kalastajaVAPAA-AJAN

Kunnostusmenetelmiä ja -toimia virtavesissä

Vapaa-ajankalastaja virtavesien kunnostajana

KUNNOSTUS

MUISTILISTA

KUNNOSTAJAN MUISTILISTA

V aelluskalat tarvitsevat makeaa ja virtaavaa vettä lisääntymiseen. Joet, vir-

rat ja purot ovat tästä syystä tär-keitä lisääntymisalueita useille lohikaloille, mutta myös monil-le muille kaloille, kuten hauel-le, toutaimelle ja säyneelle. Syn-tyessään jokainen taimen, lohi tai vaellussiika on jonkin joen tai puron kantaa, ja leimaantu-minen kotijokeen saa sukukyp-syyden saavuttaneen kalan pa-laamaan synnyinpaikalleen.

Tarvetta virtavesien kunnos-tamiselle maassamme on, sillä useimmat vaelluskalakantam-me ovat taantuneet tai jopa hä-vinneet. Nykyisin myös saaliiksi saatu lohikala on usein istukas, jolla ei välttämättä edes ole ko-tijokea. Isokokoinen, kutemaan palannut kirkas nousutaimen on useimmilla koskilla erityis-tapaus. Nykytilanteessa lohi- ja taimenistutusten kannattavuus on monin paikoin painunut negatiiviseksi. Istutuskeskeisel-le kalastukselle tarvitaan vaihto-ehtoja. Onneksi virtavesien on-gelmiin on olemassa ratkaisuja.

Luonnossa lisääntyviä vaellus-kalakantoja on onnistuttu pa-lauttamaan virta-alueita kun-nostamalla ja samalla istutuksia on voitu vähentää tai niistä on

voitu luopua kokonaan.Useat vapaa-ajankalastajat

ovat lähteneet mukaan järjes-tettyihin tai itse järjestämiinsä virtavesien kunnostustalkoisiin.

Nousuesteen muodostava pohjapato Lakaluomalla. Kuva: Juha Ojaharju.

Pohjapadon alle kasattiin runsaasti kiviainesta, minkä jälkeen kalat pää-sivät liikkumaan pohjapadon yli. Kuva: Juha Oja-harju.

Yhden kohteen valmiiksi saatta-miseen voi hyvin riittää yksikin kunnostuspäivä. Purojen ja vir-tavesien kunnostuksen edellä-kävijänä on Suomessa pitkälti

KUNNOSTUS◗ MANU VIHTONEN JA ANSSI VAINIKKA

n Kohteen valinta ja taustatiedot (onnistumismahdollisuudet)n Laadi kunnostussuunnitelman Hanki maa- ja vesi-alueen omistajien luvat

ja tee ilmoitus ELY -keskukseen vesilain valvojallen Sovi kivitoimitukset ja kunnostusajankohtan Kunnostusporukan värvääminen ja tiedottaminenn Kalastuksen järjestäminen ja kunnostuskohteen seuranta

Vapaa-ajankalastaja virtavesien kunnostajana

KUNNOSTUKSEN SUUNNITTELU

KUNNOSTUSTEN SEURANTA JA KALASTUKSEN SÄÄTELY

ollut Virtavesien Hoitoyhdistys (Virho). Isompia virtavesikoh-teita on kunnostettu viran-omaistyönä paikallisten ELY-keskusten toimesta.

Kunnostustarpeen arviointi ja kohteen valinta

Useimmiten kunnostuskohde on tiedossa ja tiedetään, mikä tekijä ongelmia eniten aiheut-taa. Yleisin ongelma vesistöis-sämme on niihin rakennetut nousuesteet. Yksinkertaisesti

huolehtimalla nousuesteiden, kuten keinotekoisten pieni-muotoisten patojen ja siltarum-pujen, romujen, roskien ja uo-maa pahasti tukkivien puiden poistosta voidaan avata nousu-väylä kaloille.

