VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2008

LIIKUNTAPÄIVÄKODIT MYRSKYLUOTO JA HIPPAHEIKKI

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..................................................................................................................3 2 LIIKUNTAPÄIVÄKODIT MYRSKYLUOTO JA HIPPAHEIKKI .......................................4

2.1 Lapsiryhmämme ja henkilökuntamme ...................................................................5 3 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS .........................................................................6 4 LAPSI-, TIETO- JA OPPIMISKÄSITYKSEMME ...........................................................7 5 PÄIVÄKOTIMME TAVOITTEET ...................................................................................9 6 PÄIVÄKOTIMME ARVOT OHJAAVAT ARKEAMME..................................................10

6.1 Arvot toimivassa työyhteisössä............................................................................10 6.2 Arvot hyvässä palvelussa ....................................................................................11 6.3 Arvot päivittäisessä toiminnassa..........................................................................13

7 SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT .............................................................................15 7.1 Liikunta ................................................................................................................15 7.2 Kädentyöt ............................................................................................................17 7.3 Musiikki................................................................................................................19 7.4 Matematiikka .......................................................................................................21 7.5 Luonto ja ympäristö .............................................................................................24 7.6 Historia ja yhteiskunta .........................................................................................26 7.7 Uskonto ja etiikka ................................................................................................28

8 ESIOPETUS ...............................................................................................................31 9 KASVATAMME YHDESSÄ.........................................................................................36

9.1 Kasvatuskumppanuus .........................................................................................36 9.2 Päiväkotimme verkostot ja yhteistyökumppanit ...................................................38

10 LAPSEN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA ............................................39 11 MONIKULTTUURISUUS.........................................................................................40 12 MIKÄ ON LAATUA PÄIVÄKODISSAMME ..............................................................42 Liite 1 .................................................................................................................................44 Liite 2 .................................................................................................................................45 Liite 3 .................................................................................................................................53

3

1 JOHDANTO

Varhaiskasvatussuunnitelman (vasu) tekeminen on ollut päiväkotimme laatutyötä,

johon koko henkilöstö on osallistunut. Olemme pyrkineet kuvaamaan työmme kannalta

keskeiset asiat vasuun. Laatu lähtee pienistä asioista: miten kohtaamme lapset

päivittäin? Miten lapset ja vanhemmat otetaan aamulla vastaan? Koemmeko

työyhteisön turvallisena, rehellisenä? jne. Eikä riitä, että vain yksi meistä sen tekee,

vaan kaikkien on pyrittävä kohti laadukkaampaa toimintaa ja vielä joka aamu

uudestaan.

Päiväkotimme varhaiskasvatussuunnitelmaan on kerätty meidän kaikkien lasten

parissa työskentelevien työntekijöiden ajatukset siitä, millainen on lapsille hyvä paikka

kasvaa, kehittyä ja oppia. Suunnitelman tarkoituksena on auttaa meitä rakentamaan

hyvä, oppimista ja kasvua edistävä oppimisympäristö. Kädessäsi oleva vasu on tämän

oppimisympäristön kuvaus.

Vasumme auttaa meitä kaikkia löytämään ja muistamaan yhteiset periaatteemme ja

pitämään niistä kiinni. Onnistuminen päiväkotityössä syntyy arjen valinnoissa. Arjen

valintoja ohjaa yhdessä sovittu toiminta-ajatus, lapsi-, tieto- ja oppimiskäsitykset sekä

arvot ja tavoitteet.

Jokaisella lapsella on oikeus kokea ainakin kerran päivässä, että hänestä on iloa aikuiselle.

4

2 LIIKUNTAPÄIVÄKODIT MYRSKYLUOTO JA HIPPAHEIKKI

Liikuntapäiväkoti Myrskyluoto on perustettu v. 1992 ja päiväkoti Hippaheikki v. 1996.

Syksyllä 2003 päiväkodit yhdistyivät ja liikuntapainotteisuus laajeni yhteiseksi

asiaksemme. Yhdistyminen on tuonut lisää resursseja ja mahdollisuuksia; esimerkiksi

henkilökunnan siirrot lapsimäärien muuttuessa sekä ideoiden ja osaamisen jakamista.

Päiväkodit Myrskyluoto ja Hippaheikki sijaitsevat Vuosaaren Kallahdessa. Vuosaari on

kasvava ja kehittyvä, monikulttuurinen asuinalue. Monipuolinen luonto ja meren

läheisyys luovat meille oivat puitteet luonnon tutkimiseen, seikkailuun ja retkeilyyn

lasten kanssa.

Päiväkodeissamme lapsilla on hyvät mahdollisuudet liikkua, leikkiä ja tutkia, jotka ovat

lapsille ominaisia tapoja oppia ja tutustua uusiin asioihin. Liikunta on päiväkotiemme

painopistealue, tilat ja välineet antavat lapsille hyvät mahdollisuudet päivittäiseen

liikkumiseen. Lisäksi työskentelemme lasten kanssa pienryhmissä ja lähestymme eri

aiheita projektityöskentelyn avulla.

Liikunta on ilomme!

5

2.1 Lapsiryhmämme ja henkilökuntamme

Taloissamme on yhteensä kuusi lapsiryhmää. Työntekijöitä meillä on yhteensä 29.

Myrskyluoto: Sankarit

- 1-4-vuotiaiden ryhmä

- 21 lasta

- 1 lastentarhanopettaja

- 2 lastenhoitajaa

Uimarit

- 3-5-vuotiaiden ryhmä

- 21 lasta

- 1 lastentarhanopettaja

- 2 lastenhoitajaa

Lämärit

- 6-vuotiaiden

esikouluryhmä

- 21 lasta

- 2 lastentarhan-

opettajaa

- 1 lastenhoitaja

Hippaheikki: Kummelit

- 1-3-vuotiaiden ryhmä

- 12 lasta

- 1 lastentarhanopettaja

- 2 lastenhoitaja

Majakat

- 3-6-vuotiaiden integroitu

- erityisryhmä

- 12 lasta, joista

5 erityistä tukea tarvitsevia

ja 7 tukilasta

- 2 erityislastentarhan-

opettajaa

- 1 lastenhoitaja

- 1 erityisavustaja

Reimarit

- 3-5-vuotiaiden ryhmä

- 28 lasta

- 2 lastentarhanopettaja

- 2 lastenhoitajaa

Lisäksi henkilökuntaan kuuluu päiväkodinjohtaja, keittäjä, kaksi keittiöapulaista, kaksi

siivousapulaista, varahenkilö ja avustaja.

6

3 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS

Ennen muuttumattomuus ja pysyvyys merkitsivät turvallisuutta. Nyt mielestämme vain

uudistuva ja kehittyvä päiväkoti pystyy vastamaan uusiin arjen haasteisiin. Jokaisen

Hippaheikin ja Myrskyluodon työntekijän tulee huolehtia omasta kehittymisestään.

Päiväkotimme luo siihen mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntämien on jokaisen

omalla vastuulla.

Laadukkaan toiminnan takaa hyvä yhteishenki, positiivinen asenne ja toimiva yhteistyö

eri tahojen kanssa. Näiden eteen jokainen meistä sitoutuu tekemään työtä. Hyvällä

suunnittelulla ja tietotaidon jakamisella varmistamme parhaalla mahdollisella tavalla

lasten yksilöllisen kasvun ja kehityksen päiväkodissamme.

Liikuntapäiväkotimme on paikka, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus saada

onnistumisen elämyksiä. Vapaassa ja ohjatussa toiminnassa liikunnan merkitys

nähdään laajemmin kuin vain lasten motoristen valmiuksien kehittäjänä. Liikunnan

avulla voimme tukea lasten kokonaisvaltaista kehitystä.

7

4 LAPSI-, TIETO- JA OPPIMISKÄSITYKSEMME

Lapsi-, tieto-, ja oppimiskäsityksemme ohjaavat meitä arjen valinnoissa. Valintojen

pohjalta suunnittelemme päiväkotimme oppimisympäristön. Valintamme, joko tukevat

tai ehkäisevät hoidossamme olevien lasten kehittymistä. Siksi on tärkeää, että teemme oikeita valintoja. Lapsikäsitys Jokaisella lapsella on vahvuutensa. Meidän aikuisten on vain löydettävä ne, ja

annettava niiden tulla esille. Jokainen lapsi on jossain hyvä.

Tietokäsitys Tieto on jatkuvasti muuttuvaa. Tärkeämpää kuin, mitä lapsi oppii, on miten lapsi oppii.

Olennaista on se, mitä lapsi tuo kasvatustilanteisiin, eikä pelkästään se mitä me

kasvattajat suuntaamme lapseen.

Oppimiskäsitys Jokaisella lapsella on oma luontainen tapansa oppia uusia asioita. Meidän

tehtävänämme on rakentaa oppimisympäristöjä, jotka tukevat lapsen omaa luontaista

oppimistyyliä. Lapsella on oppimisen kannalta neljä keskeistä aistia: näkö-, kuulo-,

tunto- ja liikeaisti. Uskomme, että lapset oppivat sitä paremmin, mitä useamman

aistikanavan kautta lapsilla on mahdollisuus tutustua uusiin asioihin.

8

Päiväkodeissamme on käytössä ”neliportainen systeemi”, jota käytämme

varmistaaksemme sen, että jokainen lapsi saa oppia uusia asioita hänelle mielekkäällä

tavalla. Alimmalla portaalla ovat vauhdikkaat liikuntaharjoitukset, jotka tarvitsevat

paljon tilaa. Sitten tulevat välineiden kanssa tapahtuvat liikuntaa sisältävät harjoitukset.

Kolmannella ja neljännellä portaalla ovat pöydän ääressä ja lattialla tapahtuvat

tehtävät, jotka suoritetaan konkreettisilla välineillä tai kynää ja paperia käyttäen.

Karkeamotoriset liikuntaleikit,kova vauhti

Välineiden kanssa tapahtuvat liikuntaa sisältävät leikit

Pöydän ääressä konkreettisin välinein tapahtuvat tehtävät

Kynä- ja paperitehtävät

Lapsi ei vain opi liikkumaan vaan oppii myös liikkumalla!

9

5 PÄIVÄKOTIMME TAVOITTEET

Päiväkodissamme on kolme päätavoitetta, jotka olemme jakaneet pienempiin

osatavoitteisiin. Näin tavoitteiden toteutumista on helpompi seurata ja arvioida.

LAADUKAS TOIMINTA HYVÄ TYÖYHTEISÖ PALVELUHENKISYYS

▼ ▼ ▼

1. MONIPUOLINEN

OPPIMISYMPÄRISTÖ

- välineet lasten saatavilla koko ajan

- liikuntaan kannustavia ratkaisuja

- monipuoliset välineet ja tilat

1. TIEDONKULKU

- toimivat kokouskäytännöt - vastuuhenkilöt nimetty - selkeät kehittämisrakenteet

1. PERHEET

- monipuoliset

yhteistyömuodot - vanhempien

kunnioittaminen, kuunteleminen

- yksilöllinen huomiointi

2. LASTEN YKSILÖLLISYYDEN

HUOMIOIMINEN

- erilaiset oppimistyylit - ikä- ja kehitystason

huomioiminen - monipuolinen ja

suunnitelmallinen liikuntakasvatus

2. KANNUSTUS JA

TUKEMINEN

- palautteen antaminen - rehellisyys ja avoimuus - toisten kuunteleminen

2. LAPSET

- kuunnellaan mistä

kiinnostuneita - mahdollisuus ikä- ja

kehitystasolle sopivaan toimintaan

- tulevat mielellään päiväkotiin

3. PEDAGOGISET

MENETELMÄT

- ”neliportainen systeemi” - pienryhmätoiminta - hyödynnetään liikuntaa

oppimisen välineenä päivittäin

- projektityöskentely

3. JOUSTAVUUS

- toimintatapojen arviointia - tilannetaju, itseohjautuvuus - mukautuminen muutoksiin

3. TYÖYHTEISÖ

- yhteistyö muiden tahojen

kanssa - tehdään mitä luvataan - toimitaan yhteisten

pelisääntöjen mukaan

SEURANTATAVAT, MITTARIT

- ryhmäkokoukset - talokokoukset - kehittämispäivät

- ryhmäkokoukset - kehityskeskustelut - ilmapiirikysely - pedagogiset illat

- päivittäiset keskustelut - kasvatuskeskustelut - asiakaskyselyt - palautteet: vanhempien,

lasten, henkilökunnan

10

6 PÄIVÄKOTIMME ARVOT OHJAAVAT ARKEAMME

6.1 Arvot toimivassa työyhteisössä

Päiväkoti Myrskyluodossa ja Hippaheikissä joustavuus tarkoittaa sitä, että pyrimme

toimimaan työyhteisössämme työkavereiden erilaiset elämäntilanteet, vahvuudet ja

heikkoudet huomioiden. Työajasta osansa ottavat opiskelijat, atk, verkostot,

koulutukset jne. Joustavassa työyhteisössä muutokset ovat arkipäivää. Työntekijät

muuttavat tarvittaessa työvuorojaan ja -aikojaan, auttavat muita ryhmiä ja siirtyvät

työtehtävästä toiseen. Nopeasti muuttuvissa tilanteissa joustavuus ei aina suju

kitkatta. Tilannetta on pyritty selkiyttämään erilaisin toimintakaavioin. Kaaviossa käy

ilmi esim. kuinka toimitaan kun henkilökuntaa puuttuu. Silti uusissa tilanteissa tarvitaan

myös luovuutta. Lisäksi tarvitsemme luottamusta toisiamme kohtaan. Keskusteluiden,

11

kokousten ja toiminnan suunnittelun avulla saamme sovittua asioita yhdessä ja

pystymme joustamaan tarvittaessa yli ryhmärajojen. Liite 1

Joustava työntekijä näkee kokonaisuuksia!

