Vapaaehtoisuuden muutostuulet

puhaltavat innostusta ja virtaa

järjestöihin ja yhdistyksiin

Satakunnan yhteisökeskus , Pori

26.8.2015

Liisa Reinman

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaaPuolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä

Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin, jos kutsu tulisi henkilökohtaisesti

”Tulisin mukaan, jos minua pyydettäisiin.”

Eduskuntaan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä 2009 Käynnistäjänä Kansalaisareena

Kansalaisareena on kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen kehittämiskeskus (www.kansalaisareena.fi )

Kansalaisareena vapaaehtoistyötä varten

Vapaaehtoistyö Suomessa 2015

¤ Vapaaehtoistyö lisää hyvinvointia, josta nuoret keski-ikäiset hyötyvät eniten.

¤ Vapaaehtoistoiminnassa on mukana 1,4 miljoona suomalaista, joista naisia on hieman useampi kuin miehiä.

Tämä selviää Kansalaisareenan, HelsinkiMission ja

Kirkkohallituksen Taloustutkimuksella 2015 teettämässä

tutkimuksessa.

Vapaaehtoistyö on yleensä säännöllistä ja organisoitua

Puolet vapaaehtoistyöstä (50%) on ollut pitkäkestoistaLyhytkestoista reilu kolmannes (38%)14% ilmoittaa molempia olleen yhtä paljon

¤ 82% tapahtunut ensisijaisesti kasvotusten javain 3% ensisijaisesti internetissä¤ 53% vapaaehtoistyöstä ollut ensisijaisesti

järjestön tai yhteisön organisoimaa ¤ 31% ensisijaisesti organisoimatonta¤ 16% sekä että

Vapaaehtoistehtävät neljän viikon sisällä

Naiset Miehet

Auttaminen 42% 45% 38%

Talkootyö 25% 21% 28%

Hallinto-ja 20% 17% 22%luottamustoimet

Nuorten ja seniorien vapaaehtoistehtävät

Nuoret (15-24v) Seniorit (65-79v)Auttaminen 49% Auttaminen 39%Opetus 27% Ystävätoiminta 18%- ja koulutus

Talkootyö 23% Talkootyö 16%Ryhmän ja 20% Hallinto-ja 14%kerhon ohjaaminen luottamustoimet

Vapaaehtoistoiminnalla on merkitystä

Sosiaali- ja terveysjärjestöissä on mukana

500 000 vapaaehtoista

Sama apu palkallisessa työssä on

21 000 henkilön vuoden työpanos (järjestöbarometri 2012 www.soste.fi)

”Järjestöjen vapaaehtoistyöhön sijoitetulla 1 eurolla saadaan noin 6-kertainen tuotos yhtä työtuntia kohti laskettuna.”

– Ruralia-instituutin (Helsingin yliopisto) tutkimus 2011:

Vapaaehtoistoiminnalle on kysyntää

Avuntarve lisääntyy - väestö ikääntyy, vanhusväestön määrä kasvaa

Odotukset ja toiveet vapaaehtoistoiminnalle kasvaneet

Vapaaehtoisten odotukset vapaaehtoistyölle kasvaneet - toiminnan tulee olla hyvin organisoitua ja johdettua - vapaaehtoiset odottavat hyvää ja laadukasta koulutusta - toiveissa ehkä uusi ”urakin” vapaaehtoissaralla

(työuralta hyvinvointiuralle)

Vapaaehtoistoiminnan rooli ammattityön rinnalla - uudenlainen työkulttuuri ja yhteistyön toimintatapa

Yritysten vapaaehtoistoiminta (yhteiskuntavastuu)

Odotukset kansalaistoimintaa kohtaan ovat kasvaneet – ja kasvavat edelleen

Julkinen sektori ulkoistaa ainakin osin toimintojaan

= > Kansallisen hyvinvoinnin toteuttamisessa yksityisen ja kolmannen sektorin rooli korostuu

Kunnat ”vetäytyvät” peruspalveluihin

Kansalaistoiminnan asema?

Hallitusohjelma nostaa kärkeen varhaisen tuen, kokemusasiantuntemuksen, osallisuuden,

vapaaehtoistyön ja yhteisöllisyyden.

Haasteena miten uusien toimintamallien ja vapaaehtoistyön integrointi julkiseen

palvelujärjestelmään sovitetaan.

Ammattityön ja vapaaehtoistyön rajapintoja tullaan koettelemaan aivan uudella tavalla.

