Suomi meloo Mikrolog III:n turvatessaRautauoman suuri suosio VenetsialaisissaOperaatio Meritähti valppaana koko Juhannuksen

HELSINGIN MERIPELASTUSYHDISTYS HELSINGFORS SJÖRÄDDNINGSFÖRENING

Meripelastus3/15

Kahvila MattolaituriEhrenströmintie 3A, Helsinki | +358 45 119 6631 | www.mattolaituri.com

MATTOLAITURI-Merellinen kohtauspaikka-

Julkaisija / Utgivare: Helsingin Meripelastysyhdistys _ Helsingfors Sjöräddningsförening ry

Päätoimittaja / Chefredaktör: Jukka-Pekka Lumilahtilehti@hmpy.fip. 050 350 9195

Toimitus / Redaktion: Jukka-Pekka Lumilahti, Sami Korppi, Mika Back, Nina Hiltunen, Pinja Hentunen, Mikael Andersén, Christian Kurtén ja Tuula Hakkola

Paino / Tryck: Kopio Niini, HelsinkiPainos / Upplaga: 3450 kpl / stISSN-L 0788-401XISSN 0788-401X (painettu)ISSN 1798-8365 (verkkoversio)

Kansi/Pärm: PV Mikrolog III syyspartiossa. Kuva: Sebastian Nilsson-Ollandt

www.helsinginmeripelastusyhdistys.fi

Helsingin Meripelastusyhdistys _ Helsingfors Sjöräddningsförening ry Matosaari / Maskholmen, Jollas, PL 66, 00101 Helsinki

p. 050 571 3940

M ERI PELA STUS 3/15

Meripelastus on Helsingin Meripelastusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa. Meripelastus är Helsingfors Sjöräddninsförenings medlemstidning som utkommer fyra gånger per år. Nästa tidning utkommer i december.

Meripelastuksen hälytysnumeroSjöräddningens alarmnummer

0294 1000(pvm tai mpm _ lna eller msa)

www.raja.fi

Kahvila MattolaituriEhrenströmintie 3A, Helsinki | +358 45 119 6631 | www.mattolaituri.com

MATTOLAITURI-Merellinen kohtauspaikka-

Ruorin takaa

Vid rodret

Vapaaehtoinen! Millainen ihminen on vapaaehtoinen?Wikipedian mukaan vapaaehtoinen on sellainen, joka tekee omasta tahdostaan jotain sellaista, joka ei ole pakollista.Vapaaehtoinen meripelastustoiminta on merkittävä osa valtakunnallista pelas-tuspalvelua. Meripelastusseuran miehistöt auttavat joka vuosi vesillämme yli kahtatuhatta ihmistä, joista noin parikymmentä pelastetaan todennäköisesti varmalta menehtymiseltä. Avunsaajista pääosan muodostavat huviveneilijät, joiden matka katkeaa tekniseen vikaan tai merimiestaitojen puutteeseen. Vapaaehtoisyksiköiden ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella sitoo vuosittain yli 730 miestyövuotta (noin 34 M€).

Helsingin Meripelastusyhdistyksessä on 101 aktiivia, jotka voivat toimia veneiden miehistössä. Todellisuudessa toimintaa pyöritetään noin 40–50 henkilön voimin. Tehtäviä on kaudessa noin 80–120. Tehtävissä käytetty aika on noin 660 henkilötyötuntia. Välittömässä lähtövalmiudessa oleminen vie lisäksi noin 1400 tuntia. Tämän var-sinaisen ydintoiminnan lisäksi vapaaehtoisemme huoltavat ja korjaavat veneitämme, kouluttavat miehistöä ja osallistuvat itse koulutuksiin sekä pitävät huolta tukikohdasta. Unohtaa ei myöskään sovi kaikkea muuta oheis-toimintaa, jota yhdistyksen pyörittäminen vaatii.

Kaikkien vapaaehtoisten yhdistysten tekemä työ on Suomen kansantaloudelle mittaamattoman tärkeää eikä sitä voida rahassa mitata.

Vapaaehtoisten päivää vietetään 3.12.2015. Hyvä Me!

Hannu Rainetojapuheenjohtaja@hmpy.fi

Frivillig. Hurdan person är frivillig?Enligt Wikipedia är en frivillig en person som av egen fri vilja gör någonting som inte är obligatoriskt.Den frivilliga sjöräddningen är en väsentlig del av den riksomfattande räddningstjänsten. Sjöräddningssälls-kapets besättningar hjälper varje år över tvåtusen personer på våra vatten, av vilka ett tjugotal räddas från en sannolikt säker död. De flesta som får hjälp är båtfolk vars resa avbryts på grund av tekniskt fel eller bristande sjömanskap. De frivilliga enheternas 24 timmars dejour under båtsäsongen binder årligen upp över 730 års-verken (ca 34 M€).

Helsingfors Sjöräddningsförening har 101 aktiva som kan fungera i båtarnas besättning. I praktiken fungerar verksamheten med 40–50 personers insats. Under säsongen har vi 80–120 uppdrag. Uppdragen fordrar en in-sats på ca 660 persontimmar. Att stå i omedelbar beredskap tar ytterligare ca 1 400 timmar. Utöver denna kärn-verksamhet utför våra frivilliga också service- och reparationsarbeten på våra båtar, utbildar besättningarna och deltar själv i utbildningstillfällen samt sköter om sjöräddningsbasen. Man bör inte heller glömma all den annan verksamhet som fordras för att föreningen skall fungera.

Det arbete som utförs av frivilliga föreningar är ovärderligt för Finlands nationalekonomi och kan knappast mätas i pengar.

De frivilligas dag firas den 3.12.2015. Hurra för oss!