Työyhteisössämme avoimuus ja rehellisyys tarkoittavat sitä, että pyrimme

puhumaan ja kuuntelemaan avoimesti työkavereitamme sekä kunnioittamaan erilaisia

mielipiteitä. Olemme sopineet yhteiset pelisäännöt taataksemme avoimen ja rehellisen

työilmapiirin. Pyrimme vastaanottamaan ja antamaan positiivista ja negatiivista

palautetta rakentavasti. Emme puhu ”selän takana”, vaan otamme asian puheeksi.

Käytämme maalaisjärkeä, kuinka ja milloin puhumme henkilökohtaisista asioista

työpaikalla. Luotamme ja arvostamme työkavereitamme, unohtamatta huumorintajua.

Yhteishenki tarkoittaa sitä, että olemme kaikki samanarvoisia ja yhtä tärkeitä.

Jokainen saa äänensä kuuluviin mm. viikkokokouksissa. Luotamme työkavereihimme

ja arvostamme heidän taitojaan sekä hyödynnämme toistemme vahvuuksia. Teemme

tiimityöskentelyä ja sallimme toistemme puutteet ja tekemät virheet. Asenteemme

työpaikkaa kohtaan on yhtenäinen ja arvostava. Yhteenkuuluvuutta ylläpidetään mm.

samanlaisilla ulkoilupuvuilla ja yhteisillä tapahtumilla. Johtajalla ja työntekijöillä on

molemminpuolinen luottamus.

Mielestämme vain uudistuva ja kehittyvä päiväkoti pystyy vastamaan uusiin arjen

haasteisiin. Jokaisen työntekijän vastuulla on oman tietotaidon jakaminen sekä

innostuneen ja avoimen mielen ylläpitäminen. Uutta tietoa haemme mm. erilaisista

koulutuksista ja konsultaatioista. Tiimien ja kokotalon viikkokokouksissa

suunnittelemme yhdessä toimintaamme. Kehittämispäivillä ja pedagogisissa illoissa

käymme läpi tavoitteitamme ja arvojamme sekä pohdimme, kuinka ne toteutuvat

toiminnassamme.

6.2 Arvot hyvässä palvelussa

Palveluhenkisyys päiväkodissamme näkyy siten, että henkilökunta ja sen laaja-

alainen osaaminen on aidosti perheiden käytettävissä. Henkilökunnan kanssa voi

12

keskustella halutessaan päivittäin. Avoin ja rehellinen keskustelu perheiden kanssa

lisää luottamusta ja on tärkeä osa kasvatuskumppanuutta. Lisäksi hoito- ja

kasvatuskeskusteluissa kartoitetaan lapsen yksilölliset tarpeet ja perheen tilanne.

Saa ottaa hihasta kiinni!

Pyrimme luomaan yhteishenkeä järjestämällä erilaisia yhteisiä tapahtumia, joissa

henkilökunta ja perheet voivat tutustua toisiinsa vapaamuotoisesti esim. yhteiset

aamukahvit, illanvietot, talkoot, peli-illat jne. Kun lapset, vanhemmat ja henkilökunta

tuntevat toisensa, syntyy me-henki.

Lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä!

13

6.3 Arvot päivittäisessä toiminnassa

päiväkotiin tulo aamupala/välipala leikki ohjattu toiminta

suunnitel-mallisuus

oikea määrä kasvattajia ottamassa lapsia vastaan

yhteisesti sovitut toimintatavat, retkipäivinä tukevampi aamiainen

leikkipaikat ja leikkivälineet lasten saatavilla, ympäristön järjestäminen ja suunnittelu ikä- ja kehitystaso huomioiden, leikkien porrastaminen ja jakaminen, ajan käyttö riittävää, leikkien aloittamisen ohjaus ja leikin havainnointi

lapsiryhmästä lähtevää, ikä- ja kehitystason huomioivaa, eri vuodenajat ja projektit huomioon ottavaa

joustavuus

huomioidaan lasten ja perheiden erilaiset tavat

liukuva aika, itse annostelu, perheen tarpeiden/toiveiden huomioiminen

toiminnan porrastaminen niin, että on hyvät tilat leikkiin, mahdollisuus ulkoiluun, lasten toiveiden huomioiminen, ei keskeytetä leikkejä, tarvittaessa leikit voi jäädä esille

suunnitelmien muutokset mahdollisia, huomioidaan lasten ehdotukset

palvelu-henkisyys

lapsi ja vanhemmat huomioidaan ja kuunnellaan perheen kuulumiset, omahoitaja vastaanottaa

perheen kanssa sovittu syökö lapsi aamupalan, erilaisten ruokavalioiden huomioiminen, joustava aikataulu

Omanlelunpäivä, tarjotaan erilaisia leikkimahdollisuuksia, aikuinen on tukemassa leikkejä

kuunnellaan perheiden toiveita ja ehdotuksia

avoimuus/ rehellisyys

luottavaisen ilmapiirin luominen ja mahdollisuus avoimeen keskusteluun

sopimukset vanhempien kanssa ja niistä keskusteleminen

leikkisäännöt, lupausten pitäminen ja toteuttaminen,

kannustetaan lasta ja annetaan palautetta

yhteishenki

kaikki lapset ”yhteisiä”, vanhempien kanssa sovitut tavat

yhdenmukaiset toimintatavat ja pelisäännöt

kannustetaan ja ohjataan yhteisiin leikkeihin myös yli ryhmärajojen, kaikki lapset ”yhteisiä”, jakaannutaan tasaisesti taloon, kasvattajien vahvuuksien käyttäminen, havainnointi, kasvattajien osallistuminen leikkiin

samat toimintatavat ja säännöt, talon yhteiset tapahtumat

kehittyvä

kuunnellaan perheiden toiveita

toiveiden huomioiminen, tunnelman luominen ja tiedon kulku

ohjataan ja kannustetaan vaativampaan peliin tai leikkiin, leikinohjaus, sitoutuminen ja havainnointi – ohjaaminen uusiin leikkeihin uusien kavereiden kanssa, tiedon jakaminen talon sisällä

kasvattajien tieto-taidon jakaminen ja koulutukset, kasvattajan oman toiminnan arviointi

14

ruokailu lepo pukeutumistilanteet ja wc-toiminnat

ulkoilu kotiinlähtö

suunnitel-mallisuus

lapsilla ja aikuisilla sopivat ja tarkoituksen mukaiset ruokailupaikat, kasvattajat lähellä näyttämässä mallia ja opastamassa, opetellaan hyviä ruokailutapoja, apulaiset – jokainen lapsi vuorollaan opettelee kattamista, erilaisten juhlien ja perinteiden huomioiminen

annetaan mahdollisuus nukkumiseen tai rauhalliseen hetkeen, sopivassa paikassa, yhteiset linjat kasvattajien välillä, lapsen yksilöllinen huomioiminen

yhteisesti sovitut toimintatavat, tilanteiden porrastaminen niin, että lapsella mahdollisuus kiireettömään ja rauhalliseen toimintaan

ulkoilun porrastaminen, niin että jokaisella lapsella on paremmat mahdollisuudet ulkoleikkeihin, ympäröivän luonnon ja erilaisten retkikohteiden hyödyntäminen, ohjatut ulkoleikit, henkilökunnan määrä riittävä suhteessa lasten määrään

oikea määrä kasvattajia luovuttamassa lapsia kotiin, tiedotteiden laatiminen ja jakaminen koteihin

joustavuus

yksilöiden huomioiminen, ollaan joustavia ruokailuajoissa

otetaan lapsen yksilölliset tarpeet huomioon

otetaan lapsen yksilölliset tarpeet huomioon, annetaan aikaa toimintojen suorittamiseen

ulkoilun ajankohtaa voidaan siirtää, jos jokin muu toiminta kesken, huomioidaan lasten taidot ja varataan aikaa pukeutumiseen, sääolojen huomioiminen

huomioidaan lasten ja perheiden erilaiset tavat

palvelu-henkisyys

huomioidaan vanhempien toiveet ja lapsen tarpeet, allergiat, avoin yhteistyö keittiön kanssa, ilmoitetaan poissaolijat, suunnitellaan yhdessä retket ja tapahtumat

huomioidaan vanhempien toiveet ja lapsen tarpeet

huomioidaan vanhempien toiveet ja lapsen tarpeet, tarvittaessa autetaan vanhempia lapsen pukemisessa/riisumisessa

päiväkotiin tulevat lapset ja vanhemmat huomioidaan, heitä kuunnellaan ja palvellaan Vaatetuksessa otetaan huomioon vanhempien toiveet ja lasten tarpeet

lapsi ja vanhemmat huomioidaan, kerrotaan päivän kuulumiset sekä seuraavan päivän tapahtumat, muistutetaan toiminta-ajoista sekä tarvittavista varusteista

avoimuus/ rehellisyys

sopimukset vanhempien kanssa ja niistä keskustelu

keskustellaan vanhempien kanssa avoimesti lapsen nukkumisesta

sopimuksen vanhempien kanssa

keskustellaan vanhempien kanssa avoimesti ja annetaan rehellistä palautetta

luottavaisen ilmapiirin luominen ja mahdollisuus avoimeen keskusteluun

yhteishenki

yhteiset juhlat ja perinteet

yhdenmukaiset toimintatavat

yhdenmukaiset toimintatavat, keskustellaan yhdessä vanhempien kanssa oikeanlaisesta pukeutumisesta

yhteisvastuu lapsista, kaikki lapset ”yhteisiä”, kannustetaan lapsia leikkimään yhdessä

kaikki lapset ”yhteisiä”, vanhempien kanssa sovitut tavat

kehittyvä

kuunnellaan lasten ja perheiden toiveita

kehitämme toimintatapoja esim. lapsihieronta lepohetkellä

kuunnellaan lasten ja perheiden toiveita

kuunnellaan lasten ja perheiden toiveita, kehitetään pihan toimintoja ja toimitaan erilaisin välinein

henkilökunnan mitoittaminen oikein, iltapäivystysten vuorottelu

15

7 SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT

7.1 Liikunta

Päiväkotimme on liikuntapainotteinen. Meillä tilat ja välineet mahdollistavat lapsen

aktiivisen liikkumisen päivittäin. Päiväkodissamme on käytössä liikunnan

vuosisuunnitelma, joka tukee monipuolista liikunnan suunnittelua ja toteutusta.

Jokainen ryhmä toteuttaa suunnitelmaa ikätasonsa mukaisesti.

Päiväkodissamme jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua vähintään yhteen

ohjattuun liikuntatuokioon viikossa. Järjestämme ”välipalaliikuntaa” erilaisiin odottelu-

ja siirtymätilanteisiin: esim. siirrytään kuperkeikalla, kärrynpyörällä jne. päiväpiiriltä

käsienpesulle tai tehdään pieniä kehonhahmotusharjoituksia lauluhetkeltä poistuessa.

