— VIKING GRACE LASKETTIIN VESILLE TURUSSA— ECKERÖ LINEN TALLINNAN­LIIKENTEENHISTORIA— VALTIO­OMISTEISET VARUSTAMOT, OSA 1— MUUTOKSEN TUULIA SAGA CRUISESILLA

04 / 2012 | www.ulkomatala.net | 31.8.2012

PÄÄKIRJOITU

ÄSKETTÄIN saatiin Tallink Siljan puolelta kuullatieto, jonka mukaan varustamo laskeskelee, voisikoTurun­iltalähdöillä nykyisen Silja Europan korvataBaltic Princessillä. Silja Europan korvaamiseenliittynee eniten se, että varustamo haluaa saada jomelko kulutetun Silja Europan korvattua jollakinuudemmalla ja mahdollisesti myös taloudellisemmallaaluksella.

Helsingin ja Tallinnan ”lilluntaliikenteessä” kulkenutBaltic Princess on teknisesti uudemmassa kunnossa,lähes tuliterä verrattuna Silja Europaan. KulahtanutSilja Europa on sekä paras – että ehkä huonoinvaihtoehto Viking Gracea vastaan. Kaikista TallinkSiljan laivoista Silja Europa lienee kaikkeineksklusiivisin, mutta toisaalta ei aivan reitillesuunniteltu eikä täysin optimikäytössä Turun jaTukholman välisellä reitillä. Baltic Princess vaatiipienemmän miehistön, mutta kapasiteetti ei romahdatäysin, ja lisäksi reitille saadaan uudempi alus.

Molemmissa skenaarioissa on sekä hyvät että huonotpuolensa, mutta ennen Gracen tuloa Tallink Siljankannattaa pelata korttinsa tarkasti. Onko varaatiputtaa Silja Europa pois kierrosta ja ottaa tilalleGalaxyn sisar Baltic Princess, jonka epäilläänlopahduttavan mielenkiinnon Tallink Siljan Turun­reitin palveluita kohtaan? Toisaalta Baltic Princess voitulevaisuuteen katsoen olla ainoa realistinenvaihtoehto, sillä Silja Europalla ei kuitenkaan lieneedessään kovin montaa vuotta aktiivipalvelustaTurun­linjalla. Sen sijaan esimerkiksihidastempoisella Tallinnan­risteilylinjalla Silja Europavoisi palvella uskollisesti vielä useamman vuoden.

Selvää joka tapauksessa on, että Tallink Silja tuleetarvitsemaan muutoksia pikaisesti viimeistään senjälkeen, kun Viking Grace tulee liikenteeseen.

–––––

Tähän loppuun kerron lyhyesti viimekertaisestakäyttäjäkyselystä, jossa saimme arvokastainformaatiota. Lukijoillamme on selvästi omat

kiinnostuksen kohteensa, joka tuli esille tuloksissamonipuolisena vastausten kirjona kysyttäessä, mitälukijat haluavat lehdestämme lukea. Selkeästi enitenoli kysyntää kuitenkin matkustajalaivoille. Näin ollenkoko Ulkomatalan lukijakunnan toiveita pyritääntäyttämään. Jo nyt ja jatkossa Ulkomatala on ja tuleeolemaan entistä vahvemmin matkustajalaiva­aiheissapainopistettään pitävä lehti, mutta julkaisemmejuttuja toki myös muista aiheista.

Käyttäjäkysely antoi meille muutenkin arvokastatietoa, miten kehittää lehteä enemmän lukijakunnanmieltymysten mukaisesti. Jatkuva kehitystyöUlkomatalan parissa työskentelevällä porukallajatkuu, jotta voimme jatkossa taata teille entistäparemman lehden. Tässäkin lehdessä on muhkeapaketti syysluettavaa, joten näillä sanoilla, kaikillelukijoillemme oikein hyvää syksyä, Ulkomatala palaaasiaan lokakuussa!

PÄÄKIRJOITUS

2

Kilpailuasetelma Turun-linjalla uusiksi?

Isokokoinen, mutta jo hyvän ikää palvellut Silja Europavaatii jo päästä eläkepäivilleen. KUVA: KALLE ID

Uudehkolla Baltic Princessillä sentään riittää vielä virtaajopa nopeatempoiselle Turun­reitille. KUVA: LASSI LIIKANEN

YLEISKATSAUSTässä numerossa

Viking Grace sai vettä alleen TurussaViking Grace pääsi ensi kertaa elementtiinsä musketöörienavustuksella. Vesillelaskutilaisuuden yhteydessä julkaistiinlisätietoa laivan tarjonnasta ja mm. aluksen kansikartat. —KOTIVESILLÄ, sivu 4

Helsingin kesän risteilijäuutuudet, osa 2Kesäkauden toisella puoliskolla Helsingissä kävivät uusinavierailijoina mm. Columbus 2 ja Hamburg. Toimittajamme kävimyös vierailulla costa Pacificalla. — KOTIVESILLÄ, sivu 8

Alandiasta Finlandiaan – Eckerö LinenTallinnan-liikenteen historia”Ainoa suomalainen laiva Tallinnaan”, Nordlandia, korvautuu tämän vuoden lopussa uudella Finlandialla. Tässä artikkelissaluomme katsauksen Eckerö Linen Tallinnan­liikenteen historiaan, aina vuoden 1989 ensimmäisistä suunnitelmista EestinLinjojen perustamisen kautta nykypäivään saakka. — MAAILMAN MERILLÄ, sivu 10

Valtio-omisteiset varustamot, osa 1 –Eurooppa: Caledonian MacBrayne,Strandfaraskip Landsins sekä JadrolinijaVaasan ja Uumajan välille ollessa tulossa kunnallisen varustamon,luomme katsauksen julkisen vallan omistamiin varustamoihin.Tässä jutussa tarkennumme kolmeen eurooppalaiseen valtio­omisteiseen varustamoon, jotka ovat viimeisiä jäänteitä aikoinaan hyvinyleisestä varustamotyypistä. — MAAILMAN MERILLÄ, sivu 18

Muutoksen tuulia Saga CruisesillaTämän vuoden suurin muutos Saga Cruisesilla on ehdottomastiuusi Saga Sapphire. Lisää muutoksia on luvassa, sillä ensi vuonnaQuest for Adventure tekee paluun vanhalle nimelleen Saga Pearl

II ja vuoden 2014 alussa Saga Ruby poistetaan liikenteestä. Tässä artikkelissa perehdytään näihin muutoksiin tarkemmin. —MAAILMAN MERILLÄ, sivu 25

LokikirjaMerenkulun tärkeimpiä tapahtumia heinä­elokuulta 2012. — LOKIKIRJA, sivu 29

LoppusanatTietoa lehdestä ja toimituksesta. — LOPPUSANAT, sivu 34

3

KUVA: KRZYZSTOF BRZOZA

KUVA: BRUCE PETER

8

18

Kansi: Standfaraskip Landsinsin Smyril lähdössä Tórshavnista. KUVA: KALLE ID

Viking Grace sai vettä alleen Turussa

TEKSTI: JUSSI LITTUNEN

KOTIVESILLÄ

4

Tämän sivun kuva: Vikingin uutukainen hetkeä ennen vesillelaskua. Huomaa oikean reunan linja­autot, jotkanäyttävät pieniltä 218­metrisen autolautan rinnalla! KUVA: KRZYZSTOF BRZOZA

VIKING LINEN Turku­Tukholma­linjalla ei upouuttalaivaa ole nähty sitten vuoden 1990, jolloin Rederi AbSliten m/s Kalypso asetettiin liikenteeseen. Ei siis oleihme, että m/s Viking Gracen vesillelasku perjantaina10.8.2012 Turussa herätti julkisuudessa suurtakiinnostusta. Viking Line tarjosikin kiinnostuneillemahdollisuuden seurata varttitunnin kestänyttävesillelaskuseremoniaa yhtiön Internet­sivujenkautta.

STX Finlandin telakanjohtaja Jari Anttila kertoipaikalle saapuneille toimittajille, että parhaillaanrakentuva Viking Grace on 11. STX:n ja senedeltäjien Viking Linelle luovuttama alus, kymmenesTurun telakalta. Tämä kertoo hänen mukaansa VikingLinen ja telakkayhtiön välisestä hyvästä suhteesta.Kansainvälisten tiedotusvälineiden kiinnostuksenvuoksi puheiden kielenä oli englanti.

Itse vesillelaskusta huolehtivat Viking Linen, telakanja luokitusyhtiö Lloyd’s Registerin edustajista kootutkaksi neljän hengen ryhmää. Heidän tehtävänään oliavata telakka­altaan kaksi venttiiliä, jotta vesi pääsisivirtaamaan altaaseen. Luvan venttiilienaukaisemiseen antoi paikalle saapunut,muskettisotilaiksi pukeutunut ryhmätykinlaukauksellaan. Aivan koko allasta ei tilaisuudenaikana saatu täyteen; tilaisuutta johtaneen STX:nprojektijohtaja Vesa Airaksisen mukaan vesillelaskukeskeytetään välillä kelluvuuden varmistamiseksi, jalaiva on täysin vesillä vasta kymmenen tunninkuluttua.

Seuraava vaihe uuden laivan rakentamisessavarustelu, ja merikokeet on tarkoitus suorittaamarras­joulukuun vaihteessa.

Varustamon suomalaislaiva

Viking Line käytti vesillelaskutilaisuuden saamanhuomion hyödyksi julkaisemalla samalla tammikuussa2013 valmistuvan laivan kansikartan sekä tietoa sensviiteistä. Näiden tietojen perusteella jo nyt voidaansanoa, että Viking Grace tulee poikkeamaanhuomattavasti varustamon aikaisemmista aluksista.Uutukaisesta on tarkoitus tulla varustamon”suomalaislaiva”, mikä näkyy paitsi aikatauluistamyös laivan tarjonnasta. Esimerkiksi eräässä laivansaunoista voi kieriskellä lumessa perisuomalaiseentapaan vaikka ympäri vuoden!

KOTIVESILLÄ

5

Viking Gracen vesillelasku sai kirjaimellisen lähtölaukauk­sen musketööreiltä. KUVA: STUDIO AURANKUVA/VIKING LINEHetkeä myöhemmin telakka­allas alkaa jo täyttyä ja VikingGrace on pian omassa elementissään.KUVA: KRZYZSTOF BRZOZA

Viking Gracen suurimmat hytit ovat neljä yksilöllisestisisustettua sviittiä. 41­45 neliömetrin kokoiset hytiton suunnitellut yleistenkin tilojen sisustuksestavastaava dSign Vertti Kivi & Co, ja ne ovat saaneetnimikseen Flow, Organic, Romantic sekä Hi­Tech.Kaikki sviitit sijaitsevat laivan keulassa. Muut hytitmuistuttavat kooltaan ja sisustukseltaanperinteisempää ajattelua, ja ovat kooltaan 5,4–19,4neliömetriä.

Myös laivan yleisjärjestelyssä on paljon uusia ideoita.Perinteistä tiloja yhdistävää arkadia ei ole kuinylimmällä kannella, sen sijaan laivassa kuljetaantilojen läpi Tallinkin uusien risteilylauttojen tapaan.Uudella laivalla liikkuminen voikin aluksi ollahaastavaa Amorellan ja Isabellan selväpiirteiseenyleisjärjestelyyn tottuneille, vaikka info­aulasta kolmekantta ylöspäin kohoava maisemaikkunaselkeyttäneekin laivan sisätiloja.

Uuden laivan suunnittelussa on selkeästi huomioitusuuri matkustajakapasiteetti. Matkustajat nousevatalukseen kuudennelta ja seitsemänneltä kanneltapelastusveneiden vierestä, ja siirtyvät sieltä portaidenja hissien avulla hytteihinsä tai yleisiin tiloihin. Koskainfo­piste ja maihinnousu sijaitsevat aivan erikansilla, tulee laivaan liikkumisen helpottamiseksi

peräti yhdeksän matkustajahissiä.

