VirkNumero 1 / 2015

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Virk

Varsinais-Suomen Viro-keskus ryViron kunniakonsulaatti Turussa

-Perustettu 1994.-Jäseniä yli 400: yksityisiä henkilöitä, yhdistyksiä, kuntia ja yrityksiä.-Yhdistys edistää Varsinais-Suomen ja Viron yhteistyötä, lisää Viro-tietoutta ja viron kielen ja kulttuurin tuntemusta sekä tukee jäsentensä välistä yhteistyötä.-Yhdistyksen toimisto palvelee kunniakonsulaattina ja jakaa Viron kansalaisille heidän Virosta tilaamansa passit ja henkilökortit sekä vastaa yksityishenkilöiden Suomea ja Viroa koskeviin kysymyksiin.

Viron kunniakonsuli Keijo Virtanen on tavattavissa toimistolla sopimuksen mukaan.

Puheenjohtaja: Armas LahoniittySihteeri: Reino Lemmetyinen

Toiminnanjohtaja: Kirsi Äyräs

Osoite: Vanha Suurtori 3, 20500 TurkuKäynti: Brinkkalan talon sisäpiha, 2. krsToimiston puhelimet: +358 2 250 3359 040-1475221

Toiminnanjohtaja suoraan: 040-822 7851sähköposti: toimisto@viro-keskus.fiInternet-sivu: www.viro-keskus.fi

Virk 1 / 2015Julkaisija: Varsinais-Suomen Viro-keskus ryPäätoimittaja: Kirsi ÄyräsPainopaikka: X-Copy, Turku

Kannen kuvat: Kirsi ÄyräsElämyksiä Viljannin matkalta kesältä 2014: ikkunateatteria Hansapäivien kulkueen reitillä ja muinaisajan leirin ”sotajoukko” linnoituksen puistossa.

Suunnitelmia ja projekteja...Virolaisten klubin vuosi 2014 päättyi tunnelmallisten joulujuhlien merkeissä. Samalla kehiteltiin jo uusia suunnitelmia; tammikuussa koostettiin ja lähetettiin matkaan peräti kolme projektianomusta. Nyt vaan peukut pystyyn ja katsotaan kuinka anomusten käy!

2014. aasta lõppes meeleolukate jõulupidudega ja sooviga uuel aastal jätkata veelgi hoogsamalt. Eesti-keskus haaras initsiatiivist, esitades jaanuaris kolm projekti-taotlust.

Eesti-keskus esitas taotluse projekti- ja tegevustoetuse rahastuse saamiseks Eesti kultuuri-ministeeriumile ja Soome kunsti-arenduskeskusele eesmärgiga puhuda lõkkele meie kultuuritegevus. Sh rahvatantsuring, lauluring ning pere-kohviku tegevused nii lastele kui täiskasvanutele. Viimase tarbeks korraldasime jaanuari keskel Vana suurturu kontoris ka põhjaliku ajurünnaku, kus lisaks lastele ja noortele suunatud tegevustele said selgema ilme täis-kasvanutele mõeldud lähiajaüritused ja plaanid. Kui aeg küps, saate täpsemat infot e-postile. Koostöös Turu rakenduskõrgkooli, WHO tervislike linnade ühenduse ja Tallinna Ülikooli Rakvere kolledžiga soovime võtta ette aga oluliselt ulatuslikuma projekti, mis teostumisel viiks uuele tasemele Eesti- ja Soome-vahelise koostöö ühel- ja teiselpool asuvate eestlaste toetamisel. Nüüd on pall projektirahastute väravas ja loodame, et lähikuude jooksul saame meile soodsad vastused. Pöidlad pihku!

Lennart Komp

Puheenjohtajalta Virk 1 / 2015

Hei yhdistyksen jäsen - saatko jo sähköpostia Varsinais-Suomen Viro-keskukselta? Jos et, kirjoita meille osoitteeseen toimisto@viro-keskus.fi, ja lisäämme osoitteesi postituslistalle! (Huomio varsinkin jo pitkään jäsenenä olleet, voi olla että meillä on vanhentuneet yhteystiedot eivätkä viestit tule perille.) Kirjoitellaan!

Viron  ja  Suomen  yhteistyö

Viron  ja  Suomen  yhteistyö  on  kehi,ynyt  nopeas/  itsenäisyyden  palau,amisen  jälkeen.  Maiden  välillä  on  melkein  kaikkia  elämän-­‐alueita  koskevat  kahdenväliset  sopimukset.  Molemmat  maat  kuuluvat  Euroopan  Unioniin  ja  euroalueeseen.  Maiden  välinen  raja  on  tavallisen  kansalaisen  kannalta  katso,una  lähes  kadonnut.  Matkustaminen  ja  asioiden  hoitaminen  on  helppoa  ja  sujuvaa.

