Vapaaehtoistoiminnan seminaari Ylivieskassa 19.3.2015

Maakuntaohjelma, hyvinvointiohjelma ja resurssit

Ilpo Tapaninen

Hyvinvointiohjelman III-vaiheen 2015–2017 käynnistyy

(Strategiset) painopisteet 2015 – 2017

• lapsiin, lapsiperheisiin ja nuoriin kohdistuva hyvinvoinnin edistäminen

• hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen kunnissa sekä työtä tukeva maakunnallisen toimintamallin kehittäminen

Toimintaperiaatteet

• kehittämisen painopisteet = makon 2014–2017 hyvinvoinnin toimintalinjan painopisteet

• kehittäminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen tapahtuu verkostomaisella toimintamallilla, jossa painopisteille pyritään löytämään vastuutahot

• kehitettävät ratkaisut ja levitettävät hyvät käytännöt ennaltaehkäisevää toimintaa tukevia

Hyvinvointiohjelman III-vaiheen 2015–2017 käynnistyy

(Strategiset) painopisteet 2015 – 2017

• lapsiin, lapsiperheisiin ja nuoriin kohdistuva hyvinvoinnin edistäminen

• hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen kunnissa sekä työtä tukeva maakunnallisen toimintamallin kehittäminen

Hyvinvointitoiminnan keskeisiä haasteita

• Isot rakennemuutokset; väestö-, koulutus- sekä palvelurakenteet – ikääntyminen, keskittyminen, polarisaatio

• Huono yleinen taloustilanne ja sen jatkuminen – kuntatalouden tiukkuus

• Sote-uudistus Sote-uudistus tuo oman haasteensa seuraavan kolmen vuoden toimintaan. Vaikka vastuu sote-

palveluista siirtyykin sote-alueille, niin kunnilla säilyy edelleen kokonaisvastuu kunnan elinvoimasta ja kuntalaisten hyvinvoinnista. Sote-palveluiden siirtymisen jälkeen kunnalle jää paljon tehtäviä, jotka liittyvät kuntalaisten hyvinvointiin; kuten asumiseen, koulutukseen, työllistämiseen, turvallisuuteen, yhteisöllisyyteen, ympäristöön jne. Ennakoivan työn merkitys korostuu ja kunnissa tarvitaan vahvaa hyvinvointijohtamista ja -osaamista.

Hyvinvointiohjelman III-vaiheen 2015–2017 käynnistyy

Hyvinvointiohjelman sisällölliset tavoitteet (TOPSU)

• Nuorten syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy

• Työhyvinvoinnin, työkyvyn ja terveyden edistäminen

• Ikääntyneiden kotona pärjääminen

ja edellisiin poikkileikkaavasti liittyen

• Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia

Hyvät käytännöt

• Lapset puheeksi (kaksiportainen toimintakokonaisuus lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi)

Toimintakokonaisuus etenee kunnissa suunnitellusti. Kaikissa mukana olevissa kunnissa (26) on kevääseen

mennessä omat kouluttajat. Vuoden 2014 loppuun mennessä valmistunut kuntien omia kouluttajia 110.

He ovat jo oman koulutuksensa aikana opettaneet lapset puheeksi – menetelmien käyttöä n. 2000 työntekijälle

kuntien perus- ja erityispalveluihin. Lapset puheeksi keskusteluja on käyty noin 4000 perheen kanssa. Perheiltä

saatu myönteinen palaute kannustaa jatkamaan toimintamallien juurruttamista ja vakiointia. Työntekijöiden lisäksi

johtoryhmät työskentelevät nyt tiiviimmin. Suurimmassa osassa kuntia myös prosesseihin liittyvät ensimmäiset

avaukset on tehty.

Menetelmäosaaminen laajenee nyt kunnissa omien kouluttajien työnä. Kunnat ovat eri vaiheessa työn

jalkauttamisen suhteen. Keskiössä ovat Johtoryhmät, joiden laatimat toimintasuunnitelmat ja konkreettiset

linjaukset ohjaavat hyvinvointityön etenemistä. Painopiste tulevan vuoden osalta on prosessityöskentelyssä ja työn

vakionnissa. Kevään aikana käynnistyvät valtuustokierrokset, joiden tavoitteena on tiedottaa ja tukea sen

edellyttämien toimenpiteiden toteutumista.

