toista säätelytapaa; kalastuspaineen yleistä rajoitta-mista. SVK:n piirissä tulisi vä-hintään olla järjestämättä uhanalaisten kalojen uistelu- ja muita kalastuskilpailuja. Sa-moin vastuullisen vapaa-ajan-kalastajan etu on vaatia kalave-den omistajilta tiukempia ka-lastusrajoituksia myös verkko-kalastukselle.

Vaelluskalojen kohdalla ala-mittaa nostamalla ei voida saa-da pysyviä ratkaisuja, koska vain isokokoisten kalojen pyynti syönnösalueella johtaa väistä-mättä valintaan, jonka seurauk-sena kalat ennenpitkää suku-kypsyvät nuorina ja pienikokoi-sina (jopa jo joessa), eivätkä si-ten tuota saalista samoin kuin myöhään isokokoisina kudulle nousevat usean syönnösvuoden kalat. Lisäksi syönnösalueella eri joissa kutevat kannat sekoit-tuvat ja syönnösalueen kalas-tuksella heikennetään suhtees-sa enemmän pienten kuin vah-vojen jokikantojen edellytyksiä selviytyä. Tämän vuoksi kaikki vaelluskalojen kalastus tulisi järjestää kantakohtaisesti ja mieluiten keskittää jokialueelle tai joen suualueella. Tällainen kalastuksen järjestäminen on jo muutenkin useimpien vapaa-ajankalastajien etujen ja esimer-kiksi lohen kohdalla koko kan-santalouden edun mukaista.

Kalastusseurat voivat olla edelläkävijöitä

Koska lakisääteiset rajoitukset eivät useinkaan turvaa luonnol-lisen lisääntymisen riittävyyttä, on henkilökohtaisesti suotavaa noudattaa lakisääteistä kor-keampaa alamittaa ja pienem-pää saaliskiintiötä. Esimerkiksi lokakuun 2011 Vapaa-ajan Ka-

lastajasta saimme lukea, että Kuusamon perhokalastajat suosittaa jäsenilleen yhden tai-menen vuosikiintiötä. juuri tä-mänkaltaista pioneeriasennetta tarvitaan myös muualla Suo-messa.

Esille on nostettava myös Suomen Haukiseuran erin-omainen työ suurhaukien va-pauttamisen ja siten haukikan-tojen vahvistamisen eteen. Suurikokoisimmat, kokeneim-mat kalayksilöt ovat tehok-kaimpia poikasten tuottajia myös muilla kaloilla, ja vastuul-linen vapaa-ajankalastaja vali-koi ruokapöytään tuotavat ka-lat keskikokoisista kaloista vä-hentäen näin tarvetta istutuk-sille ja saalisrajoituksille.

On toivottavaa, että järjes-täytyneet vapaa-ajankalastajat, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenet, olisi-vat edelläkävijöitä kalastuksen kestävyysnäkökulmien viemi-sessä eteenpäin. Haasteellista on, miten tieto saadaan välitet-tyä seuroihin kuulumattomille verkkokalastajille, uistelijoille


Vapaa-ajan

Kalastaja

Tavoitteena kalastava on viehe, joka ei turhaan tapa

Saimaan lohikalojenKESTÄVÄ KALASTUS

Kestävän kalastuksen viehe 2012 -kilpailuSaimaan lohikalat -hanke järjestää yhteistyössä ERÄ-lehden kanssa avoimen vieheiden suunnittelukilpailun. Kilpailun tarkoituksena on edistää järvilohi- ja taimen-vieheissä sellaisia ratkaisuja, joilla vähennetään kalojen tarpeetonta vahingoittumista. Kalakantojen säilymisen ja tuottavuuden kannalta on tärkeää, että vapautettavat kalat säilyttävät koukkuun jäämisestä ja käsittelystä huolimatta elinvoimaisuutensa.

Kilpailun voittaa kestävän kalastuksen vaatimukset parhaiten täyttävä lohi/taimenviehe. Vieheiden toimi-vuus testataan kenttäkokein syksyllä 2012.

Voittajaviehettä tilataan hankkeen toimesta 4000 euron arvosta. Kilpailuaika on 15.3.–31.8.2012. Kilpailun säännöt ovat luettavissa osoitteessa: www.jarvilohi.fi

Lisätietoja kilpailusta antaa: Mirko Laakkonen Puh. 040 180 1423, email: [email protected] ELY-keskus

MirKo LAAKKonen

Vieheeltä tulee vaatia muutakin kuin hyviä kalastusominaisuuk-sia. Vieheen tulisi vahingoittaa kaloja mahdollisimman vähän, sillä kaikkia ylös saatuja kaloja ei ole tarkoitettu saaliiksi. ala-mittaisten saaliskalojen välitön vapauttaminen takaisin vesis-töön tulee 1.4. alkaen pakolli-seksi. Kalastuslain määräyksellä parannetaan luontaisesti lisään-tyvien kalakantojen tuottavuut-ta sekä hoidon tuloksellisuutta niiden lajien kohdalla, joita jou-dutaan istuttamaan vesistöihin. alamittaisten kalojen vapautta-misen lisäksi monilla alueilla (esimerkiksi Saimaalla ja pieli-sellä) on valmisteltu hyvin pit-källe rasvaevällisten järvilohien ja -taimenten vapauttamista.

Vapautettavien kalojen sel-viämistä vahingoittumattomina takaisin ahdin valtakuntaan edistetään maaliskuussa käyn-nistyvän kilpailun avulla. Kes-tävän kalastuksen viehe 2012 -kilpailu toteutetaan Saimaan lohikalojen kestävän kalastuk-sen edistäminen -hankkeen ja Erä-lehden yhteistyönä. Kil-pailun avulla pyritään aktivoi-maan vieheiden valmistajia ja kalastajia pohtimaan vieheiden rakenteita ja käyttöä uudella tavalla. Voittajavieheessä tulee yhdistyä sekä hyvä kalastavuus

että vapautettavien kalojen hy-vinvointi.

”Kalastuksen kestävä toteut-taminen vaatii uutta ajattelua. Tämä koskee myös viehekalas-tusta, vaikka viehekalastus si-nänsä on kalojen kannalta se parempi vaihtoehto. Verkoista alamittaisia tai rauhoitettuja kaloja ei yleensä kyetä vapaut-tamaan hengissä takaisin ve-teen.”, toteaa kalatalouspäällik-kö Veli-Matti Kaijomaa poh-jois-Karjalan ELY-keskuksesta.

Tuhansia vapautettuja kaloja voidaan säästää

Vieheisiin tarttuneita lohikaloja vapautetaan merkittäviä määriä vuosittain Suomessa. Luku mo-ninkertaistuu, jos mukaan las-ketaan muutkin kalalajit. Va-pauttamisesta ei saavuteta hyö-tyä, jos kaloista suuri osa me-nehtyy vapautuksen jälkeen koukkujen ja pyynnin aiheutta-miin vaurioihin tai stressiin. Viehe ja sen ominaisuudet ovat kuitenkin vain osa onnistunutta vapauttamista. Kalastajien on hyvä muistaa muun muassa laa-dukkaat pihdit, kumipintainen ja solmuton haavin havas ja ve-siastian käyttö kalan vapautusta varten. Kalastajan taidot ja vas-tuu korostuvat kalan vapautus-tilanteessa. Saimaan lohikalat -hanke on kolme vuotta kestävä

Järvilohi vaeltaa laajoilla alueilla Saimaalla ja Pielisellä, joten vaaranpaikkoja on monia. Jotta Pielisjoen ja Lieksanjoen emokalamäärät saadaan nousemaan, on kaikkien kalastusmuotojen oltava kestävällä pohjalla.

tiedotus- ja neuvotteluhanke, jonka kohderyhminä ovat muun muassa kalastusalueet, osakaskunnat ja kalastusseurat. Hanke edistää Saimaan järvilo-hen, järvitaimenen, nieriän ja

harjuksen kestävän kalastuksen toteutumista. Hanke saa puolet rahoituksestaan EU:n LIFE+ -rahaston tiedotus- ja viestintä-osiosta ja toisen puolen maa- ja metsätalousministeriöstä sekä

pohjois-Savon, Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen ja pohjois-Karjalan ELY-keskuksista. Hankkeeseen voi käydä tutus-tumassa osoitteessa www.jarvi-lohi.fi.

Valvonta ja pyydysten merkintä muuttuvat riSTo TAriKKA

Viime keväänä eduskunnan hyväksymät ka-lastuslain muutokset tulevat voimaan huhti-kuun alusta. Kalastuslain uudistus asettaa valvojille pätevyys- ja koulutusvaatimuksia. Valan tai vakuutuksen nojalla valvovilla on toimivaltuus valvoa kalastusta enää kuuden kuukauden ajan eli 30.9.2012 asti. jatkossa poliisin, rajavartiolaitoksen, kalastusviran-omaisen, tullin ja Metsähallituksen lisäksi kalastusta valvovat kelpoisuusvaatimukset ja valtuutuksen omaavat kalastuksenvalvojat. Kalastuksenvalvojan kokeen järjestää elinkei-no- liikenne- ja ympäristökeskus. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö järjes-tää kalastuksenvalvojan koulutusta koetta varten eri puolilla Suomea. Kalastuksenval-vontaa valvovat ELY-keskukset sekä maa- ja metsätalousministeriö.

Muutettu kalastuslain 33 § määrää, että pyyntiin asetetut kiinteät ja seisovat pyydyk-set on merkittävä siten, että ne ovat selvästi muiden vesistössä liikkuvien havaittavissa.

Lisäksi pyydyksiin on merkittävä pyydyksen asettajan nimi ja yhteystiedot sekä kalastus-oikeuden osoittava merkki, jos kalastusoi-keuden omistajalla on sellainen käytössä.

alamittaisen tai rauhoitetun kalan osalta laki muuttui. Muutettu 36 § määrää, että ”säädettyä vähimmäismittaa pienempi kala tai rapu on välittömästi laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena. Täysimittainen kala tai rapu on laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena, jos se on pyydetty: 1) rauhoitusaikana, 2) kielletyllä pyydyksellä tai 3) kielletyllä kalastustavalla”.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tar-kempia säännöksiä pyydysten merkinnästä sekä säädetään kalastuksenvalvojan kokeesta ja koulutuksesta, valvojakortista, näyttömää-räyksestä sekä muista valvonnan yksityis-kohdista.

Vapaa-ajan Kalastajan mennessä painoon ei lakiuudistukseen liittyvää asetusta ollut vielä annettu. asetuksesta tiedotetaan kes-kusjärjestön kotisivulla www.vapaa-ajanka-lastaja.fi.

KoTiMAA


Vapaa-ajan

Kalastaja

Teemu etelä-Aho voitti Specimenkilpailun jo kolmannen kerran

JUhA oJAhArJU

Lapualainen Teemu Etelä-Aho voitti vuoden 2011 Speci-menkilpailun ja otti samalla jo kolmannen Specimenkilpailun voittonsa. Kyseessä on siis to-dellinen suurkalastaja. Speci-menkilpailun nuorten sarjan voitti Jere Pylsy. parhaat on-nittelut kummallekin kalamie-helle. joukkuesarjan voiton nappasi Ostrobotnia specimen, jonka muodostivat Marko Vii-ta-aho, Markus Sällinen sekä allekirjoittanut. Yleisen ja nuorten sarjan voittajat saivat palkinnoksi 20 kiloa mäskiä, jotka lahjoitti Onkikauppa.

Tämän vuoden Specimen-kilpailu on jo hyvässä vauhdissa ja ensimmäiset kalat on ilmoi-tettu kisaan. Specimenkilpai-lulle on nyt avattu SVK:n si-vustolla oma sivu, joka löytyy

osoitteesta www.vapaa-ajanka-lastaja.fi/specimenkilpailu. Si-vulta löytyvät muun muassa ohjeet kilpailuun osallistumi-seen sekä kilpailun ajankohtai-nen pistetilanne. Voit myös hakea pistetilanteen näyttävät RSS-syötteet ja liittää ne vaikka omalle tai kalastusseurasi koti-sivulle.

Tänäkin vuonna on parhail-le Specimenkalastajille luvassa hienoja palkintoja. Bigfish.fi lahjoittaa yleisen ja nuorten sarjan voittajille Wychwoodin valmistamat pike Tubet. pike Tube on pitkänmuotoinen säk-ki, jossa isoa haukea voi säilyt-tää elävänä sillä aikaa, kun lai-tetaan punnitus- ja kuvausväli-neistöä kuntoon, tai kun odote-taan apuvoimia paikalle. Tä-män jälkeen kala on helppo vapauttaa hyväkuntoisena ta-kaisin. Bigfish.fi lahjoittaa li-säksi erikoispalkinnon, joka arvotaan kaikkien yli sadan pis-teen kalan saaneiden kesken. SVK puolestaan lahjoittaa joukkuekilpailun voittajajouk-kueen jäsenille jokaiselle kolme erikoisväristä jesse-vaappua.

TilaukseT www.retkitukku.fi tai puhelimiTse p. 040 828 1000 klo 9-17 RETKITUKKU.fiNettohintaan suoraan tehtaalta

PARHAAT VÄLINEET edullisesti suoraan RETkITukusTA!pilkkiTuTka

*) Hintoihin lisätään toimituskulut alk. 7,90 €.

HUIPPU-UUTUUS! Rajoitettu erä.

Tehokas apu pilkkimiseen. löydä kalaparvet ja maksimoi kalasaalis pointer pilkkitutkalla. laske kelluva anturi pilkkiavantoon ja laite kertoo heti onko reiällä kalaa vai ei. saat tietoa myös kalan koosta ja liikkeestä, veden syvyydestä ja jään paksuu-desta. kesällä voit kiinnittää luotaimen helposti veneeseen. pakkaus sisältää pilkkitutkan, anturikaapelin, kellukkeen, rannehihnan sekä vene-kiinnikkeen. Toimii 4 x 1.5V aaa- paristoilla. Takuu 12kk.

Garmin 62s käsi-GpsPilkkimiehen suosikkivalinta! Garmin 62s onhuippuominaisuuksilla varustettu käsi-GPSmaastoon ja vesille. Merkitse parhaat otti-paikat laitteen muistiin ja osaat aina takaisin.Laitteella voit myös jakaa reittipisteitä langatto-masti kaverisi kanssa.Takuu 24kk.

myymälähinta 419 €

netti-/puh. tilaajille

neTTihinTa

299 €*eTu 120 €

GerBer suspensiOnmOniTOimiTYÖkaluLaadukas Gerber monipuoliseen käyttöön! Tällämonitoimityökalulla pärjäät niin pilkillä kuin kesä-kalastuksessa. Vahvat pihdit sekä runsaastityökaluja.

Vain 15 kpl:nrajoitettu erä!



neTTihinTa

99 €*eTu 70 €



49 €*eTu 40 €

Tallenna parhaaT OTTipaikaT!

kuVaa ikimuisTOiseT TÄrpiT!

Yksi TYÖkalu kalasTukseen!

maksimOi kalasaalis!

FOXTail hD pOlarOiDuT ViDeOlasiTKuvaa parhaat kalastushetket HD teräväpiirto-kuvana. Polaroidut linssit sopivat hyvin niin keväänhangille kuin kesän kalareissuille. Käynnistä kamerayhdellä napinpainalluksella. Videot tallentuvatlasien sisäiselle muistikortille ja voit siirtää nehelposti tietokoneelle USB- kaapelilla. Takuu 12kk.

shOkkihinTa!

suOmen pilkkimaaJOukkueen kapTeeni suOsiTTelee!



neTTihinTa

79 €*eTu 50 €



neTTihinTa

149 €*eTu 80 €

Vain

Vain

Vain

Vain

Vain

pOinTer COnTrOl 12mpX sTealTh riisTakameraPointer Control 12 Mpx- kamera mahdollistaa12 megapikselin kuvat, jotka ovat selattavissa laitteenLCD- värinäytöltä sekä siirrettävissä tietokoneelle.Kamera toimii myös pimeässä 25 näkymättömän infra-punaledin avulla. Liiketunnistin jopa 20 metrin päästä.Myösvideokuva. Takuu 12kk.

TesTimenesTYJÄ!

Tämä 2,28 kiloa painanut säyne kerrytti mukavasti Tee-mun pistepottia. Kala tuli on-kimalla ja syöttinä oli maissia.

Valvonta ja pyydysten merkintä muuttuvat


Vapaa-ajan

Kalastaja

kalastuslakiuudistus Ilkka mäkelä

Yhden kortin malli on ansa Vetouistelun ja onginnan yleiskalastusoikeuksien kehittäminen vaarassaKalastuslain kokonaisuudistus oli tarkoitus toteuttaa avoimen ja laajapohjaisen valmistelun pohjalta. Uudistamistyöryh-män tavoitteeksi asetettiin ”ka-lastuslain uudistaminen vastaa-maan nykypäivän vaatimuksia ottamalla huomioon muussa lainsäädännössä tapahtuneet muutokset, kansallinen ja kan-sainvälinen oikeuskäytäntö se-kä uudesta perustuslaista joh-tuvat vaatimukset.”

Toisin kävi. Työryhmän työn päättäminen ennen ensimmäi-senkään pykälän valmistumista lopetti avoimen ja laajapohjai-sen valmistelun. Loppurapor-tin linjaukset ovat monilta osin tulkinnanvaraisia ja enemmän-kin luetteloita siitä, mitä tulisi vielä selvittää. Maa- ja metsäta-lousministeriöllä (MMM) on vapaat kädet jatkaa uudistus-työtä valitsemaansa suuntaan, joka ministeri anttilan aikana viitoitettiin.

Vapaa-ajankalastajille mie-tinnössä ojennetaan yhtä kort-tia, jonka yksinkertaisuutta ovat ylistäneet niin MMM, ve-sien omistajajärjestö kuin jot-kut keskustelufoorumien kir-joittajat. Tarkempi tarkastelu paljastaa kortin kuitenkin mus-taksi pekaksi.

Yhden kortin malli lisää kalastuksen perusmaksuja

Yhden kortin mallissa yhdistet-täisiin nykyinen kalastuksen-hoitomaksuvero ja läänikohtai-nen viehekortti. Kortti oikeut-taisi kalastamaan yhdellä vie-heellä ja vavalla koko maassa. Se olisi pakollinen kaikille 18 vuot-ta täyttäneille kalastuksen har-rastajille lukuun ottamatta on-kijoita ja pilkkijöitä. Maksun joutuisivat maksamaan myös viehekalastusta harrastamatto-mat verkkokalastajat ja rannas-saan katiskaa uittavat kesämök-kiläiset, vetouistelijat ja urheilu-kalastusalueilla kalastavat viehe-kalastajat. Kortin hinnaksi mie-tintö esittää 35 euroa vuodessa.

Kalavesien omistajajärjestö pitää esitettyä kortin hintaa liian alhaisena. Sen vaatimus on 80 euroa. Mikäli lopputulos olisi jossakin puolivälissä, eli 50-60 euroa lisääntyisivät kaik-kien, myös kortin turvin viehe-kalastavien kustannukset yh-teensä arviolta 11-14 miljoonaa euroa vuodessa.

Mitä SVK haluaa?Keskeinen tavoite kalastuslain uudistamisessa on kalastus-harrastuksen ylläpitäminen ja lisääminen ja sen tärkeä edel-lytys hyvin toimiva yleiskalastusoikeuksien järjestelmä.

Uudistamisessa tulee kehittää erityisesti miljoonan on-ginnan harrastajan ja 350 000 vetouistelijan yleiskalastus-oikeuksia

■ sisällyttämällä maksuttoman onginnan määritelmään oikeus käyttää heittämiseen soveltuvaa kelaa ja vapaa ja

■ liittämällä maksulliseen yleiskalastusoikeuteen mah-dollisuus eri maksusta käyttää vetouistelussa useampaa viehettä.

Lisäksi uudistuksessa tulee selvittää mahdollisuus laa-jentaa läänikohtaisen viehekortin käyttöaluetta myös mui-hin aktiivisiin kalastusmuotoihin, kuten sukellus- ja jousi-kalastus ja tehdä katiskakalastuksesta maksuton yleiska-lastusoikeus.

Katiskakalastuksesta pitäisi tehdä maksuton yleiskalastusoikeus. Kuva: Jaa-na Vetikko.

Kelaonginta tulisi sisällyttää maksuttoman onginnan määritelmään. Kuva: Juha Ojaharju.

Kalastuksen harrasta-jan pakollisiin veroja lupamaksuihin kortti-malli vaikuttaa seuraa-vasti:■ Lisää muulla kuin viehe-kortilla kalastavan, nykyi-sen kalastuksenhoito-maksun maksajan mak-suja 13 eurolla vuodessa; 200 000 kalastajaa, lisä-kulut 2,6 miljoonaa euroa vuodessa■ Lisää 65 vuotta täyttä-neiden kalastuskustan-nuksia 35 eurolla vuodes-sa; 100 000 kalastajaa, li-säkulut 3,5 miljoonaa eu-roa vuodessa.■ Lisää maksuja mm. ve-touistelijoille, erityiskalas-tuskohteissa kalastaville, verkkokalastajille, katiska-nuittajille ja eläkeläisille yhteensä 6,1 miljoonaa euroa vuodessa.■ Alentaa nykyisellä vie-hekortilla kalastavan kus-tannuksia 16 euroa vuo-dessa; 90 000 kalastajaa, säästö 1,8 miljoonaa eu-roa.

ka haitattomuus kalakannoille ja ympäristölle on myös tutki-muksin todettu. Se estäisi ny-kyisen läänikohtaisen viehe-kortin kehittämistä vetouiste-lun tarpeisiin. Liittämällä lää-ninkorttiin oikeus eri maksusta käyttää useampaa vapaa ja vie-hettä, voitaisiin ratkaista veto-uistelijoiden lupaongelmat, joita lakiuudistusta varten teh-dyn selvityksen mukaan on eri-tyisesti rannikkoalueilla. Veto-uistelun harrastajia on Suo-messa noin 350 000.

Sen lisäksi maksullinen yleiskalastusoikeus soveltuisi myös muiden aktiivisten kalas-tusmuotojen, kuten sukellus- ja jousikalastuksen lupajärjestel-mäksi. Muun muassa Metsä-hallituksen viehekalastuslupa sisältää jo nyt sukelluskalastuk-sen merialueilla.

Käyttäjä maksaa -periaate ja asiakasystävällisyys

Esitetty yhden kortin malli ei ole käyttäjä maksaa -periaat-teen mukainen tai asiakasystä-vällinen, sillä se kerää pakolli-sen viehemaksun myös niiltä kalastuksen harrastajilta, jotka käyttävät muita viehekalastus-lupia tai eivät kalasta laisinkaan vieheellä. nykyisistä noin 300 000 kalastuksenhoitomak-sun maksajasta läänikohtaisen vieheluvan lunastaa noin 100 000 viehekalastajaa ja loput 200 000 kalastuksenhoitomak-sun nykyisin maksavista eivät tarvitse kalastusharrastukses-saan läänikohtaista viehekort-tia.

Riittävä yksinkertaisuus ja harrastamisen helppous

nykyinen lupa- ja maksujärjes-telmä, jossa veroluontoinen maksu ja viehelupa maksetaan erikseen, on riittävän yksinker-tainen kalastusta ahkerasti har-rastaville. Kalastuksenhoito-maksun maksaa jokseenkin sa-ma määrä kalastajia kuin on aktiivikalastajiksi luokiteltujen maksuvelvollisten kalastajien

Yhden kortin malli vähentää yleiskalastusoikeuksia

Korttimalli poistaa arviolta 100 000 eläkeikäisen maksutto-man viehekalastusoikeuden ja oikeuden kalastaa ilman kalas-tuksenhoitomaksua. Se johtaa ikääntyvän väestön kalastus-harrastuksen vähenemiseen ja vähentää niitä positiivisia vai-kutuksia, joita kalastuksella on ikääntyvien ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Samalla se vähentää ikäryhmäl-le tyypillistä monipuolista ja monilajista kalastusta, joka kohdistuu muihinkin kuin pe-tokaloihin. Tämän lisäksi elä-keläisillä isovanhempina tai kalastusseurojen kalakummei-na on suuri merkitys monipuo-lisen kalastusharrastuksen siir-tämisessä lapsille ja nuorille.

Mietintö esittää läänikohtai-sen viehekortin liittämistä osaksi veroluontoista yhden kortin maksua. Tämä lakkaut-taisi hyvin toimivan maksulli-sen yleiskalastusoikeuden, jon-

Eläkeläisillä isovanhempi-na tai kalastusseurojen kalakummeina on suuri merkitys monipuolisen kalastusharrastuksen siir-tämisessä lapsille ja nuo-rille. Kuva: Jaana Vetikko.

määrä ja kalastuksenvalvonnas-sa luvattomien määrä jää yleen-sä alle viiden prosentin.