Uoman rakenteeseen liittyvi-en asioiden ohella on syytä kiin-nittää huomiota vedenlaatuun. Valuma-alueelta tuleva humus ja muu orgaaninen kuormitus voivat pilata juuri tehdyt ku-tusoraikot ja pienen puron alu-

Isojen kivien lii-kuttelu hoituu te-hokkaasti ja vai-vattomasti, kun käytössä on kai-vinkone ja asian-sa osaava kuski. Kuva: Juha Oja-harju.

Kunnostussuunnitelmaa laadittaessa ja kunnostuksi-en yhteydessä on syytä miettiä, miten kunnostettua aluetta pyritään seuraamaan. Seuranta on syytä olla oleellinen osa kunnostuksia. Sen avulla voidaan to-dentaa kunnostusten hyöty sekä vaikutukset kalas-toon ja kunnostuksia edeltäneeseen tilaan. Seuran-nan avulla monesti opitaan tekemään kunnostuksia paremmin. Seurantatuloksien kautta saadaan usein myös paras palkinto tehdystä työstä, kuten uhan-alaisten vaelluskalojen luonnonlisääntymisen toden-taminen kunnostetulla alueella.

Kunnostusten jälkeen on syytä miettiä kalastuksen ohjausta. Kunnostettu puro tai joki ei edesauta alu-een kalaston elpymistä, jos kunnostus samalla hou-kuttelee lisää kalastajia. Toisaalta monilla puroilla ei ole saavutettu haluttuja tuloksia, koska kutijoita ei riitä ja selviä takaisin synnyinpuroihin voimakkaan järvi- tai merikalastuksen vuoksi.

Kunnostusten täydellinen hyöty voidaan lopullisesti saavuttaa vasta, kun kunnostukset ovat osa laajem-paa, koko vesistö- tai vaellusaluetta koskevaa suun-nitelmaa. Kunnostajan pyrkimyksenä tulee olla kalo-jen luonnonvaraisen lisääntymisen palauttaminen ja kestävä kalastus sekä sen järjestäminen.

Vapaa-ajankalastaja virtavesien kunnostajana

eella tapahtuva avohakkuu voi tuhota puron elinympäristönä esimerkiksi poistamalla kaikki varjoa ja suojaa tuovat puut sen rannoilta.

Myös vesistön ja kunnostetta-van kohteen sen hetkiseen ka-laston rakenteeseen ja koko va-luma-alueella tehtyihin muihin toimiin ja seurantatutkimuksiin kannattaa perehtyä.

Taustatietojen pohjalta on hyvä laatia valitulle kohteelle työ-/kunnostussuunnitelma. Ajoissa kannattaa ottaa yhteyt-tä myös paikallisen ELY-keskuk-sen kalatalousviranomaiseen, kalatalouskeskukseen ja paikal-lisen kalastusalueeseen isän-nöitsijään. Usein näistä saa neu-voja sekä tarvittaessa apua jopa kunnostusten rahoitukseen tai kunnostussuunnitelmaan.

Tarvittavat luvatEnnen kunnostustöitä on selvi-tettävä maa- ja vesialueen omis-tajat sekä neuvoteltava paikalli-sen osakaskunnan kanssa kun-nostuksen toteuttamisesta ja sen odotetuista hyödyistä. Vää-rinkäsitysten välttämiseksi kun-nostuksista on syytä laatia kirjal-linen sopimus tai pyytää kirjalli-

nen suostumus. Suostumuksessa käydään läpi kunnostussuunni-telma ja esitetään tehtävät toi-menpiteet ja mahdolliset vaiku-tukset maa- ja vesialuei-siin sekä työn tuomat hyödyt maan- ja vesialu-een omistajille.