Matkustajatilat on ryhmitelty kolmen portaikonympärille siten, että kolme ylintä kantta (kannet 9­11) on annettu yleisille tiloille, ja matkustajahytitsijaitsevat näiden alapuolella neljällä kannella.Perinteisen trailerikannen lisäksi laivassa tuleeolemaan erillinen ylempi henkilöautokansi, jonkakapasiteetti on noin 100 henkilöautoa.

”Uusia konsepteja ja vihreitä arvoja”

Viking Gracen laivakonseptissa on varustamonmukaan pohdittu erityisesti valoja, ääniä javuorokaudenaikoja. Viking Linen toimitusjohtajaMikael Backman kertoi Navigator­lehdenhaastattelussa, että Viking Grace on näkemys siitä,mitä tämän päivän risteilylautalta odotetaan. Siispädesign, konsepti ja tarjonta on kaikki uutta. Laivassaon myös haluttu korostaa ystävällistä jaasiakaskeskeistä palvelua.

Viking Gracella tulee olemaan kahdeksanruokailupaikkaa ja baaria, joista neljä ontäysimittaisia ravintoloita. Illanviettoa varten laivassaon kahden kannen korkuinen Club Vogue, jonkaläheisyydessä kannella kymmenen on ”retrobaari”

KOTIVESILLÄ

6

Vesillelaskun yhteydessä julkistettiin myöstietokonemallinnuksia Viking Gracen sisätiloista. YlläOrganic­sviitti, yksi neljästä erilaisesta teemallisestasviitistä. Vasemmalla kaksi kuvaa aluksen 11. kannenkeulaan tulevasta Oscar à la carte ­ravintolasta: ylläravintolan yhteyteen tuleva Seamore Champagne Barja alla itse Oscar­ravintola. Myös buffet­ravintolastatulee olemaan näkymät laivan kulkusuuntaan, sillä setulee Oscarin alapuolelle kannelle 10.KUVAT: DSIGN VERTTI KIVI/VIKING LINE

7

Retro Bar & Dancing sekä Rockmore Bar. Nuorempienmatkustajien palvelut on jaoteltu kolmeen erilliseenpisteeseen ikäryhmien perusteella, kun taasmyymälätilat on keskitetty yhteen paikkaan.Maailman suurimmaksi mainostettava kelluva TaxFree –myymälä viekin likimain puolet kannen 9 pinta­alasta! Näiden lisäksi laivassa on kokous­ jakylpyläosastot.

Huolimatta uudenlaisesta ulkokuorista onpohjimmiltaan kuitenkin kyse ruotsinlaivojenperinteisestä tarjonnasta: ruoasta, viihteestä ja tax­free­myynnistä. Nämä ovat toimitusjohtajan mukaanne asiat, joita tutkimusten mukaan matkustajatodottavat löytävänsä laivalta. Hänen mukaansamatkalle on helpompi lähteä, kun luvassa onohjelmallinen kokonaisuus. Myös kokousmatkustajaton otettu huomioon, onhan Turun­linja Vikingintärkein kokouslinja yhdessä Tallinnan reitin kanssa.

Tekniikkansa puolesta Viking Grace on aidostiennennäkemätön suurten matkustaja­autolauttojenjoukossa. Laivan moottorit tulevat käyttämäänpolttoaineenaan nesteytettyä maakaasua (LNG),mutta tarvittaessa myös perinteistä dieseliä voidaanpolttaa. LNG:n ansiosta typpipäästöt vähenevät 85 ja

hiilidioksidipäästöt 20 prosenttia. Rikki­ jahiukkaspäästöt ovat lähes nollassa, joten uusi laiva eitule olemaan vaikeuksissa tulevien rikkidirektiivienvuoksi.

Sisaraluspäätös ensi vuonna?

Kun Viking Gracen ensi tammikuussa valmistuu,seilaa Turun ja Tukholman väliä niin kooltaan kuinpalveluiltaankin melkoisen epätasainen aluspari.Viking Line ei kuitenkaan ole lopullisesti haudannutsuunnitelmia Viking Gracen sisaraluksenrakentamisesta, vaikka yhtiö jättikin optionsakäyttämättä. Vikingin hallituksen puheenjohtaja BenLundqvistin mukaan asiaa harkitaan; ensiksi halutaanseurata taloustilanteen kehittymistä ja Viking Gracenmenestystä.

Jos Viking Grace täyttää annetut lupaukset, eisisaraluksen tilaamisen pitäisi olla kiinni matkustajienkiinnostuksesta. Toisen ympäristöystävällisen lautantilaamisen puolesta puhuvat myös uudet tiukemmatympäristösäädökset. Näistäkin huolimatta päätöstämahdollisesta sisaraluksesta saadaan odottaa ainakinensi vuoteen.

KOTIVESILLÄ

Hinaajat Ukko ja Jason vetävät Vikingin Gracen ulos telakka­altaasta STX Finlandin Turun telakalla 11.8.2012.KUVA: JOUNI SAARISTO/VIKING LINE

Helsingin kesän risteilijäuutuudet, osa 2

TEKSTI: SERGEI PENNONEN

Tänä vuonna risteilijäkausi Helsingissä alkoi hiemanmyöhemmin kuin monina edellisinä vuosina.Ensimmäinen risteilijä Suomen suurimmassamatkustajasatamassa ei myöskään ollut perinteiseentapaan Hurtigrutenin Fram. Tänä kesänä Suomenristeilijäkauden sai kunnian avata Italian lipun allapurjehtiva AidaSol. Aida Cruisen risteilijä saapuihieman pilvisessä säässä toukokuun alussa, kunedellisinä vuosina Fram saapui jo kuukauttaaikaisemmin, huhtikuussa. AidaSol Helsingissä ei oleuutuus, ja tuttuun tapaansa se kiinnitti köytensäHernesaaren laituriin. Hurtigrutenin Framkin ehtijättää leimansa Helsinkiin, sillä Fram oli ensimmäinenristeilijä, joka toi risteilymatkustajia HelsinginEteläsatamaan.

Suomen viimevuotiseen kulttuuripääkaupunkiinensimmäinen risteilijä saapui vähän myöhemmin kuinHelsinkiin. Toukokuun lopussa Turun risteilijäkaudenavasi Quest for Adventure. Sama laiva kävi myösHelsingissä, mutta muutama kuukautta myöhemmin.Tämä keltaisen korsteenin omaava tummansininenlaiva kävi Suomessa myös viime vuonna, mutta laivannimi oli tuolloin Saga Pearl II. Nimenvaihdostahuolimatta risteilijä on pysynyt samalla omistajalla.Quest for Adventuren lisäksi Turussa kävi Suomenvesillä entuudesta hyvin tuttu Black Watch. Turunristeilijäkesä jäi valitettavasti vain näihin kahteenlaivaan. Risteilijävierailuja Turun satamassa oli vainneljä, joista yhden teki kauden avaaja m/s Quest forAdventure ja loput kolme kesän mittaan Black Watch.

KOTIVESILLÄ

8

Tänä vuonna AIDAsol avasi Helsingin risteilykauden synkeässä säässä. Viime vuonna vielä aurinko paistoi Solille.KUVA: KALLE ID

Kesän aikana Helsingissä vieraili meille hyvin tuttujaristeilylaivoja, esimerkiksi Mein Schiff 2, Jewel of theSeas, Le Boreal ja monet muut. Jotkut risteilijätvierailivat vain kerran, jotkut viihtyivät Helsingissäuseamminkin. Hyvä esimerkki on SilverSean SilverWhisper, joka oli kuvattavissa Eteläsatamassa ylikymmenen kertaa. Tylsyyttä laivaharrastajille eikoitunut, sillä vierailijalistoilla oli myös erikoisempiakävijöitä. Tänä vuonna muotina oli vanha laivauudella nimellä. Saga Pearl II:n lisäksi nimen vaihtoimyös entinen Grand Voyager, joka omistajan vaihdonjälkeen liikennöi tänä kesänä nimellä Costa Voyager.Myös kesäkuussa vieraillut m/s Columbus 2 oli saanutuuden nimen, joten Insignia­nimi jäi historiaan. Värinmuutoksiakin oli havaittavissa. Tuttu risteilijä LeDiamant, joka viime vuonna oli täysvalkoinen, saapuitänä vuonna Helsinkiin uutta DFDS Seawaysin asuamuistuttavassa värityksessä, puolisinisenä. Kesänjännittävimpiä hetkiä elettiin mm. heinäkuussa, jolloinviime numerossa mainitsemamme risteilijä SagaSapphire kävi Helsingissä. Yhden kerran Suomenpääkaupungissa vieraili esimerkiksi Costa Fortuna.

Tänä vuonna Helsingissä kävi myös sisarlaivoja.Hernesaaren laituriin kiinnittivät köytensä GrandPrincess ja Emerald Princess. ”Sisaruksia” ei saanutkuitenkaan yhteen kuvaan, sillä ne olivat Helsingissäeri päivinä. Royal Caribbean Cruisesin sisarlaivatJewel of the Seas ja Brilliance of the Seas olivatmyös Helsingissä, mutta nekin eri päivinä.

Useimmille suomalaisille risteilijät ja yleensäkinristeilyt Itämeren ulkopuolella ovat tuntematontamaailmaa. Tänä kesänä Helsingissä järjestettiinsuomalaisille ensimmäistä kertaa mahdollisuusvierailla risteilijöillä. Wonder Cruises AB, joka on OyFinnmatkat AB:n sisaryritys, järjesti muutamanvierailun erilaisille risteilijöille. Laivaan tutustuttiinopastetulla kierroksella minkä lisäksi vierailijat saivatnauttia lämpimän lounaan noutopöydästä. Jotkutonnekkaat saivat nauttia myös vapaa­ajasta laivalla.Ohjelma oli laivakohtainen.

Risteilijäkesä on loppusuoralla, mutta aihe pysyyajankohtaisena, sillä syyskuu on vielä täynnä erilaisiaristeilijävierailuja.

KOTIVESILLÄ

9

Uusi nimi, vanhat kujeet. Columbus 2 Kustaanmiekassa.KUVA: KALLE ID

Toimittajamme pääsi nauttimaan risteilylaivankansainvälisestä ilmapiiristä, tosin vain lyhyesti. KuvaCosta Pacifican aurinkokannelta laivan ollessaHernesaaren risteilylaiturissa.KUVA: SERGEI PENNONEN

Brilliance of the Seas Helsingin edustalla.KUVA: JUKKA KOSKIMIES

Alandiasta Finlandiaan – Eckerö LinenTallinnan-liikenteen historia

TEKSTI: KALLE ID

1990­luvun puoliväliin tultaessa oli kasvavanHelsinki­Tallinna ­reitin liikenne virolaistenvarustamoiden käsissä. Alkujaan suomalais­virolaisena yhteisyrityksenä perustettu Tallink olipäätynyt kokonaan virolaiseen omistukseen vuoden1993 alussa. Myös toinen merkittävä Tallinnan­liikenteen varustamo – Estonian New Line – olivirolaisomisteinen. Suomalaisvarustamoista VikingLine ja Silja Line kyllä operoivat 24 tunnin risteilyitä

Helsingistä Tallinnaan, mutta eivät uskaltautuneetTallinnan reittiliikenteeseen. Suomen lipunmiehistökustannuksia pidettiin niin paljon Viron lipunkustannuksia korkeampina, ettei liikenteen uskottuvoivan olla kilpailukykyistä. Kaksisuomalaisvarustamoa oli kuitenkin eri mieltä:ahvenanmaalaiset Rederi Ab Eckerö ja Birka Line.Ennen Eckerön ja Birkan yhteisyritystä ensiksimainittu varustamo oli kuitenkin useaan otteeseensuunnitellut Tallinnan­liikenteen aloittamista.