Maksujärjestelmän ongel-mana ovat satunnaiset, kerran tai kahdesti vuodessa kalasta-vat, joita on valtaosa eli lähes miljoona kaikista kalastuksen harrastajista. Heitä varten tar-vitaan lyhytaikaisia yhden kor-tin maksuja, joissa viehelupa ja

veroluontoinen maksu on yh-distetty. Tämä maksujärjestel-män uudistus on toteutettu jo vuonna 2012 kännykällä mak-settavien lyhytkestoisten vie-helupa- ja kalastuksenhoito-maksujen yhdistämisellä.

Mahdollisuus kalastaa vie-heellä koko valtakunnan alueel-la tuskin sekään paljon lisää kortin houkuttavuutta. Mietin-


Vapaa-ajan

Kalastaja

Yhden kortin malli on ansa Vetouistelun ja onginnan yleiskalastusoikeuksien kehittäminen vaarassa

nössäkin todetaan, että ”vain harva kalastaja lunastaa kortin useamman kuin yhden läänin alueelle, eli kalastus on varsin paikallista.”

Läänikohtaisen viehekortin ostaneista 15 prosenttia lunas-taa viehekortin useamman ka-lastusläänin alueelle. Kahden läänin alueella kalastaa 13 pro-senttia ja kolmen läänin alueella alle kaksi prosenttia. Valtakun-nallisen viehekortin voi myös toteuttaa valinnaisena, ilman että lupa on kaikille pakollinen osa yhden kortin maksua.

Kannustavuus ja houkuttavuus

On vaikea kuvitella, miksi eh-dotettu 35 euron maksu olisi houkuttavampi kuin esimer-kiksi 22 euron kalastuksenhoi-tomaksu, jonka suuri osa luul-tavimmin satunnaisista kalasta-jista jättää maksamatta. Mak-sun houkuttavuutta esimerkik-si verkkokalastajalle tuskin lisää se, että maksu antaa maksajalle mahdollisuuden kalastukseen, jota hän ei harrasta. Vetouiste-lun harrastajaa pakollinen yh-den vieheen maksu ei kannusta, sillä uisteluun hän joutuu hankkimaan kortin lisäksi var-sinaisen luvan.

Mietinnönkään mukaan yh-den kortin malli ei toisi uusia maksun maksajia. Maksuvel-vollisiksi oletetuista kalastajista (840 000) yhden kortin maksun arvellaan maksavan 50 prosent-tia, eli maksamattomien osuus on jokseenkin sama kuin nyky-järjestelmän puitteissa.

Eri ikäryhmien tasapuolinen kohtelu

Eläkeikäisten yhden kortin maksuvelvollisuuden perustele-minen kalastajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksella on järje-töntä. Mahdollisen kalastuslain kokonaisuudistuksen jälkeenkin nyt maksuvelvolliset kalastuk-senharrastajat ikääntyvät nor-maalisti, saavuttavat 65 vuoden iän ja pääsevät tasapuolisesti nauttimaan maksuttomista yleis-kalastusoikeuksista, samoin kuin aiemmat ikäluokat.

Ei arviota kerättävän rahan tarpeesta

Yhden kortin malli on mietin-nön mukaan kalastusalan ra-hoitusväline, jolla kalastuksen harrastajilta kerätään tarpeelli-nen määrä rahaa eri tarkoituk-siin. Maksajien eli kalastuksen harrastajien kannalta olennais-ta on, että rahoituksen tarve on asianmukaisesti selvitetty. näin ei kuitenkaan ole.

Mietinnössä esitetty rahoi-tustarve (12-13 milj. euroa/v.) on rahasumma, joka saatiin ai-kaan kertomalla yhden kortin kohtuulliseksi arvioitu hinta oletetulla maksajien määrällä.

arviot ”rahoitustarpeista”,

kerättävillä maksuilla. Kalastus-aluetoimintaan sisältyy merkit-tävässä määrin kustannuksia, joista myös kalastusoikeuden haltijoiden tulisi kantaa talou-dellista vastuuta. Kun vielä ote-taan huomioon, että kalastuk-sen valvonnan perusrahoitus tulisi kalastuksen harrastajien kustannettavaksi, voi vain ky-syä, miten käyttäjä maksaa -pe-riaatetta sovelletaan vesialueen omistajiin?

Perusteettomat onginta- ja pilkintäkorvaukset säilytetään?

pilkinnästä ja onginnasta mak-settavien omistajakorvausten osuus on noin 1,1 miljoonaa euroa.

Korvaus tuli osaksi kalastuk-senhoitomaksuvarojen käyttöä vuonna 1993, jolloin kalastus-lain uudistamisella silloinen läänikohtainen pilkintäkortti yhdistettiin kalastuksenhoito-maksuun ja maksu tuli kaikkien maksettavaksi riippumatta siitä, harrastiko maksun maksaja on-gintaa tai pilkintää.

Vuoden 1996 kalastuslain muutoksessa onginta ja pilkintä muutettiin maksuttomiksi yleis-kalastusoikeuksiksi. Tämä ei kuitenkaan johtanut siihen, että kalastuksenhoitomaksuun sisäl-lytetty onginta- ja pilkintäkor-vaus olisi poistettu, vaikka sitä myös myöhemmin on toistu-vasti vaadittu. Mietintö esittää perusteettomien korvausten säilyttämistä ennallaan.

Rahoitustarve selvitettävä, maksut sen mukaisesti

Mietinnössä ”arvioitu” rahoi-tuksen tarve on runsaasti ylimi-toitettu. poistamalla perusteet-tomat onginnan ja pilkinnän korvaukset nykyinenkin mak-

sukertymä saattaisi riittää. asia tulee kuitenkin perusteellisesti selvittää ja määritellä mahdol-liset maksut todetun tarpeen mukaisesti.

SVK esitti lakiuudistuksessa rahoitusmalliksi joko budjetti-mallia tai nykyisen järjestelmän kehittämistä. Molemmissa mal-leissa lupamaksut ja mahdolli-set veroluontoiset maksut tulee pitää erillään.

Ensisijaiseksi vaihtoehdoksi rahoitusmallin jatkokehittelys-sä tulee ottaa budjettimalli, jos-sa valtion talousarvioon vuosit-tain varataan perusmääräraha kalavarojen kestävän käytön ja vapaa-ajankalastuksen edistä-miseen. Tämän lisäksi rahoitus-malliin kuuluu kalastuksen har-rastajilta kerättävä kalastusväli-nevero ja kalavesien omistajilta perittävä osakasvero. Tämä malli on käyttäjä maksaa -peri-aatteen mukainen kalastuksen harrastajan ja kalastusoikeuden haltijan kannalta sekä myös yh-teiskunnan kannalta, joka näin tukee kansanterveydellisesti ja taloudellisesti moninaisia hyö-tyjä tuottavaa luontoharrastus-ta ja uusiutuvien luonnonvaro-jen kestävää käyttöä.

Toisena vaihtoehtona rahoi-tusmalliksi on nykyisen maksu-järjestelmän muokkaaminen niin, että valtiolle maksettava kalastuksenhoitomaksu ja vie-hekalastusmaksu voidaan mak-saa samalla maksutapahtumal-la. Lyhytaikaista yhden tai seit-semän vuorokauden kalastusta varten voi myös lunastaa kor-tin, jossa kalastuksenhoitomak-su ja viehekalastuksen lupa-maksu on yhdistetty yhdeksi maksuksi.

Myös tätä järjestelmää voi-daan täydentää käyttäjä maksaa -periaatteen toteuttamiseksi vesialueen omistajalta kerättä-vällä osakasverolla.

Pilkinnästä ja onginnasta maksetta-vat perusteettomat omistajakorva-ukset säilyisivät mietinnön esityksen mukaan ennallaan. Kuva: Jaana Ve-tikko.

joita tällä määritystavalla saa-tiin, vaihtelivat maksun suu-ruudesta ja maksajien määristä riippuen 5,6-55,8 miljoonan euron välillä.

SVK esitti rahoitustarpeen selvittämistä jo ennen koko-naisuudistuksen aloittamista ja useaan otteeseen kokonaisuu-distuksen aikana ilman tulosta. Kun nimenomaisesti rahoituk-sen tarpeella perustellaan mak-suvelvollisuuden laajentamista, tulisi tarve asianmukaisesti sel-vittää.

Mihin rahaa tarvitaan?

Toisin siis kuin mietinnössä esitetään, kerättävä rahasumma määriteltiin ensin ja sen jälkeen mietittiin sen käyttökohteita.

pääosa kerättävästä 4,3 mil-joonan euron lisärahasta meni-si kalavarojen käyttöön ja hoi-toon. Maksun oikeutuksen kan-nalta se kuulostaa hyvältä. Kuka vastuullinen kalastaja ei haluai-si rahoittaa parempaa kalakan-tojen hoitoa ja pistää kaikki muutkin siitä maksamaan?

Rahaa mietintö esittää tarvittavan seuraavasti:■ onginnan, pilkinnän ja vie-hekalastuksen omistajakor-vaukset 4,0 milj. euroa■ kalastuksen valvonnan perusrahoitus 1,0 milj. euroa■ neuvontapalvelut, mukana myös ammattikalastajien neuvonta 1,5 milj. euroa■ kalastusalueiden perusra-hoitus 0,5-1,0 milj. euroa■ kalavarojen käytön ja hoi-don suunnittelu ja toteutta-minen 5,0 milj. euroa

Yhden kortin mallin mukaisen mak-sun joutuisivat maksamaan myös viehekalastusta harrastamattomat verkkokalastajat. Kuva: Jaana Ve-tikko.

Liittämällä läänikohtaiseen viehekorttiin oikeus eri maksusta käyttää useam-paa vapaa ja viehettä, voitaisiin ratkaista vetouistelijoiden lupaongelmat. Ku-va: Jaana Vetikko.

Kokonaan toinen asia on, minkä verran rahaa oikeasti tarvitaan järkevään kalastuksen järjestämiseen ja kalakantojen hoitoon. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erinomai-sesta ”Hoida kalavetesi” -op-paasta olemme oppineet, että nopein ja taloudellisesti tehok-kain tapa hoitaa kalakantoja, on järkevä kalastuksen ohjaus.

Kun suomalaisten vapaa-ajankalastajien kalastuskohteet ovat pääosin luontaisesti li-sääntyviä ja useimmiten alika-lastettuja ahven-, hauki-, särki- ja kuhakantoja, on rahoituksen (5 miljoonaa euroa) tarve tältä osin moninkertaisesti ylimitoi-tettu.

Kalastusalueiden rahoitus viisinkertaiseksi

Esityksen perusteella uusien noin sadan kalastusalueen kes-kimääräinen, vapaa-ajankalas-tajilta kerättävä rahoitus kas-vaisi viisinkertaiseksi nykyta-soon verrattuna, eli keskimää-rin 35-40 000 euroon vuodessa. Vuosina 2004–2006 kalastus-alueiden kaikki tulot olivat kes-kimäärin 14 100 euroa, josta valtion avustusten osuus oli noin 8 500 euroa.

Työryhmän esitys tarkoittai-si sitä, että käytännössä kaikki kalastusalueen kulut katettai-siin kalastuksen harrastajilta


Vapaa-ajan

Kalastaja

Kalamiehen kannettavat vesikulkuneuvotmahdollistavat kiireettömän ja tarkan kalastuksenJokaisessa kalastajassa asuu pieni löytöretkeilijä, jonka veri vetää vastarannalle. Kaikilla ei kuiten-kaan ole mahdollisuutta tai halua hankkia venettä. Yksi ratkaisu ongelmaan löytyy kauramoottorilla kulkevista kannettavista vesikulkuneuvoista. Kajakki on oivallinen laite kiireettömästä ja tarkasta kalas-tuksesta nauttivalle ihmiselle.

TeeMU KoSKi

ajatus kalastuskajakin hankki-misesta syntyi eräällä ulko-maanmatkalla, missä pääsin kokeilemaan kalastusta kajakis-ta. Leveällä ja vakaalla SOT (Sit On Top) -kajakilla oli var-sin mukava liikkua ja pyytää meriahvenia kelppimetsän seasta. Tämähän voisi toimia hyvin hauenkalastuksessakin. Mielen sopukoihin jäi kyte-mään mielikuva kalastuskaja-kista ja pikkuhiljaa ajatus reis-tailevan veneen vaihtamisesta kajakkiin kypsyi toiminnan as-teelle.

nopea etsintä paljasti, että Suomestakin löytyi useampi liike, joka myy kalastuskäyt-töön sopivia kajakkeja. Ohjel-massa oli siis retki Sipooseen Bear & Waterille, mistä kotiin tuomisina oli uusi vesikulku-neuvo ja muovikassillinen eri-laisia nippeleitä siihen kiinni-tettäväksi. Kajakkia viritellessä mieleen tuli väistämättä ensim-mäinen vesikulkuneuvoni ko-pukka ja sen aikaansaama rie-mu.

Tästä on nyt kulunut kaksi vuotta ja kajakin myötä harras-tukseen on tullut aivan uusi meininki. Kajakin kanssa on tullut koluttua monenlaisia hauki- ja ahvenvesiä meren tuulikaislikoista pieniin järviin. parasta kajakissa on kalapaik-kojen rajaton määrä ja liikku-misen keveys. Kajakki kulkee vaivatta auton katolla ja sen saa veteen melkein mistä vaan. Ka-lastus on jännittävää ja kiiree-töntä löytöretkeilyä tuntemat-tomille vesille tai tarkkoja täs-mäiskuja tuttuihin haukilahtiin. Kajakin myötä pakonomainen puurtaminen on hävinnyt ja kalastukseen on tullut roppa-kaupalla uutta sisältöä.

Mikä on kalastuskajakki?

Kalastajan valinta on päälläis-tuttava SOT (Sit On Top) -ka-jakki, missä aivan kirjaimelli-

sesti istutaan rungon päällä, toisin kuin perinteisissä retki-kajakeissa. SOT:it ovat muovis-ta valettuja laitteita, joissa is-tuin ja tila melojalle on muo-toiltu rungon päälle. Kajakin runko on sen verran leveä, että kunhan kajakissa vain malttaa istua, ei kokematonkaan könsi-käs sitä nurin saa, vaikka vähän yrittäisi. Kajakissa on myös säi-lytystilaa tarvikkeille ja run-koon on helppo kiinnittää va-patelineitä ja muita varusteita.

Kalastus kajakista

Kajakkikalastuksen parhaita puolia ovat ketteryys, tarkkuus ja intensiivisyys. Kajakin voi huoletta viedä lähelle kalapaik-koja, se on helppo ja nopea ankkuroida, eikä pitkiä heittoja tarvita. Toimintasäde perus-kuntoisella ihmisellä on, jos tarkoituksena on etupäässä ka-lastaa, muutamia kilometrejä, joten paikka kannattaa valita huolella. parhaita kajakkikoh-teita ovat erilaiset pienet järvet ja suojaisat merenlahdet. Hy-vällä kelillä ahvenen tai kuhan jigittelykin onnistuu mainiosti, mutta tuulella tuntuman ylläpi-

täminen on hankalaa. Sähkö-moottorin ja kaikuluotaimen kanssa kajakista saa myös ver-taansa vailla olevan täsmäaseen vertikaalijigaamiseen.

Itse olen kajakin myötä op-pinut kalastuksesta paljon lisää. Koska pitkät siirtymät ovat työläitä, tulee paikat kalastettua entistä tarkemmin. ja usein ka-lat myös lopulta löytyvät, vaik-keivät läheskään aina sieltä, missä niiden oletti alun perin majailevan.

Kevyemmät välineet

Itse olen mieltynyt hieman ve-nekalastusta kevyempiin väli-neisiin. Heitot ovat lyhyitä ja tarkkoja ja vieheen uitto kevyt-tä ranteella neppailua. Vapa saa mielellään olla 6-7 -jalkainen, notkea vapa, jossa on lyhyt ta-kakahva. Kaikkia takakahvan pituus ei haittaa, mutta koska itse etupäässä istun kajakissa, on pitkä takakahva lähinnä tiel-lä.

Kaikki irtaimisto kidanavaa-jista pihteihin on syytä joko varustaa koholla tai kiinnittää kajakkiin kuminauhalla. Iso ja rimpuileva kala kajakissa ai-heuttaa aina ”tilanteen” ja var-sinkin hauenkalastajan pakolli-nen varuste on punnituspussi, jossa kalan voi laittaa laidan ulkopuolelle rauhoittumaan. Tämän lisäksi kannattaa hank-kia vesitiivis kuivapussi kuivana säilytettäville tavaroille.

Välillä meno on niin hurjaa, että on pakko laittaa silmät kiinni. Suurhauki pistää kalamiehen koville.

Päivän kajakkikalastusretki on tuot-tanut toivotun saaliin. Kuva: Lauri Pihl.

Kopukasta se alkoiAluksi poika kalasti rannalta. Mökkisaaren rantoja oli jän-nittävä kiertää ja toisinaan saattoi jopa saada kalan. Kais-likon ulkoreunaakin teki mieli päästä kalastamaan, mutta lupaa veneen käyttöön ei myönnetty. Eräänä keväänä laiturityömaalta jäi ylimääräiseksi piirunpätkä, josta poika sai idean. Kovan kärttämisen jälkeen piirun omistusoi-keus siirtyi pojalle, joka raahasi aarteensa vanhempien katseilta piiloon.

Ja kun oli kevät, lojuivat talvisin verkkoavannon suoja-na olevat styroxinpalatkin aivan kuin turhina ja hiukan lautaakin saaresta löytyi. Näistä tarpeista syntyi kovan ahkeroimisen eräänlainen vesikulkuneuvo. Lautta, joka sai nimekseen Kopukka. Huikean varustelun tuloksena istuimena palveli vanha pesukoneen rumpu ja ankkurin virkaa toimitti traktorin vaihdelaatikon osa.

Kovin hyvällä lauttaa ei kyllä katsottu, mutta pojan mie-lestä laite oli erinomainen. Nyt saisivat kaislikon ulkoreu-nan ahvenet ja hauet kyytiä. Sauvomalla ja melomalla poika kiersi mökkisaarta ja viereisen pikkusaaren ulkoreu-naa, ulottuivatpa retket muutaman kerran läheiselle kari-kolle saakka.

Pikkuhiljaa kotirannat rannat kävivät kuitenkin tylsiksi. Vastarannalta saisi varmasti enemmän kaloja ja niin tuu-min peloton tutkimusmatkailija otti kurssin selän yli, vas-tarannalle. Retki sai kuitenkin nolon lopun naapurien hi-natessa uuvahtaneen merenkävijän takaisin kotisata-maan. Tästä seurasi ankarat nuhteet.

■ ■ ■

Ja lopulta kävi niin, että eräänä viikonloppuna mökille tul-taessa Kopukka ei ollutkaan siellä, mihin poika sen oli jättänyt: Kopukka oli karannut! Takaisku ja murhe olivat suunnattomia. Isän mielestä Kopukkaa oli turha lähteä etsimään ja uuden tekeminenkin kohtasi outoa vastarin-taa. Piirua ei kuulemma ollut ja styroxejakin tarvittaisiin talvella. Mutta ei rannalta heittämällä enää kalaa saa. Mö-killä oli tylsää.

Ei ole tarkkaan tiedossa, olivatko vanhemmat mietti-neet, milloin poika saisi lähteä yksin veneellä. Mutta näin syvän murheen edessä he olivat voimattomia. Kotilahdel-la saisi soudella, jos lupaisi pitää pelastusliivejä jatkuvas-ti päällä ja aina istua veneessä. Kyllä, pelastusliivien pääl-lä istun aina veneessä! Lupaan ja vannon! En seiso! Mur-he oli pois pyyhkäisty. Nyt vastarannalle pääsisi kalaan ihan helposti.

■ ■ ■

Ja siitä se lähti. Virvelöinti oli pojan lempipuuhaa, mutta välillä vetouisteltiin ja perhokalastettiin, hurahdettiin pilk-kimiseenkin, aikansa kutakin. Teini-iässä hiukan vähem-män, mutta kalastus kuitenkin säilyi tärkeimpänä harras-tuksena vaikeimpienkin aikojen läpi. Ja kalastuksessa parasta oli löytöretkeily, pienten jokien ja järvien koluami-nen ja veneellä uusille apajille tehdyt telttaretket.

Iän ja ansiotulojen myötä lelut ja puheet sitten isonivat, ajettiin ”vehkeet plaanissa” pitkin merenselkiä paremman kalapaikan ja isompien kalojen toivossa. Vaivihkaa har-

rastus muuttui pakonomaiseksi puurta-miseksi ja löytämisen riemu katosi.

Tärkeämpää oli kuka sai kuinka monta ja miten isoja. Ennen niin

mielekäs harrastus oli jossain vaiheessa muuttunut suori-

tukseksi, jonka onnistumi-nen mitattiin kappaleissa ja kiloissa.


Vapaa-ajan

Kalastaja

Kalamiehen kannettavat vesikulkuneuvotmahdollistavat kiireettömän ja tarkan kalastuksen

Kesälämpimillä pärjää hyvin shortseilla tai ohuilla housuilla, mutta kylmällä kelillä liikut-taessa pelastuspuku on vertaan-sa vailla. Sen lisäksi, että puku saattaa pelastaa kantajansa hen-gen, on täysin vesitiiviistä pu-vusta muutakin hyötyä. Välillä vesi roiskuu ja tiiviit hihansuut pitävät käsivarren kuivana, vaikka käden joutuisi laitta-maan veteen. Toinen vaihtoeh-to on kahluuhousut ja vedenpi-tävä takki.

Kalastuskajakin varustelu

Kalastuskajakin varustelu yk-sinkertaisimmillaan on help-poa. Lähes jokaisella myyjällä on tarjolla ns. angler-versio, mikä yleensä sisältää kaksi is-tuimen takapuolelle runkoon upotettua vapaputkea ja yhden käänneltävän vapatelineen, jo-ka on kiinnitetty kajakin etu-osaan kalastajan käden ulottu-ville. Välttämättä kalastuska-jakki ei melan lisäksi muuta varustelua tarvitse. Tärkeintä varustelussa on, että kaikki tar-peellinen on mahdollisimman mukavasti käden ulottuvilla, mutta ei haittaa melontaa.

Muita hyödyllisiä varusteita ovat ankkuri ja kaikuluotain. ankkuri siksi, että kajakki tup-paa ajelehtimaan tuulen muka-na turhan nopeasti ja kaikuluo-taimesta on iso ilo ketterällä kajakilla liikuttaessa. Kajakilla ankkuroituminen on nopeaa ja

kevyttä ja onnistuu hyvin liik-kuvankin heittokalastuksen lo-massa. Myös ajoankkuri on hyödyllinen apuneuvo liikku-valle kalamiehelle.

Kajakkikalastus on hyvin suosittua USa:ssa ja australias-sa ja netistä löytää kaiken tar-peellisen tiedon lisäksi mitä kummallisimpia virityksiä päi-vänvarjoista alkaen. Itse asen-sin kajakkiini sähkömoottorin, koska halusin pystyä ohjaa-maan kajakkiani samalla kun kalastan. Tavallisesta sähkö-moottorista tehty viritys tuli kajakin perään ja ohjaan sitä polkimilla. Tehonsäätöreleen toin käden ulottuville johtoja

jatkamalla ja kajakin keulassa on 40 ah akku. Tämä piisaa hy-vin useammankin päivän kalas-tuksiin, jos malttaa meloa pi-temmät siirtymät.

Löytöretkiä ja luonnonrauhaa

Yhteenvetona kajakki on mo-nipuolinen kulkuneuvo kalas-tajalle, joka nauttii kiireettö-mästä ja tarkasta kalastuksesta. Luonnonelävien (ja mökkiläis-tenkin) reaktioetäisyys kajak-kiin on paljon venettä pienem-pi ja hommassa on aina pieni seikkailun meininki. Istu siis kajakkiin ja anna löytöretkeili-jälle mahdollisuus.

Välillä meno on niin hurjaa, että on pakko laittaa silmät kiinni. Suurhauki pistää kalamiehen koville.

Tämä hauki sai jatkaa matkaansa.

Kalamiehen kannettavat vesikulkuneuvot perhekuvassa. Perhokalastajalle paras vaihtoehto on kelluntarengas, kun uistinmies valitsee mieluummin ka-jakin.

Kajakissa kalan kanssa kamppailu on todellista lähitaistelua. Pelastuspuku pitää ukon kuivana, vaikka vettä välillä roiskuukin. Leukapihdit ovat tarpeelli-nen apuväline. Punnituspussi on aukaistu valmiiksi polvien päälle ja iso kala nostetaan siihen heti, kun koukut on saatu irti. Kuva: Lauri Pihl.


Vapaa-ajan

Kalastaja

solMunurkkaPetter NIsséN

Tuplaunisolmu siimojen liittämiseen toisiinsa.

Tuplaunisolmu siimojen yhdistämiseenEdellisessä Vapaa-ajan Kalastajassa esittelimme Uni-solmun, jonka eri muunnoksilla tulee toimeen lähes kaikissa kalastustilanteissa. Tuplaunisolmu, yksi muunnoksista, soveltuu siimojen yhdistämiseen toi-siinsa. Liitettäessä yhteen erivahvuisia siimoja tulee kiinnittää huomiota siimojen paksuuteen.

