Upload
others
View
8
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Verkostot ja yhteisötinnovaatioympäristöissä
Nina Mustikkamäki
Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö, Sente
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
1. Verkostot –yleistä2. Verkostot innovaatioympäristöissä
3. Yhteisöajattelun esiin nousuinnovaatiotutkimuksessa
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
VERKOSTOT
AlihankintaverkostotAlihankintaverkostot
EliittiverkostotEliittiverkostot
PolitiikkaverkostotPolitiikkaverkostot
Organisaatioverkostot
Innovaatioverkostot
Sosiaaliset verkostotKaupunkiverkostotKaupunkiverkostot
Kehittäjäverkostot
(Kuva: Kirsi Sutinen)
Toiminnalliset verkostotToiminnalliset verkostot
Fyysiset verkostotFyysiset verkostot
Yritysverkostot
T&K verkostotT&K verkostot
Strategiset verkostotStrategiset verkostot
EtsintäverkostotEtsintäverkostot
TukiverkostotTukiverkostot InvestointiverkostotInvestointiverkostot
TorjuntaverkostotTorjuntaverkostot
Esim
erkk
ejä
verk
osto
ista
Oppimisverkostot
Innovaatioyhteisöt
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Verkostokäsitteitä ja määritelmiä I
• Yleinen verkostokäsite: Yleisimmillään verkosto voidaan nähdä metaforana.
Verkostometafora ilmaisee sen, että ihmiset ovat toisiinsakytkeytyviä, verkottuvia ja tässä mielessä “sosiaalisia”olioita(Miettinen ym. 2006).
• Määritelmä: Verkosto on yksikköjen joukko, jota niiden väliset siteet
yhdistävät. Yksikköjä voivat olla esim. Ihmiset, organisaatiottai valtiot (Nohria 1992, Castells 2000, Miettinen ym. 2006).
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Verkostokäsitteitä ja määritelmiä II
• (Uusi) taloudellinen verkostokäsite: Kytkee verkostot taloudelliseen toimintaan (erityisesti
innovaatiotoimintaan) Pyrkii ymmärtämään innovaatioiden lähteitä ja
innovaatioprosesseja Verkostojen nähdään syntyvän talouden sisältä, sen omista
vaatimuksista ja edellytyksistä käsin.
• Määritelmä: Verkosto voidaan nähdä organisointi ja
koordinointimuodoksi “puhtaiden markkinoiden”jahierarkioiden välissä.
(Miettinen ym. 2006)
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Verkostokäsitteitä ja määritelmiä III
• Sosiaalinen verkostokäsite: Kytkee verkostot sosiaaliseen kanssakäymiseen Taloudellinen toiminta on “uppoutunut”sosiaalisiin suhteisiin
Sosiaaliset suhteet ovat taloudellisessa toiminnassa olennainen javälttämätön osa.
Uppoutuneisuus viittaa prosessiin, jossa sosiaaliset suhteet muovaavattaloudellista toimintaa (Uzzi 1996).
Sosiaalista “uppoutumista”pitää yllä luottamus ja vastavuoroisuus Sosiaalinen verkostokäsite nostaa esiin myös verkostojen
negatiiviset puolet. Sosiaaliset verkostot ovat eräs tehokkaimmistatavoista ajaa verkoston omia itsekkäitä etuja verkoston ulkopuolisiaosapuolia vastaan.
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Verkostokäsitteitä ja määritelmiä IV
• Sosiaalisen verkoston määritelmä: Verkosto voidaan määritellä joukoksi toimijoita ja niiden
välisiä suhteita. Yhteistyön perustana on lojaalisuus,solidaarisuus ja luottamus. (Liebeskind ym. 1996, ks. myösLinnamaa & Sotarauta 2000).
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Verkostot ja sosiaalinen pääoma I
• Käsite nousi esiin 19801990 luvuilla, jolloin yksilöidenkäytössä olevaa suhdeverkostoa alettiin nimittääsosiaaliseksi pääomaksi. (Vrt. Inhimillinen pääoma,osaamispääoma, kulttuurinen pääoma jne.)