Hannu RainetojaPuheenjohtaja / Ordförande

5

Troolari pulassaPV Rautauoma oli partioimassa Sipoon vesillä 6.6., kun Meripelastuslohkokeskus Helsinki (MRSC Helsinki) hä-lytti sen kello 13.50. Vajaa 30-metrinen entinen kalas-tusalus ajelehti konevikaisena Espoon ja Kirkkonum-men rajalla, Kytön länsipuolella. Kello 14.35 Rautau-oma saapui lähes kolmekymmentätonnisen veneen vierelle. Moottorille ei ollut vesillä tehtävissä mitään, joten konevikainen päätettiin ottaa hinaukseen. Rau-tauomassa on kaksi erillistä hinausköyttä. Normaalisti käytössä on ohuempi köysi, sillä se riittää hyvin valta-osiin hinauksista. Tällä kertaa hinausköytenä tarvittiin tavallista paksumpaa aluksen suuren koon vuoksi. Myös turvasataman käsite isommilla avustettavilla on hieman toisenlainen kuin pienemmillä veneillä. Isoja aluksia ei pysty jättämään mihin tahansa laituriin, sillä harva laituri on mitoitettu kolmenkymmenen tonnin painoisille ja lähes kolmekymmenen metrin pituisille aluksille. Satama ei myöskään voi olla ahdas, sillä täl-laisten yhdistelmien käsittely vaatii tilaa. MRSC Hel-sinki määritteli turvasatamaksi Herttoniemenrannan, jossa aluksen kotisatama sijaitsi.Kello 17.15 Rautauoman miehistö otti konevikaisen aluksen kylkihinaukseen. Hinattavan ollessa kyljes-sä, hinausyhdistelmästä tehdään ikään kuin yksi alus. Tämä mahdollistaa yhdistelmän paremman käsittelyn ja isotkin alukset saadaan siten paremmin ja turvalli-semmin satamaan. Kello 17.40 konevikainen saatiin kiinnitettyä laituriin ja kauden toistaiseksi suurin hinaus oli suoritettu.

KLADI -- OTTEITA KESÄN TAPAHTUMISTA

Suomi meloo, Mikrolog III turvaaLappeenrannasta Viipurin ja Virojoen kautta Helsin-kiin kulkenut melontatapahtuma työllisti Mikrolog III:n miehistöä perjantaina 6.6. Melontaan osallistuu vuosittain satoja melojia, joista osa meloo koko rei-tin ja osa viestityylisesti osan matkasta. Suomen Me-ripelastusseuran pelastusveneet olivat turvaamassa melojia matkan varrella. Mikrologin miehistö lähti matkaan Matosaaresta neljältä aamulla kohti Sipoon Norkullalandetia, jonne melojien edellinen taival oli päättynyt. Viimeisen taipaleen siirtymäosuudet oli-vat Norkullalandet – Sipoonranta sekä Sipoonranta – Puotila. Lisäksi osa melojista osallistui päivän aika-na Sipoon saaristossa järjestettyyn safariosuuteen. Matkalle sisältyi myös Vuosaaren sataman ohitus, jonka Mikrologin miehistö hoiti yhdessä meriliiken-teen ohjauskeskus Helsinki VTS:n kanssa. Vuosaaren selän aallokko ja matkan rasitus osoittautuivat myös sen verran suuriksi, että Mikrolog otti loppuvaihees-sa kaksi kanoottia miehistöineen Mikrologin kyytiin. Turvaamisoperaatio päättyi kello 16.40, jonka jäl-keen miehistö siirtyi vielä takaisin Matosaareen.

Mikrolog III on ottanut veneen hinaukseen ja matka turvasatamaa kohti on alkanut Kuva: Jaakko Heikkilä.

6

Operaatio Meritähti Juhannuksena

Pelastusveneet Rautauoma ja Mikrolog III osallistui-vat yhdessä muiden Suomen Meripelastusseuran pe-lastusveneiden tavoin valtakunnalliseen juhannus-päivystykseen – operaatio Meritähteen. Yhdistyksen miehistö aloitti torstaina 18.6. välittömän päivys-tysvalmiuden, joka päättyi vasta sunnuntai-iltana. Huonot säät hillitsivät vesillä liikkujia ja juhannuksen juhlintaa. Myös vapaaehtoisten meripelastajien yh-distysten välinen lentopallo-ottelu Pihlajasaaressa jouduttiin siirtämään huonon sään vuoksi.Juhannusaattona PV Mikrolog III sai hälytyksen, jon-ka mukaan Suomenlinnan lähistöllä palaa mootto-rivene. Mikrologin miehistön päästyä paikalle, palo osoittautui kuitenkin jäähdytysnesteeksi, joka ko-neen ylikuumenemisen vuoksi näytti konehuonees-sa savulta. Illemmalla Rautauoma oli juuri lähtenyt Kaunissaaren venesatamasta, kun se sai hälytyksen samaan saareen: Itsetuhoisissa ajatuksissa ollut hen-kilö oli uhannut hukuttautua, eivätkä seurueen muut jäsenet saaneet häneen yhteyttä. Henkilö löytyi on-neksi varsin nopeasti saaresta, eikä hänellä näin ol-len ollut hukkumisvaaraa.Juhannuspäivänä Mikrolog III sai hälytyksen Itä-Hel-singin vesille. Veneen moottori oli sammunut kesken ajon, eikä käynnistynyt enää uudelleen. Olosuhteet olivat paikalla myös erittäin huonot, sillä näkyvyyttä oli ainoastaan puoli kaapelia, eli sata metriä. Veneen moottori saatiin käynnistettyä ja Mikrologin miehis-tö saattoi venettä, kunnes näkyvyys parantui ja ve-neilijät pääsivät jatkamaan matkaa omin voimin.

Kaatunut vene avomerellä

Lauantaina 27.6. kello 16.23 Mikrolog III:n miehistö oli juuri saanut köydet kiinnitettyä Matosaareen. Miehistö oli käynyt irrottamassa hiekkasärkälle aja-neen purjeveneen, kun MRSC Helsinki hälytti sen ja merivartioston omia yksiköitä. Koirakarin etelä-puolella vajaa seitsemän metrinen moottorivene oli kaatunut aallokossa ja siinä olleet neljä henkilöä oli-vat kaikki joutuneet veden varaan. Koirakari sijait-see lähes avomerellä, vilkkaan Helsingin syväväylän lähistöllä. Veden varaan jouduttaessa on tärkeää pysytellä kaatuneen veneen lähistöllä tai veneen päällä. Kaatunut vene on huomattavasti helpompi löytää, kuin vedessä yksinään ajelehtiva ihminen.

Mikrolog III lähtikin välittömästi kohti onnetto-muuspaikkaa ja tehtävän luonteen takia Mikrolog III sai nyt antaa kaikkensa. Vaikka moottorista otettiin kaikki mahdolliset kierrokset, tiesi veneen päällikkö matkan kestävän silti 20–25 minuuttia. Veden varas-sa se on pitkä aika. Matkan aikana Mikrologin mie-histö sai MRSC Helsingistä lisätietoa, jonka mukaan veden varaan joutuneet ihmiset oli saatu pelastet-tua lähistöllä olleisiin muihin veneisiin. Kello 16.46, 23 minuuttia hälytyksestä Mikrolog III saapui on-nettomuuspaikalle. MRSC Helsinki antoi tehtäväksi hinata vene turvasatamaan muiden yksiköiden huo-lehtiessa veden varassa olleista.Kello 18.44 hinaus oli suoritettu ja miehistö käänsi Mikrologin keulan kohti Matosaarta.

