VANTAAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI | 3 | 2016

ENSI VUONNA KATSEET KÄÄNNETÄÄN LÄHIMETSIIN

VautsiOSUMA KOKOAA KOULUTUKSET YKSIIN KANSIIN

6 Sote- ja maakuntauudistus muuttaa kuntakenttää16 Kiristääkö tietoturvavyö? 19 Tiesitkö tämän sairauslomista?34 Henkilöstönäkökulma on Vautsin kantava voima

32

MUUTOSVAUHTIA RIITTÄÄ

V antaa on tunnettu ketteryydestään. Muutoksia ja muuta kehittämistä tehdään paljon ja tiuhaan tahtiin. Täällä on voinut hyvällä mielellä sa-noa, että muutos on mahdollisuus. Henkilöstö on muutoshalukasta ja johto kykenevä niitä tekemään. Muutosten perusteena on ollut toiminnan

järkevöittäminen ja tehokkuuden tavoittelu. Valtaosa muutoksista tapahtuu asia-kaslähtöisesti, vantaalaisten palvelun parantamisen näkökulmasta.

Nyt on käynnissä muutoksia, jotka eivät ole lähtöisin omasta aloitteestamme – tu-levat pyytämättä. Tässä Vautsissa kerrotaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudis-tuksesta sekä maakuntauudistuksesta. Näihin Vantaa on suhtautunut rakentavan kriittisesti. Paikallislehden toimittaja totesi kaupungin antamasta lausunnosta, että se oli pelottavan hyvin perusteltu. Jos on kriittinen, pitää perustella hyvin. Räksyt-täviä rakkikoiria emme kai kukaan halua olla.

Kriittisyys johtuu pitkälti lakiesityksistä puuttuvista asioista. Tehtävänjaon ja rahoi-tuksen rajaukset ovat esityksessä vielä epätarkkoja. Vantaalla kannetaan edelleen huolta taloudesta.

Keväällä on edessä kunnallisvaalit, jotka tuovat mukanaan myös muutoksia. Uusi valtuusto uudistaa strategian, tavoitteemme. Jo nyt on henkilöstön keskuudessa käynnissä strategiaa pohjaava arvokeskustelu.

Viime keväästä lähtien istunut toimikunta on käsitellyt poliittisen johtamisjärjestel-män uudistamista. Vantaalla ei siirrytä sen linjausten mukaan pormestarimalliin, mutta kuukausipalkkaisia poliitikkoja saatamme saada. Toimikunta jätti viranhal-tijaorganisaation muutokset tulevan uuden valtuuston päätettäväksi. Olettaa voi, että edessä on muutoksia, jotka ajoittuvat sote- ja maakuntauudistukseen, tämän hetken tietojen mukaan vuoden 2019 alkuun. Toivottavasti valmisteluaika on riittä-vä myös henkilöstön osallistumiselle.

Miltä muutosten ilmapiiri on maistu-nut? Siitä saamme tuntumaa pian julkaistavissa Kunta10-tuloksissa. Tutkimuksessa kysyttiin henkilöstön näkemystä muutosten määrästä ja laadusta. Kun tuloksia käsitellään työyhteisöissä, on samalla mahdol-lisuus keskustella edellä mainituista tulevaisuuden muutoksista. Ja poh-tia, mitä uudistumista ne meiltä edel-lyttävät.

Päivi Rainioviestintäjohtaja

3 | 2016

Julkaisija Vantaan kaupunki, viestintäOsoite Asematie 7, 01300 VantaaSähköposti viestinta@vantaa.fiPäätoimittaja Päivi RainioToimituspäällikkö Tuula HeikkinenTaitto Alina TirkkonenKannen kuva Sakari ManninenKannen kuvassa Ulkoilijoita Kuusijärvellä Painopaikka Savion Kirjapaino Oy

Vautsi Toimitusneuvosto Inka AkkanenAnna GrothMilla HamariTuula HeikkinenMarko HeinonenTerhi KarhuniemiHannele Karlin Päivi RainioVappu Vienamo

Vantaan kaupungin henkilöstölehti

Vautsi ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

26 Lennä Matti, lennä!

31 Ilmoittaudu joulukuussa kevään liikuntakursseille

32 Teatterilippuja henkilöstöhintaan

KUVA

SAK

ARI M

ANN

INEN

JOS ON KRIITTINEN, PITÄÄ PERUSTELLA HYVIN.”

SISÄLTÖ3 Muutosvauhtia riittää4 Apotti on näppärä kaveri arjen työssä5 Poimintoja budjetista6 Sote- ja maakuntauudistus muuttaa kuntakenttää8 Matala kynnys palata töihin10 SmartLab-muotoilulähettiläät muutoksen mahdollistajina11 Vantaa reiluutta edistämässä12 Uusi yhteydenottokanava tuo hyötyjä asiakaspalvelutyöhön 13 Maton asiakaspalvelut yhdistivät voimansa13 Aikuisopistosta tyhyä työporukoille14 Ystävyyskaupunkien välillä on yhteistä ja opittavaa15 Uusia ideoita opintomatkalta16 Kiristääkö tietoturvavyö?17 Monialainen asiantuntijaryhmä vai asiakkaan tiimi?18 Virtuaaliopiskelun puolestapuhuja19 Tiesitkö tämän sairauslomista?20 Tasapainoinen elämä kantaa vaikeuksissa21 Kiitos lankutuksen lahjasta!22 Tapaturma opetti tiedottamaan ja noudattamaan työohjeita23 Pilviagentit päivystävät skypellä24 HSY tarjoaa jouluun ideoita, ei tavaroita24 Ensi vuonna katseet käännetään lähimetsiin25 Varia sai kestävän kehityksen sertifikaatin25 Kesäkampanjalla lisää rekisteröitymisiä26 Lennä Matti, lennä!27 Osallisuuskoulutusta kaupungin työntekijöille27 Kiinteistöt hallinnassa yhdellä järjestelmällä28 Osuma kokoaa koulutukset yksiin kansiin29 Asetu keikkatyöntekijän asemaan30 Vill ha men inte göra31 Ilmoittaudu joulukuussa kevään liikuntakursseille31 Uuden asiakaspalvelun jäljillä32 Kulttuuria34 Henkilöstönäkökulma on Vautsin kantava voima

54

tilat uudistuvat ja kulttuurissa juhlitaan satavuotiasta Suomea. Kirjasto laajen-taa aukioloaan.

Joukkoliikenteen käytön lisääminen ja asuinrakentamisen kaavat ovat maan-käytön vastaus kasvuun. Matti-hankkeel-la tavoitellaan tehoa ja laatua sisäiseen tekemiseen ja asiakkaille nopeampaa hakemusten käsittelyä. Tulevaisuuden Vantaa -hankkeella kerätään vantaa-laisten kuvaa kotikaupungistaan.

Kaupunginjohtajan toimialalla kehi-tetään niin organisaatiota, työvälineitä kuin sääntöjä. Uuden valtuustokauden strategiatyö vaikuttaa meidän kaikkien tekemiseen.

u Teksti Päivi Rainio

APOTTI ON NÄPPÄRÄ KAVERI ARJEN TYÖSSÄApotti-järjestelmä otetaan käyttöön ensimmäisenä Vantaan perusterveyden-huollossa ja suurimmassa osassa sosiaalihuoltoa sekä HUS:n Peijaksen sairaalassa vuoden 2018 lopulla.

– Yksi suurimmista Apotin eduista on se, että ihmisestä saadaan selkeä ko-konaiskuva. Nyt tietoja joudutaan etsi-mään monesta paikasta ja joku tieto voi jäädä huomaamattakin, esimerkiksi mitä on tehty tai jätetty tekemättä toisessa yksikössä, kertoo Vantaan terveyspal-veluista Apotti-asiantuntijaksi siirtynyt lääkäri Marko Raina.

Apotti ohjaa käyttäjäänsä ja edel-lyttää häneltä tiettyjä työnkulkuja. Näin varmistetaan toiminnan tasalaatuisuus.

– Esimerkiksi kun joku asia vaatii van-hussuojeluilmoitusta, ponnahtaa esiin laatikko, joka on täytettävä. Saman il-moituksen voi tehdä sekä sosiaalihuol-lossa että terveydenhuollossa, kuvaa

Vantaalta Apotti-hankkeeseen siirtynyt sosiaalityöntekijä Irene Juva.

Apotti-järjestelmä myös muistuttaa tehtävistä ja auttaa töiden priorisoin-nissa.

– Apotissa näkee helposti omat työt: kuinka monta dokumentointia on teke-mättä ja kenelle on soittamatta. Apotin perusasiat oppii helposti, ja sen jälkeen voi perehtyä Apotin lukuisiin mahdolli-suuksiin kehittää uutta ja innovatiivista, Juva pohtii.

Apotti uudistaa kirjaamistaApotti-järjestelmään kirjaukset tehdään sujuvasti rasti ruutuun -menetelmällä. Sosiaalihuoltoon tämmöinen rakentei-nen kirjaaminen tulee uutena.

– Apotti on helppokäyttöinen ja näp-pärä järjestelmä. Se laittaa käyttäjänsä

KUVA JOHANNA KLEMETTI

miettimään, mikä on oleellista tietoa ja mikä ei. Jälkeenpäin ei kuitenkaan ku-kaan ehdi lukea pitkiä sepostuksia, Juva sanoo.

Rakenteinen kirjaaminen mahdol-listaa myös tiedolla johtamisen ja ra-portoinnin monella tasolla. Käytännön työssä rakenteinen kirjaaminen helpot-taa oikean tiedon löytämistä esimerkiksi hakusanoja käyttämällä.

u Teksti Apotti-hanketoimisto ja Tuulia Halttunen

VANTAANKIN TYÖNTEKIJÄT PÄÄTTÄMÄSSÄ TYÖNKULUISTALoka–marraskuun aikana Vermon ravira-dalle on kokoontunut tuhatkunta ammat-tilaista linjaamaan sitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon työnkulut mukaute-taan Apotti-järjestelmään.

Menettelyllä halutaan varmistaa, että Apotista tulee mahdollisimman hy-vin käyttäjiensä tarpeita palveleva jär-jestelmä. Linjaustilaisuuksissa esitellään järjestelmään rakennettuja sosiaalihuol-lon, perusterveydenhuollon ja erikoissai-raanhoidon työnkulkuja.

Ammattilaiset äänestävät ehdotus-ten sopivuudesta vihreää tai punaista lappua näyttämällä. Punaista äänestä-neisiin osallistujiin ollaan yhteydessä, ja muokkausta vaativat prosessit tuodaan saadun palautteen perusteella uudes-taan näytille keväällä 2017.

POIMINTOJA BUDJETISTA

Valtuusto hyväksyi kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen sekä toimialojen tavoitteet vuodelle 2017 marraskuun kokouksessaan, 14.11. Alla on muutamia poimintoja talousarvion sisällöistä.

T alousarviossa on huomioitu kil-pailukykysopimuksen mukaiset muutokset, jotka vähentävät henkilöstömenoja yhteensä noin

13 miljoonaa euroa. Sopimus myös alen-taa kaupungin verotuloja. Asukasmää-rän nopea kasvu edellyttää investoin-teja; Hämeenkylän koulu ja kaksi uutta päiväkotia ovat näistä suurimmat.

Konsernihallinnon tavoitteena on ensi vuonna luoda pysyvä digitoimisto ja tuoda robotiikkaa mukaan palveluihin. Hankintatoimi kehittää tilaamista. Digi-talisointi etenee tällä hetkellä vahvimmin sosiaali- ja terveydenhuollossa (Apotti) ja maankäytössä (Matti).

Asukaspalveluissa käynnistetään uusia osallisuuden tapoja sekä osal-listutaan työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun. Työtehtäviemme kannalta merkittävää on monikanavai-sen asiointi- ja asiakaspalvelun kehittä-minen sekä puhelin- ja tietoliikennepal-velun kilpailuttaminen.

Sosiaali- ja terveystoimi on nosta-nut keskeiseksi tavoitteekseen henkilös-tön hyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen ehkäisyn. Asiakastyössä painotusta on lapsiperheiden hyvinvointiin ja ikäänty-neiden kotona asumiseen. Tavoitteena on myös onnistua maahanmuuttajien kotoutuksessa ja sähköisten itsepalve-lujen kehittämisessä. Toimialan budjetti sisältää 37 uutta vakanssia.

Tilankäytön tehostaminen ja moni-käyttöiset tilat ovat sivistystoimen hank-keita. Myös seinien sisällä tekeminen muuttuu; uudet opetussuunnitelmat ja edelleen kehittyvä digitalisointi vaikutta-vat niin opettajien kuin lasten ja nuorten toimintaan. Liikuntaa tuodaan vahvem-min kouluihin ja päiväkoteihin, nuoriso-

PUREUDU BUDJETTIIN: VANTAA.FI/TALOUSARVIO

4

76

SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS MUUTTAA KUNTAKENTTÄÄNoin 90 prosenttia tulevien maakuntien tehtävistä liittyy soteen. Vaikka sote- ja maakuntauudistus koskee monia muitakin alueita, on sote-uudistus suuruusluokaltaan valtava.

S e koskee 215 000 sote-tehtä-vissä työskentelevää henki-löä, joiden on määrä siirtyä maakunnan tai yhtiöitettävien

toimintojen palvelukseen vuoden 2019 alusta.

Tarkoituksena on, että uusiin organi-saatioihin siirrytään liikkeenluovutuksel-la vanhoina työntekijöinä, jolloin nykyi-sen työsuhteen ehdot lomaoikeuksineen säilyvät. Eläkeyhtiönä säilyisi Kunnalli-nen eläkelaitos Keva.

Valinnanvapauden malli ratkaisee monta asiaaYksi olennainen osa sote-uudistuksen tavoitteita on kansalaisten valinnanva-pauden lisääminen sosiaali- ja terveys-palveluissa. Tulevat valinnanvapauteen

liittyvät ratkaisut vaikuttavat keskeisesti palveluiden organisoitumismalliin uudes-sa rakenteessa.

Virkamiesvalmistelussa esitetään valinnanvapauteen vaiheistettua mal-lia: ensi vaiheessa (vuoden 2019 alus-sa) asiakas voisi valita suoraan palve-luntuottajan, ”omatiimin”, joka tarjoaa perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvontaa, ohjausta ja vastaanottopal-veluita. Ensimmäisessä vaiheessa otet-taisiin lisäksi käyttöön asiakasseteli, jolla parannetaan säännöllisten kotiin annet-tavien palvelujen saatavuutta. Tietyille laajemmin palveluita tarvitseville, kuten vammaisille, otettaisiin käyttöön henki-lökohtainen budjetti.

Toisessa vaiheessa (vuoden 2021 alussa) asiakkaan palveluvalikoima laa-jenisi. Tällöin voitaisiin perustaa laajan palveluvalikoiman sosiaali- ja terveys-keskuksia. Tällä hallituskaudella sää-dettäisiin erikseen laki, jolla annettaisiin maakunnalle oikeus valtuuttaa suoran valinnan palveluntuottaja tekemään hal-linnollisia päätöksiä palvelujen antami-sesta sekä myöntämään asiakkaalle asiakassetelin.

Valinnanvapauden ensimmäinen

vaiheen toteutus (vuoden 2019 alussa) merkitsisi sitä, että osa sote-henkilös-töstä siirtyisi maakunnan palvelulaitok-seen. Maakunnan palvelulaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotan-nosta ja sekä yhteistyöstä maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelui-den muiden tuottajien kanssa. Laitoksen tehtävänä on palveluiden suunnittelu ja yhteen sovittaminen omassa maakun-nassaan.