• Sosiaalisella pääomalla viitataan yleensä sosiaalisenrakenteen ulottuvuuksiin, kuten sosiaalisiinverkostoihin, normeihin ja luottamukseen, jotkaedistävät verkoston jäsenten välistä sosiaalistavuorovaikutusta ja sen myötä tehostavat yksilöidentavoitteiden toteutumista ja talouden toimintaa.(Ruuskanen, 2001)
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Verkostot ja sosiaalinen pääoma II
• Sosiaaliseen pääomaan liittyy useita määritelmiä: Kaksi lähestymistapaa:
Sosiaalinen pääoma yksilöllisenä hyödykkeenä –henkilökohtaisten etujensaavuttaminen (esim. uralla eteneminen)
Esim. Burt (1992) Sosiaalinen pääoma yleisenä hyötynä –määrittelee luottamus,
vastavuoroisuus ja vahvat sosiaaliset normit, jotka mahdollistavat yhteistyönja luovat tehokkaan normiston sosiaaliselle käyttäytymiselle
Esim. Bourdieu (1986), Coleman (1988), Putnam (1993), Inkpen & Tsang(2005)
• Sosiaalisen pääoman rapautuminen vs. sosiaalisten suhteidenyksilöllistyminen
Putnam (2000) Bowling Alone vs. Cohen & Fields (1999) SocialCapital and Capital Gains in Silicon Valley
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Lähestymistapoja verkostoihin
• Rakenteellinen lähestymistapa: verkoston muoto(rakenne) ratkaisee, suhteiden sisältö toisarvoista
• Konnektionistinen lähestymistapa: huomioresursseissa, joita verkostossa kulkee (materialistinen,eimaterialistinen)
• Suhteisiin perustuva lähestymistapa: suhteiden sisältöja tyyppi merkityksellistä (ystävyys, luottamus,kunnioitus, sukulaisuus jne.)
(Johansson ym. 1995)
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Rakenteellinen
(Caspar 2007)
Tunnuslukuja mm:
•Tiheys
•Keskeisyys
•Keskittyneisyys
•Välillisyys
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Konnektionistinen
Krackhardt & Hanson (1993) Informal networks: the company behind the chart
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Suhteisiin perustuva
Krackhardt & Hanson (1993) Informal networks: the company behind the chart
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Verkostot innovaatioympäristöissä
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Verkostot innovaatioympäristössä
• Tiedon roolin merkitys on vahvistunut kaikessataloudellisessa toiminnassa.
• Tiedon luomisen sosiaalinen luonne on noussut erityisestiesiin: Uuden tiedon luomisessa ei ole niinkään kyseyksittäisten ihmisten oivalluksista, vaan kyse on erilaistenverkostojen kyvystä tuottaa ja siirtää tietoa sekä oppia uutta(vrt. taloudellinen ja sosiaalinen verkostokäsite).
• Tutkimuksissa on korostettu sekä organisaatioiden välistenyhteistyösuhteiden että yksittäisten työntekijöiden välisenvuorovaikutuksen merkitystä yritysten innovaatiotoiminnalleja laajemmin alueella tapahtuvalle tiedon leviämiselle.
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Tieto ja tiedon luonne I
• Tietoa voidaan tarkastella useista näkökulmista: Staattinen tai objektinäkökulma
Tieto koostuu asioista, joita voidaan tunnistaa, järjestellä, kerätä jasiirtää
Prosessinäkökulma Tiedon dynaamiset ominaisuudet eli tiedon jakaminen, luominen,
soveltaminen, oppiminen ja viestiminen korostuvat
• Tieto voidaan jakaa… dataan, informaatioon ja tietämykseen
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Tieto ja tiedon luonne II
• Eksplisiittinen (codified) ja hiljainen (tacit) tieto (Polanyi1958/1966)
Eksplisiittinen (koodattu, muodollinen) tieto on tietoa, jotavoidaan ilmaista kompaktissa ja standardisoidussamuodossa, ts. tieto on muutettu sellaiseen muotoon, jotavoidaan siirtää helposti informaatioinfrastruktuurin kautta.
Hiljainen (koodaamaton, epämuodollinen) tieto viittaa tietoo,jota ei voida helposti siirtää, koska sitä ei ole esitettykoodatussa muodossa. Ainoa tapa siirtää hiljaista tietoa onsosiaalisen vuorovaikutuksen muotojen kautta.