Tämän jälkeen pi-tää tehdä ilmoitus pai-kallisen ELY-keskuksen vesistöyksikköön. ELY-keskuksen vesistöviranomaiset arvioivat, tarvitaanko kunnos-tukseen myös vesilain mukai-set luvat. Mikäli kunnostustyöt aiheuttavat vesilain mukaisia muutoksia tai seurauksia, kuten muuttavat esimerkiksi veden-korkeutta tai vaikuttavat yläpuo-leisen vesistön purkautumiseen, on lupaa kunnostustöille haet-tava aluehallintoviranomaiselta (AVI) ja teetettävä kohteelle pe-rusteellinen kunnostussuunni-telma.

Kivimateriaalin valinta ja kivien sijoittaminen

Lohikalojen elinolojen paran-tamiseen tähtäävissä virtave-sien kunnostuksissa tarvitaan, jollei sitä luonnostaan ole, tie-tyn kokoista ja seulottua luon-

nonkiveä, jonka väleihin jää riittävästi tilaa mätimunille ja pienpoikasille. Taimenen ja lohen kutualustana käytetään

halkaisijaltaan noin 20–100 millin seulottua soraa 20–50 sentin paksuudelta. Soraikot tulee luoda koskien niskoille tai muuten suhteellisen nopea-virtaisiin paikkoihin, jotta mu-nien hapensaanti ja kuoriutu-minen turvataan.

Lohikalojen poikasten suo-jakivinä on hyvä käyttää noin 100–300 millin kiveä ja vuora-ta pohja kauttaaltaan näillä. Poikasalueet on rakennettava kutualueiden virran alapuo-leiselle alueelle. Tarvittavat isot suojapaikkakivet löytyvät useimmiten uoman reunoilta tai muutoin läheltä. Uoman reunoilta löytyviä louhittuja ja rikottuja kiviä ei kannata kui-tenkaan käyttää, vaan suosia luonnonkiviä.

Hiekkaa ei kivien mukana ole syytä tuoda jokeen ollen-kaan ja sepelimursketta ei tu-le missään tapauksessa käyttää kunnostuksissa. Sepeli rikkoo kalojen ihon ja evät kudun yhteydessä sekä limoittuvat ja tukkeutuvat veden muka-na kulkeutuvasta kiintoainek-sesta.

Kivimateriaalin hankinta ja kustannukset

Kivimateriaali on syytä hank-kia mahdollisimman läheltä, sillä pitkät kuljetusmatkat nos-tavat helposti kustannuksia. Kivien hankinnassa kannattaa hakea rahoitusapua vesialu-een omistajilta (osakaskunnat, kalastusalue) tai ELY-keskuk-sesta. Lisäksi kaikkia avustuk-sia ja sponsoreita on hyvä hyö-dyntää.

Kivimateriaalia on syytä ti-lata vain sen verran mitä saa-daan kohteeseen menemään esimerkiksi talkoiden aikana. Kivien määrä ja menekki tulee sisällyttää kunnostussuunnitel-maan mahdollisimman tarkas-ti. Seulottu kivi ja kuljetukset maksavat yleisesti noin 10–20 euroa kuutiolta. l

KUNNOSTUS

KUNNOSTUS

S uomen Luonnonsuoje-luliiton Pohjanmaan pii-ri on jo useana vuonna

järjestänyt alueellaan purokun-nostustalkoita. Talkoisiin on ol-lut vapaa pääsy ja mukana on ollut myös SVK:n jäsenseurojen väkeä.

Vuonna 2013 luonnonsuo-jelupiiri järjesti kunnostustal-koot Teuvan Itäjoella ja Kristii-nankaupungin Töninluomalla. Kävin Töninluoman kohteella jututtamassa talkoista vastaavaa SLL:n Pohjanmaan piirin alue-sihteeriä Teemu Tuovista. Sa-malla minulle tarjoutui hyvä ti-laisuus tutustua heidän kunnos-tusmenetelmiinsä

TERVE TEEMU. KERTOISITKO VÄHÄN MITÄ TÄÄLLÄ TAPAHTUU?Me olemme tällä hetkellä SLL:n ja OP-Pohjolan yritysyhteistyö-hankkeen työmaalla. Meillä on aiemmin ollut yhteistyötä Lu-menen ja Kraft&Kulturin kans-sa. Nyt tänä vuonna OP-Pohjo-la lähti rahoittamaan meidän kunnostuksiamme pienellä summalla. Heillä on tällainen Puhdas vesi -rahasto.