Lapset voivat vapaan leikin aikana liikkua ja käyttää liikuntavälineitä omatoimisesti

sekä ottaa liikuntavälineitä osaksi omia leikkejään: esim. sirkusleikit, lasten omat

tanssiesitykset, majojen rakentaminen, liikenneleikit pyörillä. Pidämme liikunnallisia

leikkejä samanarvoisina kuin pöydän ääressä tapahtuva toiminta tai muu rauhallinen

toiminta esim. rakentaminen.

Lapsilla on mahdollisuus päivittäiseen ulkoiluun säästä riippumatta. Yhteinen ulkoilu

lopetetaan liikunnalliseen loppuleikkiin, jolloin lasten ”liikuntaleikkivarasto” kasvaa

pikkuhiljaa ja samalla välitämme arvokasta leikkiperinnettä eteenpäin. Jokaisella

ryhmällä on kerran viikossa retkipäivä, jolloin lasten kanssa liikutaan metsässä,

rannoilla, puistoissa ja muualla lähiympäristössä.

Tavoitteet:

Lapset saavat harjoitella motorisia perustaitoja ja kehonhahmotusta monipuolisesti

erilaisissa ympäristöissä. Positiiviset elämykset ja kokemukset innostavat lapsia

liikkumaan.

16

SPORTedu

Lapsi

KEHON TUNTEMINEN

JAHALLINTA

PERUSLIIKKEET

LIIKETEKIJÄT

PERUSLIIKUNTAMUODOT

TUTUSTUMINEN ERI LAJEIHIN

hiihto ja luistelutanssi

palloilutem

ppuilu

luontoliikunta

aika

tila

taso

voim

a

suunta

Onnistumisenelämykset

Liikunnan iloja riemu

LEIKKI

Paljon tekemistätoistoja

Lasten kanssa harjoitellaan mahdollisimman paljon perusliikkeitä: juokseminen,

kävely, heittäminen, kiinniottaminen, roikkuminen, tasapaino, kieriminen, pyöriminen.

Perusliikkeiden harjoittelua monipuolistavat liiketekijät: suunta, voima, taso, tila ja aika.

Kehonhahmotus on perusta lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja hyvän

minäkuvan kehittymiselle. Liitteessä perehdytään tarkemmin liikuntakasvatukseen

päiväkodissamme. Liite 2

17

7.2 Kädentyöt

Tavoitteet:

Omat kokemukset ja elämykset ovat luovuuden ja itseilmaisun lähtökohtia.

Kädentaitojen tavoitteena on tarjota lapselle mahdollisuuksia tutustua ja tutkia omaa

ympäristöä eri välineitä ja materiaaleja käyttäen. Monipuolisen tekemisen kautta

vahvistuu lapsen hienomotoriikka ja käden ja silmän yhteistyö. Materiaalit ja välineet

otetaan käyttöön huomioon ottaen lasten eri ikäkaudet, vahvuudet ja oppimistyylit.

Piirtäminen: liidut, puuvärit, tussit, hiilet, lyijykynät, erilaisille papereille ja kartongeille

työskentely

Grafiikka: erilaisilla materiaaleilla painanta sekä luonnon- ja kierrätysmateriaaleista

tehdyt työt

Maalaus: sormivärit, vesivärit, peitevärit, laveeraus, roiske- ja puhallustyöt,

kuulamaalaus (laatikon pohjalle asetetaan paperi, johon tiputetaan väriä. Laatikkoon

laitetaan kuulat, joita heilutetaan), lumi- ja ikkuna maalaus, musiikkimaalaus, värien

sekoittaminen ja värioppi

Askartelu: repiminen, rypistely, liimaus, soittimien valmistus, marmorointi,

leikkaaminen, pistelytyöt, silhuettityöt, taittelu ja kollaasit

Kolmiulotteinen työskentely: muovailuvaha, taikataikina, savityöt, kipsityöt,

liisterityöt, leivonta ja mosaiikki

Käsityö: ompelu ja kangastyöt; kankaanpainanta, vohvelikangasompelu, virkkaus,

ompelukuvat, neulalla pujottelu, puutyöt; sahaaminen, ruuvaaminen, käsipora,

puukonkäyttö, naulaaminen, ja rakentelu

Tietokone: piirustusohjelmat

Lapselle ominainen tapa oppia:

Leikkiminen:

Lapsi voi käyttää leikeissään erilaisia askartelumateriaaleja (esim. kangastilkut). Hän

voi myös rikastuttaa leikkiään itse tekemällään materiaalilla (rahat). Valmistamme

yhdessä lasten kanssa leikkiin sopivaa rekvisiittaa.

18

Liikkuminen:

Liikkuessaan lapset tutkivat omaa kehoa ja saavat mallia ihmiskehon piirtämiseen.

Valmistamme yhdessä lasten kanssa materiaalia, jota käytämme liikuntahetkillä esim.

häntäpallot. Musiikkimaalauksessa lapset voivat ensin liikkua musiikin tahdissa, ja

sitten maalata musiikin mukaan.

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen:

Lapsi kertoo omasta tuotoksestaan muille lapsille ja yhdessä ihastellaan sitä.

Järjestämme lasten töistä näyttelyitä ja käymme lasten kanssa taidenäyttelyissä yms.

Tarjoamme myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia kädentöiden parissa.

Tutkiminen:

Lapsi tutkii värejä ja niiden muodostumista, tutustuu erilaisiin materiaaleihin ja

menetelmiin. Pienryhmätoiminnan ja projektien kautta perehdymme tarkemmin eri

aihealueisiin.

Oppimisympäristö: Tilojen tulee olla monipuoliset, ja tarvittaessa rauhalliset sekä kaikkia eri aisteja

stimuloivat. Niissä tulee olla mahdollisuus työskennellä sekä ryhmässä että yksin.

Tilojen tulisi edistää lapsen mielikuvitusta ja luovuutta.

Hyväkuntoiset, riittävät ja monipuoliset välineet sekä materiaalit ovat edellytys lapsen

itseilmaisulle kädentaidoissa. Niiden tulee olla helposti lapsen saatavilla. Materiaaleja

on hauska kerätä myös yhdessä lasten kanssa esimerkiksi luonnosta.

Kädentaitoja tulee tarjota mahdollisimman usein. Kasvattajan tehtävä on huolehtia,

että lapsi saa toteuttaa työnsä loppuun asti. Lapsen spontaanius on tärkeää ottaa

huomioon.

Kasvattajan tulee keskustelemalla varmistaa, että lapsi ymmärtää annetut ohjeet.

Lapsen tulee saada työskennellä aidossa vuorovaikutuksessa niin, että kasvattaja

kuuntelee ja vastaa ja on läsnä koko prosessin ajan.

19

Arviointi ja havainnointi:

Lopputuotoksen lisäksi työstäminen on lapselle tärkeää, joten se tulisi dokumentoida.

Keräämme esimerkiksi valokuvia lasten toiminnasta, jotka laitamme kasvunkansioon.

Havainnoimalla kasvattaja pystyy vastaamaan lapsen kiinnostusten kohteisiin ja

tarpeisiin, antaen mahdollisuuden tarttua omiin ideoihin. Lapsen töitä laitetaan esille

esim. näyttelyt.

Kasvatuskumppanuus:

Kannustamme vanhempia osallistumaan eri tapahtumiin lasten kanssa. Kannustamme

vanhempia laittamaan lasten töitä kotona esille sekä tekemään erilaisia kädentöitä.

Tiedotamme vanhempia mahdollisista tapahtumista.

Kielenkehitys:

Rohkaisemme lasta kertomaan omista töistä ja niiden toteutuksesta, sekä

kuvailemaan ja havainnoimaan muiden tekemiä töitä. Saduttamalla saamme itse

tehdyistä töistä pitkiäkin tarinoita. Tuotoksesta keskustelemisen lisäksi tulee koko

työskentelyn ajan keskustella vastavuoroisesti lapsen kanssa.

7.3 Musiikki

Tavoitteet: Lapsi pitää musiikkia iloisena, myönteisenä ja rentouttavana. Lapselle tarjotaan

erilaisia tapoja kokea musiikkia.

Laulaminen: Kasvattaja kiinnittää huomiota laulujen valintaan. Laulut valitaan ryhmän

ikätason mukaan lasten kiinnostuksen kohteet huomioiden. Lauluiksi valitaan esim.

rakenteeltaan erilaisia lauluja, teemaan tai vuodenaikaan liittyviä lauluja. Lasten

kanssa laulettavat laulut ja lapsille laulettavat laulut ovat erikseen.

20

Kuunteleminen: Musiikki alkaa hiljaisuudesta. Kuunteleminen on aktiivista toimintaa,

mikä edellyttää keskittymistä ja havaintojen tekemistä. Kasvattajan tekee valintoja ja

valmistelee kuunteluhetki.

Rytmiikka: Rytmiikassa on oleellista elämyksellisesti rytmin mukaan liikkuminen,

taputtaminen yms.

Soittaminen: Soittaminen alkaa kehonsoittimilla. Rytmisoittimista opetellaan nimet,

soittotavat ja soitinten kunnioitus. Järjestämme säännöllisesti koko päiväkodin yhteisiä

lauluhetkiä, joissa lapsella on mahdollisuus yhdessä laulamiseen, soittamiseen ja

esiintymiseen.

Lapselle ominainen tapa oppia: Leikkiminen:

Laululeikit ovat tärkeä osa päiväkotimme musiikkikasvatusta. Niitä ovat esim.

laululeikit (Prinsessa Ruusunen, Hura-hura häitä), sormileikit (Viisi pientä ankkaa,

Missä on peukalo), piirileikit (Tule ystäväksi näin, Isäntä se teki talon), rytmileikit

(Leijonan metsästys, Kuka pölli kaikki meidän piparit) ja spontaanit leikit.

Liikkuminen:

Musiikkiliikunnassa tutustumme erilaisiin rytmeihin, tansseihin ja laululeikkeihin.

Liikuntavälineitä yhdistetään musiikkiin ja musiikkia käytetään välineenä leikeissä.

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen:

Myönteiset kokemukset ja elämykset musiikista innostavat lasta taiteelliseen

ilmaisuun. Esimerkiksi musiikkimaalauksessa lapsi tuo esiin musiikin tunnelmia ja

mielikuvia. Askartelemme soittimia. Käymme konserteissa ja erilaisissa

musiikkitapahtumissa. Lapsi saa arvioida musiikkia esim. levyraadissa.

Päiväkodin juhlissa laulamme, soitamme ja tanssimme.

Tutkiminen:

Tutustumme soittimiin kokeillen niistä tulevia ääniä ja äänenvoimakkuuksia.

Kuunnellen ja kokeillen tutustumme musiikillisiin vastakohtiin: nopea-hidas, korkea-

matala, voimakas-hiljainen ja erilaiset rytmit.

Lapsi harjoittelee omaa äänenkäyttöään kokeilemalla.

21

Oppimisympäristö:

Kasvattajan malli innostaa lapsia laulamaan ja soittamaan. Kasvattaja käyttää laulua ja

musiikkia myös spontaanisti esim. perushoitotilanteissa.

Lapset saavat halutessaan kuunnella musiikkitallenteita ja soittaa soittimilla.

Arviointi ja havainnointi:

Tuemme ja kannustamme lasta tarjoamalla musiikillisia mahdollisuuksia.

Havainnoimalla huomaamme lapsen musiikillisen kiinnostuksen ja lahjakkuuden.

Kasvatuskumppanuus:

Keskustelemme vanhempien kanssa lapsen musiikillisista taidoista ja

kiinnostuneisuudesta. Tarvittaessa kannustamme vanhempia laulamaan,

kuuntelemaan musiikkia ja tanssimaan lapsen kanssa. Annamme vanhemmille

päiväkodissa laulettavien laulujen sanoja ja nuotteja.

Kielen kehitys:

Laulaminen edesauttaa sanavaraston ja artikulaation kehittymistä.

Rytmi tukee kielen kehitystä ja lukemaan oppimisen alkeita.