Kuva: Jukka Lumilahti

PV Mikrolog III valmistautuu hinaamaan Rautauomaa. Mie-histöt harjoittelevat viikoittaisessa torstai-koulutuksessa, jonka aiheet vaihtuvat joka kerta.

Rautauoma suosittu venetsialaisissa

Stadin kesä huipentui Itä-Helsingissä 29. elokuuta, kun Vuosaaren Aurinkolahdessa juhlittiin kesäkauden päättäjäisiä, eli venetsialaisia. Aurinko helli Vuosaaren Urheilukalastajien (VUK) satamassa ja kahvila Kam-pelan ympäristössä järjestettyä tapahtumaa. PV Rau-tauoman miehistö oli myös paikalla toimintaa esitte-lemässä. Tapahtumaan osallistui järjestäjien mukaan noin kymmenentuhatta ihmistä. Väkimäärä huomat-tiin myös Rautauomassa. Kun vene kiinnittyi laituriin, oli siinä jo jono ihmisiä odottamassa veneeseen pää-syä. Eikä jono illan aikana lyhentynyt, vaan kun edelli-set pääsivät pois veneestä, olivat seuraavat jo tulossa tilalle. Venetsialaisten yhteydessä paikallinen vene-kerho VUK juhli 50-vuotista taivaltaan kerhoraken-nuksessa järjestetyissä juhlissa. Helsingin Meripelas-tusyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Rainetoja kävi luovuttamassa lahjan venekerholle. Kerhon satama toimi vuonna 1969 myös yhdistyksen silloisten käytös-sä olleiden pelastusvene Eestiluodon ja pelastusvene Katajaluodon kotisatamana. Miehistön arvion mukaan Rautauomaan tutustui illan aikana noin tuhat ihmistä. Ilta päättyi hienoon ilotulitukseen.

7

Vuosaaressa venetsialaiset keräsivät Rautauoman kannelle illan aikana tuhatkunta vierailijaa.

Kokosi: Jukka-Pekka Lumilahti

8

Aalto Kim, HelsinkiAaltonen Mika, VantaaAhlroth Eila, HelsinkiAhomaa Sirpa, HelsinkiAhonen Mika, HelsinkiAhonen Miska, HelsinkiAittokoski Jari, HelsinkiAlve Jussi, HelsinkiAnnala Antti, VantaaAnttila Tytti, HelsinkiArpikari Mikko, HelsinkiBaverstock Keith, HelsinkiBergqvist Jukka, HelsinkiBlasnialis Kari, HelsinkiBlåfield Pasi, HelsinkiBörman Jan-Martin, HelsinkiChamila Radoslav, HelsinkiDannbom Ossi, EspooDiehl Anders, HelsingforsEerikäinen Sami, SipooEilola Jari, HelsinkiEriksson Janne, HelsingforsEsa Candelin, HelsinkiEskelinen Heikki, HelsinkiForsberg Magnus, VantaaGranroth Veera, PorvooGreene John, VantaaGrundström Jon, HelsinkiGrönlund Tommy, HelsinkiHaaparanta Juha, HelsinkiHahtela Jussi, TuusulaHalm Antti, HelsinkiHarlin Pekka, HelsinkiHeikell Kimmo, HelsinkiHeikkinen Kari, HelsinkiHeinonen Jarkko, HelsinkiHellman Petri, VantaaHerva Olli, HelsinkiHuovinlahti Pekka, HelsinkiHyttinen Jukka, HelsinkiHämäläinen Ismo, HelsinkiIssakainen Markku, Helsinki

Jaatinen Mikko, HelsinkiJalonen Ari, Helsinki Jernvall Jan, HelsinkiJoensuu Juhana, EspooJouhkimainen Jaakko, HelsinkiJoutsenkunnas Katri, HelsinkiYlönen Jukka, VantaaJutila Jaakko ,HelsinkiKaislaniemi Lars, HelsinkiKaitemo Timo ,HelsinkiKangas Tanja, HelsinkiKankare Aimo, SipooKarme Jukka, EspooKarppinen Pekka, HelsinkiKasanko Ilari, HelsinkiKautto Martti, HelsinkiKettunen Antti, VantaaKivioja Timo, RiihimäkiKjelin Jonne, KeravaKoponen Vesa, EspooKopra Ville, HelsinkiKorhonen Marko, HelsinkiKortteinen Juhani, HelsinkiKoskela Helge, HelsinkiKoskisto Osmo, HelsinkiKuivasniemi Jyri, HelsinkiKulvik Martti, EspooKuosa Mikko, HelsinkiKuosmanen Kai, HelsinkiKuusela Mika, NummelaKuusisto Jarmo, HelsinkiKuvaja Erkki, VantaaKäär Sakari, EspooLaakso Jouko, HelsinkiLalu Niko, HelsinkiLehtonen Eero, HelsinkiLempinen Juhani, HelsinkiLepistö Markku, HelsinkiLiewendahl Tuomas, HelsinkiLindh Arttu, HelsinkiLindlöf Jan, HelsinkiLintunen Heikki, Helsinki

Lipiäinen Tommi, HelsinkiLius Klaus, HelsinkiLohikoski Lari, HelsinkiLätti Ismo, VantaaManninen Tero, HelsinkiMartikainen Juha, VantaaMeikop Illar, HelsingforsMikonheimo Sami, HelsinkiMoliis Rauno, HelsinkiMäkeläinen Jouni, HelsinkiMäkinen Tapio, HelsinkiNahkala Esa, HelsinkiNiemelä Riku, HelsinkiNiemi Anne, HyvinkääNiemi Juha-Matti, HausjärviNiskanen Ville-Veikko, HelsinkiNorio Henri, HelsinkiNurminen Jukka, HelsinkiNykänen Immo, HelsinkiOutinen Jukka, HelsinkiOvaskainen Olli, VantaaPakarinen Mika, VantaaPakkasvirta Jussi, HelsinkiPanula-Ontto Esa, EspooPartanen Tuomas, HelsinkiPeiponen Marika, HelsinkiPekkala Kunto, HelsinkiPentinsaari Pekka, HelsinkiPenttala Kimmo, HelsinkiPernaa Pauli, HelsinkiPitkänen Matti, HelsinkiPitkänen Panu, HelsinkiPohtola Aarno, KauniainenPulakka Tuomas, VantaaPuupponen Antti, HelsinkiPyötsiä Antti, VantaaPärssinen Viljami, HelsinkiPätiälä Antti, HelsinkiPääkkönen Jukka, HelsinkiRautajoki Arto, TampereRautavirta Ilkka, HelsinkiReinikainen Juho, Helsinki

Uudet jäsenemme -- tervetuloa tukemaan toimintaamme!