Ne toiminnot, jotka kuuluvat ensi vai-heen valinnanvapauden piiriin (perusta-son ”omatiimiin” kuuluvat palvelut) on tarkoitus yhtiöittää vuoden 2019 alusta. Omatiimiin kuuluu sosiaali- ja terveys-palvelujen neuvontaa, ohjausta ja vas-taanottopalveluita: toteutetaan ennalta-ehkäisyä, tutkitaan ja hoidetaan yleisiä oireita, äkillisiä sairauksia ja pitkäaikai-sia terveysongelmia sekä annetaan so-siaalihuollon, sosiaalityön ja sosiaalioh-jauksen neuvontaa ja ohjausta.

Uudistuksen eteneminenValtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat kuvanneet tie-karttaan vaiheittain sote- ja maakunta-uudistuksen alueellisen valmistelun ete-

nemistä. Uudistuksen vaiheet ovat:• esivalmistelu 1.7.2017 saakka• väliaikaiset valmistelutoimielimet

1.7.2017–28.2.2018• maakuntavaltuustot

1.3.2018–31.12.2018• uudet maakunnat 1.1.2019 alkaen.

Uudenmaan maakunnan valmistelu käynnistyy– Pääkaupunkiseudun kuntien johto teki esityksen erillisratkaisusta pks-alueelle. Ehdotuksessa kunnat olisivat toimineet sote-palvelujen järjestäjinä ja määritel-leet itse, miten alueen sote-palvelut olisi järjestetty. Hallitus otti kuitenkin sen kan-nan, että sote-palvelut siirtyvät kaikkialla maakunnan vastuulle. Nyt lähdemme yh-dessä koko maakunnan voimin viemään uudistusta läpi niin, että valmistelussa valvotaan vantaalaisten etuja. Valmis-telu jatkuu Uudenmaan liiton käynnis-tämänä, kertoo kaupunginjohtaja Kari Nenonen.

Maakuntavaalit pidetään 28.1.2018 ja maakuntavaltuusto aloittaa toimintan-sa 1.3.2018. Maakuntavaltuusto on jat-kossa se elin, jonka kautta vaikutetaan maakunnan ratkaisuihin niin sote- kuin muissakin maakunnan vastuulla olevissa asioissa. Nykyiset kuntien sosiaali- ja ter-veyslautakunnat lopettavat toimintansa.

u Teksti Vappu Vienamo

MAAKUNNILLE SIIRTYVIÄ MUITA TEHTÄVIÄ

M aakuntauudistus kätkee sisälleen myös muita kuin sosiaali- ja terveyspalve-luita. Kunnan perinteisistä

tehtävistä yli 20 ollaan siirtämässä maa-kuntiin. Vantaa antoi lausuntonsa asiaan liittyvästä lakipaketista marraskuun val-tuustossa.

Vantaa totesi lausunnossaan, että kuntien ja maakuntien pitää voida va-paammin sopia siitä, että kunnat voivat hoitaa maakunnalle säädettyjä tehtäviä. Vaarana on, että uudistuksessa syntyy hallinnollisia siiloja ja rajoja kunnan ja maakunnan välille. Ratkaisematta on esimerkiksi, miten kunnan vastuulle tu-levat vapaa-ajan, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoimen palvelut kytketään osana hyvinvoinnin edistämistä maakunnalli-siin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Maakuntien tehtäviksi on haluttu siir-tää nykyisten ELY-keskusten osin vähäi-siä tehtäväkokonaisuuksia. Esimerkiksi maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) tehtävien osalta maakunnalle

osoitetut tehtävät aiheuttaisivat hallin-nollista sekavuutta ja tehottomuutta.

Maankäytön suunnittelu on kunnan yleisen toimialan ydintä. Maakunnalla ei voi olla oikeutta tehdä toisen tason maankäyttöä sitovia päätöksiä esi-merkiksi maakuntakaavassa. Julkisen liikenteen hoitamisessa ei ole tarvetta maakunnan liiton päällekkäiseen tehtä-väkokonaisuuteen. Myöskään raideliiken-teen järjestämistä ei ole syytä lukea Hel-singin seudulla maakunnan tehtäväksi, toteaa Vantaa lausunnossaan. Vantaa katsoo myös, että se pystyy hoitamaan ympäristöterveydenhuollon tehtävät laa-dukkaasti myös jatkossa.

Työllisyyden edistämisessä tulee olla yhden toimijan malli. Vallan, vastuiden ja resurssien on oltava yhdellä toimijalla, joka kykenee sen hoitamaan. Uudistuk-sessa tulisi huomioida pääkaupunkiseu-dun erityisyys ja mahdollisuus huoleh-tia elinvoimaisuudestaan. Vantaa toivoo suurempaa vastuuta työllisyyden edistä-misestä kuin pelkästään kaavailtu tuotta-

misvastuu. Työllisyyden edistämisellä on merkittävä vaikutus kunnan elinvoimaan.

Epäselväksi lakiluonnoksissa jää, siir-retäänkö yhteispalveluverkosto kunnalta maakunnan hoidettavaksi. Yhteispalve-lun kuvauksessa ei ole otettu huomioon suurten kuntien erityispiirteitä, joissa on valtion toimijoiden omat toimipisteet.

Pelastuslaitosten määräksi on kaa-vailtu viittä maakunnallista laitosta. Tä-män rinnalla valmistelussa on esitetty, että laitoksia olisi maakuntien tapaan 18. Lopullista päätöstä asiasta ei ole.

Koulupsykologit ja -kuraattorit tulee sijoittaa hallinnollisesti kuntaan. Tämä tukee oppilas- ja opiskelijahuoltolain to-teuttamista. Lapsen tai oppilaan tulee saada jatkossakin nämä palvelut mata-lan kynnyksen lähipalveluna. Tärkeää on taata mahdollisuus saada ennaltaehkäi-seviä sote-palveluita myös esiopetus- ja opetusryhmien yhteydessä.

u Teksti Päivi Rainio

62 KPL 980–100 htv

YmpäristöterveYden- huollon Yhteis-toiminta-alueita

44 KPL 4400 htv

lomitus, Kunnallisia paiKallisYKsiKöitä

56 KPL 330 htv

maaseutuhallinto 22 KPL 5500 htv

pelastuslaitoKsia

15 KPL 2800 htv

te-toimistoJa

15 KPL 2100 htv

elY-KesKuKsia

18 KPL 600 htv maaKuntien

liittoJa

190 KPL 200 000 htv

sosiaali- Ja terveYdenhuollon

orGanisaatioita

18 MAAKUNNALLE

YHTEENSÄ:

YLI 400 orGanisaatiota

JA 215 000 henKilötYövuotta

98 9

MATALA KYNNYS PALATA TÖIHINTuunattu työ on korvaavaa työtä silloin, kun työntekijä on terveydel-lisistä syistä tilapäisesti estynyt tekemään vakituista työtään.

EHKÄ VÄLTYIN UUSILTA SAIRAUSLOMILTA

Päivi Aropaasi työskentelee lasten-hoitajana Piilipuun päiväkodissa. Hän satutti kätensä vuosi sitten. Käsi leikat-tiin, mutta hermoratojen toiminta ei pa-lautunut takaisin ennalleen eikä Päivi pystynyt tekemään oikealla kädellään tarkkuutta ja voimaa vaativia töitä. Ta-paturman vuoksi hän oli sairauslomalla vielä tammikuussa. Esimies kertoi uudes-ta tuunatun työn mahdollisuudesta.

– Olihan se helpotus, että tällainen mahdollisuus oli. Sairauslomalla ol-lessani olin henkisesti valmistautunut palaamaan töihin helmikuussa, mutta käteni olikin silloin vielä voimaton. Esi-miehen kanssa päädyimme ratkaisuun, että palaan tuunattuun työhön ja sain kuukaudeksi avukseni työparin tehtä-viin, joita en pysty hoitamaan. Avustaja auttoi lapsia askartelussa ja vaatteiden pukemisessa. Yritin toki osallistua eri tehtäviin itsekin, ja näin käsi sai harjoi-tusta. Jos tuunatun työn mahdollisuutta ei olisi ollut, olisin saattanut joutua ole-maan enemmän sairauslomalla. Työka-verit suhtautuivat tilanteeseeni todella ymmärtäen. Nyt tuunatun työn jälkeen olen palannut nelituntiseen työpäivään, sillä käteni toimintakyky ei ole palautu-nut täysin ennalleen.

T uunatun työn mahdollisuutta on hyödyntänyt tä-män vuoden aikana 184 Vantaan kaupungin työn-tekijää. Tuunauksen myötä työntekijän ei tarvitse välttämättä pitää sairauslomaa lainkaan tai sai-

rauslomalla oleva työntekijä voi palata töihin suunniteltua aiemmin ja saada normaalia palkkaa. Työhön paluun ansi-osta sairauslomapäiviä ei kerry, ja työntekijä voi tuunauk-sen aikana päästä oppimaan uusia työtehtäviä ja taitoja.

– Palaute tuunatun työn mallista on ollut pääsään-töisesti myönteistä. Mahdollisuutta räätälöintiin ja jous-toon on pidetty hyvänä. Töitä voi tehdä omien kykyjen ja tilapäisten rajoitteiden ehdoilla. Työkyvyn rajoitteista huolimatta henkilöstö pystyy antamaan työpanostansa. Ennen kaikkea tämä muuttaa työnteon kulttuuriamme. Työkykyasioista keskustellaan aiempaa avoimemmin, työhyvinvointipäällikkö Manna Torvinen sanoo.

u Teksti Inka AkkanenKuvat Inka Akkanen ja Marko Partanen

ON SENTÄÄN TYÖ, JOHON MENNÄ

Lassi Karkinen on vanhus- ja vammaispalveluiden vahtimestari Simonkylässä. Työhön kuuluu fyysisiä tehtäviä kuten pyykkihuoltoa ja kalusteiden asen-nusta. Lassia on vaivannut olkapään rajoittunut liikkuvuus ja siihen liittyneet kivut, joiden vuoksi nostotyöt olivat mahdottomia hoitaa. Lääkärin, työhyvinvointiasiantuntijan ja esimiehen tapaami-sessa sovittiin, että Lassi siirtyy määräajaksi töihin, joissa olkapää ei rasitu.

– Esimieheni Tuula Lahti tätä mahdollisuutta alun perin ehdotti, mutta tiesin, että tuunattu työ on kaupungilla ja meidänkin työpaikalla käytös-sä. Syyskuusta lähtien olen tehnyt pääasiassa arkistointityötä, josta minulla on aikaisempaa-kin kokemusta. Esimies järjesti lisäksi arkistoinnin verkkokurssin minulle. Fyysisesti kevyempi työ on helpottanut vaivaani. Tässä ohessa olen käynyt fysioterapiassa. Marraskuun alussa katsomme uudelleen, voinko palata vahtimestarin työhön vai jatkanko toimistotyötä vuoden loppuun saakka. Jo nyt on suunnitelmissa, että vahtimestarin työ muut-tuisi, pyykkihuolto siirtyisi muualle tehtäväksi ja kiertäisin useampaa toimipistettä vahtimestarina. Ihan hyvillä mielin siis odotan normaaleihin tehtä-viini paluuta. Suhtaudun töihin yleensäkin niin, että tällaisena aikana tärkeintä on se, että on ylipäänsä töitä. Helposti sitä uusiin tehtäviin oppii.

SE OLI TYÖPAIKAN KÄDENOJENNUSTimo Åhs työskentelee ensihoitajana Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Hän satutti selkänsä vuosi sitten työteh-tävissä ja joutui leikkaukseen ja pitkälle sairauslomalle. Sairausloman lopulla Timosta tuntui kuitenkin siltä, ettei ollut vielä fyysisesti riittävän hyvässä kunnos-sa ensihoitajan työhön. Hän ehdotti itse tuunatun työn mallia, ja sai lääkäriltä luvan palata sisätöihin. Lisäksi hän piti lomapäiviä niin, että tervehtyisi vielä en-nen töihin paluuta.

– Kahdeksan viikon ajan tuunatussa työssä haastattelin kesätyönhakijoita, suunnittelin koulutuksia, järjestin uuden varaston käyttöä, pidin vuorokoulutuksia ja tein varuste- ja lääkehuoltoa. Opiske-len ensihoitajan ylempää amk-tutkintoa, joten minulla oli mahdollisuus tehdä osit-tain lääkintämestarin töitä. Toisaalta ko-kemuksista oli hyötyä opinnoissa. Pitkän sairastelun jälkeen työnteko toi rytmiä elämään. Palasin kesäkuun alussa ta-kaisin omaan työhöni. Selkävaivat ovat yleisiä tässä ammatissa, mutta pärjään työssä, kun huolehdin fysiikastani ja jumppaan paljon. Tuunatun työn jakso oli talon puolelta minulle loistava kä-denojennus.

1110

SMARTLAB-MUOTOILULÄHETTILÄÄT MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJINA

Utopinen idea, joka saa jalat leijumaan metrin maanpinnan yläpuolella vai sittenkin mahdollisuus uusien innovatii-visten palveluiden luomiseksi Vantaalle? Tätä pohtivat SmartLab-muotoilulähettiläät kokeiluprojekteissa.

T ulosalueensa toiminnan hyvin tuntevat muotoilulähettiläät toimivat SmartLab-kokeilupro-jekteissa palveluiden suunnit-

telijoina ja osallistavat organisaation muut työntekijät projekteihin. Muotoi-lulähettiläs työskentelee tiiviissä yhteis-työssä tulosaluejohtajan kanssa, joka on muutostyön mahdollistaja. SmartLab puolestaan fasilitoi tutkimuksellista kehi-tystoimintaa, viitoittaen tietä yhteissuun-nittelun ja innovatiivisen teknologiakehi-tyksen keinoin.

– Tilakeskuksessa keskustelut ovat lähteneet lentoon, kun olemme esittä-neet tuotoksia muille, sanoo Nealeena

Hällfors tilakeskuksesta ja kiittelee pro-jektista syntyneiden tuotoksien tuoneen lisäymmärrystä Tiloista palveluina -kon-septin luomiseen. Alkuvaiheen suunnit-telutyöpajoissa syntyneet oivallukset on osittain siirretty teknologiakehitykseen

– Nyt odottelemme innokkaana de-movaiheen alkamista, Nealeena kertoo.

Kohti ihmiskeskeistä suunnittelukulttuuria SmartLabin järjestämät työpajat ja niis-sä käytetyt menetelmät ovat piristävä tuulahdus perinteisen palaverityösken-telyn tilalle.

– Tulkin, terveydenhoitajan ja asiak-kaan välisten vuorovaikutustilanteiden käsittely draamatyöpajassa toi hyvin esille etätulkkaustilanteen mahdollisuu-det ja haasteet, toteaa Tatjana Andre-jev A-Tulkkauksesta. Työpajassa ilmen-neisiin haasteisiin etsittiin ratkaisuja, joiden pohjalta on kehitetty teknologinen prototyyppi. Palvelua testataan piakkoin A-tulkkauksen ja Tikkurilan neuvolan yh-teisprojektissa.

Kirjaston ja SmartLabin pelilaborato-

VANTAA REILUUTTA EDISTÄMÄSSÄ

V antaan kaupunki sai Reilun kaupan kaupungin arvoni-men noin puolitoista vuotta sitten. Arvonimeä hakiessaan

Vantaan kaupunki sitoutui vastuullisten hankintojen ja siten vastuullisen kaupan-käynnin edistämiseen. Tähän työhön voi jokainen kaupungin työntekijä sekä kau-punkilainen ottaa osaa.

