Vene vie –esiselvityksen kokonaisuuteen kuuluvat erillisinä julkaistut Vene vie -raportit:

1. Kyselytutkimus – Sähköisen kyselytutkimuksen yhteenveto

2. Kirjallisuuskatsaus – Katsaus muihin vesistömatkailun tutkimuksiin ja -raportteihin

3. Satamaraportti - Yhteenveto vierassatamien- ja laitureiden kuntokartoituksesta sekä rakentamistarpeista

4. Loppuraportti - Vene vie –esiselvitys Pirkanmaan vesistömatkailun ja vierasvenesatamien kehittämisestä

Vene vie -loppuraportti

Esiselvitys Pirkanmaan vesistömatkailun ja vierasvenesatamien kehittämisestä

Lammintaus Arto Tampereen satamatoimisto, 16.11.2015

1

SISÄLLYS

Vene Vie –esiselvityshankkeesta ............................................................................................................................................. 3

Matkailun toimintaympäristö ................................................................................................................................................... 5

Pirkanmaalaiset matkailuyritykset .................................................................................................................................... 5

Risteilytoiminta ..................................................................................................................................................................... 6

Melonta ..................................................................................................................................................................................... 8

Kalustovuokraus ................................................................................................................................................................... 8

Ohjelmapalvelut .................................................................................................................................................................... 9

Ruoka- ja majoituspalvelut ............................................................................................................................................ 10

Kalastusmatkailu ............................................................................................................................................................... 13

Risteilyreitit .............................................................................................................................................................................. 14

Tilausristeilyt ........................................................................................................................................................................... 15

Melontareitit ............................................................................................................................................................................. 15

Kehittämisehdotukset ............................................................................................................................................................... 17

Satamat ....................................................................................................................................................................................... 17

Yhteenveto satamien kehitystoimenpiteistä .......................................................................................................... 17

Suuremmat toimenpiteet satamissa .......................................................................................................................... 20

Reitit............................................................................................................................................................................................. 21

Kumikanavat ............................................................................................................................................................................ 23

Risteilyt ....................................................................................................................................................................................... 23

Kohteet ........................................................................................................................................................................................ 26

Katto-organisaatio ................................................................................................................................................................. 28

Palveluiden löydettävyys .................................................................................................................................................... 29

Yritystoiminta .......................................................................................................................................................................... 31

Tapahtumat ............................................................................................................................................................................... 33

Muut kehittämisehdotukset ............................................................................................................................................... 33

Pirkanmaan vesistömatkailun kehittäminen................................................................................................................... 36

Implementointivaiheesta ......................................................................................................................................................... 38

2

Linkkejä matkailun kehittäjille .............................................................................................................................................. 39

Yhteystiedot ......................................................................................................................................................................... 40

3

VENE VIE –ESISELVITYSHANKKEESTA

Vene vie –esiselvityshanke sai syntynsä Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan Brysselin EU-toimiston kokoon kutsumassa seudullisessa kuntien yhteistyöverkostossa, jossa mietittiin konkreettisia toimenpiteitä kuntien yhteisiksi kehittämistoimiksi ja ulkoisen rahoituksen hyödyntämiseksi. Hyväksi yhteistyön kohteeksi todettiin venesatamien ja vesistömatkailun kehittäminen.

Vene vie –esiselvityshanke muodostui 15 Pirkanmaan kunnan yhteiseksi hankkeeksi, jonka rahoittajina olivat alueen kunnat; Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi, sekä Pirkanmaan liitto.

Esiselvitys käynnistyi helmikuussa 2015 ja valmistui marraskuussa samana vuonna. Projektipäällikkönä hankkeessa toimi Arto Lammintaus Tampereen kaupungin satamatoimiston alaisuudessa. Hankkeessa tukeuduttiin sekä jokaisen kunnan edustajiin, vesistömatkailuyrittäjiin, veneilyseuroihin, että Tampereen satamatoimiston henkilökuntaan.

Hanke oli suunniteltu kaksiosaiseksi siten, että tämän nyt valmistuneen esiselvityksen perusteella on tavoitteena toteuttaa seuraavassa vaiheessa kehitystoimenpiteitä kunkin osallistuvan kunnan tarpeiden mukaisesti.

Esiselvitys on toteutettu kolmessa osassa, joiden tulokset on julkaistu yhteensä neljässä eri raportissa. Selvityksen ensimmäisessä osassa kartoitettiin kokemuksia ja näkemyksiä vesistömatkailun kehittämisestä tekemällä kirjallisuuskatsaus alan kotimaisiin ja ulkomaisiin raportteihin. Nämä tulokset on julkaistu Vene vie –raporttina nimeltä ”Vene vie –kirjallisuuskatsaus”.

Selvityksen ensimmäiseen osaan kuului myös vesistömatkailun osa-alueiden edustajien haastatteleminen. Käytännössä haastattelut jakautuivat kahteen tyyppiin, eli keväällä 2015 toteutettuun sähköiseen kyselyyn, johon vastasi 227 henkilöä, sekä koko hankkeen ajalta kertyneisiin strukturoimattomiin haastatteluihin, joita kerättiin yhteensä 147 kpl. Sähköisen kyselyn vastaukset ja analyysi on julkaistu raportissa ”Vene vie –kyselytutkimus”. Vapaamuotoisten haastattelujen tuloksia, eli ideoita ja kehitysehdotuksia on käytetty tämän loppuraportin kehitysehdotuksia laadittaessa, sekä laajemmin koko esiselvityksen ajan.

Selvityksen toisessa osassa kartoitettiin hankkeen kuntien satamien kunto ja arvioitiin niiden palvelutasoa. Satamat valittiin käyttäen lähtökohtana Veneilykesä 2015 –kirjaa ja kuntien painotuksia kuunnellen. Tarkastelun kohteena olivat etupäässä vierasvenesatamat, joissa kunnat toivovat kehitystoimenpiteitä ja joiden esille nostamisella nähdään matkailullista arvoa. Myös yksityisiä satamia otettiin mukaan arviointiin referenssiksi. Satamien arviointi on julkaistu raportissa ”Vene vie –satamaraportti”.

Kolmas vaihe selvityksestä sisältyy tähän Vene vie –loppuraporttiin. Raportissa kuvataan Pirkanmaan vesistömatkailun toimintaympäristö, alan toimijoita, kohteita, reittejä ja muita tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon alueen vesistömatkailua kehitettäessä.

Koska Tiia Luomasen 2010 laatima raportti ”Selvitys vesistömatkailun edellytyksistä Pirkanmaalla” on edelleen varsin relevantti kuvaus tarjolla olevista palveluista ja reitistöistä, haluttiin Vene vie –selvityksessä ottaa toisenlainen näkökulma vesistömatkailuun. Jotta hanke tuottaisi mahdollisimman paljon lisäarvoa ja uutta tietoa, on Vene vie –hankkeessa keskitytty enemmän kehityskohteiden havainnointiin ja kehitysehdotuksiin, kuin tarjottujen palveluiden ja reittien kokonaisvaltaiseen kartoittamiseen. Siten raporteissa on pyritty enemmän uuden tiedon ja kehitysmahdollisuuksien esiin tuomiseen.

4

Loppuraportin päättää osuus, johon on tiivistetty kehitysehdotukset, perustelut Pirkanmaan vesistömatkailun kehittämisen edellytyksistä ja ajatukset implementointivaiheen toteuttamisesta. Koska selvityksessä on havaittu, että Pirkanmaan vesistömatkailua tulisi kehittää kokonaisuutena, vesistön näkökulmasta ja matkailijan silmin, kehitysehdotusten jaottelussa on käytetty sekä kuntakohtaista näkökulmaa, että vesistönäkökulmaa, asiasta riippuen. Satamien kehitysehdotukset on esitetty kuntakohtaisesti, koska satamarakentaminen ja palveluiden lisääminen ovat selkeästi kuntakohtaisia toimenpiteitä, vaikka niiden vaikutukset vesistömatkailuun ovat maakunnalliset. Sen sijaan muut kehitysehdotukset on esitetty aihekohtaisesti, kuten esimerkiksi risteilyjä ja kohteiden kehittämistä koskevat toimenpiteet, koska näiden vaikutus useimmissa tapauksissa ulottuu laajemmalle, siitä huolimatta, että kohde tai toimenpide kohdistuu tiettyyn kuntaan tai kuntiin.

Yksittäisen toteutussuunnitelman laatiminen esimerkiksi satamaan tai vierailukohteeseen vaatii esiselvitystä yksityiskohtaisemman suunnitelman, jossa on otettava huomioon tarkennettu toteutusajankohta, tarkat maastolliset- ja vesistöolosuhteet, kustannusarvio erilaisine riippuvuuksineen, kustannusten vaihtelu, mistä rahoitusta haetaan ja toteutetaanko hanke yksin vai yhteistyössä toisen vastaavan hankkeen kanssa. Osa kehitysajatuksista, jotka ovat tulleet esille avoimissa haastatteluissa, on vasta toiveen tai idean asteella, jolloin nämä on esitetty ilman tarkempia kehitysehdotuksia ja tapauksesta riippuen todettu, että ko. tapauksessa tarvitaan oma kehityshankkeensa tai muu tarkempi selvitys asian toteuttamiseksi.

Käytännön rahoituslähteitä yksittäisiin kohteisiin ovat Leader-toimintaryhmät, joista voidaan hakea rahoitusta esimerkiksi yksittäisen sataman laiturirakentamiseen tai sataman yleiseen kunnostamiseen. Isommista, maakunnallisista hankkeista on neuvoteltava Pirkanmaan liiton tai ELY-keskuksen kanssa. Jokainen hanke käsitellään erikseen ja rahoitusten edellytyksiin voi tulla muutoksia, jolloin hankkeen ajankohdasta riippuen on aina neuvoteltava rahoittajan kanssa ja selvitettävä mitkä vaatimukset ovat kulloinkin ja mitä hakijalta edellytetään. Pienempien hankkeiden kohdalla Leader-rahoituksen hakeminen voi olla helpompaa esimerkiksi silloin, jos hakijana on pursiseura tai kyläyhdistys, kuin kunta. Seurojen ja yhdistysten kannattaa myös huomioida, että talkootyöllä voi korvata omaa rahoitusosuutta.

Haluan kiittää Pirkanmaan liittoa Vene vie -esiselvityshankkeen rahoituksesta, hankkeen kuntia hyvästä yhteistyöstä ja tuesta tarpeiden selvittämisessä ja satamien katselmoinneissa, Minna Merikoskea ja Juha Riihiojaa hankkeen valmistelusta, Tampereen kaupungin satamatoimistoa ja sen henkilökuntaa Matti Jokea, Mira Leppilahtea ja Saila Nikulaa asiantuntemuksesta, sekä Kraftpoint Oy:n Jouni Rajalaa, Tero Wikmania ja koko henkilökuntaa tuesta Tampereen satamiin liittyvissä kysymyksissä. Erityinen kiitos kuuluu myös niille matkailijoille, veneilijöille, yrittäjille ja veneseurojen yhteyshenkilöille, jotka ovat antaneet palautetta ja kehitysideoita hankkeeseen.

Tampereella 16.11.2015

Arto Lammintaus

5

MATKAILUN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Tähän lukuun on koottu tietoa Pirkanmaalaisista yrityksistä, jotka tarjoavat vesistömatkailuun suoraan tai välillisesti liittyviä palveluita. Painopiste on veneilyssä ja risteilymatkailussa, joista on annettu tarkemmat tiedot verkkosivu- ja Facebook-osoitteineen. Näiden tietojen katsottiin antavan lisäarvoa mm. pohdittaessa pienten yritysten näkyvyyttä internetissä.

Muiden palveluiden, erityisesti välillisesti vesistömatkailuun liittyvän yritystoiminnan osalta katsottiin, että tarjonta on niin runsasta ja monipuolista, että tiedot on rajattava kuntakohtaisiin lukumääriin ja tärkeimpien kohteiden esille nostamiseen, kuten hankesuunnitelmassa oli esitetty.

On selvää, että luettelosta jää puuttumaan joitakin yrityksiä, sillä kaikkien tiedot eivät ole helposti löydettävissä. Keskeisenä syynä tähän on se, että yhtä yksittäistä portaalia josta kaikki varmuudella löytyisivät ei ole. Erityisesti on tiedostettava, että tiedot eivät useinkaan ole täysin ajan tasalla, vaan esimerkiksi vastikään lopettaneen yrityksen tiedot ovat tyypillisesti vielä löydettävissä, mutta missään ei ole tietoa, että toiminta on lopetettu. Kaikki ilmoitetut lukumäärät alueen yrityksistä on syytä ajatella ”noin” –määrinä, koska yrityskentässä tapahtuu jatkuvia muutoksia.

Tiedot on kerätty kuntien internet-sivustojen Matkailu –osioista ja tarvittaessa ne on varmistettu esimerkiksi yrityksen oman sivuston, Hotels.com-, Eat.fi- , Visit Tampere-, TripAdvisor-, tai Google-haun kautta, esimerkiksi hakemalla hakusanoilla ”paikkakunta” ja ”yrityksen toimiala”.

Tietoa kerättäessä havaittiin juuri tämä keskeinen ongelma; tieto on hajallaan ja niissä sivustoissa, joissa tietoa esitetään, ei aina ole tarjolla ajantasaista tietoa, koska kaikki ylläpito tehdään edelleen manuaalisesti. Tiedon kerääminen yhteen paikkaan, jossa esitettäisiin palveluntarjoajien itsensä ylläpitämää reaaliaikaista tietoa, olisi optimaalinen ratkaisu tiedon jakamisen tarpeisiin.

Tässä luvussa esitettyjen yrityksiä koskevien tietojen keräämiseen, varmistamiseen ja dokumentointiin käytettiin 3 työpäivää, mikä kertonee omalta osaltaan siitä haasteesta, mihin matkailija törmää halutessaan löytää vesistömatkailutietoa Pirkanmaalta. Harva matkailija tai veneilijä tietenkään etsii näin kattavasti tietoa ja näin suurelta alueelta. Silti voidaan esittää, että muutaman erityyppisen matkailupalvelun etsiminen kattavasti 15 kunnan alueelta vie aikaa joitakin tunteja, eikä siltikään ole varmaa, että kaikki mahdollisuudet on kattavasti kartoitettu.

Vesistömatkailun yritykset ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta pieniä. Esimerkiksi toiminimellä harjoitettu ohjelmapalvelu-, ruokaravintola- tai vuokraustoiminta on yleistä. Hieman suurempia ja suuria yrityksiä löytyy ainoastaan risteily-, sekä hotelli- ja ravintola-alalta.

PIRKANMAALAISET MATKAILUYRITYKSET

Vene vie –hankkeen 15 kunnan tilanne matkailuyritysten suhteen on erittäin vaihteleva. Suurin osa risteilykäyttöön tarkoitetuista aluksista toimii Tampereelta käsin, mutta poikkeuksiakin on; sekä Sastamalassa, Ikaalisissa, että Hämeenkyrössä operoi risteilyaluksia aikataulun mukaan ja useissa kunnissa on mahdollista vuokrata tilauskäyttöön jokin harvinaisempi alus, esimerkiksi höyrylaiva. Lisäksi hankkeen ulkopuolisista kunnista, Valkeakoskelta ja Keuruulta liikennöidään hankkeessa mukana oleviin kuntiin.

Veneenvuokraus on vähäistä. Ylöjärveltä löytyy yksi yrittäjä, joka vuokraa kahta moottorivenettä. Joitakin soutuveneiden vuokraajia löytyy myös, mm. Hämeenkyröstä. Harvinaisuuksiakin löytyy, esimerkiksi Ruovedellä voi vuokrata kirkkoveneen.

6

Kanootteja ja kajakkeja voi vuokrata useimmilla paikkakunnilla. Vesijettejä saa tunti- tai päivävuokralle Tampereelta molemmille järville. Muutamia taksiveneitä on tarjolla Tampereella Pyhä- ja Näsijärvelle. Yksi purjealus on tarjolla tilausristeilyille tai koulutuskäyttöön. Pääasiallisesti koulutusmahdollisuudet avautuvat vain purjehdusseurojen kautta.

Kalastusmatkailupalvelut löytyvät parhaiten Tampereen ympäristökunnista. Erityinen keskittymä on Mänttä-Vilppulan seudulla, jossa on 4 kalastusretkiä järjestävää yritystä.

Vesistömatkailuun liittyviä ruoka- ja majoituspalveluita löytyy yksittäisesti veneily- ja risteilyreittien varsilta. Tunnetuimmat satamat, joissa on ravintola- ja kahvilapalveluita ovat Laukontori, Mustalahti, sekä Ruoveden ja Virtain laivarannat. Myös useissa muissa kunnissa on satamassa jokin kahvila tai ravintola, joka on auki kesällä. Pirkkalassa satamissa ei ole mitään ruokapalveluita.