Pyrimme perustamaan tänne taimenkantaa. Täällä Töninluo-malla ei tiedetä olleen taimen-ta, mutta hyvä rapukanta tääl-lä on ollut. Meritaimen pääsee nousemaan tänne Lapväärtin-joen suulta, eli vaellusyhteys on olemassa, ainakin syystulvien ai-kana. Se, nousevatko ne tänne, jää nähtäväksi. Nyt kuitenkin olosuhteet ovat kunnossa ja is-tutuksen myötä saamme aikaan vähintään paikallisen kannan.

Toisessa tämän vuoden koh-teessamme eli Teuvan Itäjo-ella puolestaan on lisääntyvä taimenkanta, joka on peräisin ympäristökeskuksen istutuksis-ta 6-7 vuoden takaa. Eilen istu-

Teemu tekemässä puurakenteita kivikynnysten väliin.

◗ JUHA OJAHARJU

timme sinne lisää taimenia. Saa nähdä miten tilanne kehittyy.

KAUANKO OLETTE TEHNEET KUNNOSTUSHOMMIA?Vuonna 1998 aloitimme, taisi olla Pohjanmaan piiri silloin hankkeen vetäjänä. Siitä eteen-päin on kunnostuksia ollut lä-

hes vuosittain. Kohteita on ol-lut myös Karvianjoen puolella.

MITEN KUNNOSTUKSET OVAT ONNISTUNEET?Kun on vain lyhyitä hankkei-ta, kunnollista seurantaa ei ole saatu toteutettua. Jos on ollut jatkohankkeita, on tehty myös

koekalastuksia. Seuranta on kuitenkin jäänyt lähinnä pai-kallisten ihmisten ja heidän ilmoitustensa varaan. Ne koh-teet, joita olemme myöhemmin koekalastaneet, ovat olleet val-tavan tuottoisia.

MIKÄ ON OLLUT SUURIMPANA ONGELMANA KUNNOSTUKSISSA?Suurin osa näistä meidän tai-menpuroistamme on aika eroo-sioherkillä alueilla, joten kyllä kiintoaineen kulkeutuminen on suurin ongelma. Useilla vanhimmilla kohteillamme so-raikot ovat liettyneet tai jopa huuhtoutuneet kokonaan pois.

Viime vuosina olemme ru-venneet tekemään kivi- ja puu-rakenteita sekä kivikynnysten yhteyteen tehtyjä soraikkoja. Ne säilyvät huomattavasti parem-min kuin sellainen soraikko, joka tuodaan paikalle. Nämä meidän nykyisin käyttämämme rakenteet ovat rikkoutumatta kestäneet kovia tulvia.

Tällaisilla moreenialuilla kun ollaan, kutupaikkojen tekoa var-ten ei erikseen tarvitse tuoda so-raa. Kun teemme puroon kyn-nyksiä ja siirtelemme isoja kiviä, niiden alta paljastuu yleensä ihan riittävästi soraa. Se on hiu-kan karkeampaa ja kulmikkaam-paa kiveä kuin seulottu kivi.