Raahe 2012-2014

Lastensuojeluilmoitukset -25 %

Lastensuojelutarveselvitykset -52% (vrt. Tre 2014 + 13,5%)

Lasten suojelu al. asiakkuudet -58%

Lastenpsykiatrian lähetteet -34%

Hyvät käytännöt

• Lapset puheeksi (kaksiportainen toimintakokonaisuus lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi)

• Hyvinvointisopimus

• 4 koulutusryhmien aloitusseminaaria (edellisessä yli 600 osallistujaa!)

• Vaikuttavuusinvestoiminen (Sitra)

• Taustalla Tukiryhmä

Hyvät käytännöt

• PAKKA

• Pakka – toimintamallissa alkoholin, tupakan ja rahapelien saatavuutta sääntelevät toimenpiteet liitetään osaksi paikallista ehkäisevää päihdetyötä. Toimintamallissa korostuu laaja yhteistyö, jossa toimijoita ovat kansalaiset, paikalliset poliittiset päättäjät, media, vähittäiskauppiaat ja ravintoloitsijat sekä paikalliset viranomaiset.

• Tällä hetkellä Pakka -toimintamallia toteutetaan 10 kunnassa: Pudasjärvi, Oulainen, Haapajärvi, Reisjärvi, Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki, Haapavesi, Siikalatva ja Pyhäntä. Pakka –toimintaa tuetaan kunta/aluekäynneillä, koulutuksilla ja verkostoilla.

• Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimuksen mukainen Pakka -toiminta vielä käynnistymättä 12 kunnassa: Pyhäjärvi, Kärsämäki, Nivala, Hailuoto, Ii, Kempele, Kuusamo, Liminka, Muhos, Taivalkoski, Tyrnävä ja Utajärvi. Näissä kunnissa/alueilla on käyty tai käydään tämän vuoden aikana ja viedään asiaa eteenpäin.

• Työterveyslaitos toteuttaa vuoden 2015 aikana valtakunnallisen Pakka –tutkimuksen, johon myös alueemme osallistuu. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia innovaation syntyyn, haltuunottoon, levittämiseen ja vaikuttavuuteen liittyviä tekijöitä. Loppuvuodesta kuulemme tulokset ja tutkimuksesta tehdään myös tieteellinen artikkeli.

Hyvät käytännöt

• Videovälitteinen painonhallinnan ryhmänohjausmalli

Osana maakunnallisen hyvinvointiohjelman Muutos Nyt -yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö on tukenut terveyskeskusten aikuisten lihavuuden hoitoa organisoimalla videovälitteisiä painonhallintaryhmiä. Videovälitteisessä ohjausmallissa ryhmän vetäjänä on ravitsemusterapeutti yhteistyössä paikallisen terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan kanssa.

Vuonna 2014 videovälitteisiä painonhallintaryhmiä oli yhteensä 22 kunnassa. Kootun palautteen perusteella lähes 90 % ryhmäläisistä koki ryhmästä on olleen hyötyä itselleen asettamiensa painonhallinta-tavoitteiden saavuttamisessa. Uusia ryhmiä on alkamassa (Limingassa, Nivalassa, Muhoksella, Selänteen kunnissa ja Oulunkaaren kunnissa).

Hyvät käytännöt

• Kuntalaiset kuntoon (ManTRa)

Hyvien käytäntöjen levittämisen toisessa vaiheessa painopisteenä on terveysliikunta ja ravitsemus. Toimintaa on valmisteltu helmikuusta 2014 alkaen laajana kumppanuutena. Marras-joulukuussa 2014 toteutettiin teemaan liittyvät aluekierrokset (3) maakunnassa. Aluekierrosten tavoitteena oli asenneilmapiiriin vaikuttaminen ja edelläkävijöiden esiin nostaminen.

Terveysliikuntatoimintamallin tavoitteena on vahvistaa liikuntaneuvonnan asemaa osana kunnan terveydenhuollon palveluketjua. Kohderyhminä ovat työikäiset, ammatillisten oppilaitosten opiskelijat sekä kutsuntaikäiset. Maakuntaliitto arvioi toiminnan vaikuttavuutta yhdessä sidosryhmien kanssa vuosittain. Hyvinvointikertomukset toimivat seurannan ja motivoinnin tukena. Kunnossa kaiken ikää (KKI) – toimintaohjelma on tukemassa Pohjois-Pohjanmaan työtä v. 2015. Toiminta aloitetaan vaiheittain kahdeksan pilottikunnan osalta keväällä 2015 jalkautumalla kuntien HYTE-ryhmiin.