Majoituspalvelut ovat useimmissa kunnissa hieman etäällä satamasta, esimerkiksi Virroilla 400 metrin päässä ja Ruovedellä 700 metrin päässä. Hotelleja kiinnostavampia kohteita veneilijöille ovat veneilyreittien varrelle sijoitetut maatilamatkailu- ja mökkivuokrausyritykset. Näiden kirjo on laaja, mutta tunnettuus heikko ja saavutettavuus on suunniteltu enemmän autolla liikkuville matkailijoille, kuin veneilijöille.

Kuten Vene vie –hankkeen muissa raporteissa on todettu, yhteistyön vahvistaminen ja yhteismarkkinoinnin kehittäminen ovat äärimmäisen tärkeitä pienille vesistömatkailutoimijoille. Tuotteiden paketointi suuremmiksi kokonaisuuksiksi, tunnettuuden lisääminen ja yhteiset myyntikanavat voisivat avata aivan uusia mahdollisuuksia esimerkiksi maatilamatkailun ja paikallisruoan myynnin kehittämiseen.

Seuraavassa esitetään erilaisia vesistömatkailun toimijoita. Tiedot on kerätty internetistä, kuntien matkailusivuilta ja yritysten omilta sivuilta. Toiston välttämiseksi yritykset on luokiteltu vain yhden toimialan alle, siitä huolimatta, että toiminta voi olla hyvinkin laajaa. Lajittelu on tehty esim. siten, että kalastusoppaat on poimittu keskitetysti kuhamaa.fi –palvelusta ja muiden palveluiden luokittelussa on sovellettu kuntien sivujen käyttämää luokitusta. Monipuolista palvelua tarjoavat yritykset on pääsääntöisesti sijoitettu ”Ohjelmapalvelut” –otsikon alle.

Osa yrityksistä sijaitsee eri kunnassa, kuin missä toimintaa on tarjolla. Mikäli hankkeen kunta on omilla sivuillaan ilmoittanut palvelusta, se on otettu mukaan riippumatta yrityksen toimipaikasta.

Internet-linkkien toiminta on tarkistettu ennen raportin julkaisua. Mikäli jokin linkki ei toimi, kannattaa tyhjentää selaimen välimuisti ja tarkistaa, että palomuurin asetukset eivät estä ulkoisten linkkien käyttöä. Lukema Facebook-sivun nimen perässä tarkoittaa sivun tykkäysten lukumäärää lokakuussa 2015.

RISTEILYTOIMINTA

Akaa, Lempäälä Mauri Leppälä liikennöi yhdellä 30 matkustajan aluksella Valkeakoskelta lähikohteisiin. http://www.valkeakoski.fi/portal/suomi/kulttuuri_ja_vapaa-aika/matkailu/vesiliikenne/, Facebook: ei sivua.

Hämeenkyrö Hämeenkyrön Matkapalvelu Oy on perustettu 1998 ja operoi yhdellä aluksella Hämeenkyrön ja Siuron välillä. http://purimo.net/, Facebook: M/S Purimo (336 tykkäystä).

7

Ikaalinen

Matti Järvensivu tarjoaa risteilyjä kahdella aluksella Ikaalisissa.

Pekan Parkki Oy operoi Ikaalisissa yhdellä aluksella.

Sastamala

Sastamalan Seudun Yrityspalvelut Oy operoi yhdellä vuokratulla aluksella Vammalan vesistössä. Nykyinen vuokrasopimus on kaksivuotinen. Alus on vuokrattu laivuri Awe Vilppaalta. http://www.sastamalanseudulle.fi/ms-liekovesi/, Facebook: ei sivua.

Mänttä-Vilppula

Haapamäen veturipuisto liikennöi m/s Elias Lönnrot –siipirataslaivalla Keuruulta Mänttään ja ajaa paikallisristeilyjä Mäntän vesissä. http://www.keurusselanseutu.fi/fi/nae-koe/kohteet/item/701-siipirataslaiva-elias-lonnrot, Facebook: M/S Elias Lönnrot, sivu ei ole aktiivinen.

Fun Forest Oy on perustettu vuonna 2000 ja operoi yhdellä aluksella Mäntän vesistössä. Yritys tuottaa myös ohjelmapalveluita, kuten kalastusmatkoja ja elämyskokemuksia. http://www.funforest.fi/fi/, Facebook: ei sivua.

Vilppulan veneilijät r.y. tarjoaa tilausristeilyjä yhdellä höyrylaivalla Vilppulan Mäkitalonlahden rannasta käsin. http://www.vilppulanveneilijat.fi, Facebook: Vilppulan Veneilijät ry (27 tykkäystä).

Ruovesi

Tmi Mika Rajala liikennöi moottorialuksella ja proomulla Ruovellä. http://hinaajaflink.fi/, Facebook: ei sivua.

Tampere

Suomen Hopealinja Oy (merkitty kaupparekisteriin vuonna 1940) on Suomen suurin sisävesivarustamo. Vakituista henkilöstöä yrityksellä on 4-5 henkilöä, sesonkiaikana noin 26. Käytössä on viisi alusta ja vuosittainen matkustajamäärä on noin 70 000. Vuoden 2014 liikevaihdoksi yritys ilmoittaa 2 044 000 euroa. Alukset risteilevät Hämeenlinnan ja Tampereen välisellä alueella ja kuljettavat mm. matkailijoita Viikinsaareen. http://www.hopealinja.fi/, Facebook: Suomen Hopealinja (1200 tykkäystä).

Runoilijan tie Oy:llä (kaupparekisterissä vuodesta 1967) on käytössään höyrylaiva Tarjanne, joka risteilee perinteisellä Tampere–Virrat–Tampere –reitillä. Yrityksen henkilökunta on osittain yhteistä Suomen Hopealinja Oy:n kanssa. Liikevaihdoksi vuonna 2011 on ilmoitettu 287 000 euroa. http://www.runoilijantie.fi/, ei aktiivista Facebook-sivua.

Brand Line Oy tarjoaa veneristeilyjä ja venetaksipalveluita Pyhä- ja Näsijärvellä. http://www.brandline.fi/, Facebook: Brand Line (1432 tykkäystä).

Elämys Vesillä – FUN53 Charter kuljettaa tilauksesta matkustajia luksusmoottoriveneellä Pyhäjärvellä. http://www.elamysvesilla.fi/fi/, Facebook: Elämys Vesillä – FUN53 charter (864 tykkäystä).

Holgerline Lakeside cruises tarjoaa Näsijärven tilausristeilyjä yhdellä aluksella Tampereelta. http://www.warvitar.fi/, Facebook: ei sivua. Tahitia Sailing on yksityinen elinkeinonharjoittaja, joka järjestää purjelaivaristeilyjä, sekä purjehduskoulutusta. Käytössä on yksi alus. http://www.sunpoint.net/~tahitia/, Facebook: ei sivua.

8

Tampere Baycruises järjestää tilauksesta risteilyjä Näsi- ja Pyhäjärvellä. Yritys on perustettu vuonna 2010. http://www.tamperebaycruises.com/, Facebook: Tampere Baycruises (278 tykkäystä).

Tmi Matkailupalvelu Kuutar on perustettu vuonna 2002 ja operoi yhteensä kolmella aluksella Näsi- ja Pyhäjärvellä. http://kuutar.fi/risteilyt/, Facebook: Kuutar (159 tykkäystä).

MELONTA

Lempäälä

Melontaretkiä järjestävät Vihreä Polku, http://vihreapolku.com/, Facebook: VihreäPolku Oy (748 tykkäystä) ja Piellokas, http://www.piellokas.fi/, Facebook: Piellokas Oy (48 tykkäystä).

Tampere

Hiking Travel Hit Ky järjestää melontaretkiä sekä myy ja vuokraa kalustoa, http://hikingtravelhit.fi/, Facebook: Hiking Travel, Hit LP (2571 tykkäystä).

Melontaretkiä, koulutusta ja kalustonvuokrausta tarjoaa Tres Hombres, http://www.treshombres.fi/, Facebook: Tres Hombres (1193 tykkäystä).

KALUSTOVUOKRAUS

Kangasala

Yrittäjä vuokraa kanootteja ja kajakkeja Saarikylillä. http://www.saarikylat.fi/kylienkyla/kylienkyla2.htm/, Facebook: ei sivua.

Lempäälä

Vaihmalan Hovi vuokraa kanootteja päiväkäyttöön, http://www.vaihmalanhovi.fi, Facebook: Vaihmalan Hovi (1919 tykkäystä).

Nokia

Siuron sataman läheisyydessä sijaitseva Eräkettu Oy myy ja vuokraa kalustoa, sekä järjestää melontaretkiä. http://www.erakettu.com/wp/, Facebook: Eräkettu Oy (1080 tykkäystä).

Orivesi

Fysiopalvelu Päivi Haikka vuokraa kajakkeja ja järjestää melontakoulutusta ja –retkiä. http://melontaa.fi/, Facebook: ei sivua .

Kanoottivuokraus Smolander vuokraa kanootteja Pukalanjärvelle, Kopsamo-Purnun melontareitille ja muille lähivesille. Ei internet-sivuja/ei Facebookissa.

Längelmäveden venematkat Oy vuokraa kajakkeja, kanootteja, soutuveneitä, sekä järjestää veneristeilyjä tilauksesta. http://www.venematkat.fi/, Facebook: Längelmäveden Venematkat Oy (3 tykkäystä).

Ruovesi

Laivarannassa on mahdollisuus vuokrata kirkkovenettä (Ruoveden kotiseutuyhdistys). http://ruovedenkotiseutuyhdistys.fi/, Facebook: ei sivua.

9

Tampere

Päijätmark ky välittää vuokraveneitä eripuolille Suomea, myös Näsijärvelle, http://www.finnlake.com/vuokraus/, Facebook: ei sivua.

Suppaa Tampere vuokraa SUP-lautoja ja antaa opetusta Pyynikin uimarannassa, http://www.suppaatampere.com/, Facebook: SUPpaa Tampere (1654 tykkäystä).

Ylöjärvi

Jukka Kollanukselta voi vuokrata Pimeesalmen venesatamasta pienen moottoriveneen (3,9 m) tai isomman matkaveneen (9,2 m). http://merimuikku.com/, Facebook: ei sivua.

OHJELMAPALVELUT

Päällekkäisyyden välttämiseksi ohjelmapalveluntarjoajiin ei ole listattu yrityksiä, jotka on lueteltu otsikon Kalastusmatkailu, Melonta, tai Kalustovuokraus –alla. Ohjelmapalveluyritykset tarjoavat erilaisia luontokokemuksia, myös vesistöön liittyviä.

Hämeenkyrö

Vip-retket järjestää kalastussafareja, melontaa ja ruokailuja luonnon ääressä. Ei internet-sivuja/ei Facebookissa.

Ikaalinen

Korsuretket järjestää melontaa, leirikouluja, patikointia, yms. luontoaktiviteetteja. http://korsuretket.fi/, Facebook: Korsuretket (1446 tykkäystä).

Kangasala

Luontomatkailu Kivitasku järjestää melontaretkiä, patikointia ja muita luontoelämyskokemuksia. Yritys myös vuokraa kalustoa, mukaan lukien kajakkeja ja kanootteja. http://www.kivitasku.net/, Facebook: ei sivua.

Sydän-Hämeen Safarit Oy tarjoaa safareja vesijeteillä, mönkijöillä ja moottorikelkoilla. http://sydanhameensafarit.fi/, Facebook: Sydän-Hämeen Safarit Oy (316 tykkäystä).

Lempäälä

Koskikellujat järjestää nimensä mukaisesti koskikelluntaa pelastuspuvuissa, http://www.koskikellujat.fi/, Facebook: Koskikellujat (131 tykkäystä).

Gegwen tarjoaa myös melontamahdollisuuksia muiden luontoaktiviteettien lisäksi. http://gegwen.com/, Facebook: Gegwen Getaways (272 tykkäystä).

Nokia

Kuikan Kujeet järjestää räätälöityjä kalastusretkiä ja mahdollisuuksia viettää aikaa vesillä ja luonnossa. http://kuikankujeet.fi/, Facebook: Kuikan Kujeet (93 tykkäystä).

Ruovesi

Lomatila Peltomaa, http://peltomaa.net/, Facebook: Lomatila Peltomaa (126 tykkäystä), tarjoaa majoituksen lisäksi melontaa, kalastusta ja muita luontoaktiviteetteja.

10

Sastamala

Liekopuiston tai Ellivuoren laiturista voi lähteä jättikanoottiretkelle, järjestäjänä Osumat/Helmenhenki, http://osumat.net/, Facebook: Osumat (157 tykkäystä)/http://helmenhenki.net/, Facebook: Helmenhenki (julkinen ryhmä, 155 jäsentä).

Ellivuoresta voi lähteä luonto-, lintu-, tai melontaretkelle myös Melontapajan avustuksella, http://www.melontapaja.fi/, Facebook: Melontapaja (191 tykkäystä).

Tampere

Kajakkimelontaa Pyynikin rantamaisemissa tarjoaa Kelo ja Kallio Luonto-ohjelmapalvelu, http://www.pro-kiipeily.fi/, Facebook: Kelo ja kallio Adventures (154 tykkäystä).

Tulirinki järjestää eräoppaan palveluita, sekä kalastusta, melontaa ja muita luontoaktiviteetteja. Ei internet-sivua, Facebook: Tulirinki (144 tykkäystä).

Ylöjärvi

Erilaisia ohjelmapalveluita tarjoaa Elämyslaari Oy (metsästys-, kalastus- ja veneretkiä). http://www.elamyslaari.fi/fi/, Facebook: Elämyslaari Oy (822 tykkäystä).

Vihreä Sydän järjestää erilaisia matkoja, mm. koskien ja jokien ääreen, sekä tekee yhteistyötä kalastusoppaan kanssa. http://www.vihreasydan.fi/, Facebook: Vihreä Sydän Matkailu (347 tykkäystä).

RUOKA- JA MAJOITUSPALVELUT

Akaa

Akaan Toijalan satamassa ei ole ravintolapalveluita tai majoitusta. Kauempaa löytyy 4 hotellia/B&B –majoitusyritystä ja 6 maatilamajoitusta/mökkivuokrausta tarjoavaa yritystä.

Ruokailupaikkoja kaupungista löytyy 17, joista satamaa lähin on Toijalan ABC, 1,5 km satamasta.

Hämeenkyrö

Frantsilan Kehäkukassa voi nauttia kasvisravintolasta, joka on aivan Purimo-laivan laiturin vieressä. Kauempana satamasta on yhteensä lähes 20 ruokailupaikkaa.

Majoitusta on mahdollisuus varata yhdestä motellista ja hotellista ja viideltä majoitusta tarjoavalta tilalta, joista useimmat sijaitsevat veden äärellä.

Ikaalinen

Veneilijöiden kannalta helpoimmin saavutettava majoituspaikka on Ikaalisten kylpylä, jolla on oma laituri. Kaupungissa on laaja valikoima vuokramökkejä ja tila- ja luontomajoitusta.

Ruokailumahdollisuudet löytyvät niin ikään kylpylästä, sekä kauppakeskus Kompista, johon vieraslaiturista on muutama sata metriä. Myös Ikaalisten kauppalassa on muutamia ruokapaikkoja lähellä Pohjoisrannan satamaa.

11

Kangasala

Kangasalan majoitustarjonta ei painotu alueen satamiin, mutta muuten tarjonta on runsasta. Erilaisia majoitusmahdollisuuksia löytyy parisenkymmentä, joista osa on vesistön äärellä.

Ruokailumahdollisuuksia on tarjolla Kaivannon laiturin lähellä ja Mobilian rannassa. Yhteensä ruokaravintoloita on kunnan alueella yli 20.

Lempäälä

Vaihmalan Hovi tarjoaa niin majoitusta, kuin ravintolapalveluja. Rannassa on oma vieraslaituri ja paikka soveltuu erinomaisesti veneilijöille. Muita majoitusvaihtoehtoja kunnassa on tusinan verran, joiden joukosta löytyy mm. B&B, luontaiskylpylä ja mökkivuokrausta.

Ruokaravintoloita on 10, joista Lempäälän keskustassa olevat ovat helposti saavutettavissa Myllyrannan vieraslaiturista käsin.

Mänttä-Vilppula

Vilppulankoskella on satamassa rantaravintola Isabella, Keurusselän puolella on sataman välittömässä läheisyydessä Cafe Myllyranta. Ruokaravintoloita on yhteensä yli 20.

Majoitukset keskittyvät lähelle Mäntän kulttuurikohteita ja palvelevat käytännössä parhaiten Keurusselältä tulevia veneilijöitä. 1 km Vilppulankosken satamasta on retkeilymaja. Muu majoitustarjonta kattaa mökki-, aitta-, tila- ja B&B –majoitusta.