9

Uudet jäsenemme -- tervetuloa tukemaan toimintaamme!Reivo Teppo, HelsinkiRiikonen Markku, HelsinkiRissanen Ari, HelsinkiRitola Jan, KeravaRoine Kimmo, HelsinkiRuotsalainen Timo, VantaaRuska Juha, HelsinkiRuusunen Jari, SipooRäty Ville, HelsinkiRönkkö Pentti, HelsinkiSaarikoski Jyrki, HelsinkiSaarinen Tuomas, HelsinkiSahri Arno, KeravaSaikko Risto, EspooSallas Laura, HelsinkiSalo Jarkko, HelsinkiSalonen Katri, KauniainenSarjo Elsi, HelsinkiSavola Jani, HelsinkiSchauman Carl Johan, HelsinkiSievänen Sauli, VantaaSilén Kari, JärvenpääSoini Miika, HelsinkiSolhagen Sauli, EspooStenbäck Juha, HelsinkiStrömsholm Ulf, VantaaSummanen Irmeli, HelsinkiSuojanen Teija, JärvenpääSuomalainen Mikko, HelsinkiSuominen Mikko, HelsinkiSutinen Lauri, HelsinkiSuurmunne Vesa, HelsinkiSäde Mervi, HelsinkiSöderström Mats, HelsingforsTahvanainen Ilkka, KlaukkalaTanskanen Tarja, HelsinkiTervakangas Mikko, HelsinkiTikka Jari, HelsinkiTikkanen Heikki, RusutjärviTräskman Marianne, VantaaTurkka Janne, HelsinkiTurklin Janne, Helsinki

Turpeinen Mikko, HelsinkiUljala Mika, VantaaUlvio Kari, LohjaVaahermäki Esa, TuusulaVaaranen Timo, VantaaVainio Erkki, HelsinkiVainio Jari, HelsinkiValkonen Mari, NahkelaWarius Johanna, HelsinkiWarras Martti, HelsinkiWasenius Björn, HelsinkiVehviläinen Janne, HelsinkiVeistelehto Mikko, HelsinkiWigelius Joachim, HelsingforsViitanen Kasperi, HelsinkiVirkki Timo, VantaaVirtamo Jari, HelsinkiVirtanen Joni, Espoovon Essen Patrick, HelsingforsVuorela Lassi, HelsinkiÖsterberg Peter, VantaaDegerö Yachts

onnittelee 80-vuotiasta

Merikarhut ry:tä

Degerö Boat Oy, FIN-10210 Inkoo, tel. +358 9 2214 502, fax. +358 9 2219 4858www.degeroyachts.fi, e-mail: info@degeroyachts.fi,

U U D E T D E G E R Ö - V E N E E T 2 8 - 3 8 J A L K A A

T A L V I S Ä I L Y T Y S I K O R J A U K S E T & H U O L L O T ( M Y Ö S P U U V E N E E T ) I T A L V I S Ä I L Y T Y S

Degerö Yachts onnittelee

80-vuotiasta Merikarhut ry:tä

Degerö Boat Oy, FIN-10210 Inkoo, tel. +358 9 2214 502, fax. +358 9 2219 4858www.degeroyachts.fi, e-mail: info@degeroyachts.fi,

U U D E T D E G E R Ö - V E N E E T 2 8 - 3 8 J A L K A A

T A L V I S Ä I L Y T Y S I K O R J A U K S E T & H U O L L O T ( M Y Ö S P U U V E N E E T ) I T A L V I S Ä I L Y T Y S UUDET DEGERÖ -VENEET 28-38 JALKAA

TALVISÄILYTYS KORJAUKSET & HUOLLOT (MYÖS PUUVENEET)

10

Lauantai koittiEnnen Matosaaren menemistä vein lapseni isovan-hemmille hoitoon. Hoitomatka oli tällä kertaa hieman poikkeuksellinen, mummin ja ukin mökin sijaitessa Helsingin edustan saaressa. Toisaalta sieltä pääsee näppärästi veneellä Matosaareen, joten kerkesin sovi-tuksi ajaksi perille. Koska muita ei tällä kertaa ollut läh-dössä mukaan, valikoitu veneeksemme PV Mikrolog III. Kyseinen vene ei kuulu lempiveneisiini, sillä ennen vesille pääsyä pitää pukea pelastuspuku ylle, raaha-ta osa varusteista veneeseen, laittaa kypärä päähän, muistaa tarkastaa ja käynnistää viestijärjestelmät jne. Onneksi elokuun ensimmäinen päivä oli suorastaan helteinen, eikä merivesikään ollut viilentynyt, vaikka Jaakko oli kylmän kiven veteen jo heittänyt. Päällikkö päättikin, ettei tällä kertaa tarvinnut pukea pelastus-pukua ylle, vaan riitti että se oli mukana. Harvinaista herkkua, sillä Mikrologilla ei Suomen kesässä monena päivänä ilman pelastuspukua ajella.

Kohti PorvootaPartiomme tarkoituksena oli harjoitella navigointia nopeassa vauhdissa sekä tutustua Sipoon ja läntisen Porvoon saaristoon. LähtöiImoitus Meripelastusloh-kokeskus Helsinkiin (MRSC Helsinki) ja köydet irti.

Viipurinkivi, Kuiva Hevonen, Tallörn, Kitö, matka tait-tui joutuisasti. 45 minuutin matkanteon jälkeen MRSC Helsinki hälytti: Matosaaren ja Hevossalmen välissä olisi moottorivene, jossa oli kaksi aikuista ja yksi lap-si. Veneen moottori oli alkanut savuamaan ja he olivat päässeet juuri ja juuri laituriin. Veneilijät olivat trossi-jäseniä, joten kyseessä olisi trossitehtävä. Käänsimme Mikrologin keulan takaisin kohti Helsinkiä ja lähdimme kohti avuntarvitsijoita. Matkalla yritimme soittaa heil-le, jotta olisimme voineet kysyä lisätietoja ja kertoa tu-lostamme. Yhteyttä emme syystä tai toisesta koskaan saaneet. Menomatka itään oli mennyt mukavassa myötäaallokossa, mutta nyt vastatuuleen ajettaessa matkanteko ei ollutkaan yhtä pehmeää. Siksi päällikkö päätti ajaa hieman sisempää reittiä Mustan Hevosen pohjoispuolelta. Sipoon selällä MRSC Helsinki kutsui meitä uudestaan: Vuosaaren sataman edustalla oli-si keulahytillinen, seitsemänmetrinen konevikainen moottorivene. Ajelehtivan veneen kyydissä olisi kaksi aikuista ja kaksi alle kouluikäistä lasta. MRSC luokitteli kyseisen tehtävän hälytystilanteeksi, joten se piti hoi-taa ennen trossitehtävää. Onneksi matkaa ei ollut pal-jon, joten matkamme ei kauaa keulahytillisen veneen luokse kestäisi.

