Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
”Vihreä” BKT?
Anni HuhtalaT l ti t lli hdi t k i iTaloustieteellisen yhdistyksen seminaari
Helsinki 28.11.2011
”Synti turmella köyhät elintasolla”
Nimimerkki Paronen Lapin ylioppilaslehti 199?Lapin ylioppilaslehti 199?
Johtaako elintaso turmelukseen?
Rajauksena ”vihreys” – ympäristö ja luonnonvarat
Elintason mittauksen historiaaElintason mittauksen historiaa• ”Kansantulon” määrää arvioitu jo melko varhain:
Englannin kansallisvarallisuus ‐William Pettyn laskelmat vuonna 1660
• Saksan kyky maksaa sotavelkansa‐ John Maynard Keynesin arvio vuonna 1920
• Taustalla käytännön tietotarve: Kuinka mitata kansojen vaurautta, taloudellista mahtia ja mahdollisuuksia (sodankäynti, verotustarve jne.) ja talouspolitiikan vaikutuksia?
Mitä mitataan ja mitä eiMitä mitataan ja mitä ei…Kansantalouden tilinpidon periaatteiden kansainvälinen yhtenäistäminen toisen maailmansodan jälkeen (YK, OECD)
Arthur M. Okun (1971):
”the beauty of…present practice is that no sensible person could seriously mistake GDP for welfare or total social welfare”.
Käytännössä tilinpidon kehittämisessä nähty kuitenkin paljon vaivaa bruttokansantuotteen (BKT:n) vertailtavuudenvaivaa bruttokansantuotteen (BKT:n) vertailtavuuden parantamiseksi maiden kesken ja yli ajan
Esimerkki BKT kehityksen vertailustaEsimerkki BKT‐kehityksen vertailusta
350000
400000
Vuoden 2010 hinnoin, PPP
2 0000
300000
350000
oa
200000
250000
joon
aa euro
Suomen BKT
Ruotsin BKT
100000
150000
milj
0
50000
1900
1903
1906
1909
1912
1915
1918
1921
1924
1927
1930
1933
1936
1939
1942
1945
1948
1951
1954
1957
1960
1963
1966
1969
1972
1975
1978
1981
1984
1987
1990
1993
1996
1999
2002
2005
2008
1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2
BKT per capitaBKT per capita
40000
45000
Vuoden 2010 hinnoin, PPP
30000
35000
20000
25000
euroa
Suomi
Ruotsi
10000
15000
0
5000
Ympäristö osaksi hyvinvointiaYmpäristö osaksi hyvinvointia
”Volvo‐vauraudesta” vihreyteen?y
• Rachel Carsonin ”Silent spring” (1963) ja Yhdysvaltain ympäristöliike
• Rooman klubin ”Limits to growth” (1972)
• Dasgupta & Heal, Solow, Stiglitz ym. (1974) RES; optimaalisesta luonnonvarojen hyödyntämisestä ja kasvusta
Luonnonvarat ja ympäristö näkyväksi osaksi taloudellista päätöksentekoa ja kansantalouden tilinpitoa:
ympäristötilinpito, luonnonvaratilinpito, vihreä tilinpito, miljöräkenskaper, green accounting, System of Environmental‐Economic Accounts (SEEA)
Ympäristötilinpidon teoreettinen perustaYmpäristötilinpidon teoreettinen perusta
Miten kansojen hyvinvointia ja kestävyyttä tulisi mitata?