Nokia

Nokian Edenin sataman äärellä on majoitus-, ravintola- ja kylpyläpalveluita tarjoava Rantasipi Eden. Keskustassa on yksi pieni hotelli/ravintola ja Siurossa kartano-/aittahotelli. Siurossa on tarjolla myös B&B -majoitusta.

Satamista katsoen lähin ruokaravintola on Hotelli Eden. Siurossa toimii Koski-Baari muutaman sadan metrin päässä satamasta. Muita ruokapaikkoja kaupungista löytyy parisenkymmentä.

Orivesi

Säynäniemen leirintäalue on veneilijälle lähin majoituspalvelu: rannassa on veneille vierasvenepaikkoja. Erilaisia muita majoitusvaihtoehtoja, kuten mökkivuokrausta ja tilamajoitusta on runsaasti, osa myös veden äärellä.

Rönnin huvikeskukseen pääsee hyvin veneellä ja siellä voi ruokailla. Muita ruokailuravintoloita on tusinan verran, mutta ne ovat kaukana satamista.

Pirkkala

Pirkkalasta löytyy parikymmentä ruokaravintolaa, mutta satamista katsoen lähimmät ovat kuntakeskuksessa, eivät satamien läheisyydessä. Hotellimajoitusta Pirkkalassa ei tällä hetkellä ole tarjolla. Kivirannan kokous- ja juhlakeskus aivan Turrin sataman läheisyydessä olisi erinomainen paikka ruoka- ja majoituspalveluiden tarjoajaksi veneilijöille, mutta toiminnalle ei tällä hetkellä ole jatkajaa.

Ruovesi

Satamasta löytyy kaksi ravintolaa: Ruoveden Rantaravintola ja Salonkilaiva m/s Katrina. Muita ravintoloita kunnassa on 10 kpl. Maatilamatkailua tai mökkimajoitusta tarjoaa 6 yrittäjää. Hotelli-/hostellimajoitusta tarjoaa yksi yritys, joka sijaitsee 700 m laivarannasta.

12

Sastamala

Vammalan satamasta löytyy suosittu Laiturikahvila. Koska keskusta on lähellä, myös monet muut Sastamalan ravintolat ovat veneilijöiden käytettävissä. Maininnan arvoinen on myös Kutalan Kasino, kesäkioski, johon pääsee kätevästi veneellä. Myös hotelli Ellivuoren laituriin pääsee kiinnittymään ruokailua tai majoitusta varten. Muuta majoitusta, hotellista mökkivuokraukseen löytyy Sastamalasta lähes 50 yrityksen toimesta. Karkeasti arvioiden noin puolet näistä on lähellä järvialuetta.

Tampere

Hotelli- ja huoneistohotellitarjontaa löytyy kaupungista 35:stä kohteesta. Satamista lähimmät ovat Lapinniemen Kylpylä, joka sijaitsee Naistenlahden satamassa, Sokos Hotelli Ilves, 300 m ja Cumulus Hämeenpuisto 400 m Laukontorin satamasta. Myös muut keskustan hotellit ovat kävelymatkan päässä.

Ruokaravintoloita ovat mm. Mustalahden sataman Kaisla ja Ankkuri ja Kehräsaaren ja Koskikeskuksen monet ravintolat, jotka sijaitsevat Laukontorin läheisyydessä. Laukontorin satamasta löytyy myös ravintolalaivoja, mm. m/s Tampere, Little Joe, Player’s Boat ja m/s Silver Sky. Myös ydinkeskustan runsas ravintolatarjonta on helposti saavutettavissa satamista ja kesäisin satamista löytää myös pikaruokakojuja.

Keskustan ulkopuolella veneellä saavutettavia ruokailupaikkoja ovat Teiskossa sijaitsevat Maisansalo, Murikka-opisto ja Kämmenniemen Kessan Baari.

Vesilahti

Ruokailupaikkoja ei satamien läheisyydessä ole tarjolla. Kunnasta löytyy muutama ruokailupaikka, mm. Pizzeria Makasiini ja majoitusta B&B tai maatilaympäristössä. Keskeisin uusi kohde tulee olemaan Laukon kartano, jonka tarjonta varmistuu kesäksi 2016.

Virrat

Hotellimajoitusta löytyy läheltä satamaa kesähotelli Domuksesta (400 m laivarannasta). Herraskosken kanavan vierellä voi majoittua Marttisen nuorisohotelliin. Muita hotelli-/motellimajoitusvaihtoehtoja ovat Kitusen Kievari ja Tarjanteen Talo.

Leirintäalueita/telttailualueita Virroilla on 3. Maatilamatkailua tai mökkimajoitusta tarjoaa 10 yrittäjää. Erikoisempia majoitusvaihtoehtoja, kuten aitta- tai lomakeskusmajoitusta on tarjolla 6 eri yrittäjän toimesta.

Ruokaravintoloita löytyy 11, joista yksi, rantaterassi Baarpuuri sijaitsee laivarannassa.

Ylöjärvi

Satamien kannalta oleelliset majoitukset löytyvät mm. Kurusta, jossa on hostelli, sekä Haverista, jossa on tarjolla lomahuvilamajoitusta. Mökki- ja maatilamajoitusta, joista osa on vesistön äärellä, löytyy runsas tarjonta eripuolilta kuntaa.

Veneilijöille sopivat ruokaravintolat löytyvät läheltä Kurun satamaa, sekä Pimeesalmen telakalta.

13

KALASTUSMATKAILU

Pirkanmaa on tunnetusti hyvää kuhankalastusaluetta. Sen ohella hauki ja ahven ovat alueen tärkeimpiä saaliskaloja. Järvialueet muodostavat laajempia kokonaisuuksia kalastuksen kannalta, koska suuret järvet ovat yhteydessä toisiinsa jokien ja koskien kautta. Alueen monet kosket, kuten Vilppulankoski, Siuronkoski ja Tammerkoski ovatkin tunnettuja koskikalastuskohteita. Järvien vedet ovat pääosin hyvälaatuisia. Ohjattua kalastus- ja luonto-ohjelmapalvelua tarjoaa kymmenkunta yrittäjää.

Kalastusyrittäjien Facebook-sivujen lukemat on tarkistettu 7.10.2015. Yritysten yhteystiedot ja muuta kalastukseen liittyvää tietoa löytyy kätevästi yhteen koottuna http://kuhamaa.fi/ –sivustolta.

Mänttä-Vilppula

Medi Fish (Vilpunreitti ja Keurusselkä), http://www.kalapaikka.net/medi-fish-oy--timo-koikkalainen_kalastusopas_vilppulankoski_keski-suomi_laukaa___29927.asp, ei Facebook-sivua.

Koivulahden Rapukartano (Kuoreveden rannalla), http://www.rapukartano.fi/fi, Facebook: Koivulahden Rapukartano (1030 tykkäystä).

Kalastusohjelmapalvelut Happonen (Vilpunreitti), http://happonen.info/, ei Facebook-sivua.

Retu-Retket Outdoor Travels (Vilppula), http://returetket.fi/, Facebook: T:mi Retu-Retket Outdoor Travels (30 tykkäystä).

Hämeenkyrö

Pro Kalastus tarjoaa kalastusmatkailupalvelua laajalla alueella, mm. Kyrösjärvellä ja Rauta-Kulovedellä, sekä Pirkanmaan ulkopuolella. http://prokalastus.fi/, Facebook: Pro Kalastus Oy (1493 tykkäystä).

Mahnalassa ja sen lähivesillä kalastusretkiä voi ostaa Tmi Jan Holmilta, http://www.tmijanholm.com/, Facebook: Tmi Jan Holm (140 tykkäystä).

Ylöjärvi

Lakialassa toimii Pirkanmaan luonto-ja kalastuslomat. Ei verkkosivuja, ei Facebook-sivua.

Sastamala

Vaparetket toimii Vammalan seudun vesistöissä. http://vaparetket.fi/, Facebook: Vaparetket (214 tykkäystä).

Kangasala

Längelmävedellä palvelua tarjoaa KoukutOnneen, http://www.koukutonneen.fi/, Facebook: KoukutOnneen (85 tykkäystä).

Lempäälä

Go Fishing toimii laajasti Pyhäjärven, Vanajaveden ja Mallasveden alueilla. Ei verkkosivuja, ei Facebook-sivua.

14

RISTEILYREITIT

Säännöllistä risteilyliikennettä tarjoavia yrityksiä ja yrittäjiä on Pirkanmaalla muutamia. Suurin ja tunnetuin on Suomen Hopealinja/Runoilijan tie, joka liikennöi Tampereelta Hämeenlinnaan, Virroille, sekä paikallisesti, lyhyempiä matkoja Viikinsaareen. Muut yritykset täydentävät tarjontaa pienemmillä aluksilla ja erilaisilla tilausristeilyillä. Valitettavasti reittiristeilyjen määrää on jouduttu supistamaan aikaisemmista vuosista.

Hopealinja/Runoilijantie

Hämeenlinnna-Visavuori-Tampere (Laukontori) liikennöidään tiistaisin ja torstaisin ja paluu tapahtuu keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Hämeenlinna-Visavuori-Hämeenlinna –reitti ajetaan lauantaisin.

Tarjanne-laivan Tampere (Mustalahti)-Ruovesi-Virrat –reitti liikennöidään keskiviikkoisin ja perjantaisin. Paluu tapahtuu torstaisin ja lauantaisin.

Hopealinja tarjoaa myös useita tilausristeilymahdollisuuksia (ryhmä- ja teemaristeilyt), sekä erikoisristeilyjä iltaisin, valikoituina ajankohtina mm. sekä Virroilla, Hämeenlinnassa, Tampereella, että Vanajavedellä.

Viikinsaareen ajetaan päivittäin, tiistaista lauantaihin klo 10 ja 22.30 –välisenä aikana, sunnuntaisin klo 12 – 19.30 ja heinäkuussa myös maanantaisin sunnuntain aikataululla.

Lisäksi m/s Silver Sky –laivalla ajetaan Laukontorilta mm. lounas-, After work iltapäivä- ja illallisristeilyjä.

Matkailupalvelu Kuutar

Kuutar-risteilyt tarjoaa valikoituina sunnuntai-päivinä lounasristeilyjä Villa Näsirinteelle. sekä tilausristeilyjä Näsijärvellä, Pyhäjärvellä ja Kyrösjärvellä.

M/s Elias Lönnrot

Siipirataslaiva Elias Lönnrot ajaa säännöllistä reittiliikennettä Keuruun ja Mäntän välillä, sekä Mänttä-risteilyjä. ”Ellun” kotisatama on Keuruun Ahtolan satama.

M/s Ella

12 matkustajan alus seilaa Ikaalisten kylpylän ja kaupungin keskustan välillä Kyrösjärvellä. M/s Liekovesi

Reittiliikennettä ajetaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin Vammalan satamasta Tyrvään Pyhän Olavin kirkolle ja takaisin. Perjantaisin alus kuljettaa matkustajia Kutalan Kasinon kesätorille. Lisäksi aluksella tehdään muutamia teemaristeilyjä kesän aikana.

M/s Purimo

75:n matkustajan alus liikennöi Hämeenkyrön ja Nokian Siuron välillä sunnuntaisin koko kesän. Lisäksi heinäkuussa alus ajaa keskiviikkoisin. Alus risteilee myös Pappilanjoella. Erikoisuutena Purimo tarjoaa tilauksesta mm. saunaristeilyjä ja syksyisin ruskaristeilyjä.

15

TILAUSRISTEILYT

Pirkanmaalla on hyvä tarjonta erilaisista aluksista, joilla risteilyt järjestyvät tilauksesta. Tarjolla ovat: M/s Eerika, jolla voi tehdä risteilyjä Rönnvikin viinitilalle, Visavuoreen, Lempäälään, Aitoolle ja Hämeenlinnaan. Matkaan lähdetään Valkeakosken Kirkonrannan satamasta. M/s Flink ja proomu Woitto, joiden kotisatama on Ruoveden laivarannassa, mahdollistavat tilausristeilyjä yhdistettynä saunomiseen ja ruokailuun. M/s Freya on 12-hengen huvialus, jossa on puulämmitteinen sauna. Alus risteilee Tampereelta käsin. M/s Intti tarjoaa risteilyjä Näsijärvellä. Laivassa on sauna ja kokoustekniikka, sekä matkustajapaikkoja 60. Kotisatama on Tampereen Mustalahti. S/s Kiiski I ja II risteilevät Kyrösjärvellä tilauksesta. M/s Kulkuri risteilee Mustalahdesta ja korvaa aiemman m/s Wellamon. M/s Mereten kotisatama on Tampereen Ratinassa, josta se risteilee pitkin Pyhäjärveä. Matkustajakapasiteetti on 80.

S/y Tahitia tarjoaa sekä tilausristelyjä, että purjehduskursseja Näsijärvellä.

Kulttuuripaatti Yrjö, joka liikennöi Mäntässä. M/s Warvitar on 1923 rakennettu alus, joka tarjoaa erilaisia tilausristeilyjä pienille ryhmille (max. 12). Kotisatama on Mustalahti.

S/s Wellamo on satavuotias höyrylaiva, joka voi kuljettaa 50 matkustajaa kotisatamastaan Lepänkorvasta Valkeakosken vesistöissä.

MELONTAREITIT

Pirkanmaa on hyvä melontaretkeilyn kohde, sillä alueelta löytyy pienempiä ja suurempia järviä, jokia ja jopa koskia, joiden kautta melominen on mahdollista. Melontareittejä on kolmisenkymmentä, joista osa on lyhyitä päiväreittejä, osa useamman päivän mittaisia. Melontavarusteiden vuokraus on yleistä ja ohjattuja retkiä järjestetään runsaasti. ”Selvitys vesistömatkailun edellytyksistä Pirkanmaalla” on toistaiseksi paras lähde, johon melontareitit on koottu yhteen paikkaan. Päivitettyä tietoa ei tällä hetkellä ole keskitetysti missään, vaikka melojatkin pitävät todennäköisenä, että uusia reittejä on avattu. Selkeä kehityskohde onkin luoda kattava verkkopalvelu, johon on koottu kaikki tiedot Pirkanmaan alueen melonta (ja veneily-) reiteistä ja jota pidetään aktiivisesti yllä. Seuraavassa esitetään tiivistelmä melontareiteistä T. Luomasen raporttiin pohjautuen. Joki-, koski- ja järvireitit: 1. Asuntilan reitti, 1 päivä 12 km, järvireitti. 2. Aurejoen reitti, 1-2 päivää, 40 km, vaativa joki- ja järvireitti. 3. Hallin reitti, 1 päivä, 20 km, kohtuullisen helppo järvi- ja jokireitti. 4. Haukkajoen reitti, 1 päivä, 23 km, vaativa joki- ja järvireitti. 5. Helvetin kansallispuiston rotkojärvet, 1-2 päivää, 18 km, kohtuullisen helppo järvireitti.

16

6. Jyllinjoki, 1 päivä, 20 km, helppo joki- ja järvireitti. 7. Keihäsjoen reitti, 1 päivä, 25 km, vaativa joki- ja koskireitti. 8. Kiimajoen melontareitti, lyhyt melontareitti halkoo Tampereen Teiskoa. 9. Kokemäenjoen reitti, 4 päivää, 121 km. 10. Kopsamo–Purnu -melontareitti, 19 km, Juupajoen Kopsamolta alkava ja Längelmäveteen Pitkäjärvellä laskeva vesireitti. 11. Koskenjoen melontareitti, Vesilahdelle avatun reitin lähtöpaikkana on Koskenkylän matonpesupaikka. 12. Kovesjoen reitti, 1 päivä, 16 km, vaativa joki- ja koskireitti. 13. Kymmenen joen ja kymmenen järven reitti, 1-3 päivää, 70 km. 14. Kyröjoen-Pukaranjoen - Hiusjoen reitti, 1-2 päivää, 16–26 km (+ 7km). 15. Lempäälän koskireitti, 1 päivä, 10 km. 16. Paarlahden reitti, 1 päivä, 12 km. Järvireitti. 17. Parkanon reitti, 1-2 päivää, 45 km, vaativa joki- ja järvireitti. 18. Pihlajaveden reitti, 1-3 päivää, 70 km, vaativa järvi ja koskireitti. 19. Pitkäveden reitti, 1-2 päivää, 30 km, kohtuullisen helppo järvi- ja jokireitti. 20. Punkalaitumenjoen melontareitti (+ Jalasjoki), 1-2 päivää, 43 km ( + 8km). 21. Rokkakoskenjoen reitti, 1 päivä, 13 km, kohtuullisen helppo jokireitti. 22. Sahajoen–Juupajoen reitti, 1-2 päivää, 37 km, kohtuullisen helppo järvi- ja jokireitti. 23. Sammaljoen reitti, 1-2 päivää, 44 km. 24. Sikkilänjoen reitti, 1 päivä, 10 km, kohtuullisen helppo joki- ja järvireitti. 25. Sipsiönjoen reitti, 1 päivä 30 km, vaativa joki- ja koskireitti. 26. Tarpianjoen reitti, 2 päivää 45 km, helppo perhereitti. 27. Vehkajärven-Padasjoen reitti, 1-2 päivää, 35 km, helppo perhereitti. 28. Vesijaon–Hauhon reitti, 1-4 päivää, 100 km, kohtuullisen helppo joki- ja järvireitti. 29. Ähtärinjärvi–Peränne–Toisvesi, 2-3- päivää, 50 km, kohtuullisen helppo järvi- ja jokireitti. Muut reitit: 1. Saarikylien melontareitit, Kangasalta, Saarikylien lomasta löytyy melottavaa ja soudettavaa. 2. Pälkänevesi–Mallasvesi, 1 päivä, helppo järvimelontakohde. 3. Längelmäveden reitti, Längelmävesi–Roine–Mallasvesi–Vanajavesi, 1-3 päivää. 4. Vanajavesi–Pyhäjärvi, 1-3 päivää, kohtuullisen helppo järvireitti. 5. Keurusselkä–Kuorevesi–Ruovesi, 1-3 päivää, 50 km, kohtuullisen helppo järvireitti. 6. Vaskivesi–Tarjannevesi–Ruovesi 7. Näsijärvi, suojaisia vasta-alkajille sopivia melontakohteita löytyy muun muassa Teiskonlahdelta ja Paarlammilta. 8. Kyrösjärvi–Mahnalanselkä–Kulovesi, 1-2 päivää, kohtuullisen helppo järvimelontakohde. 9. Kuohijärvi–Kukkiajärvi, joka on suurimmaksi osaksi Pirkanmaan rajojen ulkopuolella.