7.4 Matematiikka

Matemaattisloogisiin operaatioihin kuuluu määrään ja muotoon liittyvät käsitteet,

vertailut, vastakohtaistaminen, samanlainen – erilainen, luokittelu, järjestykseen

asettaminen, määrän säilyminen, enemmän, vähemmän ja yhtä paljon. Laskemiseen

liittyy lukukäsite ja sen osat, määrän säilyminen ja vertailu, lukusanat, numeromerkit,

lukujono, yhteenlaskeminen ja vähentäminen. Lisäksi matemaattiseen orientaatioon

kuuluu geometria, mittaaminen, aika, raha ja tilastot.

22

Tavoitteet:

Tuodaan aktiivisesti lapsen tietoisuuteen matemaattisia käsitteitä ja pyritään

herättämään lapsen uteliaisuus ja mielenkiinto niitä kohtaan.

Lapselle ominainen tapa oppia:

Leikkiminen:

Lapsi oppii matematiikkaa jokapäiväisissä leikeissä. Hänellä on leikkiessään

mahdollisuus käyttää matemaattisia välineitä (esim. kauppaleikki). Rakenteluleikkien,

lumi- ja hiekkaleikkien avulla lapsi harjoittelee avaruudellista hahmottamista ja

geometriaa. Vesileikeissä tutustumme tilavuuteen ja määrään. Lautapeleissä opimme

luvun ja määrän vastaavuutta, laskemista, geometriaa ja suuntia. Korjatessaan

leikkejä pois, lapsi oppii luokittelua.

Liikkuminen:

Ohjatuissa liikuntatuokioissa lapsi oppii matemaattisia käsitteitä esim. suuntia, määriä,

muotoja, lukuja, avaruudellista hahmottamista ja luokittelua. Näitä asioita

syvennämme liikuntaeskarissa ja liikuntafemmiksessä. Erilaisia liikuntavälineitä

käytämme oppimisen tukena. Erilaisissa liikuntaleikeissä käytämme paljon käsitteitä,

esim. parit, enemmän – vähemmän, joukkueiden jakamiset, pisteiden/maalien

laskeminen ja leikinaloituslorut. Suunnistettaessa kartan avulla opimme avaruudellista

hahmottamista ja rastitehtävät voivat olla matemaattisia. Retkillä havainnoimme esim.

liikennemerkkien muotoja, kulkuneuvojen numeroita ja asioiden määriä.

Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu:

Puutöissä lapsi harjoittelee mittaamista, määrien laskemista, erilaisia muotoja ja

avaruudellista hahmottamista. Askartelu ja muovailu kehittää avaruudellista

hahmottamista ja tutustuttaa moniin matemaattisiin käsitteisiin. Ommeltaessa

vohvelikangasta ja ompelukuvia harjoittelemme suuntia ja muotoja. Nämä tulevat

tutuiksi myös maalatessa ja piirtäessä. Numeromerkkien tekemistä harjoittelemme

mm. kynällä ja paperilla sekä ryynitarjottimella. Kuvakirjojen avulla käsittelemme

lukumääriä ja muotoja.

23

Monissa lauluissa ja musiikissa on matemaattisia käsitteitä esim. lukumäärä (Viisi

pientä ankkaa ja soolo-tuttilaulut) ja vastakohtia. Musiikissa tutustumme erilaisiin

rytmeihin.

Tutkiminen:

Lapsen ulottuvilla on välineitä, joiden avulla hän voi tutustua erilaisiin matemaattisiin

käsitteisiin. Kasvattaja opastaa ja ohjaa lasta välineiden käytössä. Välineistö: figuurit,

tilavuusmitat, leikkimitat, napit, munakennot, vaaka, viivoitin, numerot, multilinkit,

liikuntavälineet, kalenteri, kello, tiimalasi, diagrammi, joulukalenteri ja

tietokoneohjelmat. Omaa kehoa tutkimalla lapsi voi esim. laskea kehon osien määriä

ja vertailla pituutta, painoa ja voimaa. Apulais- ja keittiötehtävissä lapsi oppii

laskemaan määriä, vertailemaan ja luokittelemaan.

Oppimisympäristö:

Kasvattajat voivat hyödyntää monia arkipäiväntilanteita matemaattisten käsitteiden

opettelussa esim. kattaminen, aamupiiri, siirtymätilanteet ja ruokailu. Kasvattajat

käyttävät aktiivisesti puheessaan matemaattisia käsitteitä ja asettavat päättelytehtäviä

lapselle. Innostunut ja pohtiva kasvattaja tartuttaa innostuksen ja mielenkiinnon myös

lapseen. Kasvattaja järjestää leikkiympäristön niin, että lapsi kiinnostuu

matemaattisista asioista esim. numeroita ja muotoja seinillä ja lattioilla sekä kelloja eri

tiloissa. Matematiikan oppimisvälineet ovat houkuttelevasti esillä ja lapsen ulottuvilla.

Liikuntavälineet ovat mukana lapsen leikeissä ja toiminnassa. Lautapeleissä ja

tiekoneohjelmissa harjoitellaan matemaattisia käsitteitä.

Arviointi ja havainnointi:

Kasvattaja havainnoi ja käyttää hyväksi lapsen mielenkiinnonkohteita. Lapsen

kehitystaso huomioidaan suunnittelussa niin, että tehtävät ovat riittävän haasteellisia.

Tuetaan oppimisen iloa.

24

Kasvatuskumppanuus:

Keskustelemme vanhempien kanssa lapsen matemaattisista taidoista ja kannustetaan

heitä esim. pelaamaan pelejä.

Kielenkehitys:

Sanavarasto karttuu lapsen tutustuessa matemaattisiin käsitteisiin. Kasvattaja

huolehtii, että lapsi ymmärtää annetut ohjeet ja käsitteet. Kasvattaja käyttää

käsitteiden oikeita nimiä.

7.5 Luonto ja ympäristö

Luonto on osa lapsen elinympäristöä. Luonnolla voidaan käsittää elollinen ja eloton

sekä rakennettu/rakentamaton ympäristö. Retkeilemme säännöllisesti

lähiympäristössä ja metsissä.

Tavoitteet: Lapsen on tärkeä oppia ymmärtämään ja arvostamaan luontoa. Huomioimalla ja

tutkimalla luonnon ihmeellisyyttä sekä ilmiöitä ymmärrämme oman vaikutuksemme

ympäristöön. Päiväkodin ympäristö kannustaa nauttimaan luonnon läheisyydestä ja

iloitsemaan sen tarjoamista elämyksistä.

Lapselle ominainen tapa oppia:

Leikkiminen:

Leikin avulla lapselle avautuu monipuolisia mahdollisuuksia tutustua ympäristöön eri

vuodenaikoina. Esimerkiksi lumi- ja vesileikit, käpy- ja kivileikit, eläinroolileikit,

majanrakennus, mielikuvitusmatkailu, rantaleikit sekä seikkailuleikit antavat iloisia

elämyksiä.

25

Liikkuminen:

Ympäristössä monipuolisesti liikkumalla lapsesta kehittyy pienestä pitäen motorisesti

taitava, hän oppii hallitsemaan kehoaan ja hänen itsetuntonsa paranee. Luonnossa voi

liikkua esimerkiksi pyöräillen, kävellen, hiihtäen, luistellen, juosten, kallioilla kiipeillen

sekä retkeillen metsässä. Liikumme luonnossa eri vuodenaikoina. Havainnoimme ja

tutkimme luontoa ja ympäristön muutoksia. Luonnossa liikkuminen mahdollistaa

erilaisten maastojen kokemisen ja erilaisten liikkumistapojen kokeilemisen.

Toiminnassa on tärkeää taata turvallisuus.

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen:

Taiteen avulla lapsi pystyy ilmaisemaan luonnossa kokemaansa ja näkemäänsä.

Esimerkiksi luontokirjat, paperin valmistus, kierrätysmateriaaliaskartelut, luonnossa

piirtäminen, luontoon liittyvät laulut ja musiikki, luonnon ja ympäristön äänet sekä

kuuntelu ovat kehittäviä eri aisteille. Erilaisten värien, materiaalien ja tekniikoiden

kautta hän tuo esille tunnetilojaan ja kokemuksiaan.

Tutkiminen:

Ympäristöä tutkimalla ja havainnoimalla lapset saavat arvokasta tietoa elollisesta ja

elottomasta. Esimerkiksi vuodenaikojen seuraaminen, sään havainnoiminen,

kompostointi, erilaiset kokeet, kasvien istuttaminen ja hoitaminen sekä kasvillisuuden,

marjojen ja sienien tutkiminen tuovat lapselle onnistumisen iloa.

Oppimisympäristö:

Tarjoamme lapsille mahdollisuuden tutustua luonnonmateriaaleihin sekä sisällä että

päiväkodin pihalla eri vuodenaikoina. Lasten käytettävissä on tutkimiseen sopivia

välineitä; luupit, mikroskoopit, kirjat jne. Vuodenaikojen vaihtuminen näkyy myös

sisällä esimerkiksi aamupiirissä ja askarteluissa.

Päiväkotimme sijainti antaa hyvät puitteet retkeillä lähiympäristössä. Meri, metsä,

rannat, kalliot ja erilaiset rakennukset (esim. kirjasto, kirkko, uimahalli) sijaitsevat

lähellä.

26

Arviointi ja havainnointi:

Kasvattaja havainnoi lapsen kiinnostuksen kohteita ja syventää niitä yhdessä lapsen

kanssa.

Kasvatuskumppanuus:

Kannustamme vanhempia liikkumaan lähiympäristössään lastensa kanssa.

Järjestämme vanhemmille toiminnallisia juhlia lähiympäristössä, esimerkiksi kevät- ja

joulujuhlat, ryhmien omat tapahtumat sekä laskiaisrieha.

Kielenkehitys:

Luonnossa liikkuessaan lapsi innostuu kyselemään ja kertomaan näkemästään.

7.6 Historia ja yhteiskunta

Historia on tärkeä osa tulevaisuutta ja nykypäivä on pian historiaa. Tutustuminen

lähiseudun historiallisiin paikkoihin ja nähtävyyksiin auttaa ymmärtämään kotiseudun

historiaa. Lapsille välitetään suomalaiseen perinteeseen liittyviä tapoja, leikkejä,

tarinoita yms.

Tavoitteet:

Lapsi muodostaa kuvaa menneisyydestä vanhojen esineiden ja dokumenttien sekä

kasvattajilta, vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan saamiensa tietojen avulla.

Lapselle ominainen tapa oppia:

Leikkiminen:

Lapselle välitetään itse opittuja tai kirjoista opeteltuja perinneleikkejä. Leikkiperinteistä

saadaan tietoa myös isovanhemmilta ja muulta suvulta. Perinteisiä leikkejä ovat

27

esimerkiksi kymmenen tikkua laudalla, hippaleikit, naruhyppely, kotileikit, roolileikit ja

arvuutteluleikit (Missä asuu talonpoika) sekä loru- ja laululeikit ja köröttelyleikit.

Leikkivälineinä käytämme luonnonmateriaaleista tehtyjä leikkikaluja (mm. puusta

tehtyjä autoja, käpylehmiä, kaarnalaivoja).

Liikkuminen:

Tutustutamme lapset perinteisiin piha- ja sisäliikuntaleikkeihin kuten polttopallo ja

tervapata. Tutustumme myös hiihtämiseen, luisteluun, yleisurheiluun ja nelimaaliin.

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen:

Lapselle luetaan ja kerrotaan kansansatuja, vanhoja tarinoita, runoja sekä loruja. Lapsi

saa mahdollisuuden tutustua kansantanssiin ja – musiikkiin. Soitamme myös

perinteisiä soittimia kuten kannelta. Lapset saavat itse tehdä kansanperinteeseen

liittyviä käsitöitä kuten vohvelikangastyöt ja nikkarointi. Kannustamme lasta

ilmaisemaan itseään näyttelemisen ja nukketeatterin avulla.

Tutkiminen:

Tutustumme vanhoihin esineisiin ja vertaamme niitä nykypäivän tavaroihin (esim.

auto). Vanhoista esineistä voidaan koota myös näyttely päiväkotiin. Lähiympäristön

menneisyyteen tutustumme kirjojen, valokuvien, näyttelyiden, retkien ja tapahtumien

avulla. Retkikohteita ovat esimerkiksi Suomenlinna ja museot. Tutustumme

perinteiseen ruokakulttuuriin maistelemalla ja itse tekemällä, esimerkiksi leipomalla

pullaa.