Virolaisten  työssäkäyn5  Suomessa  ja  suomalaisten  yritysten  laajentuminen  ja  perustaminen  Viroon  ovat  koko  ajan  kasvaneet.  Kaksituha,aluvulla  Viron  

bru,okansantuote  kasvoi  nopeammin  kuin  Suomen,  mu,a  vuoden  2008  kriisi  iski  myös  Viroon.  BKT  supistui  jopa  14  prosenIa.  Se  läh/  kuitenkin  nopeammin  kasvuun  kuin  Suomen  ja  on  myös  viime  vuosina  ollut  nopeampaa.

Suuri  maastamuu6o  on  ollut  tyypillistä  kaikille  Bal/an  maille.  Pitkällä  tähtäimellä  se  on  haitallista  maiden  kehitykselle  ja  kestävälle  kasvulle.  Suomen  kannalta  virolaisten  työpanos  täällä  on  hyödyllistä.  On  tärkeätä  sekä  yksilöille  e,ä  koko  järjestelmälle,  e,ä  tämä  tapahtuu  lakien  ja  sopimusten  pui,eissa.  Harmaa  talous  on  pure,ava.  Toisaalta  on  syytä  toivoa,  e,ä  Virosta  ei  muodostu  sijain/paikkaa  sellaisille  suomalaisille  yrityksille,  jotka  täällä  ovat  rikkoneet  lakia  ja  sen  vuoksi  siirtyvät  Viroon.

Virolla  ja  Suomella  on  erilaiset  turvallisuus-­‐poliiIset  ratkaisut,  Viro  kuuluu  Natoon  ja    Suomi  harjoi,aa  so/laslii,oihin  kuulumat-­‐tomuuspoli/ikkaa.  Tästä  /lanteesta  syntyy  aika  ajoin  keskustelua  ja  polemiikkia  maiden  välille.  Tämä  ratkaisu  on  maiden  historialliseen  kokemukseen  perustuva  ja  vahvas/  kansa-­‐laisten  hyväksymä  kummassakin  maassa.  On  syytä  toivoa,  e,ä  erilaisesta  ratkaisusta  huo-­‐lima,a  ylläpidetään  elävää  yhteistyötä  ja  myös  turvallisuudesta  ollaan  valmiit  keskustelemaan.  Uskon,  e,ä  myös  siihen  kansalaiset  ovat  valmiita.

Armas  Lahonii6y

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Virk

Terveys- ja työministeriUrmas Kruuse

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Juhlapuhujina ministerit Virosta ja Suomesta

Juhlan  suomalainen  puhujavieras  on  ministeri  Krista  Kiuru  (sd).  Hän  on  Suomen  hallituksen  opetus-­‐  ja  vies/ntäministeri.

Krista  Kiuru  valmistui  ylioppilaaksi  Ulvilan  lukiosta  vuonna  1993  ja  opiskeli  Turun  yliopistossa,  valmistuen  val/o/eteen  maisteriksi  2001.  Ennen  kansanedustajan  uraa  hän  työskenteli  tun/ope,ajana  ja  Tampereen  yliopiston  Porin  yliopistokeskuksen  toiminnan  suunni,elijana.  Poli/ikkaan  lähde,yään  Kiuru  on  toiminut  mm.  SosialidemokraaIsissa  Nuorissa  ja  Porin  kaupunginvaltuustossa.  Eduskuntaan  hänet  valiIin  ensimmäisen  kerran  vuonna  2007  ja  uudelleen  2011.    

Ko/sivuillaan  Kiuru  ilmoi,aa  harrastuksikseen  vanhojen  esineiden  keräilyn,  ulkoilun  ja  vieraiden  kielten  opiskelemisen.  Englannin  ja  Ruotsin  lisäksi  Kiuru  on  opiskellut  mm.  espanjaa,  saksaa  ja  viroa.

Kuva:  Laura  Ko5la,

Val5oneuvoston  kanslia

Turussa Viron itsenäisyyspäivä-juhlassa 21.2. juhlapuhujana on ministeri Urmas Kruuse (Eesti reformierakond). Kruuse on toiminut Elvan ja Tarton kaupunkien johtajana, ja hänet tunnetaan Virossa myös aktiivisena muusikkona. Ministeriksi hänet nimitettiin 26.3.2014.Hän on syntynyt Elvassa vuonna 1965.

Kuva: Valitsus.ee

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Virk

Kutsu Varsinais-Suomen Viro-keskus ry:n jäsenille

Tervetuloa viettämään Viron itsenäisyyspäivän juhlaaTurun yliopistolle lauantaina 21.2.2015 kello 15

Juhlapaikka: Turun yliopiston päärakennus

Juhlapuhujat:ministeri Urmas Kruuse, Viroministeri Krista Kiuru, Suomi

Musiikki: oopperalaulaja Andrus Mitt

Ohjelman jälkeen juhla jatkuu yliopiston aulassa.

Vastaanoton tarjoaa Turun Yliopistosäätiö.