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Verkostot innovaatioympäristössä
Heikot ja vahvat sidokset tiedonhankinnassa, tiedonvaihtostrategioista,tiedon merkityksestä yksilölle jne.
mm. Granovetter (1973), Allen(1997), Von Hippel (1987), Dahl &Pedersen (2001), Bouty (2000)
Yksilö
Yhteistyön, verkostojen ja sosiaalisenpääoman merkitys yritykseninnovaatiotoiminnalle, uuden tiedonluominen ja leviäminen, heikot ja vahvatsidokset tiedon hankinnassa, yliopistojenja yritysten välinen tiedonvaihto jne.
mm. Schrader (1995), Benner(2003), Ruuskanen (2005), Tsai(2001), Nonaka & Takeuchi (1995),Hansen (1999), Cohen & Levinthal(1990)
Organisaatio
Tiedon leviäminen, LKS, keskittyminen,local buzz / global pipelines,työntekijöiden liikkuvuus ja tiedonleviäminen jne.
mm. Marshall (1890),Breschi &Lissoni (2001), Saxenian (1994,1996), Power & Lundmark (2004),Tomlinson & Miles (1999), Bathelt,Malmberg, Maskell (2002), Henry &Pinch (2000)
Klusteri
FokusTutkimuksia uuden tiedon
tuottamisesta ja tiedonleviämisestä
Tasot
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Verkostot innovaatioympäristössä
• Tiedon tuottamisen keskiö: Virallisista organisaatioiden välisistä verkostoista ihmisten
välisiin epävirallisiin (sosiaalisiin) verkostoihin.
(kuva: Linnamaa & Sotarauta 2000)
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Sosiaaliset verkostot
• Sosiaaliset verkostot ovat kasvattaneet merkitystääntyöelämässä
• Taustalla on mm. seuraavia tekijöitä: Työelämän rakenteet ovat muuttuneet verkostomaisiksi
Yhteistyö ja projektimainen työskentely on lisääntynyt Työelämä on ”pirstaloitunut”
työmarkkinoille syntynyt ”rajattoman uran”malli; työsuhteet ovatlyhentyneet, pätkätyö on lisääntynyt jne.
Asiantuntijatyön merkitys on kasvanut asiantuntijoiden työidentiteetti vahvistaa verkostoitumista;
asiantuntijoiden rooli organisaatioissa on muuttunut Tiedon merkityksen kasvu ja tiedon määrän kasvu
know who ja know who knows what –tyyppisten tiedon lajien merkityson kasvanut.
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Työelämän muutos
Toinen aalto (18601970) Kolmas aalto (19702000) Neljäs aalto (2000)
Kaiken tekeminen itse Verkostoituminen, keskittyminenydintoimintoihin, ulkoistaminen
Toiminnan rakentuminen jatkuvastiuudelleen organisoituvienprojektien ympärille
Liik
etoi
min
tam
alli
Tuottavuuden lisääminen kokoakasvattamalla
Tuottavuuden lisääminenmuodostamalla kaikkia hyödyttäviäverkostoja toimittajien, asiakkaidenja partnereiden kanssa
Tuottavuuden lisääminenkilpailemalla ja tekemälläyhteistyötä samanaikaisesti
Pysyvä työsuhde yhdellätyönantajalla
Useita työsuhteita eri työnantajilla Epätyypilliset työsuhteet.Työskentely itsensä työllistävänäasiantuntijana
Eteneminen vertikaalista Eteneminen horisontaalista Eteneminen asiantuntemuksenlisäämistä
Ura
prof
iili
Työnantaja määritteleeurakehityksen
Työntekijä määrittelee yhdessätyönantajan kanssa urakehityksen
Työntekijä määrittelee omanurakehityksensä
(Miles & Snow 1996)
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Vahvat ja heikot sidokset I
•Granovetter (1973). Väitöskirja “Getting a job. A study of contactsand careers”.
Tutkimus osoitti, että työpaikan hankinnassa olennaisinta tietoasaadaan satunnaisilta ja kaukaisilta tuttavilta Heikot sidokset
kanssakäyminen on suhteellisen vähäistäja etäistäyhteistyö on epäsäännöllistä, neutraaliasekä mahdollisesti lyhytkestoistavaativat vähän aikaa
kanssakäyminen tiivistä ja läheistä,suhteeseen investoidaan aikaa tai muitaresursseja, kanssakäyminen onvastavuoroistayhteistyö on usein toistuvaa, säännöllistäja tunneperustaista
Heikot sidoksetVahvat sidokset
(Granovetter 1973, Ruef 2002)
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Vahvat ja heikot sidokset II• Heikkojen ja vahvojen sidosten rooli uuden tiedon hankkimisessa
Hansen (1999): Tiedon hankintakanavat riippuvat tarvittavan tiedonominaisuuksista:
helposti välitettävää informaatiota löydetään pääosin heikkojen suhteiden kautta monimutkaista tietoa siirretään vahvojen suhteiden kautta. Projektiryhmän heterogeenisyys parantaa ulkoisen tiedon hankintaa, mutta heikentää
sisäistä kommunikaatiota.