Oppimisympäristö: Ympäristöstä luodaan sellainen, että lapsella on tilaa ja aikaa tutkimiselle. Tämä

ympäristö laajenee ikä- ja kehitystason mukaan päiväkodista lähiympäristöön ja

kauemmaksikin. Lapsen omat tuotokset, jotka liittyvät aiheeseen laitetaan esille (esim.

maalaukset). Lapsen ulottuvilla on aiheeseen liittyvää materiaalia esimerkiksi kirjoja.

28

Arviointi ja havainnointi:

Kasvattaja havainnoi lapsen kiinnostuksen kohteita ja syventää niitä yhdessä lapsen

kanssa.

Kasvatuskumppanuus:

Lasten toiminnan suunnittelussa huomioimme perinteiset suomalaiset juhlapyhät

(joulu, juhannus jne.).

Kasvattaja kertoo omaan lapsuuteen liittyvistä asioista ja kannustaa vanhempia ja

isovanhempia kertomaan tarinoita omasta lapsuudestaan. Pidämme vuosittain

isovanhempienpäivän, jolloin kaikkien lasten isovanhemmat ovat tervetulleita

vierailulle.

Opetamme lapselle käytöstapoja, toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamista ja

arvostamista kasvattajan esimerkillä ja ohjaamisella. Kannustamme lasta kyselemään

asioista ja hakemaan tietoa. Lapsen ”historiaa” dokumentoidaan kasvunkansioihin

valokuvien, tekstin ja omien töiden muodossa.

Kielenkehitys:

Sanavarasto karttuu tutustumalla historiallisiin asioihin sekä perinnelorujen ym.

muodossa.

7.7 Uskonto ja etiikka

Eettinen kasvatus on osa päiväkodin arkea. Kannustamme lapsia hyviin

käytöstapoihin. Lapsi oppii käyttämään sanoja kiitos, anteeksi ja ole hyvä ja

ymmärtämään niiden merkityksen. Haluamme luoda lapsille turvallisen ilmapiirin, joka

kannustaa heitä kysymyksiin ja pohdintaan. Lapset opettelevat kunnioittamaan toisten

erilaisuutta ja koskemattomuutta. Lapsia kannustetaan auttamaan toisia. Lapset

29

oppivat talkoiden ja apulaistehtävien avulla ottamaan vastuuta yhteisestä

viihtyvyydestä.

Uskonnollisen kasvatuksen ytimen muodostavat suuret kirkolliset juhlapyhät ja niihin

valmistautuminen, erityisesti joulu ja pääsiäinen.

Tavoitteet:

Lapsi oppii kunnioittamaan toisen vakaumusta ja hyväksymään erilaisuutta. Luomme

lapselle mahdollisuuksia myönteisten elämysten kokemiseen ja hiljentymiseen.

Lapselle ominainen tapa oppia:

Leikkiminen:

Leikeissä harjoittelemme toisten huomioonottamista, tunteidenilmaisua ja hyviä

tapoja. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, kunnioitus ja vapaus joita luontevasti

käsittelemme leikeissä. Tutustumme erilaisiin kirkollisiin toimituksiin esim. häät,

ristiäiset ja hautajaiset leikkien avulla.

Liikkuminen:

Liikuntaleikeissä säännöt ovat tärkeitä ja niitä pyritään noudattamaan.

Liikuntaleikeissä ja seikkailuissa yhdessä tekeminen on tärkeää. Käsitteet:

oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, kunnioitus, totuus-valhe ja oikea-väärä tulevat tutuiksi

liikkumisessa ja erilaisissa liikuntaleikeissä sekä kasvattajan oman toiminnan kautta.

Säännöt ja kasvattajan luomat puitteet edesauttavat henkisesti turvallisen ilmapiirin

syntymistä.

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen:

Teatteri, musiikki ja erilaiset sadut kannustavat lapsia pohtimaan erilaisia uskonnollisia

asioita. Joulukuvaelma, pääsiäisvaellus, kirkkokonsertit sekä omat ja seurakunnan

järjestämät nukketeatterit ovat tärkeä osa uskontokasvatustamme.

Huomioimme kirkkovuoden erilaisissa kädentöissä.

30

Tutkiminen:

Annamme aikaa ja tilaa lapsen ihmettelylle. Lapsi oppii ymmärtämään, ettei kaikille

kysymyksille ole vastauksia aikuisellakaan. Käsittelemme yhdessä lasten kanssa mm.

aiheita syy-seuraus, hyvä-paha, tahallinen-tahaton, totuus-valhe, pelot, ahdistus ja

syyllisyys.

Oppimisympäristö:

Kasvattajien antama malli ja yhteisesti sovitut säännöt luovat turvallisen ilmapiirin.

Lapsella on aina halutessaan mahdollisuus tulla syliin. Tarvittaessa järjestämme

lapselle tilan hiljentymiseen ja rauhalliseen leikkiin.

Arviointi ja havainnointi:

Annamme lapselle mahdollisuuden arvioida ristiriitatilanteita yhdessä kasvattajan

kanssa, ja miettiä niihin ratkaisumalleja.

Kasvatuskumppanuus:

Hoito- ja kasvatuskeskusteluissa keskustelemme perheen uskonnollisesta

vakaumuksesta, osallistumisesta päiväkodin uskontokasvatukseen sekä hyvistä

tavoista.

Kielenkehitys

Opettelemme nimeämään erilaisia tunteita ja eettisiä käsitteitä. Keskustelemme

eettisistä ja uskonnollisista asioista.

31

8 ESIOPETUS

Toiminta-ajatus

Esiopetus on osa päiväkotimme varhaiskasvatusta. Päiväkodin esiopetuksessa

painotamme liikunnan ja toiminnan avulla oppimista. Esikouluryhmässä on kerran

viikossa erityinen liikuntaeskari, jossa lapsilla on mahdollisuus oppia uusia asioita

liikunnan keinoin. Viikoittaiset retkemme suuntautuvat useimmiten metsään.

Käytämme toiminnassamme apuna projektityöskentelyä, jossa tutustumme ja

syvennymme koko vuodeksi lapsia kiinnostavaan aiheeseen.

Esiopetus perustuu Helsingin esiopetussuunnitelmaan.

Sosiaaliset taidot Tavoitteet:

Lapsi pystyy leikkimään ja työskentelemään toisten kanssa. Hän hyväksyy säännöt ja

ohjeet ja kyseenalaistaa niitä vain keskustelemalla. Hän sietää pettymyksiä ja

muutoksia. Hän jaksaa odottaa vuoroaan ja osoittaa tilannetajua. Hän hallitsee

esiintymis- ja kommunikointitaitoja, joiden avulla saa esitettyä asiansa, pidettyä

puolensa ja pystyy ilmaisemaan tunteitaan positiivisesti.

Keinot:

Ulkoilun päätteeksi leikimme lasten kanssa loppuleikkejä, joissa lapset paitsi oppivat

perinteisiä pihaleikkejä, harjoittelevat pettymyksen sietokykyä ja sääntöjen

noudattamista. Esikouluvuoden alussa jaamme lapset pienryhmiin (väriryhmät).

Pienryhmissä lapset harjoittelevat erilaisten lasten kanssa yhdessä toimimista ja

leikkimistä. Aamupiirillä lapset saavat harjoitella ryhmän edessä vastaamista ja

pienimuotoista esiintymistä. Lapset saavat usein myös pieniä vastuutehtäviä, joissa

joutuvat asioimaan päiväkodin muiden aikuisten kanssa.

Ryhmässämme on käytössä taulu, jossa kuvien avulla lapselle kerrotaan kuinka

huonoon käytökseen puututaan. Kaikki lapset ovat ensisijaisesti kaukoluotossa

(mahdollisuus leikkiä koko päiväkodin alueella). Tarvittaessa opettaja siirtää lapsen

lähiluottoon (leikkipaikka vain omalta kotialueelta). Toistuvissa ristiriitatilanteissa

32

voimme käyttää apuna kuvia tai piirtämistä. Liikennevalojen avulla lapsi opettelee

arvioimaan omaa käyttäytymistään ja saa siitä palautetta opettajalta.

Kiinnostuksen herääminen oppimiseen Tavoitteet:

Lapsi kiinnostuu kirjaimista, sanoista, numeroista ja pienistä laskutehtävistä sekä oppii

soveltamaan niitä erilaisissa arkipäivän tilanteissa (esim. apulaistehtävät, pelit). Lapsi

havainnoi päiväkodin oppimisympäristöä. Hän kyselee luonnonilmiöistä, historiasta ja

uskonnosta. Kasvattaja auttaa lasta ymmärtämään ja etsimään lisää tietoa asioista.

Lapsi oppii kuuntelemaan ohjeita ja oivaltaa niiden merkityksen.

Keinot:

Koko päiväkoti on lapsen oppimisympäristöä. Numeroita, muotoja, kirjaimia ja sanoja

löytyy seiniltä ja lattioista. Hyllyissä on runsaasti oppimismateriaalia lasten vapaassa

käytössä. Opettajat hyödyntävät lasten mielenkiinnon kohteita opetuksessa. Lapsia

kannustetaan omaan päättelyyn esim. palauttamalla kysymys lapselle takaisin: ”Mitä

sinä itse ajattelet?” Kriittiseen ajatteluun lapsia ohjataan myös huumorin avulla.

Aamu- ja päiväpiireillä esitellään lapsille erilaisia asioita ja ilmiöitä.

Omatoimisuus Tavoitteet:

Lapsi oppii ruokailutavat, käyttämään ruokailuvälineitä ja annostelemaan oikean

määrän ruokaa itselleen. Hän ymmärtää sopivan vaatetuksen merkityksen itselleen.

Hän oppii itse ripustamaan vaatteensa kuivumaan. Hän osaa pitää naulakkonsa

järjestyksessä ja huolehtimaan omista tavaroista. Hän oppii vähitellen paitsi

siivoamaan omat jälkensä myös huolehtimaan yhteisestä ympäristöstä. Lapsi pystyy

omatoimisesti keksimään ja aloittamaan leikkejä.

Keinot:

Vanhempien ja lasten kanssa käydään läpi vastuunjakokaavio (liite). Ryhmässämme

lapset oppivat periaatteen, että sen määrän minkä otat ruokaa lautasellesi, sen pyrit

syömään. Lasta ohjataan miettimään ruoan määrää myös oman jaksamisen kannalta.

33

Opettajat opettavat lapsille omalla esimerkillään hyviä ruokatapoja. Eteisessämme on

taulu mihin nimen saaminen kannustaa opettelemaan kengännauhojen solmimista.

Keittiöapulaiset kattavat pöydät, hakevat ruoan, kertovat ruoan nimen ja mistä se on

valmistettu muulle ryhmälle, vievät likaiset astiat keittiöön ja osallistuvat siellä kärryjen

tyhjentämiseen, astioiden lajittelemiseen ja roskien lajitteluun ja viemiseen.

Päivittäiseen siivousaikaan kaikki lapset osallistuvat sovittujen alueiden siivoamiseen.

Lapsi voi tuoda ryhmäämme leluja joka päivä, mutta hän vastaa niistä itsenäisesti.

Lapset opettelevat huolehtimaan itse retkirepuistaan. Kuvallisesta leikkikansiosta

lapset löytävät ideoita leikkeihin ja leikkipaikkoihin. Loppuleikkien kautta lasten

leikkivarasto karttuu ja leikit siirtyvät myös omiin leikkeihin. Leimataulukkojen avulla

lasta kannustetaan vapaanleikin aikana pelaamaan lautapelejä tai tekemään

tangrameja (kiinalainen palapeli).

Pitkäjänteisyys, keskittyminen ja jaksaminen Tavoitteet:

Lapsi pystyy vastaanottamaan moniosaisia ohjeita ja toimimaan niiden mukaan. Hän

pystyy pitkäkestoiseen työskentelyyn ja leikkiin. Lapsi jaksaa fyysisesti päiväkotipäivän

ja vähitellen ilman päiväunia.