KOTIVESILLÄ

10

Apollo oli Eestin Linjojen pääasiallinen laiva 1990­luvun puolivälissä. KUVA: JUKKA HUOTARI

Tallinna­suunnitelmia vuonna 1989

1980­luvun lopussa ajatus aiempaa laajemmastaautolauttaliikenteestä Helsingin ja Tallinnan välillä olikovassa nousussa Neuvostoliiton muututtuavapaampaan suuntaan Mihail Gorbatšovinvaltakauden glasnost­ ja perestroika­uudistustenmyötä. Syntyi ajatus suomalais­neuvostoliittolaisestayhteistyövarustamosta Helsinki­Tallinna ­reitillä.Yhteistyötä haki neuvostoliittolainen EstonianShipping Company (ESCO), joka neuvotteli vuonna1989 Eckerö­varustamon kanssa.

Eckerö Linjen oli vuonna 1988 ostanut VaasanlaivoiltaWasa Expressin (ex­Viking 3), joka asetettiin Eckerö­Grisslehamn ­linjalle nimellä Roslagen alkuvuodesta1989. Roslagenin tultua liikenteeseen linjan toisellealukselle Eckerölle oli käyttöä vain kesäsesonkina jaRederi Ab Eckerö alkoi etsiä laivalle muuta käyttöä.Neuvosto­viron valtionvarustamo ESCO olikiinnostunut rahtaamaan Eckerön talvikaudeksi 1989­1990 Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen.Eckerön johto neuvotteli Tallinnassa yhteistyöstäESCO:n kanssa, mutta sopimukseen ei päästy jaEckeröä ei koskaan rahdattu Tallinnan­liikenteen.ESCO löysi mieluisamman yhteistyökumppaninPalkkiyhtymä Oy:stä ja näin syntyi Tallink­varustamo.

Elokuussa 1989 Tallinnan­liikenne oli esillä uudestaanEckerö­lautan talvikäyttöä ajatellen. Rederi Ab

Eckeröä pyydettiin osakkaaksi suomalaistenliikemiesten suunnittelemaan Festonia Line­varustamoon, jossa Eckerölle kaavailtiin 25%osuutta. Festonian aluksena olisi toiminut Eckerö jaliikennöimisen olisi hoitanut Eckerö Linjen.Yhteisymmärrykseen eri osapuolten välillä eikuitenkaan koskaan päästy. Rederi Ab Eckerö tutkivielä mahdollisuutta aloittaa liikenne ilmanyhteistyökumppaneita, mutta ajatus kaatui ennenkaikkea siihen, että Linnahallin satamaalukuunottamatta kaikki Tallinnan satamat kuuluivatESCO:lle. ESCO puolestaan ei suvainnut kilpailijoitaomalle Georg Otsilleen ja tulevalle yhteistyölautalleenTallinkilleen.

Eckerön ja Inrekon yhteistyö 1991­1994

Vuonna 1990 Rederi Ab Eckerö osti – man­saarelaisen tytäryhtiönsä kautta – Roslageninsisaraluksen, Truckline Ferriesille rahdatun muttatanskalaisomisteisen Corbiéren (ex­Apollo, Olau Kent,Gelting Nord, Benodet). Eckerö jatkoi aluksenrahtausta Truckline Ferriesille vuoden 1991 syksyynasti. Tämän jälkeen Corbiére rahdattiin virolaiselleInreko­varustamolle Helsingin ja Tallinnaan väliseenliikenteeseen. Inrekon uuden linjan markkinointini­meksi tuli Estonian New Line. Alkujaan Corbiére olitarkoitus uudelleennimetä Linda I:ksi, mutta lopultase säilytti nimen Corbiére ja Linda I:stä tuli vainmarkkinointinimi. Tallinnan­liikennettä varten aiem­min Bahaman lipun alla ollut alus siirrettiin Viron

rekisteriin. Corbiére oli menestys Tallin­nan­linjalla ja Rederi Ab Eckerön kiinnos­tus lähteä itsekin mukaan Tallinnan­liikenteeseen yhteistyössä jonkin virolaisentoimijan kanssa heräsi jälleen.

Corbiéren osalta suunnitelmana oli tuodalaiva Eckerön ja Grisslehamnin väliseenliikenteeseen kesäksi 1992. Inreko halusikuitenkin pitää laivan Tallinnan­linjalla jaoli valmis maksamaan hyvää rahtaushin­taa. Tästä johtuen Rederi Ab Eckerö alkoietsiä vielä yhtä käytettyä laivaa. Varusta­mo halusi mieluiten kolmannen papenbur­gilaisen – kreikassa oli myynnissä ExpressOlympia (entinen Viking 4), jonka lisäksivarustamo tarkasti myös Alcaeoksen (ex­Marella) ja Paloman (ex­Drottningen),sekä Britanniassa Stena Hengistin.

KOTIVESILLÄ

11

Eckerö Linjenin 80­luvun lippulaiva Eckerö kesällä 1989 vielävarustamon vanhassa värityksessä. Laivaa suunniteltiin Tallinnan­linjalle talvikaudeksi 1989­1990. KUVA: KRZYSZTOF BRZOZA

Alcaeoksen ostoa harkittiin, kunnes varus­tamo sai tietää Vaasanlaivojen olevanmyymässä toisenkin papenburgilaisensaBotnia Expressin (ex­Diana). BotniaExpress ostettiin alkuvuodesta 1992 ja setuli Eckerö Linjenin liikenteeseen nimelläAlandia. Tämän jälkeen Corbiéren rahtaus­sopimusta Inrekolle jatkettiin vuoden1994 loppuun.

Alandiaa tarvittiin Eckerön ja Grislehamninvälisessä liikenteessä vain kesän korkea­sesongin ajan. Talvikaudeksi laiva olitarkoitus rahdata muuhun käyttöön.Inreko oli kiinnostunut laivasta, muttavain jos se voitaisiin siirtää Viron lipun allerahtauksen ajaksi. Alandian ulosliputusosoittautui vaikeaksi, mutta Roslageninulosliputukselle ei ollut esteitä. Lokakuus­sa 1992 Roslagen myytiin man­saarelai­selle sijoitusyhtiölle ja se kaksoisrekiste­röitiin Bahamalle ja Viroon. Alus asetettiinEstonian New Linen liikenteeseen talvikau­deksi 1992­1993, joka toteutettiin Inrekonja Eckerön yhteistyönä.

Kesäkaudeksi 1993 Roslagen palasiEckerö­Grisslehamn ­linjalle ja Rederi AbEckerö harkitsi Superflex­tyyppisen lautanrahtaamista Tallinnan­linjalle. Tilannekuitenkin muuttui huhtikuussa 1993, kunInreko ilmoitti, ettei ollut kiinnostunutjatkamaan yhteistyötä Eckerön kanssapitkällä tähtäimellä. Sen sijaan Inreko aikoi perustaatäysin virolaisomisteisen yhteistyövarustamonTallinkin omistajan ESCO:n kanssa. Nyt Eckerö alkoisuunnitella Tallinnan­liikennettä ilman yhteistyö­kumppania virolaisen tytäryhtiönsä Mani Mereliinidennimissä. Inrekon suomalaisen tytäryhtiön InrekoFinlandin johto oli myös ollut halukas hylkäämäänemoyhtiönsä ja siirtämään Corbiéren liikenteenEckerön kanssa perustettavalle uudelle yhteistyöva­rustamolle, mutta tämä ei toteutunut.

Ovea ei suljettu Inreko­yhteistyön jatkamiselta jaCorbiéren rahtausta jatkettiin vuoden 1994 loppuun.Kesäkaudeksi 1993 Eckerö suunnitteli kroatialaisenJadrolinija­varustamon autolautta Marko Polonrahtaamista reitille Mani Mereliiniden nimissä, muttalopulta kesäkausi 1993 jäi paperille. Talvikaudeksi1993­1994 suunniteltiin liikennöintiä RoslagenillaMani Mereliiniden nimissä, mutta vaikeudet Tallinnansataman kanssa estivät vielä toistaiseksi liikenteenaloittamisen.

KOTIVESILLÄ

12

Ensimmäinen papenburgeri Apollo uutena. Papenburgiliaset olivatolleet 1970­luvulla Viking Linen laivaston selkäranka, 1990­luvullaniistä tuli Eckerön laivaston selkäranka. KUVA: VIKING LINE

Corbiére Kustaanmiekassa Estonian New Linen uudemmassavärityksessä. Alkujaan laivan kyljessä luki isolla "Linda I".KUVA: JUKKA HUOTARI”Tilanne muuttui

huhtikuussa 1993.Inreko ilmoitti,

ettei ollut kiinnostunutjatkamaan yhteistyötä

Eckerön kanssa”

Eestin Linjat – Alandia ja Apollo

Lopullisesti uusi lehti kääntyi Eckerö­varustamonTallinnan­liikenteen historiassa vuoden 1994helmikuussa, kun Rederi Ab Eckerö ja sen kanssaläheisissä suhteissa ollut Birka Line perustivatTallinnan­liikennettä varten yhteisen tytäryhtiönEestin Linjat. Yhtiön nimivalintaan saattoi vaikuttaayksinkertaisesti se, että Eckerö Linjenin alustenkylkitekstit oli helppo maalata uudelleen, kun kaikkiakirjaimia ei tarvinnut muuttaa.

Eestin Linjojen liikenne alkoi elokuussa 1994, kunEckerö­Grisslehamn ­linjalle ei enää kesäkaudenjälkeen tarvittu kahta laivaa. Alandia maalattiinuuden varusta­mon väreihin muokkaamallakylkitekstejä ja uudelleenmaalaamalla sinikeltaisetkylkiraidat kokonaan sinisiksi. Eestin Linjat rahtasiAlandian Rederi Ab Eckeröltä elokuun lopulla ja asettisen Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen.Alussa markkinan löytäminen laivalle oli hankalaa,mutta asiantila saatiin kääntymään onnistuneenmarkkinointikampanjan avulla vuoden lopussa.

Alandia liikennöi Eestin Linjoilla aina kevääseen 1995,jolloin se siirtyi Roslagenin pariksi Eckerö­Grissle­hamn ­linjalle. Alandian korvasi Tallinnan­liikenteessälinjalla jo yli kolme vuotta liikennöinyt Corbiére, jokasai nyt takaisin alkuperäisen nimensä Apollo.Kesäkautena 1995 Apollon rinnalle rahdattiinliikennöimään puolalaiselta Euroafrica ShippingCompanyltä rahtilautta Elblag, alkujaan SuomenHöyrylaivaosakeyhtiön toinen roro­rahtilautta Leo.Tallinnan linjalla ei kuitenkaan ollut pidemmän päälletarvetta rahtilautalle ja Elblag jäi yhden kaudenihmeeksi.

Syksyllä 1995 Alandia palasi Apollon rinnalle Helsinki­Tallinna ­liikenteeseen. Samaan aikaan EestinLinjojen alusten väritystä muutettiin vastaamaanEckerö Linjenin väritystä: Eestin Linjojen sininenrunkoraita korvautui Eckerö Linjenin sinikeltaisella.Alandia paluu linjalle jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillävuoden 1996 alusta Suomi otti verovapaassamyynnissä käyttöön niinsanotun 20 tunnin säännön;verovapaita tuotteita sai tuoda maahan vainvähintään 20 tuntia kestäneiltä matkoilta.Verovapaan myynnin päätyttyä Eckerönpäiväristeilyiden kysyntä pieneni ja Alandia päätettiinmakuuttaa. Pääosan muista Tallinnan­linjan laivoista

siirryttyä tekemään vuorokauden risteilyitä jäiApollolle kuitenkin varsin hyvin matkustajiapienentyneillä päiväristeilyiden markkinoilla.