Juhlan järjestävät:

Turun Yliopistosäätiö, Turun yliopisto,

Turun Tuglas-seura ry,

Varsinais-Suomen Viro-keskus ry

ja Viron kunniakonsulaatti Turussa

Pyydämme ilmoittamaan tulostanne 12.2. 2015 mennessä:

sähköpostilla: osallistun.virokeskus@gmail.com

tai puhelimitse: 02-250 3359

Tervetuloa juhliin!

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Virk

Turun kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö Mika Akkanen vieraili toimistolla vaihtamassa uuden vuoden kuulumisia Viro-keskuksen väen kanssa. Armas Lahoniitty, Reino Lemmetyinen ja Lennart Komp kertoivat viime vuoden tapahtumista ja erityisesti virolaisten klubin aktiivisuudesta. Samalla ideoitiin tuleviakin yhteistyökuvioita.

Laulujuhlat mahtava elämys

- videoltakin seurattuna

Viro-keskus ja Turun työväenopiston monikulttuurinen osasto Luuppi järjestivät heti vuoden aluksi Tallinnan laulu- ja tanssijuhlien videomaratonin. Ideana oli viettää pitkä ilta esityksiä katsoen. Kaikkiaan juhlilta julkaistu video on yhdeksän tunnin mittainen, mutta maratonimme kesto oli sentään vain hiukan alle neljä tuntia.

Viroa, suomea, englantia, kansantanssia!Kielikurssit ovat jälleen pyörähtäneet käyntiin, mutta vielä on mahdollisuus päästä mukaan. Viro-keskuksessa opetetaan viroa suomalaisille ja suomea virolaisille, TSL:n kurssien opettajana toimii Mari Jurtom.Kevään uusi idea on tarjota englannin kielen kurssia virolaisille. Opettajana on Annika Arminen.Virolaisen kansantanssin ryhmä kokoontuu sunnun-taisin, ohjaaja on Sigrid Kilp. Ryhmä toivoo mukaan lisää innokkaita tanssin-harrastajia!Hyvän valikoiman kursseja tarjoavat myös Turun työväenopisto ja Auralan kansalaisopisto - suositte-lemme!

Turun yliopiston eläkeläiset vierailullaToimistossa alkoi tila käydä vähiin, kun 25 hengen joukko Turun yliopiston eläkeläiset ry:n väkeä saapui tutustumaan yhdistykseemme sekä Viron kunniakonsulaattiin. Aluksi esittäytyi tälle joukolle ennestään varsin tuttu henkilö, yliopiston entinen rehtori, professori Keijo Virtanen. Virtasen rooli Viron kunniakonsulina oli monille uutta tietoa. Viroa matkailumaana esitteli Abelitan Tiina Lehtovaara, ja Viro-keskuksesta kertoivat Aila Grönholm ja Kirsi Äyräs.

Virk

Hei! Minun nimeni on Liis Viks. Olen Turun yliopiston Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelman opiskelija.Maisterintutkielmani aiheeksi olen valinnut Turun seudulla asuvat virolaiset sekä heidän kieli-idenditeettinsä. Pyrin tutkimaan, miten virolaisten kielenkäyttö on muuttunut muutettuaan Suomeen ja minkäläinen vaikutus suomen kielellä on ollut. Tavoitteena on myös saada selville, miten virolaiset suhtautuvat viron ja suomen kieleen sekä käytetäänkö mieluummin viroa tai suomea.

Tere kõigile!Minu nimi on Liis Viks. Olen Turu ülikooli Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelma teise aasta üliõpilane. Kuna mulle pakub väga suurt huvi see, kuidas eestlased soome keelt omandavad, siis olen otsustanud ka oma magistritöö samal teemal, kuid veidi kitsamalt kirjutada. Teemaks on siis täpsemalt Turu piirkonnas elavate eestlaste keeleidentiteet. Niisiis saab minu uurimustöös rõhk olema eestlastel ja eesti keelel soomekeelses keskkonnas. Uurin, kuidas eestlaste keelekasutus on muutunud peale Soome kolimist ning kui suur mõju on soome keelel olnud eesti keelele. Uurimuse eesmärgiks on samuti välja selgitada, kuidas suhtuvad eestlased oma emakeelde ja soome keelde ning kumba keelt neist kahest eelistavad eestlased kasutada enim. Kas pole mitte põnev saada seda kõike teada? Uurimustöö materjali kogun küsitluse abil. Mida rohkem vastajaid, seda paremad uurimustulemused tulevad. Ainuke tingimus on, et vastaja emakeel peab olema eesti keel. Seetõttu pöördusingi Viro-keskuse poole, kuna teadsin, et nende kaudu saaks eestlastest vastajaid. Küsitlus on eestikeelne, milles enamik on valikvastustega küsimused. Tuleb lihtsalt valida vastusevariant, mis ühtib Sinu arvamusega kõige rohkem. Iga küsimuse juures on väike küsimust lahti seletav selgitus. Küsitlus on anonüümne ning vastamiseks kulub kõige rohkem 10-15 minutit. Sinu antud vastused on selle uurimuse jaoks väga olulised!Suur aitäh Varsinais-Suomen Viro-keskusele ja kõikidele vastajatele! Tänutäheks abi eest teen Varsinais-Suomen Viro-keskuses esitluse saadud tulemuste kohta.