Keinot:

Lapsilta vaaditaan leikkiin ja leikkipaikkaan sitoutumista ja tarvittaessa käytetään

kelloa apuna. Opettaja varmistaa, että lapsen päivä sisältää tasapuolisesti toimintaa ja

lepoa. Ulkoilujen porrastaminen muiden ryhmien kanssa mahdollistaa leikkirauhan

sekä sisällä että ulkona. Opettaja jakaa useimmiten lapsille paikat, jotta työrauha

säilyisi. Projektityöskentelyn kautta lapset oppivat pitkäjänteiseen työskentelyyn.

Motoriikka Tavoitteet:

Lapsen käden ja silmän yhteistyö kehittyy. Hänen kätisyytensä vahvistuu,

kynäotteensa paranee ja saksien käyttö tulee sujuvammaksi. Hän jaksaa tehdä

tarkkuutta vaativia tehtäviä ja hänen käden jälkensä on siistiä.

34

Lapsen tasapaino kehittyy. Hänen perusliikkeensä automatisoituvat niin, että

perusliikkeistä voidaan siirtyä lajitaitojen harjoitteluun. Lapsi oppii nimeämään

suurimmanosan kehonosistaan.

Keinot:

Ryhmässämme ei pääsääntöisesti tehdä valmiita esikoulutehtäviä vaan lapsen oma

osuus tehtävissä on suuri. Tehtävät sisältävät usein kirjoittamista, piirtämistä ja

numeroita. Ryhmän opettajat ohjaavat lapsia tekemään työnsä niin hyvin kuin

mahdollista. Askarteluissa emme käytä valmiita malleja ja värityskuviakin käytetään

harvoin. Lapsia kannustetaan panostamaan omaan työhönsä ja luovuuteen,

valitsemalla jokainen lapsista vuorollaan viikontaiteilijaksi.

Teemme yhteistyötä eri lajien ammattilaisten kanssa. Viikoittaisilla retkillä lapset

saavat liikkua erilaisissa maastoissa esim. pyörä-, luistelu- ja hiihtoretket. Lapsia

kannustetaan luopumaan apupyöristä yhdessä vanhempien kanssa. Syksyisin

käymme uimassa n. kahdeksan kertaa. Kehonhahmotusharjoituksia tehdään

liikuntatuokioissa, aamu- ja päiväpiireillä.

Kasvatuskumppanuus Esikouluvuoden aikana opettajat havainnoivat jokaista lasta päivittäisessä

toiminnassa. Lisäksi lapsilla teetetään havainnointia helpottavia esikoulutehtäviä.

Havainnoinnin ja vanhempien kanssa käytävän keskustelun pohjalta lapsille asetetaan

esikouluvuoden tavoitteet, jotka kirjataan lapsen esiopetuksen suunnitelmaan

(LEOPS). Erityistä tukea tarvitseville lapsille laaditaan lisäksi tuki- ja kuntoutusosio.

LEOPS siirtyy vanhempien suostumuksella kouluun. Lisäksi suomea toisena kielenään

puhuvien lasten oppimisen seurantaan liittyvä kaavake siirtyy vanhempien

suostumuksella kouluun. Opettajilla ja vanhemmilla on myös mahdollisuus keskustella

alueellisen kiertävän erityislastentarhanopettajan (KELTO) kanssa lapsesta. Mikäli

lapsen valmiuksissa tuntuu olevan merkittäviä puutteita tai huolen aiheita,

vanhemmille suositellaan, että lapsi osallistuisi alueelliseen kouluvalmiusarviointiin.

Arviointia varten päiväkodin opettajat laativat päivähoidon kuvauksen lapsesta, jonka

vanhemmat toimittavat kouluvalmiusarvioinnin suorittajille. Mikäli lapsella on jo

ennestään yhteys johonkin tutkivaan tahoon, niin kouluvalmiusarvioinnin tekee

kyseinen taho.

35

Päiväkodin oppilashuoltoon kuuluu kiertävä erityislastentarhanopettaja, S2-opettaja

sekä voimme tarvittaessa konsultoida puheterapeutteja, lastensuojelun ja

perheneuvolan työntekijöitä. Erityistukea tarvitseville lapsille meillä on

pienryhmätoimintaa esim. KILI-kerho, S2-kerho ja muistikerho.

Vuosaaressa toimii myös esiopetuksen oppilashuoltotyöryhmä.

Päiväkodin opettajat, kelto, alueellinen erityisopettaja (AERO) ja koulun edustajat

keskustelevat kevään aikana tulevista ekaluokkalaisista ja yrittävät yhdessä

vanhempien kanssa löytää jokaisen oppilaan kannalta paras mahdollinen tapa aloittaa

koulu. Liite 3

36

9 KASVATAMME YHDESSÄ

9.1 Kasvatuskumppanuus

Kasvatuskumppanuus on vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä. Sille luodaan

pohja jo silloin, kun perheet hakevat/palauttavat päivähoitohakemuksen. Tällöin

kerrotaan talon toiminnasta sekä keskustellaan perheen odotuksista. Kun

päivähoitopaikka on saatu, yhteistyö alkaa lapsen/vanhempien tutustumisella

päiväkotiin sovittuna aikana. Vanhemmalle annetaan mahdollisuus tutustua päiväkotiin

myös ensin ilman lastaan, jolloin lapselle välittyy kuva tulevasta hoitopaikasta

äidin/isän kertomana. Tavoitteenamme on, että lapsi tutustuu päiväkotiin yhdessä

vanhempansa kanssa useamman päivän/viikon ajan. Lapsen kanssa tutustumisen

toivotaan kestävän sitä pitempään mitä pienempi lapsi on. Näin lapselle muodostuu

käsitys päiväkodista turvallisena paikkana ja hän sekä vanhemmat tutustuvat ryhmän

kasvattajiin ja toimintatapoihin. On hyvä, jos tutustumisjakson jälkeen lapsen

ensimmäiset hoitopäivät ovat lyhyitä. Tällä kaikella vähennetään lapsen

hoidonaloitusstressiä.

Alle 3-vuotiaiden ryhmässä jokaiselle lapselle nimetään omahoitaja. Omahoitajan

tehtävä on säilyttää ja tukea lapsen ja vanhemman kiintymyssuhdetta, ja tarjota

lapselle hyvä toissijainen kiintymyssuhde, jonka varassa lapsen kehitys tapahtuu.

Yli 3-vuotiaiden ryhmissä jokaiselle lapselle nimetään vastuukasvattaja, joka hoitaa

esim. lapsen hoito- ja kasvatuskeskustelut.

Kasvatuskumppanuuden toteutuminen edellyttää luottamuksellista ja avointa

yhteistyötä vanhempien kanssa sekä molemminpuolista kunnioitusta. Vanhemman

tietämystä ja tuntemusta omasta lapsestaan arvostetaan. Jokaisen perheen kanssa

käydään hoitosuhteen alussa ja vuosittain hoito- ja kasvatuskeskustelu, jossa tehdään

lapselle hoito- ja kasvatussuunnitelma. Näin saamme vanhemmilta arvokasta tietoa

lapsen tavoista, persoonallisuudesta, vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista, joka

antaa meille aineksia ottaa huomioon lapsen yksilölliset tarpeet. Tarvittaessa

keskusteluja voi olla useimpia kauden aikana. Esiopetusikäiselle lapselle tehdään

lisäksi yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa lapsen esiopetuksen suunnitelma

37

(LEOPS). Kaikki varhaiskasvatusvaiheet kirjataan Helsingin päivähoidon

asiakastietojärjestelmä Efficaan.

Erittäin tärkeää yhteistyötä ovat päivittäiset keskustelut haku- ja tuontitilanteissa.

Näiden lisäksi on joissain ryhmissä käytössä reissuvihot.

Joka syksy järjestämme koko talon yhteisen vanhempainillan ja lisäksi ryhmät pitävät

omia vanhempainiltoja ja perheiden toiminnallisia iltoja. Tarjoamme vanhemmille

muutaman kerran vuodessa aamukahvit lapsen ryhmässä. Lisäksi huomioimme

vanhempia äitien- ja isänpäivänä esim. yhteisellä aamupalalla tai tehtäväradalla.

Muita yhteistyömuotoja vanhempien kanssa ovat juhlat, talkoot ja tapahtumat.

Perinteisiimme on päiväkotimme perustamisajoista lähtien kuulunut jokasyksyinen

illanvietto vanhempien kanssa. Päiväkodissamme toimii Myrskyluodon ja Hippaheikin

yhteinen vanhempaintoimikunta, joka on avoin kaikille vanhemmille. Toimikunnassa on

lisäksi työntekijäedustaja kummastakin päiväkodista.

Kasvatuskumppanuus on laajimmillaan yhteistyötä myös terveyskeskuksen,

lastensuojelun ja kuntouttavien tahojen kanssa. Pyrimme tarjoamaan erilaisia

yhteistyömuotoja perheille, jotta jokainen perhe löytäisi itselleen mielekkään tavan

tehdä yhteistyötä kanssamme.

Yhteistyömuodot vanhempien kanssa

Esite päiväkodin toiminnasta ja tilojen

esittely Vanhempain-toimikunta

Talkooillat

VanhempainillatVanhempien ja henkilökunnan

illanvietto

Vanhempien ehdotukset

yhteistyömuodoista

Kahdenkeskiset keskustelut

vanhempien kanssa

38

9.2 Päiväkotimme verkostot ja yhteistyökumppanit

Vanhempien lisäksi teemme lähes päivittäin yhteistyötä erilaisten asiantuntijoiden ja

yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyössä vallitsee ehdoton luottamus ja

salassapitovelvollisuus.

•Neuvola•Psykolgi•Puheterapeutti•Fysioterapeutti•Lastensuojelu•Koulut•KELTO/AERO•Tulkki•S2-verkosto ja –lto•Tutkivat sairaalat

•Valokuvaaja•Vierailijat•Huoltomiehet•Lehdistö

•Nuori Suomi•Liikkuvat päiväkodit•Urheilutalot•Liikuntapaikat•Seurakunta•Kirjasto/Kirjastoauto•Opiskelijat•Leikkipuisto

VANHEMMAT•vanhempaintoimikunta

HIPPAHEIKKIJA

MYRSKYLUOTO

39

10 LAPSEN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA

Kaikki lapset tarvitsevat tukea, jossain päiväkoti-ikä vaiheessa. Suurin osa tuen

tarpeesta pystytään toteuttamaan päiväkotimme monipuolisten perustoimintojen

yhteydessä yhteistyössä vanhempien kanssa.

Lapsen tukeminen päiväkodeissamme

Kuntoutussuunnitelmayhteistyössä vanhempien

ja yhteistyötahojen kanssa: jatkuvaapitkäjänteistä ja

arvioivaa

Yhtestyö vanhempienkanssa: -keskustelut-tiedotteet,-reissuvihot -kasvunkansio

Aikuisen tuki vuorovaikutustilanteissa-kuuntelu-keskustelu-leikin rakentaja jakannattelija

Oppimisympäristö:-selkeä-jäsentynyt-tarkoituksenmukainen-kuvallinen tuki

Arvionti:-omat havainnot-dokumentointi-Kettu ja Lumiukko(kielenarviointi 3- ja 5-vuotiaille)

Yhteistyötahot:-neulvola-perheneuvola-terapeutit-sairaalat-koulut

Kuvat ja tukiviittomat:-kommunikoinnintukeminen

Peruhoitotilanteet:-omatoimisuuden tukeminen-kiireettömyys-oma rajattu tila

Siirtymätilanteet:-porrastus (vain osa lapsistasamassa tilanteessa)

Rutiinit:-struktuuri-turvallisuus-ennakoitavuus

Pienryhmätyöskentely:-varmistetaan jokaisen lapsenyksilöllinen tuki

Lapsen tukeminen Hippaheikissä

ja Myrskyluodossa

Tietyissä tilanteissa tarvitaan kuitenkin myös erityspedagogista osaamista ja silloin

käännymme alueen erityslastentarhanopettajan puoleen. Jokaisen lapsen tilanne

käydään yksilöllisesti läpi, tuen määrä mietitään aina suhteessa lapsen tarpeeseen.

40

11 MONIKULTTUURISUUS

Päiväkodeissamme tapaamme paljon eri kulttuureista tulevia perheitä. Kulttuurien

moninaisuuden mukanaan tuomat haasteet kohtaamme seuraavin keinoin.