Hyvät käytännöt

• Kuntalaiset kuntoon (ManTRa)

Hyvien käytäntöjen levittämisen toisessa vaiheessa painopisteenä on terveysliikunta ja ravitsemus. Toimintaa on valmisteltu helmikuusta 2014 alkaen laajana kumppanuutena. Marras-joulukuussa 2014 toteutettiin teemaan liittyvät aluekierrokset (3) maakunnassa. Aluekierrosten tavoitteena oli asenneilmapiiriin vaikuttaminen ja edelläkävijöiden esiin nostaminen.

Terveysliikuntatoimintamallin tavoitteena on vahvistaa liikuntaneuvonnan asemaa osana kunnan terveydenhuollon palveluketjua. Kohderyhminä ovat työikäiset, ammatillisten oppilaitosten opiskelijat sekä kutsuntaikäiset. Maakuntaliitto arvioi toiminnan vaikuttavuutta yhdessä sidosryhmien kanssa vuosittain. Hyvinvointikertomukset toimivat seurannan ja motivoinnin tukena. Kunnossa kaiken ikää (KKI) – toimintaohjelma on tukemassa Pohjois-Pohjanmaan työtä v. 2015. Toiminta aloitetaan vaiheittain kahdeksan pilottikunnan osalta keväällä 2015 jalkautumalla kuntien HYTE-ryhmiin.

Terveysliikuntamallin vuosikello

JOU

MAR

LO

K

SYY

EL

O

HEI

KES

TO

U

HU

H

MAA

HE

L

TAM

-Hyvinvointiasema kunnassa

-Hanketukihaku

-Ammattioppilaitosten aktivointi

-Työkykypassi

Työttömien terveystarkastukset

Kutsunnat/terveystarkastus

Vuosittaiset koulutuspäivät

Hyvinvointiasema

kunnassa

-Hanketukihaku

-Maakunnallinen

työmatkaliikunta-

kampanja

Hyvinvointiasema kunnassa Kevään liikuntakalenteri

Koko kansan toripäivä – liikuntaneuvonta-auto

Työyksikkökohtaiset terveysmittaukset

liikkuvalla toimintayksiköllä

Arviointi- ja palautepäivät Pohjois-Pohjanmaan Liitto

Hyvät käytännöt

• Pohjois-Pohjanmaasta sydänmerkkimaakunta

Tavoitteet

• Sydänmerkkikriteeristö otetaan työvälineeksi joukkoruokailun terveellisten aterioiden suunnitteluun, tuotantoon ja tarjontaan Pohjois-Pohjanmaalla

• Sydänmerkkiaterian ja sydänmerkkikriteeristön käyttöön otto kunnan julkisissa ruokapalveluissa perustuu kunnanvaltuuston päätökseen. Kunnan hyvinvointiryhmä huolehtii siitä, että sydänmerkkitoimintaan sitoutuminen näkyy kunnan hyvinvointikertomuksessa.

• Opinnäytetyönä (AMK yhteistyö) selvitetään Pohjois-Pohjanmaan ruoantuotantoa ja sen suhdetta ruokapalveluyksiköiden mahdollisuuksiin noudattaa sydänmerkkikriteeristöä ja tuottaa sydänmerkkiaterioita.

Päämäärät

Sydänmerkkiateriavaihtoehto on tarjolla Pohjois-Pohjanmaan kouluissa, päiväkodeissa ja julkisten laitosten henkilöstöruokaloissa.

Ruokapalvelutuottajat noudattavat sydänmerkkikriteereitä reseptiikassa, hankinnoissa ja palvelujen kilpailutuksessa

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin yhteistyöryhmä (HYR) (tehtävät maakuntahallituksen päätöksen pohjalta)

• Hyvinvoinnin yhteistyöryhmä toimii hyvinvointialan asiantuntijaelimenä ja osallistuu maakunnallisten suunnitelmien sekä hyvinvointistrategioiden laatimisprosesseihin. • Tehtävänä on vastata hyvinvoinnin kehittämiseen liittyvästä ennakointityöstä sekä strategisista linjauksista, ohjata ja kehittää alueiden kuntien ja toimijoiden ohjelma- ja hankeyhteistyötä sekä niiden välistä synergiaa, ohjata ja seurata Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimeenpanoa ja toimia alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten hyvinvointiverkostojen edistäjänä ja koordinaatiotahona. •LP maakunnallinen johtoryhmärakenne •Kuntaliittoyhteistyö