Kiihkeä taloustieteellinen debatti kahden leirin välillä:
• Weitzman (1976) ja mm. Asheim & Weitzman (2001) – hyödyn maksimoinnin dynaamisessa optimointiongelmassa Hamiltonin funktio vastaa nettokansantuotetta (NNP/NKT) tä d lli ä kki t l d ih ä ä NKTtäydellisessä markkinataloudessa; vihreässä NKT:ssapääomaksi laskettava myös ympäristö ja luonnonvarat
• Dasgupta & Mäler (2000) ja mm Arrow et al (2004)• Dasgupta & Mäler (2000) ja mm. Arrow et al (2004) ‐yhteiskunnan kaikkien pääomavarantojen arvonmuutos kertoo kestävyydestä (muutos<0 ei ole kestävää); muutosta yy ( );voidaan mitata ”aidolla säästämisellä” (genuine savings)
Molemmissa lähestymistavoissa huomio nettoinvestointeihin
Vihreän tilinpidon tuska käytännössäVihreän tilinpidon tuska käytännössä
• Kattava ympäristön tilan ja luonnonvaravarantojen muutosten arvottaminen vaikeaa, koska useinkaan ei voida käyttää markkinahintojamarkkinahintoja
• Arviot ”vihreästä nettokansantuotteesta” (green NNP) tai ”aidosta säästämisestä” (genuine savings) korkeintaanaidosta säästämisestä (genuine savings) korkeintaan suuntaa‐antavia
Suomen BKT ja ”osittain vihreä NKT”, jossa metsävarannon muutos arvotettu kantohinnoilla
250000
200000
250000
150000
00000
roa
100000Miljoo
naa eu
r
BKT
"Vihreä" NKT
50000
0
1900
1903
1906
1909
1912
1915
1918
1921
1924
1927
1930
1933
1936
1939
1942
1945
1948
1951
1954
1957
1960
1963
1966
1969
1972
1975
1978
1981
1984
1987
1990
1993
1996
1999
2002
2005
2008
1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2
Metsävarannon muutoksen arvo (genuine savings: forests)
1700
1900
Arvotettu kantohinnoilla, vuoden 2010 hinnoin, PPP
1300
1500
900
1100
onaa
euroa
Suomi
Ruotsi
500
700
miljo
‐100
100
300
1960196219641966196819701972197419761978198019821984198619881990199219941996199820002002200420062008100
Suomen BKT ja ”osittain ruskea NKT”, jossa kasvihuonekaasuvarannon muutos arvotettukasvihuonekaasuvarannon muutos arvotettu
ilmastopolitiikan varjohinnoilla200000
180000
190000
200000
160000
170000
180000
oa
140000
150000
Miljoo
naa eu
ro
BKT
"Ruskea" NKT
120000
130000
100000
110000
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 20101990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Suomen tuotos maailman kasvihuonekaasuvarantoon (negative genuine savings: greenhouse gases)
3000
Arvotettu "varjohinnoilla", PPP, vuoden 2010 hinnoin
2000
2500
1500
iljoo
naa eu
roa
CO2_vero_EUA
CO2_10e_Nhaus
CO2 33e Nhaus
1000
mi CO2_33e_Nhaus
0
500
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 20091990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Suomen ja Ruotsin tuotokset maailman CO2‐varantoon (negative genuine savings: CO2 emissions)
450
500
Maailmanpankin mukaan USD 1995 20/hiilitonni (C), vuoden 2010 hinnoin, PPP
350
400
200
250
300
miljoo
naa eu
roa
CO2_WB_Suomi
CO2_WB_Ruotsi
100
150
m
0
50
Suomen luonnon varantojen muutosten arvojaSuomen luonnon varantojen muutosten arvoja
3000
Vuoden 2010 hinnoin
2000
2500
oa
1500
joon
aa euro
Metsä_kantohinnat
CO2haitta_Nordhaus_pieni
CO2haitta Nordhaus suuri
500
1000Milj CO2haitta_Nordhaus_suuri
0
500
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2
Mitä opimme vihreästä tilinpidosta?Mitä opimme vihreästä tilinpidosta?Laskenta hankala haaste (‐)
– Teoria ja käytäntö kaukana toisistaan:
aikasarjojen ja maiden välinen vertailu miltei mahdotonta hd ” k ”tehdä ”oikeaoppisesti”
– Puutteelliset laskelmat antavat puutteellisen kuvan k t i l l id kit k tä ( t t i t iekosysteemipalveluiden merkityksestä (suuntaan tai toiseen; miten mitataan ”pölyttäjävarannon” muutoksen arvo?)
Tilinpidon laajentaminen luonnonvaroihin tuottaa hyödyllistä aineistoa ympäristöpolitiikan arviointiin (+)aineistoa ympäristöpolitiikan arviointiin (+)
– Mikä merkitys luonnonvaroilla on kasvussa? Voiko politiikalla/varjohinnoittelulla muuttaa kasvun suuntaa? p / jVaikutukset tulonjakoon? ?
Vastaus alun kysymykseenVastaus alun kysymykseen
• Ei voida kiistatta osoittaa, että elintaso olisi turmellut rikastuneen Suomen (ympäristön)
Vi lä S ki ikk i R t i CO2 ää töillää hkä• Vielä Suomeakin rikkaampi Ruotsi on CO2‐päästöillään ehkä erilaisella kasvun polulla
• Syitä tutkia• Syitä tutkia
Kiitos!
Metsävarannon muutoksen arvo per capitaMetsävarannon muutoksen arvo per capita
350
400
Arvotettu kantohinnoilla, PPP, vuoden 2010 hinnoin
250
300
350
150
200
250
euroa Suomi
Ruotsi
50
100
150
‐50
0
50
1960196219641966196819701972197419761978198019821984198619881990199219941996199820002002200420062008
50
Suomen tuotos maailman kasvihuonekaasuvarantoon (negative genuine savings) – ilmastopolitiikan ”varjohinnoilla”(negative genuine savings) – ilmastopolitiikan varjohinnoilla
1600
1800
Arvotettu veroilla ja päästöoikeuksien hinnoilla, vuoden 2010 hinnoin
1200
1400
oa
800
1000
ljoon
aa euro
CO2_vero_EUA
400
600mil
0
200