Reilu kauppa on luotettavaReilun kaupan sertifiointi takaa sen, että merkin ansainnut tuote on sataprosent-tisesti vastuullisesti tuotettua. Tämä ei ole itsestäänselvyys kaikkien vastuul-lisuusmerkkien kohdalla. Finnwatchin huhtikuussa valmistuneessa sertifioin-teja vertailevassa tutkimuksessa todet-tiin Reilun kaupan järjestelmän olevan ylivoimainen muihin sertifiointijärjestel-miin verrattuna, niin kattavuuden kuin laadunkin osalta.

Mitä reiluuden edistämiseksi voi tehdä?Kaupungin työntekijät voivat itse vai-kuttaa Reilun kaupan tuotteiden kulu-tukseen omilla valinnoillaan. Muun mu-assa kahvihuoneissa on monia valinnan paikkoja: vaihtaisimmeko kahvin ja teen Reiluiksi tai ostaisimmeko jatkossa vain Reilun kaupan hedelmiä? Vähintäänkin kokouskahvit tulisi olla Reiluja. Jokai-nen joka tarjoiluja tilaa tai järjes-tää, voi tehdä arvokkaan valinnan ja päättää tilata ja tarjota vain rei-luja tuotteita.

Elintarvikkeiden lisäksi Reiluja valin-toja voi tehdä myös puuvillatuotteiden kohdalla, esimerkiksi kampanjapaitoja tilattaessa. Vantaan kaupungilla on so-pimustoimittaja jolta saa tilattua Rei-lun kaupan puuvillasta valmistettuja T-paitoja sekä huppareita useissa eri väreissä painatuksella tai ilman.

REILUUN KAUPPAAN LIITTYVIIN KYSYMYKSIIN VASTAA Reilun kaupan koordinaattori Päivi Haatainenpaivi.haatainen@vantaa.fip. 09 839 29041

Yhteyshenkilö muun muassa kampanjapaitojen tilauksissaPentti Lamminpää pentti.lamminpaa@grolls.fip. 020 741 8731

Reilu Vantaan Facebook-sivut löytyvät osoitteessa: facebook.com/reiluvantaa

riokokeilussa ovat olleet mukana myös Metropolian sosiaalialan ja ohjelmisto-tekniikan opiskelijat yhdessä Vantaan aikuisopiston opettajien ja maahan-muuttajaopiskelijoiden kanssa. Inno-vaatiokurssin aikana opiskelijat suunnit-telivat palvelurobotiikka-palvelun, jonka ideana on opettaa maahanmuuttaja-opiskelijoille suomen kieltä NAO-robotin avulla.

– Oli hienoa nähdä, miten opiskeli-jat innostuivat yhdessä tekemisestä ja samalla oppivat suomen kieltä, iloitsee Katariina Ervasti Tikkurilan kirjastosta.

Muotoilulähettilästoiminnassa on tärkeää, että projektien osalliset ovat avoimia yllättäville ideoille. Toiminnan pitää kuitenkin olla systemaattista pys-tyäkseen vastaanottamaan vaikutteita spontaanin ja intuitiivisen työn kautta. Muotoilulähettiläsohjelma sopiikin kai-kille, joilla on halua kehittää organisaati-on suunnittelukulttuuria ihmiskeskeiseen suuntaan.

u Teksti Matti Luhtala ja Maria NevalaKuvat Maria Nevala

Nealeena Hällfors, Katariina Ervasti ja Tatjana Andrejev ovat heittäytyneet avoimin mielin muotoilulähettilään rooliin.

Jotta Reilun kaupan tuotteiden ku-lutus kasvaisi ja tuotteiden saatavuus helpottuisi, tarvitaan kasvavaa kysyn-tää. Kun siis käytte kahvilassa kahvilla tai kosmetiikka- ja tekstiiliostoksilla, kiin-nittäkää huomiota tuotteista löytyviin merkintöihin. Jos suosikkikahvilastanne ei ole saatavilla Reilun kaupan kahvia,

pyytäkää saada sitä valikoimiin. Kysynnän kasvaessa yhä useam-pi kehitysmaan pienviljelijä saa myytyä satonsa Reilun kaupan

takuuhintaan, ja saa näin luo-tua perheelleen paremmat

elinolosuhteet.

u Teksti Päivi Haatainen

1312

UUSI YHTEYDENOTTOKANAVA TUO HYÖTYJÄ ASIAKASPALVELUTYÖHÖN

AIKUISOPISTOSTA TYHYÄ TYÖPORUKOILLE

MATON ASIAKASPALVELUT YHDISTIVÄT VOIMANSA

S yksyn ja talven aikana otetaan käyttöön uusi sähköinen yh-teydenottokanava asiakkaan ja Vantaan kaupungin välillä.

Suojattu viestinvälitys pilotoidaan en-sin vanhus- ja vammaispalveluiden sekä sairaalapalveluiden asiakasmaksuihin liittyvässä viestinnässä. Sähköinen yh-teydenottotapa tuo monia hyötyjä asia-maksutiimin asiakaspalvelutyöhön.

Asiamaksutiimi palvelee kuntalaisia asiakasmaksuihin liittyvissä asioissa, kuten tuloselvityksissä, maksujen mää-räytymiseen ja laskuihin liittyvissä ky-symyksissä. Perinteisesti asiakkaita on palveltu puhelimitse ja Peltolantien pal-velupisteessä. Sähköpostitse salaisia tai arkaluontoisia asioita ei voi hoitaa. Uuden yhteydenottokanavan avulla asi-akkaan on mahdollista asioida sähköi-sesti missä ja milloin vain, virastoajan jäl-keenkin. Palvelu mahdollistaa suojatun viestinvälityksen asiakkaan kanssa sekä tarvittavien liitteiden lisäämisen viestiin.

Sähköisen yhteydenoton monet hyödytUusi yhteydenottokanava mahdollistaa entistä paremman asiakaspalvelun. Van-hat kanavat säilyvät uuden rinnalla, ja valikoima laajenee, kun asiakkaalla on nyt myös mahdollisuus sähköiseen vies-tinvälitykseen puhelinsoittojen sijaan. Virkailija voi myös paremmin rytmittää päivän työtehtäviä, kun viestiin vastaa-minen ei ole sidottu soittoaikaan.

– Suuri hyöty asiakkaan näkökul-masta on myös se, että hän saa perus-teellisemman vastauksen, kun asiakas-palvelija on voinut rauhassa selvittää asiakkaan taustatiedot ja pureutua asi-aan syvemmin, sanoo asiakasmaksutii-min koordinaattori Noora Tainio.

Sähköinen viestinvälitys mahdol-listaa myös puolesta-asioinnin. Siinä virallinen asioidenhoitaja on yhteydes-sä viranomaiseen asiakkaan puolesta. Varsinkin vammais-, vanhus- ja sairaa-

Asiani

koskee...

Kiitos viestistäsi…

V antaan aikuisopisto on var-sinainen aarrearkku tyhy-toiminnan järjestämisessä. Opiston kursseja ja tarjontaa

rakentaa kymmenen suunnittelijaopetta-jaa, joista uusia on peräti neljä. Uuden-laisia kursseja on tarjolla myös tyhy- tarpeisiin. Kysyimme kolmelta jo työnsä aloittaneelta, millaista kurssitarjontaa he voisivat järjestää.

Liikunnan ja tanssin uudelle suunnit-telijaopettaja Niina Sinkolle tanssi on sydämen asia. Tyhytoiminnassa tärke-ää on arjesta irrottautuminen ja hauskan pitäminen, joten Niina laittaisi tyhyilijät tanssikurssille. Opiston laaja valikoima erilaisia tanssikursseja voidaan toteut-taa vaikka iltapäivän mittaisena. Hyvä tyhykurssin aihe olisi myös päivittäisen liikkumisen tukeminen, sekä sen miettimi-nen ja ideoiminen, miten liikuntaa voisi sujautella työpäivän lomaan. Hän muis-tuttaa myös, että opiston liikunnankurs-

seilla on henkilöstölle varattuja paikkoja.Juho Nikkilän vastuualueeseen kuu-

luvat tietotekniikka ja valokuvaus. Hänel-le nämä kaksi ovat kuitenkin yksi koko-naisuus – erilaiset ohjelmistot ja kuvat kun ovat nykyään tärkeitä viestinnän vä-lineitä. Tyhypäivänä voisi hyvin pureutua vaikka siihen, miten kuvilla ja videoilla voidaan tutkia, opetella ja viestiä monia asioita jopa tekstiä tehokkaammin.

Inka Valiman kotipesä löytyy ope-tuskeittiöstä. Ruokakursseilla hänelle on tärkeää yhdessä tekemisen kulttuuri, ja sehän sopii mainiosti tyhytoimintaan. Ty-hykurssin aiheena voisi hyvin olla myös kotoilu ja kodin luominen omannäköi-seksi paikaksi. Inkan mielestä hyvä ty-hykurssi voisi olla mahdollisuus hypätä ulos omalta mukavuusalueeltaan ja ko-keilla jotain uutta – ihan mitä vaan.

u Teksti Elina Vienamo

Uusi Tyhyä työntekijöille -esite on ilmestynyt. Ideoita tyhykursseihin voi etsiä myös kurssiluettelosta tai Ilmonet.fi-palvelusta. Ota yhteyttä Eeva Erkkilään, eeva.erkkilä@vantaa.fi, kun haluat keskustella tyhytoiminnan järjestämisestä.

M aankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan asiakaspalvelupisteet yh-distyivät kesäkuussa. Kes-

kitetty asiakaspalvelu sai uudet tilat Kie-lotie 13:sta.

Keskitetyn asiakaspalvelun uusi yh-den luukun periaate on kustannusteho-kas ja toimiva. Muutokset helpottavat kuntalaisten asiointia.

– Pystymme tarjoa-maan kerralla vastauk-sia moneen eri asiaan, asiakaspalvelun esi-mies Tero Sikiö toteaa.

– Esimerkiksi eilen meillä kävi asiakas, joka kävi pisteessämme kolmen eri asiakasneu-vojan juttusilla. Hän oli varmaankin tyytyväi-nen siitä, ettei joutunut välillä lähtemään sa-teeseen ja vaihtamaan toimipistettä.

Yhteinen asiakas-palvelu palvelee muun muassa rakennuslu-piin, erilaisiin katualue-lupiin, kiinteistöihin, karttoihin, maanalais-

ten johtojen sijaintitietoihin ja kaupun-kimittaukseen liittyvissä asioissa sekä asemakaava-asioissa.

Huikkaus sermin yli riittääKeskitetty asiakaspalvelu on kätevä uu-distus myös henkilökunnan kannalta. Nyt kimuranteissa kysymyksissä voidaan huikata sermin yli, olisiko kollega perillä vastauksesta. Aikaisemmin tiedustelut piti hoitaa puhelimitse, ja oli epävarmaa,

kuinka nopeasti vastaus oli saatavilla.Tero Sikiön mukaan asiakaspalve-

lutyöskentely onkin tietynlaista tiedon imurointia.

– Ei ole sellaista superosaajaa, joka tietäisi kaiken. Opimme toisiltamme pik-ku hiljaa ja jaamme omaa asiantuntijuut-tamme.

Keskitetyn asiakaspalvelun seitsen-henkinen henkilökunta on tyytyväinen upouusiin toimitiloihinsa.

– Avarat, valoisat ja viihtyisät tilat lisäävät totta kai työntekijöiden motivaa-tiota, Tero Sikiö sanoo. – Tuntuu myös mukavalta käyttää moderneja kanavia. Aikaisemmin kaavat olivat paperiversi-oina seinillä, nyt ne ovat esillä suurilla screeneillä.

Palvelut löivät heti läpiKeskitetty asiakaspalvelu on saanut heti avautumisestaan lähtien vastata ahke-rasti puhelimeen.

– Ensimmäinen viikko oli kontakti-määriltään todella hyvä, Tero Sikiö iloit-see.

Kesän myötä asiakkaat hieman vähe-nivät, mutta syksy on jälleen vilkastutta-nut asiakaspalvelupisteen arkea.

u Teksti ja kuva Anna-Leena Pyykönen

lapalveluiden asiakaskunnassa tälle on suuri tarve.

Pilottipalveluissa yhteydenotot ta-pahtuvat Vantaan verkkosivujen, van-taa.fi:n kautta, kyseisen palvelun sivulta. Oma Vantaa -palveluportaalin laajentu-essa, yhteydenottokanava integroidaan osaksi palvelukokonaisuutta.

Tainio kuvailee järjestelmää virkaili-jan näkökulmasta helppokäyttöiseksi ja uskoo sen helpottavan työtehtävien hal-lintaa. Asiakasmaksutiimille järjestettiin ennen palvelun käyttöönottoa kahden tunnin koulutus, jossa käytiin toimin-nallisuudet perusteellisesti läpi. Palve-lun onnistuneen käyttöönoton kannalta tärkeää kuitenkin on se, että halu asia-kaspalvelun kehittämiseen tulee yksikön sisältä ja että muutokseen sitoudutaan.

u Teksti ja kuva Maria Nevala

Maton keskitetty asiakaspalvelu löytyy Kielotie 13:n katutasosta.

1514

YSTÄVYYSKAUPUNKIEN VÄLILLÄ ON YHTEISTÄ JA OPITTAVAA UUSIA IDEOITA

OPINTOMATKALTAR yhmä Vantaan kaupungin työntekijöitä teki tutustumis-käynnin Askimin kuntaan lo-kakuussa. Pohjoismainen

ystävyyskuntatoiminta Vantaalla tai oi-keammin Helsingin maalaiskunnassa sai alkunsa vuonna 1950 kunnanvaltuuston päätöksenä. Ystävyyskuntatoiminnan leviäminen kunnallistasolle oli seuraus-ta Ruotsin ja Tanskan sodanaikaisesta avunannosta Suomelle.

KUVA

PET

RA T

URTI

AIN

EN

O len opintomatkalla 6Aika Avoin osallisuus ja asiak-kuus -hankkeen hankekolle-goiden kanssa. Tutustumme

asiakaspalvelun trendeihin osallistumal-la kolmen konferenssin kokonaisuuteen Washinton DC:ssä, Yhdysvalloissa. In-formaation määrä asiakaspalveluko-kemuksesta, asiakkuudenhallinnon järjestelmistä ja toimintatavoista sekä puheteknologiasta ja robotiikasta on pökerryttävä, ja innostava.

Kuulemme myös hyvän, responsiivi-sen mobiilipalvelun tärkeydestä ja näem-me, kuinka robotti chattailee asiakkaan kanssa.

6Aika on kuuden suurimman kaupungin yhteinen kaupunkikehitysstrategia. Tavoitteena on synnyttää Suomeen uutta osaamista, liiketoimintaa ja työpaikkoja.

Esityksissä korostuu sekä asiakas-kokemuksen että työntekijäkokemuksen merkitys. Panostus asiakaspalveluhen-kilöstön osaamiseen, työhyvinvointiin ja työvälineisiin sekä arvostus asiakaspal-velutyötä kohtaan heijastuu asiakkaan palvelukokemukseen. Asiakaspalvelun kanavista puhuttaessa painotetaan verk-kopalvelun käytettävyyttä nimenomaan mobiililaitteilla.