Mikrologin matkassaElokuun alussa kesä helli Suomea, niin myös etelärannikkoa. Olin ajatellut lähteä lau-antai-päiväksi merelle, olihan vesillä odotettavissa paljon liikennettä. Laitoin aktiiveille viestin että haluaisin lähteä partioimaan 1. elokuuta. Hetken kuluttua päällikkö vastasi ja niin tiesin pääseväni merelle.

Kuva: Markus Cannelin

Mikrologin matkassa

11

Helppo löytääVuosaaren edustalla veneitä riitti. Avuntarvitsijat oli kuitenkin helppo löytää, sillä heidän veneensä oli ai-noa joka oli paikoillaan. Laitoin lepuuttajat valmiiksi ja päällikkö ajoi Mikrologin suoraan heidän kylkeen-sä. Veneessä olevat lapset olivat aivan innoissaan tu-lostamme ja tarkkailivat jatkuvasti toimiamme. Ve-neen päällikkönä toiminut mies kertoi, kuinka koneen kierrokset vain hävisivät ja sitten mittariin tuli teksti ”system failure”. Erikoista tapahtumassa oli, että ve-neen moottori oli juuri edellisenä talvena vaihdettu ja liikkeen mukaan sillä pystyi nyt huoletta ajamaan tuhansia tunteja. Tuhannet vähenivät nyt vain kym-meniksi. Teimme hinaussopimuksen, jonka jälkeen otimme veneen perähinaukseen. Veneen kotisatama, ja lähin turvasatama oli Vuosaarenlahdella, joten hi-nausmatkasta ei muodostuisi pitkää. Hieman ennen pienvenesatamaa, otimme avuntarvitsijat kylkihi-naukseen, jolloin saimme vietyä veneen juuri omalle laituripaikalleen. Hinauksen aikana olin hieman ihme-tellyt lasten tyytyväisiä ilmeitä, kun taas vanhempien ilme oli pikemminkin hieman kärsivä. Laiturilla asiaan tuli selvyys. Lapset olivat nimittäin kysyneet vanhem-miltaan: ”Ollaanko nyt merihädässä?” Vanhempien myönteisen vastauksen jälkeen molemmat lapset oli-vat ottaneet pelastusliivien pillit suuhunsa ja alkaneet puhaltaa. Loppua ei puhaltamisesta meinannut tulla, sillä lapset olivat perustelleet vanhemmilleen, kuinka he olivat opettaneet että pilleihin saa puhaltaa vain ja ainoastaan merihädässä. Ja lapsethan puhalsivat.

Matka jatkuuLähdimme Vuosaaresta jatkamaan kohti ensimmäis-tä tehtäväämme. Kello 15.25, noin puolitoista tuntia alkuperäistä ajatustamme myöhemmin, saavuimme Hevossalmeen. Avuntarvitsijat löytyivät jälleen hel-posti ja pääsimme jututtamaan heitä. Perhe oli ollut matkalla Porvoosta Suomenlinnaan, kun Villingin salmessa koneesta oli alkanut tulla savua. Veneel-lä oli kuitenkin pystynyt jatkamaan matkaa, kunnes hieman ennen Hevossalmea kone oli lopullisesti sam-munut. Merivartiosto oli hinannut veneen laituriin, jossa se nyt oli. Vene oli tänä vuonna merkkiliikkees-tä ostettu suomalaisvalmisteinen vene, jossa kaiken piti olla kunnossa. Veneilijä oli meitä odottaessamme soittanut jo myyjäliikkeeseen, josta kerrottiin heidän korjaavan takuuna veneen kuntoon. Siispä päädyim-me hinaamaan veneen sinne. Päällikkö teki hinausso-pimuksen, kun taas minä aloin jälleen valmistelemaan hinausta. Mikrologissa hinausköysi sijaitsee veneen perässä kelalla, joten hinaukseen ottaminen käy hel-posti. Tehtävän jälkeen köysi pitää kelata takaisin ke-lalle. Sinänsä kelaaminen on helppo juttu, mutta sata metriä pitkän köyden kelaamisessa kestää hetki.Hinaus meni mukavasti ja jälleen hieman ennen mää-ränpäätä siirsimme veneen kylkihinaukseen. Lepuut-tajat, keulaköysi, keulaspringi, peräspingi, peräköysi. Tehtävää riitti, varsinkin kun päällikkö keskittyi aja-miseen ja minun täytyi kiristää jokaista köyttä, jotta avustettava ja Mikrolog muodostaisivat mahdollisim-man tiiviin yhdistelmän.Kello 17.15 pääsimme lähtemään kohti Matosaarta, jonne saavuimme puolen tunnin päästä. Varusteiden siirto asemalle, veneen siivoaminen ja erilaisten lop-putarkastusten teko, ja olin valmis lähtemään hake-maan lastani isovanhemmilta. Jatkuu seuraavalla sivulla

Päivän viimeistä hinausta ollaan ottamassa kylkihinaukseen.Kuva: Jukka-Pekka Lumilahti

Köysisulkeisia, niitä päivän aikana riitti. Kuva: Markus Cannelin

12

Teksti: Jukka-Pekka Lumilahti

Paluumatkalla Matosaareen hämärä oli jo laskeutunut.Ei sittenkään kotiinJuuri kun olin saanut haettua lapseni hoidosta puhe-limeni soi. Soitto tuli MRSC Helsingistä Meripelastus-seuran hälytysjärjestelmän kautta. Itä-Helsingin vesil-lä olisi konevikainen vene, jossa kaksi aikuista ja vauva. Koska olin päivystävässä miehistössä, ilmoittauduin mukaan tehtävälle, joka pystyttiin hyvin hoitamaan Mikrologilla. Auton sijasta päätin palata Matosaareen veneellä. Kiireisen päivän vuoksi en ollut ehtinyt syö-mään juuri mitään, mutta onneksi olin Matosaaressa hyvissä ajoin ennen päällikköä. Näin ehdin laittamaan veneen valmiiksi sekä tankkaamaan itseni ennen pääl-likön saapumista. Illan viilentyessä päätin pukea itsel-leni pelastuspuvun ja laittaa sen alle lämpimästi vaat-teita. Vaikka päivä olikin ollut lämmin, loppukesän yöt eivät sitä enää olisi.Kello 20.44 olimme avuntarvitsijan luona. Tällöin sel-visi konevian syy: moottoriveneen akseli oli irronnut etupäästä, eikä sillä siten voinut ajaa. Onneksi tämä-kin venekunta oli trossijäsen, joten päällikkö yhdessä MRSC:n ja avuntarvitsijan kanssa päätyivät hinauk-seen veneilijän kotisatamaan Kaisaniemenlahdelle. Itse aloitin jälleen köysisulkeiset, jotka sujuivat jo hyvin päivän harjoittelun johdosta.Hinausmatkan aikana päivä muuttui yöksi ja kuu nousi taivaanrannan takaa. Eikä mikään sirppinen kuu, vaan täysikuu. Hakaniemessä hieman ennen pitkää siltaa jouduimme kaatamaan Mikrologin maston, sillä ilman kaatamista emme olisi mahtuneet sillan ali. Jälleen hi-nauksen vaihtaminen perästä kylkeen ja avustettava saatiin omalle laituripaikalleen. Kello läheni illalla yh-tätoista, kun käänsimme Mikrologin keulan kohti täy-sikuuta ja kotisatamaa.