Virk esittelee:

Virk

alme Raatma syntyi Virossa, Helmessä juhannuksena 1915.  Hänestä kehittyi Viron kulttuurin edistäjä monessa mielessä. Hänen elämäntarinansa jakautuu kolmeen osaan eri kotimaiden mukaan. Ensimmäiset 24 vuotta hän eli Virossa.  Hän kävi lukion ja opiskeli kir-jallisuutta, taidehistoriaa ja kansatiedettä Tarton yliopistossa 1933–38.  Opinnot jäivät kesken kun sulhanen Herbert Rosenstein valmistui papiksi ja tarvitsi vaimoa tulevaan pappilaansa.  Hän oli ruotsalais-saksalaisen perheen poika.  Perhe omisti talon Tallinnassa aivan van-han kaupungin rajalla ja myös nuoripari asui siellä, kunnes he muuttivat Noaroot-sin seurakuntaan, jossa tarvittiin kaksi-kielistä pappia. Kun sinne 1939 sijoitettiin sotaväkeä, myös pappila varattiin majoi-tustarkoituksiin ja pastorin perheelle jäi vain pienin kamari. Salmen appivanhem-pien neuvosta he päättivät muuttaa Sak-saan, jonne ulkosaksalaiset silloin kutsut-tiin ”kotiin”. Vähän ennen joulua 1939 he saapuivat laivalla Pommeriin, Divenaun kalastajakylään.

Sodan ja puolisonsa sotavankeuden ajan Salmen oli selviydyttävä yksin kahden lapsensa kanssa.  Hän oli mm. puutarha-töisssä.  Divenausta hän lähetti myös Marie Underille kertomuksen, joka painet-tiin Virossa.  Kun pastori oli vapautunut sotavankeudesta, perhe kotiutui Baijeriin ja heille syntyi vielä kolme tytärtä.  Salme kirjoitti viroksi ja välillä myös saksaksi sa-tuja ja tarinoita lapsille. Vironkieliset pai-nettiin Ruotsissa tai Kanadassa jotta maanpaossa elävät virolaiset saisivat lapsilleen luettavaa ja viron kieli säilyisi.  Hän avusti myös useita aikakauslehtiä lapsille ja nuorille tarkoitetuilla kirjoituksilla mm. Meie Elu,  Noorte Sôber ja Eesti Kirik sekä saksalaista Kinderblatt-lehteä.

Suuri tapahtuma oli että Salmen äiti 1963 sai palata kotiin Siperiasta ja että tytär,

100 v. Salme Raatman syntymästä

Saksan kansalainen, sai viisumin Viroon ja tapasi äitinsä 24 vuoden jälkeen.  (Salmen äidin kotiinpaluu on ollut Jaan Krossin esi-kuvana eräässä romaanissa.) Samoihin aikoihin pastori sai tietää että Turun saksa-lainen seurakunta etsi uutta pastoria ja meri-mieskodin johtajaa. He halusivat lähemmäk-si synnyinmaata ja niin kävi että keski-ikäi-nen saksan-, ruotsin-, viron- ja venäjän-taitoinen hakija valittiin 10 hakijan joukosta.

Salme oli 49-vuotias kun he kahden nuorimman tyttärensä kanssa muuttivat Turkuun 1964.  Toiminta Saksan meri-mieskodissa oli vilkasta ja koko perhe otti siihen osaa. Pastori esitteli vaimoaan kirjailijana, satujen kirjoittajana. Se ihmetytti aluksi turkulaisia etenkin kun hänen työnsä julkaistiin ulkomailla.  Myöhemmin hän liittyi

Salme Raatma 1990. Kuva: Harri Raitis

S

Virk

Lounais-Suomen kirjailijat r.y:hyn ja hyvän suomentaitonsa ansiosta hän löysi myös hengenheimolaisia Turusta.

Suomen  itsenäisyyden  50-­‐vuo/s-­‐juhlavuonna  1967  presidenI  Kekkonen  myönsi  heille  Suomen  kansalaisuuden.    Ilo  oli  suuri  kun  /eto  päätöksestä  tuli.    Pian  sen  jälkeen  he  hankkivat  Paraisilta  pienen  kesämökkiton/n,  joka  sai  nimen  Mäetare.  

Suomen  kansalaisina  heidän  oli  helpompaa  ylläpitää  yhteyksiä  Virossa  asuviin  suku-­‐laisiin  ja  ystäviin.    Eräs  tärkeä  suomalainen  ystävä  oli  viron  kielen  tulkkina  toiminut  Kalervo  Me,ala.  Hänestä  tuli  Salmen  runo-­‐kirjojen  tekninen  toimi,aja  ja  myöhemmin  Salmen  tärkeimpien  runoteosten  suomentaja.  