17

KEHITTÄMISEHDOTUKSET

Kehittämisehdotukset perustuvat Vene vie -esiselvityksessä kerättyihin tietoihin, hankkeessa tehtyihin haastatteluihin, asiantuntijoiden kommentteihin ja kirjallisuuskatsaus -osuudessa esiin nousseisiin tutkimustuloksiin.

SATAMAT

Kuntakohtaiset satamien kehittämis- ja korjaustarpeet on esitetty Vene vie satamaraportissa. Toimenpiteiden ei luonnollisestikaan tule rajoittua vain siinä esitettyihin, vaan tilannetta on arvioitava jatkuvasti uudelleen esiin tulevien kehitys- ja korjaustarpeiden valossa. Satamaraporttiin koottuja satamia on yhteensä 56 kpl, joista seuraavassa on esitetty tiivistelmänä 53:n sataman kootut kehittämistarpeet. Kokonaislukumäärästä on siis poistettu 3 satamaa, jotka ovat yksityisiä, eivätkä siten Vene vie –hankkeen toimenpiteiden kohteita.

Toimiva jätepiste on tärkeä osa veneilyä ja ympäristönsuojelua. Kuva Virtain Laivarannasta.

YHTEENVETO SATAMIEN KEHITYSTOIMENPITEISTÄ

Yleisin puute satamissa on asianmukaisen opastaulun puuttuminen. Opastaulun sisällöstä on kerrottu Vene vie satamaraportissa ja tarkempia tietoja löytyy merenkulkulaitoksen ohjeesta Venesatamien turvallisuusohjeet 3/2007. Opastaulu puuttui tarkastushetkellä 49:stä satamasta. Asianmukaiset taulut olisi hyvä suunnitella yhteistyönä, tai teetättää kolmannella osapuolella, jotta Pirkanmaalle saadaan tietty yhdennäköisyys ja varmistetaan, että kaikissa on riittävät tiedot. Opastaulun hintaluokka on 1000 euroa + suunnittelukustannukset ja asennus.

Toinen erittäin yleinen puute satamissa on vieraslaituri- ja vieraspaikkamerkintöjen puuttuminen tai heikko havaittavuus. Tässä yhteydessä asialla tarkoitetaan sitä, että merkinnät ehkä ovat olemassa, mutta niitä on vaikea havaita järveltä käsin ennen kiinnittymistä. Tutkituista satamissa 44:ssä oli

18

asiassa puutteita. Vieraslaiturimerkki (liikennemerkki) maksaa noin 100 euroa kpl kiinnikkeineen ja tolppineen.

Tärkeitä turvallisuusvarusteita puuttuu useista satamista. Laituriin kiinnitetyt kiinteät pelastus-/nousutikkaat puuttuivat 39:stä satamasta, tai niiden sijoituksessa tai havaittavuudessa oli puutteita. Yhteensä 30:ssä satamassa oli muita puutteita pelastusvälineissä. Näistä satamista puuttui pelastusvene, pelastusrengas, venehaka, ensiapuvälineet tai sammutuskalusto. Tikkaiden hintaluokka on 200 - 300 euroa, pelastusveneen n. 1 000 euroa.

Asianmukainen valaistus on osa turvallisuutta ja 24:ssä satamassa turvallisuutta voitaisiin lisätä sijoittamalla laitureihin valopollarit. Valopollareiden hankinnassa olisi viisasta sijoittaa pollareihin, joilla myös sähkönjakelu voidaan toteuttaa turvallisesti samalla vaivalla, kun asennetaan valaistus. Kestävien valopollarien hintaluokka on 400 - 600 euroa kappale. Pollareihin voi olla mahdollista yhdistää myös esimerkiksi vedenjakelu.

Uusien laiturien hankintaa tulisi suunnitella 20:ssä satamassa. Kestävän ja tukevan laiturin hankintahinnat alkavat noin 10 000 eurosta, lisäksi on hankittava mahdolliset veneaisat 400 - 1400 euroa kappale, käyntisilta, hinta alkaen noin 1000 euroa, ankkurointitarvikkeet ja muut varusteet, kuten esimerkiksi pelastustikkaat, pollarit ja valaisinkalusteet.

Esteettömyyteen tulisi kiinnittää huomiota 19:sta satamassa, joissa on eriasteisia kynnyksiä, portaita tai tarpeettomia välejä laiturirakenteissa tai käyntisilloissa. Kynnysten poistamiseen käytettävät kalturilevyt maksavat tyypillisesti 400 - 600 euroa kappale.

19

Ongelmajätepisteiden määrä on vähäinen ja 16 sataman katsottiin olevan käytöltään sen tyyppisiä, että jätehuollossa olisi tältä osin kehitettävää. Tavanomaisia jätepisteitä tarvittaisiin lisää 5:een satamaan. Jätepisteen kustannukset on arvioitava aina tapauskohtaisesti, riippuen mm. siitä, halutaanko jätepiste sijoittaa katokseen ja mitkä ovat maisemoinnilliset vaatimukset.

Laiturien kunnostustarvetta havaittiin 12:sta satamassa. Hinta-arvio riippuu aina laiturin tyypistä ja pituudesta ja tulee selvittää tapauskohtaisesti.

Septityhjennyslaite oli heikkokuntoinen tai puuttui 12:sta satamasta, jossa sellaisen käyttö olisi perusteltua. Septityhjennyslaite maksaa noin 5 000 - 15 000 euroa + asennuskustannukset riippuen laitteen ominaisuuksista. Vaihtoehtona voi olla myös kelluva tyhjennysasema, jolloin septityhjennyslaite on sijoitettu omalle laiturilleen, joka voidaan sijoittaa sopivaan paikkaan vesialueella, jonne on helppo liikennöidä ja jossa septilaitteeseen kohdistuu vähemmän ilkivaltaa. Kelluvan tyhjennysaseman hintaluokka on 25 000 - 35 000 euroa.

Suihkutilan lisääminen 9:ään satamaan parantaisi viihtyvyyttä ja 8:aan satamaan tarvittaisiin WC tai olemassa olevia WC-tiloja tarvittaisiin lisää. Kustannukset on selvitettävä tapauskohtaisesti.

Talousvesipisteen lisääminen nähtiin tarpeelliseksi 6:ssa satamassa. Kustannukset riippuvat siitä, onko satamassa jo jokin olemassa oleva vesiliittymä, vai ei.

5 satamaa nähtiin olevan alikäytössä, jolloin tietoisuuden lisääminen olemassa olevasta vieraslaiturista ja sataman palveluista olisi tarpeen. Tapauksesta riippuen markkinointi voidaan hoitaa paikallismedian, kunnan sivujen ja seurojen tiedottamisen kautta tai maksullisella kampanjalla.

Autojen pysäköinti nähtiin suureksi ongelmaksi 5:ssä satamassa. Osasta puuttuu pysäköintimahdollisuus kokonaan tai pysäköintipaikkoja on riittämättömästi.

Polttoainejakelun järjestäminen on erittäin kallis investointi (jopa 300 000 euroa), mutta se mahdollistaisi runsaamman veneilyn ja olisi ympäristön kannalta turvallisin vaihtoehto. 3:n polttoainejakelupisteen lisääminen tasaisesti eri puolille vesistöä olisi haastattelujen perusteella tarpeellista. Mahdollisiksi kohteiksi nähtiin Kangasalan Mobilia, Ruoveden Murole ja Lempäälän Uittoranta.

Hyvä tankkauspiste Ruoveden Laivarannassa palvelee sekä veneilijöitä, että autoilijoita.

20

Veneiden kiinnitystä tulisi parantaa tukevammilla kiinnityslenkeillä tai pollareilla 3:ssa satamassa. Palveluiden aukiolojen jatkamista kaivataan 2:ssa satamassa ja samoin kahdessa satamassa on selkeä tarve alueen rakennusten kunnostamiseen.

Muita, yhden tai kahden sataman kehitystarpeita olivat mm. sataman siirto suotuisampaan rantaan, satama-alueen maisemallinen kohentaminen, kesäkioski, uimarannan rakentaminen, karavaanari-alueen rakentaminen sataman läheisyyteen ja veneluiskan kunnostus. Kaikkien tämän kaltaisten toimenpiteiden osalta on tehtävä tarkemmat tapauskohtaiset suunnitelmat.

Jotta kehitystoimenpiteitä voidaan toteuttaa on jokaisen kunnan tai sataman kohdalta laadittava vielä yksityiskohtainen kustannusarvio, hankittava rahoitus ja suunniteltava hankkeen toteutus, mikäli kyse ei ole pelkistä tarvikehankinnoista. Jotta kaikki laituri- ja tarvikehankinnat voitaisiin tehdä edullisimmalla mahdollisella tavalla, olisi tavoiteltava yhteistä jatkohanketta näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi.

SUUREMMAT TOIMENPITEET SATAMISSA

Laiturihankinnat ovat satamarakentamisen suurimpia menoeriä. Useimmissa tapauksissa ehdotetun uuden laiturin hankinta tarkoittaa yksittäisen uuden 10 – 15 m laiturin hankintaa sivuaisoineen, jonka kustannukset, laiturityypistä riippuen, voivat olla esimerkiksi 15 000 – 30 000 asennettuna varusteineen.

Muutamissa kunnissa havaittiin kysyntää suuremmille toteutuksille. Virtain laivarannassa olisi tarve omalle laiturille suurempia veneitä varten. Nykyisellään suuremmat veneet joutuvat kiinnittymään Tarjanne-laivan laituriin ja siirtymään pois paikalta Tarjanteen ollessa laiturissa. Tämän tyyppisen laiturin hankinta edellyttää satamarakentamisen erityisosaamista, jotta uusi laituri voidaan sijoittaa oikeaan paikkaan ja hankintaan osoitettavilla varoilla saadaan rakennettua juuri tähän tarkoitukseen sopiva erikoislaituri.

Lempäälällä on kiinnostus ja tahto kehittää sekä koti- että vierassatamapalveluita. Hopealinjan osakkaana Lempäälän kunnassa toivotaan, että reitti- ja risteilyliikennettä kehitetään niin, että se lisää Lempäälän vetovoimaa ja matkailijamääriä. Mäyriän virkistysalueen osalta toivotaan laajempaa kehittämispohjaa, Virkistysalueyhdistyksen ja muiden kuntien panostusta ja konkreettisia toimia rantautumisen mahdollistamiseksi.

Pirkkalan Turrin sataman kehittäminen etenee Pirkkalan Pursiseuran toimesta laiturirakentamisen osalta, mikäli seura saa myönteisen avustuspäätöksen. Maalle toivottujen uudisrakennusten (seuran kokoontumistila, huoltotila, vartiointikoppi ja saniteettitilat) osalta seura toivoo yhteistyön toimivan Pirkkalan kunnan kanssa. Turrin sataman osalta tulisi ottaa huomioon, että risteilyaluksilla ei tällä hetkellä ole kunnollista laituria Pirkkalassa, jonne matkustajien kanssa pysähtyä tilausristeilyllä ja että tähän on todettu selkeä tarve sekä Hopealinjan, että kunnan taholta. Mm. Hopealinjan toimitusjohtaja Pekka Räsänen totesi haastattelussa, että ”Laivalaituri olisi saatava mukaan [Pirkkalan] kehityssuunnitelmaan. Nykyiselläänkin meillä olisi 10 - 15 käyntiä Pirkkalassa joka kesä.” Laivalaiturin olemassaolo antaisi mahdollisuuksia myös muille yrittäjille hyödyntää mahdollisuutta tuoda ja noutaa matkustajia Pirkkalasta. Myös sataman läheisyydessä sijaitsevan Kivirannan ravintola- ja kokoustilan toiminnan virkistäminen voisi olla osa Turrin satama-alueen kehittämistä. Turrin sataman palveluiden kehittyessä on myös otettava huomioon mahdollisuus kerätä maksut vierasveneiltä, joilla voidaan kattaa aiheutuvia kuluja, kuten sähkönkäyttö, WC:n käyttö ja vastaavat.

Nokian Edenin satamaan on olemassa jo kokonaisvaltainen kehityssuunnitelma. Tämä satama on eriomaisella paikalla sekä vesistöllisesti, että kylpylä-hotellin tarjoamien palveluiden kannalta. Lähialueelle on suunnitteilla lisää asutusta, joka tuo lisää mahdollisuuksia sataman kysynnälle ja sataman palveluiden elinkelpoisuudelle. Uudistamalla Edenin satama niin laiturien, palveluiden, kuin

21

viherrakentamisen kannalta voi tehdä tästä erittäin viehättävän ja halutun kohteen niin kotisatamaksi, kuin vierassatamaksi.

Lisäksi Akaalla on alustavasti pohdittu mahdollisuuksia täysin uuden sataman sijoittamiseen Viialaan. Sijainti olisi muutaman sadan metrin etäisyydellä Viialan palveluista ja palvelisi hyvin useimpien veneilijöiden tarpeita.

Satamarakentaminen ja -ylläpito on useimmissa pienemmissä kunnissa hoidettu joko ostopalveluna, tai osana muuta kunnan rakennustoimintaa. Erityisosaamista satamarakentamiseen kunnissa ei juuri ole, vaan asiantuntemus perustuu aikaisempaan kokemukseen ja muuhun rakentamiseen. Keskusteluissa kuntien edustajien kanssa nousi esille mahdollisuus tehdä yhteistyötä kuntien välillä ja erityisesti Tampereen kanssa. Tampereen satamatoimiston käytettävissä on kaikki tarvittavat laitteet ja mm. oma sukeltaja vedenalaisia töitä varten. Myös hankintakanavat lukuisille laituritoimittajille ovat aktiiviset ja Tampere pystyy hyödyntämään volyymialennuksia hankkiessaan mittavia määriä laitureita vuosittain. Useimmissa kunnissa on halua kehittää ajatusta mahdollisesta yhteistyöstä, jotta olemassa olevia resursseja voitaisiin hyödyntää laajemmin Pirkanmaalla ja hankintakanavien kautta saatavat kilpailukykyiset hinnat hyödyttäisivät myös pienempiä hankintoja tekeviä kuntia. Etua voitaisiin saavuttaa myös tekemällä yhteistyötä satamien kunnostuksessa ja ylläpidossa.

Uusi 105 metriä pitkä ja 3 metriä leveä laituri Naistenlahden satamassa.

REITIT

Melonta

Melonnan osalta kehitystarpeet liittyvät pitkälti reitteihin ja reittien varrella oleviin rantautumispaikkoihin. Selkeä tarve on myös koota yhteen ajantasainen tieto kaikista Pirkanmaan melontareiteistä ja tallentaa tieto internetiin, josta tietoa voi hakea ja jossa tiedon ylläpitäminen on helpompaa. Melontareittien tilanteen päivittämiseksi tulisi käynnistää hanke, jonka rahoituksen hakijana olisi esimerkiksi melontaseura tai maakunnallinen julkinen taho. On tietenkin myös mietittävä, miten melontatieto voidaan sijoittaa osaksi laajempaa vesistömatkailun internet-palvelua.