Pitkänsillan alta Mikrog ei mahdu ilman, että targakaari lasketaan. Kotimatkalla kaari nostettiin takaisin ylös. Kuvat: Jukka-Pekka Lumilahti

13

Helsingin Meripelastusyhdistyksen käytössä olevat rakennukset ovat peräisin 1800-luvun lopulta. Krimin sodan jälkeen saareen rakennetut talot olivat aluksi saaristohuviloita. 1930-luvulla saaren keskiosiin ra-kennettiin suurempi huvila, ja saareen valmistui silloi-sen omistajan toimesta myös aikakauden hienoimpia puutarhoja. Samassa yhteydessä vanhempi rakennus muutettiin henkilökunnan asunnoiksi. 1960-luvulla suurempi huvila kuitenkin paloi. Palokunnan sano-taan nähneen liekit Kulosaaren sillalta saakka. Matka Jollaksen syrjäiseen kolkkaan pikkuteitä myöten kesti kuitenkin niin kauan, että huvila pääsi palamaan pe-rustuksia myöten. Kaupunki osti saaren ja vuokrasi jäl-jellä olevat rakennukset.Vuonna 1986 yhdistyksen tullessa Matosaareen vuok-ralaiseksi, rakennukset olivat kohtalaisessa kunnossa. Paljon on vuosikymmenten aikana tehty talkootöitä rakennusten kunnossapidon ja meripelastusaseman kehityksen eteen. Saareen rakennettiin vuonna 2010 yhdistyksen toimesta uusi miehistörakennus. Sinne keskitettiin vaatteiden vaihtoon ja varusteiden säily-tykseen liittyvät toimet. Lisäksi uutta olivat vesi-WC sekä suihku. Näitä ei saaressa aiemmin ollut. Yksi rakennus saaresta on kuitenkin puuttunut, nimit-täin roskakatos. Roskikset ovat kautta aikain olleet Matosaaressa taivasalla. Nyt asia kuitenkin muuttui, sillä kesän aikana miehistörakennuksen läheisyyteen valmistui punamullalla maalattu roskakatos. Perintei-sin menetelmin, pitkästä puutavarasta valmistuneen katoksen rakentamisesta vastasivat yhdistyksen aktii-vit. Vaikka roskakatoksia harvoin sanotaan kauniiksi, voidaan uutta katosta hyvällä omatunnolla kutsua yh-deksi saariston kauneimmaksi roskakatokseksi.

Matosaari siistiytyiRoskakatos on maalattu saariston perinteisellä punamullalla Uusi katos nousi miehistörakennuksen viereen Kuvat: Meripelastuskuvapalvelu

14

Helsingin Meripelastusyhdistys - Helsingfors Sjöräddningsförening ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 24.11.2015 klo 18.00 Helsingfors Segelklubbin (HSK) kerhotilassa Lauttasaaressa. Osoite on Vattuniemen puistotie 1.Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat ero-vuorossa joka vuosi. Puheenjohtaja Hannu Rainetoja on ilmoittanut, ettei tänä syksynä ole käytettävissä puheenjohtajan vaaleissa. Sen si-jaan varapuheenjohtaja Matti Piispanen on il-moittanut olevansa käytettävissä. Hallituksen varsinaisten jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Jäsenet on valittu siten, että puolet jäsenistä on erovuorossa vuosittain. Erovuorossa ovat tällä kertaa Jussi Lammi, Markku Tamminen ja Klaus Hannus. Heistä Jussi Lammi on ilmoittanut, ettei enää ole käytettävissä.Henkilövaalien lisäksi kokouksessa käsitellään muut sääntöjen määräämät asiat.

Kahvia ja pullaa lienee tarjolla. Tervetuloa!

Helsingin Meripelastusyhdistys – Helsingfors Sjöräddningsförening rf:s medlemmar sam-mankallas till stadgeenligt höstmöte tisdagen den 24.11.2015 kl.18.00 på Helsingfors Segelklubbs (HSK) klubblokal på Drumsö. Adressen är Hallon-näs parkväg 1.Ordföranden och viceordföranden väljs varje år. Ordförande Hannu Rainetoja har meddelat att han inte står till förfogande för omval denna höst. Däremot har viceordföranden Matti Piispanen meddelat att han står till förfogande. De ordi-narie styrelsemedlemmarnas mandatperiod är två år. Medlemmarna har valts så att hälften av medlemmarna står i tur att avgå varje år. I tur att avgå är detta år Jussi Lammi, Markku Tamminen och Klaus Hannus. Av dem har Jussi Lammi med-delat att han inte står till förfogande.Utöver personvalen behandlas de andra stad-geenliga ärendena på mötet.

Servering. Välkomna!

Kokouskutsu – Kallelse till höstmöte

Matosaaren päätalon keväällä tehtyyn remonttiin yhdistys

sai huomattavan tuen Reijo Rautauoman säätiöltä.

Yhdistys kiittää lahjoituksesta.