Kun  Virosta  tuli  itsenäinen  tasavalta,  Salme  oli  jo  leski.    Omaisuuden  palautusasioissa  hän  edus/  kälynsä  kanssa  Rosensteinien  sukua.  Iäkäs  käly  halusi  luopua,  mu,a  Salme  taisteli  sisarenpoikansa  avulla  byrokra/an  läpi  ja  neuvo,eli  ratkaisut  taloudellisiin  ongelmiin.  Niin  kaksi  vähä-­‐varaista  eläkerouvaa  pelas/vat  ja  kun-­‐nos/vat  talon  keskellä  Tallinnaa.    Kerran  jutellessamme  siitä  Salme  totesi:  Tiesin  e,ä  sen  täytyy  lopulta  kanna,aa.    Olinhan  nähnyt,  kun  anoppini  kerran  kuussa  oI  vastaan  vuokranmaksut  talon  salissa.  

Salme  Raatman  merkitys  on  suuri  virolaisen  kul,uurin  ja  elämäntapojen  väli,äjänä  uuden  tasavallan  nousevalle  sukupolvelle.  Hän  on  ollut  suunnannäy,äjä  niin  kirjoituksissaan  kuin  omalla  vaa/mat-­‐tomalla  elämäntavallaan.  

Solveig  Sjöberg-­‐Pietarinen

 

Lähteet:  internet  ja  Salme  Raatman  postuumi  teos  Ôhtused  laulud.

Leelo lähti reissuun!Varsinais-Suomen Viro-keskuksen hallituksen jäsen Leelo Raamat pakkasi rinkkansa ja lähti kiertämään Eurooppaa. Ensin tavoitteena oli liftata Espanjaan, ja sen jälkeen... Minne tuuli kuljettaa!-Nähdään keväällä, hän huikkasi mennessään.

Viro-keskuksen uusi historia-ryhmä aloittaa, tule mukaan!Tervetuloa mukaan muistelemaan ja keskustelemaan: tarkoituksena on saada Viro-yhteyksiin liittyvät tarinat talteen. Historiaryhmän puheenjohtajana toimii FL Veikko Laakso.Ensimmäinen kokoontuminen Viro-keskuksen Konsuli-galleriassa (Vanha Suurtori 3) ke 18.2. 2015 kello 14

Mandariinid  on  Viron  Oscar-­‐toivo

Tämän  vuoden  Oscar-­‐gaalassa  nähdään  virolaista  elokuvaosaamista.  Elokuva  Mandariinid  on  ehdolla  parhaan  ulkomaisen  elokuvan  kategoriassa.  Elokuvan  tapahtumat  sijoi,uvat  1992  vuoden  Abhaasiaan,  jossa  käydään  sotaa  Georgian  ja  Abhaasian  välillä.  Rintamalinjojen  väliin  jäänyt  pieni  virolaisten  kylä,  Neuvostoliiton  aikana  peruste,u.  Kylän  asukkaat  ovat  palanneet  takaisin  Viroon.  Ainoastaan  kaksi  virolaista  Ivo  (Lembit  Ulfsak)  ja  Markus  (Elmo  Nüganen)  ovat  jääneet  odo,amaan  kylän  mandariini-­‐sadon  kypsymistä.  Paikalle  osuu  kaksi  par/ota  ja  taistelun  jälkeen  jäljelle  jää  kaksi  vakavas/  haavoi,unu,a  so/lasta,  Abhaasian  puolella  taisteleva  palkkasoturi  tsetseeni  Ahmed  (Giorgi  Nakasidze)  ja  georgialainen  Nika  (Mihheil  Meskhi).  Ivo  ja  Markus  o,avat  miehet  hoide,avakseen.  

Elokuva  on  virolais-­‐georgialaista  yhteistyötä  ja  siinä  puhutaan  viroa  ja  venäjää.  Elokuvan  juoni  ei  sinällään  tarjoa  kovin  suuria  yllätyksiä.  Elokuvasta  loistavan  tekee  georgialaisen  ohjaajan  Zaza  Urushadzen  luoma  lähes  runollinen  tunnelma  missä  kylä  uinuu,  ennen  kuin  sota  repii  sen  hajalle.  Elokuvan  tarina  korostaa  vahvas/  miten  sodan  keskelle  päätyneet  joutuvat  etsimään  inhimillisyy,ä  kaiken  kaaoksen  keskellä.  Kaiken  kaikkiaan  koske,ava  elokuva,  jota  katsoessani  jouduin  pyyhkimään  kostuneita  silmäkulmiani.  

Lauri  Nissinen

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Virk

Mul on aikaa

Se  tunne,  e,ä  olen  olemassa  vaanOn  ihanaaSe  ihme,  e,ä  olen  rakastunut  taasSaa  mut  laulamaanMä  keväälle  kalpean  käteni  ojennanSe  tar,uu  sormestaKevät  kanssani  lumella  tanssahtaaOloni  kevyeksi  saa

Ja  mä  itken  ja  nauran  ja  ihme,elenMinä  elänSe  tunne  saa  jaksamaan  jälkeen  pakkasten  kovienMinä  elänLinnunlaulu  saa  toivomaan  ihmeitäSiin  on  taikaaHerään  jok´aamu  uuteen  elämään  Ja  mul  on  aikaa,  on  aikaa,  aikaa

27 mai

Valgeid  õhulisi  pilvitaevasinas  ekslemasOh  kui  palju  päiksepaistetMis  võiks  olla  toredam!