• Heikkojen sidosten merkitys nousee esiin siinä, että näidensidosten avulla tiimi tai yksilö tulevat tietoiseksi niistätietoresursseista, jotka saattaisivat olla potentiaalisen arvokkaitakäsillä olevan ongelman ratkaisemiseksi. Itse ongelmanratkaiseminen taas vaatii tiivistä kanssakäymistä ongelmanratkaisemiseen osallistuvien ihmisten kesken. (Hakkarainen ym.2004).
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Rakenteellinen aukko I
• Burt (1992, 2004) loi heikkojen ja vahvojen sidosten pohjaltarakenteellisen aukon käsitteen
• Tarpeelliset ja tarpeettomat yhteydet: Mikäli kahden toimijanvälillä olisi hyödyllistä olla yhteys, mutta sitä ei ole, onmuodostunut rakenteellinen aukko.
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Rakenteellinen aukko II
• Coleman vs. Burt Coleman: Koheesio (tiiviit yhteydet ryhmän sisällä) luo
sosiaalista pääomaa, koska luottamus ja keskinäiset normitovat vahvoja ja kommunikaatio toimijoiden välillä ontehokasta.
Burt: Välittävä asema (toisistaan erillään olevien toimijoidenvälillä) luo sosiaalista pääomaa yksilön saaman informaatioja kontrollietujen kautta.
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Yhteisöajattelun esiin nousuinnovaatiotutkimuksessa
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Innovaatioyhteisöt
• Yhteisöajattelun esiin nousussa lähtökohtana tiedonprosessuaalinen luonne.
• Tietoa ei tulkita absoluuttisena totuutena, vaannähdään, että päivittäiset käytännöt ja rutiinit ovatkeskeisin oppimisen ja uuden tiedon tuottamisen lähde.Tämän näkökulman mukaan tietoa tuotetaan erilaisissakäytännöissä, jotka tapahtuvat sosiaalisessavuorovaikutuksessa (Amin & Cohendet 2000).
• Oppiminen, uuden tuottaminen vs. tiedon siirtäminen
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Tieto ja innovaatioyhteisötTietämysperustat
Luottamus hiljaiseen tietoon,käytännön taitoon ja
etsintätaitoihin (search)
Hallitseva tiedon muoto hiljainen;tekemiseen, käytäntöihin jakädentaitoihin liittyvä tieto
Hallitseva tiedon muoto kodifioitu;dokumentit, patentit ja julkaisut
Oppiminen ammatillisissayhteisöissä, oppiminen katu ja
nuorisokulttuureista taikorkeakulttuureista
Vuorovaikutteinen oppiminenasiakkaiden ja toimittajien kanssa
Tutkimuslaitosten ja yritysten T&K–osastojen välinen yhteistyö
Keskeistä tiedon uudelleen käyttötai perinteisten konventioiden
kyseenalaistaminen jahaastaminen
Keskeistä sovellettuongelmasidonnainen tieto
perustuen usein induktiivisiinprosesseihin
Keskeistä deduktiivisiinprosesseihin ja formaaleihin
malleihin perustuva tieteellinentieto
Uusilla tavoilla uudelleenyhdistelyyn (recombination)
perustuva innovaatio
Olemassa olevan tiedonsoveltaminen tai yhdistelyyn
perustuva innovaatio
Uuden tiedon luomiseen perustuvainnovaatio
SymbolinenSynteettinenAnalyyttinen
(Asheim 2006, ks. myös Sotarauta, kalvosetti III)
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Innovaatioyhteisöt
• Yhteisön käsite tuo verkostoja paremmin esille tiedontuottamiseen ja oppimiseen liittyvien prosessienpragmaattisen ja interaktiivisen luonteen.
• Yhteisö voidaan yleisellä tasolla määritellä ryhmäksi ihmisiä,joita yhdistää tunnepitoiset suhteet. Yhteisö vaatiiolemassaolonsa perustaksi joukon yhteisiä arvoja, normeja,merkityksiä sekä jaetun historian ja identiteetin –eli jaetunkulttuurin (Lindkvist 2005).
• Viime vuosina on korostettu, että yhteisöt ovat tehokkaintapa tuottaa uutta tietoa.
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Yhteisöjä
• Käytäntöyhteisöt Yhteisöjä, joissa yksilöitä sitoo yhteinen kiinnostus tai yhteinen ammatillinen tausta.