Miten löytää tasapaino julkisten palvelujen, vapaaehtoistyön ja yritystoiminnan välillä

”Niitä kaikkia tarvitaan rinnan. Poliitikot eivät saa käyttää onnistunutta

vapaaehtoistyötä perusteena palveluista tinkimiseen.”

(Marianne Nylund)

Perinteisen vapaaehtoistoiminnan rinnalla kasvaa spontaani, epämuodollinen kansalaistoiminta

¤ Yhteisöllisyys ei ole kadonnut, mutta se pirstaloituu.

¤ Oman elämän laatu korostuu

¤ Vaikuttaminen yksilöityy, kevenee ja muuttuu hetkellisemmäksi

Vapaamuotoisessa kansalaistoiminnassa korostuu

- henkilökohtaisuus, dynaamisuus, verkostomaisuus, lyhytjänteisyys, kampanjakeskeisyys

- kansalaisten omatoiminen ja itseohjautuva aloitteellisuus

2010-luvulla MINÄ muuttuu MEiksi– ja syntyy VERTAISYHTEISKUNTA

(David Milliband ennakoi)

Tulevaisuus on korvien välissä (tulevaisuustutkija Olli Hietanen)

Merkitykselliselle toiminnalle on kysyntää, kiinnostava toiminta on kaiken A ja O

En muista mitä sanoit, mutta muistan mitä sait minut tuntemaan

Löyhäsidonnaiset verkostot läpivirtaus lisääntyy (kevytosallistumista)

”Meidän juttu” Asukasyhdistykset Paikallisuus Tilannekohtaisuus

Innostavuus Verkostomaisuus Kampanjakeskeisyys

Vapaamuotoinen kansalaisaktivismi

”Megatrendej䔕 Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa voimakkaasti

- hoiva-/terveys-,kulttuuri-, elämys-, hemmottelupalvelut

• Aineellisesta hyvinvoinnista henkiseen hyvinvointiin - itsensä toteuttaminen, osallisuus ja osallistuminen

• Kansalaistoiminnalle eri muodoissaan on kysyntää - harrastaminen, vertaistuki, vaikuttaminen, elämänhallinta, identiteetti

• Julkisen sektorin keskittyminen peruspalveluihin - tilaa kolmannelle ja yksityiselle sektorille

=> Yhdistysten ja järjestöjen mahdollisuudet!(Juha Heikkala 2013)

Trendejä suomalaisessa yhteiskunnassa

Väestön ikääntyminen- Menojen kasvu voimakkainta sosiaali- ja terveyssektorilla

- Väestön eliniän odote nousee ja ikääntyvien toimintakykyisyyden merkitys korostuu

- ”Superseniorit” ja heidän kulutuskäyttäytymisensä kiinnostaa

Pohdittavaksi:

Mahdollisuus vapaaehtoistoiminnalle?

(Juha Heikkala, ennakointijohtaja, Tulevaisuusnavigaattori 1.0 Valo ry)

Alueellinen keskittyminen

- Väestö keskittyy muutamiin kasvukeskuksiin ja erityisesti Etelä-Suomeen Helsinki-Turku-Tampere kolmioon

- Kuntien keskittyminen peruspalveluihin harventaa ja keskittää palveluverkkoa ja karsii palveluiden sisältöä

Pohdittavaksi:

Haasteet vapaaehtoistoiminnalle?

(Juha Heikkala)

Hyvinvointiyhteiskunta

- Avainkysymyksenä on hyvinvoinnin tason säilyttäminen ja miten haluttu hyvinvointi tuotetaan.

- Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin rooleja määritellään uudelleen.

- Yksilön ja lähipiirin oma vastuu itsestä ja lähimmäisistä kasvaa

- Yksilöiden odotetaan ottavan enemmän vastuuta oman ja lähipiirinsä hyvinvoinnin luomisesta.

- Hyvinvointi ja pahoinvointi kasautuvat ja hyvinvointierot polarisoituvat.

Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet?

(Juha Heikkala)

Työelämä ja ammatit- Elinkeinorakenne muuttuu edelleen kohti korkean

jalostusasteen tehtäviä.

- Yrittäjyyden ja palvelujen merkitys työpaikkojen ja talouden kasvun lähteenä kasvaa.

- Samoin kasvaa hyvinvointiin liittyvien ammattien määrää ja palvelujen kysyntä.

- Työnteon tavat ja paikat monimuotoistuvat.

- Osaamisen jatkuvaa kehittämistä tarvitaan.

Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet?(Juha Heikkala)

Arvot

- Suomalainen yhtenäiskulttuuri pirstaloituu ja arvot eriytyvät.