Hyvinvointiviestintä (HYTEVITI)

• Yhteistyö Kalevan kanssa (Erkki Hujanen): – Yhteisöt –sivut

– Blogi (16.2.) – Muutos Nyt! Ajatuksia hyvinvoinnista

– Blogi-sivusto avataan 16.2.. Samana päivänä uuden tabloid Kalevan Yhteisöt-sivuilla julkaistaan juttu aiheesta

– Blogeissa nostetaan hyvinvointi esille eri näkökulmista. Bloggaajat eri tahoilta kirjoittavat omilla nimillään. Kirjoituksissaan he edustavat kokemustaan ja asiantuntemustaan. Lukijat voivat kommentoida blogeja.

• FB

• Hyvinvoinnin kuntakirjeet

• Kansalaisviestintä, asiantuntijaviestintä

• Ajankohtaista: Opettajalehti, Kuntalehti

• Viestintäsuunnitelman päivitys

Maakunnallisen hyvinvointityön ja hyvinvointiohjelman tuki kunnille:

• kunnissa tehtävän hyvinvoinnin kokonaisvaltaisen strategisen suunnittelun (sisältäen hyvinvointijohtamisen) tukeminen koulutuksen ja työkalujen kehittämisen avulla

• koordinoitu yhteistyö sote-alueen/tuottamisalueen kanssa hyvinvoinnin edistämisessä maakunnan hyvinvoinnin yhteistyöryhmän tuella

• hyvät käytännöt – toiminnan jatkaminen sekä tietopankkina että valittujen maakunnallisten hyvien toimintamallien levitysmenetelmänä (levittämisen tuki)

• kuntia palvelevan hyvinvoinnin tietotuotannon kehittäminen sekä tiedolla johtamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin tueksi (alueellisen hyvinvointikertomustyön malli tulossa)

• hyvinvointiviestinnän kehittäminen ja lisääminen etenkin kuntalaisnäkökulman osalta

• kunta-järjestöyhteistyön tuki (järjestöneuvottelukunta)

• koulutukset, valmennukset ja seminaarit, mm. Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointifoorumi 31.3.–1.4.2015 (Muutos Nyt –yhteistyö)

Hyvinvointiohjelman verkostokehittäminen

Hyvinvointiohjelman painopistealueiden kehittämistyötä ja niihin liittyvien hyvien käytäntöjen levittämis- ja juurruttamistyötä tehdään verkostomai- sella toimintamallilla Toimintamallin kehittämiseen ja mallin pilotointiin on valittu viisi verkosto- toimijaa vuodelle 2015 Pilottien kanssa tehdään loppuvuodesta 2014 (+alkuvuosi 2015) verkosto- toimijakohtaiset yhteistyösuunnitelmat painopistealueiden kehittämiseksi Pilottien osalta osallistuminen maakunnalliseen verkostotyöhön merkitsee noin 2-3 kokousta keväällä ja samoin syksyllä (2015) sekä kehittämisen osa-alueiden pohdintaa ja työstämissä omissa verkostoissa Lisäksi, mikäli verkostopilotin esittämät ratkaisut/hyvät käytännöt johtavat niiden maakunnalliseen levitykseen, niin myös tähän on työhön verkostopi- lotin toimijat osallistuvat

Muuta:

• NodeHealth (Tekes), monimutkaisen verkoston vaikuttavuus ja syntymekanismit

• MAKO TL 1 ja TL 3

• Aluekierrokset

• Hyvä yhteistyö Soste, PPSHP, ODL Liikuntaklinikka, AVI, Oppilaitokset, CHT, THL, TTL, Työvoimahallinto, TAIKE jne.

• NUAS?