22

Melojien toiveissa ovat selvästi merkityt rantautumispaikat, joista osaan olisi hyvä saada laituri. Melojille tarkoitetun laiturin tulisi olla matalampi kuin venelaiturin ja leveyden vähintään 1 m. Myös Ranta-Tampellan alueelle toivotaan rantautumispaikkaa ja laituria. Retkimelojat kaipaavat pysähdys- ja yöpymispaikkoja Tampere-Virrat -välille ja selkeitä rantautumispaikkoja Pyhäjärvelle. Hyvällä rantautumispaikalla tulisi olla käymälä, nuotiopaikka ja laavu yöpymistä varten.

Rantautumispaikkoja tarvittaisiin myös aivan Tampereen lähialueille, muutaman kilometrin välein aloitteleville melojille, sekä kokeneemmille melojille n. 10 km välein. Rantautumispaikkojen tulisi olla hyvin merkittyjä, jotta vältytään nousemasta yksityisiin rantoihin. Tarkemmat suunnitelmat rantautumispaikoista vaativat oman selvitys- ja yhteistyöhankkeen seurojen ja kuntien välille.

Melontareittien yhdistämisen kannalta Pispalan uittotunnelin käyttäminen kanoottien siirtoon antaa paljon uusia mahdollisuuksia. Asiasta on jo käyty alustavia neuvotteluita ja Tampereen satamatoimisto on valmis tukemaan uittotunnelin käyttöä kanoottien siirtoon järvien välillä. Melontaseurojen vastuuhenkilöille voidaan antaa avain tunnelin portteihin ja kanoottien siirtoa varten tunneliin järjestetään kevyt kärry, johon mahtuu 2 kanoottia kerralla.

Nykyisten melontareittien kunnostukseen tulisi kiinnittää huomiota jo turvallisuussyistä, sillä melojat kertovat reiteillä olevan edelleen mm. vanhoja uitoissa käytettyjä rakenteita, joiden jäänteet voivat aiheuttaa vaaratilanteita.

Tampereella nykyisiin rantautumispaikkoihin, Keissaareen, Kattilasaareen, Pallosaareen ja Tapatoraan on tarvetta saada käymälät, laavut ja nuotiopaikat.

Hämeenkyrössä on tuotu esille kysymys Lavajärven jokireitin soveltuvuudesta melontaan, sekä Kyrösjärveen laskevien melontareittien nykytilanteesta ja kehittämismahdollisuuksista.

Myös Sastamalan Saikkalanjoen kunnostaminen melontakäyttöön herättää kiinnostusta.

Orivedellä on todettu, että melontareitti Kopsamo-Purnu kaipaa kunnostusta.

Melonta/veneily

Hauhuulle olisi mahdollista luoda uusi reitti, joko pelkästään melontaan, tai myös veneille. Pituutta reitille kertyisi 17 - 20 km siitä riippuen, merkataanko joihinkin kohtiin vaihtoehtoisia reittejä ja lopetetaanko reitti esim. valtatie 23:n levähdysalueen kohdalle. On mahdollista, että levähdysalueelle asti myös venereitti pystyttäisiin tekemään ilman ruoppauksia. Vaihtoehtona on Kotalan asemanseutu, jossa on venesatama valmiina. Melontareittinä kustannukset olisivat hyvin pienet. Kustannuksia tulisi lähinnä reittiviivan merkitsemisestä kartalle ja sen julkaisemisesta. Maastossa kustannuksia toisi rantautumispaikkojen järjestäminen ja merkitseminen, sekä niiden ylläpito. Mikäli venereitti merkitään viitoittamalla vesille ja haetaan se viralliseksi reitiksi Aluehallintovirastosta, koko hankkeen kustannusarvio on 100 000 € ilman rantautumispaikkoja. Reitin ylläpito maksaisi n. 1000 €/vuosi.

Laivat

Hämeenkyrössä olisi kiinnostusta selvittää mahdollisuudet elvyttää perinteinen laivareitti Hämeenkyrö-Sastamala (välissä lyhyt maasiirtymä). Mahdollisuudet reitin uudelleen avaamiseksi edellyttäisivät neuvotteluja potentiaalisten liikennöitsijöiden kanssa, kannattavuuslaskelmia ja suunnitelmia markkinoinnin toteuttamiseksi. Suunnittelussa on myös huomioitava yleiset odotukset ”modernille” risteilymatkailulle: miten reitti toteutetaan siten, että pysähdyksiä ja poisjäänti-/mukaantulomahdollisuuksia on riittävän useissa pisteissä reitin varrella ja miten huomioidaan muut matkustajien viihtyvyyttä lisäävät tekijät. Pelkkä aikaisemman laivareitin elvyttäminen tuskin tuo riittävää määrää matkustajia, vaan reitille on pystyttävä tarjoamaan elämyksiä sisältäviä kokemuksia.

23

Yleisenä reittejä koskevana kommenttina haastatteluissa usein esitettiin, että pysähdyspaikkoja on liian vähän, sekä laivoille, että veneille. Reittien varsille kaivataan lisää ravintoloita ja muita pysähdyspaikkoja. Lyhyitä laivareittejä kysellään paljon ja toimivien uusien reittien löytämiseksi risteily-yrittäjien on saatava lisää tietoa kiinnostuneiden asiakkaiden määristä ja mahdollisesti tarjottava uusia reittejä koeluontoisesti kannattavuuden selvittämiseksi. Tyypillinen ja usein toistunut reittiehdotus haastateltujen henkilöiden piirissä oli Pyhäjärven lähi-liikenne Tampereen, Pirkkalan ja Nokian -välillä.

KUMIKANAVAT

Veneiden siirrot vesistöjen välillä traktorin ja trailerin avulla, eli kumikanavat, mahdollistavat yksittäiset veneen siirron suhteellisen helpolla tavalla. Kumikanavat ovat valmiiksi neuvoteltuja ja sovittuja veneensiirtoyhteyksiä, joita yrittäjä ylläpitää maksua vastaan. Kumikanava vaatii kumpaankin vesistöön veneluiskan ja venelaiturin. Uusien kumikanavien rakentaminen ja järjestäminen lisää veneilyn mahdollisuuksia monin tavoin. Tyypillisesti kumikanavan käyttö maksaa muutamasta kymmenestä eurosta ylöspäin, matkasta ja veneen koosta riippuen. Esimerkiksi Pispalan uittotunneli toimii kumikanavana Näsijärven ja Pyhäjärven välillä. Kuljetuksia on hoidettu kahden yrittäjän toimesta.

Haastattelujen mukaan veneilijöillä olisi kiinnostusta kumikanavalle, joka mahdollistaisi veneiden siirrot Siuronkosken ohitse. Tällöin veneitä voitaisiin siirtää Kulovedeltä Jokisjärvelle ja takaisin, jolloin retkiveneily olisi mahdollista välillä Hämeenkyrö-Sastamala. Veneluiskien rakentaminen edellyttää tarkempaa selvitystä maankäytöstä, taloudellisen reitin suunnittelua ja kanavan hoidosta kiinnostunutta paikallista yrittäjää. Lyhimmillään kuljetusmatka voisi jäädä muutamaan sataan metriin.

Toinen kumikanava-hanke koskisi pääsyä Kulovedeltä Pyhäjärvelle. Erityisesti Vammalan venekerho on esittänyt näistä molemmista kumikanavista toiveen: ”On haaveiltu kumikanavasta, jolla pääsisi ylävesiin ja toisesta reitistä, jolla pääsisi Pyhäjärvelle.” Kuloveden-Pyhäjärven kumikanava olisi useamman kilometrin mittainen ja ohittaisi Melon voimalaitoksen ja Nokianvirran vuolaimmat kohdat.

RISTEILYT

28.7.2015 haastateltiin 20 matkustajaa ja 3 henkilökunnan edustajaa m/s Silver Moon -aluksella reitillä Hämeenlinna-Tampere. Kaikki matkustajat nauttivat matkasta, kehuivat henkilökuntaa ja kapteenin selostuksia historiallisista kohteista. Kauniit maisemat olivat myös hyvin merkittävä asia kaikille matkustajille. Risteilykokemus oli positiivinen tai erityisen positiivinen kokemus kaikille haastatelluille. Vain yksi 7-vuotias matkustaja ei ollut tyytyväinen, vaikkakin hänen isänsä oli asiasta toista mieltä. Laivan siisteyttä ja ruokaa kehuttiin. Myös Visavuoreen pysähtymisestä pidettiin paljon.

Palautetta ja kehitysehdotuksia saatiin, vaikka matkustajat olivat tyytyväisiä risteilyyn kokonaisuutena. Haastattelujen pohjalta seuraavat seikat edellyttäisivät toimenpiteitä:

Laivayhtiön verkkosivujen käytettävyyttä on parannettava, jotta matkakokonaisuuksien kokoaminen ja ostaminen tulee helpommaksi.

Ohjelmaan on saatava lyhyempiä risteilyjä, yhdistettyinä maakuljetuksiin, eli selkeät matkapaketit.

Ruokailuun toivotaan erikseen lasten annoksia.

Matkustajien sähköpostiin toivotaan tietoa matkalla nähtävistä kohteista.

24

Some-näkyvyys tulisi aktivoida.

Leikkinurkkaus auttaisi pieniä lapsia viihtymään paremmin.

Perhelippu auttaisi ottamaan mukaan myös lapset.

Markkinointi ja aktiivinen myynti toisi lisää matkustajia.

Pakettimatkoja, joista osaan tulisi sisältyä myös yöpyminen.

Viihteen lisääminen laivoilla, esim. muusikot ja stand up -komiikka.

Työyhteisöjen kokous- ja yhteishenkiristeilyt.

Kauden jatkaminen: kevätristeilyt, ruska-, pikkujoulu-risteilyt.

Matkustajia ja henkilökuntaa haastateltiin myös s/s Tarjanteen Tampere-Virrat -reitillä 29.7 ja 5.-6.8. Haastateltuja oli yhteensä 41. Matkustajat kehuivat henkilökuntaa ja ruokaa ja kokemuksena kaikki matkustajat pääsääntöisesti pitivät risteilystä erittäin paljon. Maisemat ja s/s Tarjanteen historiallisuus nousivat myönteisinä asioina esiin. Myös nuoremmat matkailijat kehuivat laivamatkaa kokemuksena. Useimmat heistä olivat laivalla Näsijärvireitin ansiosta, mukanaan polkupyörät.

Haastatelluista 22 oli yli 45-vuotiaita ja 7 haastateltavaa oli alle 45-vuotiaita. Yli 50-vuotiailla toistui usein samantyyppinen tarina, eli he olivat haaveilleet Tarjanne-risteilystä joko vuosikymmeniä tai vuosia ja nyt toteuttivat unelmansa. Risteilyyn he olivat todella tyytyväisiä ja nauttivat maisemista, ruuasta ja hyvästä henkilökunnasta. Useimmat matkustajat olivat kotoisin Pirkanmaan maakunnasta tai heillä oli jokin yhteys Näsijärveen. Nuoret olivat liikkeellä polkupyörän tai vanhempiensa kanssa.

Tarjanne-haastatteluista nousi esiin seuraavia kehityskohteita:

Tarvittaisiin selkeä esite tai reaaliaikainen näyttö laivalla, josta voi seurata kiintopisteitä ja matkan etenemistä.

Ruokatarjoiluun kaivattiin monipuolisuutta ja mahdollisuutta ostaa välipaloja.

Yllätyspysähdykset pienempiin satamiin toisivat lisää elävyyttä matkaan.

Pakettimatkoja toivottiin yhdessä linja-autoyrittäjien kanssa, mm. Virroilta edelleen pohjoiseen ja vastaavasti kuljetuksia Pohjanmaalta Virroille ja laivalla Tampereelle.

Myös Tarjanteen matkustajat esittivät toiveen lyhyemmistä matkapaketeista, esim. Ruovesi-Mänttä-Vilppula -reittiä.

Some-näkyvyys olisi nykyaikaa.

Tarjousten ja liikennöintipoikkeavuuksien tiedottaminen tulisi hoitaa verkkosivuilla ja somessa.

Ylävesiin kaivattiin enemmän paikallista markkinointia.

Näkyvyyden lisäämiseksi ehdotuksia tuli myös markkinoinnin lisäämisestä matka- ja venemessuilla.

Historialliset teemaristeilyt kiinnostaisivat osaa matkustajista.

Laivalla voisi olla kiertävä teatteriesitys, joka kiertäisi satamasta toiseen.

25

Yhteistyö höyrylaivaharrastajien kanssa ja tarinallisuuden hyödyntäminen voisi lisätä yleistä mielenkiintoa Tarjannetta kohtaan.

Risteilyn päätteeksi olisi hyvä olla jokin tapa painaa muisto matkustajan mieleen, esim. sähköpostilla kiitos matkasta, ja alennuskuponki uusintaristeilylle.

Ulkomaalaisille matkailijoille tarvittaisiin markkinointiviestintää. Tällä hetkellä ulkomaalaisia ei Tarjanteella juurikaan ole.

Tilausliikennettä harjoittavien laivayrittäjien kanssa nousi esille pitkälle samantyyppisiä tarpeita. Kysyntä näyttää siirtyvän enenevässä määrin lyhyisiin risteilyihin, joissa on jokin tietty teema tai risteilyyn sisältyy muuta ohjelmaa, kuten saunomista, ruokailua tai musiikkia.

Pyöräilijöille suunnatun Näsijärvireitti-palvelun kanssa on suunniteltava jatkossa tiiviimpää yhteistyötä, koska se hyödyttäisi sekä pyöräilyä, että risteilymatkailua. Vastaavasti matkailijoiden kasvu näillä reiteillä edistää reitin varren yrittäjien menestymismahdollisuuksia, sekä mahdollisuuksia avata uusia palveluyrityksiä. Toistaiseksi Näsijärvireitti on vasta tehnyt avauksen Hopealinjan ja Runoilijantien yhteistyölle, joten mahdollisuuksia yhteistyön kehittämiselle pitäisi olla.

Pyöräilyn lisäksi jatkossa tulisi tutkia mahdollisuuksia yhdistää raideliikennettä risteilyreitteihin. Yksi tällainen mahdollisuus olisi junan hyödyntäminen Vilppula-Tampere -välillä mahdollisena paluu- tai menovaihtoehtona Tampere-Vilppula -laivayhteydelle.

Laivan suluttaminen on kiva kesäpäivän tapahtuma. Kuva Ruoveden Muroleen kanavalta.

26

KOHTEET

Näsijärven rannalla sijaitsevaa Maisansaloa tulisi kehittää koko perheen matkailukohteeksi, jossa olisi laajemmat satamapalvelut. Nykyisellään tarjonta on liian kapea, käsittäen lähinnä rajoitetut ruokailumahdollisuudet. Sataman ottaminen selkeämmäksi osaksi kokonaisuuden liiketoimintaa olisi tarpeellista, samoin kuin palveluiden laajemmat käyttömahdollisuudet. Alueella on mahdollisuus saunomiseen ja yöpyminenkin olisi mahdollista, mikäli rakennukset korjattaisiin. Polttoainejakelun saaminen elvyttäisi, mutta rakentamiskustannukset ovat nykyisillä määräyksillä liian korkeat.

Nykyisin enemmistö Maisassa vierailevista venekunnista edustaa päiväveneilijöitä. Majoitusmahdollisuudet ja palvelujen jatkettu aukiolo mahdollistaisi myös retkiveneilijöiden pysähtymisen pidemmäksi aikaa. Alueelle olisi mahdollista järjestää myös veneiden talvisäilytystä ja huoltoa, sekä täydentää satamapalveluita enemmänkin. Pidemmällä aikavälillä alueen toimijat Maisansalo, Murikka-opisto ja karavaanarialue voisivat yhdessä laajentua jopa 1 000 vuodepaikan majoitusalueeksi. Tähän liittyvien investointien tulisi olla yksityisiä, erillisellä asemakaavalla mahdollistettuja investointeja.

Paarlahti on Teiskon Kämmenniemessä sijaitseva kapea lahti, jota nimitetään usein myös sisämaavuonoksi. Paarlahti on noin 10 km pitkä ja enimmillään 60 m syvä. Lahden ylittää varsin tunnettu museoitu Aunessilta, joka on valmistunut 1899. Lahden pohjukassa sijaitsee Viitapohjan kylä, jossa on mm. ratsastuskoulu Viitaniemen ratsutila. Tila tuottaa ratsastuksen ohella palveluja yrityksille ja pienille tapahtumille. Vaunu-, kärry- ja rekiajelua toteutetaan koko kaupungin alueella. Viitaniemen tilan palvelutarjonta täydentyy vuosina 2016 - 2018. Alueella on myös muita kiinteistöjä, joihin voitaisiin sijoittaa veneilijöille sopivia palveluyrityksiä. Aunessillan luona sijaitseva laituri on tarkoitus muuttaa vierasvenelaituriksi 2016. Sillan lähistöltä löytyy palveluita, mm. Kessan baari. Viitapohjan kehittäminen voi luoda hyvät mahdollisuudet tuoda laivaliikennettä Paarlahdelle. Maisemat ovat poikkeukselliset ja mikäli Viitapohjassa olisi hyvät palvelut esim. ruokailua ajatellen, reitti voisi palvella niin laivamatkailijoita, veneilijöitä, kuin melojia. Lahden pohjukkaan tarvitaan vieraslaituri, joka olisi riittävän kokoinen kaikille vuonoon sopiville aluksille.