- Onnellisuuden lisäämisessä henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin merkitys kasvaa.

- Elämäntapavalinnoissa nousevat esiin mm.

- henkilökohtaisesti mielekäs ja merkityksellinen tekeminen

- ei-omistaminen

- kiireettömyys

- perheily ja kotoilu

Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet?

(Juha Heikkala

Merkitys- ja huomiotalous

- Elämäntyylejä ja vapaa-aikaa koskevien houkuttelevien tarjousten määrä kasvaa voimakkaasti.

- Mielikuvat palvelusta tai tuotteesta sekä näissä käytetyt kuvat ja käsitteet ratkaisevat.

- Erottautuminen, vetovoimaiset brändit sekä houkuttelevasti räätälöidyt palveludesign´it ovat avainasemassa.

Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet? (Juha Heikkala)

Yhteisöllisyys

- Yhteisöllisyys ei katoa mutta sekin eriytyy ja pirstaloituu.

- Perinteinen luokitteluihin perustuva yhteisöllisyys korvautuu

yksilölliseen elämäntapaan, elämäntyyliin ja identiteettiin

keskittyvillä yhteisöillä, heimoilla ja makuluokilla. Sosiaalinen

media kiihdyttää tätä muutosta.

Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet

Mielikuvat ja käsitteet tärkeitä

Nutturapäisten ompeluseura - Urbaani uudistaja? = uudenlaiset kysynnän muodot (uusavuttomuus)

Pölyttynyt perinneyhdistys - Mediaseksikäs ilmiö? = ”Jos olet mediassa olet olemassa”

Yksin tekeminen – Kumppanuus? = Onnistumme vain tekemällä yhteistyötä (yksinäisten susien aika on ohi)

Vammainen lapsi - Erityistä tukea vaativa lapsi?

Kankea ry – Ketterä sosiaalinen media? = vaikuttamisen ja asiantuntijuuden kanavat muuttuvat

(Juha Heikkala 2013)

Kansalaistoiminnalla on kysyntää/vetovoimaa

⇒ Motivaatio – merkityksellisyys

⇒ Sitoutumisen haikailusta läpivirtaamisen hallintaan

⇒ Uusien sosiaalisten toimintakanavien haltuunotto

⇒ Jäsenet mukaan kehitystyöhön (jäsenten aktivointi)

⇒ Tehtävien räätälöinti

⇒ Ihmisten kohtaaminen henkilökohtaisesti

⇒ Toiminta-ajatus ja arvot kohdallaan

⇒ Brändit käsitteineen kuntoon

⇒( mukaellen Juha Heikkala))

Uusia muotoja

Auttaminen ja vertaistuki Naapuriapu

kivempi asuinympäristö – Herttoniemen asukastalo

Harrastaminen ja elämäntyyli

Kyllä maistuu - Ravintolapäivä Kunhan on kivaa - Kaljakellunta

Vaikuttaminen ja aktivismi Hattu kiertämään – joukkoistaminen

Kuluttaja vaikuttaa -porkkanamafia

Kansalaistottelemattomuutta - Talonvaltaajat

Kallio-liike….

Haasteet järjestöille ja yhdistyksille

¤ Miten houkutella ja motivoida ihmisiä yhdistystoimintaan

- luottamustehtäviin/hallitukseen - vapaaehtoisiksi

¤ Miten kehittää yhdistystoiminnasta jäsenille houkutteleva ja tavoiteltu vapaaehtoistoiminta,

josta kaikki osapuolet saavat hyötyä ja hyvää

¤ Miten tehdä yhteistyötä ja verkostoitua (yli sektorirajojen) alueen toisten yhdistysten (erilaistenkin) kanssa

Perinteinen ja jäykkärakenteinenkin ry -Vetovoimainen ja kukoistava yhdistys?

Vapaaehtoistoiminnan muutostuulet

¤ puhaltavat innostusta ja uutta virtaa yhdistyksiin?

¤ ja luovat elintilaa uusille kokeiluille?