Liian suuri ero yhteen solmittavien siimojen pak-suudessa aiheuttaa hyvienkin solmujen luistamista auki ja siiman vetolujuuden heikentymistä. Eri mate-riaalit ja siimamerkit käyttäytyvät tässä suhteessa hie-man toisistaan poiketen. Maksimissaan noin 10-20 prosentin ero paksuudessa on yleensä sopiva yleisoh-je. Mitä ohuempia siimoja yhdistellään, sitä pienempi ero saa olla.

Muista aina solmuja tehdessäsi kostuttaa siima en-nen solmun kiristämistä. Solmun kiristäminen kuiva-na heikentää merkittävästi vetolujuutta.

��

�

�

�

�

��

��

��

��

��

orimattilan Kalakerho täytti viisikymmentä vuottaheiKKi TAKALA

Lumipyry saatteli yli kuusi-kymmentä juhlavierasta tam-mikuun 21. päivänä Orimatti-lan Kalakerhon 50-vuotisjuh-laan. näin oli tapahtunut myös 18. tammikuuta 1962, kun 29 seuran perustajajäsentä saapui kokoukseen Orimattilan yh-teiskoululle päättämään kala-kerhon perustamisesta Ori-mattilaan.

Kalakerhon puheenjohtaja Veikko Nieminen toivotti pu-heellaan kaikki tervetulleiksi juhlaan ja yhteislaulu Kalastaja Eemelin valssi viritti vieraat juhlatunnelmaan. Tilaisuudes-sa kuultiin kerhon historiaa, syötiin juhlapäivällinen sekä jaettiin keskusjärjestön ansio-merkit ja viirit sitkeille toimi-joille. Ilta huipentui karismaat-tisen taikurin El Sepon astues-sa estradille.

Kalakerhon perustajajäse-nistä osa on siirtynyt isommille kalavesille. neljästä perustaja-jäsenestä kolme pääsi juhlaan. Yksi perustajajäsenistä on Martti Salonen, joka edelleen 83 vuoden iästään huolimatta käy lähes jokaisessa kerhon kil-pailussa. SM-mitaleitakin Ma-salta löytyy ja tietenkin yksi niistä on se kaikkein kirkkain.

juhlassa SVK:n kultaisen merkin saivat: Heimo Hietala, Martti Salonen ja Pirkko Kyöstilä, hopeisen: Henrik Laukkanen ja Lauri Mäkipää sekä pronssisen Keijo Neuvo-nen, Eino Töyrylä, Tuula Töyrylä ja Veli-Pekka Jarva. SVK:n viirit myönnettiin Pert-ti Kyöstilälle, Raimo Matilai-selle, Raimo Vuoriselle ja Veikko Niemiselle.

Vilkasta kilpailutoimintaa ja oma kalamaja

Orimattilan Kalakerhon aktii-vikalastajat ovat saavuttaneet menestystä henkilökohtaisesti ja joukkueina niin pM- kuin SM-kilpailuissa pilkissä ja on-ginnassa sekä toimintakilpai-luissa. pohjoismaiden mesta-ruus on myös saavutettu kerho-laisen toimesta.

Kerholaiset kisaavat jouk-kueena perinteisesti Myrsky-lää, pakaata ja porvoota vas-taan. Orimattilan Reserviläiset ja nastolan pilkki ovat uusia tuttavuuksia seuraottelun pa-rissa ja ovat tiivistäneet jo en-nestään täyttä kilpailukalente-ria. Kisoja kertyy vuodessa lä-hes kolmekymmentä.

Kalahoviksi ristitty kerhon kalamaja Kuhmoisissa valmis-tui talkoovoimin 1964 lukuis-ten raha- ja rakennustarvike-lahjoituksin Ylä-Karkjärven rannalle lähes pääomatta. Vuo-si majan valmistumisesta kala-allas ja sateenkaariraudut las-kettiin talkoovoimin järveen. Tontin koko kasvoi vuonna 1978 kauppojen myötä ja ton-tille rakennettiin keittokatos kesäkäyttöön.

”Toisen pääsiäispäivän pe-rinteinen jäsenten välinen kai-ken kalan pilkkikisa on tapah-tuma, jolloin Kalahovissa on enemmän väkeä ja on siellä juhliakin pidetty.”, Veikko nie-minen kertoi.

Mökkiä saavat käyttää ker-hon jäsenet, jotka ovat maksa-neet mökkiosuuden.

Toimintaan kuuluu muuta-kin kuin kalastus. Kursseja on järjestetty muun muassa ver-konpauloituksesta, kalankäsit-

telystä, kalanpurkituksesta ja maalikoukkujen teosta. Vuon-na 1963 järjestettiin myös ve-neentekokurssi. Orimattilan maatalousnäyttelyssä vuonna 1965 Kalakerho esittäytyi ku-vin ja välinein.

Nuoria toivotaan mukaan

Kalakerholaisten keski-ikä on melko korkea, ja nuoria koete-taan saada innostumaan nuor-ten onki -tapahtumien avulla mukaan. Kerhon jäsenmäärä on tällä hetkellä 160, aktiivisia heistä on noin 30.

”200 jäsentä on hyvä tavoite. Viime vuonna tuli 15 jäsentä lisää. artjärveläisiä on houku-teltu jäseniksi toistaiseksi tu-loksetta.”, kertoi nieminen. Erityisesti kerho kaipaa nuoria harrastajia.

”Meitä vanhoja äijiä kyllä löytyy. Olemme me nuoriakin saaneet jäseniksi, mutta hou-kuttelu on vaikeaa. Kahdeksan aikaan lähteminen ja ulkona palelu eivät houkuta. Veteraa-nisarjaan riittää eniten kilpaili-joita. Se ei tarkoita, että paras saalis löytyisi aina sieltä.”, hän jatkoi.

Viime aikoina kalakerhon jäsenmäärä on alkanut nousta, liekö osaltaan eloisien nettisi-vujen ansiota. jos kalastaminen kiinnostaa, kerho tarjoaa tietoa, kokemusta ja mukavaa yhdessä oloa suorastaan filosofisen har-rastuksen parissa miehille, nai-sille, nuorille ja lapsille.

Buster kierrättää jälleen alumiiniveneitäJAAnA VeTiKKo

Euroopan suurin alumiinive-nevalmistaja Buster kierrättää jälleen käytöstä poistettuja alu-miiniveneitä. Kampanjassa ovat mukana moottoreiden maahantuojat. Kampanjan ai-kana vanha alumiinirunkoinen vene noudetaan veloituksetta mistä tahansa manner-Suo-mesta autotien päästä. Kierrä-tettävässä veneessä voi olla kiinnitettynä perämoottori.

Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty Fiskarsin Bus-ter-veneiden kierrätyskampan-ja on osoittautunut menestyk-seksi. Kampanjan aikana nou-dettiin Kuusakoskelle kierrä-tettäväksi lähes 50 vanhaa alu-miinivenettä.

Tämän vuoden kierrätys-kampanja alkoi helmikuussa Helsingin venemessuilla ja jat-kuu kesäkuun loppuun saakka. Veneen kierrättäjä saa vasti-

neeksi arvosetelin, jonka arvo on uuden Busterin ostajalle vene-moottoripaketista riip-puen 800–2 500 euroa.

Kierrätysmetalli on merkit-tävä raaka-aine Buster-veneille: veneen alumiiniraaka-aineesta arviolta 80 prosenttia on kier-rätettyä ja koko veneestä yli 90 prosenttia on hyötykäytettävää materiaalia. Bustereita on val-mistettu 36 vuoden aikana yli 100 000 kappaletta ja valtaosan niistä arvioidaan olevan yhä käytössä. Myös Bustereiden edeltäjä, alumiininen Kellove-ne oli aikanaan hyvin suosittu ja niitä tehtiin lähes 10 000 kappaletta.

Veneen kierrätyksen voi tila-ta Kuusakosken maksuttomas-ta palvelunumerosta 0800 30880 (arkisin kello 8-17). Ve-neessä voi olla myös moottori kiinnitettynä. arvosetelin voi käyttää syyskuun loppuun mennessä.

KoTiMAA

Orimattilan Kalakerhon perustajajäsenet vasemmalta lukien Hans Lindberg, Erkki Järvinen ja Martti Salonen. Kuva: Ala-Seppälän Pitopalvelu.


Vapaa-ajan

Kalastajahenkilöuutisia

Kiteen Kalakaverit Kalakerhot käyntiin -kilpailun voittoonVuoden 2011 Kalakerhot käyn-tiin -kilpailun voittoon kisasi Kiteen kalakaverit eli kiertopal-kinto jäi edelleen pohjois-Kar-jalaan. Menneen vuoden kisasta voidaan todeta, että taso kilpai-lussa oli korkea. palkinnoitta jääneilläkin seuroilla oli erin-omaista nuorisotoimintaa. Kil-pailun sääntöjen mukaisesti palkitsemisessa painotetaan toiminnan käynnistämistä ja uusien nuorisojäsenten han-kintaa. Suuret kiitokset jälleen yhteistyökumppaneille, jotka lahjoittivat seuroille upeat ker-hotoiminnan askartelupaketit!

Kiteellä nuorten kiinnostus kerhotoimintaan ylitti vetäjien odotukset, sillä kerholaisia oli

keskimäärin lähes kaksikym-mentä kerhoiltaa kohden. Ker-ho kokoontui 25 kertaa ja osal-listumiskertoja kertyi 491. Ker-hotoiminnan lisäksi seura jär-jesti nuorille erilaisia yleisiä kalastustempauksia ja osallistui moniin kalastuskilpailuihin. Toiminta poiki myös muuta-man uuden jäsenen seuraan.

Toiseksi sijoittui Lahden seudun nuoret pyytäjät, joka seurana on jatkumoa useam-man lahtelaisen seuran kimp-pakerholle. Kerhotoiminta oli sielläkin vilkasta ja 25 kerhoil-taan osallistumiskertoja kertyi 220. Kerholle toimitettu askar-telupaketti oli kovassa käytössä, kuten Kiteelläkin. askartelujen

lisäksi kerhossa suoritettiin SVK:n nuorten harrastemerk-kejä ja leireiltiin muun muassa pilkkileirillä ja rapuleirillä. Uu-sia nuoria jäseniä seuraan liittyi viisitoista.

Kisassa kolmanneksi sijoittui Tuusulanjärven Urheilukalas-tajat. Seura on alkanut jälleen panostamaan nuorten toimin-taan ja on ohjannut nuoria seu-ran yleisiin tapahtumiin. Eri-tyisesti leiritoiminta oli kilpai-luvuonna vilkasta. Uusia nuoria jäseniä liittyi seuraan viisitoista.

Vuonna 2012 kilpailuun osallistuvat:Kajaanin PerhokerhoVammalan UrheilukalastajatSpecimen FinlandHaapajärven Vapaa-ajankalastajatKutan KalastajatHevossuon EräTohlopin Kalastus- ja SuojeluyhdistysPohjois-Karjalan UrheilukalastajatTuusulanjärven UrheilukalastajatTikkakosken KalamiehetSalon seudun Kalakerho

Menestyksekästä kilpailua toi-vottavat yhteistyökumppanit sekä nuoriso- ja perhetoimi-kunta!

Yhteistyössä

Erkki Pulliai-sesta valtio-päiväneuvosTunnusTus

Tasavallan presidentti myönsi valtiopäiväneuvoksen arvoni-men Suomen Vapaa-ajankalas-tajien Keskusjärjestön varapu-heenjohtajalle, emeritusprofes-sori Erkki Pulliaiselle. puhe-mies Eero Heinäluoma luo-vutti hänelle arvonimen edus-kunnassa järjestetyssä tilaisuu-dessa 7. helmikuuta.

professori emeritus Erkki pulliainen on toiminut kansan-edustajana vuosina 1987-2011. Hän on ollut jäsenenä useissa valiokunnissa, kuten maa- ja metsätalousvaliokunnassa, suu-

SVK:n varapuheenjohtajat Janne Seurujärvi (vas.) ja Erkki Pulliainen (oik.) ka-lastusmessuilla.

ressa valiokunnassa, liikenne- ja viestintävaliokunnassa sekä tarkastusvaliokunnassa. pulliai-nen on julkaissut yli 60 julkai-

sua ja kirjaa. Valtionpäiväneu-voksen arvonimi on luovutettu kaikkiaan 18 henkilölle.

JaaNa VetIkko

Vapaa-ajankalastusta tilastoinaJUhA oJAhArJU

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on avannut nettisivuilleen uuden palvelun, johon on koottu laitoksen tuottamia ti-lastoja. Tietokannasta voi hakea itseään kiinnostavia tilastoja ja tehdä niistä ku-vioita tai siirtää vaikka omalle koneelle jatkokäsittelyyn.

Tietokannan aihealueita ovat ammat-tikalastus, vesiviljely, kalanjalostus, tuot-tajahinnat, kalan ulkomaankauppa, ka-lan kulutus ja kalatalousyritysten tilin-päätöstilastot. Lisäksi tilastotietoa löy-tyy vapaa-ajankalastuksesta ja metsäs-

tyksestä. Tietokannan pisimmät aikasar-jat ulottuvat kolmenkymmenen vuoden päähän.

Mielenkiintoista on esimerkiksi tar-kastella vapaa-ajankalastusta harrasta-vien määrää eri ikäryhmissä. Eniten ka-lastuksen harrastajia löytyy ikäryhmistä 25-44 -vuotiaat sekä 45-64 -vuotiaat. Kaikkein vanhimmassa ikäryhmässä, eli yli 64-vuotiaiden parissa on kalastuksen harrastajien määrä viime vuosina kasva-nut. Vähiten kalastusta harrastavien ryh-mässä, eli 18-24-vuotiaiden keskuudessa kalastusharrastajien määrä on puoles-taan pysynyt viime vuosina suunnilleen

samana. Muissa ikäryhmissä harrastaja-määrät ovat hieman laskeneet.

Eri kalastusmenetelmien kokonais-saaliita vertailtaessa huomaa, että verk-kokalastuksen saaliit ovat tippuneet roi-masti, kun taas vetouistelijoiden saaliit ovat viime vuosina hieman kasvaneet.

Vapaa-ajankalastusta koskevia tilasto-tietoja voi tutkia myös RKTL:n uudesta Vapaa-ajankalastus 2010 -julkaisusta. Sieltä selviää muun muassa, että vuonna 2010 vapaa-ajankalastajien suosituin pyydys oli onki, jota käytti 68 prosenttia kalastajista. Heittovapaa käytti 41, pilk-kivapaa 28, katiskaa, mertaa tai rysää 26,

verkkoa 25 ja vetouistinta 21 prosenttia kalastuksen harrastajista.

Verkkokalastus oli suosituinta yli 64-vuotiaiden keskuudessa. Eniten on-kijoita löytyy puolestaan 25-44 -vuotiai-den ikäryhmästä. Heittokalastus on suo-situinta 45-64 -vuotiaden ryhmässä.

Lisää tietoa aiheesta: Vapaa-ajanka-lastus 2010: www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/Tilastot/tilas-toja_7_2011.pdf.

RKTL:n tietokanta: www.rktl.fi/ti-lastot/tietokanta/.

KoTiMAA


Vapaa-ajan

Kalastaja

karI Nyberg Ja JaaNa VetIkko

Valmista saaliskalasi

Kalapiirakoista ja -kukoista saa oivan iltapalan tai tuhdin retkieväänKalapiirakan tai -kukon perus-ideana on yhdistää kaksi perus-komponenttia eli taikina ja kala yhdeksi herkulliseksi kokonai-suudeksi. Taikinapohjan kanssa kypsennettävät kalaruoat voi-daan jakaa karkeasti kahteen ryhmään sen mukaan, onko kalatäyte leivottu taikinan sisäl-le, vai sen päälle.

Taikinakuori on kätevä tar-joilualusta valuvaa kastiketta sisältävälle avonaiselle piira-kantäytteelle tai tiivis säilytys-astia pitkään muhineelle ja etenkin lämpimissä olosuhteis-sa herkästi pilaantuvalle taiki-nan sisään leivotun kalakukon

Taikinan nesteet ja mausteet

Kalakukkojen ruistaikinassa nesteenä käytetään useimmiten puhdasta vettä, joka soveltuu muihin ruoanlaitossa käytettä-viin nesteisiin verrattuna suh-teellisen neutraalina aineena etenkin silloin, kun valmiin tuotteen halutaan säilyvän useampien päivien ajan sen lei-pomisen jälkeen. Kalakukko-taikinaan voidaan lisätä veden asemesta myös olutta tai koti-kaljaa, jotka syventävät ja täy-dentävät taikinan rukiin makua maltaisuudellaan.

Uunissa pitkään kypsyvän peittämättömän kalakukon ko-vaa kuorta voidaan pehmentää sekoittamalla taikinaan tilkka ruokaöljyä. Maito, kuten muut-kin maitotuotteet eli piimä,

maustamaton jogurtti tai ker-maviili, sopivat hyvin etenkin vaaleaan vehnäjauhoista val-mistettavaan piirakka- tai pas-teijataikinaan. Eläinperäisiä maitotuotteita välttävät piira-kanystävät voivat käyttää lei-vonnassa nesteenä myös soija- tai kookosmaitoa.

Taikina on suositeltavaa suo-lata ja maustaa maltillisesti, sil-lä kukon tai piirakan kuoresta haihtuu kypsennettäessä vettä ja maut tiivistyvät. Kukkotaiki-na ei juuri suolan lisäksi muita mausteita kaipaa, mutta ainakin vehnäjauhopohjaiseen taiki-naan voidaan sekoittaa esimer-kiksi valkosipuli- ja chilijauhet-ta sekä kuivia tai hienoksi lei-kattuja tuoreita yrttejä (mm. basilika, tilli tai oregano).

Kun taikinan maustamisessa riittää malttia, täytteen mausta-misessa voi päästää mielikuvi-tuksen valloilleen. Kostea täyte imee mausteita kuorta tasai-semmin ja täytteeseen voidaan lisätä runsaammalla kädellä esimerkiksi erilaisia pippureita ja muita voimakkaita mausteita (mm. mustapippuri tai tuore chili).

Hyvin kohonneesta taikinasta syntyy kuohkea kuori

Ruisjauhopohjaista kalakukko-taikinaa ei useimmiten kohote-

Kaikenlainen kala sopii kukkoihin ja piirakoihinKaikkia kotimaisia kaloja voidaan käyttää eri muodois-

saan taikinaan leivottuihin ruokiin. Pienten koko-naisten kalojen (esim. muikut, silakat ja pienet

särkikalat) ruodot eivät haittaa kalakukon tai -piirakan nauttimista. Ne sopivat mainiosti myös kalarönttösten täytteeksi. Kalakukoissa myös pienten kalojen päät ja selkärangat pehmenevät, mutta lyhyemmän kypsen-nysajan vaativiin piirakoihin laitettavista pik-kukaloista kannattaa poistaa selkäruodot. Kookkaammista kaloista on suositeltavinta leikata selkäranka, pää ja nahka irti fileistä sekä poistaa paksuimmat lihasruodot.

Fileoinnin jäljiltä jääneistä kypsennetyistä ruodoista sekä päistä voidaan raapia irti haarukalla herkullisia lihashippuja, jotka si-

sältävät enemmän rasvaa ja makuaineita kuin vähärasvainen kalafilee ja soveltuvat näin erin-

omaisesti piirakantäytteeksi. Ruodottoman ja

nahattoman kalafileen käyttäminen etenkin piirakoiden täytteissä on vaivattomin vaihtoehto.

Lihamyllyssä jauhetut kokonaiset pikkusintit tai kook-kaiden kalojen fileepalat ovat erinomaista kalapizzan täy-tettä. Kaikkia eri kalalajeja (myös puna- ja vaalealihaisia) kannattaa yhdistellä etenkin kalaa jauhettaessa, sillä vä-hä- ja runsasrasvainen kalanliha täydentävät toistensa makuja. Melko usein jääkaappiin unohtuu herkutteluhet-ken jälkeen ylisuolaantunutta graavikalaa tai savukalaa. Ne molemmat voidaan paloitella pieniksi kuutioiksi ja lisä-tä esimerkiksi keitetyn riisin ja kananmunan sekaan täyt-teeksi, joka leivotaan kaupan pakastealtaasta hankitun voi-, lehti- tai ruistaikinan sisälle makoisaksi piirakaksi tai pasteijoiksi.

Ennen uunissa kypsentämistä kuoreen pistellään reikiä höyryn ulospääsyä varten ja kuori sivellään vatkatulla ka-nanmunalla. Kullanruskeakuorinen kalapiirakka tai -pas-teija on esimerkiksi tuoreen tomaatin, salaatin ja kurkun kera tarjoiltuna täysipainoinen illanistujaisateria.

täytteelle. Taikinakuoren sisään tai vuokaan leivottu kalakukko tai -piirakka on jo sellaisenaan ravitseva ja tukeva eväsruoka, jota on helppo täydentää ret-keilyolosuhteissa vaikkapa tuo-reilla vihanneksilla tai peh-meiksi keitetyillä juureksilla. ja halutessaan nämäkin voidaan leipoa mukaan piirakan tai ku-kon täytteeseen.

Taikinan sisään leivottuja ka-laruokia ovat erilaiset kalaku-kot, patakukot, sinttikukkoset sekä kalapiirakat ja -pasteijat. Taikinapohjan päälle on perin-teisesti leivottu erilaisia avonai-sia vuokapiirakoita tai karjalan-piirakoita mukailevia rönttösiä. Tähän samaan ryhmään voi-daan lukea myös kalapizzat ja vaikkapa perinteiset pannuka-kut, joita voidaan muuttaa ruo-kaisammiksi lisäämällä taiki-naan muun muassa ruodotto-mia kalanpalasia.

Tosin joskus rajan vetäminen voi olla vaikeaa. Esimerkiksi kalatäytteellä peitetty ja rullalle kääritty muurinpohjalettu, joka on kuorrutettu juustoraasteella ja gratinoitu uunissa, sisältää piirteitä kummastakin ryhmäs-tä. ja kuten kaikessa muussakin kalaruokien valmistuksessa, myös kalakukkojen ja -piira-koiden valmistuksessa rajana on ainoastaan kotikokin mieli-kuvitus…

Taikinapohja monipuolisesti erilaisista jauhoista

Kalakukko- tai piirakkakuoren valmistaminen on käytännössä paljon vaivattomampaa, hel-pompaa ja nopeampaa kuin yleisesti luullaan. Tarvitaan ai-noastaan jauhoja, nestettä, tai-kinan nostatusainetta sekä suo-laa ja muita mausteita.

Vanhan koulukunnan mu-kaan perinteisen kalapiirakan pohja valmistetaan vehnäjau-hoista ja kalakukon kuori ruis-jauhoista. nykyisin erilaisten valmistustyylien sulattaessa yhteen vanhoja käsityksiä ja en-nakkoluuloja esimerkiksi puh-dasta ruistaikinapohjaa voidaan keventää vehnäjauhoilla tai vehnäjauhoista tehtyyn taiki-naan voidaan lisätä makua ruis- tai maissijauhoilla tai vaikka perunahiutaleilla.

perinteisiä viljajauhovalmis-teita välttävät kalapiirakan ys-tävät voivat valmistaa pohjan gluteenittomista jauhoista tai itse kehittämästään maissia, rii-siä tai perunaa sisältävästä jau-hoseoksesta. Vaivattomuutta arvostava kalapiirakan ystävä voi valita vähittäiskaupan pa-kastealtaasta mukaansa valmis-taikinoita (mm. lehtitaikina, voitaikina, ruistaikina), joista löytyy vaihtoehtoja moniin eri-laisiin piirakkapohjiin.

Aurinkokuivatut tomaatit sopivat eri-tyisen hyvin kalakukon lisukkeeksi kalan ja rasvaisen sian kylkilihan seuraan.

Rönttöset rypytetään samaan ta-paan kuin karjalanpiirakat.

Perinteisessä kalakukossa leivotaan pikkumuikkuja tai -ahvenia ruiskuoreen siankyl-kisiivujen kanssa.

Merenelävät, kuten katkaravut antavat lisäpotkua kalapiirakalle. Kermaviili mehevöittää täytteen.

Pekonisiivut mehevöittävät tämän pataan leivotun silakkakukon.


Vapaa-ajan

Kalastaja

Lohi-katkarapu-piirakka

400 g lohifileetämerisuolaaripaus sokeria1 pieni sipuliruokaöljyä kuullotukseen200 g kuorittuja katkarapuja1 tl mustapippuria myllystäpieni nippu tuoretta tilliä

Pohja:1,5 dl kädenlämpöistä vettä1/3 pkt hiivaa½ tl suolaa¼ tl sokeria2 rkl ruokaöljyä3 dl vehnäjauhojamargariinia vuoan voiteluun

Päälle:1 prk (200 g) kermaviiliä1 kananmuna60 g juustoraastetta

Graavaa lohifilee eli ripottele päälle merisuolaa maun mu-kaan sekä ripaus sokeria. anna graavaantua seuraavaan päivään tai vähintään pari tuntia.

Valmista pohja. Murenna hiiva kädenlämpöiseen veteen. Sekoita niin, että se sulaa. Lisää suola, sokeri ja ruokaöljy. Lisää vehnäjauhot vähitellen samalla sekoittaen.