Suvi  käes  on  jällegiValged  ööd  ja  süda  soeTantsu  lööma  kipub  kingArmastus  see  hinge  poeb

Teha  on  nii  palju,paljuKeegi  keelata  ei  saaPole  vaja  heita  varjusekundikski  puhkama

Seistes  silmad  surra-­‐vurraringi  käivad  edasiOh  kui  ilus  on  see  maailmKüll  ma  olen  õnnelik!

Runot: Imbi

Kolkkanen

KESÄN MATKAVINKIT VIRO-KESKUKSEN JÄSENILLE!

VILJANDIN KANSAINVÄLISET HANSAPÄIVÄT 4.-7.6.2015

Lähde kanssamme katsomaan, miten pieni kaupunki muuttuu neljäksi päiväksi keskiaikaisten kauppiaiden kohtaamispaikaksi. Abelita yhdessä Varsinais-Suomen Viro-keskuksen kanssa järjestää tapahtumarikkaan matkan kesäiseen Viljandiin! Tiedossa on mahtava kulttuuritapahtuma – pääsemme nauttimaan monipuolisesta ohjelmasta aina tunnelmallisista järvikonserteista pop- ja folk-konsertteihin. Matkan hinta on 355,00/hlö.

SAARENMAAN OOPPERAPÄIVÄT 22.-26.7.2015

Toteutamme perinteisen heinäkuisen matkamme Saarenmaalle oopperajuhla-aikaan. Pääesiintyjät tulevat festivaalin historiassa ensimmäistä kertaa Italiasta! Teatro di Milanon esiintyjäkaartin lisäksi lavalla nähdään myös Suomen ja Viron oopperataivaan kirkkaimpia tähtiä, kuten Soile Isokoski ja Ain Anger. Matkan hinta on 385,00 EUR/hlö. HUOM! Paikkoja on jäljellä enää noin 6.

LEIGON JÄRVIMUSIIKKI -FESTIVAALI JA SETON KUNINGASKUNNAN PÄIVÄ, HEINÄ-ELOKUUN VAIHDE

Toteutamme matkan Leigon Järvimusiikki-festivaalille heinäkuun lopussa. Tapahtumassa esitetään alustavan suunnitelman mukaan mm. Raimond Valgren tuotantoa ja upean konserttielämyksen lisäksi matkan aikana päästään myös mukaan viettämään Seton Kuningaskunnanpäivää jota vietetään 1.8.

Lisätietoja kaikista matkoista & ilmoittautumiset: Jerena Valtanen-Laine, Abelita Oy jerena@abelita.fi, 045 2582 330, www.abelita.fi

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! VirkVarsinais-Suomi ja Viro

Varsinais-Suomen Viro-keskus ry on julkaissut kirjan Varsinais-Suomi ja Viro. Julkistamistilaisuutta vietettiin 29.1. Turun Vanhalla Raatihuoneella. Juhlatilaisuuden kunniavieraita olivat artikkelien kirjoittajat. 300-sivuinen historiateos kuvaa Viro-ystävyystoiminnan viriämistä 1990-luvun alkupuolella ja yhteistyön kirjoa vuosien varrelta. Viro-aktiivien joukko on ollut monessa mukana. Yhdistystoiminta vilkastui nopeasti Viron uudelleen-itsenäistymisen jälkeen. Avustuskuormia kulki Turun seudulta varsinkin Tarttoon ja Saarenmaalle. Monet kunnat, kaupungit ja seurakunnat loivat samaan aikaan läheisiä ystävyyssuhteita Viroon. Myöhemmin tiivis yhteistyö on jatkunut kulttuurivaihtona ja yhteisinä hankkeina. Osa toiminnasta on dokumentoitu virallisiin päätöksiin ja yhdistysten toimintakertomuksiin, mutta valtaosa yhteistyöstä on tapahtunut suoraan ihmisten välillä. Varsinais-Suomi ja Viro –historiateoksen artikkelien  kirjoittajat valittiin mukaan kertomaan omia kokemuksiaan. Artikkelikokoelma esittelee yhteistyön muotoja musiikista luomuviljelyyn, poliisien koulutuksesta opiskelija-asuntojen remontointiin, koululuokkien kirjeenvaihdosta laajamittaiseen täydennyskoulutus-yhteistyöhön.Varsinais-Suomen Viro-keskus ry:n historiatoimikunta aloitti historiateoksen suunnittelun jo vuonna 2009, ja samalla on kerätty talteen kuva-aineistoa Viro-toiminnasta. Kirjan tekoon sen eri vaiheissa on osallistunut yli 30 kirjoittajaa ja kuvaajaa. Kirjan ovat toimittaneet Veikko Laakso ja Kirsi Äyräs. Toimituskunnassa olivat mukana Armas Lahoniitty, Pekka Lehtinen, Reino Lemmetyinen ja Harri Raitis, työtä johti puheenjohtajana Veikko Laakso. Kirjan julkaisua tukivat Turun kaupunki, Suomen Viro-yhdistysten liitto sekä Nils Robert af Ursinin rahasto.