New Yorkissa tutustumme organi-saatioiden ja yritysten asiakaspalveluun käytännössä. Kaupungin puhelinpalvelu NYC311 tekee vaikutuksen. Aikaisemmin kaupungilla oli 40 eri puhelinpalvelua, nyt yksi yksikkö hoitaa kaikki kaupun-gin kiireettömät puhelut. Puolet asioista pystytään ratkaisemaan heti asiakkaan soittaessa, vaikka päivässä puheluita on 53 000 ja vuodessa 21 miljoonaa!

Lopuksi tutustumme vielä suomalai-sen Ideaniin. Digitaalisia palveluita tuot-tava yritys korostaa palvelun käyttäjän tuntemista. Kysyn isännältämme Pirkka Aunolalta, mitä hän toisi USA:sta suo-malaiseen työelämään.

– Avoimen keskustelukulttuurin, no-peiden kokeilujen työskentelytavan ja monikulttuuriset tiimit. Sitä ei tajua, mi-ten paljon hyötyä monikulttuurisuudesta on, ennen kuin on itse sellaisessa tiimissä työskennellyt.

u Teksti Petra Turtiainen

Työpajassa Huddingen, Askimin ja Van-taan työntekijät jakoivat kokemuksia ja käytäntöjä maahanmuuttajatilanteesta ja heidän kotouttamiskäytännöistä, jois-sa oli keskenään paljon yhteneväisyyk-siä. Ruotsin Huddingessa vastaanotet-tujen pakolaisten määrät olivat huikeita, ja ruotsalaiset kertoivat varsinkin ilman perhettä tulleiden lasten sijoittamisesta perheisiin.

Askimin keskustan sydän on kunnan- talo, jossa ovat myös palvelupiste, kirjasto ja kahvio. Monitoimitalo on kuin olohuone, jonne asukkaat tulevat viettämään aikaa. Kunta on myös alueen suurin työnantaja.

Yhtenä vierailukohteena oli Solberg-fossin vesivoimalaitos, joka tuottaa merkittävän osan Norjan energiava-roista. Glomme-joen varrelle raken-netuissa laitoksissa turbiinit ottavat talteen energian, kun joki muodostaa padon kohdalla jopa kymmenen metrin pudotuksen.

Tapaamisessa vaihdettiin myös koke-muksia kantapään kautta opituista asioista. Norjalaisille arkiset käytännöt eivät aina tunnu luontevilta toisesta kulttuurista tulleille. Askimin kunta antoi pakolaisten käyttöön polkupyö-rät pienessä kunnassa liikkumiseksi. Pyörät jäivät kuitenkin osittain vaille käyttöä.

Askimin kaupunkikeskus on tiivis, halkaisijaltaan vain viitisen kilometriä. Siksi palvelut ja kaupat sijaitsevat lähellä toisiaan.

Hanna Holmberg, Jyrki Tiihonen, Kirsi Harju, Vuokko Vänskä, Marja Repo ja Maiju Rissanen Vantaan kaupungilta tutustuivat lokakuussa Askimin kuntaan ja erityisesti maahanmuuttajien kotout-tamiseen Norjassa ja Ruotsissa. Parasta reissun annissa oli vantaalaisten mieles-tä se, että matkaan osallistui Vantaan työntekijöitä eri tehtävistä. Näin he oppivat myös toisiltaan.

Noin 16 000 asukkaan Askim päätyi ystävyyskaupungiksi hauskan erehdyk-sen kautta. Helsingin maalaiskunnan tavoitteena oli solmia yhteydet lähellä maan pääkaupunkia sijaitsevaan kun-taan. Kaupungiksi piti hakea Oslon ku-peessa sijaitsevaa Askeria, mutta kutsu välittyi 80 kilometrin päässä sijaitsevaan Askimiin.

Askimin lisäksi Vantaan ystävyys-kaupunkina on Ruotsin Huddinge. Yh-

teistyössä olivat mukana myös Tanskan Lyngby-Taarbaek, Islannin Seydisfjördur ja Grönlannin Nuuk.

Yhteistyö on sittemmin ollut vilkasta ja oppimista puolin ja toisin on ollut pal-jon. Kuntien välillä on urheilukilpailuja, kuntien johto tapaa toisiaan, on kulttuu-ri- ja työntekijävaihtoa.

u Teksti Inka AkkanenKuvat Maiju Rissanen

14

KUVA PETRA TURTIAINEN

KUVA LAURI OVASKA

1716

KIRISTÄÄKÖ TIETOTURVAVYÖ?

MONIALAINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ VAI ASIAKKAAN TIIMI?

M iksi en voi avata sähkö-postin linkkejä ilman pel-koa tai asentaa ohjelmia työasemaan? Tietoturvan

merkitystä on vaikea ymmärtää, jos ei tiedä perusteluita sille. Työtä häiritsevi-en rajoitusten sijaan voisimme ratkaista uhkien taustalla olevat oikeat ongelmat.

Suurin kyberuhka on kiristysohjelmi-en leviäminen työasemiimme epidemi-ana. Kiristäjät ovat iskeneet Suomessa muun muassa terveydenhuollon järjes-telmiin. Kiristysohjelma salakirjoittaa kaikki tiedostot työasemassa ja verkkole-vyillä. Näytölle ilmestyy lunnasvaatimus: Jos haluat tietosi takaisin, maksa 1 000 euroa. Jos maksat, saat tietosi takaisin – ehkä. Ainoa varma tapa suojautua on ottaa tiedoista varmuuskopioita verkosta irralliseen paikkaan. Tietohallinto arvioi suojauksia kiristysohjelmia vastaan.

Moni uskoo, että tietoturva ja helppo-us eivät ole yhtä aikaa mahdollisia, että helppokäyttöinen palvelu ei voi olla tur-

vallinen. Tämä ei pidä paikkaansa. Moni palvelu ei ole kumpaakaan, ei turvallinen eikä helppo. Molempia on tavoiteltava yhtä aikaa.

Konstit on monetTiedonhaku hakukoneella on arkipäivää. Rikolliset levittävät kiristysohjelmia myös murtautumalla suosituille uutissivustoil-le. Hakutuloksien ylimmät linkit tulisi avata harkiten, ja epäilyttävien sähkö-postien linkkejä tai erityisesti makroja sisältäviä liitetiedostoja ei saisi avata ollenkaan. Kun mahdollista, kannattaa jakaa linkkejä tiedostoihin pilvitoimiston työtiloissa, joissa asiakirjoja voi sähkö-postitse lähettämisen sijaan työstää yhdessä.

Näytöllemme pomppaa valitettavan usein varoituksia, joita annetaan var-muuden vuoksi, jolloin käyttäjät turtu-vat niihin. Ylläpitäjien tulisi säätää varoi-tukset ilmestymään vain tarpeen tullen, oikeassa vaarassa. Voimme suojautua

L apsiperheiden kanssa työtä te-kevien arkeen kuuluu yhteistyö muiden ammattilaisten kanssa. On kuitenkin tilanteita, joissa

asiakasperheet kokevat, että heidän ti-lanteensa ei kohene ympärillä toimivien

ammattilaisten työstä huolimatta.Alle kouluikäisten hyvinvointiryhmä

päätti ottaa härkää sarvista ja alkaa ke-hittää monialaista työtä.

Kehittämisen keskiössä on lapsi ja perhe. Tämän oivalluksen myötä yh-teinen kehittämistyö sai myös nimen: Osallisena perheen elämässä. Toimin-nan lähtökohta on, että ammattilaiset osallistuvat lapsen ja perheen elämään tarjoamalla asiantuntemustaan sen si-jaan, että osallistaisivat perheen olemas-sa olevaan palvelujärjestelmään.

Sanoilla on suuri merkitys, vaikka kehittämistyössä uudet käsitteet aihe-uttavatkin usein turhautumista. Ammat-tilaiset puhuvat asiakkaiden osallistami-sesta. Osallistaa-sana viittaa kuitenkin ensisijaisesti toimintaan, jossa me am-mattilaiset teemme aktiivisesti töitä, jotta tekemisen kohde eli asukas tai asiakas osallistuisi meidän toimintaamme ja sen kehittämiseen. Toinen vaihtoehto on, että ammattilaiset osallistuvat aktiivisesti asukkaan tai asiakkaan elämään. Lap-siperheiden varhaisen tuen palveluissa tämä tarkoittaa avun ja tuen tarjoamis-ta sen mukaan, kokeeko perhe olevan-sa valmis ja kykenevä ottamaan apua vastaan.

Yhteistyöstä yhteiseen työhön Yhteinen työ on jotain enemmän kuin yh-teistyö, joka perustuu ensisijaisesti sel-keään työnjakoon. Se on kumppanuut-ta, jossa sovitaan yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet niiden toteuttamiseksi. Te-

haittaohjelmia vastaan käyttämällä tunnuksia, joilla ei voi muuttaa koneen asetuksia tai asentaa ohjelmia. Jos tämä koetaan rajoittavaksi, ratkaisu olisi erilli-sen ylläpitotunnuksen myöntäminen nor-maalin käyttäjätunnuksen lisäksi.

Eri järjestelmien käyttö vaatii use-an salasanan muistamisen. Joudum-me pyytämään uuden salasanan har-voin käytettyihin palveluihin. Tai sitten tallennamme salasanan selaimeen tai kännykkään. Tällöin tietoturva pelkistyy selaimen tai sähköpostin turvallisuudeksi ja muut suojaukset ovat turhia. On kyllä olemassa salasanoja helpompiakin tek-nologioita tunnistaa käyttäjät. Se vaa-tii investointeja ja keskitetyn käyttöval-tuushallinnan, mutta toisaalta helppo tunnistaminen säästäisi henkilöstöltä aikaa vuodessa noin 30 000 työpäivää salasanojen kirjoittamiselta.

u Teksti Pauli WihuriKuva Maria Nevala

kehittämistyön toimintaperiaatteet:• Asiakas on mukana, kun hä-

nen asioitaan käsitellään.• Asiakkaan omat tarpeet, ta-

voitteet ja ratkaisuehdotuk-set ovat työn lähtökohtana.

• Asiakkaalle nimetään yhte-yshenkilö silloin, kun se on tarkoituksenmukaista.

• Yhteisissä asiakastapaami-sissa asiakasasiakirjat ovat yhteiset.

keminen on suunnitelmallista ja jokaista osapuolta kunnioittavaa.

Osallisena perheen elämässä -kehit-tämistyössä luodaan uutta kumppanuut-ta hallintorajojen eri lokeroissa toimivien ammattilaisten ja asiakkaiden kesken. Se ei ole helppoa, eikä nopeaa. Konk-reettisen tekemisen, työn arvioimisen ja edelleen kehittämisen kautta löydetään uusia ja parempia työmenetelmiä. Sa-malla otetaan käyttöön uusia käsitteitä ja muokataan uutta yhteisen työn toi-mintakulttuuria.

Kun perhe on toiminnan keskiössä ja ammattilaiset perheen eli asiakkaan ym-pärillä, ammattilaisilla on mahdollisuus nähdä yhteisen asiakasperheen tilanne kokonaisvaltaisesti. Samalla perhe voi muodostaa käsityksen eri ammattilais-ten rooleista ja mahdollisuuksista auttaa heitä. Vasta tämän jälkeen on mahdollis-ta yhdessä määritellä, mitä on oleellisin-ta tehdä ensin eli mikä auttaa perhettä tässä ja nyt.

Ammattilaisten yhteistyö on vasta kehittymässä. Esimerkiksi jos perheen tukemiseen tarvitaan useita ammattilai-sia, yhä edelleen kutsutaan koolle mo-niammatillinen tai monialainen asiantun-tijaryhmä. Tämä käsite kuitenkin sulkee pois lapsen ja muiden perheenjäsenten asiantuntijuuden. Osallisena perheen

KEHITTÄMISEN KESKIÖSSÄ ON LAPSI JA PERHE.”

elämässä -kehittämistyössä on tärkeää, että asiakas on yksi asiantuntija muiden joukossa. Hän on oman elämänsä paras asiantuntija. Tästä syystä perheen ym-pärille koottu ryhmä on nimeltään asi-akkaan tiimi.

u Teksti Tia Ristimäki ja Pirjo TurtiainenKuva Sakari Manninen

1918

VIRTUAALIOPISKELUN PUOLESTAPUHUJA

V antaan kaupungin sivistysvi-raston kehittämispäällikkönä toimivan Tuomas Harviaisen työhuonetta hallitsee suuri

taulu. Tauluun on kirjattu kaikki Harviai-sen valvomat projektit ja juoksevat asiat. Niitä on useampi kymmenen.

– Se on joka kerta pieni voitto, kun saan pyyhkiä tästä jotain pois, Harviai-nen sanoo hymyillen.

Työtä tosiaan riittää. Puoleen päi-vään mennessä kehittämispäällikkö on ehtinyt seurata oppilaitosten sähköis-ten työpöytien asentamisen etenemis-tä, metsästänyt aloittavien oppilaiden tilastoja medialle ja käynyt läpi doku-mentteja koulujen kotisivuprojektin to-teuttamista varten.

Tämän kaltainen strategiatyö näyt-telee suurta osaa Harviaisen työpäiväs-tä. Kehittämispäällikkö pohtii työkseen muun muassa sitä, millaisia digitalisaa-tioratkaisuja Vantaalla tarvitaan yhden, kahden tai viiden vuoden päästä.

Koulumaailma on muuttumassa ko-vaa vauhtia ja Vantaallakin useat koulut ovat siirtymässä opetuksessa kokonaan avoimiin pilvipohjaisiin ratkaisuihin. Kau-pungin oppilaitoksissa on testattu muun muassa Minecraftin ja Second Lifen vir-tuaalitodellisuuksien käyttöä opetusti-lanteissa. Kokeilut saavat Harviaiselta positiivista palautetta.

– Kokonaan virtuaaliympäristössä tehty opetus on toiminut niin hyvin, että uskon sen yleistyvän jatkossa.

Myös Vantaan kaupunki saa osansa Harviaisen suitsutuksesta. Etenkin osal-listavien menetelmien käyttö ja ennak-koluuloton suhtautuminen digitaalisiin kokeiluihin lämmittävät kehittämispääl-likön mieltä.

– Puheet siitä, että julkisen sektorin toimijat olisivat kovin jäykkiä ja nihkeitä kokeilemaan ei pidä Vantaalla paikkan-sa. Täällä on usein todella muutosmyön-teinen ilmapiiri, ja siksikin mukava työs-kennellä, Harviainen sanoo.

Ohjeiden ulkoa muistaminen on monesti

hankalaa. Kokosimme muutaman vastauksen

yleisimmin sairauslomista kysyttyyn kysymykseen.

u Teksti Inka Akkanen

onko sairausloma aina palkallista?Ei ole. Oikeutta sairausajan palkkaan ei ole, jos lääkärintodistus toimitetaan esi-miehelle myöhässä tai sairauslomaa on ollut vuoden aikana yli 60 päivää (osas-sa kunta-alan tehtäviä osittaista palkkaa saa lisäksi seuraavilta 120 päivältä). Sel-vitys, eli yleensä lääkärintodistus, on toi-mitettava esimiehelle viimeistään viikon kuluessa allekirjoituspäivästä. Toisaalta myös esimies voi suoraan myöntää enin-tään kolme päivää sairauslomaa, eikä todistusta tarvita. Lääkärintodistukses-sa on oltava diagnoosi, jotta esimies voi ottaa kantaa siihen, oikeuttaako työky-vyttömyyden peruste palkalliseen saira-uslomaan.