Verkostoituminen eri yhteistyötahojen kanssa on tärkeää. Tärkeimmät

yhteistyökumppanit ovat alueemme suomi toisena kielenä lastentarhanopettaja sekä

kiertävä erityslastentarhanopettaja. Teemme yhteistyötä myös puheterapeuttien,

neuvolan sekä Kulttuurikeskus Caisan kanssa.

Päiväkodeissamme on nimetty suomi toisena kielenä vastuuhenkilö ja varahenkilö.

Vastuuhenkilö osallistuu alueen suomi toisena kielenä verkostoihin ja tuo tiedon niistä

omaan työyhteisöön. Myös työssä oppiminen ja erilaiset koulutukset auttavat meitä

selviytymään eteen tulevista haasteista. Maahanmuuttaja-asioista on koottu kansio,

jossa on tietoa ja jota muokkaamme säännöllisesti.

Kaikki lapset ovat samanarvoisia ja oppivat suvaitsemaan erilaisuutta. Toimintamme

on suunniteltu siten että monikulttuuriset lapset voivat osallistua pääsääntöisesti

päivän ohjelmaan ja perheiden eettiset näkemykset on huomioitu. Kirkollisten

juhlapyhien aikana lapsella voi vanhempien toiveesta johtuen olla muuta toimintaa.

Keittiöhenkilökunta huomioi ruoan valmistuksessa uskonnolliset vaatimukset.

Erilaisten kulttuurien kunnioitus näkyy niin, että huomioimme perheiden toiveet arjessa

ja järjestämme juhlia ja tapahtumia, joissa eri kulttuurit ovat esillä. Kansainvälisyys

korostuu mm. YK:n päivänä, lauluhetkillä, projektiaiheissa ja eri maiden ruokien

teemaviikolla. Mikäli päiväkodissa on lapsia, joilla on sama äidinkieli, järjestämme

heille yhteisiä leikkihetkiä.

Päivittäisissä tuonti- ja hakutilanteissa tapahtuvien keskustelujen lisäksi käydään

vanhempien kanssa hoito- ja kasvatuskeskusteluja. Niihin on mahdollisuus saada

mukaan tulkin apua. Näissä keskusteluissa pyrimme kartoittamaan

maahanmuuttajaperheiden historian. Vanhemmat voivat kertoa omista toiveistaan

uskontokasvatuksen, ruokavalion ja tapojen suhteen. Samalla henkilökunnalla on

mahdollisuus kertoa vanhemmille päivähoidon käytännöistä ja lapsen arjesta

41

päiväkodissa. Vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa nostamme esiin lapsen

oman äidinkielen oppimisen tärkeyden. Kannustamme vanhempia puhumaan lapselle

omaa äidinkieltään. Oman äidinkielen osaaminen on pohja suomenkielen oppimiselle.

Erilaisissa juhlissa ja seikkailuissa hyödynnämme vanhempien asiantuntemusta esim.

kutsumalla heitä kertomaan omasta kulttuuristaan ja kotimaastaan. Mahdollinen

yhteisen kielen puuttuminen tekee yhteistyöstämme haastavamman, mutta se ei saa

estää sitä. Päivähoidon erilaisia kaavakkeita ja lomakkeita on saatavilla useilla eri

kielillä esim. venäjäksi, englanniksi ja somaliksi.

Lasten suomen kielen kehitystä seurataan ja havainnot kirjataan kielellisen kehityksen

seurantalomakkeelle. Lasten kanssa tehdään säännöllisesti tehtäviä, joilla kartoitetaan

heidän suomen kielen valmiuksiaan eri ikäkausina. Lapsen hoito- ja

kasvatussuunnitelmaan sekä esiopetussuunnitelmaan kirjataan havaintoja ja

tavoitteita liittyen lapsen kielenkehitykseen. Henkilökuntamme pitää lapsille kerhoja,

jotka tukevat lasten suomen kielen oppimista. Kerhoissa käytetään paitsi kili-

materiaalia myös päiväkodin tuttuja välineitä suomen kielen oppimisen näkökulmasta.

Kilimateriaali on kehitetty erityisesti tukemaan kielenkehitystä liikunnan avulla.

Kerhoissa käydyissä keskusteluissa myös kaksikielisyyden ja monikulttuurisuuden

tukemisella on merkittävä rooli. Kerhojen jälkeen kirjataan havainnot

tuokiosuunnitelmiin. Käytämme aamu- ja päiväpiireissä puheen ymmärtämisen tukena

kuvia ja tarvittaessa tukiviittomia.

42

12 MIKÄ ON LAATUA PÄIVÄKODISSAMME

Arviointi ja havainnointi päiväkodin arjessa

Varhaiskasvatussuunnitelman (vasu) tekeminen on ollut päiväkotimme laatutyötä.

Vasun tehtävän on auttaa meitä kohti laadukkaampaa päivähoitoa, mutta tiedostamme

myös sen, että paras laadun tae on jokaisen itsekasvatus. Miten SINÄ lukija,

päiväkodin työntekijä (ryhmäsi) johdat itseäsi niin, että tässä suunnitelmassa esitetyt

tavoitteet, asiat voivat toteutua.

Kysymyspatteristo on tehty helpottamaan sinua, ryhmääsi ja päiväkotia oikealla ”tiellä”

pysymisessä. Päiväkodin arki tulee havainnoinnin, arvioinnin kohteeksi vain

keskustelun ja tutkimisen kautta. Kysymykset auttavat tässä työssä.

Arvot • Miten päiväkodin arvot saadaan näkyviksi/Miten niitä toteutetaan arjessa? • Miten arvojen toteuttamisesta huolehditaan? • Miten vanhemmat otetaan mukaan arvojen asettamisessa?

Oppimisympäristö • Miten päiväkodin tilaratkaisut, välineet ja materiaalit tukevat pedagogisia tavoitteita? • Miten leikille annetaan riittävästi aikaa, välineitä ja tilaa, jotta monipuolinen leikki

onnistuisi? • Miten välineitä hankitaan ja miten niistä pidetään huolta? • Miten ulko- ja sisätiloja käytetään pedagogiseen toimintaan? • Miten lasten yksilölliset tarpeet/toiveet otetaan huomioon pedagogisen toiminnan

toteutuksessa? • Miten oppimisympäristö ja kasvattajat edistävät lasten sosiaalisia suhteita? • Miten oppimisympäristö edistää esteettisen tajun kehittymistä?

Kasvatuskumppanuus • Miten kasvatuskumppanuus rakentuu? • Miten vanhempia kuunnellaan? • Miten pysytään ajan tasalla perheiden tarpeista? • Miten kerätään palautetta vanhemmilta? • Miten vanhempia rohkaistaan osallistumaan? • Miten asiakastyytyväisyyttä seurataan? • Miten perheiden erilaisuus otetaan huomioon? • Miten yhteydenpito vanhempiin hoidetaan?

43

Tavoitteet • Miten tavoitteiden toteutumista seurataan, arvioidaan ja mitataan? • Miten huolehditaan siitä, että osaaminen vastaa tavoitteita (esim.

perehdyttäminen)? • Miten päiväkodin tavoitteet otetaan huomioon suunnittelussa?

Ammattitaitoinen henkilöstö • Miten aikuisten käyttäytyminen tukee pedagogista toimintaa? • Miten henkilöstön toimintaa seurataan? • Miten tavoitteisiin sitoudutaan? • Miten osaamista jaetaan? • Miten mahdollistetaan työryhmiin osallistuminen? • Miten mahdollistetaan kouluttautuminen/ammattitaidon ylläpitäminen?

Arviointi • Miten lasten mielipiteitä kuunnellaan? • Miten kerätty tieto hyödynnetään suunnittelussa? • Miten arvioinnin rakenteet on toteutettu? • Miten arvioinnin tuloksia hyödynnetään? • Miten pedagogisia tuloksia seurataan ja arvioidaan?

44

Liite 1

RYHMÄSTÄ JOKU SAIRAANA / POIS

Mikä oman talon lapsitilanne Onko varahenkilö vapaana

Ryhmän työvuorojen miettiminen

- mahdollisimman vähän haittaa lapsille- mahdollisimman vähän haittaa talolle

Asetuksen mukainen

Ei asetuksenmukainen

Oman talon sisällä järjestelyt

Tarvitaan apua

Ei tarvita apua

OK

Yhteys työvoimapalveluun

OK

Ei tarvita apua

OK

Ei tarvita apua

Selviää Ei selviä

Kysytään apuatoisesta talosta

OK

OK

45

Liite 2

LIIKUNTAKASVATUS PÄIVÄKODISSAMME

Liikunnan määrä Lapsi tarvitsee kaksi tuntia reipasta ja hengästyttävää liikuntaa päivässä hyvinvointinsa ja terveytensä tueksi. Riittävällä liikunnalla on ennaltaehkäisevä vaikutus mm. ylipainoon, 2. tyypin

diabeteksen kehittymiseen, sydän- ja verisuonitauteihin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin,

osteoporoosiin, oppimisvaikeuksiin

Lapsille tulee taata riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia harjoitella perusliikkeitä, jotta ne

automatisoituisivat.

• Pidämme liikunnallisia leikkejä samanarvoisina kuin pöydän ääressä tapahtuva

toiminta tai muu rauhallinen toiminta esim. rakentaminen.

• Vanhoihin loruihin ja lauluihin keksitään uusia liikunnallisempia leikkejä, joissa

on enemmän toiminnallisuutta, isoja liikeratoja sekä mahdollisesti keskiviivan

ylityksiä

Mitä enemmän lapsi liikkuu ja harjoittelee liikuntataitojaan, sitä paremmin lapsi hallitsee omaa kehoaan ja liikkumistaan ja tätä kautta liikkuminen muuttuu turvallisemmaksi. Laatu Lasten tulee saada harjoitella motorisia perustaitoja ja kehonhahmotusta monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä.

46

Perusliikkeet

• Lasten kanssa harjoitellaan mahdollisimman paljon perusliikkeitä:

- juokseminen, käveleminen

- heittäminen, kiinniottaminen

- roikkuminen

- tasapaino

- kieriminen, pyöriminen

• Perusliikkeiden harjoittelua monipuolistavat liiketekijät: suunta, voima, taso, tila

ja aika. Esim. juoksemista voidaan harjoitella eteenpäin/ taaksepäin, matalalla /

korkealla, hitaasti/ nopeasti, pienessä tilassa/ isossa tilassa, kevyesti/ raskaasti

• Lasten kanssa harjoitellaan perusliikkeitä erilaisissa ympäristöissä: Esim.

juostaan lasten kanssa liukkaalla alustalla, kaltevalla/ suoralla, pehmeällä/

kovalla, kentällä/ metsässä, lumessa, vedessä, jäällä jne.

Kehonhahmotus

• Kehonhahmotus on perusta lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja hyvän

minäkuvan kehittymiselle. Kehonhahmotuksella tarkoitetaan:

- taitoa tunnistaa ja nimetä kehon eri osia

- kykyä tunnistaa kehon ääriviivat

- tuntea kehon eri puolet (oikea/vasen, etu- ja takapuoli)

- taitoa ylittää kehon oletettu keskiviiva

• Kehonhahmotusta harjoittelemme lasten kanssa päivittäin mm.

perushoitotilanteissa esim. pukemistilanteissa nimeämällä kehonosia, joihin

vaatteita laitetaan, liikuntatuokioilla, välipalaliikunnassa, laulujen ja lorujen

avulla.

47

• Eskarilaisilla on säännöllinen hierontahetki kerran viikossa, jolloin lapset hierovat

toisiaan nystyräpalloilla, teloilla, hernepusseilla tai käsin. Liikuntatuokioiden

loppurentoutuksessa käytetään hierontaa. Nukkuvilla lapsilla on mahdollisuus

hierontaan/ rapsutteluun/ silittelyyn lepohetkillä.

• Joka ryhmässä on peilejä seinille lasten korkeudelle, joista lapset voivat

tarkastella omaa kuvaansa. Peilien yhteydessä on myös kuvia erilaisista

asennoista, joita lapset voivat harjoitelle peilien edessä.

Suunnittelu ja toteutus

Päiväkodissamme on käytössä liikunnan vuosisuunnitelma, joka tukee monipuolista

liikunnan suunnittelua ja toteutusta.