• Ohjelmalla on hyvä maine, tunnettuus

Resursointi: POHJOIS-POHJANMAAN valmistelemat KASTE-hankkeet, joille saatu STM:n valtionavustukset 2008 - 2011

2008: Oulun seutu

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen; Tukeva-hanke

1 900 000 € STM, 2 530 000 kokonaishanke

2009: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden luominen; Terveempi Pohjois-Suomi-hanke

2 900 000 € STM, 3 870 000 kokonaishanke

2010: Oulun seutu

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen, Tukeva-hanke 2 – hanke (jatkohanke)

2 000 000 € STM, 2 670 000 kokonaishanke

2010: Oulun kaupunki

Kytke- asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan hoito- ja palveluketjuun –hanke

2 790 000 € STM, 3 720 000 kokonaishanke

2011: Kainuun maakunta kuntayhtymä

Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy;

VIRTA, Pidämme huolta työ- ja toimintakyvystämme sekä tulevaisuudestamme –hanke

1 590 000 € STM, 2 120 000 kokonaishanke

2008-2011

Edellisten hankkeiden kokonaiskustannukset 14 910 000 €,

lisäksi

2012: Hyvinvointijohtamisen kehittäminen; Sote-johtamisen Tiekartta-hanke, 1 820 086 STM, 2 426 781 €. kokonaishanke

Hankkeiden kokonaiskustannukset yhteensä

17 336 781 euroa

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-rahoitus 2014-2016

Pohjois-

Pohjanmaan

liitto

Pohjois-Pohjanmaan ELY Yhteensä

Yritystuet Kehittämistuet

EAKR+

valtio

kunta EAKR+

valtio

kunta EAKR+

valtio

kunta EAKR+

valtio

kunta

TL 1 9,0 3,2 29,2 - 3,05 1,31 41,25 4,51

TL 2 23,6 6,4 14,0 - 2,55 0,69 40,15 7,09

Yht 32,6 9,6 43,2 5,6 2 81,4 11,6

1/2015 31

TL 1: Pk-yritystoiminnan tukeminen

TL 2: uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Vähähiilisen talouden edistämiseen kohdennetaan ao. rahoituksesta 20,357 milj. € EAKR+valtio

6Aika kaupunki-strategia EAKR+valtio 21,336 milj.€ -

Pohjois-Pohjanmaan kehyksestä lohkaistu 3,556 milj. € (Oulu)

Pohjois-Pohjanmaan ESR –rahoitus 2014-2016

32

Pohjois-Pohjanmaan ELY

ESR+

Valtio, milj. €

Kunta

Milj. €

TL 3 19,1 2,7

TL 4 13,0 1,86

TL 5 7,8 1,1

Yht 39,937 5,705

TL 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

TL 4: Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

TL 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Lisäksi haettavissa valtakunnallista ESR-rahoitusta

6Aika kaupunki-strategia ESR+valtio X milj.€ -

Pohjois-Pohjanmaan kehyksestä lohkaistu 0,263 milj. € (Oulu)

Resursointi:

• RAY: 315 M € (6 M € enemmän kuin viime vuonna), suurin potti historiassa

• 70 M € ”liikkuvaa rahaa”

• RAY (avustustoiminnan uudet linjaukset), teemarahoituksessa mm. vapaaehtoistyö

• 2016 teema: järjestöjen ja kuntien välinen yhteistyö (10-15 hanketta), 2 M €/vuosi (lähtökohtaisesti 3 vuoden hankkeita)

• RAY lanseeraa ideahaun (yksinäisyyden ja sen kokemusten vähentäminen), max sivun pituinen ideapaperi

Resursointi:

EU-ohjelmakauden 2014-2020 maaseudun kehittämisrahaa Pohjois-Pohjanmaalle:

• MMM myöntänyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 rahoitusta ELY-keskuksille ja maaseudun kehittämisyhdistyksille eli Leader-ryhmille (jotka puolestaan myöntävät kyseistä rahoitusta maaseudun kehittämishankkeille ja yrityksille)

• Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa vuotuinen rahoituskiintiö on noin yhdeksän miljoonaa euroa ja se koostuu EU:n ja valtion rahoituksesta.

• Yhteenlaskettuna viiden Leader-ryhmän vuotuinen julkisen tuen määrä kehittämishankkeille ja yrityksille on noin 3,8 miljoonaa euroa. Tuki koostuu EU:n, valtion ja kuntien varoista.

• Alustava tieto: ohjelmakauden rahoitustuet avautuvat ensimmäisen kerran haettaviksi huhtikuun 2015 aikana

• ”Hanketoiminnalle asettaa haasteita Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten linjaus, jossa kehittämishankkeiden kohderyhmänä eivät voi olla nuoret ja hanketoiminnan hyödyt kohdennetaan yrittäjille. Paikallisten hankkeiden toteuttaminen onnistuu edelleenkin LEADER-toimintaryhmien kautta. Maakunnallisille nuorisoon liittyville nuorisohankkeille tämä asettaa haasteita.”