KERRO KUNNOSTUSPAIKOISTA.Alkuaikoina teimme kunnos-tuksia koskiin ja virtapaikkoi-hin, ehkä liiankin valmiisiin paikkoihin. Myöhemmin olen todennut, että kohtuullisesti toimivaa kutupaikkaa on turha ihmisen mennä muuttamaan. Mutta kun menee huonoon kohteeseen rakentamaan uut-ta tai jatkamaan perattua kos-kea ylä- tai alapäästä, saadaan merkittävää tulosta aikaan. l

TEEMU TUOVINEN koordinoi Suomen

Luonnonsuojeluliiton purokunnostuksia

Pohjanmaalla

◗ TEKSTI JA KUVAT: MANU VIHTONEN KUNNOSTUS

Vapaa-ajankalastajan kunnostusmenetelmiä ja -toimia virtavesissä

Miten vapaa-ajankalastaja voi toimillaan edesauttaa kalakantojen kehittymistä ja säilymistä yhdessä vesi- ja maa-alueiden omistajien kanssa? Vapaa-ajankalastajan itse tekemä ja osallistuminen kunnostustyöhön antaa myös monesti uuden ulottuvuuden omalle kalastusharrastukselle.

Virtavesialueen kunnosta-miseen tarvitaan asiasta aidosti innostuneita ih-

misiä, jotka luovat projektille hyvän yhteishengen. Paikalli-selta tasolta lähtenyt aloite on tärkeä osa, kun haetaan apua suunnitelmissa, luvissa ja rahoi-tuksessa. Pieniä kunnostuksia on toteutettu paikallisena ”pio-neerityönä” ja talkoohengessä melko pienin kustannuksin, jo-pa ilman ulkopuolista tukea. Itse käytännön työhön riittää usein yksi talkoopäivä. Jokai-nen vapaa-ajankalastaja voi miettiä, voisiko yhden kalastus-päivän vaihtaa esimerkiksi virta-vesikunnostuksiin?

Työjärjestys ja tapaTieto eri kalalajien lisääntymi-seen ja poikasvaiheeseen liitty-

vistä vaatimuksista on avainase-massa elinympäristökunnostus-ten onnistumisessa. Kunnostus pitää myös tehdä oikeaan ai-kaan, jottei häiritä kohteen kes-keisten kalalajien lisääntymis-tä, kalastuksen järjestämistä tai alueen virkistyskäyttöä.

Kunnostuksen toteutusjär-jestys ja -tapa riippuu paikasta (mm. saavutettavuus) ja vallit-sevista olosuhteista. Kunnos-tukseen kuuluu aina tiettyjen osa-alueiden huomioon otta-minen, jotta kokonaisuudesta tulee tavoitellun mukainen.

Koko uoman vesittäminen

Usein alkuperäinen virtavesi-uoma on uittoperkauksen tai muun toiminnan vuoksi kaven-tunut, yksipuolistunut ja syven-

Sähkökoekalastusseuranta on yksi keino tarkkailla kohdetta ennen ja jälkeen kunnostuksen.

◗ TEKSTI JA KUVAT: MANU VIHTONEN KUNNOSTUS

Vapaa-ajankalastajan kunnostusmenetelmiä ja -toimia virtavesissä

Miten vapaa-ajankalastaja voi toimillaan edesauttaa kalakantojen kehittymistä ja säilymistä yhdessä vesi- ja maa-alueiden omistajien kanssa? Vapaa-ajankalastajan itse tekemä ja osallistuminen kunnostustyöhön antaa myös monesti uuden ulottuvuuden omalle kalastusharrastukselle.

Virtavesialueen kunnosta-miseen tarvitaan asiasta aidosti innostuneita ih-

misiä, jotka luovat projektille hyvän yhteishengen. Paikalli-selta tasolta lähtenyt aloite on tärkeä osa, kun haetaan apua suunnitelmissa, luvissa ja rahoi-tuksessa. Pieniä kunnostuksia on toteutettu paikallisena ”pio-neerityönä” ja talkoohengessä melko pienin kustannuksin, jo-pa ilman ulkopuolista tukea. Itse käytännön työhön riittää usein yksi talkoopäivä. Jokai-nen vapaa-ajankalastaja voi miettiä, voisiko yhden kalastus-päivän vaihtaa esimerkiksi virta-vesikunnostuksiin?