Voitele piirakkavuoka ja ta-puttele taikina jauhotetuilla kä-sillä siihen. Muista painella tai-kinasta piirakalle myös reunat.

Silppua sipuli ja kuullota se pannulla tilkassa ruokaöljyä. Ripottele sipulisilppu pohjan päälle.

Leikkaa graavaantunut lohi-filee kuutioiksi ja ripottele sipu-lin päälle. Levitä katkaravut lohen päälle. Ripottele päälle mustapippuria ja tillisilppua.

Riko kananmunan rakenne kulhossa ja sekoita se kermavii-liin. Kaada seos tasaisesti piira-kalle. Ripottele päälle juusto-raaste.

paista piirakkaa uunissa 200 asteessa noin 40-50 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea.

Graavatusta eli tuoresuola-tusta lohesta ja katkaravuista syntyy mehevä piirakka.

Lohi-katkarapupii-rakkaa kelpaa tarjo-

ta kahvipöydässä tai iltapalana.

KalaherkkujakarI Nyberg Ja JaaNa VetIkko

Kalapiirakoista ja -kukoista saa oivan iltapalan tai tuhdin retkievään

Bomber 15A saalisti kahden kilpailupäivän voittotuloksen 214,7kg haukea.

Hauki-EM 2011 voittajat: Nykyri Juha ja Jääskeläinen Simo.

Bomberin 38:sta mallista ja 108:stä Värivaihtoehdosta löytyy sopiva Viehe kaikille petokaloille. Kestävä rakenne ja herkkä Uinti on tehnyt bomberista Yhden maailmanSuosituimmista vieheistä.

Bomberin 38:sta mallista ja 108:stä Värivaihtoehdosta löytyy sopiva Viehe kaikille petokaloille. Kestävä rakenne ja herkkä Uinti on tehnyt bomberista Yhden maailmanSuosituimmista vieheistä.

Legendaarisesta Bomber B15A:sta

saatavana nyt 108 väriä.

LONG A(15A)

Myyntiedustaja Suomi (Länsi-Suomi)Juha ViiperiPuh 0400 [email protected]

Tukkumyynti: WIGGLER ABMyyntiedustaja SuomiHeikki LaurikainenPuh 040 [email protected]

ta hiivan tai leivinjauheen avul-la samalla tavalla kuin vaalea-pohjaista vehnäjauhoista leivot-tua piirakkapohjaa. Käytettiin-pä taikinan kohotukseen kum-paa ainetta tahansa, ne toimivat samalla tavalla. Kädenlämpöi-seen nesteeseen liuotetun hii-vamassan hiivasolut aktivoitu-vat suotuisissa ympäristöolo-suhteissa ja alkavat tuottaa elintoimintojensa ohella hiili-dioksidikuplia. Muodostuva kaasu täyttää taikinan pienillä

onteloilla, jotka puolestaan kuohkeuttavat taikinan.

Viljajauhojen sekaan kuivana lisätty leivinjauhe saa taikinassa aikaan saman reaktion ilman biologista prosessia, kun se-kaan lisätään vesipitoista nes-tettä. Etenkin kesämökkiolo-suhteissa hiivaa ei ole aina saa-tavissa ja leivinjauhekin on saattanut päästä kuin huomaa-matta loppumaan. Mutta eipä hätää, sillä etenkin kesäkuu-malla lähes aina tarjolla oleva

hiilihappopitoinen kivennäis-vesi tai mallasjuoma ajavat var-sin hyvin asiansa, paitsi taiki-nan nesteenä myös sen koho-tusaineena.

Kala ja lisukkeet kypsyvät taikinakuoren alla

perinteinen savolainen kala-kukko on kenties tunnetuin suomalainen ”surf and turf” -ruokalaji, jossa kala ja liha yh-distetään. Kukkoihin voidaan

lisätä juureksia (mm. lanttua tai porkkanaa), jotka kypsyvät ma-koisiksi ja pehmenevät hiljal-leen taikinakuoren sisällä sulas-sa sovussa kalan ja siankyljen kanssa. juureksilla kukkoon saadaan lisää ruokaisuutta ja uutta ilmettä, väriä ja vaihtelua. Kalojen ruodoista ei tarvitse huolehtia, sillä ne pehmenevät usean tunnin kypsennyksen ai-kana.

Uunin lämmössä tai jopa puilla lämmitetyssä maamon-tussa paperilla ja alumiinifo- liolla peitettynä tai kannelli-seen pataan leivottuun kuk-koon muodostuu pehmeä kuo-ri. Ilman kannen tai paketin antamaa suojaa kukon kuoresta tulee kova, mutta kuori voidaan saada pehmeäksi pitämällä pyy-hettä sen päällä kypsennyksen jälkeen.

joulukinkkuun kyllästynei-den kalanystävien kannattaa kokeilla kookkaan peratun ja suomustetun kalan (esim. lah-na, säyne, kuha, hauki tai lohi)kuorruttamista paksulla ruis-taikinakerroksella ja kypsentä-mistä kiireettömästi uunissa tai maamontussa usean tunnin ajan. Kalan voi lisäksi täyttää erilaisilla herkuilla (mm. riisi, leipä, kuivatut hedelmät, keite-tyt kananmunaviipaleet ja kas-vikset), jotka kypsyvät mehe-viksi lisukkeiksi kalan ja taiki-nan sisällä.

Merenelävät, kuten katkara-vunpyrstöt, kuoritut simpukat ja säilötyt anjovisfileet, antavat lisäpotkua sekä merellistä vi-vahdetta kalapiirakoiden ja -pasteijoiden täytteisiin.

Tomaatti tuoreena tai eri muodoissaan (kuoritut tomaa-tit, tomaattimurska ja -pyree) sopivat mainiosti kalapiirakoi-den ja -pizzojen täytteisiin. Tuoreista tomaattiviipaleista kannattaa kuivata paperiin imeyttämällä, paistinpannulla hiostamalla tai uunissa hetkeksi paahtamalla ensin pois ylimää-räinen mehu, joka muuten te-kee täytteen vetiseksi. aurinko-kuivatut tomaatit sopivat erityi-sen hyvin kalakukon lisukkeek-si kalan ja rasvaisen sian kylkili-han seuraan. Erilaiset sipulit (kelta- tai kevätsipulin lisäksi purjo ja valkosipuli varovasti lisättynä), säilötyt oliiviviipaleet ja kaprikset täydentävät kala-piirakan täytettä.

Raakojen kananmunien kanssa sekoitettu maito tai ker-ma (vaihtoehtoisesti kookos- tai soijamaito), ranskankerma, smetana, pehmeät levitettävät juustot tai juustoraaste kiin-teyttävät uunin lämmössä kala-piirakan täytteen eri kompo-nentit hyytelömäiseen hun-tuunsa. näin piirakkaviipalei-den täyte pysyy koossa, eikä valu tarjoilulautaselle.

Kukkoihin voi leipoa hyvin sisään erilaisia juureksia. Tässä lanttu antaa uutta vivahdetta muikkupatakukkoon.


Vapaa-ajan

Kalastaja

PerhonurkkaJOuKO KETO Väärin Kuultu -perhon syntyhetket

Ottiperhon syntyyn liit-tyy moninaisia seikko-ja. Taimen- ja harjus-

perhojen kohdalla kyse on usein mainittujen kalojen ra-vintokohteiden ulkonäköön perustuvasta kehitystyöstä. ja miksei tämä joiltain osin koski-si myös lohiperhoja, jotka kui-tenkin mielletään fantasian maailmaksi. Sattumat, ja joskus myös puhtaat väärinkäsitykset, voivat vaikuttaa yhtä lailla suo-tuisasti kuin aiemmat koke-mukset. Lohenkalastuksessa jälkimmäiset usein liittyvät ke-liin ja muihin olosuhteisiin oman uskon merkitystä vähek-symättä.

Väärin Kuultu syntyi vuonna 3 j.lk.a (lohen kalastuksen aloittamisen jälkeen) sattuman oikusta väärinkäsitysten siivit-tämänä. Kymmenisen vuotta syntynsä jälkeen se on osoitta-nut tietyissä olosuhteissa ole-van oiva ottiperho, vaikka itse varsin vähäisellä lohenkalastus-kokemuksellani niin sanonkin. Kävi näet niin …

Esikuva pienehkö ja niukka sidos

Ensimmäisen viikon sateinen ja kylmä keli oli vaihtunut au-ringonpaisteeseen ja helleke-liin. Viikko oli kuitenkin ollut taitotasooni nähden hyvä ja varmaan siksi, että sadekelin perhot olivat löytyneet edel-lisenä kesänä. paahtava aurinko sai Inarinjoen vedet laskemaan ja lämpenemään. Mitä pidem-mälle viikko eteni, sitä tyhjem-

mältä joki alkoi tuntua lohien hypyistä huolimatta. Kuulin eräältä kalakaveriltani perhos-ta, josta hän taas oli kuullut puhelimessa kalakaveriltaan, joka oli nähnyt perhon, jolla ala-Tenolta oli näissä keleissä saatu hyvin lohta.

Vaikka minulla ensi kuule-misen jälkeen olikin varsin sel-keä kuva materiaaleista käsityk-seni sekä perhon koosta että sen hahmosta oli jokseenkin vajavainen. Kun kuullun ym-märtämisestäkin vielä kului to-vi ennen perhon sitomista, olin ilmeisesti unohtanut kuulema-ni ainakin päätellen siitä, miten paljon oma versioni poikkesi esikuvastaan, kun sen vihdoin näin. Sitojien erilainen käsiala ei riittänyt muutosta selittä-

mään. Esikuva oli pienehkö, erityisen niukka sidos, oma ver-sioni ainakin neljä kertaa suu-rempi ja saman verran tuu-heampi. Uusi perho oli synty-nyt. Myöhemmin olen pohti-nut, josko kuullun ymmärtä-mättömyyteen perustuva per-homallien välittämisperinne kehittäisikin perhokulttuuria nykyistä kaikkialta tursuavaa kuvallista mallintamista no-peammin?

Aurinko porottaa vasten naamaa tai takaraivoon

Luvan painaessa päälle, lähdin

kokeilemaan luomusta Inarin-joen Rännille ja Mustajokisuu-hun. Illan mittaan yksi jos toi-nen talutti maalle titin jos toi-senkin. Itse sen sijaan hankin sitä kuuluisaa kokemusta eli tuuletin perhoja ja tartutin nii-tä rantapuskiin. Yöt ovat Inarin-joella tunnetusti aika annitto-mia. Minä kuitenkin jatkoin aamupuolelle, kunnes viimei-sen kahvikuksallisen jälkeen oli pakko tunnustaa tappionsa, lo-pettaa kalastus ja lähteä lomp-simaan takaisin majapaikkaan. aurinkokaan ei Mustajokisuu-hun näkynyt.

Kävelin sinissä mietteissä jo-

Väärin KuultuKoukku: #4-8 yksi-, kaksi tai kolmihaarai-nen lohiperhokoukkuHela: soikea tai pyöreä kultaJatke: oranssi/ fluorioranssi silkkiPyrstö: nippu räme-majavan karvaaKierteet: soikea kulta ja fluorivihreä silkkiRunko: riikinkukon herlSiipi: rämemajava, 2xrungon mittaisenaKaulushäkilä: kirk-kaan keltaiseksi vär-jätty kukko tai kanaPää: oranssi/fluori-oranssi silkki

kivartta ampumaradan seutu-ville. Siellä nousin tielle. paha-koskelle tullessani nepparit al-koivat vastustaa kulkuani. juuri vaaran yläosan ylittänyt aurin-ko paistoi kellanpunaisena. Tunsin tyhjän joen kutsun.

Kahlasin rantavirran yli kes-kikarikon yläosaa ja aloin las-kea. parikymmentä metriä kul-jettuani vapa taipui titin syök-sähtäessä alavirtaan. Saatuani sen rantaan jatkoin kalastusta. Karikon alaosasta, lähes nor-jan rannasta, iski seuraava titti, jonka myös onnistuin rantaut-tamaan. Kolmannen titin sain kaukaa suvannon puolelta ui-tettuani perhoani pohjasiimoil-le asti pitkin virran reunaa. pettymysten illan ja yön jäl-keen täydellinen aamu!

Sen kesän jälkeen ei minun ole tarvinnut miettiä, mitä pe-rukkeeni päähän ensimmäisek-si sidon, kun aurinko Inarinjo-ella paistaa joen suuntaisesti joko vasten naamaa tai suoraan takaraivoon. Valinta on Väärin Kuultu. alkuperäisen #4 Double Low Water -koukkuun sidotun rinnalle on tullut lu-kuisa joukko pienempiä, eri määrällä haaroja varustettuja perhoja. pienimmällä niistä, #8 Single Salmon -koukkuun si-dotulla, on tunnollaan suurin noin 3,5 kilon lohijalka.

Väärin Kuullun kelillä aurinko paistaa joko vasten kasvoja tai porottaa niskaan, kuten tässä.

Pienimmän Väärin Kuullun suurin kala on reilu kolmikiloinen lohijalka.


Vapaa-ajan

Kalastaja

oTTiPAiKKA -palsta on tarkoitettu toistuville pikkuilmoituksille (vähintään kolme toistoa), joiden koko voi olla 1x25, 1x50, 2x25, 1x100 tai 2x50 mm.ottipaikka

Laadukkaat tuotteetkalastukseen ja metsästykseen

vuodesta 1896.

Unioninkatu 23, 00170 Helsinki09-656 656, fax 09-7257 2720

Avoinna: ark. 9.30–18.00, la 9.30–16.00

[email protected]

Akkukäyttöiset: Lämpöliivit ...............alk. 159,- Lämpöpohjalliset ...............160,- eräsukset pit. 160-300 cm

• Järvinen • Karhu • Madshus • Tegsnäs

TOIMITAMME MYÖS POSTITSE

Tulliportinkatu 2570100 KuopioPuh. (017) 263 2303www.makenpyydys.fi

KALASTUSVÄLINEIDEN ERIKOISLIIKE

MAKEN PYYDYS OY

MAkeLtA!

HULKONTIE 5, 70800 KUOPIOPUHELIN (017) 363 3222

9 km Kuopiosta etelään, ABC Pitkälahti lähellä

KALASTUSVÄLINEwww.rialinna.fiwww.rialinna.fi

ERÄ-LINDROOSKalastuksen ja retkeilyn tavarataloLauneenkatu 84 – LAHTIp. 03-7525 696 – Tervetuloawww.era-lindroos.fi

SäilykepurkitPainekeittimet Purkinsulkimet

www.savoset.com • p. 02-2761 330

Wärtsilänkatu 12 A, Järvenpää

KALASTUKSENERIKOISLIIKE

Puh. (09) 2794 3450Avoinna ark. 10-17.30

Katso tarjouksia www.pekanapaja.fi

PEKAN APAJA

Suuri valikoima laadukkaita, kalastavia jigejä ym. edulliseen hintaan.Tuotevalikoimaa lisätään koko ajan. Tule tutustumaan: www.mekaro.fi

NETTIKAUPASTA

Puh. 0400 847175Fax 019 573402

Haukka-Pilkki OySyötit ja välineet

p. 050 538 0714www.haukka-pilkki.fi

iLMoiTUSMYYnTi: Mark Anssi Mustonen oy, Tapani Mäkelä, p. (0400) 709 239, [email protected]

www.korkiakoskenuistin.fi

MonipuolinenKALASTUS-

TARVIKELIIKE

Tehtaankatu 2, Riihimäki, 019-724700

Hki-Tre moottoritieltä n. 2 minuutin ajomatka (Riihimäki eteläinen liittymä).

Ilmaiset isot parkkipaikat. Avoinna ark. 8–17, la 9–13.

n Saku-liukupilkit n Saku-haarukka-vavat n Morrit ja volframit

KalastustarvikeS.HalonenNivankatu 24, 74700 Kiuruvesi, puh. 040 - 842 8879

Volfram-pilkit, Power -lämpösaappaat, syötit, kairat+teroitus ym. talvikalastukseen.

Kunnon KauppaPeltolantie 2, Tikkurila

Puh. (09) 823 4248

ONKIMATOJA, SURVIAISIA,KÄRPÄSEN TOUKKIA,

KAIRANTEROITUKSET yms.Kuusamon Syötti ja

Teroituspalvelut T:miAri Ronkainen p. 040 591 4116

TAPSA-PILKIT

Valmistaja:TAPSA-PILKITMatkapuh. 0400 676 231 www.tapsa-pilkit.fi

KAIKKEAPILKINTÄÄN

Kaikki tarvikkeet vaapun valmistukseen saat meiltä!

Tilaa ILMAINEN esite.Avoinna joka päivä ma-su.

Ottiväline (Vihreä pysäkki)Kolarintie 9, 95700 PELLO

Puh. 040 521 9941email: [email protected]

www.ottivaline.com

Ota Ottipaikka onkeesi! p. 0400 709 239 [email protected]

KoTiMAA

Ristipellontie 19, 00390 Helsinki

puh. (09) 665 [email protected] • www.wobbleri.fi

Uusi osoite 20.2.2012 alkaen:

•Verkotjarysät•Kairojenvaihtoteräpalvelu•Kellunta-japelastautumispuvut

Avoinnaark. 10-18 la 10-14

KALASTUSTARVIKKEIDEN ERIKOISLIIKE

WIRGINIAOYSturenkatu 40, 00550 Helsinki

Puh. (09) 753 7272

w w w. w i r g i n i a . f i

•Elävätsyötit•Kaikuluotaimet•Kalastusluvat Helsinginvesille

SM-pilkin esikisassa kymppikilon raja rikkiMArcUS WiKSTröM

SM-pilkin esikisan voitoista taisteltiin 12. helmikuuta Loh-janjärvellä. aloitusmerkin saa-tuaan, ryntäsi 264 pilkkijää pe-rinteikkään ja kalaisan järven jäälle onneaan kokeilemaan.

Kalaa ei ole koskaan tasaises-ti vesistössä, vaan sitä joutuu aina hakemaan. ”Hakijoista” parhaiten onnistui Laajalahden

Kalamiesten kerhoa edustanut Juhani Harju kiskomalla reilut kymmenen kiloa raitapaitoja jään paremmalle puolelle. Ko-mea saalispussi oikeuttikin 55-vuotiaiden miesveteraani-sarjan voittoon.

Miesten sarjan voiton nappa-si Pasi Pasanen Kontulan Ka-lakerhosta. Sarjassa miehet 65v voittoon pilkki Reijo Lauri-kainen Kaukasten Kalakerhos-

ta ja miehet 75v sarjavoittoon ylsi Myyrmäen Kalamiesten Aarne Loponen. naisista par-haiten pilkki Jaana Väänänen, hänkin Myyrmäen Kalamiehis-tä.

Helena Mononen vei vuo-rostaan kultamitalin sarjassa 55v naisveteraanit. Oriveden Onkijoita edustanut Sirpa Vuohelainen narrasi sarjassa naisveteraanit 65v raitapaitoja

kultamitalin arvoisesti. nuor-ten alle 12v sarjassa pisimmän korren veti Onki-86:n Christi-an Öberg. Sarjassa nuoret alle 15v korkeimmalle korokkeelle nousi pielaveden pilkkijöiden Ville Lappi. Samaa seuraa edustanut Kalle Lukkarinen vei vuorostaan voiton sarjassa nuoret alle 18v.

Tätä kirjoittaessa on enää va-jaa viikko aikaa varsinaiseen

SM-pilkkiin, joka käydään 11.3. Suojakelit ja niitä seuranneet pikkupakkaset ova edesautta-neet helpompaa jäällä liikku-mista ja lisääntynyt auringon-valo pistää nyt ahveniin vipinää. Mojoviin saaliisiin on siis todel-la hyvät mahdollisuudet!

TUOTEKATALOGI v. 2012

www.onkitukku.fi Puh 045 138 8888

COLMIC – MILO – OWNER – SEIKA STONFO – TRAPER - TUBERTINI

- Suoraan maahantuojalta

Yli 100 uutuustuotetta

Poistoeriä: - Mondial mäskit - Cormoran, kelat ja vavat

- 50%

Kotimainen leipäjauhe 1€/kg

KAIKKI KALASTAJAN TÄRKEÄT TAVARAT KOUKUISTA VERKKOIHIN

www.nipponverkko.fi/kauppaHallituskatu 27, 33200 Tampere [email protected] puh. 010 423 3400 Avoinna arkisin 9-17, la 10-14


Vapaa-ajan

Kalastaja

Vilda havsöringar på GotlandskustennicKA heLLenberG

Det är blanka, starka och stundtals svårlurade havs-öringar som lockar sportfiskare från stora delar av världen till Sveriges största ö Gotland. Det finns antagligen många platser där du kan få både fler och större havsöringar, men den vackra naturen och den långa orörda kusten är som gjord för fiske med flug- eller spinnspö.

Den gotländska kusten är 80 mil lång och i stort sett obe-byggd. naturen är enslig, karg och vacker. Och eftersom Sve-riges största ö Gotland är just en ö finns det nästan alltid nå-gon kuststräcka där det går att fiska, även om stormarna ryter.

Säsong för havsöringen

Mitt i sommaren står öringen ofta på djupt och svalare vatten, men under nätter, tidiga morg-nar, eller blåsiga dagar − då kallt djupvatten kommer närmare kusten − kan öringen vara i far-ten. Det bästa fisket börjar ändå någon gång runt oktober och håller i sig fram till maj. Den mest populära tiden är april, då dagarna är långa, vädret gynn-samt och havsöringen aktiv. Under perioden 1 oktober-31 december är det fiskeförbud på

ett antal platser i närheten av havsöringsförande åar (se mer längre fram i artikeln).

Vadarbyxor är ett måste. Många kustavsnitt är lång-grunda och kräver vadande. Men glöm inte bort att fiska riktigt nära land eftersom havs-öringen ofta rör sig ända inne bland strandstenarna. Fiska främst där vinden ligger på, el-ler snett emot land. Men glöm för den skull inte bort att testa stilla och lugna partier. Havs-öringsfisket är ett överrask-ningarnas fiske.

Resa och boendeFärja och flyg avgår dagli-gen från svenska fastlan-det. Färjorna avgår från Nynäshamn och Oskars-hamn. Flyglinjer från både Bromma och Arlanda tar dig över Östersjön till Visby på ungefär 30-40 minu-ter. Det finns mängder av stugor, hotell, vandrarhem och liknande. Priserna är mycket lägre under höst, vinter och vår än under sommaren, men det kan vara bra att boka både boende och resa i god tid.

FäRJa: Bokning och tid-tabell: www.destinationgot-land.se Flyg: www.got-landsflyg.se eller www.skyways.se Boende ocH ReSetiPS: www.gotland.info

nicKA heLLenberG KäännöS: JUhA oJAhArJ

Kirkkaat, vahvat ja ajoittain vaikeasti narrattavat taimenet vetävät urheilu-kalastajia Gotlantiin, jossa on yli 80 kilometriä suurelta osin rakentama-tonta rantaviivaa. Saaren luonto on karua ja kaunista. Gotlannista löytyy aina kalastukseen sopiva rantakaista-le, jopa myrskyllä.

Keskikesällä taimen oleskelee sy-vällä viileämmissä vesissä, mutta yöl-lä, aikaisin aamulla, tai tuulisina päi-vinä voi sen tavoittaa kesälläkin. pa-ras kalastuskausi alkaa lokakuussa ja kestää toukokuulle. Suosituin on huhtikuu, jolloin päivät ovat pitkiä, sää suotuisa ja taimenet aktiivisia. 1. lokakuuta – 31. joulukuuta on kalas-tus kielletty tiettyjen kutupaikkojen läheisyydessä.

Kahluuhousut ovat välttämättö-

mät, sillä rannikko on matalaa ja ka-lastaminen vaatii kahlaamista. Älä kuitenkaan unohda kalastaa läheltä rantaa, sillä taimenet liikkuvat usein rantakivien välissä. Kalastus on tuot-toisinta tuulen puolen rannoilla, mutta muista silti kokeilla rauhalli-sempiakin alueita.

Paikan valinta

Kiinnostavat kalastuspaikat voi jakaa kahteen tyyppiin, ensin jyrkkiin kal-lioseinämiin. Monilla saaren ranta-alueilla on tasainen kalliopohja. Kun kallio hieman ulompana putoaa sy-vemmälle, muodostuu pohjaan kul-ma, joka kerää pikkukaloja ja taime-nia. näillä alueilla kahlatessa tulee olla varovainen ja välttää joutumasta liian lähelle kulmaa. Kannattaa myös ottaa huomioon, että pohjassa on pal-jon suuria halkeamia. Sellaiseen voi

vahingossa astua tai voi tulla säikäyt-täneeksi niissä viihtyvät taimenet.

Toinen kalastusympäristö on suu-ret kivet ja kivikot, sekä alueet, joissa levä ja kasvillisuus yhdistyvät soran ja hiekan kanssa. näissä kannattaa pi-tää tarkasti silmällä pohjan muotojen vaihteluja. Taimenet liikkuvat vähän joka puolella, joten tarkkoja paikkoja on vaikea neuvoa. Monet kalamiehet suosivat saaren luoteispuolen klintti-rantaa Visbyn pohjoispuolella. Ka-lastus on siellä usein hyvää tuulten puhaltaessa etelästä tai lännestä.