Keväällä 1996 Rederi Ab Eckerö osti 31% EestinLinjojen osakekannasta Birka Linelta ja tuli näinEestin Linjojen suurimmaksi omistajaksi. Samanasyksynä Birka Line myi loputkin Eestin Linjojenosakkeensa Eckerölle. Näin Eestin Linjoista tuli EckeröLinjenin tytäryhtiö. Eestin Linjojen laivat vaihtuivatlokakuussa 1997, kun Alandia korvasi Apollon.Kyseessä oli kuitenkin vain väliaikainen järjestely,sillä Rederi Ab Eckerö oli jo hankkimassa uutta,suurempaa alusta Tallinnan­liikenteeseen.

Nordlandia – Eestin Linjoista Eckerö Lineen

1990­luvun toisella puoliskolla Tallinnan­liikenteessäoltiin siirrytty yhä suurempiin laivoihin. EestinLinjojen aloittaessa liikenteen olivat Alandia ja Apolloolleet samaa kokoluokkaa kuin muutkin linjan laivat.Vuonna 1997 Eestin Linjojen kanssa kilpailevienvarustamoiden laivoista valtaosa oli kaksi kertaaApollon kokoisia ja Eestin Linjatkin tarvitsi uuden

KOTIVESILLÄ

13

Alandia keväällä 1995 Eestin Linjojen alkuperäisessävärityksessä. Taustalla MS Tallink. KUVA: JUKKA HUOTARI

Jo loppukesällä 1995 Apollon väritys muuttui sinikeltaiseksi.KUVA: KRZYSZTOF BRZOZA

14

laivan pysyäkseen kilpailussa mukana.

Vuoden 1997 aikana Eestin Linjat harkitsi AnastasiaV:n (ex­Bore I, Skandia, Ilich), Saint Patrick II:n (ex­Aurella) sekä tanskalaisen junalautan KronprinsFrederikin ostamista. Myös Stena Linen kanssaneuvoteltiin Stena Nautican tai Stena Invictanrahtaamisesta, mutta mikään näistä neuvotteluista eijohtanut lopputulokseen (Silja Line sen sijaan rahtasiStena Invictan Vaasa­Uumaja ­liikenteeseen kesäksi1998 markki­nointinimellä Wasa Jubilee). Syksyllä1997 saatiin kuitenkin tietää huomattavasti parem­min Eestin Linjojen tarpeisiin sopivan laivan olevanmyynnissä.

Ruotsalaisen Nordström & Thulin ­varustamo oliluopumassa matkustajaliikenteestään Estonia­onnettomuuden seurauksena (N&T oli ollut Estonianomistajan Estlinen osakas). Varustamo liikennöimanner­Ruotsista Gotlantiin Gotlandslinjen­nimellä,mutta N&T ei osallistunut liikenteen uudelleenkilpai­lutukseen vuodesta 1998 eteenpäin. Gotlandlinjeninlippulaiva Nord Gotlandia (alkujaan Olau Linen OlauHollandia) oli siis myynnissä. Eckerö­varustamonedustajien tarkastettua laivan se todettiin kaikistavuonna 1997 tutkituista laivoista Tallinnan­

liikenteeseen parhaiten sopivaksi – joskin alustarvitsisi uuden tax­free myymälän ja konferenssi­osaston. Joulukuussa 1997 Rederi Ab Eckerö ostiNord Gotlandian, jonka luovutus sovittiin tammikuun1998 alkuun.

Uuden aluksen hankkimisen yhteydessä päätettiinmuuttaa myös varustamon nimi. Huolimatta siitä,että Eestin Linjat mainosti voimakkaasti itseäänsuomalaisena varustamona, piti merkittävä osamatkustajista sitä virolaisena varustamon nimestäjohtuen. Nord Gotlandian nimi oltiin päätetty lyhentääTallinnan­liikennettä varten Nordlandiaksi jaaikomuksena oli muuttaa Eestin Linjojen nimi NordLineksi aluksen nimeen sopivasti. Nord Line ­niminenyritys oli kuitenkin jo yritysrekisterissä jasuunnitelmasta jouduttiin luopumaan. Sen sijaanEestin Linjat muutti nimensä omistajavarustamoamukaillen Eckerö Lineksi. Eckerö Line ei nimenä olluttäysin uusi, sillä 1960­ ja 70­luvuilla nimi oli ollutmaalattuna Rederi Ab Eckerön laivojen kylkiin, vaikkavarustamon virallinen nimi oli Eckerö Linjen.

Nord Gotlandia purjehti tammikuussa 1998 Turunkorjaustelakalle. Sen nimi lyhennettiin Nordlandiaksija laiva maalattiin ”uuden” Eckerö Linen väreihin.

KOTIVESILLÄ

Nordlandia saapumassa Helsinkiin kesäkuussa 2009. Lähinnä myötähäpeää herättänyt "Ainoa suomalainen laivaTallinnaan" ­teksti lisättiin laivan keulaan kesällä 2008. KUVA: KALLE ID

15

KOTIVESILLÄ

Uusi Eckerö Linen logo poikkesi vanhan EestinLinjojen ja Eckerö Linen logoista kevyemmänkirjasintyypin puolesta. Samalla Eckerö Linenkorsteenimerkki muutettiin myös väritykseltäänidenttiseksi Eckerö Linjenin korsteenin kanssa.

Helmikuussa 1998 Nordlandia korvasi Alandian.Kertaheitolla Eckerön Tallinnan­laiva muuttui linjanpienimmästä päiväristeilijästä suurimmaksi. Apollo jaAlandia olivat olleet bruttovetoisuudeltaan noin 6 500tonnia, kun Nordlandia oli 21 500 tonnia. Samallamatkustajat saivat enemmän tilaa: Alandian jaApollon matkustajamäärä oli ollut noin 1 200, ylikolme kertaa suuremman Nordlandian oli 2 000.Uuden laivan koon huomioonottaen onkin varsinsopivaa, että sen nimi lyhentyi laivaharrastajienjoukossa muotoon Norsu. Aluksi vaikutti siltä, ettäuusi laiva oli jopa liian iso linjalle, sillä Eckeröllä olivaikeuksia löytää sille tarpeeksi matkustajia.Markkinat kuitenkin kasvoivat ja pian Nordlandiantulos kääntyi voitolliseksi.

Nordlandian tultua liikenteeseen Apollo oli rahdattuna– hetkellisesti jopa Tallinkille – kunnes se vuonna2000 myytiin kanadalaiselle Woodward Groupille.Alus liikennöi edelleen Kanadassa nimellä Apollo.Alandia sen sijaan pysyi Rederi Ab Eckerön omistuk­sessa varalaivana ja palasi Tallinnan­linjalle Nord­landian telakointien ajaksi vuosina 2003, 2004 ja2005, kunnes se myytiin vuonna 2006 liikennöimäänPunaisellamerellä nimellä Jamaa II.

Rahtiliikenne kasvaa

Viron liittymisellä Euroopan Unioniin keväällä 2004uskottiin olevan merkittävä vaikutus Helsinki­Tallinna­reitin tulevaisuuteen. Verovapaan myynnin loppu­

mista seurasi vuorokauden risteilyitä tehneidenlaivojen joukkopako – toisaalta Viron Suomeamatalampi hintataso ja Tallinnan kiinnostavuusmatkakohteena takasivat päiväristeilyiden jatkuvansuosion. Lisäksi rahdin määrän oletettiin kasvavanlinjalla Viron EU­jäsenyyden myötä.

Eckerö Line varautui rahtimäärien kasvuun ostamallavuoden 2004 alussa Rederi Ab EngshipiltäTransparaden­laivan. Alkujaan Transparaden oli ollutsaksalaisen Poseidon­varustamon Helsinki­Lyypekki­linjan matkustaja­rahtilaiva Transgermania vuodelta1976. Suomalaisille se on mahdollisesti tuttu myösvuosina 2001­2002 liikennöineen Botnia LinkinTransparadenina. Transparaden sai Eckerö Linenlaivastossa nimen Translandia – nimivalinta ei ehkäollut onnistunein, varsinkin kun Nordlandian Norsu­lempinimeä mukaillen Translandiasta tuliluonnollisesti Transu. Vuoden 2008 syksylläTranslandia – kuten muutkin Helsingistä liikennöivätrahtilaivat – siirtyi liikennöimään uudesta Vuosaarenrahtisatamasta Länsisataman sijaan.

Nordlandian buffet­ravintola... KUVA: KALLE ID ...sekä pubi. KUVA: KALLE ID

Vuonna 2004 hankittu rahtilautta Translandia saapumassaLänsisatamaan kesällä 2008. KUVA: KALLE ID

16

KOTIVESILLÄ

Nopeiden lauttojen aikakausi

2000­luvun puolivälissä Eckerö Linen pahimmatkilpailijat Tallinnan­linjalla – Tallink ja Viking Line –päättivät molemmat sijoittaa uusiin, aiempaasuurempiin ja nopeampiin matkustaja­autolauttoihin,joka korvaisivat sekä Nordlandian tyylisetpäiväristeilijät että katamaraanit ja muut pikalautat.Uudet nopeat lautat Star, Superstar ja Viking XPRSvalmistuivat vuosina 2007 ja 2008. Kun aamullalähteviä ja illalla palaavia päiväristeilijöitä oli aiemminkulkenut Helsingin ja Tallinnan välillä laumoittain,vuonna 2008 jäljellä oli enää yksi: Nordlandia. VikingLinen ja erityisesti Tallinkin siirryttyä useampiinpäivittäisiin lähtöihin säilytti Nordlandia kuitenkinasemansa Helsinki­Tallinna ­liikenteessä erityisestivanhempien matkustajien joukossa, jotka halusivatedelleen tehdä perinteisen päiväristeilyn.

Keväällä 2011 Nordlandia sai uuden, Eckerönperinteisestä poikkeavan värityksen. Kun Translandiaoli jo aiemmin maalattu uudelleen – eri tavalla kuinNordlandia – olivat kaikki Eckerön alukset nyterilaisissa värityksissä, sillä Eckerö­Grisslehamn­lautta Eckerö säilytti vielä perinteiset Eckerö Linjeninkylkiraidat.

Nordlandian uuden ulkoasun arveltiin kuitenkin alustalähtien jäävän väliaikaiseksi ratkaisuksi, sillä EckeröLinen huhuttiin etsivän uutta alusta korvaamaanNordlandia ja mahdollisesti myös Translandia.Kirjoittajan saamien tietojen mukaan Eckerönedustajat kävivät mm. kaukoidässä tarkastamassaStar Cruisesin risteilyalus Star Piscesin – alkujaan

Viking Linen Turun­lautta Kalypso – mutta senmuuttaminen takaisin matkustaja­autolautaksi olisitullut liian kalliiksi. Sen sijaan helmikuussa 2012Eckerö Line ilmoitti sopineensa italialaisen Moby Lines­varustamon kanssa vuonna 2001 valmistuneen MobyFreedom ­laivan ostamisesta. Moby Freedom onTallinkin Helsinki­Tallinna ­lautta Superstarinsisaralus.

Moby Freedom luovutettiin Eckerölle maaliskuussa2012, minkä jälkeen se purjehti ÖresundsvarvetilleRuotsin Lanskronaan väliaikaisella nimellä Freedom.Kesäkuussa Eckerö Line ilmoitti aluksen uudeksinimeksi valikoituneen nimikilpailun perusteellaFinlandia ja laivan tulevan Suomen lipun alle.Elokuussa paljastettiin aluksen uusi aikataulu, jossamatka­aika lyhenee kahteen ja puoleen tuntiin,liikenteenaloituspäivä 31. 12. 2012 ja aluksen tuleva,aiempaa sinipainotteisempi väritys.