Työnteon ohella Harviainen on ehti-nyt opiskella ahkerasti: takataskussaan hänellä on muun muassa filosofian toh-torin ja teologian maisterin tutkinnot. Harviainen kokee olevansa tällä hetkellä unelmatyössään siksikin, että opiskelun kautta karttuneet taidot tulevat laajalti käyttöön.

– Työssäni on hyötyä niin teknisestä osaamisestani, kaupallisen alan tunte-muksestani kuin teologian opinnoissa kehittyneistä kommunikointi- ja ihmis-suhdetaidoistani, Harviainen summaa.

Ihmissuhdetaidot ovatkin olennaises-sa roolissa Harviaisen työssä, sillä kehit-tämispäällikön tehtäviin kuuluu henkilös-tön lukuisien projektien organisoiminen ja erilaisten työkalujen tarjoaminen.

– Sanon usein, että oma työni ei ole tehdä täällä ihmeitä, vaan mahdollistaa henkilöstölleni niiden tekeminen lähes päivittäin.

u Teksti ja kuva Joel Haapamäki

Kuka: Tuomas Harviainen.Ikä: 44 vuotta.Työ: Vantaan kaupungin si-vistysviraston kehittämispääl-likön sijainen.Koulutus: Nykykulttuurin tutkimuksen dosentti, filoso-fian tohtori (informaatiotutki-mus ja interaktiivinen media), teologian maisteri, tradenomi YAMK (palvelumuotoilu).Työhistoria Vantaalla: Vuodesta 2012.Unelmaprojekti: Suunni-tella yhdessä henkilöstön ja muiden toimialojen kanssa uusi, kokonainen oppilaitos alusta loppuun.

onko hoitokäynti, esimerkiksi hammaslääkäri-käynti, työaikaa?Terveyteen liittyviin tutkimuksiin käy-tetty aika ei yleensä ole työaikaa. Työ-ajaksi luetaan ainoastaan työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutki-muksiin ja tarkastuksiin sekä työn edel-lyttämiin lakimääräisiin tarkastuksiin kulunut aika. Lääkärin lähetteellä mää-rätyt tutkimukset ja synnytystä edeltä-vät tutkimukset eivät ole työaikaa, vaan tutkimuksissa käydään pääsääntöises-ti vapaa-ajalla. Mikäli se ei onnistu, esi-mies voi myöntää tutkimuksissa käyntiä varten palkallista aikaa. Kokonaan va-paa-ajalla hoidettavia ovat oma-aloit-teinen lääkärissä, hammaslääkärissä tai hoidossa käynti sekä tutkimukset, jotka on suoritettu oma-aloitteisen lääkärissä-käynnin yhteydessä.

pitääkö sairausloma käyttää aina lääkärintodistuksessa merkittyyn päivämäärään saakka?Hoitajan tai lääkärin lausuntoon perustu-van sairausloman voi keskeyttää ennen todistuksessa määriteltyä päättymis-ajankohtaa sopimalla asiasta työnteki-jän ja esimiehen kesken. Esimies voi aina edellyttää työntekijältä lääkärinlausun-toa siitä, että töihin palaaminen saira-uslomalta ei vaaranna työntekijän ter-veyttä. Lääkärintodistukseen merkittyä aiemmin palaaminen voi tulla kyseeseen myös esimerkiksi silloin, jos työntekijällä on mahdollisuus tuunattuun työhön.

muuttuuko lomalla sairastu-minen aina sairauslomaksi ja siirtyvätkö lomapäivät myö-hemmin käytettäväksi?Yleensä kyllä. Vuosiloman katkaisu sai-rauden vuoksi ei koske kaikkia kaupungin henkilöstöryhmiä. Ne henkilöt, jotka ovat OVTES:n piirissä ja joilla on niin sanottu laskennallinen vuosiloma, eli vuosiloma on käytettävä tiettynä ajankohtana, ei-vät voi vuosilomaansa kesken katkaista. Osalla opetushenkilöstöä on kuitenkin normaali vuosilomakäytäntö, ja heillä siis vuosilomankin voi katkaista.

TIESITKÖ TÄMÄN SAIRAUSLOMISTA?

19

2120 21

KIITOS LANKUTUKSEN LAHJASTA!

Tämä ei ole rukouspiiri, vaikka tunnelma onkin harras. Lankutuksessa kannatellaan vartaloa kyynärvarren varassa kasvot lattiaan päin. Lantio pidetään niin alhaalla, että vartalo on suorassa. Kellokalle on elintärkeä, ja hänen sekuntiensa hitautta kuuluu epäillä joka kerta.

TASAPAINOINEN ELÄMÄ KANTAA VAIKEUKSISSA

Käänteentekijät on juttusarja Vantaan kaupungin työntekijöistä, jotka ovat muuttaneet elämänsä terveelliseen suuntaan.

T oisinaan, vaikka itsellä olisi va-kava sairaus, voi työtä tehdä täysipainoisesti. Uskon, että en-nen kaikkea oma asenne vaikut-

taa sairauteen ja siitä toipumiseen. Voin suhtautua elämässä vastaan tuleviin ongelmiin niin, että ne vievät minut ala-mäkeen, tai ottaa ne haasteena, joiden yli haluan päästä. Tällä tahdonvoimalla ja elämän eri osa-alueista huolehtimalla olen voinut elää täyspainoista elämää sairaudesta huolimatta.

Tämä ajatus kirkastui mielessäni, kun törmäsin sattumalta vanhaan työkaverii-ni sairaalassa. Röntgenosaston odotus-

tilassa ystäväni kertoi sairaudestaan ja kivuista, joiden vuoksi ei pysty keskitty-mään eikä tekemään toimistotyötä. Sai-rautemme ovat samankaltaisia, ja siksi hän oletti minunkin olevan työkyvytön. Kerroin, että olen tehnyt kaikkeni pär-jätäkseni vaivojeni kanssa. Olen syönyt kipulääkkeitä, levännyt ja huolehtinut fyysisesti itsestäni monin eri tavoin, jotta olisin vahvempi ja kehoni jaksaisi pärjätä sairauden kanssa.

Sinnikkyyteni liittyy haluun huolehtia elämän eri osa-alueiden tasapainosta. Lokeroin elämän tapahtumia neljään kategoriaan: ihmissuhteet, terveys, työ,

henkinen kehitys. Jos yksi neljästä jakka-ran tukijalasta ei kanna, jakkara pysyy kuitenkin vielä pystyssä. Kolme vahvaa jalkaa kannattelee neljättäkin. Se edel-lyttää kuitenkin, että yhden elämän osa-alueen ollessa heikoilla muiden on oltava vahvoja ja sinnikkäitä.

Pidän myös elämän eri osa-alueet erillään toisistaan, niin ne eivät kuormi-ta toisiaan. En kanna työhuolia kotiin ja perheelleni, toisaalta töissä ollessani pa-neudun vain työrooliini. Se pätee myös terveyteeni. Pyrin pitämään sairauteeni ja sen hoitoon liittyvät asiat omassa lo-kerossaan, en anna huonon ja kivuliaan

J oka maanantai klo 10 Kielotie 13:n 3. kerroksen maise-makonttorin lattialla makaa ähisevä ja jupiseva jouk-ko konttorirottia vakaassa käsinojassa. Asukaspalve-luiden lankutuspiiri on vakiintunut instituutio, joka sai

alkunsa kulttuurituottaja Tuula Kinoksen ehdotuksesta kohta kolme vuotta sitten. Tuula on sittemmin siirtynyt aspasta siviin ja pois Kielotieltä, mutta Tuulan jättämä perintö elää edelleen ja voi hyvin.

Oikein suoritettuna lankutus on tehokasta, kokonaisvaltais-ta treeniä, joka paitsi vahvistaa keskivartalon lihaksia, ehkäisee myös selkävaivoja, parantaa ryhtiä, tasapainoa sekä aineen-vaihduntaa ja lepuuttaa hermoja. Lankuttaa voi missä vaan ja aloittaa voi vaikka 20 sekunnista.

Keskimääräinen lankutusaika asukaspalveluissa on 2 mi-nuuttia, hurjimmat vetävät neljäkin, mutta sen enempää siihen ei kulu keneltäkään työaikaa. Ne, jotka eivät lankulle taivu, osallistuvat lyhyeen jumppahetkeen muulla tavoin. Aspassa lankutetaan pienemmillä kokoonpanoilla spontaanisti muinakin päivinä, mutta vain maanantaiaamusta on kalenterivaraus. Kiitos Tuulalle, että sait meidät liikkeelle!

u Teksti Anna GrothKuva Anna Eskola

päivän vaikuttaa kaikkeen työssäni. Teen hyvällä asenteella ja paneutuen sen, mi-hin pystyn, ja varaan aikaa myös tauolle ja itsestäni huolehtimiseen.

Sairauttani hoidettiin leikkauksella. Leikkauksen jälkeen hoitohenkilökunta ihmetteli, kuinka suuren riskin otin, kun lähdin operaatioon. Ihmettelen, miksi ammattilaiset suhtautuivat toipilaan ti-lanteeseen niin latistaen. Heidän tehtä-vähän on kannustaa minua eteenpäin. Jopa ennen leikkausta minua hoitanut lääkäri oli antaa periksi. Hän suositteli madaltamaan liikunnan harrastamisen tasoa, mistä kimpaannuin. Hemmetti, en kai minä vielä mihinkään senioriryhmiin ole kypsä!

Käänsin ympäröivän asenteen ja leik-kausjonossa odottelun aiheuttaman tun-teen voimavaraksi. Jouduin taistelemaan ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnista-ni, jotta pääsin leikkaukseen. En ole kui-tenkaan pärjännyt yksin, vaan läheiset ovat olleet apunani. Toinen jakkaran jalka on tukenut, kun yksi on ollut rikki. Ystävien ja sukulaisten osoittama välittä-minen, aika, kuunteleminen ja auttavat askareet ovat nousseet suureen arvoon. En ole aiemmin osannutkaan huomioida sitä, mikä merkitys toisen ihmisen muis-tamisella on. Vaikka leikkauksesta toipu-essani olin fyysisesti aivan poikki, yhte-ys läheisiin antoi hyvänolon tunnetta ja voimaa mielelle.

”Meillä ei ole kahvi-huonetta ja yhteiselle kahvihetkelle tämä on hauska, erilainen vaihtoehto.”

”Hienoa, että johtokin on sitoutunut ja näyttää esimerkkiä (kuntalais-palveluiden johtaja Iiris Lehtonen on lankutushirmu).”

”Tämä on niin hirveää joka kerta, että työ tuntuu sen jälkeen tosi hyvältä.”

”Herättää kivasti maanantaiaamuna.”

”Hyvä vastapaino istumatyölle.”

”Jotenkinhan ne Sipilän kuusi minuuttiakin on käytettävä.”

Matkan varrelle on mahtunut huono-jakin päiviä. Ei sinnikkyyskään loputto-miin ole riittänyt. Silloin tervehtymisen tavoitteeni on horjunut, olen kiukutellut ja ollut väsynyt. Silloin olen ajatellut, että ihmiselle ei anneta elämässä vas-tusta enempää kuin sitä kestää. Sairaus on ollut yksi minun elämäni varrelle aset-tuneista haasteista, joiden yli pääsen. Olen ajatellut niitä pieniä askeleita, joi-ta olen jo ottanut. Olen saanut pitkästä aikaa sukan jalkaan itse. Lihakseni, nive-leni, luuni ovat tehneet liikeratoja, joihin en ennen pystynyt.”

u Käänteentekijää haastatteli Inka AkkanenKuva Sakari Manninen

2322 23

TAPATURMA OPETTI TIEDOTTAMAAN JA NOUDATTAMAAN TYÖOHJEITAHelmikuussa terveys-asemalla tapahtuneesta työtapaturmasta opittiin, että työohjeita ei ole laadittu suotta kirjaimellisesti nouda-tettaviksi. Terveysaseman sisätiloissa levinnyt kloo-rihöyry muistutti myös siitä, että poikkeustilanteissa tärkeintä työtä on käytännön-läheinen tiedottaminen.

H elmikuun 8. päivänä terve-ysaseman terapia-altaan ulkopuolisen huoltoyhtiön huoltaja täytti klooriastioi-

ta erehdyksessä virheellisesti. Väärien aineiden sekoittumisesta muodostui myrkyllistä kloorikaasua, joka karkasi kiinteistön sisäilmaan. Huoltaja toimi ripeästi vaikutusten leviämisen estämi-seksi. Terveysasema jouduttiin kuitenkin sulkemaan kahteen otteeseen. Vaikka vakavilta henkilövahingoilta vältyttiin, tapahtuma vaikutti merkittävästi palve-lujen tuottamiseen, ihmisten toimintaan ja töiden järjestelyyn. Siksi tapaturman

vaiheita käsiteltiin useissa kaupungin päätöksentekokokouksissa ja tapahtu-neesta otettiin opiksi.

Työtapaturmien näkökulmasta kes-keisin huomio oli, että huolellisuutta vaa-tivissa työtehtävissä on työskenneltävä tarkasti ja työohjeita huolellisesti nou-dattaen.

– Tässä tapauksessa työtehtävässä toimi sijainen, joten työohjeiden mukai-nen altaan huolto oli erityisen tärkeää. Jos täyttö olisi tehty iltapäivällä, kuten ohjeessa sanotaan, altaassa ei olisi ol-lut käyttäjiä. Nyt altaassa olleet asiakas ja työntekijäkin altistuivat kloorihöyryl-le. Toisekseen kiireen unohtaminen ja tarkkuus ovat tärkeää. Silloin vältytään väärien, vaikkakin päällisin puolin sa-mannäköisten, aineiden sekoittamiselta. Nyt täyttötyöhön on hankittu pumppu, joten vastaavaa virhettä ei pääse tapah-tumaan, sosiaali- ja terveystoimen työ-turvallisuusasiantuntija Ella Isaksson kertoo.

Eniten tapahtuneen pohjalta on kui-tenkin kehitetty – ja kehitetään edelleen – häiriötilanteisiin liittyvää tiedonkulkua. Terveysaseman kiinteistössä työskente-lee useita eri toimijoita vuorokauden eri aikoina ja kiinteistöön on useita kulkureit-

PILVIAGENTIT PÄIVYSTÄVÄT SKYPELLÄViime keväästä saakka Vantaan kaupungin työn-tekijöillä on ollut mahdol-lisuus kutsua pilviagentit omaan toimipisteeseensä opastamaan pilvipalveluihin liittyvissä asioissa.

S amalla työttömistä työnhaki-joista valikoidut pilviagentit ovat päivittäneet omaa ICT-osaamistaan, ja moni heistä

onkin jo työllistynyt alan tehtäviin. Tänä syksynä seitsemän uutta agenttia aloit-ti kuuden kuukauden työkokeilun ja viisi pilviagenttikonkaria jatkaa työtä palk-katuella.

Pilviagentit tulevat kutsusta opasta-maan tiimejä ja antamaan henkilökoh-taista neuvontaa omalle työpisteelle. Yleisimmät kysymykset liittyvät pilvipal-veluiden peruskäyttöön, kuten tiedosto-jen jakamiseen OneDrivessä tai Share-Point-sivustojen luomiseen. Kaupungin parhaat SharePoint-osaajat löytyvätkin pilviagenteista. Lisäksi saat vinkkejä uusista ohjelmista kuten Plannerista ja Yammerista.