Uittotunnelin ympäristöön kaivataan haastattelujen mukaan lisää palveluita ja toimintaa. Nykyisellään uittotunneli on jo vilkkaassa käytössä ja monet kävijät pysähtyvät uittotunnelin kahvilalle nauttimaan virvokkeita. Tunnelin rannassa on ollut vesijettivuokrausta (Sparkpark) ja toimintaa jatketaan ja laajennetaan 2016. Mikäli rantaan saadaan kiinnostunut yrittäjä, voidaan vuokraustoimintaan ottaa myös soutuveneitä ja SUP-lautoja. Samoin tunnelin lähistölle Pyhäjärven puolelle on suunnitelmissa lisää erilaista vuokraustoimintaa. Mahdollisista muista aktiviteeteista voitaisiin vaikka järjestää ideakilpailu.

Laukon kartano Vesilahden Narvassa on kokenut mittavan uudistumisen ja avautuu kävijöille keväällä 2016. Laukkoon pääsee myös risteilyaluksella Tampereelta tai omalla veneellä. Kartano tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa mm. taidenäyttelyitä ja musiikkiesityksiä. Kartanossa on mahdollisuus ruokailla tai nauttia pikkusuolaista. Laukkoon tulee myös antiikki- ja uniikkitavaramyyntiä, sekä mahdollisuudet varata tiloja juhliin ja kokouskäyttöön. Laukon kartanon tarjonta tarkentuu vielä keväällä 2016.

Niemi-Kapeen tila sijaitsee sopivasti Näsijärven rannalla, Tampere-Virrat -reitillä. Tilalla on tarjolla saunoja, mökkivuokrausta ja terassitiloja kokouksia varten. Tila tarjoaa hyvät mahdollisuudet tulla paikalle veneellä ja pysähtyä yöpymään, saunaan tai ruokailemaan. Rantaan olisi hyödyllistä hankkia jatkossa hieman pidempi laituri, jotta useampi venekunta voisi pysähtyä siinä. Myös markkinointia ja paikan tunnettuutta voitaisiin kehittää. Myös muille, vastaaville ”veneilijän levähdyspaikoille” olisi varmasti Näsijärvellä tarvetta.

27

Haastatteluissa Kuru nousee usein esille paikkana jonka maisema ja reitti ovat mielenkiintoisia, mutta palvelut eivät ole riittävät vetämään veneilijöitä normaalilta reitiltä sivuun. Kuru tarvitsee selkeästi enemmän kiinnostavia palveluita tai vierailukohteita, jotta satama ja Kurun keskusta vilkastuisivat veneilijöistä. Näiden palveluiden tai vierailukohteiden kehittäminen pitäisi tapahtua yrittäjävetoisesti. Toisaalta myös sataman osalta pitäisi samaan aikaa varautua vieraslaiturin rakentamiseen, sillä nykyisellään vieraslaituriin mahtuu vain pari-kolme venettä kylkikiinnitykseen.

Ylöjärvellä sijaitsevan Haverin alueella on monia hyviä elementtejä jo olemassa: kaksi lomanviettokeskusta ravintolapalveluineen ja hyvä ranta, jossa monenlaista liikunnan harrastamiseen sopivaa kenttää ja laitetta. Haverin laiturin jatkaminen on välttämätöntä, jotta siihen voidaan kiinnittyä myös risteilyaluksella. Matkailijoiden kuljettaminen Ikaalisten kylpylästä Haveriin olisi selkeä mahdollisuus. Läheinen Haverin kultakaivos olisi mielenkiintoinen vierailukohde, jos se voitaisiin avata yleisölle laajemmin. Nykyisellään kaivokselle pääsee vain valikoituina päivinä ja etukäteisvarauksella. Kaivosalueen kehittämisen haasteita ovat mm. alueen rakennusten kunto ja turvallisuuskysymykset. Vedellä täyttynyttä avolouhosta käytetään sukellustoimintaan paikallisen yrittäjän valvonnassa. Alueella on paljon potentiaalia, mutta kehittäminen edellyttää jonkin verran investointeja ja panostusta markkinointiin, sekä alueen kunnostamiseen mm. sisääntuloväylän ja opasteiden osalta.

Samalla risteilyreitillä Ikaalisten kylpylästä Haveriin voitaisiin kuljettaa matkustajia myös Röyhiön kylään kesäteatteriin. Kylpylä on merkittävä matkailukohde ja risteilyille on mahdollista lähteä kylpylän omasta laiturista. Kylpylä-Röyhiö-Haveri-Ikaalisten kauppala-Kylpylä -reitti olisi ehdottomasti kokeilemisen arvoinen, mutta edellyttää että reitin palvelut ovat kaikilta osin kunnossa ja markkinointi on hoidettu riittävällä tasolla.

Mäntän vetovoimaa voitaisiin hyödyntää myös vesistömatkailussa. Kaupunki vetää runsaasti kulttuurimatkailijoita, joista osa voisi olla kiinnostunut laajentamaan kokemustaan kaupunkia ympäröivään vesistöön. Esimerkiksi Tampere-Virrat -reitin suhteen voitaisiin selvittää voidaanko reitiltä järjestää mahdollisuus tutustua Mänttään ja löytyykö Mustaselän ja Vilppulan välistä pysähdyspaikkoja, jotka tarjoaisivat mahdollisuuksia ruokailuun, maatilamajoitusta tai lähiruokaa. Vastaavasti Vilppulan satamasta tarvittaisiin selkeä ja edullinen kuljetus Mäntän taidemuseoihin ja kaupungin keskustaan. Reittiliikenteessä on myös pohdittava tarkemmin mahdollisuutta luoda Tampere-Vilppula-Tampere -laiva/juna -reitti.

Sastamalan Kutalan Kasino on eräänlainen instituutio, joka on paikallisten ja kauempaakin tulleiden vieraitten kokoontumispaikka. Kasino itsessään on pieni kesäkioski Kuloveden rannalla, jonka alueelta löytyy wc-tilat, leikkimökki, paikoitustilaa ja perjantaisin alueella pidetään kylätori, joka vetää paljon kyläläisiä ja mökkiläisiä paikalle. Veneilijälle rannassa on hyväkuntoinen, mutta lyhyehkö laituri, sekä kylkikiinnityspaikkoja rantamuurissa. Haastatteluissa tuli ilmi, että venepaikat voivat loppua ajoittain kesken ja että laituriin tarvittaisiin tilaa isommille veneille. Paikan toimintaa pyörittää Kutalan Nuorisoseura, jolla on myös talo Kasinon lähellä. Lisäämällä paikan tunnettuutta voitaisiin kävijämäärää kasvattaa, varsinkin jos venelaituriin hankittaisiin jatkoa ja kumikanavat Pyhäjärveltä ja Jokisenjärveltä järjestettäisiin tuomaan lisää veneilijöitä alueelle. Myös Ellivuoren laituri samassa vesistössä on hyvä pysähdyspaikka uudistuessaan kesälle 2016. Satamaan on myös neuvoteltu mahdollisuudesta rakentaa grillipaikka.

Pirkkalan Virkaniemeen on pohdittu mahdollisuutta rakentaa laivalaituri. Varsinaisena kohteena olisi tällöin Pirkkalan keskusta palveluineen. Sijainti on hyvä lähellä kuntakeskusta, noin 1 km etäisyydellä, mutta alueelle on vaikea järjestää pysäköintimahdollisuuksia autoille tai kääntöpaikkaa linja-autoille. Tällä hetkellä Virkaniemen laiturin rakentaminen on vasta idea-asteella ja edellyttää myös ratkaisua em. liikennejärjestelyihin.

28

Avoimissa haastatteluissa on nostettu esille myös tarve eräänlaisista ”veneilyn leirintäalueista”. Perusperiaate on luonnollisesti sama, kuin leirintäalueissa yleensä, eli järjestää riittävät alueelliset palvelut matkailijoille, joilta ko. palvelut eivät löydy omasta veneestä. Ajattelutavan muutos ”vierasvenesatamasta” ”veneilyn leirintäalueeksi” tuo kuitenkin mielikuvia siitä, että ”leirintäalue” voisi olla vielä tarkemmin tietyntyyppistä veneilyä (retkiveneily) ajatellen suunniteltu.

KATTO-ORGANISAATIO

Avoimissa haastatteluissa tuli usein esille niin kuntien, kuin yrittäjienkin taholta, että tiedon jakaminen ja matkailun kehittäminen yhdessä voisi tuoda arvokkaan lisän. Jokaisessa kunnassa tulisi olla yhteistyöedustaja. ”Maakunnallinen matkailun koordinointi puuttuu,” kuten eräässäkin kunnassa todettiin.

Erityisesti pienemmät kunnat ja pienet palveluyritykset hyötyisivät yhteistyöstä ja yhteisestä edunvalvojasta. Markkinointiponnistelut ovat usein liian paikallisia ja pistemäisiä nykyisellään, jotta palvelut olisivat riittävän tehokkaassa käytössä kannattavuuden takaamiseksi ja toiminnan kehittämisen mahdollistamiseksi.

Myös osaamista on tehostettava ja kokemuksia jaettava yrittäjien ja kuntien kesken. Erityisesti pienempien yritysten haasteena on jo perus-internetnäkyvyyden ja some-näkyvyyden luominen ja kehittäminen. Sitä seuraava askel olisi tuoda omat palvelut näkyviin maakunnallisella tasolla, yhdessä muiden palveluntarjoajien kanssa. Tätä tukemaan tarvitaan yhteinen ”TampereRegion” -markkinointikanava, sekä siihen saumattomasti liittyvä myynti-/varausjärjestelmä. Ilman näitä toimenpiteitä myynnin kasvu voi olla vain paikallista ja oletettavasti hyvin hidasta.

Keskeisiä markkinoinnin teemoja Pirkanmaalla olisivat vesistöt, monipuolisuus, laitevuokraus, kalastus, vesistöön liittyvät talvilajit. Matkailijat hakevat näitä palveluita internetistä asiasanoilla, eivät niinkään kuntakohtaisesti, saati yrittäjäkohtaisesti. Palvelut on koottava ja asetettava esille niin, että ne löytyvät paljon nykyistä paremmin ja matkailija pääsee helpommin valitsemaan ja ostamaan haluamansa vesistöön liittyvän palvelun tai palvelupaketin.

Näiden asioiden kehittämistä varten tarvitaan riippumaton taho, joka ajaa koko maakunnan vesistömatkailun etua yhdessä kuntien ja yrittäjien kanssa. Taho voi olla yhdistys, osuuskunta tai osakeyhtiö riippuen siitä, mikä todetaan toimivimmaksi ja edullisimmaksi Pirkanmaan tapauksessa. Eräänä esimerkkinä vastaavasta, toimivasta kattojärjestöstä voi käyttää Ruka-Kuusamo Matkailu ry:tä, joka on alueen suurimpien matkailutoimijoiden ja Kuusamon kaupungin vuonna 2002 perustama yhdistys. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä suurin osa alueen matkailuyrittäjistä, n. 140 kpl.

Yhdistyksen tärkeimpänä tehtävänä on alueen yhteismarkkinoinnin organisointi kotimaassa ja ulkomailla. Tarkoituksena on myös kehittää alueen yritysten toimintaympäristöä, lisätä alueen kansallista ja kansainvälistä vetovoimaisuutta, sekä kasvattaa matkailusta saatavaa tuloa ja lisätä työllisyyttä. Ruka-Kuusamo Matkailu ry:llä on hallitus ja käytännön toiminnasta vastaa toimitusjohtaja, markkinointikoordinaattori ja markkinointiassistentti.

Pirkanmaalle tarvitaan vastaava järjestö, tai muu keskitetty organisaatio huolehtimaan matkailun kehittämisestä kokonaisuutena, nykyisen pirstaleisuuden sijaan. Pirkanmaan tapauksessa olisi myös mietittävä olisiko organisaatiossa oltava tehtävään erikoistunut myyntihenkilö.

Tulosvastuullinen, maakunnallinen matkailun kehitys- ja myyntiyhtiö voisi olla myös mielekäs vaihtoehto. Koska matkailun palveluiden muutenkin halutaan toimivan yrittäjäpohjalta, olisi syytä selvittää myös vastaavan yrityspohjaisen matkailukehityksen ja -myynnin mahdollisuudet toimia maakunnan matkailun vahvana ja aktiivisena edistäjänä.

29

PALVELUIDEN LÖYDETTÄVYYS

Internet-sivusto ja mobiilipalvelu Internet-näkyvyyden parantamiseksi kaikki vesistömatkailuun liittyvät tiedot tulisi kerätä yhteen, mieluiten osaksi jo entuudestaan tunnettua verkkopalvelua. Vesistömatkailun palvelut on ryhmiteltävät sellaisiksi kokonaisuuksiksi, joita matkailijat tyypillisesti hakevat. On myös pohdittava ja selvitettävä millaisia vesistömatkailun ja maapalveluiden kokonaisuuksia matkailijat tarvitsevat ja koottava näitä tarpeita vastaavia paketteja. Selkeä kehityskohde onkin luoda kattava verkkopalvelu, johon on koottu kaikki tiedot Pirkanmaan alueen vesistömatkailun palveluista, reiteistä ja kohteista. Verkkopalvelun avainelementtejä ovat myös toimiva haku-toiminto ja vaivaton ylläpito. Ylläpidon helppous on tärkeä, jotta tiedot ovat reaaliaikaisia.

Jokaisella vesistömatkailuun kuuluvalla ryhmällä, esimerkiksi melojilla tai kalastajilla on eriytyneitä tietotarpeita. Tämä on otettava huomioon internet-palvelun rakennetta suunniteltaessa, jotta käytettävyys on hyvä sekä asian harrastajille, että palveluita ensimmäistä kertaa etsiville.