15

Kesäisin veneily on mukavaa. Aurinko paistaa ja merellä liikkuminen rentouttaa. Usein jo pelkkä ajatus vesille lähdöstä saa hyvälle mielelle. Tal-vet veneet viettävät maalla eikä niiden luona tule usein käytyä. Jotkut pitävät talvea myös varkai-den kulta-aikana ja paketoivat veneen niin tiukas-ti, että sisälle on suorastaan mahdotonta päästä. Näin veneeseen eivät pääse varkaat, mutta tällöin ei pääse ilmakaan vaihtumaan. Siten homekas-vustolla koittaa veneessä kissan päivät.Veneestä kannattaa viedä kaikki homehtuva lämpimiin tiloihin talveksi. Patjat, verhot ja pres-sut pysyvät lämpimissä tiloissa huomattavasti paremmassa kunnossa kuin kosteissa ulkoti-loissa. Paremman säilyvyyden, mutta yhtä lailla varkauksien vuoksi myös elektroniikka kannattaa siirtää parempiin tiloihin. Kaikkea ei kuitenkaan veneestä saa pois. Siksi kunnollinen ilmanvaihto on ehdoton edellytys talvisäilytyksessä. Ilmanvaihto on hyvä varmistaa jättämällä ovet ja luukut auki. Sepposen selälleen ei toki kaikkea tarvitse jättää, vaan kunnollinen ilmarako riittää. Luukkujen omiin mekanismeihin ei kannata luot-taa, vaan väliin voi laittaa esimerkiksi puukapu-loita.Veneiden yllä olevia pressukatoksia on yhtä mon-ta erilaista kuin on veneilijöitäkin. Ilmanvaihdon kannalta olisi hyvä, jos ilma pääsisi liikkumaan edestä ja takaa, mielellään myös sivuilta. Liian suuria rakoja ei kuitenkaan kannata jättää, jottei lumi pääse veneen sisälle. Hyvin tuulettuva vene on mukava ottaa keväällä jälleen käyttöön. Veneestä puuttuu homeen haju ja kevätsiivous on huomattavasti helpompi tehdä.

Peittele vene talveksi

Hyvä ilmanvaihto estää homeen kasvun veneen sisällä talvella.

Veneen päälle kasautuva lumi ei tee hyvää veneelle.

16

Gumbostrand – saaristolaisuuden lähteillä

Sipoon sisäsaaristossa Kalkkirannan ja Kar-husaaren puolivälissä sijaitseva Gumbostrand on saaristolaisuutta parhaimmillaan. Satama ei ole museo, vaan se elää ja sykkii viikonpäivien ja kellonaikojen mukaan. Oman leimansa Gum-boon tuovat lähisaariston asukkaat, jotka kulke-vat yhteysaluksella mantereelle kouluun, töihin, ja kuka minnekin. Aivan sataman naapurissa on ruotsinkielinen koulu, monitoimitalo Gumbon-talo, ja hieman kauempana taide- ja tapahtu-makeskus Gumbostrand Konst & Form. Ripauk-sen mystisyyttä tuo kävelymatkan päässä oleva Väinämöisen mytologian mukaan kuvaillun Lemminkäisen temppelin suuaukko.

Gumbostrandin satamassa on iso yhteysaluslai-turi. Lyhytaikainen kiinnittyminen laituriin on sal-littua, kunhan se ei häiritse yhteysalusliikennettä. Käytännössä alus käyttää laiturin länsipuolta. Itse satamaa hallitsee korkealla tornillaan punainen Gumbon VPK:n kalustovaja. Vajan edessä ran-nassa on heidän paloveneensä ja aivan vajan vierestä löytyy Gumbon kioski. Nimi ei tee pai-

kalle oikeutta, sillä peruselintarvikkeiden lisäksi kioskilta saa kahvilatuotteita, grilliruokaa ja irto-jäätelöä. Kioskin molemmin puolin on terassit, sillä itse kioskissa ei istumapaikkoja ole.

Kävin Gumbon kioskilla ensimmäisen kerran elokuun puolivälissä. Ajatukseni oli vain tutustua paikkaan, mutta pimenevässä illassa en pysty-nyt vastustamaan lihapiirakkaa kahdella nakilla ja kaikilla mausteilla. Listalla olisi ollut myös erilaisia hampurilaisia ja muuta perinteistä gril-liruokaa. Arki-illasta huolimatta, kioskilla riitti kävijöitä, enkä todellakaan joutunut yksin naut-timaan lihapiirakkaani.

Toisen kerran päätin mennä Gumbon kioskille syyskuun puolivälissä. Sunnuntaisena iltana sa-tamaan tuli ja sieltä lähti veneitä jatkuvana virta-na. Paikalle saapui myös autoilijoita, moottori-pyöräilijöitä ja melojia, joista useat veneilijöiden tavoin kävivät nauttimassa kioskin tarjonnasta. Normaalisti kahvin, teen ja kaakaon kanssa tarjottavat kakut kioskille toimittaa porvoolai-

17

nen leipomo. Lauantain hienot ilmat olivat tuo-neet yleisöryntäyksen paikalle, eikä leipomon tuotteita ollut enää jäljellä. Siksi tyydyin itse ir-tojäätelöön ja teehen, kun taas seuralaiseni otti kupin kahvia.

Gumbostrandin kioski ja ympäristö on mielen-kiintoinen sekoitus perinteistä saaristolaisuutta sekä nykyaikaa. Autolla ja veneellä pääsee yhtä lähelle kioskia, ja mielenkiintoista onkin seurata kuinka moni paikallinen poikkeaa kioskille avo-veneellä. Kioskilta saa mutkatonta palvelua ja perushyvää grilliruokaa. Parasta kuitenkin on, että saaristolaistunnelmasta voi nauttia kesän lisäksi myös muina aikoina, sillä kioski on talvi-sinkin auki arkisin 9.00-19.00 ja viikonloppuisin 10.00-18.00. Jos oma vene on jo telakoitu, niin Sipoon saaristoon pääsee tutustumaan Gumbo-strandista lähtevällä Portö Linen yhteysaluksella. www.gumbokiosk.fi ja www.portoline.net.

Jukka-Pekka Lumilahti

Båtlivet är trevligt på sommaren. Solen skiner och det är avkopplande att röra sig på havet. Ofta får oss blotta tanken på att fara ut på gott humör. På vintern är båtarna på land och det blir inte av att besöka dem ofta. Några anser att vintern är tju-varnas guldålder och paketerar båten så tätt att det är nästan omöjligt att komma in. Då kommer inte tjuvarna in men inte heller frisk luft och mö-gelväxtligheten trivs utmärkt.Det lönar sig att ta in allt som kan mögla till varma utrymmen för vintern. Madrasser, gardiner och presenningar hålls i betydligt bättre skick i varma utrymmen än ute i fukten. Också elektroniken förvaras bättre i varma utrymmen och är dessut-om bättre skyddad för stölder. Allt kan man dock inte ta ut ur båten och därför är en bra ventilation ett ovillkorligt krav vid vinterförvaringen. Det är bra att försäkra sig om ventilationen ge-nom att lämna dörrar och luckor öppna. Vidöppna behöver de inte vara, en ordentlig springa räcker. Det lönar sig inte att lita på luckornas egna meka-nismer utan man kan lägga en träkloss emellan.Det finns lika många sätt att täcka båten med pre-senningar som det finns båtägare. Ur ventilations-synpunkt skulle det vara bra om luften kom åt att röra sig både från fören och aktern och gärna också från sidorna. Alltför stora springor lönar det sig inte att lämna så att inte snön kommer in i båten. En välventilerad båt är trevlig att ta i bruk på våren. Då har man inte mögellukt och vårstädningen är lättare.