Pilviagenttien Skype-päivystys on ar-kisin kello 9–15, jolloin voit kääntyä hei-dän puoleensa Pilvitoimistoon liittyvissä kysymyksissä. Etäyhteyden avulla voit näppärästi jakaa työpöytäsi näkymän ja antaa pilviagentille oikeudet työpöydän hallintaan, jolloin saat ratkaistua ongel-masi nopeasti ja vaivattomasti. Kan-nattaakin siis heti lisätä pilvitoimisto@vantaa.fi-osoite Skype-yhteystietoihisi

ja pilvipalveluiden asiantuntijat ovat apunasi.

Tämän vuoden pilviakatemian koke-las, Timo Tuominen, on kokenut työsken-telyn pilviagenttina mukavaksi ja moni-puoliseksi, eikä aika ole käynyt pitkäksi moninaisia pulmia ratkoessa. Aiemmin varastoalalla työskennellyt Tuominen on valmistunut Amiedusta ICT-asiantuntijak-si ja hänen tavoin kaikilla tämän vuoden pilviagenteilla on aiempi ICT-alan koulu-tus tietohallinnon ja Elisan järjestämän Pilvitoimisto-koulutuksen lisäksi.

tejä. Tieto kloorivuodosta ja terveysase-man evakuoinnista ei tavoittanut kaikkia työntekijöitä kiinteistön eri toimipisteis-sä. Talo saatiin kyllä tyhjäksi, mutta ta-loon pääsi vielä tyhjennyksen jälkeen henkilöitä muun muassa autotallin kaut-ta. Eri organisaatioiden välistä tavoitet-tavuutta parannetaan ja selvittelyssä on muun muassa kuulutusjärjestelmän han-kita myös muihin isoihin taloihin, joissa ei ole jo kattavaa tiedotusvälinettä.

– Toinen kehittämistoimenpide on liittynyt toimintaohjeisiin, jotka on ulo-tettava käytäntöön asti. Pelastussuun-nitelman mukaan on varmistettava, että jokainen kiinteistössä oleva on saatu ulos evakuointivaiheessa. Tähän keksimme käytännön ratkaisuksi tarralaput, joka kiinnitetään huoneen oveen, sen jälkeen kun huone on tarkistettu ja todettu tyh-jäksi. Jatkossa yhteistoimintaharjoituk-sissa harjoitellaan tällaisiakin käytännön toimintamalleja. Kaikki seikat tulee kar-toittaa ja tunnistaa etukäteen, jotta osa-taan toimia aidossa tilanteessa oikein, Isaksson sanoo.

u Teksti Inka AkkanenKuva Marko Visuri

Jos terveysaseman terapia-altaan täyttö olisi tehty ohjeiden mukaisesti iltapäiväaikaan, altaassa ei olisi ollut käyttäjiä.

kuvaile itseäsi pilvitoimiston käyttäjänä.Tallennan kaikki tiedostoni pilveen, se so-pii työni luonteelle. Näin tiedostot ovat aina saatavilla ja työskentely on help-poa selainpohjaisesti.

kerro pilviniksisi muille käyttäjille?Sähköpostien määrä vähenee, kun tie-dostot jaetaan yhteisessä SharePoint-työtilassa. Kannustan pilvipalvelun käyttöön muitakin, sillä lähes rajaton tallennustila vastaa hyvin varhaiskasva-tuksen tarpeisiin, esimerkiksi videoiden tallentamiseen.

mikä ohjelma helpottaa eniten työpäivääsi?

Ehdottomasti SharePoint ja OneDrive, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen ja yhteisöllisen asiakirjojen muokkaami-sen.

mitä uutta toivot pilvitoimistolta?Palvelu on ollut jo nyt todella hyvä ja Skype-päivystys tuo vastauksen pikai-siin ongelmatilanteisiin. Pilvitoimistoa voisi markkinoida ja ohjeistaa vielä enemmän, jotta tietoisuus kasvaisi.

Päivi Leppänen, verkkopedagogi, varhaiskasvatus

PILVINIKSIT

Jos haluatte päivittää tiiminne Pil-vitoimisto-ohjelmistojen käyttötaitoja, varatkaa aika sähköpostitse pilviagen-tin vierailulle.

u Teksti ja kuva Maria Nevala

Pilviagentti Timo Tuominen opastaa verkkopedagogi Päivi Leppäselle, kuinka otetaan yhteys päivystävään pilviagenttiin Skypen välityksellä.

PILVIAGENTTIEN SKYPE-PÄIVYSTYS MA–PE, KLO 9–15 PILVITOIMISTO@VANTAA.FI

2524

HSY TARJOAA JOULUUN IDEOITA, EI TAVAROITA

ENSI VUONNA KATSEET KÄÄNNETÄÄN LÄHIMETSIIN

KESÄKAMPANJALLA LISÄÄ REKISTERÖITYMISIÄ

V iimeiset kaksi vuotta Vantaal-la on kiinnitetty erityistä huo-miota puroihin ja jokiin. Ensi vuonna käännetään katse lä-

himetsiin. Teemavuoden tavoitteina on nostaa lähimetsien arvoa ja merkitystä, tehdä niitä tunnetuksi sekä myös arvioi-da niiden hoidon tarvetta. Lisäksi halu-taan turvata luonnon monimuotoisuus myös lähimetsissä.

Parhaillaan Vantaalla uudistetaan metsänhoidon periaatteita, joiden poh-jalta aloitetaan ensi vuonna kaupungin uuden metsäsuunnitelman teko. Teema-vuoden aikana myös tutustutetaan kou-luja ja päiväkoteja omiin lähimetsiinsä. Lisäksi pohditaan, miten metsäkysymyk-set otetaan esille kaavoituksessa, asu-tuksen läheisten metsien hoidossa, puis-tojen suunnittelussa ja rakentamisessa, vapaa-ajan vietossa ja liikunnassa. Lä-himetsien teemavuosi aiotaan kytkeä myös Suomi 100 -juhlavuoteen.

u Teksti Jenni MarsioKuva Pertti Raami

S alasanan itsepalveluportaaliin rekisteröitymällä voi helpos-ti itse resetoida työaseman unohtuneen salasanan. Tieto-

hallinnon palvelukeskus järjesti kesällä markkinointikampanjan portaaliin rekis-teröitymisen vauhdittamiseksi. Kaikkien kesä–heinäkuun aikana itsepalvelupor-taaliin rekisteröityneiden kesken arvottiin tablettitietokone.

Kampanjan aikana salasanan itse-palveluportaaliin rekisteröityi 242 käyttä-

jää. Elokuun puoliväliin mennessä rekis-teröityneitä käyttäjiä oli kaiken kaikkiaan jo 5009. Salasanan itsepalveluportaaliin voi edelleen rekisteröityä, lisätietoja löy-dät Avaimen Salasanat-sivulta.

Arvonnassa tabletin voitti omakseen Mika Thessman (kuvassa) työllisyys-palveluista. Lämpimät onnittelut Mikal-le! Palkinnon lahjoitti CGI.

u Teksti ja kuva Marjut Karri

VARIA SAI KESTÄVÄN KEHITYKSEN SERTIFIKAATIN

V antaan ammattiopisto Vari-an sosiaali- ja terveysalalla kestävä kehitys on otettu va-kavasti, joskaan ei ryppyot-

saisesti. Sekä henkilöstö että opiskelijat ovat vahvasti sitoutuneita kestävään ke-hitykseen.

KeKe näkyy arjen perusasioissa muun muassa kierrätyksenä ja materiaa-livalintoina sekä hankinnoissa, energian säästössä, hygieniassa, potilasturvalli-suudessa ja vaarallisten jätteiden käsit-telyssä.

Opettaja Paula Peitola kertoo, että tie sertifikaatin saamiseksi oli pitkä, mut-ta vallan mukava. Hän muistuttaa, ettei sertifikaatin saaminen ole suinkaan lop-pupiste, vaan ennemminkin kannustin jatkaa eteenpäin.

Sertifikaatin luovutuksessa korostet-

Mikä Kestävän kehityksen sertifiointiKestävän kehityksen sertifiointi pe-rustuu kriteereihin, joissa tarkastel-laan kestävän kehityksen kytkey-tymistä oppilaitoksen johtamiseen, opetukseen ja toimintakulttuuriin.

Ympäristöasioiden lisäksi ser-tifiointi kattaa sosiaalisen ja kult-tuurisen kestävyyden näkökulmat, joita ovat esimerkiksi turvallisuus, henkilöstön ja opiskelijoiden hyvin-vointi, kiusaamisen ja syrjäytymi-sen ehkäisy sekä kulttuuriperinnön vaaliminen ja monikulttuurisuus.

Sertifikaatin saaminen edellyt-tää oppilaitokselta pidempiaikaista ja suunnitelmallista kehitystyötä. Oppilaitoksen on myös tehtävä toiminnastaan kestävän kehityksen kriteereihin pohjautuva itsearvioin-ti, jonka jälkeen ulkoinen auditoija vierailee oppilaitoksessa.

Sertifikaatin myöntää OKKA-säätiö. OKKA-säätiö on tähän mennessä myöntänyt sertifikaatin yhteensä 90:lle koululle tai oppilai-tosyksikölle.

tiin Varian onnistunutta resursointia sekä sitoutuneisuutta toimintaan ottamalla osaa myös kestävän kehityksen yhteis-kuntasitoumukseen. Henkilöstöä kuvail-tiin motivoituneeksi ja heidän todettiin sisäistäneen erityisesti hyvinvointiteema alan kestävän kehityksen ytimeksi.

Henkilöstöstä ja opiskelijoista koos-tuva työryhmä toimii aktiivisesti. Tilois-sa on kierrätyshuone, ja kierrätyspäiviä sekä pullokeräyksiä järjestetään sään-nöllisesti. Toiminnan jatkuvuutta kuvas-taa aloittaville opiskelijoille järjestettävä oma kestävän kehityksen orientaatio-kurssi.

Lisätietoa kestävän kehityksen ser-tifioinnista sekä Variassa tehdyistä toi-menpiteistä Varian nettisivuilla: varia.fi.

u Teksti ja kuva Maarit Aho

Varian kestävän kehityksen työssä mukana olleet henkilöt. Vasemmalta sertifikaatin luovuttanut Okka-säätiön Erkka Laininen, opetusalajohtaja Annele Ranta, rehtori Pekka Tauriainen, apulaisrehtori Vuokko Vänskä, opettajat Paula Peitola, Anna Nikko ja Elina Kauhanen sekä kaksi opiskelijajäsentä.A ntaisitko tänä jouluna tavaran sijaan lahjaksi

elämyksiä, aikaa tai hyvää mieltä? Samalla voi-sit vähentää syntyvän jätteen määrää ja myös viime hetken hätäostospaniikkia.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kannustaa viettämään ekologisesti kestävämpää joulunaikaa, ilman ylenpalttista tavaran määrää.

– Yli 90 prosenttia tavaroiden valmistamisen vuoksi käyttöön otetuista luonnonvaroista muuttuu jätteeksi jo ennen kuin tuote on edes kuluttajalla. Jos tavara on saa-jalleen turha tai väärä ja päätyy pahimmillaan heti jätteek-si, on koko valmistusketjun panos mennyt hukkaan, miettii ympäristöasiantuntija Mia Tarvainen HSY:ltä.

Lahjaideoita moneen makuun löytyy osoitteesta www.annajotainmuuta.fi. Sivuston suosituimpia lahjaide-oita ovat lenkkiseura, talkooapu, itse kerätyt sienet ja lef-failta.

Ideoita vähäjätteiseen jouluun on tarjolla myös Insta-gramissa. HSY:n Instagram-kuvakisassa etsitään parasta kuvaa ekologisesta jouluun valmistautumisesta tai joulun-vietosta 7.12. alkaen hashtagilla #annajotainmuuta.

25

2726

LENNÄ MATTI, LENNÄ!

OSALLISUUSKOULUTUSTA KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖILLE

Vantaa tavoittelee kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen digi-edelläkävijyyttä uusimalla ison kasan prosesseja ja tietojärjestelmiä kertaheitolla.

D igiloikan sijaan MATTI-hank-keessa Vantaa leiskauttaa lentomäestä: uusi maankäy-tön toimintamalli ja tietojär-

jestelmä on ainutlaatuisen kattava ko-konaisuus eikä vastaavaa ole aiemmin muualla toteutettu.

”Tulevaisuudessa kansalaiset ja muut toimijat osallistuvat yhdessä kaupungin

viranomaisten kanssa kaupungin suun-nitteluun ja tiedon tuottamiseen avoimen virtuaalisen kaupunkimallin kautta”. Tä-män maankäytön vision toteutumista varten tarvitaan kokonaisratkaisu, joka palvelee niin kansalaisia, eri sidosryhmiä kuin myös kaupungin omaa henkilöstöä.

– Maankäytön koko elinkaaren tiedot kaavoituksesta rakentamiseen asti muo-dostavat jatkossa paikkatiedon sisältä-vän digitaalisen kokonaisuuden. Turha manuaalisuus työnteosta poistuu ja asiantuntijoiden käytössä on koko ajan ajantasainen tieto. Dynaamisella tiedon-hallinnalla työn tehokkuus kasvaa, sum-maa kaupungininsinööri Henry Westlin kuntatekniikan keskuksesta.

Prosessit syyniin ja tieto pois siiloista

MATTI-hankkeessa läpivalaistaan koko maankäytön, rakentamisen ja ympäris-tön toimialan keskeisimmät prosessit, kuten maankäytön suunnittelu, julkisen kaupunkitilan toteuttaminen ja maa-omaisuuden hallinta. Kokonaisratkai-sun avulla käytössä olevien järjestelmi-en määrä vähenee. Näin päästään eroon tiedon kopioinnista ja pirstaloitumisesta eri järjestelmiin.

MATTI tulee palvelemaan muun mu-assa kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja kuntateknisen infran suunnittelun ja hallinnan tarpeita. Hankkeeseen on

KIINTEISTÖT HALLINNASSA YHDELLÄ JÄRJESTELMÄLLÄ

MATTI heittää mapit pilveen. Tulevilla työmailla suunnitelmat kulkevat mukana vaikkapa tabletilla.

K untalaispalvelut tarjoaa kau-pungin arvojen ja uuden kun-talain hengessä kuntalaisten osallisuuden lisäämiseen täh-

täävää koulutusta esimiehille, työnte-kijöille ja luottamushenkilöille. Koulu-tuksessa annetaan eväitä osallisuuden suunnitteluun ja kerrotaan tilkkasen teoriaa sekä makupaloja menetelmistä. Yksiköillä on myös mahdollisuus tilata räätälöityjä koulutuksia ja saada apua

Keväälle osallisuuden peruskursseja on suunnitteilla seuraavasti: 3.2., 3.3., 7.4. ja 5.5. klo 9-12, Kielotie 13. Lisätietoja Avaimesta.

aluetoiminnan yksiköltä osallisuuden suunnitte-luun ja fasilitointiin.

Kaupungin osalli-suusmallin tavoitteena on kehittää kuntalaisen, kansalaisjärjestöjen, elin-keinoelämän ja julkisen hallinnon välistä vuoro-vaikutusta. Vuorovaiku-tuksen parantamisella tavoitellaan kansalaisak-tiivisuuden lisääntymis-tä, hallinnon prosessien avaamista osallistumisen mahdollistamiseksi, osal-listumistapojen nykyistä laajempaa käyttöä kau-pungin toiminnan eri vai-heissa sekä selkeän tie-don tarjoamista valmistelussa olevista ja jo päätetyistä asioista. Asukasosallisuus rakentaa asukkaiden luottamusta julkis-hallintoon. Vaikuttava osallisuus hyödyt-

tää sekä päättäjiä että palveluiden tar-joajia. Kun asukkaat saavat enemmän tietoa, he ovat motivoituneempia osal-listumaan ja kannattamaan ideoita.