Lähteet

• Kirjoittajan arkisto• Sjöström, Pär­Henrik & Brzoza, Krzysztof: Historienom den som kommer igen• Sjöström, Pär­Henrik & Brzoza, Krzysztof: Tiemeren yli – Uranuurtajasta markkinajohtajaksi• Vitismann, Madli & Sjöström, Pär­Henrik: ”TheFerry Boom at the Gulf of Finland” teoksessa FinnishMaritime Index 2002• eckeroline.fi• faktaomfartyg.nu

Uudet värit saaneet Translandia ja Nordlandia kohtaavat Tallinnanlahdella keväällä 2012. KUVA: KALLE ID

17

KOTIVESILLÄFAKTA: EESTIN LINJOJEN JA ECKERÖ LINEN ALUKSET

Alandia (1994­1998)

Rakentanut Jos L. Meyer Werft 1972 • pituus 108,68 mleveys 17,24 m • syväys 4,60 m • jääluokka 1A • 6 754 GT2 345 NT • 1 118 DWT • 1 320 matkustajaa • 170 hyttipaikkaa220 henkilöautoa • 440 kaistametriä

Aiemmat nimet: Diana, Botnia ExpressMyöhemmät nimet: Jamaa II

Apollo (1995­1997)

Rakentanut Jos L. Meyer Werft 1970 • pituus 108,72 mleveys 17,20 m • syväys 4,60 m • jääluokka 1A • 6 480 GT2 200 NT • 1 100 DWT • 870 matkustajaa • 250 henkilöautoa

Aiemmat nimet: Apollo, Olau Kent, Gelting Nord, Benodet,CorbiéreMyöhemmät nimet: Apollo

Nordlandia (1997­2012)

Rakentanut Weser Seebeckswerft 1980 • pituus 153,40 mleveys 24,20 m • syväys 5,80 m • jääluokka 1A • 21 473 GT8 695 NT • 2 880 DWT • 2 000 matkustajaa • 875 hyttipaikkaa400 henkilöautoa • 720 kaistametriä

Aiemmat nimet: Olau Hollandia, Nord Gotlandia

Translandia (2004­)

Rakentanut J.J. Sietas Schiffswerft 1976 • pituus 135,49 mleveys 21,70 m • syväys 6,05 m • jääluokka 1A • 13 867 GT4 161 NT • 4 113 DWT • 104 matkustajaa • 1 300 kaistametriä

Aiemmat nimet: Transgermania, Rosebay, Eurostar,Eurocruiser, Rosebay, Transparaden

Finlandia (2012­)

Rakentanut Daewoo Shipbuilding & Heavy Machinery 2001pituus 175 m • leveys 27,60 m • syväys 7,00 m • jääluokka 1A36 093 GT • 16 500 NT • 5 529 DWT • 1 880 matkustajaa1 190 hyttipaikkaa • 665 henkilöautoa • 1 990 kaistametriäTiedot ajalta ennen vuoden 2012 uudistuksia

Aiemmat nimet: Moby Freedom

KUVA: JUKKA HUOTARI

KUVA: JUKKA HUOTARI

KUVA: KALLE ID

KUVA: ECKERÖ LINE

KUVA: OLLI TUOMINEN

Valtio-omisteiset varustamot, osa 1 – Eurooppa

Caledonian MacBrayne, StrandfaraskipLandsins sekä Jadrolinija

TEKSTI: LASSI LIIKANEN

Valtion laivaliikenteen historia Euroopassa

SOTIEN jälkeisessä Euroopassa syntyi runsaastivarustamoja, joissa valtiot olivat mukana toiminnassatavalla tai toisella. Pohjois­Euroopassa valtionrautatieliikenne järjesteltiin usein valtiolliseksitoiminnaksi, monesti esimerkiksi Pohjoismaissa jopamonopoliksi, joka oli omiaan synnyttämään erilaistalauttaliikennettä näiden maiden välille. Erityisenaktiivisia olivat toisen maailmansodan jälkeen

rautatieyhtiöt Ruotsissa (SJ), Tanskassa (DSB), Länsi­Saksa (DB) ja Itä­Saksa (DR), joissa rautatieyhtiötalkoivat liikennöimään erityyppisiä reittejä kyseistenmaiden välillä.

Toisaalta valtiolliselle laivaliikenteellä oli myöspuhtaasti tarvetta erityisesti Pohjoismaissa, joissaalueita alettiin kehittämään tasa­arvoisesti jakaikkialle oli oltava toimivat yhteydet.Markkinalähtöisesti liikenne moniin pieniin saariin eiolisi ollut mahdollista, jolloin valtio, kunnat tai muutaluehallintoviranomaiset perustivat erityyppisiä pieniä

MAAILMAN MERILLÄ

18

Ardrossanin ja Brodickin välillä Skotlannissa liikennöivä, vuonna 1993 valmistunut Caledonian Isles. KUVA: BRUCE PETER

19

saaristovarustamoita. Esimerkkejä tälläisestä onmonia, esimerkiksi Suomessa Ahvenanmaanmaakuntahallinnon omistama Ålandstrafiken taiTukholman maakäräjien omistuksessa olevaWaxholmsbolaget, joka hoitaa Tukholmansaaristoliikennettä.

Kylmillä, pohjoisilla merialueilla myös ympärivuotisenlaivaliikenteen turvaamiseen tarvittiin jäänmurtajia.Jäänmurto oli niin ikään pitkään täysin valtionvarassa, kun Suomessa esimerkiksi Merenkulkulaitos(myöhemmin myös Varustamoliikelaitos ja Finstaship,nykyään Arctia Shipping) omisti kaikki Suomenkäytössä olevat jäänmurtajat. Tänä päivänäkinSuomessa täysin valtio­omisteinen osakeyhtiö, ArctiaShipping omistaa jäänmurtajat, mutta palvelun tilaajaLiikennevirasto on viime vuosina ottanut avuksi myösulkopuolisia ja yksityisiä toimijoita jäänmurtoon.Myös Ruotsissa toimintamalli on pitkään ollutsamankaltainen, ja edelleen suurin osa ruotsalaisistajäänmurtajista on Ruotsin valtion omistuksessa.

Koska Neuvostoliitto satelliittivaltioineen on niin ikäänosa Eurooppaa ja sen historiaa, ei sitäkään voinejättää mainitsematta. Sosialismin periaatteisiin kuuluiluonnollisesti, että valtio vastasi myöslaivaliikenteestä. Neuvostoliitto oli aikanaan suuriasiakas myös Suomen telakoille, sillä maa tilasisuomalaisilta telakoilta runsaasti erityyppisiä aluksiakäyttöönsä, lähtien aina jäänmurtajista autolauttojenkautta risteilijöihin. Neuvostoliitossa oli erityyppisiävarustamoja erilaisiin tarkoituksiin, ja esimerkiksiBaltian neuvostotasavalloissa laivaliikenne olijärjestelty pitkälti yhden varustamon sisälle –tälläinen varustamo oli esimerkiksi Viron sosialistisenneuvostotasavallan Estonian Shipping Company(ESCO). Itämerellä laivaliikennettä hoiti 1980­luvunalkupuolelta Neuvostoliiton kaatumiseen saakka BalticLine, kun taas nykyisen Ukrainan alueella toimiristeilyvarustamo Black Sea Shipping, jolle Turun­telakka luovutti 1970­luvulla viiden autolautansarjan.

Pohjois­Euroopassa on pitkään toimittu siten, ettävaltioilla on suuri rooli maan kehittämisessä jaylläpidossa. Sen sijaan Länsi­Euroopassa ja Etelä­Euroopassa valtion rooli on huomattavasti pohjoistaEurooppaa pienempi. Länsi­Eurooppa lähti toisenmaailmansodan jälkeen selkeästi suuntautumaanlänteen, kohti Yhdysvaltojen tyyppistä

Neuvostoliiton Estonian Shipping Companyn Tallinn(ex­Svanetiya) liikennöi Helsingistä Tallinnaan 1967­1980.KUVA: POSTIKORTTI KALLE IDIN KOKOELMISTA

Melkein valtionvarustamo? Tanskasta Färsaarille jaIslantiin liikennöivän Smyril Linen omistaa osaksiFärsaarten hallitus. KUVA: KALLE ID

1970­luvulla Finnlinesin omisti Enso­Gutzeit, jonkapuolestaan omisti Suomen valtio. Finnjetkin siis olialkujaan valtion laiva. KUVA: BRUCE PETERIN KOKOELMISTA

MAAILMAN MERILLÄ

20

markkinatalousmallia, jossa lähtökohtaisesti valtiontulisi mahdollisimman vähän häiritä kilpailua. Etelä­Euroopan valtioilla taas ei hirveästi ollut varaa – eikätarvetta – ryhtyä perustamaan merkittäviä valtio­omisteisia varustamoita. Tämä ei toki tarkoita sitä,etteikö Länsi­ ja Etelä­Euroopassa ollut eikä olevaltion omistamia laivayhtiöitä, mutta suhteutettunanäiden maiden kokoon niillä on pienempi merkityskuin Pohjois­Euroopassa.

Caledonian MacBrayne – Skotlannin saartenlauttaliikenne

Iso­Britannian saaren pohjoisosan Skotlanti kattaanoin kolmasosan koko saaren pinta­alasta.Skotlannissa on yli 700 saarta, ja monet niistä ovatasuttuja. Näin ollen ne tarvitsevat myös monipuolisetja toimivat yhteydet, joiden turvaamiseksi CaledonianMacBrayne liikennöi Skotlannin länsirannikonlauttayhteyksiä, Hebridien ja Clyden alueella.

Nykyisen Caledonian MacBraynen historia voidaan

jäljittää peräti vuoteen 1851 saakka. Tuolloinhöyrylaivayhtiö David Hutcheson & Co. aloittiliikennöinnin Glasgow'sta. Hutchesonin veljestenyrityksestä tuli myöhemmin David MacBrayne, jokayhdistyi Caledonian Steam Packet Companyn kanssavuonna 1973 Caledonian MacBrayne – nimiseksilaivaoperaattoriksi. Caledonian MacBrayne on tänäpäivänä Skotlannin itsehallintoelimen omistamayritys.

Tänä päivänä liikenne on järjestetty eri yhtiöidenalaisuuteen. Liikenteen operaattori, CalMac FerriesLtd (CFL) vuokraa nykyisin kalustoa ja laitureitaCaledonian Maritime Assets Ltd (CMAL) – yhtiöltä.Liikenne on kilpailutettua vuodesta 2007 Euroopanunionin kilpailulainsäädännön vuoksi. CFL voittitarjouskilpailun ja on täten liikenteen operaattorivuoteen 2013 saakka. Aikaisemmin molemmat yhtiöt,CMAL ja CFL olivat yhden yhtiön, CaledonianMacBrayne Ltd:n alaisuudessa, mutta liikenteen

Lord of the Isles Ardrossanissa. Valtaosalla CaledonianMacBraynen laivaston nimistä on pitkät perinteet. KUVA:BRUCE PETER

Oikealla: CalMacin laivojen sisustus ei häviätyylikkyydessä risteilylautoille. Kuvassa varustamonlippulaiva Finlagganin lounge. KUVA: BRUCE PETER

MAAILMAN MERILLÄ

21

kilpailutuksen johdosta omaisuus ja operointieriytettiin omiksi yhtiöikseen. Kaikki muut alueenreitit, lukuunottamatta Dunoon – Gourock – reittiä,ovat samassa sopimuksessa. Dunoonin ja Gourockinvälistä reittiä operoi molemmat yhtiöt omistavanDavid MacBrayne Ltd:n tytäryritys Argyll Ferries Ltd.Käytännössä siis Skotlannin aluehallinto omistaakaikki kolme edellä mainittua yritystä DavidMacBrayne Ltd:n kautta.