Välineet

Virvelikalastajalle suosittelen 9-11 jalan vapaa ja keskikokoista kelaa, johon on puolattu 0,15 mm kuitusi-maa tai 0,30 monofiilia. Useimmat käyttävät pitkulaisia vieheitä, jotka lentävät pitkälle ja kalastavat hyvin,

Villiä taimenta Gotlannin rannikolta

Koncentrationen på topp! Ofta hugger öringen när det är som mest oväntat. Keskittyminen huipussaan! Meritaimen nappaa usein, kun sitä vähiten odottaa.

Flugfisket fungerar utmärkt. Använd en utrustning som fungerar i tuff vind och rejäla vågor. Perhokalastus toimii erinomaisesti. Käytä välineitä, jotka toimivat kovassa tuulessa ja isossa aallokossa.

En fin, gotländsk havsöring får fri-

heten åter. Hieno gotlantilai-nen meritaimen saa vapautensa

takaisin.


Vapaa-ajan

Kalastaja

Vilda havsöringar på Gotlandskusten

Platser för öringsfiske

Generellt, och lite förenklat, brukar det vara två typer av strukturer som är intressanta. Det rör sig för det första om fiske kring de branta kanter som gotlänningarna kallar ”pallkanten”. på många kustav-snitt är det en relativt jämn botten som består av klipphäll. Där den sedan stupar ner mot djupare vatten bildas en kant som lockar till sig bytesfisk och öring. passa upp för att gå för nära kanten och var också upp-

märksam på många och stora sprickor i botten. Dels kan du kliva ner i dem, dels kan du skrämma havsöring som ofta simmar där …

Den andra typen av fiske är ett strategiskt fiske bland stor-stenar, stensamlingar och om-råden där tång och gräs blandas med sand eller grus. Håll utkik efter förändringar i strukturen. Havsöringen simmar lite över-allt längs kusten, så några spe-ciella platser är svårt att tipsa om. Men många föredrar den nordvästra klintkusten norr om

Visby på nordvästra sidan, inte minst tack vare de magnifika vyerna, men också för att fisket oftast är rätt bra här när vinden ligger på från syd, sydväst, väst och nordväst. Men som sagt: stränder finns det gott om ...

Utrustning

Spinnfiskar du är spinn- eller haspelspö i längden 9-11 fot och en medelstor rulle med flätlina runt 0,15 mm eller ny-lonlina runt 0,30 en bra ut-gångspunkt. Långsmala drag som kastar långt och fiskar bra, utan att fastna på grunt vatten är sådant som de flesta använ-der. Ett skeddrag eller en kust-vobbler i vikten 15-25 gram är det mest användbara. Sylvassa krokar är ett måste. använd gärna hullingfria krokar, så blir det lättare att kroka av fisk som ska släppas åter. Färger är mest

en fråga om personliga val. Men se till att ha ljusa, glittriga drag för de soliga dagarna och rödsvarta eller kopparfärgade drag för mörkare fiskedagar.

För flugfiskaren kan det vara bra med en utrustning som kla-rar lite friska vindar på kusten. Kanske ett spö i klass 7-9 som inte är för långt och svajigt. Gå inte ner för mycket i tafstjock-lek. Stenar och vassa kanter kan nöta av linan om en öring stic-ker på djupet. använd flugor som imiterar räkor, märlor och spigg. Vitt och rosa används av många, men även dova färger i brunt, grönt och svart bör fin-nas i asken. Linvalet beror för-stås på hur mycket det blåser, hur djupt det är och vilken tid på säsongen du fiskar. Men de flesta föredrar flytlinor, eller möjligen flytlina med sink tip. Fisket sker ju oftast på grunda bottnar.

Värna om fisken!Havsöringen äter bland annat strömming, spigg, tång-lake, märlor, räkor och tobis. Drag och flugor bör förstås vara imitationer av dessa bytesdjur. Under våren kan det ibland dyka upp stora grupper av jagande öringar där tobisen samlas.

Oavsett om du flugfiskar, eller spinnfiskar, ska du ta hem betet i varierat tempo och vara uppmärksam på fiskar som puffar eller följer efter. Testa att stoppa helt, eller öka tempot om det sker.

Som med allt fiske – och havsöringsfiske i synnerhet – finns det dagar då det verkar omöjligt att hitta en havsöring, men när man minst anar det smäller det på och en stark fisk lever rövare och hoppar i andra änden av linan. Om du har turen och skickligheten att fånga flera bör du förstås släppa tillbaka den fisk du inte tänker äta upp.

Minimimåttet är 50 cm och det rekommenderade maxuttaget är en fisk per fiskare. Det bästa är om all vild fisk släpps tillbaka (se faktarutan). De gotländska vildö-ringarna behövs för att göra fler öringar och gotlänning-arna värnar starkt om sitt bestånd av vild fisk…

eivätkä tartu pohjaan. Käyttökelpoi-simpia ovat 15–25 -grammaiset lu-sikkauistimet tai rannikkovaaput. Koukkujen on oltava neulanterävät. Käytä mieluiten väkäsettömiä kouk-kuja. Värin valinta menee mielty-mysten mukaan. Varmistu kuiten-kin, että sinulla on aurinkoisille päiville vaalea kimalteleva viehe ja synkemmille päiville punamusta tai kuparinvärinen viehe.

perhokalastajan kannattaa valita vapa, jolla pärjää reippaissa tuulissa. Hyvä valinta on 7-9 luokan vapa, joka ei ole liian pitkä tai hutera. pe-rukkeen paksuuksissa ei kannata mennä liian alas, sillä kivet ja terävät kulmat voivat kuluttaa siiman poik-ki. Käytä perhoja, jotka jäljittelevät katkarapuja, katkoja ja piikkikaloja. Monet käyttävät valkoista ja vaa-leanpunaista, mutta rasiasta pitää löytyä myös ruskeaa, vihreää ja mus-

taa. Siiman valinta riippuu tuulesta, veden syvyydestä ja vuodenajasta. Useimmat käyttävät kelluvia siimoja tai kelluvaa siimaa uppoavalla kärjel-lä.

Kalasta vastuullisesti

Taimenet syövät silakkaa, piikkika-loja, kivennuoliaisia, katkoja, katka-rapuja ja tuulenkaloja. Vieheiden ja perhojen tulee jäljitellä näitä. Ke-väällä voi löytyä suuria taimenpar-via, jotka jahtaavat parveutuneita tuulenkaloja.

Riippumatta siitä kalastatko per-holla tai virvelillä, tulee viehettä/perhoa uittaa vaihtelevalla nopeu-della. Seuraa, tuleeko tökkäisyjä tai seuraako kala. Kelauksen pysäytys tai nopeuttaminen voi saada kalan nappaamaan.

joskus on päiviä, jolloin tuntuu

mahdottomalta löytää kaloja. Tärp-pi tulee usein, kun sitä vähiten odot-taa ja siiman toisessa päässä on yht-äkkiä vahva taimen. jos sinulla on riittävästi onnea ja taitoa ja saat useamman taimenen, tulee sinun vapauttaa ne kalat, joita et aio syödä.

Taimenen alamitta on 50 senttiä ja suositeltu kiintiö yksi kala per ka-lastaja. parasta olisi, jos kaikki kalat vapautetaan. paikalliset tekevät lu-jasti töitä suojellakseen luonnonva-raisia taimenkantoja.

Nicka on eräs Gotlannin aktiivisim-mista urheilukalastajista ja toimii kir-joittajana muun muassa Fiskejournalen -lehdessä.

Villiä taimenta Gotlannin rannikolta

En matfisk kan man behålla, men var sparsam med uttaget av havsöring. Ruokakaloja tulee ottaa säästeliäästi. Yhden taimenen voi kuitenkin ottaa.

Matkat ja majoitusLaivat ja lentokoneet lähtevät mantereelta päivittäin. Laivojen lähtöpaikkoja ovat Nynäshamn ja Oskarshamn. Visbyhyn pää-se lentämällä Brommasta ja Arlandasta. Lentomatka kes-tää 30-40 minuuttia. Saarella on paljoni mökkejä, hotelleja ja matkustajakoteja. Kesään ver-rattuna hinnat ovat syksyllä, talvella ja keväällä edullisem-pia, mutta varaukset kannat-taa tehdä ajoissa.■ Laiva: Varaus ja aikataulut: www.destinationgotland.se.■ Lento: www.gotlandsflyg.se tai www.skyways.se.■ Majoitus ja lisätietoja: www.gotland.info.■ Kalastusvinkkejä: www.fis-kesidan.se ja www.fiskegot-land.se. ■ Opastetut kalareissut: www.fishyourdreams.com.

Tips, regler Och gOda råd

■ Inga öringar sätts ut runt Gotland. Vilda fiskar leker i ett trettiotal, små vattendrag på ön. Men odlade fiskar från andra håll i Östersjön är ganska vanliga runt Gotlands kuster.

■ Havsöringen är fredad runt ett antal vattendrag under perioden 1/10-31/12. Se www.fis-kelandgotland.se för mer information.

■ Minimimått på havsöring är 50 cm. Släpp alltid till-baka mindre fisk och lek-färgad fisk. Om du vill be-hålla en blank fisk är det framför allt de odlade fis-karna som du bör ta upp. Spara de vilda havsöring-arna. En odlad fisk har fett-fenan bortklippt och oftast små defekter på bröstfe-norna och en ryggfena med en liten knäck.

■ En fisk räcker. Länssty-relsen och Gotlands sport-fiskare har en rekommen-dation som innebär att man behåller en fisk per person och dag. Är ni flera som fiskar kanske det än-då räcker med en fisk till middag. Var rädd om fisk-beståndet!

■ Fisketips och mer om gotländskt havsöringsfis-ke: www.fiskesidan.se och www.fiskelandgotland.se. Behöver du lite starthjälp kan du boka en guidad fis-ketur hos www.fishyour-dream.com.

Nicka är en av Gotlands absolut flitigaste sportfis-kare och är skribent för bland annat tidningen Fis-kejournalen.


Vapaa-ajan

Kalastaja

nuorten tärPit NuorteN tärpit on Vapaa-ajan Kalastajan nuorten palsta. Lähetä kuvia, piirustuksia ja tarinoita haus-koista kalareissuista tai -kokemuksista. Askarteluvinkit ja vihjeet hyvistä nettisivustoista ovat tervetulleita. Jul-kaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi.

■ Vapaa-ajan Kalastaja, nuorten tärpit, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 helsinki ■ [email protected]

Oma kalaseura innostaa nuoriaVapa-Veikkojen kalakerhossa viihtyy

Vuosi sitten viisikymmentä vuotta täyttänyt Sulkavan Vapa-Veikot on pyörittänyt lasten ja nuorten kalakerhoa viisi vuotta. Kerhossa käy kerran viikossa 10-15 osan-ottajaa, jotka tekevät pilkke-jä, mormuskoita, uistimia ja katiskoita. Yhdessä on käyty kalassakin ja kerhossa viihty-vät niin osallistujat kuin vetä-jät. Tunnelma on leppoisa ja hauska. Silti jälkeä syntyy: kerhossa tehdyillä katiskoilla on saatu satoja kiloja mati-koita!

Kalakerho kokoontuu tor-stai-iltaisin Sulkavan keskus-koulun teknisen työn luokas-sa, jossa on oikeasti kolme eri tilaa. Uudet höyläpenkit saa-vat olla enimmäkseen rauhas-sa, mutta välillä niitäkin tarvi-taan. Kerhon osallistujat ovat 7-15-vuotiaita eli pyydyksiä tekevät niin ekaluokkalaiset kuin yhdeksäsluokkalaisetkin. Kaikki pärjäävät hyvin keske-nään ja mukana on ollut myös tyttöjä. järjestäjät arvioivat, että viiteen vuoteen kalaker-hossa on ollut viitisenkym-mentä osallistujaa.

Kerhonohjaajana toimii virallisesti seuran nuorisovas-taava Teijo Korhonen, joka on ollut kalaseuran jäsen vuo-desta 1985. Hänestä on tärke-ää, että lapset ja nuoret saa-daan jo varhain kalastuksen pariin ja pyydysten tekoon.

”On se aina hyvä, että saa nuoriakin mukaan.”, toteaa Teijo kalastuksesta ja kalaker-hosta. Hän kaipaa kerhoon lisää tyttöjä, joita vuosien saa-tossa on ollut jonkin verran. Lisäksi kerholaisia opastavat yhtä säännöllisesti puheen-johtaja Ari Partanen, sihteeri Maisa Kokki ja kestotalkoo-lainen, ex-puheenjohtaja ja ex-sihteeri Jari Kokki. He

Pirkanmaan pilkkimiitti VIIIperinteinen pirkanmaan pilkkimiitti järjestettiin 21. tammikuuta Orivedellä. paikalla oli myös muutamia Kalassanet ry:n edustajia. järjestyksessään noin kahdek-sas pirkanmaan pilkkimiitti on lähtöisin kalassa.net -keskustelufoorumilta, ja kaikki osallistujat ovat rekiste-röityneitä käyttäjiä. Uusiakin mahtuu mukaan seuraa-vaan tapahtumaan. Seuraavassa Kalassanet ry:n hallituk-sen jäsen kirjoittaa miitin kulusta:

paikanpäälle saavuttaessa ajettiin autot rivissä tien-poskelle, mutta ystävällinen paikkakuntalainen opasti meidät pysäköimään hänen pihaansa, kun joku kuulem-ma tykkää soitella poliiseja sakottamaan autoja siihen tienposkeen. Iso kiitos kuuluu sille äijälle. Kamat autos-ta pois ja järvelle. Yksi autokunta seikkaili vielä teillä

tietämättömillä, eikä heitä jaksettu kymmentä mi-nuuttia pitempään odotella. Lompsimme jär-velle ja porasimme ensimmäiset reiät. Sir-kus saapuikin hetkeä myöhemmin ja kat-kera tilitys alkoi saman tien.

“jätkät on ottanu varaslähdön. Tolla-sia ei hyvällä katsota. Teidät on diskat-tu.”

Sopivaa miittihenkeä selvästi ilmassa. Lisää vain reikiä jäähän ja samalla kuun-nellen sitä katkeraa itkua, kun heitä ei odotettu. Syönti ei ollut kuitenkaan mikään päätä huimaava ja reikiä porattiin aika taajaan. Etsittiin sitä “läikkää”, josta kalat saataisiin. Läppää hei-

tettiin ja koitettiin henkisesti raunioittaa kanssakilpai-lijoita. Tässä vaiheessa kuului hirveä kiroaminen

keskeltä järveä. päät kääntyivät ja nähtiin, kuinka eräs osallistujista tuli juosten kohti.

“Onks kellään magneettia mukana?” Syytä tarpeeseen, kun udeltiin, sanoi

mies, että kännykkä putosi avantoon. Taas se tapahtui, mikä niin kovin mah-dottomalta kuulostaa. ahvenilla on taas

yksi ilmainen puhelin lisää.Hetki vielä pilkittiin, kunnes siirryttiin

nuotion ääreen makkaranpaistoon. jäätä oli vain 15 cm, mikä kestävyys hiukan arvelutti, kun

13 äijää tulee paistamaan makkaraa. Tuhannen kilon

Taimen Salmo truttaTaimen on varmasti tuttu kala kaikille kalastuksen harrastajille, jos ei muuten niin ainakin kalastuslehtien sivuilta ja kalastusohjelmista. Sitä on perinteisesti kalastettu perholla ja uistimilla, mutta taimenen voi saada myös esimerkiksi pilkillä. Taimen on aina ollut haluttu saaliska-la, sillä se on kova vastus siiman päässä ja sen liha on hyvin maukasta.

elinyMPäristö Taimen on sopeutuvainen kala, joka voi elää monissa erilaisissa ympäristöissä. Se viihtyy kirkkaissa ja puhtaissa vesissä, mis-sä on korkea happipitoisuus. Taimenen voi saada merestä ja järvestä, purosta ja joesta, jopa pienestä lammesta. perinteisesti erilaisissa vesis-sä elävät taimenet on nimetty elinympäristönsä mukaan; meritaimen, järvitaimen ja purotaimen. Tällainen jaottelu on kuitenkin keinotekoi-nen, sillä kyseessä on elinympäristöstä riippumatta sama laji eli taimen.Hyvästä sopeutuvaisuudestaan huolimatta ovat taimenkannat suu-rimmassa osassa maatamme erittäin heikossa tilassa. Meressä elävät taimenkannat on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi. Sisämaan ve-sissä elävistä taimenista napapiirin alapuoliset kannat on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi ja napapiirin pohjoispuoliset silmälläpidettävik-si. Syynä taimenten ahdinkoon ovat muun muassa virtavesiin raken-netut vaellusesteet ja muu vesirakentaminen, maankäytöstä johtuva kutupaikkojen liettyminen sekä kova kalastuspaine

tuntoMerkit Taimenen väritys ja kylkien pilkutus vaihtelevat vesis-töstä ja kehitysvaiheesta riippuen. perusvärityksenä on musta selkä, hopeanhohtoinen tummapilkkuinen kylki ja valkoinen vatsa. Sisäve-sien taimenet ovat sävyltään hieman ruskehtavia. Kutuajan lähestyes-sä taimenen väritys tummuu voimakkaasti. Taimen on suuresti lohen näköinen, mutta toisin kuin lohella taimenel la on runsaasti pilkutusta myös kylkiviivan alapuolella. Toi-nen selvä ero lohesta on pyrstön malli. Taimen omaa tukevavar tisen, lovettomalla evällä varustetun pyrstön, kun taas lohen pyrstön varsi on kapea ja pyrstöevä on lovellinen.

ravinto Taimenen ravinto ja sitä kautta kasvunopeus riippuvat suu-resti taimenen elinympäristöstä. Kaikki taimenet syövät aluksi äyriäi-siä sekä hyönteisiä ja niiden toukkia. Hiukan kasvettuaan taimen alkaa syömään myös kalaa. Kalaravinnon osuus kasvaa

taimen koon kasvaessa. järvissä pääravintokohteina ovat muun muassa muikku, siika, kuore, salakka ja

kymmenpiikki. Meressä saalistus koh-distuu puolestaan silakkaan, kilohai-liin, kolmipiikkiin ja äyriäisiin, pien-ten purojen taimenet voivat elää koko elämänsä syöden pääasiassa hyönteisiä ja muita selkärangatto-mia. Kuten kaikki perhokalastajat hyvin tietävät, niin hyönteisra-vinto maistuu myös jokiin syö-mään nousseille suuremmille taimenille.Lähteitä: Lehtonen, H., 2006, Suomalainen kalaopas, WSOY. Koli, L., 1998, Suomen Kalat,

WSOY

Tämä lippaan napannut pieni taimen laskettiin pikaisesti takaisin kasvaman.

Kalalajit esittelyssäJuha oJaharJu

tietävät kalastuksesta ja pyy-dyksistä kaiken. Heiltä kysel-lään ja he vastailevat auliisti.

Krista mukana alusta saakka

Kahdeksasluokkalainen Krista Kokki on innokas kalakerho-lainen, sillä hän on ollut muka-na alusta lähtien. Kerhossa hän on ohjatusti tehnyt pilkkejä, mormuskoita, uistimia ja katis-kan.

”Kaikki ovat kavereita kes-kenään. jos ei ole, niin pian tu-lee.”, hän kertoo.

”Mukavinta ovat olleet jot-kut pilkkikisat ja kalastusret-ket, joita on kalakerhon kanssa järjestetty.”, Krista jatkaa. Vii-meksi hän on tehnyt pilkkejä, joita ei toistaiseksi ole vielä tänä talvena uskaltautunut ko-keilemaan heikon jäätilanteen vuoksi. Suunnitelmissa on vie-lä kevätkauden aikana katiskan teko ja joidenkin pilkkien val-mistus. jokunen vuosi sitten Krista teki ensimmäisen katis-kansa, joka on parhaillaan jär-vessä pyytämässä. Kaikkein vaikeimpana hän pitää uisti-men tekemistä.

Ville Reinikainen vasaroi ja kerhonohjaaja Teijo Korhonen opastaa. Kerholai-set Aleksi Pylkkänen ja Joona Ahonen seuraavat kuinka homma edistyy.


Vapaa-ajan

Kalastaja

ValTakunnallisia leirejä järjestetään vuoden aikana neljä. Lähde rohkeasti mukaan yksin, kaverin tai perheen kanssa. Lisätietoja sivun alaosassa.

Oma kalaseura innostaa nuoriaVapa-Veikkojen kalakerhossa viihtyy

paino kuitenkin. Hyvin kesti ja kaikki pääsivät kuivana jatkamaan pilkkimistä. Hiukan jää kyllä rusahti ja allekirjoittanut muutaman muun kanssa hypähti kauemmaksi nuotiopaikalta.

nuotiolta poistuttaessa väki levittäytyi laa-jemmalle alueelle. Osa meni aamuisille apajille ja osa lähti järven toiselle puolelle. Itselläni oli tässä vaiheessa kaksi kalaa, jotka jäivätkin aino-kaisiksi omalta osaltani. Yritys jatkui silti vielä muutaman tunnin. nimimerkki SLn sai päivän ainoan pilkkihauen juuri ennen nuotiotuokiota, mutta päästi senkin takaisin kasvamaan. Useam-pi hauki oli kiinni ja useita pilkinmenetyksiä tuli. Kun ei osaa niin ei osaa. Ootto-ongissakin

oli haukia kiinni, mutta niistä vain yksi tuli ylös.porailu jatkui ja tunteenpurkauksia nähtiin.

Oltiin päästetty nimimerkki kalle nukahtamaan reiälleen ja siitäkös tuo säpsähti. Hetki meni miehellä, että tajusi missä päin maailmaa ollaan. Tämän takia kaiketi alkoivat tavarat lentele-mään. Loppupäivä sujui leppoisasti pilkkiessä ja kaskuja viljellen. Vaikka kalansaalis ei päätä hui-mannut tällä(kään) kertaa, on miitti aina käymi-sen arvoinen!

Kalassa.net-foorumilta lisätietoja miiteistä!JamI teräsahde & karrI eerIkäINeN

kalassaNet ry

Lounais-Suomen nuorten perholeiri

Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajien perhokalastustoimikun-ta järjestää 10-18 -vuotiaille nuorille perhokalastusleirin 15.-17.6. Pomarkussa Kynäsjoella.

Osallistua voi myös perhekunnittain. Leirillä keskitytään perhokalastuk-seen ja sen eri osa-alueisiin sekä viihdytään kivassa kalaporukassa. Kohdekaloina ovat kirjolohi, harjus, ahven, mutta myös kookkaat särki-kalat ovat mahdollisia saaliita.

Leiri on suunnattu perhokalastusta harrastaville nuorille, mutta harras-tuksen voi aloittaa myös vasta leirin aikana, eli perhokalastuksen aloitta-mista suunnittelevatkin voivat osallistua. Laji sopii erittäin hyvin myös ty-töille.

tiedustelut ja ilmoittautuminen Markku Ruuskaselle osoitteeseen [email protected] tai soittamalla numeroon 0400 861280 27.5. mennessä. Mikäli ilmoittaudut sähköpostitse, muistathan myös silloin kertoa nimesi ja syntymäaikasi sekä mahdolliset ruoka-allergiasi. Leirille mahtuu 20 ensiksi ilmoittautunutta.

Leirin hinta on 35 euroa, joka sisältää majoituksen, ruoat, saunan, opastuksen, muun leiriohjelman sekä kalastusluvan. leiripassi on maksettava 31.5. mennessä piirin tilille: 571052-273323. Viesti-kenttään teksti ”Perhokalastusleiri 2012” sekä osallistujan nimi.

Katiska syntyy kahtena iltana

Helmikuisena torstai-iltana nel-jäsluokkalainen Aleksi Pylkkä-nen tekee ensimmäistä katis-kaansa, joka syntyy pikkuhiljaa kehyslankaa taivutellen ja rap-pausverkkoa leikellen. pienelle tekijälle 3-millisen ympäryslan-gan taivuttelu on rankkaa ja sik-si apuna ovat aikuiset ohjaajat. Mutta taitavasti aleksi napsut-telee pieniä lenkkejä erikoispih-deillä kiinni.

Katiskamestarina toimii puo-liammattikalastaja, seuran pu-

heenjohtaja ari partanen, jonka Veke-katiskasta muokkaama sapluuna on katiskan pohjana ja kattona. Katiskasta tulee matala ja se soveltuu erinomaisesti ma-tikanpyyntiin.

”näillä on noussut satoja ki-loja matikoita.”, vakuuttaa jari Kokki.

” näillä saa varmasti kaloja, jos vie järveen, eikä pidä maal-la.”, naurahtaa ari partanen. Hän on ollut järjestämässä kes-kuskoululle yhteistä pilkkipäi-vää ja lisäksi hän on vieraillut kouluilla kalakummina.