Esimerkiksi, erään melojan haastattelussa tuotiin esille seuraavia tarpeita tiedollisesta sisällöstä:

yhtenäinen ja maakunnallinen vuokrauspaikat hintoineen melonnan ohjaus- ja opastuspalvelut melontavarusteiden myyntipisteet rantautumispaikat ja leiripaikat melontareittien pituudet ja reittikuvaukset keskustelupalstat, joilla voidaan jakaa kokemuksia

Sivuston tulee olla käytettävissä kaikilla laitteilla ja koska suurin osa matkailijoista käyttää internet-palveluita älypuhelimella tai tabletilla, tulee palvelu suunnitella erityisesti mobiilikäyttöä varten. Melontaa ajatellen palvelusta täytyy olla myös hyvä mahdollisuus tulostaa reittikarttoja ja muuta tietoa, sillä älypuhelimen, saati tabletin käyttö on melko haastavaa koskiolosuhteissa ja kivikkoisilla rannoilla. Tarve kattavalle internet-palvelulle on maakunnallinen, mutta erityisesti ylävesissä Ruovedellä, Virroilla ja Mänttä-Vilppulassa, jossa on vähäisempi tarve satamarakentamiselle, on vastaavasti selkeämmin tiedostettu tarve markkinoinnin kehittämiselle ja mobiililille internetpalvelulle. Mobiilipalvelulla tarjottaisiin myös helppo käyttöliittymä satamien palveluiden tarkistamiseen, paikallisten nähtävyyksien löytämiseen ja mahdollisesti palveluiden tilaamiseen/varaamiseen älylaitteella veneilijöille ja matkailijoille. Palvelu tulee rakentaa pitkällä tähtäimellä, jatkuvasti kehittyväksi ja ajantasaiseksi. Palvelun tulisi olla sekä kartta-, että valikkopohjainen. Se avulla veneilijä voi ennen saapumistaan mm. tarkistaa sataman palvelut, paikkakunnan nähtävyydet, majoitus- ja ruokailumahdollisuudet. Vastaavasti matkailija voi tarkistaa risteilyalusten lähtöajat- ja reitit, sekä tehdä varauksen haluamalleen matkalle. Palvelun tulee olla ensisijaisesti käytettävissä suoraan verkko-osoitteessa, ilman tarvetta ladata erillistä sovellusta. Sovelluksen kehittämiseen on kuitenkin varauduttava palvelun suosion kasvaessa, koska sovellus voi suoda käytettävyyden kannalta paremman käyttökokemuksen. Palvelun lanseeraaminen on tehtävä helpoksi ja riittävän näkyväksi, jotta palveluun saadaan riittävä määrä käyttäjiä sen elinkelpoisuuden takaamiseksi. Palvelu voidaan julkistaa tunnettujen

30

verkkopalveluiden kautta, jollaisia ovat esimerkiksi http://visittampere.fi/ ja kuntien matkailusivut. Lisäksi sitä tulee markkinoida kaikkien vesistömatkailuun liittyvien yritysten verkkosivuilla. Palvelun tuottaminen tulisi hankkia mobiili- ja karttasovelluksista hyvän kokemuksen omaavalta ohjelmistotoimittajalta, jolla on lisäksi hyvä tuntemus Pirkanmaan alueesta ja sen yrittäjätoiminnasta. On myös harkittava ostetaanko palvelu kertaluontoisesti, vai ohjelmistotoimittajan jatkuvana palveluna. Palvelun suunnittelu ja hankinta tulisi olla osa Vene vie -jatkohanketta, tai vaihtoehtoisesti oma hankkeensa esimerkiksi vesistömatkailun katto-organisaation toimenpiteenä. Tiedot palveluun tulisivat suoraan yrittäjiltä, joiden vastuulla on markkinoida omaa palveluaan. Siten on tärkeää rakentaa palvelu niin, että sen ylläpito on mahdollisimman yksinkertaista ja nopeaa. Palvelun tarkoituksena olisi ensisijaisesti auttaa matkailijoita, veneilijöitä, pyöräilijöitä ja autolla satamaan saapuvia löytämään satamien ja lähialueiden palvelut, ei navigointi. Palvelusta tulisi löytyä mm. seuraavat satamien palvelut:

vierasvenelaiturit ja -paikat, maksut ravintolat ja kahvilat aukioloaikoineen talousveden ja sähkön saatavuus laitureissa käytettävissä olevat saniteettipalvelut jätehuoltopalvelut polttoainejakelupisteen tiedot veneluiskat tiedot lähimmästä terveyskeskuksesta lähimmät kauppaliikkeet aukioloaikoineen perustiedot melonta- ja soutureiteistä rantautumispaikat ja luonnonsatamat kalastusmatkakohteet reittien varrella sijaitsevat palvelut vesistöalueen pyöräilyreitit

Yrityksiä vastaavien sovellusten/palveluiden luomiseen on tehty, mm. http://www.veneretki.fi, mutta ylläpitoa ei ole jatkettu kovin pitkään aloittamisen jälkeen, eikä käytettävyyttä ole viety riittävälle tasolle satunnaista matkailijaa ajatellen. Tämän kaltaisista avauksista voidaan kuitenkin saada hyödyllistä tietoa suunnittelun pohjaksi. On selvitettävä myös mahdollisuus käyttää olemassa olevia, yleisiä paikallisten palveluiden löydettävyyteen suunniteltuja sovelluksia, joita on olemassa useita. Käytännössä näiden sovellusten käyttöliittymät ovat englanninkielellä, mutta Pirkanmaalle soveltuvan sovelluksen tulee ensisijaisesti olla suomenkielellä, vaikkakin jatkossa muista kielistä on pelkästään etua. Kaikkein oleellisinta on saada koottua kaikki vesistömatkailuun liittyvät palvelut yhteen pisteeseen ja tehdä palvelusta luotettava ja suosittu.

31

YRITYSTOIMINTA

Haastattelujen perusteella ei ole mahdollisuutta tehdä aivan kattavia päätelmiä siitä, millaiset yritykset menestyvät ja mitkä tekijät ovat avainasemassa juuri tällä hetkellä. Tietyistä yksittäistapauksista voidaan kuitenkin nostaa esille asioita, jotka näyttävät vaikuttavan liiketoiminnan kannattavuuteen. Kuntien on hyvä tukea yritystoimintaa rakentamalla riittävät edellytykset infran suhteen, jotta yritystoiminnalla on hyvät edellytykset toimia kannattavasti ja vastaavasti tuottaa verotuloa kuntaan.

Kannattavuuteensa tyytyväisimpiä alan yrittäjiä näyttäisivät olevan ne jotka tarjoavat selvästi tiettyä palvelukokonaisuutta, mutta tekevät sitä mahdollisimman laajasti ja joustavasti. Menestyksen ytimessä ovat asiakkaan kuunteleminen, joustavuus, vuosien aikana saavutettu tunnettuus ja toiminnan kustannusten optimointi. Myös näkyvyys internetissä on oleellinen tekijä, etenkin uusien asiakkaiden tavoittamisessa.

Kalustovuokraus on liiketoimintana erittäin herkkää sääolosuhteiden vaikutukselle. Mikäli vuokraus keskittyy vesijetteihin, lautoihin tai purjeveneisiin, joiden vuokraaminen perustuu pitkälti kokemuksen miellyttävyyteen ja hyvän sään elämykseen, tehdään vuokrauspäätös usein lyhyellä varoitusajalla vallitsevan sään ja käytettävissä olevan ajan puitteissa.

Kanoottti- ja kajakkivuokraus on suunnattu enemmän erähenkisille asiakkaille, joille sää ei ole niin ratkaiseva tekijä, jolloin pilvisyys tai sadekaan eivät kaikille asiakkaille ole välttämättä mikään este.

Uutuustuotteiden ja -lajien, kuten SUP-lautojen vuokraus on myös erittäin paljon säästä riippuvainen. Lahdessa SUP-lautayrittäjä on perustanut liiketoimintansa pakettiauton ja peräkärryn varaan, jolloin ei ole tarpeellista sitoutua kiinteistön vuokraamiseen ja vuokraustoimintaa voidaan tarjota liikkuvasti niillä vesialueilla, joilla asiakkaita havaitaan olevan parhaiten. Haasteena on tietenkin tiedottaminen siitä, missä vuokrausta milloinkin on tarjolla.

Kahvila- ja ravintolapalvelut menestyvät parhaiten, jos sijainti on sellainen, että pääosa asiakkaista tulee paikalle autolla, moottoripyörällä tai polkupyörällä. Veneilijät ja risteilymatkailijat ovat hyvä lisä asiakaskuntaan, mutta eivät yksin riitä kannattavaan liiketoimintaan.

Sama koskee kaikkia muitakin vesistömatkailun yrityksiä. Liiketoiminta on rakennettava mahdollisimman laajan asiakaskunnan varaan, koska vesistömatkailu on erittäin herkkää sään vaihteluille ja on tärkeää pyrkiä tasaaman asiakasvirta mahdollisimman hyvin. Luonnollisesti hyvät sääolosuhteet aiheuttavat ns. positiivisia haasteita, eli hellekeli vetää asiakkaita terasseille kulkuneuvosta riippumatta.

Vieraslaituri palveluiden välittömässä läheisyydessä. Kuva Lempäälän Vaihmalan Hovin rannasta.

32

Venevuokraus on kysyntään nähden täysin riittämätöntä molemmilla järvillä. Kun kyseessä on moottoriveneiden vuokraus, asiassa on monia haasteita: kaluston hankintahinnat, turvallisuuskysymykset, kalliit vakuutukset ja kaluston korjauskustannukset. Ns. tyyppiveneiden vuokrausta on selvitetty aiemmin, mutta investointi on vaikuttanut kannattamattomalta veneilykauden lyhyyden vuoksi.

Uutena mahdollisuutena voitaisiin tutkia aurinkosähkökäyttöisten moottoriveneiden soveltuvuutta vuokraveneiksi. Pitkät ja valoisat kesäpäivät antavat riittävän käyttövoiman ja sähkökäyttöiset veneet liikkuvat maltillisia nopeuksia, jolloin vahinkojen ja rikkoutumisten vaara vähenee. Hankintahinnat voivat kuitenkin tässä vaiheessa olla liiketoiminnan esteitä. Saksassa ja Hollannissa aurinkosähkökäyttöisiä veneitä vuokrataan tyypillisesti noin 100 €/puolipäivää tai vajaat 200 €/koko päivä. Pienimpiä, kahden hengen aurinkosähköveneitä voi vuokrata 10 €/h.

Myös vanhemman, olemassa olevan veneen voi muuttaa aurinkosähkökäyttöiseksi ja pienentää täten aloituskustannuksia. Ulkomaisista lähteistä löytyy esimerkkejä aurinkosähköä käyttävistä veneistä. Esimerkiksi, Itävallassa myydään 7 metristä venemallia 90 000 € vientihintaan (Aquawatt 715 Solar Taxi) ja Yhdysvalloista löytyy rakennusprojekteja, joissa pienen omavalmisteisen veneen kustannukset ovat vain muutaman tuhannen euron luokkaa. Mahdollisuudet hankkia tai rakentaa tarkoitukseen sopivia veneitä riippuvat tietenkin yrittäjän osaamisesta ja mahdollisuudesta sijoittaa hankintoihin.

Tulevaisuudessa on myös huomioitava uuden teknologian käyttöönotto veneilyssä. Autoilusta tutut järjestelmät tulevat varmasti soveltuvin osin aikaan myös veneilyyn, kun teknologian soveltaminen pienemmissä sarjoissa on kannattavaa. Navigointijärjestelmät voidaan tulevaisuudessa varustaa erilaisin anturein, jotka avustavat veneilijää ja pienentävät vaaraa törmätä muihin vesilläliikkujiin tai vedenalaisiin esteisiin. Autoihin hahmoteltu, ja jo lähitulevaisuudessa mahdollinen skenaario autonomisesta liikkumisesta voidaan mahdollistaa myös veneilyssä, jolloin aluksen vuokraaminen asiakkaille, joilla on hyvin vähäinen kokemus, tulee huomattavasti nykyistä turvallisemmaksi. Luonnollisesti tämän kaltainen teknologia esitellään ensin kalleimman luokan aluksissa, mutta on todennäköistä, että teknologia halpenee hyvin nopeasti ja tulee käyttöön myös edullisemmissa hintaluokissa, ehkä jopa yllättävän pian.

Ylipäätänsä vesistömatkailua tulisi tuotteistaa paremmin ja siten helpottaa ostopäätöksen tekoa. Nykyisessä tilanteessa erilaiset palvelut, joita matkailijat mielellään hyödyntäisivät samalla matkalla, tai jopa samaan aikaan, ovat hajallaan, eikä niitä tarjota selkeinä paketteina ja yhdestä lähteestä. Paketteja voisivat olla esimerkiksi lyhyt risteily + ravintolaruokailu, melontaretki + sauna + mökkimajoitus + pyöräily takaisin lähtöpisteeseen tai majoitus + ruokailu + venevuokraus + kartta mukavista rantautumispaikoista tai kalastuskohteista. Räätälöitävyys on silti säilytettävä ja muistettava, että asiakkaan toiveiden kuuntelu on sitä hyvää palvelua, mitä useimmat matkailijat arvostavat ja joka saa asiakkaan palaamaan uudelleen.

Kohteissa ja vuokrauspisteissä tulisi olla infotaulu, jossa kerrotaan paikan historiasta ja käytännön asioista useilla eri kielillä. Jos matkailija sattuu paikalle aikaan, jolloin palvelu on suljettu siltä päivältä, hän saa välitöntä tietoa siitä, mitä on tarjolla ja voi palata jälleen aukioloaikana. Myös esteettömyys tulee muistaa ja tarjota mahdollisuuksia erityisryhmille, kuten liikuntarajoitteisille asiakkaille.

On myös muistettava eri kulttuureista tulevia asiakkaita, joista joillekin meille tutut elementit, kuten luonto, hiljaisuus ja puhdas vesi, voivat olla outoja, jopa pelottavia. Esimerkkinä mainittakoon, että haastatteluissa tuli esille mm. se, että intialaiset matkailijat, jotka ovat tottuneet suureen väestötiheyteen, eivät toistaiseksi ole kiinnostuneita varaamaan mökkiä rauhallisen järven rannalta, koska autiuden kokemus olisi heille ahdistava. Sen sijaan heille on tarjottava lyhyitä ja nopeatempoisia ohjelmanumeroita selkeästi asiansa osaavan oppaan johdolla, johon asiakas voi tukeutua, jos elämys vaikuttaa liian haasteelliselta.

33

Järvimatkailusta usein unohdetaan talviset aktiviteetit, vaikka ne liittyvät aivan yhtä paljon järvellä liikkumiseen, kuin veneily kesällä. Pienimuotoista yritystoimintaa on myös talvella, mm. retkiluistelua, mutta tällä alueella on varmasti myös paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Moottorikelkkasafarit, luistelu, pilkkiminen, hiihto ja retket laavuille ovat talvisia muotoja hyödyntää vesistöjä. Yhtä lailla talvisten aktiviteettien ympärille voidaan rakentaa myös tapahtumia, kuten pilkkikisoja, hiihtokilpailuja, jääkävely-tapahtumia ja monia muita.

Pirkanmaan vesistömatkailussa on paljon mahdollisuuksia uusille ideoille, reiteille ja palveluille. Käytännössä jokaisen yrittäjän on vain tiedostettava mahdollisuudet, nähtävä palvelu ja elämys matkailijan silmin ja rakennettava kokonaisuus, jossa elämyksen löytäminen, ostaminen ja kokeminen on tehty asiakasta ajatellen ja toiminnan kustannukset otettu huomioon realistisesti. Markkinointi on tehtävä yhteistyössä, jotta palvelu löydetään ja jotta erilaiset palvelut voidaan paketoida yhteistyökumppanien voimien - asiakkaan tarpeisiin sopiviksi.

TAPAHTUMAT

Eräänä ehdotuksena uudenlaiseksi tapahtumaksi mainittiin laiva-teatterin järjestäminen. Teatterikokoonpano matkustaisi laivalla ja vierailut kohdistuisivat sellaisiin satamiin, joissa näyttelijäseurue voisi esittää näytelmää kesäteatteri-tyyliin. Näin laivan muut matkustajat saisivat mahdollisuuden lyhyisiin risteilyihin tai vastaavasti mahdollisuuden eläytyä seurueen mukana näytöksiin, ehkä jopa esittäen jotakin osaa niissä. Vastaavasti näytösten tuominen satamiin toisi eloa satamiin ja antaisi muita mahdollisuuksia, mm. virvokkeiden myyntiin tapahtumien aikana. Hyviä vierailusatamia teatteriesityksille voisivat olla esimerkiksi Virrat, Ruovesi, Maisansalo ja Kuru. Vastaavasti Pyhäjärvellä teatteriristeilyn satamia voisivat olla Nokian Eden, Lempäälän kanava (jos pysähtyminen kanavaan ei ole este) ja Akaa. Mahdollisesti tähän joukkoon voisi lisätä myös Laukon kartanon tulevaisuudessa.

Samalla konseptilla laiva voisi tuoda satamiin myös muita tapahtumia, kuten konsertteja, taikaesityksiä, komiikkaa ja jopa pienimuotoista tori-toimintaa. Mahdollisuudet kuljettaa erilaisia tapahtumia satamasta toiseen ovat monet ja tämän ympärille voitaisiin ideoida täysin uudenlaisia tapahtumia, joiden kautta satamat tulisivat tutummiksi yhä useammille.

Myös muita vesistöön liittyviä tapahtumia kaivataan lisää. Erilaiset tempaukset ja liikuntatapahtumat veden äärellä voitaisiin liittää veneilyyn tai laivaristeilyihin. Tapahtumien käynnistäjinä tulisi olla yrittäjiä tai seuroja, joille järjestäminen olisi liiketoimintaa tai varojen keruuta. Kunnat voisivat mahdollisesti tukea toimintaa sopivaksi katsomallaan tavalla, jotta tapahtumien järjestäminen voidaan tehdä mahdolliseksi.

MUUT KEHITTÄMISEHDOTUKSET

Uistelukalastus

Uistelukalastajat kuljettavat venettään trailerilla järveltä toiselle ja tarvitsevat veneenlaskuluiskia mahdollisimman monien kalavesien äärellä. Yleensä harrastajat ovat hyvin tietoisia veneluiskien sijainnista, mutta kattava verkkosivusto, johon nämä olisi merkitty, olisi avuksi. Usein pienemmillä järvillä ei myöskään ole hyvää opastusta ajoreitistä laskuluiskalle. Vene vie -hankkeen implementointivaiheen yhteydessä myös nämä asiat voitaisiin huomioida verkko-/mobiilipalvelussa.

Uistelukalastuksen harrastajat kaipaavat myös riittäviä pysäköintitiloja autolle ja trailerille. Useimmista satamista löytyy jonkin verran tilaa, mutta esimerkiksi Tampereella pysäköintimahdollisuudet ovat hyvin rajatut. Lukitulle trailerien pysäköintialueelle olisi tarvetta, jotta venettä/traileria voidaan säilyttää turvallisesti silloin, kun ei olla vesillä. Tällaisen

34

traileripysäköintialueen ympärille ei toistaiseksi tarvittaisi muita palveluita ja pitkäaikaisempaan säilytykseen tarkoitetun alueen ei tarvitse sijaita lähimmän veneluiskan äärelläkään.