• suunnitelmassa on huomioitu eri vuodenajat

• tutustumme lasten kanssa monipuolisesti erilaisiin liikuntamuotoihin ja välineisiin

• liikumme erilaisissa ja vaihtelevissa ympäristöissä esim. metsät, rannat, kentät

jne.

• kasvattajat sitoutuvat liikuntasuunnitelmaan ja toteuttavat liikuntakasvatusta sen

mukaisesti

• ryhmät toteuttavat liikuntasuunnitelmaa lasten ikätason mukaisesti

Jokaisen ryhmän oma ja yhtenäinen liikuntatuokion rakenne monipuolistaa

liikuntatuokiota ja luo turvallisuutta lapsille.

• Liikuntafemmiksessä ja – eskarissa on käytössä oma neliportainen systeemi,

joka pyrkii ottamaan huomioon: eri tavalla oppivat lapset, erilaiset oppimistyylit ja

eri aistikanavat.

48

• Liikuntatuokion toteutuksessa huomiomme seuraavia asioita:

- turvallisuus: oikea ryhmäkoko, turvalliset välineet ja tilat, henkinen

turvallisuus (lapsi saa epäonnistua, positiivinen ja kannustava

ilmapiiri)

- liikunnan tulee olla hauskaa ja leikinomaista

- liikunta on sopivan haasteellista ja rasittavaa

- liikunta sisältää mielikuvitusta: esim. keksitään temppuradan osille

nimiä: apinavuori, lepakkotunneli tai vaihdetaan tuttujen

liikuntaleikkien nimet lapsia kiinnostaviksi esim. Teletappihippa, Harry

Potter-hippa jne.

-

• aikuinen ottaa vastaan lasten ideoita ja käyttää niitä

• liikunta sisältää mahdollisimman vähän kilpailua; jos kilpaillaan, suositaan

mieluummin joukkuekilpailuja

• liikuntatuokio sisältää paljon tekemistä ja vähän odottelua (riittävästi välineitä

suhteessa ryhmän kokoon, yritetään välttää pitkää jonottamista, istuttamista

jne.)

• tuokiolla on ohjattua tekemistä, jossa opetellaan oikeita suorituksia. Annetaan

lapsille aikaa ja mahdollisuus myös omaan kokeilemiseen/ tekemiseen.

Arvionti

• Havainnoimme lasten motorisia taitoja, erityisesti perusliikkeitä ja

kehonhahmotusta ja huomioimme tämän liikunnan suunnittelussa.

• Ryhmän aikuiset suunnittelevat yhdessä liikuntakasvatusta, jotta se palvelisi

mahdollisimman hyvin lasten senhetkistä tasoa ja kehitystä.

• Osalla ryhmistä on käytössä myös havainnointikaavake.

• Lapset saavat myös arvioida liikuntatuokioita: suullisesti tai hymynaamojen

avulla, jolloin saamme arvokasta palautetta onnistumisesta.

• Liikuntatuokioita on hyvä arvioida myös itse, videoida niitä välillä tai pyytää

työkaveri seuraamaan omaa tuokiota.

49

• Lukuvuoden päätteeksi arvioimme liikuntakasvatusta kokonaisuutena: missä

onnistuttiin/ epäonnistuttiin, oliko liikuntaa riittävästi, pitääkö vuosisuunnitelmaa

muuttaa, tilajärjestelyjä yms.

Kasvattaja

• Meillä aikuisilla tulee olla positiivinen asenne liikuntaa kohtaa, jolloin se siirtyy

myös lapsiin. Kun me aikuiset ymmärrämme liikunnan merkityksen lapsen

kehitykselle, pystymme kehittämään toimintaa, jossa ovat tasapainossa liikunta,

lepo, ravinto ja siisteys.

• Kannustamme ja rohkaisemme lasta liikkumaan.

• Henkilökunta jakaa hyviä ideoita ja kokemuksiaan toisilleen ja yhdessä ideoivat

lisää. Kenenkään ei tarvitse osata tai tehdä yksin. Koulutusta järjestetään

tarvittaessa.

• Keskustelemme turhista liikuntaa rajoittavista kielloista ja asenteista ja

tarvittaessa poistamme niitä.

• Meidän aikuisten oma tarkoituksenmukainen vaatetus sisällä ja ulkona on

tärkeää, koska se mahdollistaa mukavan olemisen ja liikkumisen lasten kanssa

sisällä sekä ulkona vaikkapa huonommallakin säällä.

• Aikuisen oma osallistuminen liikuntaan, liikuntaleikkeihin, hiihtoon, luisteluun jne.

antaa lapselle esimerkin ja innostaa heitä.

Liikuntaympäristö

Aikuiset luovat lapsille turvallisen ja liikuntaan houkuttelevan ympäristön, jossa lapsilla

on mahdollisuus aktiiviseen liikkumiseen pitkin päivää. Tiloista on karsittu mahdolliset

vaara- tai liikuntaa rajoittavat tekijät.

• Tiloja muunnellaan ja muokataan lapsia havainnoimalla ja kuuntelemalla.

• Lasten ulkoilua ja sisälläoloa on porrastettu, jotta saamme enemmän tilaa ja

rauhaa lapsille liikkua sekä sisällä että ulkona.

• Päiväkodista löytyy myös tiloja, joissa lapsilla on mahdollisuus rauhalliseen ja

hiljaiseen tekemiseen.

50

• Retkeilemme viikoittain, jolloin hyödynnämme Vuosaaren ja sen lähialueiden

mahtavaa liikuntaympäristöä. Luonto tai vaikkapa lähipuiston erilaiset

kiipeilytelineet yms. välineet houkuttelevat lapsia liikkumaan.

• Järjestämme ainakin yhden seikkailun vuodessa lapsille. Seikkailussa lapset

oppivat yhteistoimintaa, saavat kokemuksia luonnosta, kokevat jännitystä sekä

harjoittelevat liikuntataitoja monipuolisessa ympäristössä.

Tämän osion tehtävänä on helpottaa uusia työntekijöitä omaksumaan helpommin ja

nopeammin liikuntakasvatuksemme periaatteita sekä auttaa vanhoja työntekijöitä

arvioimaan ja kehittämään toimintaamme ja liikuntaympäristöä vieläkin paremmaksi.

Käytämme ainakin seuraavia kohteita:

Luonto:

- rannat,

- Ramsinniemi,

- Kalviikinniemi,

- Uutela,

- Mustavuori,

- Viikki

Leikkipuistot:

- Haruspuisto

- Lohikäärmepuisto

- Mustankivenpuisto

- Sasekanpuisto

Kentät:

- Heteniityn

yleisurheilukenttä

- koulujen kentät

- Sasekan,

Mustankiven ja

Aurinkolahden

kentät

Hallit:

- uimahalli

- jäähalli

- liikuntamylly

- tennishalli

- koulujen salit

Välineet

• Olemme hankkineet paljon erilaisia ja monipuolisia liikuntavälineitä päiväkotiin

• Tiettyjä liikuntavälineitä esim. palloja olemme hankkineet riittävästi, jotta niitä

riittää ohjatussa liikunnassa kaikille lapsille.

• Liikuntavälineet ovat lasten vapaassa käytössä pitkin päivää, eikä vain

jumppatuokioilla, jolloin ne innostavat lapsia kokeilemaan niitä tai keksimään

liikunnallisia leikkejä niillä mm. sirkus, tanssiesitykset, majanrakennus jne.

51

• Osa liikuntavälineistä on aina esille esim. seinäkoukuissa (vanteet, hyppynarut)

ja osa viedään ryhmiin lasten käyttöön vaikkapa korissa. Liikuntavälinevaraston

tavarat ovat myös lasten käytössä.

• Saliin olemme hankkineet hyppyarkkuja, patjoja, tukkeja, kiiloja jne., jotka

mahdollistavat erilaisten turvallisten temppuratojen rakentamisen. samat

välineet muuntuvat myös majanrakennusvälineiksi.

• Aikuiset huolehtivat, että välineet ovat ehjiä ja turvallisia.

• Ulkoliikuntavälineet (esim. mailat, pallot, hyppynarut, kroketti) säilytetään

omassa vaunussa, joka on helppo tuoda lasten luokse pihalle.

• Ulkoilussa pidetään välillä leluttomia päiviä. Näin lapset keksivät enemmän

liikunnallisia leikkejä ja toimintaa.

• Hankimme ulos liikunnallisia leluja: mopoja, pyöriä, potkulautoja, kelkkoja,

pulkkia, liukureita jne.

• Päiväkoti on hankkinut myös luistimia ja suksia, jotta kaikilla olisi mahdollisuus

päästä kokeilemaan talviurheilua. Välineitä on mahdollisuus lainata myös kotiin

esim. viikonlopuksi.

Päiväkotimme liikuntavälineistöä:

Palloiluun:

- koripalloja ja erilaisia koripallotelineitä, myös siirrettäviä

- häntäpalloja - jalkapalloja - isoja ja pieniä

superlonpalloja - rantapalloja - ilmapalloja - siljaspurt -palloja - spede-palloja - sählymailoja ja

maaleja - tennispalloja ja - -mailoja - kroketti - tarrapelejä - pesäpallomailoja - pingismailoja ja -palloja - sanomalehtimailoja - nystyräpalloja

Sali/ temppuilu:

- eri paksuisia patjoja

- kuperkeikka kiiloja - tukkeja - tasapainopenkkejä - renkaat/

flengausköysi - kuperkeikkakaaria - liukumäkiä - trampoliineja

Yleisurheiluun:

- aitoja - moukari - pehmokeihäitä - kuula - pituushyppyyn

mitta ja kuvataulut

- sekuntikello

Liikunta ja oppiminen:

- muotopaloja - numero- ja

kirjainlaattoja huovasta

- arpakuutioita

Muuta:

- erikokoisia leikkivarjoja

- vanteita - hernepusseja - huiveja - kehonhahmo-

tuskortteja - hyppynaruja - twist-

kuminauhoja - erilaisia

suunnistuskort-teja ja karttoja

- mahalautoja - jumppanauhoja

52

KASVATUSKUMPPANUUS

Oman perheen esimerkki vaikuttaa eniten lasten liikuntatottumuksiin, joten haluamme

jakaa tietoa liikunnan merkityksestä ja kannustaa perheitä liikkumaan.

• Jaamme tietoa liikunnasta vanhemmille mm. vanhempainilloissa, tiedotteissa

sekä tuomalla ajankohtaisia lehtiartikkeleita luettavaksi eteisiin.

• Haluamme kannustaa perheitä ”perheliikuntaan” mm. jakamalla tietoa

Vuosaaren ja sen ympäristön liikuntamahdollisuuksista.

• Tarvittaessa opastamme liikuntavälineiden hankinnassa ja järjestämme

liikuntavälineiden kierrätystä sekä kirpputoreja.

• Järjestämme aina toisen toimintakauden juhlista (kevät-/joulujuhla)

toiminnallisena, jossa lapset ja vanhemmat liikkuvat ja seikkailevat yhdessä.

• Välillä järjestämme toiminnallisia vanhempainiltoja, peli-/ leikki-iltoja tai yhteisiä

liikuntatapahtumia tai retkiä.

• Syksyisin henkilökunta järjestää ” seikkailupäivän”, johon ovat tervetulleita

liikkumaan kaikki alueen perheet.

53

Liite 3

VASTUUALUEET:

Päiväkoti: Toiminta: -monipuolisuus -tasapaino -lapsen yksilöllinen huomioiminen: havainnointi, tarvittava tuki Toimintaympäristöstä huolehtiminen: -turvallisuus henkinen ja fyysinen Yhteistyö: -kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa -muut tahot

Perhe: Ilmoitukset: -poissaolot -hakijat -lomat Ilmoitustaulun seuraaminen Varusteet: -liikunta -retket Lokero (iltapäivällä) Retkivihko Oppimisen tukeminen: -yöuni -ravinto -omatoimisuuden tukeminen -kotona harjoittelu esim. leikkaaminen, värittäminen, kengännauhojen solmiminen Tarvittaessa lapsen ”tulkkina” toimiminen

Lapsi: Toimintaan osallistuminen Ohjeiden ja sääntöjen noudattaminen: -työrauhan antaminen

Pukeutuminen Lokero Omista tavaroista huolehtiminen Ruoan annostelu Apulaistehtävät