Työjärjestys ja tapaTieto eri kalalajien lisääntymi-seen ja poikasvaiheeseen liitty-

vistä vaatimuksista on avainase-massa elinympäristökunnostus-ten onnistumisessa. Kunnostus pitää myös tehdä oikeaan ai-kaan, jottei häiritä kohteen kes-keisten kalalajien lisääntymis-tä, kalastuksen järjestämistä tai alueen virkistyskäyttöä.

Kunnostuksen toteutusjär-jestys ja -tapa riippuu paikasta (mm. saavutettavuus) ja vallit-sevista olosuhteista. Kunnos-tukseen kuuluu aina tiettyjen osa-alueiden huomioon otta-minen, jotta kokonaisuudesta tulee tavoitellun mukainen.

Koko uoman vesittäminen

Usein alkuperäinen virtavesi-uoma on uittoperkauksen tai muun toiminnan vuoksi kaven-tunut, yksipuolistunut ja syven-

Sähkökoekalastusseuranta on yksi keino tarkkailla kohdetta ennen ja jälkeen kunnostuksen.

Kiveäminen

Usein kunnostettava kohde on aiemmin perattu isoista uittoa tai vesiliikennettä haittaavis-ta kivistä. Peratun uoman reu-noilta tai kasatuista uittomöl-jistä voi kunnostaja löytää vielä ehjiä luonnonkiviä, joita hyö-dyntää omassa työssään.

Kiveäminen tehdään usein siellä, missä on virtavesilajeille riittävä virtausnopeus ja kiveä-misellä syntyy jälleen koskelle tyypillinen soliseva ääni. Usein paikalle joudutaan tuomaan kuitenkin aikojen saatossa pois peratun materiaalin tilalle seu-lottua (100-300 mm) luonnon-kiveä, joka on muun muassa lo-hikalojen poikasvaiheessa erit-täin tärkeää.

Isoilla yksittäisillä kivillä teh-dään suojapaikkoja sekä var-mistetaan hienomman kivima-teriaalin paikoillaan pysymi-nen. Isot kivet myös edistävät hyvän jää- ja lumikannen muo-dostumisessa ja suojaavat näin pohjaa jäätymiseltä. Kiveämi-nen pidättää virran mukana tuomaa puuainesta ja kerää suojiinsa kariketta.

Isojen kivien ryhmillä voi-daan myös ohjailla virran kul-kua ja rakentaa kynnyksiä. On kuitenkin varottava luomasta

koskesta peräkkäisten altaiden jatkumoa, sillä syvät hidasvirtai-set montut ovat ennen muuta monilla lohikalakohteilla ei-toi-vottavien lajien, kuten haukien ja mateiden suosiossa.

SoraistaminenVirtavesissä viihtyvien ja lisään-tyvien kalojen elinoloja paran-netaan lisäämällä kutualueeksi kelpaavaa karkeaa soraa. Sorat asetellaan virtaus- ja syvyysolo-suhteiltaan ensisijaisesti opti-maalisille alueille. Olosuhteiden ollessa kohdillaan, pysyvät sorai-kot puhtaina ja hapekkaina, ei-vätkä ne jäädy talven aikana.

Hyvä kutusoraikko koostuu useista eri kivilajitteista (15-100 mm), pääosan ollessa 32-64 millin raekokoa. Soraistami-nen tehdään normaalisti 20-30 senttimetrin paksuudelta 30-70 senttimetrin syvyysalueelle, jos-sa lohikalojen yleisesti suosima virtausnopeus on 20-80 cm/s.

Jo pelkkä monipuolinen so-raistaminen voi riittää ja olla se puuttuva lenkki vaelluskalojen palautumiselle, mikäli kutuikäi-siä kaloja on.