Edela-SoomeEesti-keskuse esimesed 20 aastatsaid kaante vahele Edela-Soome Eesti-keskus esitles 29. jaanuaril Turu raekojas värskeltilmunud ajalooraamatut “Varsinais-Suomi ja Viro”, mis võtab kokku üle 20 aasta pikkuse koostöö Eesti ja Edela-Soome vahel.

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Virk

“Varsinais-Suomi ja Viro” (“Edela-Soome ja Eesti”) on kahetasandiline ajalooteos, millesse on põimitud nii detailne ülevaade Eesti-keskuse tegemistest kui selle Eesti-suunalisest rikkalikust koostööst kahe aastakümne vältel. Eesti-keskuse praeguse juhatuse esimese, endise Turu linnapea Armas Lahoniitty sõnul esindab raamat kõige väärikamal moel pikaaegseid ja tulemuslikke sõprussuhteid Edela-Soome ja Eesti vahel. “Eesti-keskusel ja kogu Edela-Soomel on tänu meie liikmete aktiivsele tegevusele tekkinud ja arenenud Eestiga väga tugevad kontaktid väga erinevatel tasanditel alates kultuurist ja reisimisest lõpetades riigi juhtimisega,” ütles Lahoniitty raamatu esitlusel. “Me oleme uhked, et oleme Edela-Soome suurimaid ja aktiivsemaid rahvuskoostöökeskuseid.” Teose toimetaja on ajaloolane Veikko Laakso, kes vormis ühtseks tervikuks enam kui 30 kaasautori artiklid. “Ajalooraamat andis suurepärase võimaluse koguda ja mõtestatult kirja panna väikse, kuid olulise killu Edela-Soome ajalugu. Palju olulist infot jääb alati dokumentideks vormimata, mistõttu on ka käesolevas raamatus tähtsal kohal just asjaosaliste meenutused kirja panduna nende oma häälel ja stiilis,” lausus Laakso. Edela-Soome Eesti-keskus loodi 1994. aastal. Tänaseks on sellel üle 420 liikme, neist ligi 150 eestlast. Tegevuse põhirõhk on kultuurikoostööl ja –vahetusel ning oma liikmetele sündmuste korraldamisel. Eesti kodanike arvu tõusuga Edela-Soomes on Eesti-keskuse oluliseks osaks saanud ka eestlaste nõustamine ja kohanemise toetamine. Eesti-keskus tegutseb ka Eesti Vabariigi aukonsulaadina Turus. Raamatu ilmumist toetasid Turu linn ja Nils Robert af Ursini rahastu.

Lennart Komp

Aukeaman kuvat: Tunnelmia julkistamistilaisuudesta, kuvaaja Melidana Reek. Viereisellä sivulla: Aila Grönholm, Ulla Palomäki, Heimo Välimäki. Antti Valtanen. Kirjan taittaja, graafikko Kristiina Erkko. Pekka Lehtinen, Petri Uggeldahl, Markku Lehtonen. Kalevi Kuosa. Viron historian yleiskatsauksen teokseen kirjoittanut historiantutkija Antti-Jussi Nygård.Tällä sivulla: historiatoimikunnan puheenjohtaja FL Veikko Laakso ja painotuore teos.

VirkVirk esittelee:

Heivi

Liis

Karussell

Vallatlev  meelMuutuvad  tundedIga  hetk  mõne  tunde  surmJa  mitu  uut  on  leidnud  ohvri

Nukker  meelKuhu  viib  see  karussellSamas  kohasnii  mitu  eri  meeleolu  Tunglevad  hinge  korraga

Õnnelik  meelÜritan  kopeeridaseda  üürikest  hetkenagu  langev  tähtSäras…..kadus….

Pilt  on  selgelt  silme  eesTunne  vaid  hääbumasNii  lühike  mu  mäluKuhu  viib  see  karussell?Ikka  edasiIkka  tagasiAla/  uute  tunnetega….

Imbi  Kolkkanen

Hei  , olen  Heivi  Raudlam  ja  asun  Turussa.  Perheeseeni  Turussa  kuuluu  avomies  ja  kaksi  ty,ölasta.  Vanhempi  lapsista  aloi,aa  koulun  ensi  syksynä  ja  nuorempi  täy,ää  keväällä  2  v.  Vanhin  lapsistani,  joka  asuu  Virossa,  opiskelee  Tarton  Yliopistossa  psykologiaa. Muu/n  Suomeen  8  vuo,a  si,en  töihin  Saloon  Nokian  tehtaalle  monen  muun  virolaisen  tapaan.  Sen  jälkeen  olen  tehnyt  töitä  isännöin/alan  yrityksissä  kirjanpitäjänä.  Tällä    hetkellä  olen  hoitovapaalla  Varsinais-­‐suomen  Isännöin/talosta.