Caledonian MacBrayne liikennöi 25 reittiä yhteensä29 CMAL­yhtiöltä vuokratulla aluksella. Matkustajiaon vuosittain reilut neljä miljoonaa ja autojakin noinmiljoona, joten volyymit varustamon liikennöimilläreiteillä eivät ole täysin merkityksettömiä. CalMacinliikennöimät reitit ovat keskenään hyvin erityyppisiä,ja ne vaativat jokainen tarpeisiinsa sopivia lauttoja.Lyhyin reitti, Colintraivesta Rhubodachiin kestää vainviisi minuuttia ja sitä liikennöidään pienellä lautalla.

Toisaalta taas esimerkiksi reitti ObanistaLochboisdaleen kestää huikeat 5 tuntia ja 20minuuttia, ja reittiä liikennöi kaksi suurempaalauttaa. Lauttojen koot määräytyvät myös reittienkuormitusten mukaan. Caledonian MacBraynen suurinlautta, M/S Isle of Lewis, liikennöi vajaan kolmentunnin reittiä Ullapoolista Stornowayhin.

Yhtiöllä on suurin matkustala­autolauttalaivasto kokoIso­Britanniassa. Caledonian MacBraynen liikenteessäkulkee laivoja pienistä autonkuljetuslautoista ainasuurempiin matkustaja­autolauttoihin. Laivastojaetaan usein muutamaan luokkaan. Major units –laivastoon kuuluu kaikki alukset, jotka ovat yli 80metriä pitkiä. Clyde services – luokassa on alukset,jotka operoivat Clyde­joen ympäristössä. Loch class –luokkaan sisältyy aluksia, jotka ovat tavallaankaksisuuntaisesti ajettavia (autoramppi molemmissapäissä, komentosilta keskellä lauttaa). Island class –luokassa on Caledonian MacBraynen pienimmätalukset. Näiden lisäksi on kolme alusta, joita eisisällytetä mihinkään luokkaan, ja yksi näistä onCalMacin rahtaama rahtialus Muirneag.

Yllä: Kaikki CalMacin laivat eivät ole isoja ja fiinejä. Mallaig­Armadale ­välillä liikennöivä Coruisk tuo mieleenenemmänkin suomalaisen lossin. KUVA: BRUCE PETERVasemmalla: Bute Wemyssinlahden ulkopuolella. KUVA:BRUCE PETER

MAAILMAN MERILLÄ

22

Strandfaraskip Landsins – busseja ja lauttojaFärsaarilla

Tanskalle kuuluva autonominen alue, Färsaaretsijaitsee Atlantin valtamerellä. Tälle 18 saarestakoostuvalle saariryhmälle on elintärkeää, että asututsaaret ovat yhdistettynä toisiinsa lautta­ taimaantieyhteyksillä, joko silloin tai tunnelein. Tänäpäivänä Färsaarten merkittävimmänliikennerunkoverkon muodostaa erityyppiset,suhteellisen korkeatasoiset maantiet. Alueenmaantieteen vuoksi yksityisautoilu ja bussillamatkustaminen ovat helpoimmat tavat matkustaa,kun rautateita alueella ei ole. Niin ikään Färsaariapalvelee yksi kansainvälinen lentokenttä jahelikopteriakin käytetään liikkumiseen.

Lauttaliikenne on kuitenkin merkittävässä roolissajulkisen liikenteen osalta niille saarille, joinne ei olevielä tähän päivään mennessä rakennettu silta­ taitunneliyhteyttä. Viime aikoina Färsaaret ovat tosinsaaneet useita uusia parannuksia liikenneverkkoon,mutta edelleen saarilla on tarvetta julkisenlauttaliikenteen yhtiölle, joka liikennöi lauttoja sinne,jonne ei muuten pääse. Julkisen liikenteen lauttayhtiöStrandfaraskip Landsins operoi seitsemää lauttaa,joista yksi toimii tällä hetkellä varalauttana.

Lauttojen lisäksi Strandfaraskip Landsins operoimaanteillä busseja. Bussiliikenne Färsaarilla on jaettukahteen osaan: Bygdaleiðir eli kylät yhdistävät sinisetbussit ja Bussleiðin eli Tórshavnin lähialueitapalvelevat punaiset bussit.

Lautoista uusin ja suurin on vuonna 2005 Espanjastavalmistunut Smyril, joka yhdistää Tórshavnin jaTvøroyrin, joka sijaitsee Färsaarten eteläisimmälläsaarella, Suðuroylla. Muut lautat ovat hiemanpienempiä ja yhdistävät Färsaarten eri osia toisiinsa.Kaikki lautat eivät pysty kuljettamaan autoja, vaanpelkästään matkustajia.

Jadrolinija – Kroatian saarille ja Italiaan

Vuonna 1947 vielä silloisen Jugoslavian aikanakroatialaisessa satamakaupungissa, Rijekassa,perustettiin Jadrolinija – niminen varustamo. Maankolmanneksi suurimmassa kaupungissa sai alkunsauseista pienemmistä varustamoista yhdistettylauttaoperaattori, joka tänä päivänä liikennöikymmeniä maan sisäisiä lauttoja Kroatian mantereen,saarten sekä kansainvälistä liikennettä Kroatian jaItalian välillä.

Strandfaraskip Landsinsinlippulaiva Smyril Tórshavnissa

toukokuussa 2011. Taustalla oikeallaSmyril Linen Norröna ja vasemmalla Färsaarten

parlamenttitalo (punainen rakennus niemen kärjessä).KUVA: KALLE ID

MAAILMAN MERILLÄ

23

Jadrolinija on edelleen Kroatian valtion omistuksessaoleva yhtiö. Tämä lienee osittain kommunistisenJugoslavian perinnettä, mutta toisaalta Kroatiansisäliikenne sekä saaristossa että rannikolla voidaannähdä yhteiskunnallisesti niin merkittävänä, ettävaltio haluaa turvata liikenneyhteydet pitämälläJadrolinijaa hallussaan.

Varustamon laivaston koosta löytyi hiemanerityyppistä tietoa. Englanninkielinen Wikipedia sanooJadrolinijan laivaston kooksi 56 alusta. Jadrolinijansivujen englanninkielinen osio taas kertooJadrolinijalla olevan 50 lauttaa. Oli totuus mikätahansa, varmaksi voidaan ainakin sanoa se, ettäJadrolinijalla on useamman kymmenen aluksenlaivasto, johon kuuluu paljon erilaisia aluksia.

Liikenteeseen tarvitaan useanlaisia aluksia, silläreittejen pituus ja toisaalta kuormitus aiheuttavaterityyppisiä tarpeita. Katamaraaneja tarvitaanmatkoille, jotka halutaan taittaa nopeasti.Katamaraaneilla liikennöitäviä reittejä ovatesimerkiksi Split – Hvar – Vis tai Split – Postira –Pučišća – Povlja. Jadrolinijan kansainvälinen liikenne

hoidetaan isommilla autolautoilla, sillä matkatkestävät useampia tunteja ja niiden kuormitus on sitämyötä korkeampaa, kuin Kroatian sisäisillä reiteillä.Kansainväliset reitit Italian ja Kroatian välillä kulkevatAnconasta Splitiin ja Zadariin sekä DubrovnikistaBariin.

Jadrolinijalla on myös reittejä Kroatian rannikkoamyöten saaristoliikenteen lisäksi. Useilla varustamonreiteillä lienee itsestään selvää, että matkailu jaturismi ovat yhtiä merkittävimmistä tekijöistä niidenolemassaolon kannalta. Toisaalta Jadrolinijan tärkeintehtävä on yhdistää sekä Kroatian saaret rannikkoonettä Kroatian merkittävimmät rannikkokaupungittoisiinsa. Kansainvälinen liikenne Adrianmerellä lieneemyös tarkoitettu sekä turismin ettätarvematkustamisen varaan.

Jadrolinijan suurimpiin kuuluva alus Marco Polo, alkujaan Larvik Linen Peter Wessel. KUVA: BRUCE PETER

Vuonna 1957 Jadrolinijalle valmistunut Premuda, alkujaannimeltään Tuzla. KUVA: OLLI TUOMINEN

MAAILMAN MERILLÄ

MAAILMAN MERILLÄ

24

Yhteenveto Euroopan valtiollisistavarustamoista

Euroopan taloudellinen ja poliittinen kehitys onlopulta vienyt maanosan sellaiseen tilanteeseen,jossa valtio omistaa enää hyvin harvoja varustamoitakokonaan. Valtiot voivat toki esimerkiksi sijoitus­ taieläkerahastojensa kautta omistaa moniakinvarustamoita, mutta valtiollisia laivaliikenteenharjoittajia on tämänpäivän Euroopassa kovinvähän. Nekin vähäiset,mitä enää löytyy, ovatolemassa pääasiassavain pienten saartenliikenteen turvaamiseksitai ylipäätään osanavaltakunnallista liiken­neverkkoa ja liikenne­verkon kunnossapitoa(jäänmurto).

Seuraavassa Ulkoma­talassa ilmestyy juttu­sarjan toinen osa, jokakertoo Pohjois­Amerikanvaltiollisista varusta­moista.

Lähdeluettelo

• en.wikipedia.org / fi.wikipedia.org• calmac.co.uk• ssl.fo• jadrolinija.hr• faktaomfartyg.nu

FREELANCERIKSI?Ulkomatala tarvitsee aina osaavia freelancereita. Täysin valmiiden juttujen lisäksi otetaan vastaan myösmuunmuassa juttu­ ja lähdevinkkejä, tai vaikka vain ranskalaisilla viivoilla kootun jutturungon, jonkalähteiden avulla kirjoitamme puhtaaksi.

Myös kuvia otetaan mielellään vastaan.

Parhaillaan yritämme kuitenkin parantaa freelancer­materiaalien välitystä ja sen näkyvyyttä. Uudistuksistailmoitetaan aina Ulkomatalan etusivulla.

Mihinkään ei tarvitse sitoutua. Voit tehdä vain yhden jutun, tai halutessasi myös säännöllisemmin.

Katso lisää verkkosivuiltamme: http://www.ulkomatala.net/freelancer

Ryhdy freelanceriksi jo tänään!

Jadrolinijan lautat ovat osa kroatialaisten jokapäiväistä elämää. Vuonna 2011 Kap Verdeenmyyty Vis Hvarin kaupungissa. KUVA: BRUCE PETER

Muutoksen tuulia Saga Cruisesilla

.TEKSTI: OLLI TUOMINEN

MAALISKUUSSA Saga Cruises sai liikenteeseentoisen suuremman risteilijän, kun Saga Sapphireliittyi Saga Rubyn pariksi. Saga Sapphire on entinenCDF Croisières de France ­varustamon Bleu deFrance, jonka Saga Cruises osti jo loppuvuonna 2010,mutta alus jatkoi kuitenkin CDF:n liikenteessä ainamarraskuuhun 2011, jolloin CDF sai Bleu de Francellekorvaajan samaan konserniin kuuluvaltaPullmanturilta. Tämän jälkeen alukseen tehtiinkattava remontti, jossa kaikki sisätilat ja hytituudistettiin. Lisäksi 16 hyttiä 10­kannella sai omanparvekkeen. Saga kertoo investoineensa Saga

Sapphireen yhteensä 65 miljoonaa puntaa sisältäenaluksen oston ja kunnostuksen.

Quest palaa vanhalle nimelleen

Saga Cruisesin risteilyt on jaettu kahdentyyppisiinristeilyihin. Toinen osa ovat isoilla risteilijöillä eli SagaRubylla ja Saga Sapphirella operoitavat ClassicalCruises­risteilyt eli vapaasti suomennettunaperinteiset risteilyt. Toisena osana on AdventureCruises­ eli seikkailuristeilyt, joilla vieraillaanvähemmän tunnetuissa satamissa perinteistenristeilykohteiden ulkopuolella. Jälkimmäisiä ontoukokuusta lähtien tehnyt Quest for Adventure, joka

MAAILMAN MERILLÄ

25

KUVA: KALLE ID

vuosina 2010–2012 risteili Sagan perinteisiä risteilyjäSaga Pearl II­nimellä.