Täck båten för vintern

18

Operation Meritähti under midsommaren.Räddningsbåtarna Rautauoma och Mikrolog III deltog tillsammans med de andra Finlands Sjöräddningssällskaps räddningsbåtar i den riksomfattande midsommardejouren – opera-tion Meritähti. Föreningens besättning inledde den omedelbara beredskapen torsdagen den 18.6. och den avslutades först söndag kväll. Det dåliga vädret lugnade båtfararna och midsom-marfestandet. Också den traditionella volley-bollsmatchen på Rönnskär måste flyttas p.g.a. dåligt väder.

På midsommaraftonen fick RB Mikrolog III ett alarm enligt vilket en motorbåt brinner nära Sveaborg. När Mikrologs besättning kom till platsen visade sig branden vara kylvätska som p.g.a. motorns överhettning såg ut som rök i motorrummet. Senare på kvällen hade Rautau-oma just lämnat Fagerö båthamn när man fick ett alarm till samma ö: En person med självde-struktiva idéer hade hotat dränka sig och de andra i sällskapet fick inte kontakt med honom. Personen hittades lyckligtvis snabbt på ön och det fanns ingen fara för att han skulle drunkna.

En bra ventilation hindrar mögelväxtlighet i båten under vintern. Snö som samlas ovanpå båten är inte bra för båten.

Kall skjuts under midsommaren

19

Byggnaderna som disponeras av Helsingfors Sjöräddningsförening är från slutet av 1800-ta-let. Husen som byggdes efter Krimkriget var först skärgårdsvillor. På 1930-talet byggdes en större villa mitt på holmen och trädgårdar som hörde till de finaste på den tiden färdigställdes av den dåvarande ägaren. I detta samman-hang ändrades den äldre bygganden till perso-nalbostad. Den större villan brann dock upp på 1960-talet. Man säger att brandkåren kunde se lågorna ända till Brändö bro. Det tog dock så lång tid att längs småvägar ta sig fram till den avlägsna avkroken på Jollas att huset brann ner till grunden. Staden köpte holmen och hyrde ut de kvarvarande byggnaderna.När föreningen blev hyresgäst år 1986 var bygg-naderna i hyfsat skick. Det har gjorts mycket talkoarbete under årtiondenas lopp för att un-derhålla byggnaderna och utveckla sjörädd-ningsstationen. År 2010 byggde föreningen en manskapsbyggnad på holmen. Där byter sjöräd-darna kläder och där förvaras utrustningen. Nytt var också vatten-WC och dusch. Sådana fanns inte tidigare på holmen.En byggnad har dock fattas på holmen, d.v.s. ett skjul för sopkärlen. Sopkärlen på Maskholmen hade alltid förvarats utomhus. Nu blev det en ändring för under sommaren färdigställdes ett rödmyllemålat skjul för sopkärlen i närheten av manskapsbyggnaden. Skjulet byggdes med tra-ditionella metoder av långa bräder av förening-

ens aktiva. Även om skjul sällan kallas vackra kan det nya skjulet med gott samvete kallas ett av skärgårdens vackraste skjul för sopkärl.

Maskholmen blev snyggare

På midsommardagen fick Mikrolog III ett alarm till farvattnen öster om Helsingfors. Båtens mo-tor hade slocknat under färden och kunde inte startas på nytt. Förhållandena på platsen var svåra för sikten var endast en halv kabellängd, d.v.s. hundra meter. Man lyckades få motorn igång och Mikrologs besättning följde båten tills sikten förbättrades och båten kunde fort-sätta på egen hand.

Det nya skjulet reser sig nära manskapsbyggnaden Skjulet är målat med skärgårdens traditionella röd-mylla Bilder: Sjöräddningsbildtjänsten

*. LP72*

Vapaaehtoista meripelastusta Helsingissä ovat mahdollistamassa:

Astrid Charter Oy Aurinkolahden venekerho ryB-Sea Boat AyBaru-Baru ChartersBrändö Seglare Rf Celltech OyConect OyE & E Mäntylä KyFregatti Oy Hakaniemen Venekerho ry Hartwall Oy Ab Helsingfors Segelklubb ry Helsingfors Segelsällskap Rf Helsingin Energian Venekerho Helsingin kaupunkiHelsingin Meriveneilijät ry Helsingin Moottorivenekerho ry Helsingin Navigaatioseura ry Helsingin Rak.mest.veneilijät Helsingin satamaHelsingin Saunasaari Oy Helsingin Työväen Pursiseura Helsingin Vesibussit OyHumallahden Venekerho ry Humalniemen Venekerho ryIha-Lines OyJohn Nurminen Marine OyJt-Line Oy Juha Snell OyK. Hartwall Oy Ab Karinkiertäjät ryKartanon VenekerhoKatajanokan Venekerho KNV ryKipparlahden VenekerhoKoivusaaren Pursiseura ry Kuljetus Reen Oy Kulosaaren Partiolaisten Vanhempainyhdistys ry Lauttasaaren Veneilijät ryLeppäluodon Venekerho ryMarjaniemen Melojat ry

Marnela OyMerenkävijät ry Merihaan Veneseura ryMerimelojat ry Merisataman Venekerho ryMunkan Venekerho ryNyländska Jaktklubben Rf OP-keskuksen ja Pohjolan henkilökuntakerho Pogo ryOy Maritim AbPuotilan Venekerho ryPursiseura Sindbad ry Reijo Rautauoman SäätiöRastilan Veneilijät ryRederi Ab J. L. RunebergRescue and Fun R.A.F. Hovercraft OyRoihuvuoren ja Tammisalon Meriulkoilijat ry Roihuvuoren Venekerho ryRoyal Line OySarvaston Venekerho ry Sibbo Navigationssällskap r.fSuomalainen Pursiseura ry Suomen Moottoriveneklubi ry Suomen Saaristokuljetus Oy Suomenlinnan Liikenne Oy Suomenlinnan Venekerho ryTaivallahden Venekerho ry Tammisalon Merivenekerho ryTikkurilan Navigaatioseura ry Tilintarkastus DFK OyTop-Boat Transfennica Ehnrooth Vantaan Veneilijät ry Vartiokylän Ranta- ja Venekerho Veka Line OyVmax Oy Vuosaaren Urheilukalastajat ry Vuosaaren Venekerho ry Yliskylän Venekerho ry Österlund Line Oy Ab