PuumateriaaliLuonnontilaisissa joissa ja pu-roissa on tyypillisesti huomat-tava määrä maalta kaatunutta

SEURANTA

KUNNOSTUKSEN HYÖDYT JA VAIKUTUKSET Seuranta on yhtä tärkeä osa kokonaisuutta kuin koko kunnostuskin. Sen avulla voidaan saada selville kun-nostuksen hyöty ja vaikutukset, kun verrataan niitä kunnostusta edeltäneeseen tilaan. Seurattavat muut-tujat on hyvä valita etukäteen, kuten kalaston rakenne ja pohjaeläimet ja -sammaleet.

Usean vuoden seurantaohjelma yhdistettynä hyviin menetelmiin auttaa jatkossa kunnostustöiden jatku-vuudelle ja julkiselle kannatettavuudelle vankan ja pe-rustellun pohjan.

Vapaa-ajankalastaja voi lohikalojen syysrauhoituksen aikana tehdä kuduntarkkailua kunnostamillaan soraikoil-la, joka on myös erittäin arvokasta seurantaa. Seuran-tahuomiota kannattaa kiinnittää myös vedenlaatuun se-kä eri vuodenaikojen virtaamiin että vuosittaisiin vaih-teluihin.

Virtavesikunnostukset talkoilla ovat mukavaa yhdessä tekemistä.

Kutu- ja poikasmateriaali odottaa levittämistä koskeen.

tynyt. Koko alkuperäisen uoma-alueen tasainen vesittäminen ja mahdollisten sivu-uomien avaa-minen kasvattaa usein muun muassa virta-alueen poikaspin-ta-alaa merkittävästi.

Kiveämällä, mutaisia tai muuten likaisia alueita puh-distamalla ja puuainesta lisää-mällä eliöiden elinympäris-tö ja elintila paranee ja mo-nipuolistuu. Rakentamalla

virranohjaimia puusta tai ki-vestä saadaan vettä ohjautu-maan kuiville reuna-alueille. Eroosioherkkiä ranta-alueita voidaan myös samalla kertaa suojata samoilla materiaaleilla. Uoman vesityksen suunnittelus-sa on otettava huomioon myös kesän ja talven kuivimmat jak-sot, jotteivät keskeiset poikas-alueet jää vähänkään veden ai-kaan täysin kuiville.

Vesikasvien poistoa ja pohjan puhdistusta haravoimalla.

KUNNOSTUS

puuainesta, joka tehokkaasti pidättää virran mukana kulke-vaa ainesta ja tarjoaa suojaa niin kaloille kuin vesiselkärangatto-millekin. Sen vuoksi uomaan on syytä lisätä myös puuainesta, mikäli sitä ei siellä ole.

Luonnontilaisissa virtavesissä puuta on jopa muutama kuutio aarilla. Puuainekseen kiinnit-tyy pohjaeläimiä ja vesisamma-lia, jotka edesauttavat varsinkin pienpoikasten ravinto- ja suoja-tilannetta.

Puumateriaalilla voidaan teh-dä suisteita, eroosiosuojauksia, pohjapatoja ja suojata kutupaik-koja esimerkiksi kalastukselta. Puumateriaalilla ja sen erilaisil-la rakenteilla voidaan kerätä ve-den mukana liikkuvaa kiintoai-nesta, kuten hiesua.

Vaellusesteiden poistoVaellusesteiden, jopa pienien-kin poistosta hyötyvät niin ka-lat, ympyräsuiset kuin ravut. Jotkut vaellusestekohteet voi-vat olla melko yksinkertaisiakin Tyypillinen vaelluseste, joka estää kalojen liikkumisen.

ko valuma-alueella ja pyrkiä vai-kuttamaan vedenlaadun para-nemiseen.

Valuma-alueen maa-, metsä- ja suo-ojitusten mukanaan tuo-man hiesun, humuksen ja saven kulkeutuminen alapuoleisiin vesiin tulee saada minimoitua.

Talousjätevesien puhdistus on myös hoidettava asianmukai-seen kuntoon, jolloin rehevöity-mistä voidaan hidastaa.