Adventure Cruises­risteilyjä on aiemmin operoituSpirit of Adventure­brändillä, jonka liikenteessä olivuosina 2006–2012 Spirit of Adventure. Sagakuitenkin vuokrasi aluksen alkuvuodesta 2012saksalaiselle FTI Cruisesille, joka aloitti FTI Berlin­nimen saaneella aluksella saksankielisille suunnatunristeilyliikenteen. Niinpä Saga Pearl II nimettiinuudelleen ja siirrettiin laivaston pienimpänä aluksenaSpirit of Adventuren tilalle toukokuussa 2012.

Nyt Saga on ilmoittanut, että Quest for Adventuretekee loppuvuonna 2013 paluun vanhalle nimelleen,kunhan nykyinen risteilyohjelma on viety päätökseen.Quest for Adventuren jäähyväisristeily nykyisellänimellä alkaa marraskuun seitsemäs Barcelonasta japäättyy kaksi viikkoa myöhemmin Southamptoniin.

MAAILMAN MERILLÄ

26

FAKTA: SAGA GROUP

Saga Cruises on osa brittiläistä Saga­konsernia, jokaon erikoistunut yli 50­vuotiaisiin asiakkaisiin. Näin ollenesimerkiksi laivoille ikäraja on 50 vuotta. Matkojenlisäksi Saga tarjoaa asiakkailleen vakuutuksia,sijoituspalveluita ja kotihoitopalveluja. Lisäksi yhtiöjulkaisee Saga Magazine­lehteä ja omistaa mainosyhtiöMetromailin. Saga­konsernin omistaa Acromas HoldingLtd, joka muodostettiin vuonna 2007, kun Saga Groupja muun muassa autoja vakuuttava AutomobileAssociation yhdistyivät. Tilikaudella 2011–2012Acromasin liikevaihto oli 2,1 miljardia puntaa jakonserni työllisti yli 38 000 ihmistä.

Oikealla: Spirit of Adventuren paikan ottanut Quest forAdventure vieraili kesän 2012 aikana Helsingin ohellauseammassakin pienemmässä suomalaissatamassa,kuten Turussa ja Vaasassa. Tässä alus ohittaaKustaanmiekkaa elokuun alussa matkalla merelle.KUVA: OLLI TUOMINEN

Vielä kesällä 2011 Quest for Adventure kulki SagaPearl II­nimellä vieraillen myös Helsingissä.KUVA: OLLI TUOMINEN

Saga Ruby eläkkeelle

Heinäkuussa Saga Cruises julkisti monien odottamantiedon siitä, että Saga Ruby, viimeinen Britanniassarakennettu risteilijä, jättää Saga Cruisesin laivastonvuoden 2014 alussa. Tärkeimpänä syynä Rubystaluopumiseen on toimitusjohtaja Robin Shaw’nmukaan se, että vanhan laivan ylläpitäminennykyvaatimusten mukaisena tulee liian kalliiksi javaikeaksi. Vuonna 2013 Saga Rubyllä juhlistetaansekä aluksen 40­vuotista taivalta ettäjäähyväisvuotta Sagan laivastossa. Viimeisenävuonnaan Saga Ruby tekee maailmanympäriristeilyn,minkä lisäksi laiva tulee vierailemaan useissasatamissa, joissa se on pitkän uransa aikanavieraillut.

Uudisrakennus tulossa?

Euroopan suurimpien risteilyvarustamojenmuodostaman European Cruise Councilinvuosikokouksessa Saga Shippingin kaupallinen

johtaja James Duguid kertoi yhtiön harkitsevanuudisrakennuksen tilaamista. Tärkeimpinä syinäuudisrakennukselle ovat Duguidin mukaan muunmuassa parempi polttoainetaloudellisuus jakäytettynä ostettujen laivojen remontoimisen kalleusja arvaamattomuus.

Sekä Quest for Adventuren että Saga Sapphirenremontit tulivat molemmat noin neljä miljoonaapuntaa (5,3 milj. €) suunniteltua kalliimmiksi.Budjetin ylitys on varsin merkittävä, kun sitä vertaaalkuperäiseen kustannusarvioon, jotka olivat 24 (32,1milj. €) ja 28 (37,4 milj. €) miljoonaa puntaa.Uudisrakennukselle pitäisi olla kysyntää, sillä CruiseBusinessin mukaan Sagan risteilyliiketoiminnan kasvuon ollut vuosittain noin 15 prosenttia, ja yhtiö odottaasamanlaista kasvua myös tulevaisuudessa. Jäämmemielenkiinnolla odottamaan, mihin ratkaisuun SagaCruises tulee päätymään. Ainoa varma asia on se,että vuoden 2014 alussa Sagalla on laivastossaanyhden laivan mentävä aukko.

MAAILMAN MERILLÄ

27

Vuonna 1973 Britanniassa valmistunut Saga Ruby jää 40­vuotiaana eläkkeelle vuoden 2014 alussa. Helsingissä useina kesinävieraillut veteraani on tässä lähdössä Helsingin Länsisatamasta syyskuussa 2011 . KUVA: KALLE ID

28

MAAILMAN MERILLÄFAKTA: SAGA CRUISESIN LAIVASTO

Saga Sapphire (2012­)

Rakentanut Bremer Vulkan 1981pituus 199,63 mleveys 28,55 msyväys 8,3 m37 049 GT5 168 DWTnopeus 21 solmua706 matkustajaa

Aiemmat nimet: Europa, SuperstarEurope, Superstar Aries, Holiday Dream,Bleu de FranceKUVA: JUKKA KOSKIMIES

Quest for Adventure (2012­)

Rakentanut Howaldtswerke­DeutscheWerft (HDW) 1981pituus 164,34 mleveys 22,89 msyväys 6,11 m18 627 GT2 952 DWTnopeus 18 solmua618 matkustajaa

Aiemmat nimet: Astor, Arkona, Astoria,Saga Pearl II KUVA: OLLI TUOMINEN

Saga Ruby (2004­)

Rakentanut Swan Hunter ShipbuildersLtd 1973pituus 191,1 mleveys 25,1 msyväys 8,3 m24 492 GT5 954 DWTnopeus 20 solmua655 matkustajaa

Aiemmat nimet: Vistafjord, CaroniaKUVA: KALLE ID

Lokikirja

LOKIKIRJA

TEKSTI OLLI TUOMINEN & KALLE ID

KOTIVESILTÄVIKING GRACE VESILLE TURUSSALue aiheesta tämän lehden sivuilta xx­xx.

FINLANDIA LIIKENTEESEEN 31. 12. 2012Eckerö Line tiedotti 28. 8., että yhtiö asettaaNordlandian korvaajan Finlandian liikenteeseen vastauudenvuodenaattona. Osasyynä lykkäykseen onsäästö väylämaksuissa. Samalla paljastettiinFinlandian uusi, sinipainotteinen väritys javarustamon uusi, aiempaa yksinkertaisempi logo. Joaiemmin elokussa Eckerö Line paljasti, ettäFinlandialla matka tulee taittumaan nykyistänopeammin. Jatkossa Helsingin ja Tallinnan välinenmatka taitetaan kahdessa ja puolessa tunnissa eliyhtä nopeasti kuin Viking XPRS:llä.

SILJA EUROPA HELSINKIIN, BALTIC PRINCESSTURKUUN?Juuri lehden ollessa menossa ”painoon” uutisoi TurunSanomat 29. 8. Tallinkin selvittävän jo pitkäähuhuttua Silja Europan siirtoa Helsinki­Tallinna­linjalle ja vastaavasti Baltic Princessin siirtoa Turunja Tukholman väliselle reitille vastavetona rakenteillaolevalle Viking Gracelle.

VITUS BERING VESILLE HELSINGISSÄArctech Helsinki Shipyardilla laskettiin 30.6 vesilleensimmäinen kahdesta venäläisen Sovcomflotintilaamasta kaasukenttien huoltoaluksesta. NimenVitus Bering saanut alus luovutetaan tilaajalleen 18.joulukuuta 2012 neljä kuukautta etuajassa. Alunperin Vitus Beringin oli määrä olla valmis vastahutikuusa 2013. Sisaralus valmistuu huhtikuussa2013, ja sen vesillelaskun on suunniteltu tapahtuvanmarras­joulukuussa.

RV MIRABILIS JÄTTI RAUMAN TELAKANNamibian valtion tilaama kalakantojen tutkimiseentarkoitettu RV Mirabilis luovutettiin tilaajalleenRauman telakalla 28.6.2012. Namibian Kalastus­ ja

Meriministeriölle rakennettua alusta tullaankäyttämään kalakantojen tutkimisen lisäksimerentutkimukseen ja kalastuksenvalvontaan.

29

Eckerö Linen uusi Finlandia saa edeltäjiään sinisemmänvärityksen. Samalla muuttuu myös varustamon logo.KUVA: ECKERÖ LINE

Vitus Bering hinattiin ulos Hietalahden telakkahallistavarustelulaituriin harmaassa säässä

1.7.2012. KUVA: JUKKA KOSKIMIES

60­metrinen kalakantojentutkimiseen tarkoitettu RV Mirabilis lähti kohtiNamibiaa kesäkuun lopulla. KUVA: STX FINLAND

TALLINK MYI KAPELLANTallink on myynyt rahtialus Kapellan Reklon HoldingsLtd:lle. Kaupassa Tallink myy Reklon HoldingsilleBahamalle rekisteröidyn tytäryhtiönsä KapellaShipping Ltd:n, joka omistaa Kapellan. Kaupan onmäärä olla valmis elokuussa 2012. Viimeksi Kapellaliikennöi Vuosaari­Tallinna­reitillä tänä kesänä.

BIRKAN TOIMITUSJOHTAJA VAIHTUUEckerö­konserniin kuuluvan Birka Cruisesintoimitusjohtaja Lars Naslund jättää yhtiön syyskuunpuolivälissä yhtiön ja Naslundin yhteiselläpäätöksellä. Syyskuun puolivälistä eteenpäin BirkaCruisesin toimitusjohtajana toimii Eckerö­konserninkonsernijohtaja Björn Blomqvist.

KALLIS POLTTOAINE VEI VIKINGIN TULOKSENPAKKASELLEKallis polttoaine ja kireä kilpailutilanne söivät VikingLinen tulosta vuoden ensimmäisellä puoliskolla.Tappiota kertyi 14,2 miljoonaa euroa, kun vuottaaiemmin tappiota kertyi hieman yli kymmenenmiljoonaa. niinpä yhtiö ilmoitti osavuosikatsauksenyhteydessä ryhtyvänsä ”eri toimenpiteisiin tuloksen

parantamiseksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä”.Viking Line on jo ilmoittanut suunnittelevansaRosellan makuuttamista talvikaudeksi. LisäksiHelsinki­Tukholma­linjan lähtö­ ja saapumisaikoja onmuutettu niin, että matka­aika on pidentynytmolempiin suuntiin. Hiljempaa ajamalla varustamosäästää joidenkin arvioiden mukaan jopasatojatuhansia euroja vuodessa. TulostiedotteessaViking Line arvioi koko vuoden tuloksen olevantappiollinen.