Kiinteistöjen käyttöön, huoltoon ja ylläpitoon liittyy monenlaista tie-toa, jota ennen hallittiin useammal-la itsenäisellä järjestelmällä. Vuoden alusta käytössä on ollut uusi kiinteis-töhallintajärjestelmä, joka kokoaa yhteen verkkoportaaliin kaiken tar-vittavan tiedon kaupungin toimiti-loista.

Portaalista löytyvät nyt muun muassa tiedot kiinteistöstä, asiak-kaista, tilojen käytöstä, kustannuk-sista ja tulevista investoinneista. Por-taalissa eri ohjelmistot on integroitu yhteen, jonka ansiosta tiedot liikku-vat ohjelmasta toiseen eikä niitä tar-

vitse syöttää moneen paikkaan. Kun kaikki tieto on helposti saatavilla yh-destä paikasta, helpottuu järjestel-miä tarvitsevien työnteko oleellisesti.

Uudistus myös lisää toimitilojen käyttäjien vuorovaikutusmahdol-lisuuksia. Tilojen käyttäjät voivat jättää Avaimessa palvelupyyntöjä kiinteistöjen huollosta ja ylläpidosta Granlund Managerin kautta.

Uusi kiinteistönhallintajärjestel-mä on kokonaisuudessaan tarkoi-tus saada käyttöön vuoden 2017 loppuun mennessä.

u Teksti Jenni Marsio

valjastettu toimialan eri tulosalueilta laaja, noin 70 henkilön kehittäjäjoukko, jotka toimivat hankkeen määrittelijöinä ja muutosagentteina vieden hanketta eteenpäin omassa yksikössään.

– Muutosagenttien tehtävänä on edistää tahoillaan uusien toimintatapo-jen käyttöönottoa ja viestiä muutospro-sessista. Agentit varmistavat toimivan vuoropuhelun toimialan eri yksiköiden ja hankkeen välillä, valottaa hankepääl-likkö Sirkka Juvani.

Parhaillaan hankkeessa eletään määrittelyvaihetta, joka jatkuu helmikuu-hun 2017 saakka. Toimialan prosesseja perataan muun muassa lukuisissa työ-pajoissa. Myös ensi vaiheen koulutukset on jo pidetty.

– Onnistunut määrittely on avainase-massa hankkeen onnistumisen kannalta, jotta saamme käyttöömme oikeanlaisen, taipuisan ratkaisun, Juvani jatkaa.

Näytön paikka alkuvuodesta 2018Miten pitkälle hyppy kantaa ja millaisin tyylipistein, selviää vuoden 2018 alku-puolella, jolloin hankkeen ensimmäi-nen vaihe on tarkoitus ottaa käyttöön. Mäkihyppy-vertauskuvista huolimatta hanketta ei ole nimetty sen kaikkien tun-teman Matin mukaan, vaan MATTI tulee sanoista MAankäytön Toimintamalli ja

TIetojärjestelmä. Nimikilpailun tuloksena valittu nimi julkistettiin hankkeen kick off -tilaisuudessa syyskuussa. Kilpailutus-vaiheessa hanke kulki vielä työnimellä SuKaRe, joka tuli sanoista suunnittelu, kartantuotanto ja rekisterit.

Kesän kynnyksellä kilpailutuksen tuloksena kumppaneiksi MATTI-hank-keeseen valittiin paikkatietoratkaisujen

asiantuntija Esri Finland ja tiedonhal-linnan ohjelmistoyhtiö M-Files alihank-kijoinaan Vianova Systems Finland Oy ja Nebula Oy. Hankinnan kokonaisarvo on lähes 12 miljoonaa euroa.

u Teksti Milla HamariKuva Sami Lievonen

KUVA ANNA ESKOLA

2928

OSUMA KOKOAA KOULUTUKSET YKSIIN KANSIIN ASETU KEIKKATYÖNTEKIJÄN ASEMAAN

Kaupungin henkilöstön kaikkien koulutusten hallin-nointiin ja viestintään sekä tulos- ja kehityskeskusteluihin tulee uusi sähköinen työkalu Osuma joulukuusta alkaen.

U uden sovelluksen avulla kau-pungin järjestämien koulu-tusten tarjonta ja kuvaukset löytyvät aiempaa helpommin

yhdestä paikasta, Osuman koulutuska-lenterista.

Koulutuksiin hakeutuminen HR-työ-pöydällä jää pois. Erillisiä sähköisiä lo-

makkeitakaan koulutusten raportoimi-seksi ei jatkossa tarvita. Myös sisäisten koulutusten esittely löytyy Osumasta. Kaupungin järjestämiin eli sisäisiin koulu-tuksiin liittyvä viestintä tehdään yhdessä paikassa: ilmoittautumiset ja mahdolli-set peruutukset, koulutusmateriaalit ja raportointi. Myös ulkoisten koulutusten hallinnointi, eli hakemukset ja seuranta, hoidetaan Osumassa. Tulos- ja kehitys-keskusteluissa tehdyt suunnitelmat tal-lennetaan Osumaan.

– Loppuvuoden aikana järjestämme vain varsinaisille hallintakäyttäjille koulu-tusta Osuman käyttöön. Osuman käyttö on suunniteltu niin helpoksi, että perus-

käyttäjien koulutustilaisuuksia ei ole tar-koitus järjestää. Esimiehille on marras- ja joulukuussa infoja Osuman käyttöön. Al-kuun pääsemiseksi tulee opastusvideo, ja järjestelmä opastaa käyttäjää etene-

Esimies• Henkilöstönsä koulutusten hyväk-

syjänä käsittelee koulutushake-mukset sekä seuraa koulutusten toteutumista ja koulutushistoriaa.

• Koulutuksen järjestäjänä vie kou-lutukseen liittyvät tiedot, myös työyksikkönsä kehittämispäivät Osumaan. Näin kaikki koulutuk-seen liittyvä tieto ylläpidetään so-velluksessa, raportointia myöden.

T iedätkö, mikä yhdistää seuraa-via: arviointi- ja akuuttiosasto AKOS1, Hakunilan terveysasema, Jokirannan koulu, Kilterin päivä-

koti, Kivimäen koulu, Kivimäen päiväko-ti, Lintukallion päiväkoti, Länsimäen ter-veysasema ja Rekolanmäen päiväkoti? Työyksiköt tulivat mainituksi, kun Seuren työntekijöiltä kysyttiin viime keväänä, millainen on paras saamasi perehdytys ja missä olet sen saanut.

Hyvässä perehdytyksessä kerrotaan, mitä päivän aikana tulee tapahtumaan ja mitä sijaisen työtehtäviin kuuluu. Uusi työntekijä saa tietää, keneltä voi kysyä lisää, missä voi vaihtaa vaatteet ja mihin jättää eväät. Joskus ainoa, mitä tarvi-taan, on työhön opastajan myönteinen

asenne ja tervetulleeksi toivottaminen. Vantaalla keikkailevista seurelaisista 98 prosenttia otettiin ystävällisesti vas-taan viimeisimmässä työkohteessaan. Huikea tulos paljastui, kun asiaa kysyt-tiin Seuren vuosittaisessa työntekijäky-selyssä syys–lokakuun vaihteessa.

Kompakti, olennaiset asiat sisällään pitävä perehdytys on hyvä startti seu-relaisen työpäivälle. Seuren työntekijä on parhaiten avuksi, kun hän tietää mitä häneltä odotetaan. Kun perehdytys ja sen myötä työpäivä on onnistunut, seu-relainen tulee mielellään samaan paik-kaan keikalle uudestaan – ja silloin mo-net asiat ovat hänelle jo valmiiksi tuttuja.

u Teksti Anni Hassinen, Seure

mään käytössä, Osuman projektipääl-likkö ja pääkäyttäjä Nina Keuru kertoo.

Kaupunginkirjaston suunnittelija Sei-ja Rintanen on ollut mukana Osuman projektiryhmässä ja suunnittelussa alus-ta lähtien.

– Osuma on helppokäyttöinen ja yk-sinkertainen työkalu koulutusten hallin-nointiin. Emme enää tarvitse kaupungin omien koulutusten osalta erillisiä lomak-keita ja tiedotusta. Jokaiselle tulee vas-tuu omien koulutustietojensa huolehtimi-sesta, Rintanen sanoo.

Osumaan tulee myös tulos- ja kehi-tyskeskusteluissa laadittava kehittymis-suunnitelma. Sähköistä lomaketta ei tar-vitse tallentaa erikseen muualle, vaan se löytyy esimiehen ja työntekijän omista tiedoista Osumassa. Yksissä kansissa on siis kaikki tieto alkaen yksilön kehit-tämistarpeista ja päättyen koulutushis-toriatietoihin.

u Teksti ja kuva Inka Akkanen

Seija Rintasen mielestä sähköinen koulutusten hallinnointi yksinkertaistaa työtä.

OSUMA ON HELPPOKÄYTTÖINEN JA YKSINKERTAINEN TYÖKALU KOULUTUSTEN HALLINNOINTIIN. ”

osuma.vantaa.fi

Työntekijä• Koulutuksiin ilmoittautujana etsii

tarvitsemansa sisäisen koulutuk-sen, ilmoittautuu ja kerää koulu-tukseen liittyvän tiedon Osuman kautta.

• Ulkoisissa koulutuksissa täyttää koulutushakemuksen.

• Voi seurata omaa koulutushisto-riaansa.

• Täyttää oman tulos- ja kehitys-keskustelun kehittymissuunni-telman yhdessä esimiehensä kanssa.

• Muutoksen toteutus

• Joulukuun alusta lähtien kau-pungin järjestämiin vuoden 2017 henkilöstökoulutuksiin haetaan uudella Osuma-sovelluksella.

• Muut lomakkeet, HR-työpöydän koulutusosio, Avaimen koulutus-sivusto, Metropolian nettisivujen koulutuskalenteri ja koulutusten sähköpostiosoitteet poistuvat käytöstä.

• Vuoden 2017 alusta kaikki koulu-tusten hallinnointi tehdään Osu-man avulla.

• Myös esimiehet vievät kaikki vuonna 2017 itse järjestämänsä koulutukset ja kehittämispäivät Osumaan, jossa on valmis pohja.

SEUREN

KEIKKALAISISTA VASTAANOTETTIN

YSTÄVÄLLISESTI

29

3130

VILL HA MEN INTE GÖRAUUDEN ASIAKASPALVELUN JÄLJILLÄ

ILMOITTAUDU JOULUKUUSSA KEVÄÄN LIIKUNTAKURSSEILLE

V anda är en tvåspråkig stad, och enligt lagen innebär det en hel del skyldigheter. Vi måste bl.a. se till att det finns

information om vår verksamhet på båda språken. Därför har vi vanda.fi-nätsidor, en svensk sida i invånartidningen och i den här personaltidningen. Att lämna bort det svenska väcker genast kritik, men när man försöker hitta någon som skulle pro-ducera innehåll till de här kanalerna, då får man söka med ljus och lykta, förgä-ves.

Sedan jag kom till Vanda för fyra år sedan har staden anställt en hel del nya människor till kommunikationsenheterna på de fem verksamhetsområdena, men inte hittat en enda som kunde producera text på svenska. Alla årskullar studerar svenska i flera år i skolan och det känns nog som ett fruktansvärt slöseri av re-surser, att efter all den undervisningen

har folk inte lärt sig just någonting. Jag är också själv helt finsk finne från Kemi och skriver långt ifrån felfri svenska, men det får duga, så länge det inte finns så många andra skribenter.

Finns där någon?Ofta undrar jag, läser månne någon t.ex. den här sidan överhuvudtaget. I Vautsis läsargallup var det en av de 107 svarare som hade kommenterat att läsa den här sidan är ett bra sätt att öva sin svenska på. Samtidigt tyckte en annan att det finns för mycket svenskt innehåll i tid-ningen, alltså att till och med en sida är för mycket. Nu hoppas jag, att alla som läst den här artikeln sätter e-post eller ett lync-meddelande till mig och säger hep, jag läste juttun. Så vi vet att vi ska ha den här sidan kvar överhuvudtaget.

Man får gärna också komma med tips och idéer om hurdant innehåll det

kunde vara på den här svenska spalten så att det skulle vara intressant för de svensktalande kollegerna och i bästa fall även locka de finsktalande kollegerna att läsa. Vi har kört mycket med att presen-tera svensktalande personal här, tycker ni det är intressant? Eller skulle ni hellre vilja ha någon av tidningens finska artik-lar översatt till svenska? Eller någonting om arbetsvälmående dock inte samma artikel som redan finns på finska?

Kom med åsikter. Och om du tycker om att skriva, skicka gärna in en text till nästa tidning i mars, max 2 500 tecken. Du kan även skriva på finska och vi över-sätter din text, berätta fast om dina er-farenheter om att använda svenska på jobbet. Vi hörs! anna.groth@vantaa.fi

u Text och bild Anna Groth

AIKUISOPISTOKaupungin henkilöstön tuetut kiintiöt ke-väällä 2017 tanssi-, jooga- ja muihin hy-vinvointiryhmiin:

Ilmoittautuminen alkaa perjantaina 9.12. klo 13. Ilmoittautumiset puhelimitse numeroon 09 8392 4342. Kurssitarjonta on nähtävillä Avaimessa viikolla 47.

LIIKUNTAPALVELUTHenkilöstön ryhmäliikuntatuntien kevät-kauden 2017 vapaille paikoille ilmoittau-tumiset puhelimitse ma 12.–ti 13.12. klo 9–15 numeroon 09 8392 4601. Liite ke-vään kurssitarjonnasta sekä kevätkau-den vapaista paikoista päivitetään Avai-men sivuille joulukuun alussa viikolla 49.

– Asiakkaan kokemus ratkaisee, olemmeko täällä tulevaisuudes-sakin, lausui Laurean Ilkka Kurkela lokakuussa järjestetyssä Digitalisaatio ja asiakaspalvelu -aamutilaisuudessa.

Kaupungin toimijoiden ja vantaalaisten yritysten asia-kaspalvelukäsityksiä on ravisteltu pitkin syksyä. 6Aika, Avoin osallisuus ja asiakkuus -hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa on sukellettu asiakastiedon hyödyntämiseen, asiakaspalvelun muutoksiin digimaailmassa sekä asiakaskokemusten rakenta-miseen.

Missasitko tilaisuudet? Ei hätää, lue aamutilaisuuksi-en annista DigiVantaa-blogista: digivantaa.wordpress.com. Ajatusten ravistelua jatketaan keväälläkin: 6Aika-kaupunkien yhteisestä uutiskirjeestä saat sähköpostiisi tiedot myös Van-taalla järjestettävistä tapahtumista. Tilaa uutiskirje osoitteesta avoin-osallisuus.turku.fi.