Torstaina kalakerhossa ahke-

roivat Joona Ahonen, Tomi Hiltunen, Aimo Kemppinen, Krista Kokki, Mika Konti-nen, Aleksi Pylkkänen, Akse-li Pylkkänen, Eemeli Pylkkä-nen, Ville Reinikainen, Kim Sonninen ja Eetu-Pekka Van-ninen. Tulevia mahtikalastajia kaikki tyynni! Kalakerholaiset ovat näet saavuttaneet rutkasti mainetta ja kunniaa. Viime tal-ven SM-pilkistä Lappajärveltä Tomi Hiltunen toi kultaa ja oh-jaaja Maisa Kokki naisten sarjan SM-pronssia.

kalle keräNeN

Krista Kokki on ollut kalakerhossa mukana alusta alkaen. Valtakunnalliset leirit

Nuorille ja perheille suunnattuja valtakunnallisia leirejä järjestetään vuo-den aikana neljä. Leireille voivat osallistua paikalliset nuoret, mutta kauempaakin osanottajia toivotaan. Kysykää ennakkoluulottomasti tar-kempia leiritietoja järjestäjiltä.

Osanottomaksut ovat erittäin edullisia ja leiripassit sisältävät leireillä täy-den ylläpidon ruokailun ja ohjelman kera. Kevään aikana tarkempaa li-sätietoa löytyy Vapaa-ajan Kalastaja-lehdestä sekä keskusjärjestön nuorten sivuilta (leirien kutsut, hintatiedot sekä ohjelmat).

Kirjon puijaus-pilKKileiri evolla 23.-25.3. (täynnä).

perheleiri Kuhmoisissa 10.-13.7. järjestäjänä Kaakkois-Suomen Vapaa-ajankalastajat. Leiripaikkana toimii Kuhmoisten Tanhuan leirikeskus (Päijänne). Tiedustelut Pekka Kinnunen p. 040 724 8058 tai [email protected].

nuorten leiri simojoella 14.-17.6. järjestäjänä Länsi-Pohjan Perhokalastajat. Leirikeskuksena Hamarin koulu. Tiedustelut p. 040 913 5172 tai [email protected].

nuorten leiri Ylimaassa 28.6.-1.7. järjestäjänä Pohjois-Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajat. Tiedustelut Lauri Honkanen p. 0400 771 513 tai [email protected].


Vapaa-ajan

Kalastaja

Suurkalakilpailun kaloja vuodelta 2011JUhA oJAhArJU

Mennyt vuosi 2011 oli suurkala-kilpailun kannalta varsin antoisa. Kilpailuun ilmoitettiin 77 kalaa ja edustettuna oli 23 eri kalalajia ja muotoa. Mukana oli myös yk-si uusi Suomen ennätyskala. Ka-loista 53 oli pyydetty vapaväli-nein ja loput erilaisilla pyydyk-sillä. Suosituimmat kalastusme-netelmät olivat vetouistelu, heittokalastus, onginta, pilkki-minen sekä verkkokalastus.

netin kautta tulleiden ilmoi-tusten määrä oli kasvanut, mikä on oikein hyvä. Suurkalan il-moittaminen netin kautta on helppoa ja nopeaa.

Sähköisen ilmoituslomak-keen pääsee täyttämään, kun lähettää ensin kuvan suurkalas-taan SVK:n nettisivujen kuva-galleriaan.

Täydelliset tiedot kaikista viime vuoden suurkaloista löy-tyvät nettisivujen extranet-si-vustolta. Extranettiin pääset jäsennumeron avulla. Klikkaa Vapaa-ajankalastaja.fi -etusivun oikeassa yläkulmassa olevaa kohtaa ”jäsenille”.

ahven (19) ahvensarjaan tu-li ylivoimaisesti eniten ilmoi-tuksia. Kaksi komeinta körmy-niskaa painoivat kumpikin yli 1,6 kiloa ja ne molemmat oli saatu mormuskalla.

Suuremman kaloista sai jy-väskyläläinen Mauri Jääskeläi-nen Kynsivedestä. ahvenella oli painoa 1,666 kg.

Kauaksi edellisestä ei jäänyt multialaisen Riitta Mäenpään komea raitapaita. Riitan ahve-nella oli painoa 1,602 kg ja se nousi Keuruulta.

harjus (2) Reino Antikai-nen ilmoitti kisan suurimman harjuksen joka painoi 1,145 ki-loa. Kala nappasi Reinon heittä-mään Rapala-vaappuun Enon-tekiön pöyrisjoella.

pintaperho toimi puolestaan Jarmo Patrikaisen ottivälinee-nä kun hän sai Inarin Kaamas-joesta 1,020 kiloa painaneen harjuksen.

hauki (12) Vetouistelemalla uitettu Karikko-vaappu hou-kutteli pälkäneen Vehkajärves-sä uineen 14,5 kiloa haukimam-man iskemään. Vaappua olivat uittamassa Reijo ja Pinja Ran-tala sekä Leevi ja Niilo Ora-nen.

Lähes samoille luvuille ylsi Tero ja Nea Tiaisen puulave-destä saama haukimamma. Ka-lan tarkka paino oli 14,41 kiloa ja sekin tuli vetouistelemalla.

härkäsiMPPu (1) Turkulai-nen Hannu Lehtinen sai Kus-tavin vesiltä verkolla 0,65 kilon painoisen ja 34,9 sentin pitui-sen härkäsimpun.

järvilohi (1) Kari Pursiai-nen ja Eino Niskala olivat uis-telemassa Saimaalla Sulkavan vesillä. Tuloksena oli komea järvilohi, jolla oli painoa 5,82 kiloa. Kala nappasi Räsäsen seiskaan.

järvitaiMen (2) puruvedes-tä nousi järvitaimensarjan suu-rin vonkale, sillä oli painoa 8,08 kiloa. asialla olivat Petri Mak-konen ja Aleksi Hyttinen jot-ka vetivät Iitin uistimen neula-muikkua.

Tamperelainen Juhani Salo puolestaan sai komean 7,32 ki-loa painaneen järvitaimenensa heittämällä, siiman päässä oli 12-grammainen Lotto.

karPPi (1) aapo Rissasen onkeen nappasi komea karppi, jolla oli painoa 9,835 kiloa ja pituutta 75 senttiä. Karppi nou-si Tahinlammesta pieksämäeltä.

kiiski (1) Kustavin vesillä ka-lastelevan Hannu Lehtisen verkkoihin ui härkäsimpun li-

suurkalakilPailun ja –rekisterin sään-nöt, ilMoitusrajat sekä ilMoituskaa-vakkeen löydät osoitteesta www.vapaa-ajanka-lastaja.fi => suurkalat. Voit tilata ne myös puh. (09) 228 9130, s-posti: [email protected]. Lisätietoja suurkalakisasta antaa Jaana Vetikko puh. 050 525 7806.

Suurkalastajan Kultainen Ansiomerkki Jokaisen kalalajin vuoden suurimman yksilön pyytä-jälle on Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjär-jestö myöntänyt Suurkalas-tajan Kultaisen Ansiomer-kin. Merkit on myönnetty molemmissa sarjoissa. An-siomerkkien saajat käyvät kalojensa pyyntitietojen ke-ra ilmi oheisesta listasta.

Vuoden 2012 suurkalakil-

pailun aktiivisten välinei-

den sarjan palkinnoiksi

lahjoittaa Kalastuskolmio

oy Flambeau T5P Zerust-

Multiloader Pro viehepakit (sis. vieherasiat).

puh. (03) 644 120 www.kalastuskolmio.fi

säksi myös toinen suurkala, ni-mittäin 0,153 kiloa painanut kiiski.

kuha (7) Seitsemästä ilmoi-tetusta kuhasta kuusi suurinta oli saatu erityyppisillä verkoilla. Suurin kuhista oli uinut Jukka Hankalan laskemaan 55 millin verkkoon Ikaalisten Kyrösjär-vessä. ainut vapavälineillä saatu kuha nousi Saimaan paasive-destä. Kala nappasi Kari Pur-siaisen ja Eino Niskalan vetä-mään Bomber-vaappuun.

lahna (3) Panu ja Olli Ka-jander ilmoittivat kisan suu-rimman lahnan. Vihtijärvestä nousseella kalalla oli painoa 3,225 kiloa ja se tuli vaapulla.

Made (3) Kaikki kisaan il-moitetut mateet oli saatu teko-altaasta; kaksi suurinta Haapa-järven Hautaperän altaasta ja kolmas Kurikan (ent. jurva) Kivi- ja Levalammen altaasta. Hautaperän altaan mateet nou-sivat koukkupyydyksillä, niistä suuremman, 6,49 kilon kalan sai Niko järvinen ja pienemmän 5,754 viiksileuan Kauko Lius-ka. Kivi- ja Levalammen made oli myös varsin komea. painoa sille oli kertynyt 5,192 kiloa. Kala tuli madeharalla ja vavan varressa oli Tero Pitkämö.

Pasuri (2) Johanna Mali-nen sai tapsipilkillä ja matosyö-tillä pyhtään Hattarjärvestä 0,53 kiloa painaneen pasurin. Esko Karanen sai hieman pie-nemmän, 0,485 kiloa painaneen pasurin ongella Loimijoesta.

ruutana (3) Suurin kilpai-luun ilmoitetuista ruutanoista painoi 1,498 kiloa. Se tuli katis-kalla Hattulan Suojärvestä. Ka-tiskan oli laskenut pyyntiin Jukka Rantanen. Juho Mus-tonen oli saanut ongella Kuo-pion Valkeisenlammesta kaksi komeaa ruutanaa. Kalojen pai-not olivat 1,080 ja 1,020 kg. Syöttinä juho käytti maissia.

sorva (2) Eero ja Lauri Enkkelän ja Esko Kariolan laskemaan verkkoon ui Liperin Kirkkosalmen vesissä 0,680 painanut sorva. Lähes yhtä suu-ren, 0,646 kg painaneen sorvan onki matosyötillä Kari Lahti-nen porin Riitsaranlahden ka-navasta.

suutari (3) Heikki Kangas onki eteläsuomalaisesta järvestä komean suutarin, jolla oli pai-noa tasan kaksi kiloa. Syöttinä oli Mansikan makuinen pop-up boilie. Tasan kaksikiloisen suu-tarin ilmoitti myös Risto Vir-tanen, joka sai suutarinsa onki-malla Raaseporin vesiltä. Kisan kolmas suutari tuli myös onki-malla. Sen sai Kari Lahtinen porin Enäjärvestä. Kala painoi 1,960 kiloa.

särki (2) Kummatkin ilmoi-tetuista särjistä tulivat verkolla. Isomman niistä sai Markku Putkonen pieksamäen pieksan järvestä, kala painoi 600 gram-maa.

säyne (3) Mika Saari ja Hannu Ratia saivat pitkälläsii-malla komean 3,1 kiloa paina-neen säyneen. Kalapaikkana oli Harvia järvi Harvialla. Kalervo

rapala lahjoittaa vuoden

2012 suurkalakilpailun rapala -jättivaapun, jonka

pituus on 180 cm. Palkinto menee sille, joka

ilmoittaa kilpailuun suu-

rimman rapalalla -vie-heellä saadun kalan. Kalan suuruus määräytyy

prosenttien mukaan.

Jukka Honkalan verkoista nousi 1.2. komea 9,680 kilon kuha Kyrösjär-veltä Ikaalisista.

Oiva Yli-Pykyn 40 milliseen verkkoon ui 14.9. Vaalan Ahveroisella 594 –grammainen särki.

Markku Tynkkysen putkiperhoon tarttui 2,792 kilon turpa Kotkassa Ky-mijoella 13.6.

1,524 –kiloinen ahven ui Reijo Rajamäen verkkoon 26.9. Niskajärvel-lä Kouvolassa.

Tolppasen 2,3 kilon säyne nousi puolestaan ahvenan-maalta Föglöstä. pyyntivälinee-nä oli onki.

toutain (2) Pentti Halen sekä Mikko ja Pentti Kaipio olivat laskeneet 65 mm verkon Hiidenveteen Vihdissä. Saaliina oli 6,237 kiloa painanut toutain. Harri ja Jari Vekka saivat Va-najavedestä vetouistelemalla 5,544 kiloa painaneen toutai-men. Vieheenä oli Korkiakos-ken uistin.

turPa (2) Komea 2,792 kiloa painanut turpa nappasi Mark-ku Tynkkysen putkiperhoon Kymijoen Korkeakoskella. Jari Törnroosin 2,070 kiloa pai-noinen turpa nousi puolesta onkimalla Eteläjoesta.

viMPa (3) Ben Henriksson sai ahvenkoskenlahdesta ver-kolla kaksi vimpaa, jotka painoi-vat 666 ja 643 grammaa. Pentti Rantala onki pohjaongella ma-tosyöttiä käyttäen 555 gram-maisen vimpan. Kalapaikkana oli Lauttasaari Helsingissä.

kuore, Merilohi ja Muikku Ari Ahtiainen sai airistolta pystypilkillä 120 grammaa pai-naneen kuoreen. Syöttinä pil-kissä oli kalan pala.

Jouko Pörhölän putkiper-hoon tarrasi Tornionjoen Mat-kakoskessa 23,12 kg painanut komea merilohi.

Yrjö Perkkiö oli laskenut verkon Muonion Kätkäjärveen, saaliina oli 345 gramman muik-ku.


Vapaa-ajan

Kalastaja

Vuoden 2011 suurimmat kalat aktiivisin välinein LAJi KG PYYTäJä VäLine PAiKKA AiKA

Ahven 1,666 Mauri Jääskeläinen Pilkki, morri Jyväskylä, Kynsivesi 21.10.

Harjus 1,145 Reino Antikainen Heittouistin, Rapala CD1 Enontekiö, Pöyrisjoki 15.7.

Hauki 14,500 Reijo ja Pinja

Rantala, Leevi ja

Niilo Oranen Vetouistin, Karikko 12 cm Pälkäne, Vehkajärvi 19.7.

Järvilohi 5,820 Kari Pursiainen

ja Eino Niskala Vetouistin, Räsänen 7 Sulkava, Saimaa 10.6.

Järvitaimen 8,080 Petri Makkonen

ja Aleksi Hyttinen Vetouistin, Iitin uistin Kesälahti, Puruvesi 3.7.

Karppi 9,835 Aapo Rissanen Ootto-onki Pieksamäki, Tahinlampi 4.7.

Kuha 5,200 Kari Pursiainen Vetouistin, Bomber Saimaa, Paasivesi 5.7.

Kuore 0,120 Ari Ahtiainen Pystypilkki, kalanpala Airisto 5.2.

Lahna 3,225 Panu Kajander Heittouistin, vaappu Vihti, Vihtijärvi 23.10.

Made 5,198 Tero Pitkämö Pilkki, madehara Kurikka, Jurva 21.1.

Merilohi 23,120 Jouko Pörhölä Putkiperho Tornionjoki, Matkakoski 16.6.

Pasuri 0,530 Johanna Malinen Tapsipilkki, mato Pyhtää, Hattarjärvi 30.6.

Ruutana 1,080 Juho Mustonen Onki, maissi Kuopio, Valkeisenlampi 16.8.

Sorva 0,646 Kari Lahtinen Onki, mato Pori, Riitsaranlahden kanava 6.11.

Suutari 2,000 Heikki Kangas Onki, Pop-up boilie Etelä-Suomi, järvi 2.7.

Suutari 2,000 Risto Virtanen Onki Raasepori 13.8.

Säyne 2,300 Kalervo Tolppanen Onki, mato Ahvenanmaa, Föglö 20.5.

Toutain 5,544 Harri ja Jari Vekka Vetouistin, Korkiakosken uistin Hämeenlinna, Vanajavesi 19.6.

Turpa 2,792 Markku Tynkkynen Putkiperho Kymijoki, Korkiakoski 13.6.

Vuoden 2011 suurimmat kalat pyydyksinLAJi KG PYYTäJä VäLine PAiKKA AiKA

Ahven 1,579 Pauli Oranen Verkko 50 Tyrväntö, Vanajavesi 4.4.

Hauki 12,550 Martti Kampman Iskukoukku Kuhmo, Ontojärvi 17.3.

Härkäsimppu 0,650 Hannu Lehtinen Verkko 45 Kustavi, Paaho/Tuulvesi 1.12.

Kiiski 0,153 Hannu Lehtinen Verkko 17 Kustavi, Paaho/Tuulvesi 6.5.

Kuha 9,680 Jukka Hankala Verkko 55 Ikaalinen, Kyrösjärvi 1.2.

Lahna 3,12 Tomi Iivari Verkko 64 Putkilahti, Isojärvi 28.5.

Made 6,490 Niko Väyrynen Koukkupyydys Haapajärvi, Hautaperän tekojärvi 31.1.

Muikku 0,345 Yrjö Perkkiö Verkko 40 Muonio, Kätkäjärvi 12.9.

Ruutana 1,498 Jukka Rantanen Katiska Hattula, Suojärvi 17.8.

Sorva 0,680 Eero Enkkelä Verkko 50 Liperi, Kirkkosalmi 8.1.

Särki 0,6 Markku Putkonen Verkko 50 Pieksamäki, Pieksänjärvi 8.11.

Toutain 6,237 Pentti Halen Verkko 65 Vihti, Hiidenvesi 10.4.

Vimpa 0,666 Ben Henriksson Verkko Ahvenkoski, Ahvenkosken lahti 19.9.

Suurkalakilpailun kaloja vuodelta 2011

Vuoden 2012 suurkalakil-pailun pyydyssarjan pal-koinnoiksi lahjoittaa Kivi-kangas oy hyvin kalasta-vat ja sotkeentumattomat

Pietarin kaksoispaulaverkot.Lahjaverkko 60 mm x

1,8 m x 0,17 mm/ 30 m.

PL 73, 68601 Pietarsaaripuh. (06) 781 2900www.kivikangas.fi

suurkalakilpailu Suurkalakisassa palkitaan vuosittain aktiivisten välineiden ja pyydysten -sarjoissa ryhmien A, B, C ja D pro-sentuaalisesti suurimpien kalojen pyytäjät kalastusvälinein. Kalan suh-teellinen suuruus lasketaan siitä, kuinka monella prosentilla sen paino ylittää Suurkalastajan Ansiomerkkiin oikeuttavan vähimmäispainorajan. Suurimman prosenttiluvun saaneen kalan pyytäjä on ryhmän voittaja. Vuoden 2011 voittajat selviävät ohei-sesta taulukosta.

aktiiViset Välineetryhmä Pyytäjä Laji Paino kg % yli rajan

A Mauri Jääskeläinen Ahven 2,900 290

B Jouko Pörhölä Merilohi 23,120 177,8

C Markku Tynkkynen Turpa 2,792 214,7

D Ari Ahtiainen Kuore 0,120 120

pyydyksetryhmä Pyytäjä Laji Paino kg % yli rajan

A Jukka Hankala Kuha 9,680 193,6

C Pentti Halen Toutain 6,237 178,2

D Hannu Lehtinen Härkäsimppu 0,650 162,5

Jesse Saarinen narrasi rus-kealla toukkajigillä elokuussa komean 1,510 kiloisen ahve-

nen Paraisilta.

11-vuotias Aapo Rissanen narrasi ootto-ongella 9,835 –kiloisen karpin Pieksämäeltä Tahinlammesta 4.7.

646-grammainen sorva lankesi Kari Lahtisen mato-onkeen 6.11. Porissa.

Jarmo Patrikaisen päiväkorentoa jäljittelevään pintaperhoon lankesi 1,020 kilon harjus Kaamasjoella Inarissa 14.8.

Ville Jokisen heittelemään Meps-lip-paan tarttui 1,450 kilon ahven 20.6. Korpijärvellä Ylöjärvellä.


Vapaa-ajan

Kalastaja

ilMoitus SuurkalarekisteriinKalanSaaJa Lunastan suurkalastajan ansiomerkin (7 €)

Nimi: Puhelinnumero:

Lähiosoite:

Postinumero ja -toimipaikka:

Muut saajat:

SaaliStiedot Kalalaji: Pituus millimetrin tarkkuudella:

Paino grammoina: Suurin ympärys millimetrin tarkkuudella:

PyyntiaiKa Ja -PaiKKa Pyyntipäivä: Kellonaika:

Pyyntipaikka (järvi, lampi, joki tai meren alue):

Kunta:

Pyyntipaikan syvyys: Etäisyys rannasta:

PyydyStiedotPyyntitapa

Verkko Koukkupyydys Virveli Soutu-uistelutyyppi ja solmuväli: Muu seisova pyydys, mikä? Onki Moottoriuistelu Pilkki jäältä Perho soudettuna

Pilkki veneestä Perho heitettynäKatiskaPitkäsiima Muu pyydys, mikä?

Viehetyyppi VaappuVieheen/ syötin malli, väri, koko ym. Uppoava Kelluva

oloSUHteetSäätila (ilman lämpötila, pilvisyys) Veden lämpötila: Tuulen suunta ja nopeus:

PUnnitUS Punnituspaikka ja -aika:

Punnitustapa: Puntarin Tarkkuus:

MaHdolliSet Pyynnin todiStaJat (2 kpl)

Nimi: Nimi:

Osoite: Osoite:

Puhelinumero: Puhelinumero:

Allekirjoitus: Allekirjoitus:

PUnnitUKSen todiStaJat (2 kpl)

Nimi: Nimi:

Osoite: Osoite:

Puhelinnumero: Puhelinnumero:

Allekirjoitus: Allekirjoitus:

Vakuutan saalisilmoituksen totuudenmukaiseksi: Paikka ja aika Kalan saajan allekirjoitus

liitteet Punnitustodistus Kala on pakastettu jatkotutkimuksia vartenValokuva Kalan pää on pakastettu jatkotutkimuksia varten Suomunäyte

ilmoitus palautetaan osoitteeseen: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Vanha talvitie 2-6 a 11, 00580 Helsinki

Kymmenen uutta ennätystä ennätyskalarekisteriinTämä Ville Vähän, Sami Nergin ja Jarno Turusen sähkökalastama kivi-simppu ei ollut Suomen ennätys, mutta ylitti kuitenkin pituusrajan. Pi-tuutta oli kertynyt 11,5 cm. Ennätys on 13,6 cm.

JAAnA VeTiKKo

Ennätyskalalautakunnassa vii-meisen vuoden aikana käsitel-tyjen kalojen joukossa oli kym-menen uutta Suomen ennätys-tä. näiden joukossa on kaksi uutta kalalajia: kaukomailta saapunut sarda ja isosimppu sekä uudet rapulajit: liejutasku-rapu ja rantataskurapu.

Uusia Suomen ennätyskaloja ovat harjus 2,47 kg, härkäsimp-pu (meri) 0,924 kg, isosimppu 0,380 kg, sarda 2,15 kg ja vimpa 0,66 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista kolmipiikki 9,4 cm, viisipiikki 5,1 cm, nahkiainen 46,6 cm se-kä liejutaskurapu 2,23 cm ja rantataskurapu 3,3 cm

Kalojen 2000-luvun ennä-

tyslistalla on nyt 73 kalalajia, yksi nahkiaislaji ja kuusi rapu-lajia. Listalta puuttuu edelleen ihan tavallisia kaloja, kuten pe-ledsiika ja turska. Turska oli vielä 1980-luvulla yleinen kala maamme vesillä, mutta katosi sitten lähes kokonaan. Viime vuosina niitä on jälleen tavattu vesiltämme, mutta yksilöt ovat olleet pieniä verrattuna atlan-

tilla eläviin lajikumppaneihin. Turskan ilmoitusraja on 3,0 kiloa.

Suomen ennätyskalojen li-säksi lautakunta kerää tietoja muistakin isoista kaloista ja ra-vuista. Kaikki lautakunnalle il-moitetut tiedot talletetaan en-nätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Ennätyskalalautakunnan käsit-telyyn ilmoitusrajan ylittävät

kalat kulkeutuvat SVK:n yllä-pitämän suurkalarekisterin ja muiden suurkalakilpailujen kautta.

SääNNöt Rekisteriin kootaan tietoja laillisil-la pyyntivälineillä saaduista suur-kaloista. Aktiivisilla välineillä ja pyydyksillä saadut kalat kootaan eri rekistereihin.

Suurkalastajan ansiomerk-ki: Henkilö, joka pyydystää ka-lan, jonka paino ylittää oheisen taulukon vähimmäispainorajan on oikeutettu lunastamaan suur-kalastajan ansiomerkin (7 e). Ak-tiivisilla välineillä sekä pyydyksillä saaduille kaloille on oma merk-kinsä.

Suurkalastajan kultainen ansiomerkki: Merkkiin oikeut-taa kunkin lajin vuoden suurin yksilö aktiivisten välineiden ja pyydysten sarjassa. Vuoden suu-rimman yksilön tulee täyttää suurkalastajan ansiomerkille ase-tettu painoraja, jotta se oikeuttai-si kultaiseen ansiomerkkiin.

Suurkalan ilmoittaminen: Ilmoitus suurkalasta on tehtävä yhden (1) kuukauden kuluessa pyyntihetkestä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöön (SVK), osoite: Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Ilmoituskaa-vakkeita julkaistaan Vapaa-ajan Kalastaja -lehdessä ja internetsi-vuilla. Niitä voi myös tilata puhe-linnumerosta (09) 228 9130.