Nau/n  Suomessa  asumisesta  paljon,  vaikka  ko/maatani  välillä  kaipailenkin.  Onneksi  Turusta  on  helppo  matkustaa  Viroon  ja  suuntaammekin  usein  lomamatkamme  suomenlahden  eteläpuolelle.  Ko/in  on  kuitenkin  aina  kiva  palata.

Vuoden  2015  alusta  aloi/n  Varsinais-­‐Suomen  Viro-­‐keskus  ry:n  kirjanpitäjänä.  Odotan  innolla  mahdollisuu,a  tutustua  yhdistyksen  toimintaan    myös  muuten,  lähdin  jo  mukaan  virolaisten  klubin  kansantanssiryhmäänkin!

Toivotan  kaikille  Virkin  lukijoille  oikein  hyvää  alkanu,a  vuo,a!  T:  Heivi

Virk

Kokouskutsu yhdistyksen jäsenilleVarsinais-Suomen Viro-keskus ry:n kevätkokous 2015

Aika: 31.3.2015 kello 18.00Paikka: Manilla, köysisali, Itäinen Rantakatu 64, Turku

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokoukselle määrätyt asiat sekä sääntömuutos.

Esillä sääntöjen 7§ määräämät asiat:

Ø esitetään vuoden 2014 toimintakertomusØ esitetään vuoden 2014 tilinpäätös ja tilintarkastajien lausuntoØ vahvistetaan vuoden 2014 tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden

myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisilleØØ Päätetään sääntömuutoksesta: uudistetaan vuoden 2006 sääntöjä mm.

sääntömääräisten kokousten kokoonkutsumistavan osalta ja tarkennetaan määritelmää yhdistyksen toiminnasta.

Hallitus

Kokouksen jälkeen Viro-teemainen esitelmä.Tervetuloa!

Viljannissa järjestetään tänä kesänä 35. kansain-väliset Hansapäivät. Keskiajan tyyliin käydään kauppaa ja nautitaan runsaasta ohjelmasta.V-S Viro-keskus ry:n matkalaiset lähtevät jälleen reissuun Viljantia valloittamaan, ja paikallisena emäntänä toimii Ülle Priks Turusta... Ei kun Viljannista! Oikeammin: Turusta ja Viljannista.

Virk

Eesti  Riigikogu  valimised  toimuvad  1.  märtsil,  kuid  välisriigis  elavatel  kodanikel  on  võimalus  oma  hääl  anda  varem.  Ühe  võimaluse  pakub  ka  Eesti-­‐keskus.

Välisriigis  elaval  eestlasel  on  tõenäoliselt  kõige  mugavam  oma  hääl  anda  elektroonili-­‐selt.  Interneti-­‐hääletamine  algab  19.02  kell  9.00  ja  lõpeb  25.02  kell  18.00.  Juhul,  kui  ID-­‐kaardi  lugejat,  internetiühendust  või  arvutit  pole  käe  pärast  või  on  mõni  muu  takistus,  saab  oma  e-­‐hääle  anda  ka  Eesti-­‐keskuses,  kus  vajalikud  vahendid  olemas.  Seda  19.  ja  20.  veebruaril  kell  9-­‐15  ning  23.-­‐25.  veebruaril  samadel  aegadel.        Valijal  peab  olema  kehtiv  ID-­‐kaart  kehtivate  sertiHikaatidega  ja  PIN-­‐koodid.  Täpse  hääletamisjuhise  leiab:https://www.valimised.ee/juhis

Samalt  veebilehelt  leiab  abi  ka  tehniliste  probleemide  korral.        Kui  sa  ei  hääleta  elektrooniliselt  ega  kirja  teel,  on  võimalik  hääletada  Eesti  Vabariigi  Suursaatkonnas  Helsingis  aadressil  Itäinen  Puistotie  10.  Seda  14.  veebruaril  2015  kell  10.00–16.00  ja  16.  veebruaril  2015  kell  10.00–16.00.      Välisesinduses  hääletamiseks  tuleb  kaasa  võtta  kehtiv  isikut  tõendav  dokument.      Tänavu  saatis  riik  kõigile  välisriigi  elanikuks  registreerinud  Eesti  kodanikele  elektroonilise  valijakaardi,  kus  on  märgitud  ka  valimisringkond,  mille  kandidaatide  poolt  elektrooniliselt  hääletada  saab.  Ringkonna  määramise  aluseks  oli  enamasti  inimese  viimane  elukoht  Eestis.  Kandidaatidega  saab  tutvuda  aadressil  http://info.rk2015.vvk.ee/kandidaadid

Eesti-keskuses saab e-hääletada!