Vapaaehtoistoiminnan haasteet

Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen esteet ja kehittämistarpeet

• Verotukseen liittyvät esteet Kulukorvaukset Kannusteet Ateriat

• Lainsäädäntöön liittyvät esteetRahankeräyslaki Työttömien vapaaehtoistoiminta

• Hallinnolliset ja käytännölliset esteetVakuutukset Vapaaehtoistoiminnan koordinointi

Tilat ja avustukset

(Kane, Eduskunnan tukiryhmä, Kansalaisareena ry 12.11.2014

www.kansalaisareena.fi/estekartoitus.pdf)

Vapaaehtoistoiminnan haasteet (1/4)

Vapaaehtoistoiminnan rooli ammattityön rinnalla ¤ vapaaehtoistoiminta ei saa eikä voi korvata ammattityötä

(rajapintakeskustelu) ¤ lisäarvo, arjen rikastuttaja ( Hyvä ja kannustava johtaminen)

Rahoitus- ja työntekijäresurssit ¤ kuka organisaatiossa vastaa vapaaehtoistoiminnan johtamisesta

¤ koordinaattori, lähiesimiehet, yhdyshenkilöt

(Ihmisten ja tehtävien johtaminen)

Vapaaehtoistoiminnan haasteet (2/4)

Järjestöjen/eri tahojen välinen yhteistyö

ja verkostoituminen

¤ yhdessä vaikuttaminen (vapaaehtoistoiminnan oikeuksienvalvonta)

(verkostojohtaminen)

Vapaaehtoisten ja ammattilaisten yhteistyö työyhteisössä

¤ uudenlainen työkulttuuri (monialaista johtamista) ¤ vapaaehtoistyö entistä vahvemmin täydentävänä lisänä julkisissa palveluissa

Vapaaehtoistoiminnan haasteet 3/4

Miten tunnistaa yhteiskunnan muutosilmiöitä ja trendejä ja havainnoida arjen heikotkin signaalit

ja kyetä hyödyntämään nämä viestit vapaaehtoistoiminnassa

(ennakoiva strateginen johtaminen)

Vapaaehtoistoiminnan haasteet 4/4

Miten saada vapaaehtoisia ja löytää heille oikea tehtävä ja saada heidät pysymään mukana toiminnassa

- koulutus, huomioiminen, kiitos, kannustus…sitouttaminen

(vapaaehtoisia motivoiva ja innostava johtaminen)

Ihmisten ja tehtävien johtaminen

Vapaaehtoistoiminnan hyvä johtaminenVapaaehtoistoiminta ansaitsee tulla hyvin johdetuksi!

Haasteet ja mahdollisuudet vapaaehtoistoiminnan ja vapaaehtoisten

johtamisessa

Vapaaehtoisuuden motiivien ymmärtäminen

on avainasia

hyvään vapaaehtoistoiminnan johtamiseen

Mikä vetää vapaaehtoistoimintaanHalu tehdä jotain hyvää ja hyödyllistä – ja saada siitä itselleenkin ja omaan elämään jotain hyvää ja hyödyllistä….. (win – win)

Saada sisältöä elämään - ryhtiä, rytmitystä arkeen - saada vaihtelua, uutta näkökulmaa … - saada jotain…..

Tuntea olevansa merkityksellinen (tunnejohtaminen) - minua tarvitaan, olen tarpeellinen - vapaaehtoistyöllä on merkitystä ”haluan tehdä jotain hyvää, jolla on merkitystä”

Ryhmän kaipuu - kuulua johonkin yhteisöön, porukkaan (ryhmän johtaminen) - saada uusia ystäviä, luoda verkostoja

…..mikä vetää vapaaehtoistoimintaan

Toive saada kokemusta vapaaehtoistyöstä - tulevalle työuralle, työelämään hakeutumiselle

- työelämään palaamiselle…

Halu oppia jotain uutta (johtaminen – tukea oppimisprosessia)

- oppia uusia taitoja ja saada lisävirtaa elämään

- katsella elämää eri kantilta, erilaisuuttakin

- oppia uutta, oppia uutta itsestäänkin, löytää uusia kykyjä…

Saada uusi ”hyvinvointiura” työuran jälkeen (johtaminen – tukea vapaaehtoisen kehittymistä hyvinvointiuralla)

Vapaaehtoisen arvostettu identiteetti¤ Ystävän hyvät kokemukset toiminnasta ja toimipaikasta

¤ Uteliaisuus, kokeilunhalu, sattuma, lehti-ilmoitus, netti…

¤ Tulisin jos MINUA kutsuttaisiin!

Vapaaehtoistyön johtamisessa pitää integroida vapaaehtoistyö, palkkatyö ja johtaminen.

Tehokas johtaminen pitää huolen siitä, että vapaaehtoistoimijan henkilökohtaiset odotukset sekä hänen taidot kohtaavat järjestön tarpeet (Fryer, A., Noble, J,)

Ihmisten johtamisessa keskitytään yhteisen tavoitteen ja tarkoituksen löytämiseen, sitoutumisen onnistumiseen ja ihmisten korkean motivaatiotason säilyttämiseen. (Kauppinen 1999,37)

Kun työyhteisössä suunnitellaan miten toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan, on hyvä pohtia mikä rooli ja lisäarvo hyvin hoidetulla vapaaehtoistoiminnalla ja motivoituneilla/sitoutuneilla vapaaehtoisilla on tässä!