VIKING LINEN JOHDOSSA MUUTOKSIAViking Line ilmoitti elokuun puolivälissä, että talous­ja IT­johtaja Kent Nyström jää eläkkeelle syyskuunalussa 2013. Uuden johtajan rekrytointi aloitetaanyhtiön mukaan välittömästi. Pari päivää myöhemminViking Line tiedotti, että nykyisen operatiivisenjohtajan Harri Winterin seuraajaksi on nimetty JanuszGrabowski, joka aloittaa työt Viking Linellämarraskuussa. Grabowski on viimeksi työskennellytInflight Service Europen palveluksessa, joka muunmuassa toimittaa tavaraa lento­ ja laivayhtiöiden tax­free­myymälöihin.

TYÖTAISTELUN UHKA MARIELLALLAViking Linen suunnittelemat säästötoimenpiteet –henkilöstön etujen huonontaminen ja siirtyminen yhäuseammissa tapauksissa kahden miehistönjäsenenmajoittamiseen samassa hytissä – johtivattyöselkkaukseen Mariellalla, raportoi Ålands Sjöfart27. 8. Aluksen miehistö uhkasi pysäyttää aluksenHelsinkiin, mutta Mikael Backmanin henkilökohtainenväliintulo ratkaisi tilanteen ainakin toistaiseksi.

TALLINK PARANSI TULOSTAANToisin kuin kilpailijansa, Tallink Group onnistuikasvattamaan toisen vuosineljänneksen tulostaanviime vuodesta. Nyt viivan alle jäi 19,8 miljoonaaeuroa, kun vuotta aiemmin vastaava summa oli 18,1miljoonaa. Myös liikevaihto kasvoi reilulla kuudellaprosentilla 244,8 miljoonaan euroon. Ensimmäisenvuosipuoliskon tulos oli puolestaan miljoona euroaplussalla, kun vuotta aiemmin tappiota kertyi 3,5miljoonaa euroa. Tulostiedotteessaan Tallink kertoo,että matkustajien laivalla käyttämä rahamäärä kasvoi3,6 prosentilla, mutta samaan aikaan matkalippujenhinnat laskivat 4,4 prosenttia.

LOKIKIRJA

30

Vielä heinäkuussa vuonna 1974 valmistunut Kapella kulkipäivittäin Helsingin ja Tallinnan välillä.KUVA: OLLI TUOMINEN

Mariella oli menossa telakalle, kun miehistö uhkasipysäyttää aluksen protestina Viking Linensäästöohjelmalle. KUVA: KALLE ID

LÄNSITERMINAALIIN RATIKALLAJulkisesta liikenteestä pääkaupunkiseudulla vastaavaHSL siirtyi talviaikatauluihin 13.8. ja samallaLänsisataman julkiset yhteydet muuttuivatmerkittävästi. Bussit 15A Elielinaukiolle ja bussi 15Ruoholahden metroasemalle lakkautettiin kunratikkalinja 9 jatkettiin KolmikulmastaLänsiterminaalille. Jatkossa Länsiterminaaliin pääseesuoraan vain ratikalla, jonka vuoroväli maanantaistalauantaihin on noin 10 minuuttia ja sunnuntaisin 12minuuttia.

MAAILMAN MERILTÄSIJOITTAJARYHMÄ OSTI SC ATLANTICINInernational Shipping Partnersin (ISP) kokoamasijoittajaryhmä on ostanut Pietarista risteilyjätehneen SC Atlanticin yhtiölleen Ocean AtlanticPartnersille. Viime vuodet SC Atlantic on ollutvenäläisyhtiö S­Continentalin liikenteessä tehden yönyli­risteilyjä Pietarista Suomenlahdelle. Alusluovutettiin uusille omistajilleen Puolassa, jossa sekastettiin uudelleen ja luokituslaitosta vaihdettiinBureau Veritakseen. Tällä hetkellä alus odottaarahtausta Puolan Gdyniassa.

FINCANTIERI RAKENTAA LAUTAN QUEBECIINItalialainen telakkayhtiö Fincantieri on voittanuttarjouskilpailun Société des traversiers du Québec(STQ)­yhtiölle rakennettavasta lautasta. 148miljoonan Kanadan dollarin arvoisen lautan on määräolla valmis vuoden 2014 loppupuolella. Lautan onsuunnitellut suomalaisen Deltamarinin jakanadalaisen navtecin muodostama yhteenliittymä,joka voitti tarjouskilpailun aluksen suunnittelustatammikuussa 2010. Alukseen tulee dual fuel­koneet,eli ne voivat käyttää polttoaineenaan joko maakaasua

LOKIKIRJA

31

Ratikkalinja 9 vie nyt Länsisatamaan. KUVA: KALLE ID

Vielä heinäkuun puolivälissä SC Atlantic makasi Pietarissa. Kuun loppupuolella alus siirtyi Gdyniaantelakoitavaksi. KUVA: JUKKA KOSKIMIES

LOKIKIRJA

32

tai meridieseliä. 1A­jääluokkaan tuleva 130­metrinenlaiva varustetaan yhteensä neljällä ruoripotkurilla.Laivan kapasiteetiksi kerrotaan 800 matkustajaa ja180 autoa.

EUROPA 2 VESILLE RANSKASSALuksusristeilyjä tarjoavan Hapag­Lloyd Cruisesinuudisrakennus Europa 2 laskettiin vesille STX Francentelakalla St. Nazairessa heinäkuun alussa. Europa 2tarjoaa matkustajilleen enemmän tilaa matkustajaakohden kuin mikään muu risteilijä. Matkustajialaivalle mahtuu 516, ja he majoittuvat yhteensä 251parvekkeellisessa sviitissä. Europa 2 on määräluovuttaa Hapag­Lloydille huhtikuun 2013 lopulla.Neitsytmatka Hampurista kohti Lissabonia on määräalkaa 11. toukokuuta.

JÄÄTÄMURTAVAN PELASTUSALUKSENKOKOAMINEN ALKOI VENÄJÄLLÄArctechiltä tilatun jäätämurtavan pelastusauluksenrungon kokoaminen aloitettiin heinäkuun alussaKaliningradissa perinteisellä kölinlaskuseremonialla.Venäjän kuljetusministeriön tilaama, 99­metrinenalus hinataan helsingin Hietalahteen Arctechintelakalle varusteltavaksi ja viimeisteltäväksi keväällä2013. Alus valmistuu Helsingistä joulukuussa 2013.

SNCM TILAAMASSA 8 LAUTTAA?Kuten Ulkomatala heti tuoreeltaan Toimituksenblogissa kertoi, ranskalaisvarustamo SociétéNationale de Corse Méditerranée (SNCM) suunnitteleelaivaston uudistusohjelmaa, joka merkitseekahdeksan uuden lautan tilaamista. SNCM:nsuunnitelmista kertovat muun muassa CruiseBusiness Review ja Lloyd’s List. 800 miljoonaninvestointiohjelmalla yhtiö tullee uudistamaankertaheitolla lähes koko nykyisen yhdeksän aluksenlaivastonsa. Tarjouskilpailun viimeisellä kierroksellaon mukana kolme telakkaa, joista yksi on yhtiönedustajan mukaan STX:n ranskalaistelakka St.

225 metriä pitkä Europa 2 risteilee ensimmäisenäkesänään Välimerellä. Talveksi Europa 2 suuntaaAasiaan ja Arabian niemimaan alueelle.KUVA: STX FRANCE

Venäjän kuljetusministeriön tilaaman pelastusaluksenyksi erikoisominaisuus on, että se murtaa jäätä

vinottain rungon epäsymmetrisen muotoilun ansiosta.Näin alus pystyy avaamaan 50 metriä leveää väylää 0,6

metrin paksuisessa jäässä.KUVA: ARCTECH HELSINKI SHIPYARD

LOKIKIRJA

33

Nazairessa. Le Télégramme­lehden mukaan kaksimuuta telakkaa ovat Etelä­Koreasta ja Japanista.Samaisen lehden mukaan luovutustahti olisi kaksialusta per vuosi vuosien 2015 ja 2018 välillä. Erilähteiden mukaan alussarjan strategiset mitat olisivat1500 matkustajaa, 2300–2400 kaistametriä. Pituuttaaluksilla olisi noin 180 metriä. Tilaussopimus onmäärä allekirjoittaa vuodenvaihteessa 2012–2013.

FJORD LINEN STAVANGERFJORD MYÖHÄSTYYKuten Toimituksen blogissa heinäkuussa kerrottiin,Fjord Linen rakenteilla olevan aluskaksikonensimmäisen laivan, Stavangerfjordin, valmistuminenmyöhästyy puolella vuodella. Myöhästymisen syynäon Fjord Linen päätös varustaa aluskaksikko hetiuutena nesteytettyä maakaasua (LNG) käyttävilläpääkoneilla. Toisin kuin Viking Linenuudisrakennukseen tulevat pääkoneet, Fjord Linenvalitsemissa Rolls Roycen koneissa voi käyttääpolttoaineena vain LNG:tä. Viking Grace voi käyttääpolttoaineenaan myös meridieseliä. Päätöksen eipitäisi vaikuttaa Stavangerfjordin sisaraluksenBergensfjordin valmistumisaikatauluun. Uuden

aikataulun mukaan Stavangerfjord valmistuu Bergen­Stavanger­Hirsthals­Langesund­reitille huhtikuussa2013.

MYFERRYLINK ALOITTI LIIKENTEENSeaFrance­varustamon raunioille perustettuMyFerryLink­varustamo aloitti elokuun lopullaliikennöimisen Doverin ja Calais'n välillä SeaFracenentisillä Rodin­ ja Berlioz­aluksilla (ex­SeaFranceRodin ja SeaFrance Berlioz). MyöhemminMyFerryLinkin laivastoon tulee vielä liittymään kolmasentinen SeaFrance­alus, rahtilautta Nord Pas­de­Calais. Kilpailevat P&O Ferries­ ja DFDS Seaways­varustamot ovat molemmat jättäneetkilpaileviranomaisille valituksen Eurotunnelinmarkkina­asemasta, joten MyFerryLinkin taru saattaajäädä lyhyeksi. SeaFrance/MyFerryLink­saaganaiempia vaiheita käsiteltiin Ulkomatalan numerossa3/2012.

Ulkomatala seuraa merenkulun ajankohtaisiatapahtumia myös Toimituksen blogissa.

Nykyinen Bergensfjord saa vielä jatkoaikaa Bergen­Stavanger­Hirsthals ­linjalla, kun sen korvaajanStavangerfjordin valmistuminen viivästyy puolella vuodella. KUVA: FJORD LINE

LOPPUSANAT

34

LOPPUSANAT

Materiaalien tekijänoikeudet kuuluvat niiden tekijöille.Ulkomatala säilyttää kaiken sille tarjotun materiaalin,ja on oikeutettu muokkaamaan sekäuudelleenjulkaisemaan materiaalia julkaisutavastariippumatta. Artikkelien julkaisuun muualla tuleepyytää lupa Ulkomatalan toimitukselta. Tarkemmatehdot löydät Ulkomatalan Info­sivulta.

Kuvia tähän numeroon toimittivatKrzystof BrzozaBruce PeterJukka KoskimiesJukka Huotari

Lehti on julkaistu Internetissä ilmaisena 29.2.2012.Julkaisijana toimii Ulkomatala­verkkolehti ja sentoimitus.

Lisää tietoa: http://www.ulkomatala.net/

PäätoimittajaLassi Liikanenadmin [at] ulkomatala.net

ToimituspäällikköSergei Pennonensergei.pennonen [at] gmail.com

ToimittajaPdf­taittoKalle Idkalle.id [at] gmail.com

ToimittajaOlli Tuominenolli.tuominen [at] live.fi

ToimittajaJussi Littunentoimitus [at] ulkomatala.net

Lehden toimitus

34

Tekijänoikeudet

Kiitämme

Lopuksi

Seuraavassa numerossa mm.Suomen ja Saksan välinen autolauttaliikenne 50 vuotta

Valtio­omisteiset varustamot, osa 2Finlandia­nimiset suomalaiset laivat