Vapaa-ajankalastaja voi kala-retkillään kiinnittää huomiota, onko kalapaikan läheisyydessä sellaisia kohteita, joiden vaiku-tuksista alapuoleiseen vesistöön tulisi olla huolissaan tai jopa tarvittaessa puuttua. Valuma- alueen ali- ja ylivirtaaman tasoit-tamiseksi voidaan etsiä sopivia ennallistettavia soita tai perus-tettavia kosteikkoja.

Kasvillisuuden muokkaus

Kasvillisuus on tärkeä osa virta-vesiekosysteemiä. Kasvillisuut-ta voidaan muokata ja paran-taa, jos se haittaa tai aiheuttaa ongelmia liikkumiseen, eroo- sioon, lisääntymiseen, ruokailu- ja suojapaikkoihin.

Näistä syistä johtuen joskus tiheän vesikasvillisuuden pois-toon koskialueelta voi olla pe-rusteltu tarve.

Yleisesti käytetään menetel-minä niittoa, harausta ja kaiva-mista. Joskus, varsinkin koneel-lisen kunnostuksen yhteydessä irtoaa samalla paljon sammal-ta ja kasvillisuutta, vaikka tätä ei niin toivottaisikaan. Vesisam-malia voidaan yrittää siirtoistut-taa samasta vesistöstä kiviin tai kaadetun ja lisätyn puumateri-aalin yhteyteen.

Varjostusta antava puusto sen sijaan antaa kaloille tarvittavaa suojaa ja usein myös hidastaa uoman vesikasvien runsastu-mista. l

viranomaiseen on lähtölaukaus suunnittelulle ja toteutukselle.

Patojen purkua tai ohitusuo-mia ei saa tehdä omatoimisesti, mutta niiden edistämisessä jo-kainen vapaa-ajankalastaja voi olla aktiivinen.

Valuma-alueen kunnostus ja vedenlaadusta huolehtiminen

Vedenlaatua heikentävät sei-kat on myös syytä tiedostaa ko-

muuttaa tai jopa poistaa. Vesi-voimalaitokset, vanhat setti- ja myllypadot, korkeat tierummut ja kynnykset ovat usein syynä ja esteenä lajien liikkumiselle.

Tarpeettomia ja ympäristön sekä kalaston kannalta haitalli-sia patoja on syytä poistaa, ohit-taa tai muuttaa pohjapadoik-si. Vaellusesteiden poistossa tai ohittamisessa maa- ja vesialueen omistajan yhteinen ilmoitus ja aloite paikalliseen vesi- tai kala-

SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KES-KUSJÄRJESTÖ SVK on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdolli-suuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastukses-sa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 520 seurassa toimii yhteensä noin 42 000 kalastuksen harrastajaa.

www.vapaa-ajankalastaja.fi

LIITY NYT

SVK:n jäseneksi

LIITTYMISLAHJANA l erikoisvärinen Jesse-vaappu l JÄSENLEHTI Vapaa-ajan Kalas-taja ilmaiseksi (6 nroa vuodessa) l pääsy vain jäsenille olevalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta l Perhokalastus-lehti 5 nroa/vuosi alennettuun hintaan l Viking Lineltä alennukset ryhmä- ja vapaa-ajanmatkoista l paljon muita etuja mm. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen.

VAIN

40,- VUOSI Lisätietoa sivuilta:

Saat Suomen parhaan kalastuslehden

kalastajaVAPAA-AJAN

:N

ja paljon muita rahanarvoisia

jäsenetuja!

Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi.✁

Tunnus 5001884

00003 VASTAUSLÄHETYS

Suomen Vapaa-ajankalastajien

Keskusjärjestö rymaksaa postimaksun

LIITYN SVK:n jäseneksi Nimi

Lähiosoite

Postiosoite

Puhelin

Sähköposti

Syntymäaika