Johdon aito tuki lähiesimiehille, koordinaattoreille ja yhdyshenkilöille

Ylimmän johdon tulee ymmärtää

miten vapaaehtoistoimija täydentää palkattua henkilökuntaa

että vapaaehtoistoiminta ei ole ilmaista mutta sen kautta saavutettu hyöty hyvin onnistuessaan

ylittää monin kerroin aiheutuneet kulut.

(McCurley S.& Lynch R. 2006 s. 184)

Vapaaehtoisten sitouttaminen työyhteisöön on johtamisen yksi olennainen tehtävä

Sitouttamisprosessin suotuisalle kehitykselle luodaan pohja jo hyvin hoidetussa ensitapaamisessa

(vapaaehtoissopimus)

Vapaaehtoisten sitouttaminen yhteisön perustehtävään ja arvoihin

- vapaaehtoinen haluaa panoksellaan edistää organisaation hyviä ja arvokkaita päämääriä

Työyhteisössä jokainen työntekijä omalla arvostavalla ja kannustavalla panoksellaan vahvistaa vapaaehtoisen sitoutumista tehtävään

Vapaaehtoisten johtaminen on ihmisläheistä vuorovaikutusta

¤ uudenlaista johtamista

¤ vuorovaikutusta

¤ enemmän yhteisöllistä johtamista

¤ arjessa mukana toimimista

¤ me-henkeä

¤ aitoa läsnäoloa vapaaehtoistyön arjessa

¤ kannustusta, motivointia ja tsemppausta vapaaehtoisen työhön

Edellyttää vuorovaikutukseen liittyviä johtamisominaisuuksia, joissa henkilökohtainen persoona ja tapa kohdata ihminen on tärkeää.

(Hänninen , 2012)

Vapaaehtoisten johtaminen

Johtamista organisaatiossa on kolmella tasolla:

Yksilötasolla: henkinen tuki, valmentaja, motivoija

Ryhmätasolla: tiimien rakentaja, konfliktien ratkaisija

Organisaatiotasolla: organisaatiokulttuurin rakentaja

- luodaan normistoa, miten meillä toimitaan erilaisissa tilanteissa

(Rinnetmäki, 2013)

Ammattilaisen ja vapaaehtoisen hyvä yhteistyö

Selkeät roolit ja vastuualueet

= > Yhdessä luodaan työssä toimimisen

malli ja yhteistyön pelisäännöt

Henkilöstön sitouttaminen vapaaehtoistoimintaan

Henkilöstö

- näkee vapaaehtoisten roolin osana koko yhteisön toimintaa

- tietää miksi yhteisössä on vapaaehtoisia ja mitä nämä tekevät ja miksi

- ymmärtää miten vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoisten panos edistää yhteisön tavoitteita ja hyvinvointia

- tietää miten ammattityön ja vapaaehtoisen työn roolit eroavat toisistaan

= > TEEMME YHDESSÄ TYÖTÄ TYÖYHTEISÖN

ARVOJEN JA TAVOITTEIDEN PUOLESTA

Muutos on mahdollisuus

Ensin on määriteltävä

• MIKSI muutosta tarvitaan

• MIHIN sillä pyritään

• MITEN asetetut päämäärät saavutetaan

Muutoksessa on olennaista ajattelutavan muutos => hallituksella avainasema (sitouduttava uudistusten taakse )

=> sitoutettava jäsenistö

Myötätunnon mullistava voima

”Tavoitteenamme on synnyttää uutta, kestävää osaamista

myötätunnon johtamisen ja ylläpitämisen myötä

sekä ennakoida pitkän aikavälin muutosta siirryttäessä

entistä enemmän arvopohjaiseen, kokemusta ja merkityksellisyyttä

korostavaan sekä ihmisen kokonaisuutena huomioivaan palvelevaan

johtajuuteen ja työkulttuuriin.”

(professori Anne Birgitta Pessi, 2014)

Erityisesti tutkitaan myötätuntoharjoitteiden voimaa ja vaikutusta yrityksissä ja yhteisöissä sekä yritysvapaaehtoistoimintaa.

Tekes-rahoitus Anne Birgitta Pessin tutkimushankkeeseen ”Myötätunnon mullistava voima”