“Vahvat”sosiaaliset sidokset. Vapaa itseorganisoituminen. Yhteisön jäsenethomogeenisia. (Lave & Wenger 1991, Wenger 2000)
• Episteemiset yhteisöt Yhteisöjä, joissa yksilöitä sitoo yhteinen sitoutuminen saavuttaa tietty tiedollinen
taso ja halu tuottaa uutta tietoa tiedon luomisen takia. Yksilöt ovat yhteydessätoisiinsa enemmän rooleina kuin yksilöinä. Voidaan kuvata tiedeyhteisöiksi, joillasamantyyppinen ammatillinen ja/tai koulutuksellinen tausta –sama tieteellinentietämyspohja. (Knorr Cetina 1981)
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Tietämysperustat ja yhteisöt
Episteemiset yhteisötKäytäntöyhteisöt
Analyyttinen tietämysperustaUuden tiedon luominen, formaaleihinmalleihin perustuva tieteellinen tieto,
dokumentit, patentit ja julkaisut
Synteettinen tietämysperustaTiedon soveltaminen ja yhdistely,
ongelmasidonnainen lähestymistapa,vuorovaikutteinen tekemiseen ja käytäntöihin
liittyvä oppiminen
(Moodysson ym. 2006, Coenen ym. 2004, Asheim & Gertler 2005)
Usein paikallisia, tietyntoimialan sisällä
Usein globaaleja jaheterogeenisia
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Innovaatioyhteisöt käytännössä Esimerkki BioneXt Tampere –ohjelman toimijoista
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Esimerkki –innovaatioyhteisöt I
• BioneXt Tampere on investointi ja kehitysohjelma, joka edistääbioteknologian koulutuksen, huippututkimuksen, tuotekehityksen,kliinisen soveltamisen ja kansainvälisen kaupallistamisenmahdollisuuksien ja osaamisen kehittymistä (www.bionext.org)
• Ohjelman toteuttamiseen osallistuvat:
Alueen elinkeinoelämä (mm. Santen Ltd, Inion Ltd, FIT Biotech Plc) Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri Sitra Tampereen yliopisto Tampereen Teknillinen yliopisto Tampereen kaupunki TEkeskus VTT
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
BioneXt painopistealueet ja kärkihankkeet
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Episteemiset yhteisöt• Tamperelaiset tutkimusryhmät ovat osa erilaisia globaaleja
episteemisiä yhteisöjä.• Uuden tiedon tuottaminen on yhteisöissä keskeisessä roolissa –
tutkijat sitoutuneet tiedon tuottamiseen.
“I am more interested in discussing scientific issues, making a contact is probably asecondary step.”Tutkija.
• Yhteisö on foorumi, jossa tiedon tuottamiseen liittyvä keskusteluja virallistaminen käydään –yhteisöjen rakentumisessa keskeisiätekijöitä ovat yhteisöön “pyrkivien”maine ja tieteelliset ansiot.
“We knew him because of publications he had, so we not really knew him throughpersonal contact, but rather through scientific readings”. Tutkija
• Yhteistyösuhteet enemmän globaaleja kuin paikallisia.
Nina MustikkamäkiUniversity of Tampere
Research Unit for Urban and Regional Development Studies
Käytäntöyhteisöt• Erityisen yhteisön muodostaa biomateriaalitekniikan laitoksen (tty) ja
Pertti Törmälän 80’luvulla kehittämän biohajoavan ruuvin ympärillesyntyneiden yritysten työntekijöiden muodostama käytäntöyhteisö.
• Yhteisö ei ole yksi kokonaisuutensa vaan pikemminkin muodostuuuseista pienemmistä, itseorganisoituneesti muodostuneista yhteisöistä,joissa kulmakivenä ovat henkilöiden väliset epäviralliset suhteet.
“Ehkä mulla pitää olla siinä sitten jotain sosiaalista mukana, silleen että mä verkostoituisinhelposti, sanotaan sillä lailla, että mä pitäisin niihin ihmisiin yhteyttä ettei pelkästään ehkä
töitten puolesta kuitenkaan”. Tutkija.
• Uutta tietoa tuotetaan virallisissa projekteissa, mutta näiden virallistensuhteiden rakentumista ohjaa hyvin pitkälle ihmisten epävirallisetsuhteet.
• Yhteisö on foorumi, jossa tietoa levitetään ja uusia ideoita synnytetään.• Yhteistyösuhteet pääosin paikallisia.