Näsijärvireitti

Näsijärvireitti-yhteistyötä tulisi vahvistaa laivureiden kanssa. Kesän 2015 kokemusten perusteella tulisi suunnitella entistä kiinnostavampia paketteja, jotka houkuttelisivat pyöräilijöitä hyödyntämään laivaa osana pyöräilyretkeään. Vastaavasti yhdistelmäpakettien markkinointiin pitää panostaa, sillä toistaiseksi laiva-pyöräily -paketeista on tietoa ollut saatavilla vain Näsijärvireitin sivuilta ja somessa.

Satamakokonaisuudet

Tampereen Laukontorin satama ja Mustalahti, sekä Ruovesi ja Virrat ovat hyviä esimerkkejä siitä, millaisia satamien tulisi olla. Toki kaikissa näissä on omat kehitystarpeensa, mutta keskeistä on se, että satama on lähellä keskustan palveluita, joka suo edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle, riittäville palveluille veneilijöille ja sille, että risteilymatkailijoilla on lyhyt matka jatkokuljetuksiin, majoituksiin ja nähtävyyksien ääreen. Vanhoja satamia kehitettäessä ja mahdollisesti uusia suunniteltaessa tulee pyrkiä saavuttamaan juuri nuo edut: palveluiden saatavuus ja satamien vilkas toiminta.

Puistomaisuus

Tärkeänä tavoitteena on myös luoda satamista rantapuistoja, jotka ovat viehättäviä ajanviettopaikkoja monenlaisine aktiviteetteineen, kuten esimerkiksi Vilppulankoski, jossa löytyy tekemistä monen ikäisille. Viihtyisässä satamassa on kaikkien kuntalaisten mukava viettää kesäpäivää ja palveluiden tarjonnasta riippuen satama voi olla vetonaula myös kesäkauden jälkeenkin.

Vierasvenepaikkojen maksut

Satamien vierasvenepaikkojen vuokrauksesta on erittäin kirjava käytäntö. Joissakin satamissa maksu suoritetaan yrittäjän toimipisteeseen, esim. ravintolaan. Joissakin maksu laskutetaan jälkikäteen kunnan toimesta. Ja lisäksi on satamia, joissa vieraspaikasta ei kerätä mitään maksua. Mikäli vieraspaikkamaksu on keskimäärin 10 €/vrk ja varsinaisen veneilykauden käyttöaste 90%, menetetään jokaista kuukautta kohti lähes 30 000 € keräämättömiä venepaikkamaksuja sataa ilmaista venepaikkaa kohti. Vaikka vierasvenepaikkaan sisältyisi palveluita, esim. sähkö ja vesi, kerätyistä maksuista pitäisi olla selkeää hyötyä yrittäjälle, joka maksut kerää. Käytäntöjen ja maksujen yhtenäistäminen kaikkialla sisävesillä helpottaisi vierasveneilyä ja todennäköisesti lisäisi kiinnittymisiä ja toisi sitä kautta lisää tuloa satamien yrittäjille.

Puistomaisessa ja monipuolisessa satamassa viihtyvät kaikki. Kuva Vilppulankoskelta.

35

Markkinointi

Tunnettuuden lisäämiseen tulisi tähdätä entistä useammin ja hyödyntää kaikki myönteinen julkisuus, mitä vain voidaan saada. Esimerkiksi, kun vesistömatkailussa jatkossa saadaan otettua pieniä edistysaskeleita, vaikkapa kunnostettua jokin satama, laajennettua vesistömatkailuyrittäjän palveluita tai otettua käyttöön internet-palvelu, joka kokoaa yhteen edes osan nykyisin hajallaan olevasta tiedosta tulee tapahtuneelle hakea median huomiota. Avuksi voidaan ottaa selkeä suunnitelma, jota voidaan käyttää soveltuvin osin useisiin tapauksiin. Suunnitelmassa hahmotellaan lehdistötiedotemainen kuvaus tapahtuneesta ja otetaan yhteyttä median edustajiin. Yhteensopivalla aikataululla tieto julkaistaan myös internet-sivuilla, Facebookissa tai muussa sosiaalisessa mediassa niin, että asiasta on mahdollisimman paljon tietoa, kun media siitä kirjoittaa tai kertoo radiossa. Pienten parannusten kautta saatava tunnettuuden lisääntyminen on merkittävä keino lisätä vesistömatkailun näkyvyyttä kokonaisuutena. Pienetkin alan uutiset kantavat kortensa kekoon asiakokonaisuuden hyväksi.

Veneiden kausipaikkojen vuokraus

Tampereella on tutkittu mahdollisuutta siirtää venepaikkavuokraus (kausipaikat) internet-palveluun, jolloin veneilijät voivat hoitaa venepaikkavarauksen itsepalveluna mihin vuorokauden aikaan tahansa, millä tahansa internetiin kytketyllä laitteella. Palvelulla on monia etuja nykykäytäntöön verrattuna. Asiakas näkee selkeästi kartalta varattavissa olevien paikojen tilanteen ja voi helpommin varata itselleen sopivan laituripaikan. Palvelu myös ohjaa asiakasta varaamaan paikan, joka sopii asiakkaan veneelle. Varattu paikka maksetaan saman tien verkkopankin kautta ja laskujen lähettäminen, sekä maksujen maksamisen seuranta eivät ole enää tarpeellisia.

Palvelu on aina käytössä ja auttaa satamatoimiston henkilökuntaa mahdollistamalla tapahtumien kirjaamisen satamissa paikan päällä. Esimerkiksi, tilapäisesti käytöstä poistettava laituripaikka voidaan merkitä reaaliaikaisesti järjestelmään työntekijän mukana olevalla tabletti-tietokoneella. Myös yhteydenotot asiakkaisiin helpottuvat, kun satamatyöntekijä voi tarkistaa veneen omistajan tiedot paikan päällä ja tarvittaessa ottaa yhteyttä omistajaan, esimerkiksi, jos veneellä on jokin uhkaava tilanne tai veneeseen on kohdistunut ilkivaltaa. Järjestelmän ansiosta kaikki tieto saadaan välittömästi kirjattua ja unohtamisesta aiheutuneet inhimilliset erehdykset voidaan minimoida.

Järjestelmään pyritään myös liittämänä myöhemmin muita ominaisuuksia, jotka säästävät kustannuksia ja aikaa. Esimerkiksi, pysäköintilupien tulostaminen internetin kautta on yksi kehitysajatus. Tällöin asiakkaan ei enää tarvitsisi noutaa lupaa erikseen satamatoimistosta ja lupamateriaalien materiaali- ja tulostuskulut voitaisiin minimoida. Järjestelmä on myös laajennettavissa, joten vuokrausjärjestelmä voidaan laajentaa vaikka maakunnalliseksi, mikäli yhteisestä varausjärjestelmästä nähdään olevan kunnille etuja.

36

PIRKANMAAN VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMINEN

Vesistömatkailun kehittäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että valjastamme hyötykäyttöön Pirkanmaan upean luonnon ja järvimaisemat, keskittymällä tukemaan vesistön ympärillä jo toimivaa yrittäjäverkostoa ja samalla suomme mahdollisuuksia yhä useammille yrittäjille tulla mukaan tukemaan matkailijoiden viihtymistä maakunnassamme.

Vesistö ja luonto eivät tarvitse kehittämistä, vaan siihen liittyvät palvelut ja yritystoiminnan kehittäminen. Maailmalla 9 % bruttokansantuotteesta tulee matkailusta ja 1/11 työpaikasta on matkailun parissa. Suomen matkailutulo oli 2013 14,4 mrd euroa, eli vain 3% BKT:sta. Olemme siis melko kaukana yleisestä keskiarvosta.

Silti, matkailu työllistää Suomessakin jo 140 000 henkeä ja ala on hyvin merkittävä Suomen kansantaloudelle, sekä myös alueellisesti. Matkailun osuutta voidaan kasvattaa ja samalla luoda lisää työpaikkoja. Vuonna 2012 matkailun palkkatulovaikutukset Tampereen seutukunnassa olivat n. 161 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan matkailun välittömät tulovaikutukset Tampereen seutukunnassa olivat n. 620 miljoonaa euroa.

Mikäli oletamme, että Tampereen seutukunnan välitön matkailutulovaikutus edustaa noin kolmasosaa (3% vastaan 9%) maailman keskimääräisestä matkailutulosta, voidaan miettiä kuinka paljon työllisyys ja hyvinvointi lisääntyisi seutukunnassa, jos matkailutulo voitaisiin kolminkertaistaa.

Vuoden 2014 tilastojen mukaan useimmat ulkomaalaiset matkailijamme tulevat edelleen Venäjältä tai Ruotsista. Venäläisten matkailijoiden määrä on ollut laskussa, joten on syytä pyrkiä lisäämään panostusta Saksasta, Virosta ja Britanniasta tuleviin matkailijoihin, jotka ovat seuraavaksi suurimmat ryhmät. Aasiasta tulevia matkailijoita ei myöskään pidä unohtaa, vaikka heidän määränsä on toistaiseksi pieni.

On muistettava, että matkailijoiden houkuttelemiseksi heille on tarjottava kokemuksia ja elämyksiä, jotka kiinnostavat heitä. Voimme tarjota yksilöllisiä ja aitoja elämyksiä aidon luontomatkailun parissa.

Kuten kaikki yritystoiminta, myös vesistömatkailun kehittäminen vaatii riskinottokykyä. Pirkanmaalla on upea vesistö ja paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Kaikkien ei tarvitse etsiä menestymisen mahdollisuuksia digitalisoinnista, vaan menestyä voi myös matkailun alalla ottamalla harkittuja askeleita oikeaan suuntaan, kohdistamalla markkinointi potentiaalisimpiin asiakasryhmiin ja tarjoamalla juuri heitä kiinnostavia matkailupaketteja, joita on helppo ostaa. Riskiä voi siis pienentää aloittamalla tai laajentamalla kohdennetusti.

Olemassa olevilta toimijoilta vaaditaan enemmän panostusta myyntiin ja markkinointiin, sekä tuotteiden muokkaamista asiakkaiden erilaisiin ja alati muuttuviin tarpeisiin. Tässä on otettava avuksi matkailualan tutkimustoiminta ja aktiivisempi omien asiakkaiden kuunteleminen. Menestys ja kasvu voidaan saavuttaa vain tekemällä rohkeita, mutta faktoihin perustuvia päätöksiä ja toimenpiteitä uusien matkailijoiden tavoittamiseksi ja nykyisten asiakkaiden säilyttämiseksi.

Kun vesistömatkailun kehitystä pohditaan, on nähtävä sen suuret mahdollisuudet ja suhtauduttava asiaan liiketoiminnan perusperiaatteita kunnioittaen. Eräinä tärkeimpinä asioina riskinottokyvyn ja rohkeuden lisäksi on pidettävä seuraavia Vene vie -esiselvityksessä usein esiin tulleita seikkoja:

Asiakas odottaa saavansa palvelua

Hyvää palvelua saanut asiakas tuo lisää asiakkaita

Joustavuus on yksi tapa palvella asiakasta

Selkeys helpottaa aina ostopäätöstä

37

Tarinoiden kertominen juurruttaa kokemuksen syvemmälle muistiin

Järvimatkailu ei ole sidottu kuntarajoihin

Matkailun kehittämisen pitää perustua tietoon ja tutkimukseen, ei arvauksiin

Menestyvä matkailuyritys ei ole samanlainen kuin muut, vaan rohkeasti oma itsensä

Avoimuus ja yhteistyö on koko maakunnan etu

Järvimatkailutuote myy sitä paremmin, mitä helpompi se on ostaa

Valmis paketti on helpompi ostaa

Myös räätälöityihin matkoihin on oltava mahdollisuus

Järvimatkailun kiinnostavin vaihtoehto ei ole kokopäivän risteily

Järvi on järvi myös talvella

Satama on parhaimmillaan upea puisto kaupunkikeskustan rannassa

Mahdollisuudet on nähtävä matkailijan silmin

Tilastotiedot: VisitFinland, Manka & Wallenius 2013, Tilastokeskus/majoitustilastot.

38

IMPLEMENTOINTIVAIHEESTA

Vene vie -implementointivaiheen onnistumisen kannalta olisi tärkeää toteuttaa toimenpiteet yhdessä, maakunnallisena hankkeena. Implementoinnin hajauttaminen on tietenkin mahdollista ja toimenpiteitä voidaan toteuttaa esimerkiksi kuntakohtaisesti tai parin kunnan yhteistyönä. Tärkeää on kuitenkin huomioida, että tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyö-näkökulma ja toteutusten koordinointi pystytään pitämään mukana kehittämisessä.

Ajallisesti implementointivaiheen tulisi käynnistyä riittävän nopeasti esiselvityksen jälkeen, jotta kerätty tieto ei ehdi liikaa vanhentua ja käytettävissä oleva hiljainen tieto, sekä resurssit ovat edelleen käytettävissä.

Vierasvenesatama- ja laituri-infrastruktuurin kohdalla tavoitteena on, että Vene vie -satamaraportissa ja loppuraportissa esitetyt puutteet voidaan korjata. Ensiarvoisia tässä ovat turvallisuuden, ympäristönsuojelun ja esteettömyyden parantamiseen liittyvät toimenpiteet. Sen lisäksi useimmissa kunnissa hyvin tiedostettu venepaikkojen riittämättömyys kannustaa hankkimaan uusia laitureita todetussa määrin, sekä kunnostamaan laiturit niissä satamissa, joissa siihen on todettu tarvetta.

Kaikki toimenpiteet olisi perusteltua tehdä yhteistyönä, jotta saavutetaan etuja hankinta- ja toteutuskustannuksissa ja säästetään henkilöresursseja. Myös vesistömatkailun yhteistyön jatkaminen ja -vahvistaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Keskustelua yhteisen katto-organisaation, tai kehitys- ja myyntiyhtiön perustamisesta on syytä viedä eteenpäin.

Jatkohankkeella tavoitellaan myös vesistömatkailun vetovoiman lisäämistä, uusien palvelumarkkinoiden edellytysten kehittymistä ja turismin kasvua. Satamien, reittien ja vesistöjen ympärille sijoittuvien palveluiden kehittämisen kautta alueelle pyritään luomaan mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntymiseen.

Internet-sivuston ja mobiilisovelluksen hankinta ja käyttöönotto on yksi erillinen, mutta keskeinen jatkohankkeen tavoite.

Implementointivaihe on suunniteltu rahoitettavaksi mahdollisesti yrittäjien, kuntien ja julkisen tuen avulla. Rahoituksesta ja jatkohankkeen aloittamisesta on toivottavaa käynnistää neuvottelut mahdollisimman pian.

39

LINKKEJÄ MATKAILUN KEHITTÄJILLE

Suomeksi; matkailu, kehittäminen, kohdesivustot:

http://www.matkailu.org/

http://www.matkailu.org/ennakointi/opas-ennakointiin-matkailualalla-etusivu

http://matkailu.luc.fi/Tuotekehitys/Etusivu

http://www.visitfinland.fi/tuoteteemat-ja-tyokalut/

http://www.visitfinland.fi/tutkimukset-ja-tilastot/

http://www.palkane.fi/matkailun-tietopankki

http://www.visitsaimaa.fi/

http://www.visitpaijanne.fi/

http://www.visithelsinki.fi/ammattilainen/miksi-helsinki/faktoja-ja-tilastoja/helsingin-matkailustrategia

http://www.ruka.fi/ruka-kuusamo-matkailu

http://www.outdoorsfinland.fi/

http://leadersuomi.fi/

Suomeksi; veneily, melonta:

http://www.melontajasoutuliitto.fi/harraste-ja-retki/retkimelojan-hyotylinkit/

http://www.veneilysaimaa.com/

http://www.vierassatamat.fi/index.php?page=a5f065004131945319aa8eb549360c7

http://www.veneretki.fi/map#

Englanniksi:

http://www.european-waterways.eu/e/index.php

http://www.waterwaysforgrowth.eu/

https://canalrivertrust.org.uk/

http://livingonanarrowboat.co.uk/a-free-narrowboat-guide-for-cart-visitors/

http://www.gunlaketourism.com/

http://en.wasser-und-urlaub.de/

40

YHTEYSTIEDOT

Vene vie -hankkeen aikana:

Arto Lammintaus projektipäällikkö arto.lammintaus@tampere.fi 040 673 6582

Vene vie -hankkeen päätyttyä (9.12.2015 jälkeen):

Arto Lammintaus liiketoimintakonsultti arto@alc.fi 050 372 9062