Syksyn tilaisuudet järjesti Vantaan 6Aika, Uudistuva asia-kaspalvelu -hanke yhteistyössä Helsingin seudun kauppaka-marin ja Vantaan Uusyrityskeskuksen kanssa.

u Teksti ja kuva Anna Eskola

YHDESSÄ TEKEMISTÄ TYÖPÄIVÄN JÄLKEEN

Aikuisopiston työhyvinvointioppaaseen on koottu runsaasti mahdollisuuksia päästä kokeilemaan uudenlaisia asioita. Samalla voi virkistäytyä ja saada uusia elämyksiä yhdessä muiden työyhteisön jäsenten kanssa yhteisessä tyhyiltapäi-vässä. Vaihtoehtoisesti työyhteisöt voivat yhdessä harrastaa kertaluonteisesti tai pidempikestoisella kurssilla uusia asioi-ta yhdessä varsinaisen työajan jälkeen.

Pidempikestoiseen vapaa-ajalla ta-pahtuvaan hyvinvoinnin suunnitelmal-liseen edistämiseen työyhteisöt voivat hakea hyvinvoinnin edistämisen tukira-haa (haku 2 krt/v). Lisätietoja Avaimesta.

Ilkka Kurkela korosti inhimillisyyden merkitystä digitaalisessakin asiakaspalvelussa.

HALU PAREMPAAN ELÄMÄÄN? OSALLISTU HYVINVOINTI-HANKKEESEEN

Mun Elämä -hankkeen 3. ryhmän haku käynnistyi 1.11.2016. Hakuaika päättyy 24.1.2017, ja samana päivä-nä järjestetään hankeinfo kaupun-gintalolla kello 16.30.

Hankkeen toiminta käynnistyy heti hakuinfon jälkeen hyvinvointi-valmentajan yksilötapaamisilla.

Löydät lisätietoa hankkeesta ja ilmoittautumisohjeet Avaimesta.

KUVA SAMI LIEVONEN

3332

KULLERVO 4.5. kello 19 (baletti)Liput 2. parvi 50 €Varaukset viimeistään 6.3. kello 10 ja lippujen lunastus 24.4.

TANGO 18.5. kello 19.30 (tanssi ja musiikki)Liput 2. parvi 35 €Varaukset viimeistään 6.3. kello 10 ja lippujen lunastus 24.4.

VOIMA – NELJÄ SUOMALAISTA KOREOGRAFIA 24.5. kello 19 (baletti)Liput 2. parvi 50 €Varaukset viimeistään 6.3. kello 10 ja lippujen lunastus 24.4.

JOUTSENLAMPI 9.3. kello 19 (baletti)Liput 2. parvi 50 €, alle 20 v. 30 €Varaukset viimeistään 11.1. kello 10 ja lip-pujen lunastus 13.2.

SEITSEMÄN VELJESTÄ 29.3. kello 19 (baletti)Liput 2.parvi 45 €Varaukset viimeistään 10.2. kello 10 ja lippujen lunastus 13.3.

JEVGENI ONEGIN 18.4. kello 19 (ooppera)Liput 2. parvi 60 €, 3. parvi 55 €Varaukset viimeistään 10.2. kello 10 ja lippujen lunastus 13.3.

ONLY THE SOUND REMAINS27.4. kello 19 (ooppera)Liput permanto 65 €Varaukset viimeistään 10.2. kello 10 ja lippujen lunastus 13.3.

Suomen Kansallisooppera(www.ooppera.fi)

CARMEN 2.2. kello 19 (ooppera)Liput 2. parvi 50 €Varaukset viimeistään 16.12. kello 10 ja lippujen lunastus 16.1.

MTSENSKIN KIHLAKUNNAN LADY MACBETH 21.2. kello 19 (ooppera)Liput 2. parvi 50 €Varaukset viimeistään 11.1. kello 10 ja lippujen lunastus 13.2.

MUUMIPEIKKO JA PYRSTÖTÄHTI 3.3. kello 18.30Liput aikuiset 40 € ja lapset 25€, AlminsaliVaraukset viimeistään 11.1. kello 10 ja lip-pujen lunastus 13.2.

Henkilöstölle on tarjolla alennettuja pääsylippuja teatteri- ja oopperaesityksiin. Lippuja voi ostaa

henkilöstöhinnalla myös seuralaiselle.

KULTTUURIA

KUVA

TUO

MO

MAN

NIN

EN

KUVA

HEI

KKI T

UULI

KUVA

HEI

KKI T

UULI

KUVA

RUT

H W

ALZ

KUVA

SAK

ARI V

IIKA

KUVA

SAK

ARI V

IIKA

KUVA

PER

TTU

SAKS

A

KUVA

SAK

ARI V

IIKA

KUVA

ERIK

BER

G

KUVA

TUO

MO

MAN

NIN

ENKU

VA Y

EHIA

EW

EIS

KUVA

HEN

RIK

SCH

ÜTT

KUVA

HEN

RIK

SCH

ÜTT

KUVA

HEN

RIK

SCH

ÜTT

KUVA

MIR

KA K

LEEM

OLA

KUVA

MIR

KA K

LEEM

OLA

KAIKKIA TEATTERI- JA OOPPERALIPPUJA VOI OSTAA HENKILÖSTÖHINNALLA MYÖS SEURALAISELLE.”

Lipputiedustelut ja varaukset os-oitteesta teatterilippujen.tilaus@vantaa.fi (YHT Teatterilippujen tilaus). Viestin aiheeksi esityksen nimi.

Varaukset ovat sitovia, ja liput on lunastettava esityksen kohdalla mainittuna ajankohtana Tikkurilan

Vantaa-infosta Hannele Karlinilta. Vantaa-info sijaitsee Dixin toisessa kerroksessa. Lippuja lunastaessa ei tarvitse ottaa vuoronumeroa.

Työpaikoille voi edelleen valita teatteriyhdyshenkilöitä, joille lä-hetetään esityksistä tietoa jaetta-vaksi työpaikalla.

Helsingin kaupunginteatteri (www.hkt.fi)

ISÄ 15.2. kello 19 Teatteristudio PasilaLiput 30 €Varaukset viimeistään 13.1. kello 10 ja lippujen lunastus 13.2.

TENORIT LIEMESSÄ 1.3. kello 19 Arena-näyttämöLiput 35 €Varaukset viimeistään 13.1. kello 10 ja lippujen lunastus 13.2.

KIRKA – SURUN PYYHIT SILMISTÄNI16.3. kello 19 Linnanmäen PeacockLiput 45 € (jos lippuja myydään 100 kpl, hinta putoaa 40 euroon)Varaukset viimeistään 10.2. kello 10 ja lippujen lunastus 13.3.

MIELETÖN METODI 30.3. kello 19 Lilla teatteriLiput 30 €Varaukset viimeistään 10.2. kello 10 ja lippujen lunastus 13.3.

SAIKKUA KIITOS 4.5. kello 19 Teatteristudio PasilaLiput 30 €Varaukset viimeistään 24.3. kello 10 ja lippujen lunastus 24.4.

Kansallisteatteri (www.kansallisteatteri.fi)

PUNAINEN VIIVA 20.1. kello 19 Pieni näyttämö (teatteriseurue Red Nose Company)Liput 30 €Varaukset viimeistään 16.12. kello 10 ja lippujen lunastus 16.1.

RIKHARD III26.1. kello 19 WillensaunaLiput 30 €Varaukset viimeistään 16.12. kello 10 ja lippujen lunastus 16.1.

JUURIHOITO 7.2. kello 19 Pieni näyttämö (syyskauden suursuosikki vielä kerran)Liput 30 €Varaukset viimeistään 16.12. kello 10 ja lippujen lunastus 16.1.

GRANADA 23.3. kello 19 WillensaunaLiput 30€Varaukset viimeistään 10.2. kello 10 ja lippujen lunastus 13.3.

Tarkemmat tiedot Avaimesta:Palvelut > Terveys ja hyvinvointi > Liikunta, kulttuuri ja muu hyvinvointi > Kulttuuri

KS. OOPPERAN LIPPUJEN LAPSIHINNAT AVAIMEN SIVULTA.”

32 33

3534

”Koko Vautsi on melko turha. Jos tällai-nen lehti todella tarvitaan, niin e-lehti riittää. Paperiversiota ei kannattaisi painattaa lainkaan. Missään tapa-uksessa en ainakaan haluaisi kotiin kannettuna sitä.”

”Jokaiselle Vantaan työntekijälle leh-ti kotiin tai työpaikalle sisäiseen omaan postilokeroon. Tiedän, että lehti on luettavissa myös sähköisesti, mutta työpäivä on aika hektinen, en ehdi enkä jaksa lukea näytöltä.”

Saatu palaute auttaa kehitystyössäVautsin toimitusneuvosto kiittää kaikkia lukijakyselyyn osallistuneita. Lehteä ke-hitetään saadun palautteen perusteella lukijoiden toiveiden mukaiseksi ja entistä palvelevammaksi.

Yhteystietonsa jättäneiden vastaa-jien kesken arvottiin pieniä palkintoja. Palkinnot on toimitettu onnekkaille.

u Teksti Anna-Leena PyykönenKuva Youcef Zagai

Anna vinkkejä ja palautettaVautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuonna 2017. Osallistu lehdentekoon ja ehdota aihetta tai kirjoita itse. Kerro ideasi ja palautteesi joko toimialasi viestintään tai kajon viestintään: viestinta@vantaa.fi

Vautsin ilmestymisaikataulu vuonna 20171/2017 ilmestyy maalis–huhtikuussa2/2017 ilmestyy heinä–elokuussa3/2017 ilmestyy marraskuussa

Vautsi

HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA ON VAUTSIN KANTAVA VOIMAVautsin lukijakyselyn vastauksissa lehden kehuttiin tutustuttavan muuhun kaupungin henkilöstöön ja nostavan esiin myönteisiä asioita. Jatkossa juttuaiheiden toivottiin käsittelevän entistä enemmän ruohonjuuritason työntekijöiden arkea.

T uoreessa lukijakyselyssä lehteen kaivattiin erityisesti lisää henki-löstöasioita sekä syvällisempiä ja pidempiä henkilöhaastatte-

luja.Kehitysideana esitettiin tavallisten

ruohonjuuritason työntekijöiden haas-

tatteluja. Lisäksi toivottiin sekä uusien että pitkään palvelleiden työntekijöiden esiin nostamista ja eri ammattiryhmien esittelyjä.

Henkilöstönäkökulma on jo nykyi-sen Vautsin kulmakivi. Lukijakyselyssä lehden pidetyimmiksi sisällöiksi nousi-vat henkilöhaastattelut ja ajankohtaiset asiat. Lisäksi Vautsin valteiksi nähtiin vä-rikkyys, selkeys ja monipuolinen henki-löstöä koskevien asioiden käsittely.

”Varsinkin uutena Vantaan kaupungin työntekijänä on mukava lukea juttuja ja tutustua tätäkin kautta Vantaa-seen.”

”Lehti on tarkoitettu juuri meille, kuu-lun kohderyhmään.”

Omaa työtä sivuavat jutut kiinnostavat

Omaa työtä koskevat tai läheltä liippaa-vat jutut olivat jääneet useamman hen-kilön mieleen. Omasta työyhteisöstä kir-joitettu juttu oli tunnelmaa kohottava ja lisäsi onnistumisen kokemuksia, yhdessä vastauksessa todettiin.

Yleisemmällä tasolla useamman ker-ran kiinnostavaksi mainittiin henkilöstö-liikuntaa koskeva sisältö sekä jutut Kat-rinebergin kartanosta ja pilviagenteista. Myös viimeisimmän numeron johtamis-teema sai kiitosta.

Vautsia pidettiin tarpeellisena ja hyvin palvelevanaYhdeksän kymmenestä vastaajasta koki Vautsin tarpeelliseksi. Lehden koettiin

KONKAREIDEN JA TULOKKAIDEN NÄKEMYKSET KOROSTUIVAT

JUTTUIDEOITA VOI JATKOSSAKIN LÄHETTÄÄ OSOITTEESEEN VIESTINTA@VANTAA.FI.

myös palvelevan henkilöstöä hyvin (yli 80 prosenttia vastaajista).

Vautsin juttujen kiinnostavuutta kriti-soi noin 10 prosenttia ja hyödyllisyyttä noin 20 prosenttia vastaajista. Enem-mistö vastaajista oli kuitenkin täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että jutut ovat kiinnostavia ja hyödyllisiä. Lehden sisällön koki monipuoliseksi lähes 90 pro-senttia vastaajista.

JOS TYÖPAIKALLESI EI TULE VAUTSIA, VOIT ILMOITTAA ASIASTA OSOITTEESEEN VIESTINTA@VANTAA.FI.

Juttujen pituutta piti sopivana yh-deksän vastaajaa kymmenestä. Lähes kaikki vastanneista pitivät myös lehden ulkoasusta.

Työpaikalle jaettava lehti riittääLehden ilmestymistiheys ja saatavuus ja-koivat mielipiteitä. Neljäsosa vastaajista oli osittain tai täysin eri mieltä siitä, että lehti ilmestyy riittävän usein. Viidesosa vastaajista koki, että painetun lehden toimittamisessa heidän työpaikalleen on jonkinasteisia ongelmia. Työpaikalle toimitettava lehden yhteisversio koettiin kuitenkin pääasiassa riittäväksi. Aino-astaan 17 prosenttia esitti toiveita oman lehden saamisesta, eikä kotiin jaettava lehti herättänyt kiinnostusta kuin vajaas-sa viidesosassa vastaajista.

Avoimissa vastauksissa osa vastaajis-ta koki painetun henkilöstölehden tulleen tiensä päähän, osa taas toivoi lehden il-mestyvän useammin.

Vautsin lukijakysely oli avoinna kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun saakka. Kyselyyn osallistui 107 vastaajaa. Yli 90 prosenttia vastaajista oli naisia.

Erityisen innokkaasti kyselyyn vas-tasivat kaupungilla 21 vuotta tai pidem-pään töissä olleet (37 prosenttia vastaa-jista). Toinen aktiivinen vastaajaryhmä muodostui kaupungilla 1–5 vuotta työs-kennelleistä (24 prosenttia vastaajista).

Vastaajat jakautuivat toimialoille seuraavasti: soster (32 %), sivi (22 %), mato (20 %), kajo (14 %), konsas (10 %),

konserniyhteisöt tai jokin muu (2 %).Hieman yli puolet vastaajista kertoi

lukevansa suurimman osan jutuista. Va-likoidusti juttuja luki 30 prosenttia vas-taajista, kymmenen prosenttia silmäili lehden läpi ja seitsemän prosenttia ker-toi lukevansa lehden kannesta kanteen. Muutama vastaaja ilmoitti, ettei lue leh-teä lainkaan.

Useimmiten lehti luettiin omalla työ-pisteellä (45 % vastaajista) tai työpai-kan kahvitilassa (42 % vastaajista).

Lisätietoja Avaimessa: Palvelut > Terveys ja hyvinvointi > Liikunta, kulttuuri ja muu hyvinvointi >

Company Rock 2017

VUONNA 2017 VANTAALLA RAIKAA ROCK!

Pysyykö kitara hyvin käsissäsi tai laulatko mielelläsi? Tunnetko muita musiikista innostuneita? Kasaa bändi ja osallistu Vantaan

kaupungin Company Rock -alkukarsintaan 28. huhtikuuta!

Company Rock on bändikilpailu, jossa yritysten ja yhteisöjen työntekijöistä tai jäsenistä kootut bändit edustavat yritystään

esiintyen liveyleisön ja ammattilaistuomariston edessä. Musiikillisten ansioiden lisäksi tuomariston arvosteluperusteissa

huomioidaan innostuneet kannustusjoukot.Apollo Live Clubin estradi odottaa – ilmoittaudu

mahdollisimman pian!