Kookkaiden yksilöiden ollessa kyseessä on syytä säilyttää kalan pää tai koko kala (kts. painotau-lukko: *pää, **koko kala) pakas-tettuna yksi (1) kuukausi ilmoituk-sen jättämisestä lajin määritystä varten.

Kala, joka ilmoitetaan lajin uu-tena Suomen ennätyksenä on säilytettävä pakastettuna kaksi (2) kuukautta ilmoituksen jättämi-sen jälkeen mahdollisia jatkotut-kimuksia varten.

Ilmoituksen mukana on seu-rattava suomunäyte (selkäevän ja kylkiviivan välistä) sekä valokuva kalasta. Valokuvia ei palauteta ja ne voidaan julkaista SVK:n inter-netsivuilla, jäsenlehdessä ja muissa julkaisuissa. Ennätysko-koisten kalojen kuvat voidaan julkaista myös Suomen ennätys-kalalautakunnan internetsivuilla ja julkaisuissa.

Punnitus on tehtävä kruuna-tulla tai kaupan vaa´alla.

Ilmoituksen tulee olla kahden henkilön todistama.

Suurkalakilpailu: Vuosittain palkitaan kunkin ryhmän (A, B, C, D) suhteellisesti suurimman kalan pyytäjä sekä aktiivisten välinei-den että pyydysten sarjassa. Suhteellinen suuruus lasketaan siitä, kuinka monta prosenttia ka-lan paino ylittää suurkalastajan ansiomerkille asetetun painora-jan.

Suomen Vapaa-ajankalastaji-en Keskusjärjestö ja kilpailun tuo-maristo myöntävät ilmoitusten perusteella ansiomerkit ja määrit-tävät palkintojen voittajat. Epä-selvissä tapauksissa voi tuoma-risto hylätä ilmoituksen. Tuoma-riston muodostaa SVK:n hallitus.


Vapaa-ajan

Kalastaja

Kalenterin myyntikilpailun voitto jälleen KemiinJAAnA VeTiKKo

Vapaa-ajankalastajan kalente-rin myyntikilpailun voitti viime vuoden tapaan Kemin Seudun Urheilukalastajat myymällä 100 kalenteria. Seura palkitaan suorituksestaan 60 euron ar-voisella tavarapalkinnolla. Hy-väksi kakkoseksi sijoittui Kot-

kan Kalamiehet 82 kalenteril-laan. Seura saa palkinnoksi 60 euron arvoisen tavarapalkin-non. Kaikkien kilpailuun osal-listuneiden kesken arvottiin yksi 60 euron arvoinen tavara-palkinto. Tällä kertaa arpaonni suosi Kaukopään Kalamiehiä. Onnittelut voittajille!

SVK

Perhokalastuksen kauden 2012-2013 SM-karsintojen järjestelyoikeudet haettavana

Kutsu perhokalastuksen Naisten SM-tapahtumaan

Perhokalastusjaosto asettaa vuoden 2013 SM-loppukilpailuun liittyen SM-karsintojen järjestelyoikeudet haettavaksi. Karsintaa voi hakea järjestettäväksi vuoden 2013 kesän lisäksi vuoden 2012 syksyllä.

SM-syyskarsintakilpailun järjestämisoikeutta voi hakea ajanjaksolle 1.9.-31.10.2012.

SM-kesäkarsintakilpailun järjestämisoikeutta voi hakea ajanjaksolle 1.5.-31.7.2013.

Karsintojen järjestelyiden tulee vastata SVK:n SM-perhokalastuksen sääntöjä. Säännöt löytyvät SVK:n kotisivuilta kohdasta Kilpailutoiminta. Järjestävän yh-distyksen tulee olla SVK:n jäsen.

Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee mainita karsinnan paikkakunta, päivämäärä, vesistö, kilpailu-

kalojen laji ja alamitat, suunnitellut kalastusjaksot, jär-jestäjän esittämät sääntömuutokset, osallistumis-maksu ja sen sisältämät palvelut, järjestäjä, järjestä-jän tilinumero ja karsinnan yhteyshenkilö. Vuoden 2012 syyskarsintojen hakemukset tulee lähettää 13.4.2012 mennessä. Vuoden 2013 kesäkarsin-tojen hakemukset tulee lähettää 31.8.2012 men-nessä perhokalastusjaoston sihteerille Petter Nis-sén, Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa tai säh-köpostilla [email protected].

lisätiedot Petter Nissén tai Ilkka Pirinen puh. 040 704 8906 tai [email protected]. Hyväksytyt karsinnat ja hakuohjeet julkaistaan SVK:n kotisivuilla www.vapaa-ajankalastaja.fi kohdassa Kilpailutoimin-ta > SM-kutsut.

Perhokalastuksen naisten SM-tapahtuma järjestetään 25.-26.8. Pomarkun Kynäsjoella. Kilpailu on avoin kaikille valtakuntamme perho-kalastusta harrastaville naisille.

ilmoittautumisaika 1.2.-30.6. Ilmoittautumiset osoitteeseen [email protected] tai soittamalla klo 18 jälkeen numeroon 040 525 1303. Kilpailukutsu ja ilmoittautumiskaavake ovat ladattavissa osoitteessa www.lsvk.fi > Kilpailukalenteri.

lisätietoja myös numeroista 045 235 2031/Leila tai 0400 427 812/Ilkka.

Lauantain kilpailujakson päätyttyä luvassa mm. rantasaunan rentouttavat löylyt, järjestäjän kattama päivällispöytä, tuote-esittelyjä sekä pientä extraa illan ratoksi.

Perhomessut14-15.4.2012

Messujen aukioloajat: La 11-17 Su 10-16Lippujen hinnat: Aikuiset 10 €, alle 18v ilmaiseksi vanhempien mukana, muuten 2 €Ehjällä rannekkeella ilmaiseksi myös sunnuntaina

Tutustu tarkemmin messujen sisältöön: www.perhomessut.fi

XXVI

Messut järjestää:

“Täältä se kausi taas aloitetaan”

a k la ini

s ä

P i al ni kansa nväli i

n k

l isi

kui ansa l a

al n ä ti

a t h ä

Erkki Pöyhönen

reves

T or Jon

Raf a l M scarof e a

ertti an rvaP

K e

. ja mon muu. .

i

rM Pompero

HUOM: Nopeimmille messuvieraille Kalastuskolmion ja Mustadin tuotepaketteja (katso: perhomessut.fi)


Vapaa-ajan

KalastajaKoTiMAA

18.-22.6.2011

PERHOKALASTUSKURSSI KAIRIJOELLA

Kutsu pilkinnän maajoukkue- karsintaan vuodelle 2013

Kutsu SM-rautupilkkiin SM-rautupilkki käydään 21.4. klo 12-16 inarin tuulispääjärvellä

Kutsu MM-morrikarsintaan MM-morrin karsintakilpailu käydään 7.-8.4.

Pilkinnän maajoukkuekarsinta käydään 31.3.2012.

Piirit järjestävät omat alkukarsintansa tai muuten päättävät loppukilpai-luun oikeuttamansa kilpailijat. Kustakin piiristä loppukilpailuun pääsee 10 kilpailijaa piirin vuoden 2011 jäsenmäärän jokaista alkavaa 1000 jä-sentä kohti. Piiri jakaa oman kiintiönsä aikuisten sarjojen kesken.

Kiintiöiden lisäksi loppukisaan pääsevät kaikki nuoret ja aikaisempien PM-kisojen henkilökohtaiset mitalistit sekä vuoden 2012 PM-joukkueen jäsenet. PM-pilkin juniori-ikä on 19 vuotta ja veteraani-ikä 55 vuotta. Nyt valittava joukkue osallistuu vuoden 2013 PM-pilkkiin, joten karsinta-vuonna juniori voi olla enintään 18 vuotta ja veteraanin täytyy täyttää vä-hintään 54 vuotta vuoden 2012 aikana.

Piirien ei tarvitse viime vuoden tapaan enää maksaa alkukarsinnoistaan veroja SVK:lle. Jokainen loppukilpailija maksaa paikan päällä itse osal-listumismaksunsa. Loppukarsinnan osanottomaksut ovat 20 e aikuis-ten sarjoissa ja 10 e nuorten sarjassa.

Kokoontumispaikkana toimii Pitkäjärven ABC-liikenneasema Mikkelissä. ABC Pitkäjärvi on uusi maaliskuun alussa valmistuva liikenneasema 5-tien varrella Mikkelin eteläreunalla (navigaattorilla: Mikkeli, Hietakatu 9). Ilmoittautuminen tapahtuu klo 7.30-8.30.

tervetuloa!

Suvasveden syvänteestä löydettiin nahkiaisen toukka TeeMU PoUTiAinen, JUKKA PohTiLA, PAULA henTTonen, hAnnU LehTonen

Teemu Poutiainen ja Jukka Pohtila pohjois-Savon ELY-keskuksesta olivat suorittamas-sa rutiininomaista pohjaeläin-näytteenottoa Kuopion Suvas-veden Kukkarinselällä 26. loka-kuuta 2011. Heidän käyttämän-sä Ekman-noutimen mukanaan tuoma näyte ei kuitenkaan ollut aivan tavallisimmasta päästä. Syvännepisteen (90 m) lähei-syydestä 85 metrin syvyydestä nostettu näyte sisälsi nimittäin järvinahkiaisen toukan eli liko-madon. Sen pituus oli 12,7 senttiä mitattuna 80-prosentti-seen etanoliin säilötystä näyt-teestä.

järvinahkiaisia esiintyy Suo-messa ainakin eräissä suurissa Kokemäenjoen, Kymijoen ja Vuoksen vesistöjen järvissä, ku-ten Saimaassa, pyhäselässä, Höytiäisessä, päijänteessä, Konnevedessä, näsijärvessä ja Kallavedessä. Levinneisyys on kuitenkin puutteellisesti tun-nettu. järvinahkiainen on sama laji kuin meressä elävä nahkiai-nen (Lampetra fluviatilis), mutta viettää muutaman vuoden kes-tävän toukkavaiheen yleensä joessa ja muodonmuutoksen jälkeisen ajan järvessä.

Toukat kasvavat normaalisti jokien pohjasedimenteissä. Su-vasvedeltä tavattu yksilö oli paikassa, josta sitä ei todella-kaan olisi osannut odottaa.

Suvasveden likomato. Kuva: Paula Henttonen.

Tuulispääjärven kilpailualue sijaitsee n. 7 km Inarin kirkonkylän eteläpuo-lella. Kilpailussa noudatetaan SVK:n hyväksymiä SM-rautupilkinnän sääntöjä. Säännöt on nähtävänä internetosoitteessa www.vapaa-ajan-kalastajat.fi sekä kilpailupaikalla.

Kilpailuissa ratkotaan sekä henkilökohtaiset että joukkuemestaruudet. Jokaisella alle 12-vuotiaalla saa olla nimetty tukihenkilö. Tukihenkilö saa antaa kairausapua ja avustaa kalan irrottamisessa koukusta, mutta ei fyysisesti osallistua pilkkimiseen.

Osanottomaksut ovat aikuisten sarjoissa 20 e ja nuorten sarjoissa 10 e. Joukkuemaksu on 20 e. Kilpailuun ilmoittaudutaan kilpailupaikalla alkaen kello 10.

lisätietoja: Ensio Pehkonen p. 0400 965 356, Aarre Seurujärvi p. 0400 398 558 ja Jorma Kaaretkoski p. 040 569 6488.

Toukkia on aikaisemminkin tavattu järvistä, mutta miltei aina läheltä virtaavaa vettä. Ei-kä tiettävästi koskaan näin sy-vältä. Lähin varma tiedossa oleva kutujoki Suvasvedellä on Ruukinlahden Mustinjoki, joka sijaitsee vesiteitse noin 6,5 ki-lometrin etäisyydellä löytöpai-kasta.

alueella kalastavat ovat teh-neet nahkiaishavaintoja sään-nöllisesti. Verkkokalastajat ovat esimerkiksi huomanneet nahkiaisia sekä niiden tarttu-majälkiä syksyisin muikun ku-tupyynnin yhteydessä. Veto-uistelijat ovat puolestaan ha-vainneet raksimuikkuihin uis-telun aikana kiinnittyneitä järvinahkiaisia sekä niiden tarttumajälkiä. nahkiaisista on havaintoja myös järveen laske-vista puroista.

Kirjallisuushaku järvistä löy-detyistä nahkiaistoukista ei tuonut esille ainuttakaan tapa-usta, jossa toukka olisi havaittu näin syvästä vedestä. Ei siinä-kään tapauksessa, kun haku ulotettiin myös muihin nah-kiaislajeihin.

järvinahkiaisen järvissä elä-vistä toukista on hyvin vähän julkaistua tietoa. nekin ovat jokseenkin poikkeuksetta il-mestyneet ns. harmaassa kirjal-lisuudessa, jota on hyvin vaikea löytää. Likomatoja on tavattu järvistä lähellä virtaavaa vettä, mutta harvoin rantavyöhyk-keen ulkopuolelta.

Suvasveden havainto on kai-kin puolin poikkeuksellinen. Tämänkaltaiset havainnot tuo-vat arvokasta lisätietoa tämän yhä varsin salaperäisen ympyrä-suisen piilottelevasta elämästä.

Molempien päivien kilpailut käydään kaksieräisinä: lauantain ensimmäi-nen erä noin klo 10-13 ja toinen klo 14.30-17.30. Sunnuntain ensim-mäinen erä klo 9-12 ja toinen klo 13.30-16.30. Kaikki kilpailevat täydet 4 erää, eli molemmat päivät. Alkukarsintojen ja loppukarsintojen kuvi-oista kerrotaan tarkemmin paikan päällä.

Kilpailupaikkana toimii Joutjärvi Lahdessa.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Joutj%C3%A4rvi&srs=EPSG%3A3067&y=6760854&x=429833&lang=fi.

Huom! Jäävaraus! Jollei Joutjärvellä onnistu, kisa siirretään pohjoi-semmaksi. Siirrosta ilmoitetaan SVK:n kotisivuilla. Ilmoittautumiset: [email protected].

lisätietoja antaa Tapani Kurki, p. 0400 613 510.

Kalakerhojen vetäjien ja kalakummien koulutuksetetelä-Suomen piirin alue (vain kerhovetäjät) 19.5. al-kaen klo 11.00 SVK:n toi-misto, Vanha talvitie 2-6 a 11, Helsinki

lounais-Suomen piirin alue (kerhovetäjät ja kala-kummit) 20.5. alkaen klo 11.00. Munkkeenranta, Munkkeentie 251, Kaarina

ilmoittautumiset 10.5. mennessä Pekka Kinnusel-le p. 040 176 4771 tai 040 724 8058 tai [email protected].

tervetuloa!

Talvilippalakki

tilaukset SVK, Vanha talvitie 2-6 A 11,

00580 Helsinki, p. (09) 228 9130, f. (09) 684 9904,

jaana.piskonen@ vapaa-ajankalastaja.fi

19,-


Vapaa-ajan

Kalastaja

Syvänmeren kalastusmatka Teneriffalle Vapaa-ajan Kalastaja lehden lukijamatka espanjaan teneriffalle su 11.11.-su 18.11.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) matkalla kalastetaan Teneriffalla valtamerika-loja uistellen ja pohjaonkien. Saaliksi on mahdolli-suus saada muun muassa voimakkaita tonnikaloja, makrilleja ja haita. Mikäli onni oikein potkaisee, niin vieheeseen nappaa kalojen kuningas sinimarliini. Kalastuksessa käytetään ammattioppaita, joten aiempi kokemus syvänmerenkalastuksesta ei ole välttämätöntä. Kalastusmatkoja voit varata ennakkoon tai paikan-päällä. Matkalle mukaan lähtee SVK:n toimihenkilö, joka avustaa matkojen varaamisessa kohteessa.

Majoituspaikka on viihtyisässä vanhassa kalastaja-

kylässä Los Cristianosissa sijaitseva hotelli Los Alisios 3***+ http://www.tjareborg.fi/kanariansaa-ret/los-cristianos/los-alisios. Majoitus yksinkertai-sesti varustetuissa tilavissa kaksioissa, joissa on myös jääkaappi, keittonurkkaus ja ruokailutila. Sän-kyjen pituus vain 190 cm.

Paikanpäälle mennään Tjäreborgin ryhmämatkalla. Lähteä voit Helsingistä, Turusta tai Oulusta (+ 30 e).

Matkan hinta on SVK:n jäseniltä 679 e/henkilö kahden hengen kaksiossa. Ei SVK:n jäsenille, hinta on 719 e. Hinta sisältää lennot, ateriat lennoilla, lentokenttäkuljetukset sekä majoituksen 7 vrk ilman aterioita. Lisämaksusta ateriat hotellilla (aamiainen

40 e, puolihoito 96 e tai all inclusive 156 e/henki-lö). Hintaan ei sisälly matkavakuutusta, eikä kalas-tusmatkoja, joita voit varata ennakkoon tai paikan-päällä. Kalastusmatkojen hinnat ovat noin 50-65 e/puolipäivä (4 h) ja 90-110 e/kokopäivä (7 h). Mie-lellään parillinen määrä lähtijöitä per kalaporukka, niin pääsette tutun kanssa samaan huoneistoon.

lisätiedot: Janne Rautanen +358 400 946 968 tai [email protected].

ilmoittautumiset viimeistään 7.9. mennessä Jaana Piskonen puh. (09) 2289 1310 tai [email protected].

Matkalle mahtuu 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.

SVK:n jäsenedutSVK:n jäsenet ovat saaneet muovisen jäsenkortin, jolla saa muun muassa alla olevat edut. Lisäksi seurat voivat hankkia jäsenilleen paikallisia etuja eri liikkeistä.

■ Vapaa-ajan Kalastaja-lehti 6-7 numeroa vuodessa ilmaiseksi.

■ Pääsy Extranet -sivustolle, joka on auki ainoastaan jäsenille. Sieltä löydät mm. Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta hyödyllistä.

■ Urheilukalastus -lehti 7 numeroa vuodessa jäsenhintaan 38,10 e/ vuosi (norm. 43,10 e).

■ Perhokalastus -lehti 5 numeroa vuodessa jäsenhintaan 32,50 e/ vuosi (norm. 37,50 e).

■ Urheilukalastus ja Perhokalastus -lehdet yhteistilauksena (7 + 5 numeroa/ vuosi) jäsenhintaan 64,60 e/ vuosi (norm. 71,60 e).

■ Viking Linelta alennuksia vapaa-ajanmatkoista jäsenille sekä ryhmä- ja vapaa-ajanmatkoista seuroille ja jäsenille.

■ Teboilista Teboil-maksuaikakortilla alennusta bensiinistä 2,5 snt/l, dieselöljystä 2,5 snt/l, 10 % voiteluaineista ja 5 % nestekaa-susta. Maksuaikakortti haetaan Teboilin lomakkeella.

■ Eumer Fishing Centeristä -10 % majoituksesta ja opaspalve-luista. Lisäksi ajalla 18.6.-30.8.2012 jäsenalennusta -25 % majoi-tuksesta. Ovh. majoitushinnat 2012 ovat: pieni huone 80 e ja iso huone 110 e (1-2 hh aamiaisella). Opaspalvelut: minimi 2 tun-tia/100 e

■ Trygiltä alennuksia vakuutuksista (esim. kotivakuutus -15 %, autovakuutus -9 %)

■ Onkikauppa.fi:stä -10 % alennusta sekä erikoistarjouksia sopi-muksen mukaan.

■ Style Fishingistä erikoistarjouksia sopimuksen mukaan.

■ Genimapin Karttakeskus-myymälöistä ja internetkaupassa 10 - 15 % alennusta eri karttatuotteista.

■ Kalahaaveesta erikoishintaisia opastettuja kalastusreissuja Suo-menlahdelle (esim. kimppareissu 135 e, norm. 150 e).

■ Kaiman Kalamatkoilta -10 % opastetuista kalastusreissuista Saaristomerelle ja Säkylän Pyhäjärvelle.

■ Lapin Experteiltä -10 % kalastusmatkoista.

Alandfishingiltä alennuksia kalastusretkistä ja opastuksesta Ahve-nanmaalla. 28.6.-31.7. erikoishintaiset kalastuspaketit, muina ai-koina -10 % alennusta.

■ Alennuksia lukuisista muista matkailu- ja majoituskohteista (yleensä -10 %)

Kaikki jäsenedut löydät netistä www.vapaa-ajankalastaja.fi => Järjestöstä => Jäsenedut.

Vapaa-ajan

Kalastaja

Perho- kalastus

-lehti maksaa

postimaksun

Tunnus 501054000003 VASTAUSLÄHETYS

Nimi

Katuosoite

Postinumero ja -toimipaikka

TILAAN seuraavat lehdet alkaen______/_____ 2012

URHEILU-

URHEILUKALASTUS12 kk/vuosikerta/7 nroa: 43,10 €Pohjoismaat: 12 kk/48,50 €Muut maat: 12 kk/54,50 €Irtonumerot: 9 €

n URHEILUKALASTUS 7 numeroa, 43,10 €n PERHOKALASTUS 5 numeroa, 37,50 €n Yhteistilaus: URHEILUKALASTUS- ja PERHOKALASTUSyht. 12 numeroa, 71,60 €, säästö 9 €.n Urheilukalastus-lehden jatkuva tilaus, laskutetaan vuosittainn Perhokalastus-lehden jatkuva tilaus, laskutetaan vuosittainn Olen Urheilukalastus-lehden vanha tilaajan Olen Perhokalastus-lehden vanha tilaajan Olen Suomen Urheilukalastajain Liiton henkilöjäsenn Olen SVK:n jäsen

Tilaa PERHOKALASTUS12 kk/vuosikerta/5 nroa: 37,50 €Pohjoismaat: 12 kk/42,50 €Muut maat: 12 kk/45,50 €Irtonumerot: 9 €

TILAAJAPALVELU ma-pe klo 9-16 n p. (09) 2289 1320 n [email protected]

1

URHEILU-

2• 2012

LEHTI VAPA-AJAN KALASTAJILLE • 9 €

PAL. VKO. 2012 – 16

869800 – 12026 414888 698008 12002

Kuha iskee hämärässä

Vuoden 2011 Suurkalat Paperissa paistettua kalaa Ruunaa koukutti Suutaria onkimaan

SM-pilkkiin ehtii vielä

Perhopilkille!

TILAUSHINNAT sis. alv 9%.

Vapaa-ajan- Kalastaja

-lehti maksaa

postimaksun

Tilaa Vapaa-ajan Kalastaja -lehti on Suomen Vapaa-ajan Kalastajien Keskusjärjestön (SVK) jäsenlehti. Se tulee jäsenille jäsenetuna. Lehteä voivat tilata myös

henkilöt ja yhteisöt, jotka eivät ole SVK:n jäseniä. Vuosikerran (6-7 nroa) hinta kotimaahan on 25 €.

Tilaushinta ulkomaille on 35 € / vuosi.

Vapaa-ajan Kalastajien Kustannus OyVapaa-ajan

Kalastaja

Tunnus 501054000003 VASTAUSLÄHETYS

Nimi

Katuosoite

Postinumero ja -toimipaikka

n Tilaan Vapaa-ajan Kalastaja -lehden:✘

URHEILU-

Vapaa-ajan Kalastaja kertoo kalastuksesta laaja-alaisesti: kalastustavoista, -paikoista, -väli-neistä, vieheistä, henkilöistä, ve-sillä liikkumisesta, vesiluontoon liittyvistä asioista ym. Täytä tilaus-kuponki, leikkaa ja laita postilaa-tikkoon. Voit tilata lehden myös l puh. (09) 2289 1320 l [email protected].

KoTiMAA Inarissa ilmasto on lämmennytriSTo TAriKKA

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitok-sen asiantuntijoiden yhteistyö-nä on julkaistu raportti, jossa tarkastellaan Inarijärven tilan kehittymistä vuosina 1960-2009 monipuolisin mittarein.

pohjoisen suurjärven hydro-

logisissa olosuhteissa on ha-vaittavissa selviä merkkejä il-maston lämpenemisestä. pinta-veden sekä koko vesipatsaan lämpötila on noussut kesällä, avovesikausi on tilastollisesti pidentynyt, jään paksuus alku-talvesta ohentunut ja talviajan tulovirtaama kasvanut. Havai-tut muutokset heijastuvat muun muassa talvikalastuk-seen, jonka aloitus on myöhen-

tynyt ja keväästä lyhentynyt jäänlähdön aikaistuttua. Selkä-vedet ovat jäätyneet 2000-lu-vulla keskimäärin kaksi viikkoa myöhemmin kuin vertailujak-solla 1960-1999.

Inarijärven vedenlaadussa on tapahtunut puskurikyvyn paraneminen ja kasviplankto-nin määrää kuvaavan klorofyl-lipitoisuuden lasku. Hieman yllättävä havainto on pohjoisen

Vasikkaselän pienialaisen sy-vänteen pohjanläheisen veden happipitoisuuden heikentymi-nen kevättalvella, minkä arvel-laan johtuvan alusveden läm-penemisestä talvella ja siten tehostuneesta hajotustoimin-nasta. Edelleenkin paatsjoen vesistöalueen vesistöihin tule-vasta laskennallisesta fosforin ja typen ainemääristä valtaosa on peräisin luonnonhuuhtou-

masta ja vesistöihin suoraan tulevasta laskeumasta. ainoas-taan 8,5 prosenttia kokonais-fosforin ja 4,5 prosenttia koko-naistypen kuormituksesta joh-tuu suoraan ihmistoiminnasta. Valuma-alueen vedenlaadun kehityksessä ei ole tarkastelu-jaksolla mitään hälyttävää ja fosforikuormitukset ovat laske-neet huomattavasti.

✃✃

6-7 nroa


Vapaa-ajan

Kalastaja

Vanha talvitie 2-6 A 1100580 HELSINKI

KIRJE-MAKSU

UUSi osoite:

Lähiosoite

Postitoimipaikka

Allekirjoitus

Muista myös jäsenenä olevat perheenjäsenet.

1.6. ilmestyvään lehteen toimituk- sellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 16.4. mennessä toimitukseen, s-posti: vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi

ilmOitusmyynti:Mark Anssi Mustonen oy albertinkatu 31 B 30, 00180 Helsinki, tapani Mäkelä l puh. 0400 709 239 l fax (09) 676 449, l [email protected] l www.markanssi.fi

1 27.1.

2 23.3.

3-4 1.6.

5 24.8.

6 12.10.

7 7.12.

-lehden ilmestyminen 2012:Vapaa-ajan

Kalastaja

Nr

o

Vapaa-ajan

Kalastaja

Jos osoite muuttuu

VaNha osoite:

Nimi

Jäsennumero (jos on)

Lähiosoite

Postitoimipaikka

✁

kotiMaa

kalastusmaksut 2012KalaStUKSenHoitoMaKSU 22 euroa/kalenterivuosi tai 7 euroa/7 vrk tilille IBAN FI17 16603000101496 BIC NDEAFIHH.

lääniKoHtaiSet VieHeKalaStUSMaKSUt:

29 euroa/kalenterivuosi tai 7 euroa/7 vrk maksetaan lääneittäin Nordean tileille:

Etelä-Suomen lääni IBAN FI14 16603000106594 BIC NDEAFIHH

Länsi-Suomen lääni IBAN FI89 16603000106602 BIC NDEAFIHH

Itä-Suomen lääni IBAN FI67 16603000106610 BIC NDEAFIHH

Oulun lääni IBAN FI66 16603000106628 BIC NDEAFIHH

Lapin lääni IBAN FI44 16603000106636 BIC NDEAFIHH

Maa- ja metsätalousministeriön maksuton maksupalvelu: www.mmm.fi/ kalastusmaksut. Kalastusluvista lisää tietoa: www.va-paa-ajankalastaja.fi ja www.mmm.fi/kalastus/luvat.

MMM:n KalaStUSMaKSUJen MoBiililUVat 2012:

Kalastuksenhoitomaksutaika puh. hintavuosi 2012 0600 828 221 25,67 €7 vrk 0600 828 222 9,19 €

Viehekalastusmaksut alue puh. hintaEtelä-Suomi 0600 828 223 33,37 €Länsi-Suomi 0600 828 224 33,37 €Itä-Suomi 0600 828 225 33,37 €Oulu 0600 828 226 33,37 €Lappi 0600 828 227 33,37 €

Viehekalastusmaksut /7 vrkalue puh. hintaEtelä-Suomi 0600 828 228 9,19 €Länsi-Suomi 0600 828 229 9,19 €Itä-Suomi 0600 828 230 9,19 €Oulu 0600 828 231 9,19 €Lappi 0600 828 232 9,19 €

Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksut /7 vrkalue puh. hintaEtelä-Suomi 0600 828 233 16,89 €Länsi-Suomi 0600 828 234 16,89 €Itä-Suomi 0600 828 235 16,89 €Oulu 0600 828 236 16,89 €Lappi 0600 828 237 16,89 €

✃

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kevätkokous 28. huhtikuuta

Keskusjärjestön sääntömääräinen kevätkokous pidetään 28.4.2012 klo 10 alkaen Helsingissä Hotelli arthurissa.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi kalastuslain uudistusta ja SVK:n toimintastrategiaa vuosille 2012-2016.

Asia, jonka jäsenjärjestö haluaa kevätkokouksen esityslistalle, on esitet-tävä keskusjärjestön hallitukselle vähintään 30 vuorokautta ennen ko-kousta. Kokouskutsu esityslistoineen ja tarpeellisine liitteineen postite-taan vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta.

järjestötoiMintaa

järjestötoiMintaa-palstalla Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenyhdistykset voivat ilmoittaa toiminnastaan.l Yksipalstainen enintään 40 mm:n ilmoitus maksaa 10 euroa ja tätä suuremmat ilmoitukset 0,5 euroa/palstamm. Hintoihin lisä-tään alv.aineiston toimitus:l [email protected] Vapaa-ajan Kalastaja, järjestöilmoitukset, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki.

Päijät-Hämeen Kalamiespiiri ry VUOSIKOKOUS

Ma 16.4.2012 klo 18.00 Majak-kapaviljonki, Vääksy. Käsitellään sääntöjen mukaiset asiat ja piirin jatkaminen/ lopettaminen. Tervetuloa!Hallitus

Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajat KEVÄTKOKOUS

To 26.4. klo 19.00 Huittisten ABC-asema, Loimijoentie 89. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvi-tarjoilu klo 18.30. Tervetuloa! Hallitus

Tikkakosken Kalamiehet ry KEVÄTKOKOUS

To 12.4.2012 klo 18.00 Tikkakos-ken Pitopalvelu, Kirkkokatu 11, Tikkakoski. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu!Tervetuloa! Hallitus

YLEINEN ONKIKILPAILU

La 19.5. Paimion Sahanrannas-sa klo 9-14 + ½ h siirtymät. Sar-jat: miehet, miesvet. 60 v., naiset, naisvet. 60 v., nuoret 18, 15 ja 12 v. Kaikki lain sallimat kalat. Arvo-tut paikat. Houkuttelu on kielletty. Yhteyshenkilö: Janne Korpinen p. 050 443 1557. Tervetuloa!Järjestää: Palatsi Fishing Team.

Taimen Kairijoelta. Kuva Kairijoen Eräkeskus.

Vapaa-ajan

KalastajaSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) matkalla kalaste-taan harjusta, taimenta, puronieriää ja siikaa Kairijoen alueella Savukos-kella Kemijoen vesistön latvoilla. Majoituspaikkana on Kairijoen Eräkes-kus. Alueen kalastuslupa käsittää yli 200 kilometriä joki- ja purovesiä Korvatunturin virkistyskalastusalueella. Kohde sijaitsee Itä-Lapissa aika lähellä Venäjän rajaa. Perille pääsee henkilöautolla. Kalastusluvat voi hankkia paikanpäältä tai Villin Pohjolan verkkosivuilta. Matka on omatoi-minen. Kokemus eräolosuhteissa liikkumisesta ja kalastamisesta on tarpeen.

Lukijamatkan hinta on SVK:n jäseniltä alkaen 149 euroa/hlö/ 4 vrk (ei jäsenet 164 euroa). Hintaan sisältyy majoitus kahdeksan hengen mö-kissä, aamupalat, liinavaatteet, vinkit kalastukseen ennen matkaa ja paikanpäällä. Mökeissä on yhteiset keittiö- ja oleskelutilat (iso tupa), jääkaappi, sekä wc ja sauna. Erähenkinen yhteismajoitus, makuupai-kat myös yläparvella ja levitettävät sohvat. Eräkeskuksessa palvelee 50-paikkainen ravintola, josta on saatavissa ravintolapalvelut ruokailui-neen. Hintaan ei sisälly ruokailuja, kalastuslupia (Korvatunturin virkistys-kalastusalue 35 e/ vko), kuljetuksia, henkilökohtaista kalastusopasta ja matkoja kohteeseen. Lisätiedot majapaikasta ja sen palveluista Kairijo-en eräkeskuksen kotisivuilta www.kairiver.com.

lisätiedot Petter Nissén puh. 0500 440 923 tai [email protected].

ilmoittautumiset viimeistään 11.5. mennessä Jaana Piskonen puh. (09) 2289 1310 tai [email protected]. Mat-kalle mahtuu 16 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.

Vapaa-ajan Kalastajan lukijamatka Lappiin Kairijoelle ma 2.7.- pe 6.7.

uusi julkaisu pyydystä ja päästä -kalastuksestaJUhA oJAhArJU

Useampi kuin joka kolmas suo-malainen harrastaa kalastusta. Silti sitä koskevaa tutkimusta tehdään maassamme vähän. SVK on pitkään ajanut vapaa-ajankalastukseen liittyvän tutki-muksen lisäämistä.

Ilahduttavasti RKTL:n Verk-koapaja-uutiskirjeessä kerro-taan uudesta suomalaisvoimin tehdystä tutkimuksesta, jonka aiheena on pyydystä ja päästä -kalastus. julkaisu on nimeltään Suomalainen pyydystä ja päästä -kalastus eläinpolitiikan, kalas-tuskulttuurin ja uuden hallin-nan pyörteissä.

Kirjoittajat Pekka Salmi ja

Outi Ratamäki kertovat jul-kaisustaan muun muassa näin:

”Suomalaisessa julkisuudessa käydyssä keskustelussa on otet-tu kantaa pyydystä ja päästä -kalastuksen puolesta ja vas-taan, useimmiten koskien lohi-kalojen ja hauen kalastusta. Kiistelyyn osallistuivat yleensä kalastusta harrastavat. Ulko-puoliset tahot eivät kyseenalais-taneet vapaa-ajankalastuksen yleistä oikeutusta. Eläinsuoje-luliike asettui vastustamaan pyydystä ja päästä -kalastusta, mutta korosti samalla kalan oi-keaa käsittelyä ja kalastuksen virkistyksellisiä hyötyjä – ja oli siis samoilla linjoilla kuin suu-rin osa vapaa-ajankalastajista.”

Keskustele

vapaa-ajan-kalastuksesta

www.kalajuttu.

com


Vapaa-ajan

Kalastaja

Kannen kuva: Nicka Hellenberg.

toimitusVanha talvitie 2-6 A 11 00580 Helsinki puh. 050 525 7806, fax (09) 684 9904 [email protected]

toimituskuntaReijo Kallunki, Jouko Keto, Stina Koivisto, Ilkka Mäkelä, Markku Nieminen.

päätoimittajaVeli-Matti Saksi puh. 0400 339 504 [email protected]

toimitussihteeriJaana Vetikko puh. 050 525 7806, (09) 2289 1314 [email protected]

JulkaisijaSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki

KustantajaVapaa-ajankalastajien Kustannus Oy Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki

ilmoitusmyynti Mark Anssi Mustonen Oy, Albertinkatu 31 B 30, 00180 Helsinki, Tapani Mäkelä, puh. 0400 709 239, fax (09) 676 449, [email protected], www.markanssi.fi

Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkai- semisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta.

Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen.

tilaukset Vapaa-ajan Kalastaja Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 525 7806, fax (09) 684 [email protected]

Vuosikertatilaus 25 e kotimaassa. Ulkomaille 35 e.

osoitteenmuutokset Vapaa-ajan Kalastaja, Eila Mononen Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. (09) 2289 1316, fax (09) 684 9904 [email protected]

ulkoasu ja taitto Graafinen suunnittelu P. Saha, Hirvenportaantie 12, 38210 Sastamala

Kirjapaino Hämeen Paino Oy, Forssa

ISSN 1795-5033

SuoMeN VApAA-AJANKAlAStAJieN KeSKuSJärJeStöN (SVK) JäSeNleHti l Jakelu noin 45 000 kpl l ilmestyy 6-7 numeroa vuodessa l Aikakauslehtien liiton jäsen

Vapaa-ajan

Kalastaja

puheenjohtajajohtaja Markku Markkula, puh. 050 464 2455, s-posti: [email protected]

VarapuheenjohtajatKansanedustaja Kari Rajamäki, emeritusprofessori Erkki Pulliainenja toimitusjohtaja Janne Seurujärvi

hallitusPuheenjohtaja Jouko Ojanperä, puh. 0400 621 887, s-posti: [email protected]

Timo Hartikainen, puh. 0400 909 863, s-posti: [email protected]

Merja Kekki, puh. 040 723 0069, s-posti: [email protected]

Stina Koivisto, puh. 045 232 0110, s-posti: [email protected]

Jarmo Kuntonen, puh. 0500 657 362, s-posti: [email protected]

Jukka Pekka Kynsijärvi, puh. 050 486 0541, s-posti: [email protected]

Jarmo Niitynperä, puh. 040 542 7057, s-posti: [email protected]

Tapani Pihlajamäki, puh. 0500 369 448, s-posti: [email protected]

Juha Pölkki, puh. 040 566 6584, s-posti: [email protected]

ToimikunnatKala- ja ympäristötoimikunta: Pj. Juha Väisänen, puh. 044 274 9557

Kilpailutoimikunta: Pj. Tapani Kurki, puh. 0400 613 510.

Onkijaosto: Pj. Jorma Jantunen, puh. 050 309 1496

Perhojaosto: Pj. Ilkka Pirinen, puh. 040 704 8906

Pilkkijaosto: Pj. Tapani Kurki, puh. 0400 613 510

Uistelujaosto: Pj. Jouni Neuvonen, puh. 0400 497 644

Matkailutoimikunta: Pj. Eero Kokkarinen, puh. 0400 670 123.

Nuoriso- ja perhetoimikunta: Pj. Päivi Kultanen-Mäkinen, puh. 0400 178 558.

Viestintätoimikunta: Pj. Jouko Keto, puh. 040 708 1951.

ToimistoVanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. (09) 228 9130, fax. (09) 684 9904. Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9.00-16.00.

Sähköposti: [email protected] Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67, BIC: NDEAFIHH Internet-sivut: www.vapaa-ajankalastaja.fi.

Toimihenkilöt ja -paikatToiminnanjohtaja: Ilkka Mäkelä, (ti-to: toimisto), ma, pe: Revonkatu 14, 40400 Jyväskylä, puh. 050 309 7204, puh./fax. (014) 272 310.

Tiedottaja: Jaana Vetikko, (toimisto), puh. (09) 228 91314, 050 525 7806.

Kalatalouskonsulentit: Petter Nissén, Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 0500 440 923, puh./fax. (016) 281 244

Janne Rautanen, Käenpolku 3, 37830 Viiala, puh. 0400 946 968.

Risto Tarikka, Juvolanlahdentie 4 L, 83100 Liperi, puh. 0500 151 843

Juha Ojaharju, Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 045 113 3050

Janne Tarkiainen, Akuntie 4, 50670 Otava, puh. 044 547 9116

Marcus Wikström (toimisto), puh. (09) 22891 315, 045 110 2126

Toimistosihteeri: Jaana Piskonen (toimisto), puh. (09) 228 91310

Jäsensihteeri: Eila Mononen (toimisto), puh. (09) 228 91316

Sähköpostit: [email protected]

Suomen Vapaa-ajankalastajien KeskusjärjestöFinlands Fritidsfiskares Centralorganisation

Talveen

tilaukset SVK, Vanha talvitie 2-6 A 11,

00580 Helsinki, p. (09) 228 9130, f. (09) 684 9904,

jaana.piskonen@ vapaa-ajankalastaja.fi

Liity kalastuksen-hoitomaksurekisteriinJAAnA VeTiKKo

Maa- ja metsätalousministeriö ylläpitää kalastuksenhoitomak-surekisteriä palvellakseen kalas-tuksen harrastajia paremmin. Rekisterissä oleville henkilöille lähetetään vuosittain joulu-kuussa esitäytetty kalastuksen-hoitomaksulomake sekä hyö-dyllistä informaatiota. ne re-kisterissä olevat, jotka maksavat kalastuksenhoitomaksun käyt-täen kotiin lähetettyä henkilö-kohtaista maksulomaketta tai siinä mainittua viitenumeroa, saavat postitse kotiin muovite-tun kalastuskortin.

Rekisteriin voit ilmoittautua maa- ja metsätalousministeriön kotisivuilla (www.mmm.fi).

Jäsenetu-tarJOusValmiit perukkeet ongintaan ja siian ongintaan 10 kpl/pakettiHinta 3 €/paketti (norm. 3,50 €) + postituskulut 2 €.

Kokovaihtoehdot:

Koukun koko nro 8 ja siiman paksuus 0,18 mm



Kemiallisesti teroitettu japani-lainen koukku.

tarjous on voimassa 31.5. asti.

tilaukset: [email protected] tai puhelimitse puh. 045 869 6796. Lisätietoa: www.stylefishing.fi.

Maksutapana tilisiirto ennak-komaksulla. Tilitiedot toimite-taan tilauksen tultua perille. Tuotteet postitetaan, kun maksusuoritus on saapunut tilille 3-5 arkipäivän sisällä, el-lei toisin ilmoiteta.

Jäsenetu-tarJOusPerhokalastus, hauskoja ja helppoja perhonsidonta- vinkkejä -kirjaHinta 34,90 € (norm. 44 €), sis. toimituskulut.

Pertti Kanervan kirjoittama 200-sivuinen kirja tarjoaa tie-toa, niksejä ja ohjeita moni-puolisesti niin perhokalastuk-seen kuin perhonsidontaan. Kirja ilmes-tyy maalis-kuussa.

tilaukset osoittees-sa www.readme.fi/svk.

Eumerilta jäsenalennuksiaJAAnA VeTiKKo

Eumer on SVK:n uusin jäsen-etuyhteistyökumppani. Eumer Fishing Center tarjoaa SVK:n jäsenille kymmenen prosentin alennuksen majoituksesta ja opaspalveluista. Lisäksi ajalla 18.6.-30.8.2012 jäsenalennusta saa 25 prosenttia majoituksesta. jäsenedun saa näyttämällä SVK:n jäsenkorttia. Majoitus-hinnat 2012 ovat: pieni huone 80 e ja iso huone 110 e (1-2 hh aamiaisella). Opaspalvelut: mi-nimi 2 tuntia/100 e.

Eumer Fishing Center -ka-lastuskeskus sijaitsee Merikarvi-an keskustassa (Kalkuttaantie 10,29900 Merikarvia), Merikar-vianjoen rannalla, osittain Hol-mankosken kuohujen päällä. Kalastuskeskus tarjoaa mainion tukikohdan kalastusharrastuk-sellesi, viihtyisän yöpymispaikan korkeatasoisessa majatalossa joen äärellä sekä hyvän ympäris-tön yrityksesi koulutus-, semi-naari- ja asiakastapahtumaan tai vaikka henkilökunnan virkistys-päivään. Katso lisää www.eu-merfishing.com.

Myöhemmin tänä vuonna SVK:n tuotevalikoimaan uivat Eumerin erikoisväriset heitto-perhot, joita et saa muualta. per-hot ovat suunnitteilla hauelle, taimenelle ja kuhalle. niistä li-sää seuraavassa lehdessämme.

SVK:n logolla brodeerattuna.

Puuvillainen sininen tyylikäs paita sopii arkeen ja juhlaan. Koot XS-XXL.

KaULUSPaiTa

PUTKihUiVi

36,-

8,-

SVK:n logolla varus-tettu monikäyttöinen putkihuivi kalamie-helle ja -naiselle. Huivia voit käyttää niin kesällä kuin talvellakin mm. päässä hui-vina, pipona, pantana ja hius-lenkkinä sekä kaulan suojana. Huivia on saatavana neljää väriä; sinistä, mustaa, punaista ja val-koista.


Vapaa-ajan

Kalastaja

KoTiMAA Erämaa-Kuusamon pilkkiviikon yhteydessä myös SM-särkipilkkiPeTTer niSSén

Kuusamossa useana keväänä järjestetty Erämaa-Kuusamon pilkkiviikko kisataan tänä vuon-na 14.-21. huhtikuuta. pilkkivii-kon ohjelmassa on kymmenen yksittäistä kilpailua ja niistä muodostuva cup-kilpailu. Muu-tama kilpailu käydään iltakilpai-luna, jolloin on mahdollista osal-listua kahteen kilpailuun samana päivänä.

Tapahtumaviikko on kerän-nyt paikalle pilkkijöitä ympäri

maata. Viime vuonna suurin yksittäisen kilpailijan saama ko-ko cupin yhteissaalis oli 56,985 kiloa. Kilpailukaloiksi hyväk-syttiin, kuten tänäkin talvena, kaikki lajit harjusta lukuun ot-tamatta. pilkkiviikkoa ja SM-särkipilkkiä edeltää rauhoitus-aika, joka alkaa 9. huhtikuuta kaikissa kilpailuvesissä.

Sunnuntaina 15. huhtikuuta järjestetään Kuusamojärven Tolpanniemessä SM-särkipilk-ki, joka on uutuutena mukana SVK:n virallisessa kilpailuka-

lenterissa. SM-kilpailussa hy-väksytään saaliiksi kaikki särki-kalat ja niiden risteytykset.

”Kuusamojärvestä saadaan saaliiksi särkikaloista lähinnä särkiä ja säynäviä. Suurimmat säynävät voivat painaa jopa puolitoista kiloa ja siimojen kestävyys on koetuksella. Lah-naakin voi hieman esiintyä, mutta niitä ei yleensä saada saa-liiksi”, kertoo Rauno Veteläi-nen Kuusamon Uistinseurasta.

Uuden särkikilpailun sään-nöt ovat paljon SM-ahvenpil-

kin kaltaiset. Viime talvena sa-mana päivämääränä Tolpannie-messä käydyn cup-osakilpailun tulokset olivat kaikissa aikuisten sarjoissa yli kymmenen kiloa ja suurin saalis yli 16 kiloa kol-messa tunnissa. Lisätietoja pilk-kiviikosta ja SM-särkipilkistä internetissä http://kuusamon-pilkkiviikko.vuodatus.net/ ja SM-pilkin ilmoittautumisoh-jeet www.vapaa-ajankalastaja.fi => Kilpailut => SM-kutsut.

Arrakosken vapauttamista vaaditaanJAnne rAUTAnen

padasjoen arrakosken vapaut-tamiseksi on käynnistetty kan-salaisliike. Kampanja käynnis-tyi arrakoskella 18. tammikuu-ta pidetyssä kyläkokouksessa. Sen kaikki osallistujat allekir-joittivat adressin, joka tähtää voimalan sulkemiseen ja kos-ken palauttamiseen alkuperäi-seen uomaansa.

Kysymys vuonna 1965 val-mistuneen tunnelivoimalan tulevaisuudesta on ajankohtai-nen, sillä voimala toimii tällä-kin hetkellä ilman voimassa olevaa toimilupaa. Voimalalta edellytetään nyt samaa lupa-menettelyä kuin jos perusteilla olisi kokonaan uusi voimala.

Hämeen ELY-keskuksen ka-latalousryhmä on todennut, ettei voimalan lupa-asiaa voida ratkaista ennen hakemuksen täydentämistä kalataloudellis-ten haittojen arvioinnilla. ar-vion tulee perustua vesiasetuk-sen mukaisiin selvityksiin.

Erityisessä asemassa on päi-jänteen uhanalainen järvitai-men, joka tarvitsisi kipeästi va-paita nousureittejä. Myös vesi-reitin virtapaikkoihin synty-neet paikalliset taimenkannat ovat tutkitusti kärsineet viime kesinä jokiuomien kuivumises-ta samalla kuin vedenkorkeutta Miestämässä on jatkuvasti pi-detty ylärajalla.

adressi on julkaistu ja sen voi allekirjoittaa internetissä osoitteessa www.adressit.com.

KoTiMAA

Koulujen luonto- ja kalakerhotoiminta laajeneeJAnne TArKiAinen

Viime vuonna aloitetusta toi-minnasta saatujen positiivisten kokemusten perusteella SVK: n koulujen luonto- ja kalakerhot -hanke laajenee Keski-, Lou-nais- ja Etelä-Suomen vapaa-ajankalastajapiirien alueille. Toiminnan laajentuessa hanke etsii uusia kerhonvetäjiä mu-kaan toimintaan.

Kerhojen kohderyhmänä ovat peruskouluikäiset lapset ja nuoret. Käytännössä suurin osa kerhoista toimii ala-asteikäisil-le. Ilman koulutusta ei kerhoja tarvitse alkaa vetämään, sillä kerhonvetäjiä koulutetaan huh-ti-toukokuun aikana, sekä tar-vittaessa elokuussa. Kerhotoi-minnan järjestämisestä makse-taan vetäjille palkkio.

jos seurassanne on toimin-nasta kiinnostuneita henkilöitä tai haluatte toimintaan mukaan seurana, ottakaa yhteyttä pekka Kinnuseen puh. 040 176 4771 tai [email protected].

SVK

Documents

Vapaa-ajan 2/2012 Maaliskuu Kalastajakala jäälle, ja laitetaan ootto-onki takai-sin pyyntiin. Helppoa, jos mikä. jos on kalassa oikein hyvin varustetussa kala-paikassa, voi vaikka